Uljas 7/2017 by Uljas

2017

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Lempeä lukuvalio Kampussiirto edustajistovaalien kärkiaiheena. >>12-13 Tavaroiden sijaan nykyään leuhkitaan kokemuksilla. >>22-23

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

I ON

i! ONN si kot uu

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Uljas 7 | 2.11.2017

Uljas 7/2017

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Tekoälyllä ilmiantoon

Y 27

22-23

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Lääketieteelliset alat

10: Kansi. Lukutaidon ylläpitämistä voi verrata

siirtyvät yhteisvalintaan. Ruoka-avun saamista hävetään.

fyysisen kunnon ylläpitämiseen. 12-13: Edustajistovaalit. Kampussiirto huolet-

5: Hymy- ja valitusviikko. Etäopiskeluun kaiva-

taa edustajistoon pyrkiviä.

taan mahdollisuuksia ja Joensuuhun haikaillaan isompaa kampusravintolaa.

14: Hävikkiruoka. Roskikseen joutuvan ravinto-

la-annoksen voi pelastaa puhelinsovelluksella. 6: Nutrition. Enough sleep and vitamin D are

recommended to survive Finnish winter.

16-17: Terapeuttikoulutus. Tavallisella terve-

8: Koira-miitti. Kuopion kampuksen piha-alue

ysalan työntekijällä ei välttämättä ole varaa psykoterapiaopintoihin.

täyttyi kaverikoirista. Tapahtumasta nauttivat niin opiskelijat kuin koiratkin.

19: Opiskelu. Yliopisto haluaa aukoa opiske-

lun solmukohdat. Akateeminen rehtori Harri Siiskonen kertoo, miten opiskeluympäristöjä kehitetään.

Kulttuuri

22-23: Kokemukset. Bruce Oreckin mielestä

20: Rokumentti. Tänä vuonna friikit pääsevät

valkokankaalle.

kokemukset ovat tärkeämpiä kuin tavarat. Jos tätä ei ymmärrä liike-elämässä, markkinoilta tulee selkään.

26: Teatteri. Joensuun ylioppilasteatterilla on

täysi tohina päällä. 27: Melankolia. Pakokeino hamuaa Irwiniksi

Irwinin paikalle. 28: Treffailu. Deittisovellus-illassa keskusteltiin

Tinderin saloista. 30: Kolumni. Ajattelu on silloin kypsää, kun se

purkaa avoimuuden esteitä.

”Totesimme ettei teema

saa tänä vuonna olla pelkkää maailmantuskaa vaan haluamme tuoda myös positiivista hulluutta esille. s. 20

hdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoi Uuden Suomen haastattelussa (13.10.), että perussuomalaisten oululaisen kaupunginvaltuutetun Sebastian Tynkkysen vaalikampanjan some-viesteistä on käynnistymässä poliisitutkinta. Jutussa kävi myös ilmi, että Aalto-yliopiston kehittämä vihapuhealgoritmi tarttui kaikkiaan noin tuhanteen kuntavaaliehdokkaan viestiin, jotka lähetettiin yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Aalto-yliopiston tutkijan Matti Nelimarkan mukaan luokittelujärjestelmällä oli vaikeuksia suomen kielen sanamuotojen kanssa. Algoritmilla on ihmistä rajoittuneempi kyky tulkita keskustelun tai kommentoinnin asiayhteyttä. Huoli poliitikkojen puheista ei ole uutta. Vuonna 2014 perustetun, puoluepoliittisesti sitoutumattoman Faktabaari-palvelun tarkoitus on vahtia poliitikkojen lausumien todenmukaisuutta. Vaikuttaisi siltä, että tällaisella valvonnalla poliitikot eivät voisi puhua niin kutsuttua muunneltua totuutta oikein mistään. Vihapuhetta etsivä algoritmi, jonka kahvassa yhdenvertaisuusvaltuutettu istuu, on huolestuttava paitsi yksilön myös yhteiskuntaluottamuksen kannalta. Pelkän kirjallisen viestinnän takaa ei näe eleitä, ilmeitä, äänensävyjä, motiiveja, eikä oikein mitään muutakaan. Kasvokkain mitä lempein henkilö ei välttämättä osaa ilmaista itseään kirjallisesti korostuneen aistikkaasti. Ja vaikka joku kuulostaisikin teksteissään ajattelemattomalta tai karkealta, kysymys kuuluu, mitä sitten? Rikoksia varten löytyy lakeja, mutta mihin raja oikein vedetään huonon maun ja tilannetajun suhteen? En minä tohtisi alkaa jaella tuomioita kenellekään sen perusteella, että toinen vääristelee, vaikuttaa hölmöltä eikä vielä kaiken lisäksi osaa kirjoittaa mieltymysteni mukaisesti. Näin sanoessani en asetu Tynkkysen enkä kenenkään muun yksittäisen ihmisen huonon saati rikollisen käytöksen puolelle. Tarkoitan sitä, että sananvapauden suhteen yhteiskunnan olisi hyvä karistella mielestään kielimisapparaattien hyödyntäminen ja normiruuvien kiristely, ja antaa myös ”urpojen” puhua vapaasti. On varmasti aivan totta, että Suomen julkinen puhekulttuuri on muuttunut viime vuosina yhä ankarampaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua perusteettoman solvaamisen kohteeksi. Entä jos on sitä mieltä, että kyllä muiden – niiden hölmöjen – puhetta täytyy valvoa kaikilla käytössä olevilla keinoilla? Jos on hyvä tyyppi ja ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää, niin ei ole ikään kuin mitään pelättävää. Tämä on vähän kuin menisi toisen kotiin tutkimaan kaappeja ja sanoisi, että ei rehellisellä ihmisellä voi olla mitään salattavaa.

”Teko oli suorastaan Toimittajalta | Mitä opin tänään

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Jussi Turunen, Iisa Manninen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Nina Räsänen, Marie Pignot, Henna Volotinen, Paulina Bouzas,

Lotta Pellas, Sanni Koivumäki, Ari Tervashonka, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Sanni Oravuo, Teemu Sorsa, Venla Okkonen, Eva-Maria Mustonen, Kalevi Hämäläinen, Itäinen Turhan Tietäjä

Deittisovellus-ilta herätti tunteikasta keskustelua. Joskus tuntuu, että halutessani sitoutua yhteen ihmiseen, olen konservatiivi. Ollessani sinkkuna pidin niin sanotusti ”hauskaa”. Harmittaa myöntää, mutta podin siitä huonoa omatuntoa. Miksi? Syytän siitä yhteiskuntamme rakenteita. Ei, ne eivät olleet miesseikkailuja, vaan seikkailuja omaan itseeni. Sinkut, nauttikaa vapaudestanne! Kohta tulee joku, joka rakastaa teitä juuri sellaisena kuin olette. Sitä ennen täytyy rakastaa itseään. Tapasin muuten nykyisen poikaystäväni Tinderissä. Hän on teinivuosieni päiväunien aihe. Ällöttävää, mutta totta. Sanni Oravuo

Uljas 7 | 2.11.2017

Uutiset GALLUP Mitä odotat tulevalta edustajistolta? Iisa Manninen, Sanni Oravuo & Nina Räsänen

Kuopio

Anni Vänttinen

Biolääketiede, 4. vsk. - En ole huomannut mitään epäkohtia, mihin haluaisin vaikutusta. Ei siis ole odotuksia. En ole seurannut vaaleja enkä tiedä aionko äänestää.

Niko Kinnunen Ympäristötiede, 3. vsk.

- En ole seurannut vaaleja yhtään, mutta olisihan se varmaan hyvä seurata. Olen ollut tyytyväinen kaikkeen, joten minulla ei ole odotuksia. Ehkä voisi äänestää, eihän se pahitteeksi olisi.

Joensuu Saija Romppanen

Suomen kieli ja kirjallisuus, 2. vsk. - Toivoisin että edustajisto pystyisi vaikuttamaan kirjaston aukioloaikoihin. Kirjasto saisi olla auki pidempään. Kampuksille voisi tulla lisää ravintoloita, koska nykyään on paljon ruuhkaa lounasaikaan.

Jaakko Mäntynen

Oikeustieteet, 3. vsk. - Oman laitokseni asioita voisi parantaa. Yliopistoa on vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Kielikeskuksen kanssa on vaikea sovittaa aikatauluja ja kursseissa on päällekkäisyyksiä.

Tilannekatsaus

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, todetaan ItäSuomen yliopiston tiedotteessa. Yhteisvalinnan myötä hakija voi pyrkiä useaan eri yliopistoon samassa haussa ja asettaa yliopistot haluamaansa mieluusjärjestykseen. Lääketieteen hakukohteet ovat omassa yhteisvalinnassa ja hammaslääketieteen hakukohteet omassaan. Myös eläinlääketiede on mukana valintayhteistyössä. Hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin. Hakijalle annetaan yksi ensisijaisuuspiste, mikäli hakija on asettanut ensimmäiseksi hakutoiveekseen lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteen. Ensi keväänä aloituspaikkoja lääketieteen

yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68. Lääketieteelliset alat ovat tehneet valintayhteistyötä jo pitkän aikaa. Yhteisvalintaan siirtyminen on osa valintayhteistyön tiivistämistä ja alan opiskelijavalintojen kehittämistä, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijavalintojen uudistaminen -kärkihanketta. Yhteisvalinnassa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Lääketieteellisten alojen yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Iisa Manninen

Ruoka-avun saaminen on tutkimuksen mukaan nöyryyttävää Tutkimus ruoka-avun saajien kokemuksista toteaa, että noin 35 prosenttia ruoka-avun saajista ilmoittaa häpeävänsä avun hakemista. Itä-Suomen yliopisto tiedottaa, että häpeää tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät, korkeasti koulutetut sekä ne, jotka hakevat ruokaa myös perheelleen. Tutkija Tuomo Laihialan mukaan häpeän tunteminen johtuu siitä, että ruoka-avun saaminen poikkeaa vallitsevista sosiaalisista normeista. ”Moni jättää avun hakematta sen leimaavuuden vuoksi. Siksi on syytä pitää huolta, että kaikille kohdennettu, ensisijainen tukijärjestelmä on riittävää”, kertoo Laihiala. Yhdessä Johanna Kallion ja Maria Ohisalon

kanssa he selvittivät tutkimuksessaan leipäjonossa käyvien häpeän kokemista kyselylomakkeen avulla. Aineisto on kerätty eri puolilla Suomea olevista ruoanjakopisteistä vuosien 2012 ja 2013 aikana. Kyselyyn vastasi lähes 3500 leipäjonossa käyvää. Häpeän kokemista mitattiin mielipideväittämillä ”ruoan hakeminen on minulle nöyryyttävää” ja ”en halua, että naapurini tai sukulaiseni näkevät minut hakemassa ruokaa”. Tutkimus julkaistiin Research on Finnish Society -lehden teemanumerossa, joka käsittelee eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Iisa Manninen

Savonlinna Karoliina Väänänen Kotitaloustiede, 4. vsk. - Ei ole mitään erityisiä toiveita. Kampussiirto ja Joensuuhun muuttaminen mietityttää monia, toivottavasti se otetaan edustajistossa huomioon.

Oona Ritola

Kotitaloustiede, 3. vsk. - Toivoisin, että informaatio liikkuisi jouhevasti ja se olisi kaikkien saatavilla. Myös viihtyisiä itseopiskelutiloja voisi olla enemmän.

Uljas 7 | 2.11.2017

Matkailusta voi valmistua maisteriksi ItäSuomen yliopistossa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella voi nyt opiskella kauppatieteellisen tutkinnon matkailuliiketoiminnasta. 20 uutta opiskelijaa aloitti Joensuussa syyskuun alussa kansainvälisen Tourism Marketing and Management -maisteriohjelman. Opiskelijat tutustuivat aluksi ohjelman neljään pääalueeseen eli teknologiaan, hyvinvointiin ja luontoon. Sen jälkeen he vierailivat Puukarin Pysäkillä ja Murtovaaran talomuseolla Valtimolla. Kyseisellä maisteriohjelmalla on yrityselmän edustajista koostuva neuvoa antava lautakunta, jonka tehtävänä on varmistaa, että opetusohjelma ja opintojen sisällöt sopivat elinkeinoelämän vaatimuksiin. Opiskelijat oppivat samalla markkinointitaitoja, kun he osallistuvat maisteriohjel-

man markkinointiin. Yliopiston tiedotteen mukaan tavoitteena on tuottaa työelämän ja akateemisen yhteisön arvostamia asiantuntijoita. Ohjelmassa on huomioitu aihepiirin sisältöjen oppiminen sekä tulevaisuuden työelämän taidot kuten kriittinen ajattelu, oma-aloitteisuus ja can do -asenne, itsenäinen, elinikäinen oppiminen ja tiimityöskentely. Perinteisten luentojen määrä on minimoitu käänteisen opetuksen menetelmän myötä. Opiskelijat ovat hyvin pitkälti itse vastuussa omasta oppimisprosessistaan, mutta tätä tuetaan kontaktiopetuksessa erilaisilla tehtävillä ja kaikkein vaikeimpiin asioihin paneutumisella. Jussi Turunen

”Palautetta pitää tulla monesta eri paikasta, jotta yksittäiset muutokset tapahtuvat.

Selkeyttä verkkoympäristöön ja lämpöä kotiin

Ravintola Canthian työntekijät keräävät kehuja. ”Saavat hymyn huulille joka päivä.”

Onko palautteen perusteella koskaan tehty muutoksia, ihmetellään hymy- ja valitusviikon aikana tulleessa palautteessa. - Iisa Manninen, teksti & kuva

ymy- ja valitusviikon aikana opiskelijat antavat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) kautta kiitosta ja noottia opiskeluelämään vaikuttaville toimijoille. Palautetta jätettiin viikolla 41 post it -lapuille, sekä sähköisen lomakkeen kautta kaikilla kampuksilla. ”Sähköisen lomakkeen kautta tuli vain 33 vastausta, mikä on kyllä pettymys. Toisaalta toivoin pidempiä palautteita lomakkeen kautta ja niitä kyllä tuli”, kertoo ISYY:n sosiaalipoliittinen ja kehitysyhteistyövastaava Heidi Turunen. Yliopiston suuntaan toivottiin selkeyttä verkkoympäristöön. Yammer koetaan turhaksi ja Kamusta on vaikea löytää etsimäänsä. Etämahdollisuuksia kaivataan opiskeluun esimerkiksi luentotallentein. Kielikeskukseen haaveiltiin suurempia ryhmäkokoja, jotta pakollisille kursseille pääsevät kaikki halukkaat.YTHS:lle toivot-

tiin lyhempiä jonotusaikoja ja opiskelijaasuntoihin kaivattiin lisää lämpöä. Tuutoreita hehkutetaan jokaisessa kampuskaupungissa ja Sykettä saa kiitosta monipuolisuudesta. Kehuja keräävät myös kampusravintoloiden henkilökunta, mutta Kuopiossa ruoan riittävyys turhauttaa myöhempään lounastajia ja Joensuussa ollaan huolestuneita Carelia-ravintolan ahtaudesta tulevan kampussiirron myötä. Yhdessä post it -lapussa ihmetellään, onko palautteiden perusteella koskaan tehty muutoksia. Turusen mukaan palautteet lähetetään ja reflektoidaan eri tahojen, esimerkiksi kampuskirjastojen kanssa. ”Monesti lobbaaminen on hidasta työtä, eikä onnistu pelkän yhden palautteen perusteella. Palautetta pitää tulla monesta eri paikasta, jotta yksittäiset muutokset tapahtuvat”, selventää Turunen. ”Joensuun 24h kampuskirjasto on yksi hieno esimerkki siitä, joka on tapahtunut opiskelijapalautteen ansiosta.”

Palautteita

”Olisiko UEF:n aika tulla 2000-luvulle?” Tietotekniikkaa hyödynnetään todella huonosti. Mahdollisuus tehdä tentit etänä esim. Moodlen kautta. Kamu ja Yammer täysin turhia. Kuopion kampuksen kirjasto auki 24/7! Liian lyhyet aukioloajat varsinkin viikonloppuisin. Coming to UEF is by far the best thing that happened in my 32 years on this earth. EVERYTHING is incredible. Kiitos paljon! Päikkäreiden nukkumiseen so-

veltuvia sohvatiloja, kiitos! Tuolilla torkkuessa saa peräpukamat, selkäsäryn ja painehaavat perseeseen. <3 Leipä <3, varsinkin se rusina, tai mikä lie. IHANUUS! Tuleehan lisää ruokaloita ennen savonlinnalaisten tuloa, tuleehan? Nukun kahdella peitolla ja jäädyn silti. Rankkaa! Viisaudenhampaani on paikallaan varmaan vielä 60-vuotiaana. Uljas 7 | 2.11.2017

Finnish snacks were offered at end of the presentation.

Sleep and eat to survive Finnish winter Around thirty students learned about Finnish winter and food culture and shared their own home-country experience on food during a Sykettä nutrition evening. - Marie Pignot, text & picture

rriving from France to Kuopio one month ago, I was really afraid about how to overcome the Finnish winter with healthy conditions. People told me so many stories about how it can be hard and how you can feel tired during the long winter. So I decided to go to the nutrition evening organized by Sykettä. “Nothern circumstances are very different

during winter”, began Hilla Martikainen, a dietitian and Master of Health sciences, who hosted the evening. Winter in Finland for the most part means no more sun and no more warm temperatures. The darkest time is in December, but already in November,

Uljas 7 | 2.11.2017

the weather is going be quite dark with snow. The absence of sunlight and cold temperatures increase secretion of melatonin and make one feel tired all the time. To avoid or decrease this feeling, Martikainen recommended the following guidelines: sleep well and enough, eat regularly and healthy to have enough energy during the day and take vitamin D. According to Martikainen, Finnish people eat five meals per day, including snacks and a supper after dinner. “Vitamin D can be found in some foods, like mushrooms, eggs, salmon and margarine. You can also buy special milk with vitamin D. But even for Finnish people, it is rarely enough”, Martikainen says. Vitamin D can be bought in pharmacy

without medical prescription. Moreover, sleeping well is very important because it impacts your mood and happiness. Eating healthy food is not so complicated

and expensive in Finland. Food culture is very rural and you can find lots of natural food from the nature for quite cheap or free. The best rule is to eat by season and have a balanced plate. What is a balanced plate? “Half of the plate is filled with vegetables, a quarter with protein sources and the last quarter with fibre-rich carbohydrates”, advices Martikainen. “For your health it is better to eat fish more often than red meat, and always have a moderate portion size.” During autumn you can find many

berries and mushrooms from forest for free. In winter potatoes and cabbages are very cheap in a supermarket. Other options for a well-balanced meal that doesn´t cost a fortune is to eat lunch at a university canteen or cook with a friend. If you cook with friends, everyone can bring an ingredient and it´s the perfect way to meet other exchange students, for example, and share a nice moment. Some typical Finnish snacks were offered

at end of the presentation. We were able to sample some karjalanpiirakka, leipäjuusto and brown bread with butter and share our own food experience. I left the meeting ready to face Finnish winter, but with also with lots of good Finnish recipes, that I’m eager to test.

Apua graduahdistukseen

”Mitä tehdä: aina kun alan kirjoittaa gradua, alan hikoilla, ahdistua ja tulee halu paeta. En saa kirjoitettua yhtään lausetta, koska tuntuu etten vain pysty.” Epätoivoinen(ko)

”Miten päästä kiinni gradun tekoon? Mistä motivaatio ja miten aloittaa?” Anonyymi

”Miten löytää sopiva määrä tieteellisiä artikkeleita taustatiedoksi?” Anonyymi Määrällä ei itsessään ole juuri merkitystä vaan kyse on artikkeleiden ja lähteiden laadusta. Tämä laatu määrittyy osittain sen mukaan, millaisen tutkimuskysymyksen olet valinnut. Artikkeleiden tai hyvien kirjojen löytymiselle on monia reittejä. Joskus niitä löytää eri artikkelien lähdeluetteloista tai tietokannoista. Joskus taas joutuu miettimään mikä teeman nimi olisi suhteessa omaan kysymykseen. Kun tietää paremmin mitä kysyy, todennäköisesti löytää helpommin aiheesta hyödyllisiä artikkeleita.

Finnish Red Cross Blood Service

#10000kädenojennusta Veripalvelu haastaa kaikki Kuopion yliopiston opiskelijajärjestöt perustamaan oman VeriRyhmänsä ja tulemaan mukaan lahjoittamaan 100-vuotiaalle Suomelle yhteensä 10 000 pussia verta!

KUOPIO. Vaalipaneelissa Kuopion kampuksella kuultiin keskiviikkona 25. lokakuuta kuuden Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkivän ehdokkaan näkemyksiä siitä, millainen ISYY olisi kolmella sanalla kuvailtuna kahden vuoden päästä. Vastauksissa toistuivat sanat tasa-arvoisempi, näkyvämpi ja kuuntelevampi. Näkyvyyttä pohdittiin tarkemmin kysymällä ehdokkailta, näkyykö ISYY kampuksilla tarpeeksi. ”Näkyy, muttei huomata, kuten ei nytkään”, toteaa Matti Averio Kuopion Luonnontieteelliseltä Edustajistolistalta ja viittaa ohilipuviin ihmisiin.

Tekoja ympäristön puolesta Jussi Turunen, teksti & kuva

Pakenemisen tunne voi johtua siitä, että tasapaino tietämisen ja käytettävän ajan välillä ei ole kohdillaan. Käytännössä epätietoisuus aiheesta, käytetyistä menetelmistä tai analyysin riittävyydestä korottavat mentaalista seinää rivien kirjoittamiselle. Helpoin tapa on ottaa asioista selvää, lukea aiheesta paljon ja etsiä uusia näkökulmia ja lähteitä. Kun kysytty asia on kirkkaana tietoisuudessa, asian käsittely helpottuu. Myös metodologiaan kannattaa kiinnittää huomiota, jokainen kysymyksenasettelu sisältää erilaisia kriteerejä suhteessa aineistoon. Toisin sanoen kannattaa miettiä tekotapaa yhtä paljon kuin sisältöjä. Joskus kannattaa vain ottaa lepopäivä, joskus kannattaa yrittää sinnikkäästi kirjoittaa edes huonosti, koska jo olemassa olevaa tekstiä on helpompi parannella kuin kirjoittaa täysin tyhjästä uutta.

Motivaatio lähtee mielenkiintoisesta kysymyksestä, jonka ratkaisu tai ratkaisuyritys gradu on. Kannattaa etsiä itseä kiinnostava aihe, mutta se ei riitä. Kysy itseltäsi, mikä kysymys kiinnostaisi minua niin paljon, että jaksan miettiä ja kirjoittaa aiheesta kuukausia tai vuoden. Joillekin gradu on pino suoritettavaa paperia, joillekin se on mahdollisuus kehittää taipumuksia ja haastaa itseään kiinnostavilla kysymyksillä. Jos löydät tällaisen kysymyksen, olet jo aloittanut.

Panelistit tentattavana Iisa Manninen, teksti & kuva

Neljättä kertaa graduapua palstalla uusien gradu- ja kandiongelmien muodossa. Voit saada omia kysymyksiä käsittelyyn lähettämällä gradukysymyksiä anonyymisti tai nimellä osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

JOENSUU. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ja Joensuun kaupunki allekirjoittivat sitoumuksen ilmastokumppanuudesta. Sopimuksen pohjalta tehdään ympäristösitoumus. Ylioppilaskunta sitoutuu esimerkiksi kehittämään omaa sähkön- ja vedenkulutuksen seurantaansa. Lisäksi ISYY pyrkii vähentämään paperinkäyttöä ja suosimaan sähköisiä mainoksia. Ilmastositoumuksella tavoitellaan nykytilan parantamista ilmastomyönteisemmäksi. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen ja ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen laittoivat asiasta mustaa valkoiselle lokakuun lopussa.

Ihan banaanina Iisa Manninen, teksti & kuva

ILMOITA PORUKKASI MUKAAN: www.veripalvelu.fi/ryhmat Aktiivisimmat palkitaan!

Kuopion veripalvelutoimisto Sektori, 2. krs, Puijonkatu 23 ma, ti 10–18 pe 10–17

OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi

KUOPIO. Valtakunnallinen Reilun kaupan viikko näkyi myös Itä-Suomen yliopistossa yhdessä ISYY:n ja Fazer Amican kanssa. Kuvaamalla itsensä banaanin kanssa ja jakamalla kuvansa kampusravintolan Facebook-sivuille, osallistui Reilun kaupan tuotepaketin arvontaan. Kuopion kampuksella Reiluksi banaaniksi oli nöyrtynyt Kuopion edunvalvontajaoston puheenjohtaja Ville Miettinen. Tällä kertaa itsensä banaanin kanssa ikuistamassa oli sosiaalipsykologiaa opiskeleva Tuukka Vartiainen. Itä-Suomen yliopisto sai Reilun kaupan yliopiston arvonimen vuonna 2014, mihin aloite lähti aikanaan ISYY:ltä, kerrotaan ISYY:n verkkosivuilla. Uljas 7 | 2.11.2017

Hilma otti rennosti suuresta yleisöstä huolimatta.

Hilmakaan ei turhia stressannut Kaverikoirat villitsivät Kuopion kampuksen piha-alueen ja tarjosivat opiskelijoille stressinlievitystä. - Iisa Manninen, teksti & kuvat

Hugo pääsi Katri Karjalaisen ja Siiri Lehtisen hellittäväksi.

Uljas 7 | 2.11.2017

Esko oli tyytyväinen rapsutuksien määrään.

uopion kampuksen pihaalue täyttyi keskiviikkona 11. lokakuuta hellyydenkipeistä kaverikoirista ja opiskelijoiden ilonpurskahduksista, kun Esko, Hilma, Joiku, Hugo ja Ruusu saapuivat rapsutuksien

kohteeksi. Studentian pihalle saapuneet hännänheiluttajat olivat Pohjois-Savon Kennelpiirin kaverikoiria, jotka tarjosivat opiskelijoille stressinlievitystä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) järjestämässä Koira-miitissä. Tapahtumaa järjestänyt ISYY:n koulutuspoliittinen vastaava Olli Auvinen oli saapunut itsekin paikalle paijailemaan koiria. ”Bongattiin idea Jyväskylän yliopistosta. Idea jäi muhimaan ja nyt osana hyvinvointiviikkoa haluttiin tällainen tapahtuma järjestää”, kertoo Auvinen. Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille taukopaikka opiskelukiireiden keskelle. Miitissä oli mahdollista nauttia myös Amica-

Ruusukin sai rakkautta osakseen.

ravintolan tarjoamaa pullaa ja kahvia. Kaverikoiratoiminta on Suomen Kennelliiton alaista vapaaehtoistoimintaa ja koirat tunnistaa oranssista huivista. Kaverikoirat ovat tavallisia kotikoiria, jotka pitävät silittelystä ja huomiosta. Ne vierailevat esimerkiksi vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden luona. ”Koirien tapaaminen aukaisee lukkoja. Jos ihmiset eivät muuten keskustele keskenään, niin koiria silittelemällä saadaan juttelua aikaiseksi, sekä mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä”, kertoo Pohjois-Savon Kennelpiirin kaverikoiravastaava Pirjo Kärki, joka on tullut Koira-miittiin Hilmakoiransa kanssa. Ympäristötiedettä opiskeleva Katri Karjalainen ja farmaseuttiopiskelija Siiri Lehtinen pitivät tempausta ihanana ideana. ”Pitää ottaa hyöty irti, kun tällainen tapahtuma on, eikä itsellä ole koiria”, toteavat tytöt yhteen ääneen. Jos ISYY:n Olli Auviselta kysytään, järjestettäisiin Koira-miitti myös jatkossa. ”Vaikka joka viikko”, haaveilee Auvinen.

Saisiko olla kupillinen ääntä? Joensuun Taitokorttelin Äänten kahvilassa tarjoillaan perinteisen mallin mukaan kahvia ja leivoksia, mutta myös valmiiksi räätälöityjä äänimaisema-aterioita. - Henna Volotinen, teksti & kuva

oensuun Taitokortteliin Kauppaneuvoksen kahvilaan avattiin syyskuussa aivan uudenlainen kahvila. Äänten kahvila on taide- ja ääniprojekti, jonka suunnittelijana ja vetäjänä toimii ääni- ja esitystaitelija Jaap Klevering. ”Jokaisella meistä on jokin kokemus ääniympäristöstä sekä siitä, miltä äänet tuntuvat meistä henkilökohtaisesti. Projektin tarkoitus on herättää keskustelua siitä, miten erilaiset ääniympäristöt vaikuttavat meidän hyvinvointiin”, Kleverin sanoo. ”Jaamme ääniympäristömme jokaisen ympärillämme olevan olion kanssa ja olemme itse osa sitä. Siksi onkin tärkeää keskustella siitä, miten koemme ja rakennamme ääniympäristöämme. Äänten kahvilan tavoite on se, että tulemme tietoisiksi ympäristöäänistä sekä niiden vaikutuksesta meidän hyvinvointiin.” Äänten kahvilassa voi päästä eroon ei-toivotuista äänistä ja nauttia puhdistetuista äänimaisemista. Projektin tarkoitus on ääniaterioiden tarjoamisen lisäksi myös tiedottaa asiakkaita projektista sekä käydä asiakkaiden kanssa keskustelua ääniympäristöstä sekä -estetiikasta. Kahvilan kohderyhmää ovat mielenterveyskuntoutujat, Taitokorttelin työntekijät sekä siellä vierailevat asiakkaat. Äänten kahvilassa voi siis kuka tahansa eksyä esimerkiksi viimeisen kesäpäivän äärelle äänimaisema-aterian avulla. Kahvilassa myös työskentelee äänikokkeja, jotka tarjoilevat ääniaterioita asiakkaille sekä pitävät yllä äänipesulaa. Äänten kahvilassa työskentelevä Ninnu Karttunen kokee työskentelyn korvia avaavaksi kokemukseksi. ”Työllä on positiivinen vaikutus omaan fiilikseen ja työskentely on rauhallista sekä leppoisaa. Työpäivän aikana voi itse fiilistellä ääniaterioiden äärellä sekä pohdiskella äänen vaikutuksia sekä asiakkaiden että muiden työntekijöiden kanssa”,

Karttunen kertoo. ”Äänimaisema aterioita voisi soveltaa enemmän arkeen sekä arkisiin tiloihin. Positiiviset kohtaamiset ihmisten ja asiakkaiden kanssa tuovat lisäiloa työntekoon. Tällaista hommaa voisi palkallisena työntekijänä tehdä enemmänkin”, vapaaehtoisena työskentelevä Sanna Martiskainen kertoo Äänten kahvilassa työskentelystä. Kahvila toimii yhteistyössä Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n ja Taito Pohjois-Karjalan kanssa. Projektin on rahoittanut Taiteen edistämiskeskus, ja se pyörii pääasiassa vapaaehtoistyön voimalla Taitokorttelin tiloissa syyskuun puolesta välistä marraskuun 10. päivään asti, joka arkipäivä kello 12–16.

Kommentti

Äänimaisemaa tutkimassa Olen musiikkitieteen pro gradu -vaiheen opiskelija ja teen musiikkitieteen pääaineopintoihin sisältyvää työharjoitteluani Äänten kahvilassa. Työnkuvaani kuuluu äänikokkina työskentely asiakaspalvelussa sekä äänipesulassa: tarjoilen asiakkaille valmiiksi äänitettyjä äänimaisema-aterioita, joita ovat esimerkiksi Tupa, Viimeinen kesäpäivä ja Temppeli. Tämän lisäksi tiedotamme muiden työntekijöiden kanssa projektista sekä dokumentoin projektin etenemistä. Tämän lisäksi teen asiakaskyselyn, jonka tuloksia käytetään osana Itä-Suomen yliopiston etnomusikologin ja äänimaisematutkijan Noora Vikmanin tekemää äänimaisematutkimusta.

Henna Volotinen

Column | Astonishment

The Sounds of Finnish

efore coming to Finland my parents gave me a present. It was a small paperback book they ordered from Amazon. Beginner’s Finnish included all the important phrases that, according to my mom, would obviously save my life in Finland. I had not memorized even a third of the phrases (was it hyvää huomenta and what did the ä sound like?), when I found myself standing in Helsinki’s International Airport, amid actual Finnish conversations. Everything was unintelligible, yet the slow, constant rhythm of the language managed to draw me in, to make me stare at the mouth of speakers as they nonchalantly exchanged exotic sounding phrases while they waited for their luggage. When I arrived to Joensuu I eavesdropped on conversations in the supermarket, on the bus and in the University’s cafeteria. Words with double letters like mutta and kuusi soon became my favorite. There is something about their pronunciation that keeps fascinating me. Unlike some languages where we rush through the words to convey our message faster, Finnish words seem to have their own internal rhythm. Every letter is carefully pronounced, given its own space and time as if even letters had a right to equality in Finland. During the first

”Knowing that the

week of my Finnish 1 course 4-year-old boy could use the professor, a partitiivi was beyond my young and very understanding. enthusiastic Finnish woman, gave a general overview of the language. I was particularly surprised to learn about the numerous types of cases and the way in which extremely long words could be formed by combining shorter ones together. As for my favorite double letter words, I learned that tuli is different from tuuli, which is also different from tulli, and by that point my mind was about to blow up in astonishment. I spent the first month in Joensuu living with a Finnish family. What impressed me above all else, was the kids’ ability to communicate with each other. They were only 4 and 6, and as far as I knew, the best Finnish speakers. I know kids around the world learn to speak all languages without too many complications; however, knowing that the 4-year-old boy could use partitiivi was beyond my understanding. I constantly marveled at them, particularly during those August afternoons when they played together, producing what to me were the loveliest phrases without having to think about pronunciation or case endings. Now we are almost halfway through the Finnish 1 course

and I feel like I still do not understand much. I am terrified of saying the wrong word or mispronouncing even the simplest phrases. However, my interest in such a unique language has not ceased, and I truly enjoy catching pieces of conversations here and there, words scattered around the city center that seem to have their own rhythm and their own (unknown) meaning. Paulina Bouzas The writer is currently studying a Master’s Program in Linguistic Sciences at the Joensuu campus. She is originally from Mexico and loves

Äänten kahvilassa voi päästä eroon ei-toivotuista äänistä ja nauttia puhdistetuista äänimaisemista.

learning random facts about languages.

Uljas 7 | 2.11.2017

Lukukunto vaatii toistoja

Kirjallisuudenopiskelija Miia Hartikainen lukee paljon.

Lukeminen vähentää stressiä ja lisää luovuutta. Hyvä lukutaito tekee lukemisesta vaivattomampaa, ja sujuvoittaa omaa kirjoittamista. Lukutaitoa voi harjoitella lukemalla keskittyneesti päivittäin. - Lotta Pellas, teksti & Risto Takala, kuva

ukutaito on paitsi lukemisen hallitsemista, myös kirjoitustaitoa. Siihen sisältyy taito oppia, omaksua ja välittää tietoa. Lukeminen muun muassa kehittää sosiaalisia taitoja, vahvistaa empaattisuutta ja laajentaa sanavarastoa. ”Tärkeintä on, että lukee ja keskittyy lukemiseen pidemmäksi aikaa, sillä niin lukutaito kehittyy ja harjaantuu, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacis sanoo. Hänen mukaansa keskittyminen kehittyy erityisesti pitkiä tekstejä lukiessa. Romaanien lisäksi niin tietokirjojen, blogitekstien kuin lehtijuttujenkin lukeminen ylläpitää lukutaitoa. Kirjallisuutta sivuaineenaan opiskeleva Miia Hartikainen lukee jo opintojensa puolesta paljon, parhaillaan hänellä on neljä kirjaa kesken. Vapaaaikana hän lukee lomilla ja bussimatkojen aikana. ”Yleensä löydän kirppareilta mielenkiintoisilta vaikuttavia pokkareita, niitä luen kun ehdin”, Hartikainen sanoo. Hänelle lukeminen merkitsee kirjan

Uljas 7 | 2.11.2017

maailmaan pääsemistä ja uusiin asioihin tutustumista. Lukeminen tuottaa Hartikaisen mukaan myös uusia ideoita omaan kirjoittamiseen, ja kirjan maailmasta tehtäviin piirustuksiin. Tärkeää on löytää itseään kiinnostavaa

luettavaa. Jos ei ole lukenut vähään aikaan, äänikirjat voivat innostaa painetun tekstin pariin. Villacis kannustaa lukemaan vaikka kaksikymmentä minuuttia päivässä. Villacis vertaa lukutaidon ylläpitämistä fyysisen kunnon ylläpitämiseen: lukeminen vaatii harjoittelua koko ajan, jotta se tuntuu mielekkäältä. Hyvä lukutaito tekee myös omasta kirjoittamisesta sujuvampaa. ”Kaikkein paras tapa kohottaa lukukuntoa on ottaa lukemiselle päivittäin aikaa. Laittaa puhelin vaikka toiseen huoneeseen tai sulkea se kokonaan, ja keskittyä jonkin tekstin lukemiseen. Kyllä se lukukunto pikkuhiljaa kohenee”, Villacis sanoo. Villacis toteaa, että kilpailu ajasta on kovaa, kun tarjolla on lukuisia tapoja viettää vapaa-aikaa. Hartikainen kertoo, että jos puhelin on liian lähellä,

tulee kiusaus sen vilkuilemiseen, mikä häiritsee lukemista. Hartikaisen mukaan kirjan tapahtumat, juonen kiinnostavuus ja kirjan hahmot vaikuttavat kirjan mielenkiintoisuuteen. ”Riippuu tosi paljon, miten mukaansatempaava kirja on, että tuleeko puhelinta vilkuiltua välillä tai tehtyä muuta. Jos kirja on mielenkiintoinen, niin saatan lukea montakin tuntia, tai koko kirjan yhdeltä istumalta.” Hartikaisen mukaan kiinnostavan

oloinen uusi kirja saa houkuteltua lukemisen pariin myös silloin, kun se ei välttämättä innostaisi. Villacis ehdottaa takakansiteksteihin tutustumista, ja avun pyytämistä kirjaston henkilökunnalta, jos ei löydä itse kiinnostavaa luettavaa. Blogitekstit ovat myös hyvä tapa päästä lukemisen makuun, sillä kaikenlainen lukeminen on hyväksi lukutaidolle. ”Useat blogien kirjoittajat ovat hyviä kirjoittajia ja tekstit ovat harkittuja. Kaikkien tekstien lukeminen on harjoittelua”, Villacis sanoo.

Vinkkejä lukutaidon treenaamiseen: 1. Seiso tai liiku lukemisen aikana

Jos lukemiseen keskittyminen tuntuu vaikealta, seisominen tai liikkuminen lukemisen aikana voi auttaa. 2. Kuuntele musiikkia ennen lukemista

Musiikin kuuntelu ennen kirjan avaamista voi auttaa keskittymään ja pääsemään hyvään lukufiilikseen. 3. Käytä sekaisin äänikirjaa ja paperikirjaa

Kuuntele äänikirjaa siivotessa ja lue paperitai e-kirjaa bussissa. Vaihtele kirjan muotoa tilanteen mukaan. 4. Vessakirja

Lue kirjaa aina muutaman aukeaman tai kappaleen verran eteenpäin. 5. Sisäänheittokirja

Kevyt, helppolukuinen tai tuttu teksti voi auttaa innostumaan lukemisesta uudelleen. 6. Perusta lukupiiri tai järjestä lukubileet

Yhdessä lukeminen on mukavaa, ja toisilta saa kiinnostavia kirjavinkkejä. 7. Lue ääneen toiselle

Ääneen lukeminen ilahduttaa läheisiä ihmisiä, ja voi innostaa itseäkin lukemaan. Lähde: Yle ja Lukukeskuksen Facebook-sivu

[13:32] UEF-LÄHETTILÄS ERIKA KOSTINEN, BIOLÄÄKETIEDE KUOPION KAMPUS

Ä IT

-SU

OMEN YLIOPI

SUO

OMEN YLIOPI

Ä-

Ä IT

IST

-SU

MEN YLIOP

Uljas 7 | 2.11.2017

Ä-

SUO

MEN YLIOP

IST

Edustajistovaalit

Kampussiirto edustajistoon pyrkivien mielessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien varsinainen äänestyspäivä käydään keskiviikkona 8. marraskuuta, jolloin selviää ketkä 39 ehdokasta pääsevät edistämään opiskelijoiden asioita ylioppilaskuntaan. Kysyimme edustajistoon pyrkiviltä, mihin asioihin he aikovat vaikuttaa, jos tulevat valituksi edustajistoon. - Iisa Manninen, teksti & kuva Aleksi Hiltunen (DeeKu)

”Aion olla varmistamassa, ettei ISYY lähde ottamaan kestämättömiä riskejä asuntoprojektissa. Kansallisella tasolla DeeKu tekee yhteistyötä muiden lääketieteen opiskelijoiden ja oikeustieteen opiskelijoiden kanssa, ja haluamme hillitä professioalojen sisäänottomäärien kasvua resurssien vähentyessä.” Elina Kilponen (ISYY:n yhteiskuntatieteilijät)

”Viestintää tulisi kehittää edelleen, vaikka edistystä on ollut nähtävissä. Nykyinen edustajisto ei ole mielestäni jäsenistön suuntaan kauheasti näkynyt. Sen suhteen olisi ollut kiva nähdä aktivoitumista edustajistovaalien alla.” Elisa-Maria Heikkinen (Kuopion Luonnontieteellinen Edustajistolista)

”Haluan vaikuttaa opiskelijan asumismahdollisuuksiin ja hyvinvoinnin tukemiseen.”

Suomen yliopisto voisi olla puhdas tiedeinstituutio ilman, että erilaiset yhteiskunnan diskurssit (feminismi, Reilu kauppa jne.) voivat vaikuttaa yliopiston tieteelliseen toimintaan.”

Jaakko Kangasmäki (Keskeiset)

”Päällimmäinen huolenaiheeni on Joensuun kaupungin asuntotilanne. Haluaisin myös kehittää liikuntapalveluita paremmiksi. Sähköisiä tenttitiloja ja e-kirjoja lisää. Tutkimus Joensuun kampuksen mahdollisista homeongelmista olisi tarpeen. Kokisin myös tarpeelliseksi tehdä ISYY:n palveluista yksinkertaisen mobiiliapplikaation.”

Micke Hietala (Oikeat)

Jonni Nykänen (DeeKu)

Riikamari Vaaranta (ISYY:n Demariopiskelijat, sit.)

”Haluaisin erityisesti kehittää opiskelijoiden henkisen jaksamisen tukemista. Haluan olla mukana varmistamassa, että jokaisen opiskelijan kannattaa olla ISYY:n jäsen.”

”Haluaisin kaikille opiskelijoille opiskelija-alennuksen kaikissa julkisissa liikennevälineissä riippumatta matkan kilometrimäärästä, kaupungista missä asuu ja opiskelee.”

”Haluan vaikuttaa siihen, että ylioppilaskunnan maksut olisivat valinnaisia. Opiskelijoiden äänen kuuluminen valtakunnan tasolla on heikentynyt ja haluaisin parantaa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa, että opiskelijat saisivat äänensä paremmin esille. ”

Juho Kettunen (ISYY:n Demariopiskelijat)

Riina Kuusinen (Puolueettomat, sit.)

”Haluaisin vaikuttaa kasvisruoan parempaan saatavuuteen. Lisäksi haluaisin ympäristöystävällisen ja reilun yliopiston, joka ottaa huomioon kaikki opiskelijat: esimerkiksi jokaisessa rakennuksessa pitäisi olla wc-tiloja, jotka soveltuisivat kaikille kävijöille.”

”Ruokala- ja kirjastopalveluita tulisi kehittää. Ruokaloissa on jo nyt kiireisimpään lounasaikaan sellaiset jonot, ettei luentojen välissä ehdi kunnolla syömään. Jonot eivät tule helpottumaan Savonlinnan kampussiirron myötä. Kirjastopalveluiden varausmaksuista tulisi luopua tulevien vuosien aikana.”

”Sykettä-liikuntapalveluiden tulisi saavuttaa myös ne opiskelijat, joille liikunta tuottaa haasteita. Ympäristövastuuseen tulisi panostaa enemmän. Haluan myös ISYY:n lähemmäksi opiskelijoita, jotta kahden vuoden päästä pidettävissä vaaleissa äänestysprosentti olisi lähemmäs 80.”

Heidi Hämäläinen (ISYY:n yhteiskuntatieteilijät, sit.)

Laura Helminen (FaBio)

Roosa Ylikoski (Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto)

”Haluan vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Haluan tuoda esille perheellisten asemaa, sillä pienen pojan äitinä tiedän, ettei opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen ole aina mutkatonta.”

”Haluan, että jäsenet eivät kokisi ISYY:tä kaukaisena. FaBiossa tärkeimpinä asioina pidämme opiskelijaasuntojen rakentamista ja itseopiskelutilojen lisäämistä.”

Heli Jeskanen (FaBio)

Marko Koskelo (Keskeiset)

”Yliopistolle lisää hiljaisia ja opiskelijoiden ilmaiseksi varattavissa olevia itseoppimistiloja. Savilahdelle ollaan rakentamassa uusia opiskelija-asuntoja, joita ISYY:n tulisi hankkia ja tarjota jäsenilleen. Kielikeskuksen toiminta tulisi saada opiskelijaystävällisemmäksi, koska tällä hetkellä kaikille pakollisille kursseille eivät mahdu kaikki vuosikurssin opiskelijat.”

”Vaikka ISYY:n nykyinen tiedotus antaa monenmoista dataa, näkisin että perinteistä face to face -metodia tulisi alkaa toteuttamaan, jotta tietoa saadaan levitettyä kaikille opiskelijoille. Lisäksi vastakkainasettelu Joensuun ja Kuopion kampusten välillä tulisi pyyhkiä pois. Ylioppilaskunnan tulisi tehdä enemmän yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa.”

”Opiskelun ei tarvitse olla elämän parasta aikaa, mutta haluaisin, että se olisi ihan jokaiselle edes mukavaa aikaa. Esteettömyys ja mielenterveyspalvelut ovat asioita, joita haluaisin parantaa. Haluaisin myös lisätä ihmisten tietämystä vaihtoehdoista vaikuttaa opiskeluympäristöönsä. Kuinka moni esimerkiksi tietää mitä edustajisto oikeasti tekee?”

Heta Santamäki (Vihreä lista)

Marko Piipponen (Syndikalistit, sit.)

”Haluaisin vaikuttaa siihen, että tieto kulkisi yliopiston sisällä entistä paremmin, Kuopioon saataisiin

”Haluan kasvattaa ainejärjestöjen vaikutusvaltaa ja karsia puoluepolitiikan ISYY:sta. Haluaisin, että Itä-

Ella Petäjäsuo (Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto)

kauan kaivattu 24h opiskelutila, sekä siihen, että Savonlinnan opiskelijoiden siirtyminen Joensuun kampukselle onnistuu mahdollisimman hyvin.”

Uljas 7 | 2.11.2017

Rosa Summanen (Oikeat)

”Haluan vaikuttaa muun muassa opiskelijoiden henkisiin voimavaroihin, oppimistyyleihin, sekä yhteishengen muodostumiseen. Edustan listaa Oikeat, jonka tavoitteena on pitkään ollut Uljas-lehden konkreettinen kustannusarviointi ja paperilehdestä luopuminen. Lisäksi ISYY:n tulisi olla paremmassa keskusteluyhteydessä Joensuun ja Kuopion kaupunkien, sekä alueiden muiden oppilaitosten kanssa.”

Äänestäminen tapahtuu kokonaan sähköisesti. Jokainen äänioikeutettu saa sähköpostiin linkin,

jonka kautta äänestys tapahtuu.

Susanna Haverinen (Puolueettomat, sit.)

”Haluan olla luomassa ilmapiiriä, jossa ISYY:n toiminta ei ole tuntematonta opiskelijoille. Haluaisin, että eri tahot, kuten yliopisto, ainejärjestöt ja kaupunki tekisivät tiivistä yhteistyötä ISYY:n kanssa, jolloin kaikki hyötyisivät. Haluan olla luomassa hyvää ilmapiiriä Joensuuhun kampussiirron myötä.” Toivo Isoranta (Kylterit Joensuu, sit.)

”Minulla on talousosaamista ja mielestäni ylioppilaskunnassa tulisi olla enemmän henkilöitä, jotka ymmärtävät näitä. Haluan vaikuttaa erityisesti asuntotilanteen parantamiseen, sekä ylioppilaskunnan taloudenpitoon alemman jäsenmaksun muodossa.” Tommi Manninen (Kylterit Joensuu, sit.)

”Muutosta vaalitapaan: Nykyinen Sainte-Laguën vaalitapa ei mahdu oikeustajuuni. Haluan herättää keskustelua, mihin tehtäviin ylioppilaskunnan kannattaa käyttää resurssejaan. Liputan asuntorakentamisen puolesta.”

Kyselyyn vastanneet DeeKu: Aleksi Hiltunen Jenna Laakkonen Jonni Nykänen Joonas Pänkäläinen Kimmo Kotamäki Mikko Planting Olli Auvinen Veera Hurme FaBio: Annika Valtari Brenda Nissén Heli Jeskanen Henri Sormunen Iina Hjelt Laura Helminen Teemu Nevalainen

Touko Kivi (Perussuomalaisten Nuorten lista)

”Tärkeimpänä haluaisin saada alennettua ylioppilaskunnan jäsenmaksua keskittämällä ylioppilaskunnan toimintoja niiden ydintehtäviin. Hyvä kouluruoka on lähellä sydäntä ja näen hyvän terveydenhoidon YTHS:n kautta erittäin tärkeänä.” Wilma Poutanen (Vihreä lista)

”Tahdon kehittää opinto- ja uraohjausta laadukkaammaksi osallistamalla opiskelijat opetussisältöjen suunnitteluun, sekä turvata mielenterveys- ja opintopsykologipalvelut helposti saavutettaviksi. Haluan löytää ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen tarjoamiseen kaikille opiskelijoille.”

ISYY:n Demariopiskelijat: Al Lakki Moe Iiro Pyrhönen Juho Kettunen Lina Munčytė Noora Kettunen Riikamari Vaaranta ISYY:n yhteiskuntatieteilijät: Elina Kilponen Elina Tanninen Heidi Hämäläinen Jenni Hiltunen Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto: Akseli Hakkarainen Ella Petäjäsuo

Kaikki ehdokkaat ISYY:n edustajistovaaleissa 2017 ovat nähtävissä

Karoliina Heikkilä Noora Rämö Pekko Kinnunen Roosa Ylikoski Veera Kananen Keskeiset: Anton Manner Antti Hartikainen Ari Tervashonka Fuma Simson Jaakko Kangasmäki Janne Piipponen Jouko Hartikainen Juho Pulkka Jussi Nivala Kaisa Oinas-Panuma Marko Koskelo Matti Nivala Miika Pesonen Mikko Nissinen Niklas Leinonen Olivia Moilanen Panu Piirainen Riku Väkeväinen Sara Peltola Sini-Elina Kärsämä Tommi Anttalainen Toni Viljamaa Vilja Männistö Kuopion Luonnontieteellinen Edustajistolista: Elisa-Maria Heikkinen Kylterit Joensuu: Toivo Isoranta Tommi Manninen

Oikeat: Micke Hietala Rosa Summanen Perussuomalaisten Nuorten lista: Touko Kivi Puolueettomat: Ada Hyytiäinen Annika Lommi Elmo Heino Esa Korpi Heidi Turunen Iida-Lotta Sutinen Juuso Myller Juuso Sikiö Maija Joensuu Mari Reijonen Riina Kuusinen Roosa Kauppinen Saara Oravuo Saara Tenhovuori Sara Salonen Susanna Haverinen Teemu Piesanen Syndikalistit: Marko Piipponen Vihreä lista: Atte Tamminen Ella Partanen Heta Santamäki Iiris Pääkkönen Leona Pälvimäki Mariel Krogerus Pinja Leino Ronja Mäkinen Wilma Poutanen

ISYY:n verkkosivuilla.

Uljas 7 | 2.11.2017

”No kyllä se minua niin harmitti joskus menneinä vuosina, kun hyvää tavaraa pantiin biojätteisiin.

Hävikkiruokaa huokeasti ResQ Club välittää ravintoloiden ruokahävikkiä käyttäjille puhelinapplikaation ja nettisivun kautta. Sovelluksella on Suomessa noin 100 000 käyttäjää. - Teemu Sorsa, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

avintoloiden tarjonnasta hävikiksi jääneitä ruokia on nykyään mahdollista ostaa muun muassa erilaisten applikaatioiden avulla. Yksi hävikkiannoksia välittävistä palveluista on Helsingissä perustettu ResQ Club, joka viimeisten kuukausien ajan on välittänyt myös joensuulaisten ja kuopiolaisten ravintoloiden annoksia. Palvelussa mukana olevat ravintolat voivat laittaa esimerkiksi lounasajalta ylijääneitä, mutta vielä syömäkelpoisia annoksia tai edellisen päivän leivonnaisia myyntiin sovelluksen kautta. Käyttäjät näkevät kaupunkinsa tarjonnan, ja voivat applikaation kautta maksaa haluamansa hävikkiannoksen. Ruoka noudetaan ravintolasta ilmoitettuina aikoina maksetun annoksen mobiilikuittia näyttämällä. ResQ Club toimii tällä hetkellä 16 kaupungissa Suomessa, jonka lisäksi toimintaa on myös Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. ResQ Clubin kanssa yhteistyötä tekee tällä hetkellä noin 1500 ravintolaa, joista 700 sijaitsee Suomessa. Suomessa käyttäjiä sovelluksella on yli 100 000. Joensuussa ja Kuopiossa 29 mukana olevalla ravintolalla ResQ Club -käyttäjiä on yhteensä noin 3300. ResQ Clubin markkinointipäällikkö Jaakko Levola mainitsee, että pelkästään Joensuun ja Kuopion alueella välitettyjen annosten hiilidioksidipäästöjen säästö vastaa noin 300 000 henkilöautolla ajettua kilometriä. Levolan mukaan yrityksen ideologiaa ohjaa pyrkimys ekologisuuteen, eettisyyteen ja paremmin toimivaan yhteiskuntaan. Hävikkiruoka tuottaa noin 5–10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Levolan mukaan pelkästään EU:ssa ravintola-ala tuottaa 11 miljoonaa tonnia ruokajätettä vuosittain. Ravintoloissa annosten kysyntää on vaikea arvioida, ja samalla joudutaan pitämään laajaa tarjontaa yllä. Länsimaissa heitetään ruokaa roskiin, kun muualla kärsitään aliravitsemuksesta. ”Myymällä ravintolaruokaa normaalia halvemmalla hinnalla syntyy täydellinen win-win-win -tilanne. Ympäristön turhaa

Uljas 7 | 2.11.2017

Sovelluksen avulla voi ostaa edullisemmin täysin syömäkelpoista ruokaa, joka muuten menisi jätteenkeräykseen.

kuormitusta vähennetään, ravintoloitsijat pääsevät eroon ylijäämäruoasta ja saavat siitä tuloja sekä kuluttajat voivat nauttia ravintolaruokaa normaalia halvemmilla hinnoilla nopeasti ja näppärästi”, kehuu Levola. Joensuun keskustassa ResQ Clubin kautta ruokaa on mahdollista ostaa muun muassa Local Bistrosta, Riikosen Leipomosta ja Mihailin Tavernasta. Kuopiossa palvelua käyttävät muiden muassa Intro, Panza ja Mount Sherpa. Savonlinnan ainoa ResQ-ravintola on Perlina di Castello. Riikosen Leipomon yrittäjä Jorma Riikonen on omien sanojensa mukaan yllättynyt palvelun tehokkuudesta ja

toimivuudesta ja on tyytyväinen, että muutoin seurakunnille menevällä hävikkiruoalla voi käydä vielä jonkunlaista kauppaa. Myös mahdollisuus saavuttaa uusia nuoria asiakkaita kiehtoo sovelluksessa Riikosta. Riikonen tekee sovelluksen kautta yhdestä parhaimmillaan kahteenkymmeneen kauppaan päivässä. ”No kyllä se minua niin harmitti joskus menneinä vuosina, kun hyvää tavaraa pantiin biojätteisiin. Sitten tuli tämä ruoka-apu. Kyseessä on ravintolalle tällainen välimuoto: edullinen hinta ja loput seurakunnille.” ResQ Clubin lisäksi hävikkiruokapalveluja tarjoavat ainakin Lunchie ja

Olio. Joensuussa ResQ Clubin kautta on kuitenkin helpoin saada ruokaa muiden ollessa suhteellisen epäaktiivisia. Yhteiskuntatieteitä Joensuussa opiskeleva Teemu Wallius on käyttänyt sovellusta useissa kaupungeissa. Kokemukset ovat olleet hyviä isommissa kaupungeissa, joissa tarjonta on ollut monipuolista ja hyvää. Helsingissä laajan tarjonnan myötä mukana tulee myös kilpailua parhaiden ruokien ostamisesta – maukkaimpien aterioiden ostaminen vaatii nopeutta. Wallius ostaa kaikista mieluiten sovelluksen kautta halpaa ja hyvää kasvisruokaa, ja mielellään sellaista ”normaalista poikkeavaa” jota ei muuten välttämättä tulisi syötyä.

HAE OPISKELEMAAN PALVELUALAN OPISTO KUOPIOON Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp - kokki, ruokapalvelun osaamisala Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, 180 osp - kodinhuoltaja, kotityöpalvelujen osaamisala - toimitilahuoltaja, toimitilahuollon osaamisala Hakeminen kevään yhteishaussa Opintopolun kautta: www.opintopolku.fi Lisätietoja: http://paok.fi/hae_opiskelemaan/ tai info@paok.fi Palvelualan Opisto Kuopio - PAOK Asemakatu 4, 70100 Kuopio www.paok.fi

Uljas 7 | 2.11.2017

”Jouduimme aikoinaan mieheni kanssa valitsemaan minun psykoterapeuttikoulutukseni ja asunnon hankkimisen välillä, koska rahat eivät riittäneet molempiin.

Terapeuttikoulutus

Koulutuksen hintalappu eriarvoistaa Psykoterapeuttikoulutuksen hintaa on kritisoitu siitä, että se luo taloudellista eriarvoisuutta, vaikeuttaa laadukkaan mielenterveyshoidon saamista ja yksipuolistaa psykoterapeuttien ammattikuntaa. - Venla Okkonen, teksti & Mira Asiakainen, kuvitus

sykoterapeutiksi kouluttautumisen hinta on karkaamassa tavallisen terveysalan työntekijän ulottumattomiin. Nykyisin koulutuksen hinta on 15 000–40 000 euroa, jonka opiskelija maksaa yleensä osittain tai kokonaan itse. Aiemmin yksityisten toimijoiden tarjoama psykoterapeuttikoulutus siirrettiin yliopistojen järjestettäväksi vuonna 2012, jolloin tavoitteena oli koulutuksen laadun tarkempi valvonta. Muutoksen yhteydessä odotettiin psykoterapeuttikoulutuksen muuttumista maksuttomaksi. Toisin kuitenkin kävi, kun julkista rahoitusta koulutusten järjestämiselle ei myönnetty yliopistojen lisääntyneestä vastuusta huolimatta. Samalla kun monella paikkakunnalla psykoterapeuteista on pulaa, koulutuksen hinta nostaa mielenterveysalan työntekijöiden kynnystä psykoterapeutin tutkinnon hankkimiseen. Psykoterapeutti on Valviran laillistama nimikesuojattu

ammattihenkilö, joka on hankkinut vähintään kolmevuotisen psykoterapeutin jatkokoulutuksen. Pohjakoulutuksena psykoterapeuteilla on usein terveydenhuollon tai sosiaalialan ammatti- tai korkeakoulututkinto, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai lääkärin tutkinto. ”Koulutuksen hinta on nykyisellään liian kallis”, sanoo Eila Laukkanen, Itä-Suomen yliopiston psykoterapiakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavan johtoryhmän puheenjohtaja. Koulutuksesta tekee kallista se, että teoriaopintojen lisäksi koulutukseen kuuluu kouluttautuvan oma psykoterapia, työnohjaus sekä opinnäytetyön tekeminen. Psykoterapeuttikoulutuksen hinta asettaa sen eriarvoiseen asemaan muiden terveydenhuoltoalan ammattini-

mikkeeseen johtavien koulutusten kanssa. ”Eri tahot ovat toistuvasti tehneet ehdotuksia siitä, että tämä psykoterapeuttikoulutus olisi samanvertaista kuin erikoistumiskoulutus, mutta rahoituksen osalta se ei ole mennyt budjetissa koskaan läpi. Että asiaan on kiinnitetty huomiota”, Laukkanen kertoo. Mielenterveyshoidon parissa työskentelevien ammattilaisten kouluttautumisen tukeminen olisi Laukkasen mukaan tärkeää jo laadukkaan hoidon toteutumisen kannalta. Laukkasen mukaan mielenterveysongelmien hoidossa painottuu tällä hetkellä lääkehoito psykoterapian kustannuksella. ”Psykoterapioista on osoitettu, että se on vaikuttava hoitomenetelmä. Ja jos kerran toteutetaan laadukasta hoitoa, niin kyllä tähän pitäisi ihmisiä kouluttaa ja kyllä psykoterapiaa pitäisi olla tarjolla”, Laukkanen sanoo. ”Ajan oloon kallis hinta voi alkaa näkyä siinä, että psykoterapeuttien määrä vähenee ja tarjolla olevien psykoterapiasuuntausten määrä kapenee”, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. Hänen mukaansa psykoterapiaa ja psykologin keskusteluhoitoa pitää saada sote-keskuksiin tavalliseksi hoidoksi, johon pääsee nopeasti. Kansalaisilla ei nykytilanteessa ole juurikaan mahdollisuuksia psykologin hoidon tai psykoterapian saamiseen. ”Ongelma psykoterapian saatavuudessa on se, että sitä ei aikuis- ja vanhusväestölle ole juuri saatavilla tavanomaisena hoitona, niin kuin somaattisia sairauksia hoidetaan. Ainoa mahdollisuus on usein Kelan kuntoutuspsykoterapia, jota saa vain työ- tai opiskelukyvyn ollessa vaarassa.” Osaa psykoterapeuteiksi kouluttautuvista auttaa

kuluissa työnantaja, mutta moni maksaa koulutuksen kokonaan itse esimerkiksi ottamalla lainaa. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Katriina Järvinen

pitää psykoterapeuttikoulutuksen hintaa kohtuuttomana, varsinkin kun kouluttautuminen asettuu usein päällekkäin ruuhkavuosien kanssa. ”Jouduimme aikoinaan mieheni kanssa valitsemaan minun psykoterapeuttikoulutukseni ja asunnon hankkimisen välillä, koska rahat eivät riittäneet molempiin”, Järvinen sanoo. Vastaavassa tilanteessa on hänen mukaansa moni sellainen psykoterapeutin ammattiin kouluttautuva, jonka puoliso tai vanhemmat eivät pysty osallistumaan koulutuksen rahoittamiseen. Järvinen pitää ongelmallisena sitä, että psykoterapeutin koulutukseen pääsee nykyisin lähinnä vain isolla rahalla: ”Ei psykoterapeutin tarvitse olla itse kokenut kaikkia asiakkaiden ongelmia, mutta on huolestuttavaa, jos koko ammattikunnalta alkaa puuttua henkilökohtainen kosketus huono-osaisuuteen.” Psykoterapeutin luokkatausta voi näkyä Järvisen mielestä esimerkiksi siinä, kuinka hän suhtautuu asiakkaansa rahahuoliin tai köyhyyteen liittyvään häpeään ja osaako hän keskustella luontevasti näistä aiheista. Järvinen kokee oman työväenluokkaisen taustansa auttaneen häntä asiakkaidensa huolien ymmärtämisessä. Pahimmillaan ammattikunnan vieraantuminen huono-osaisuudesta voi hänen mukaansa johtaa ihmisten syyllistämiseen heidän ongelmistaan sellaisissa tapauksissa, kun katse pitäisi kohdistaa yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja sen tuottamaan pahoinvointiin. ”Minulla on vaikeasta masennuksesta useamman vuoden kärsineitä asiakkaita, jotka ovat toipuessaan joutuneet hännille työnhaussa yliopistotutkinnosta huolimatta, koska CV:ssä on monen vuoden aukko. On vaikeaa kannatella heitä hyvällä mielellä, koska vikahan ei ole asiakkaan mielenterveydessä, vaan yhteiskunnassa.” Uljas 7 | 2.11.2017

Vapaaehtoistyö

”Tärkeimpiä taitoja ovat halu kuunnella ja auttaa.

Intohimona auttaminen Palveluoperaatio Saapas kouluttaa etsivään nuorisotyöhön Joensuussa. Vapaaehtoistyötä tekevä saa samalla työkokemusta ja uusia kontakteja. - Eva-Maria Mustonen, teksti & kuva

oensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä on käynnistämässä uudelleen Saapastoimintaa, ja vapaaehtoisten koulutus alkoi lokakuussa Joensuun keskustan seurakuntatalolla. Erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalaisen mukaan palveluoperaatio Saappaassa on kyse etsivästä nuorisotyöstä, jonka näkyvin työmuoto on KatuSaapas: koulutetut vapaaehtoiset jalkautuvat perjantai-iltaisin kaduille ja paikkoihin, joissa nuoret kokoontuvat. Tavoitteena on tarjota keskustelumahdollisuus ja tarvittaessa ensiapua kaupungilla liikkuville nuorille. Nuorten tilanteet ja puheenaiheet vaihtelevat paljon. ”Joidenkin kanssa keskustellaan ihan kuulumisia ja fiiliksiä. Toisten kanssa puhutaan hankalammistakin aiheista, kuten seurustelusta, koulusta, päihteistä, itsetunnosta, elämästä ylipäätään. Lista voisi olla melkein loputon. Toisinaan pyritään ohjaamaan nuoria eteenpäin, jos näyttää siltä, että joku tarvitsee erityistä tukea elämänhallinnassa”, Nevalainen sanoo. Nuoret ovat usein uteliaita ja kyselevät aktiivisesti, mistä Saappaan toiminnassa on kysymys. Tämän on huomannut Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönkeskus Snellussa työskentelevä erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari ”Hensku” Kettusaari: ”Nuoret ovat kiinnostuneita millä asialla liikumme. Varsinkin vapaaehtoisten työn arvostus on huipussaan”, Kettusaari kertoo. Matti Nevalaisella on yli 20 vuoden kokemus Saapastoi-

minnasta. Aiemmin hän oli Saappaan vapaaehtoisena ja ohjaajana Kiuruvedellä. Nevalainen oli mukana kehittämässä NettiSaapasta, joka laajentaa etsivän nuorisotyön chat-palveluihin ja sosiaaliseen mediaan. Saappaan kolmas toimintamuoto on FestariSaapas, jossa vapaaehtoiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. ”Saapastyössä motivoi käytännön auttamis- ja palvelutyö nuorten parissa. Asiakaspalaute on usein välitön, ja ajan saatossa tulee myös nuorilta palautetta ja muistoja, kuinka Saapas on kohdannut nuoria kadulla, festareilla ja netissä”, Kettusaari summaa. Palveluoperaatio Saappaan työntekijät tunnistaa heijastinliivistä. Kaikki Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään. Vapaaehtoinen saa Saapastoiminnasta työkokemusta pareittain tai muutaman henkilön ryhmässä. Vapaaeh”Koulutuksesta saa teoreettisia ja käytännöllisiä ja uusia kontakteja. toisten koulutuksella ja oikealla varustuksella pyritään valmiuksia nuorten kohtaamiseen. Tärkeimpiä taitoja ”Osoittaahan se opiskelijalta aktiivisuutta, jos lähtee huomioimaan toiminnan turvallisuus. ovat kuitenkin halu kuunnella ja auttaa. Tämä homma tällaiseen mukaan. Mielestäni on toiminnan vahvuus, yleensä vetää puoleensa auttamisen himon riivaamia jos meillä on porukassa erilaisia ihmisiä, joilla on halua Saappaan toimintaa ohjaa Nuori kirkko ry:n neuvotteihmisiä”, Nevalainen naurahtaa. toimia yhdessä”, Matti Nevalainen pohtii. lukunta. Vaikka Saappaan toimintaperiaatteet nousevat Kettusaari on kohtaamisissa oppinut, että nuoret kaiSaappaan vapaaehtoiset aloittavat toimintansa kristillisistä arvoista, ei vapaaehtoisilta kysellä kirkkoon paavat kiireetöntä läsnäoloa ja tarvittaessa myös tilaa. koulutuksen jälkeen ja päivystävät viikoittain. Vapaakuulumista. Heille on kuitenkin tärkeää, että saatavilla on turvallisia ehtoiset tunnistaa Palveluoperaatio Saappaan logolla Tärkeintä Matti Nevalaisen mielestä on vapaaehtoisaikuisia. Kettusaari toteaa, että olennaista toiminnassa varustetusta heijastinliivistä. Muita tärkeitä työvälineitä ten valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja tehdä yhteistyöon ”nuoren ehdoilla kulkeminen ilman omaa missioovat taskulamppu ja ensiapupakkaus. tä. Facebookista toiminta löytyy nimellä Palveluoperaata.” Kaduilla ja tapahtumissa ei liikuta yksin vaan yleensä tio Saapas Joensuussa.

Uljas 7 | 2.11.2017

Yliopisto haluaa aukoa opiskelun solmukohdat

Opiskelu

”Pelkästään opintopsykologi ei riitä, vaan opiskelun ongelmien kohdalla kokonaistarkastelu on tärkeää, jotta opintojen solmukohdat saadaan pois”, sanoo Harri Siiskonen. Itä-Suomen-

yliopisto palkkasi kolmeksi vuodeksi toisen opintopsykologin, joka työskentelee Joensuun kampuksella.

Itä-Suomen yliopistossa alkaa ensi vuonna kolmivuotinen opiskelijan ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä hanke. UEF:n akateeminen rehtori Harri Siiskonen kaipaa projektikehittämisen lisäksi opiskelijaympäristöjen suunnitteluun kokonaisvaltaista näkemystä. - Ari Tervashonka, teksti & Risto Takala, kuva

aajasti ymmärrettynä opiskelijaympäristö ei ole pelkästään luentosalit tai kampusalueet. Kyse on myös asenteesta ja tosielämän ongelmista, aina pääsykokeesta tutkintoon sekä työelämään saakka. Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen näkee, että jo yliopistoon pyrkimisen yhteydessä voitaisiin kehittää vaihtoehtoisuutta. Riittävän hyvin tehdyt opinnot avoimen yliopiston puolella voisivat olla väylä yliopistoon. Aihe on vielä mietinnän alla, koska sisäänoton edellytyksenä toimivat 30–60 opintopistettä maksaisivat opiskelijalle 450–900 euroa. Hyötynä olisi, ettei opinnoissa tarvitsisi odottaa välivuotta. Myös pääsykokeiden lukuaikaa pyritään rajaamaan yhteen kuukauteen. Ympäristöjen suhteen Savonlinnan kampuksen lakkautus ja siirto Joensuuhun on akuutti kysymys. Suunnitelmana on hyödyntää varhaiskasvatuksen ja opettajankoulutuksen kohdalla Joensuussa Educan tiloja opetuksessa. Siiskonen nostaa hyvät ideat vielä tärkeämmäksi Savonlinnan kysymyksessä. ”On tärkeää, että integraatiossa ei menetetä laadukkaita ideoita ja toimintatapoja”, Siiskonen kertoo. Hän nostaa positiivisena asiana Savonlinnan opiskelijoiden sivuainemahdollisuuksien räjähdysmäisen kasvun,

kun opetus siirtyy Joensuuhun. Opiskelijoiden mahdollisuuksien kasvattaminen näkyy myös hankalammissa ongelmatilanteissa. Ensi vuonna alkaa kolmivuotinen opiskelijan ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä kehittämishanke, jonka ajaksi palkattu UEF:n toinen opintopsykologi on esimerkki ISYY:n opiskelijoiden edunvalvonnan työn tuloksista. Siiskonen kiittelee työtä, mutta sanoo ettei asiaa voi jättää tähän. ”Pelkästään opintopsykologi ei riitä, vaan opiskelun ongelmien kohdalla kokonaistarkastelu on tärkeää, jotta opintojen solmukohdat saadaan pois.” Kokonaisvaltainen ajattelu on selkeästi Siiskosen keskeisiä teemoja. Kurssisumat, epätasaiset työmäärät, sekä kurssien välinen koordinaatio ovat tässä suhteessa avainasemassa psykologisen avun lisäksi. Opiskeluympäristöjä pyritään kehittämään yhteis-

työhankkeilla eri yliopistojen sekä ISYY:n kanssa. Tilojen uudistusta toteutetaan esimerkiksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n demorahoituksella. Kiinteistöyhtiö jakaa demorahoja uusille tilankäytön ideoiden toteuttamiselle. Näin ollen opiskelijoiden ideoilla on konkreettista merkitystä yliopiston tilojen kehitykseen. Myös ainejärjestöjen kannattanee olla asiassa hereillä taukotilojen kohdalla.

Vaihtoehtoisuutta pyritään kehittämään myös opintojen sisällöissä ja suoritustavoissa. ”Kehitys ei itsessään riitä, vaan on tärkeää pitää siinä henkilökunta ja opiskelijat mukana.” Tämän haasteen kohtaamiseksi henkilökuntaa pyritään kouluttamaan, jotta moninaisemman opetuksen edellytykset paranevat. Uudistukset voivat myös helpottaa työmäärää. Esimerkiksi aiemmin opetushenkilökunta teki monia tenttipapereita turhaan, eikä kysymyksiin vastattu. Näin jokaisesta turhaksi menneestä tenttipaperista muodostui ylimääräistä työtä. Sähköinen tentti mahdollisti opiskelijoille väljemmän suunnittelumahdollisuuden ja opintomateriaalin tasaisemman tarpeen pitkin vuotta. Vastaavaan kehitykseen pyritään monimuotoympäristöjen kehittämisellä, sekä uusilla tila- ja videointiratkaisuilla. Siiskonen pitää realistisena ottaa käyttöön opiskelijoiden kokemuksia yliopiston markkinoinnissa. Brändi ei ole pelkästään julkisuuskuvaa, vaan se vaikuttaa sisällöllisesti eri sosiaalisten medioiden sisältöihin. Näillä on suoraa vaikutusta opiskelijoiden opintopaikkavalinnoissa, joten yliopiston onnistumisia on arvokasta tuoda esiin. ”Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman opiskelijoita, siksi yhteistyö ISYY:n kanssa on tärkeää”, toteaa Siiskonen.

Uljas 7 | 2.11.2017

”Mtä tahansa voi tapahtua kun tämä rääväsuinen kokkelivekkuli ja omakotilähiön drag queen on paikalla!

Rokumentti

Piristystä synkkään marraskuuhun Rokumentti haluaa tarjota vaihtoehtoja ahdistaviin uutisiin ja maailmantuskaan. - Teemu Sorsa, teksti & Lisa McWhirter, kuva

olmattatoista kertaa järjestettävä Suomen suurin musiikkielokuvafestivaali Rokumentti syventyy tämän vuoden teemaohjelmistonsaan friikkiyteen. Yhdeksän teemaelokuvan lisäksi festivaalin ohjelmisto koostuu musiikkielokuvista, dokumenteista ja perinteisistä draamaelokuvista. Perinteisten elokuvanäytösten lisäksi ohjelmaa on muun muassa Taitokorttelin ulkoilmanäytöksessä, jossa elokuvia on mahdollista katsoa saunoen ja paljussa lämmitellen. Rokumentti tekee myös yhteistyötä Joensuun Taidemuseon ja Ismo Alangon areenakonsertin kanssa, ja festarikävijät saavat alennusta näiden lippujen hinnoista. Festivaalin tuottaja Katri Kilpiä Joensuun Popmuusikot Ry:stä kertoo tämän vuoden teeman valikoituneen eräänlaisena vastavetona synkkien ja ahdistavien uutisten varjostamalle ajallemme. Teemaohjelmistossa tuodaan esiin hulluuden tavoittelijoita, taitelijoita ja hämmentäjiä, jotka ovat ottaneet missiokseen normaaliuden määreiden rikkomisen. ”Totesimme ettei teema saa tänä vuonna olla pelkkää maailmantuskaa vaan haluamme tuoda myös positiivista hulluutta esille”, Kilpiä toteaa. Festivaalin teemaohjelmistossa esiin

pääsevät muun muassa teatteriohjaaja ja kulttuuripersoona Jussi Parviainen, joka tuo Rokumenttiin Yksinteoinelokuvansa, punkhörhöt GG Allin ja The Mentors, Drag-taiteilija Carlotta Moore, japanilaiset kokopäiväidolit, italialaiset manaajapapit, kuolemaa pelkäämättömät vuorikiipeilijät sekä oman kehonsakin elokuvalle antava ohjaaja Samira Elagoz. Edellä mainituista Parviainen ja Moore saapuvat näytöksiin kunniavieraiksi paikan päälle vastaamaan yleisön esittämiin kysymyksiin. ”Mitä tahansa voi tapahtua, kun Moore, tämä rääväsuinen kokkelivekkuli ja omakotilähiön drag queen on paikalla”,

Uljas 7 | 2.11.2017

pohtii Kilpiä. Teemaohjelmiston lisäksi ohjelmassa on dokumenttielokuvia, joita ei useinkaan teattereissa esitetä. Pääosissa ohjelmistossa ovat populaarikulttuurin ilmiöt, kuten muusikot, graffititaiteilijat ja surffaajat. Musiikkityylejä on mukana laajasti rockista ja punkista jazziin. ”Loistavia, rakkaudella valittuja leffoja, joista varmasti kaikille löytyy jotain kiinnostavaa. Ja lipun hintakin on hyvin edullinen, joten siitä ei elokuviin meneminen jää kiinni!” Alusta asti Rokumenttia tekemässä ollut Kilpiä jakaa työaikansa Popmuusikot Ry:n järjestämien Ilosaarirockin ja Rokumentin kesken. Ilosaarirockiin ja Laulurinteellä vietettyihin viikkoihin verrattuna Rokumentin tuottaminen on siistimpää tietokoneen ääressä tehtävää sisätyötä. Tuottajan mukaan työssä on kuitenkin paljon samaa ja festarifiilis tekemisessä molempien tapahtumien aikana yhtä hieno. Yli 40 elokuvan Rokumentti-ohjelmisto elokuvateatteri Kino Tapiossa ja ravintola Kerubissa 15.–19. marraskuuta.

Tuottajan leffatärpit HC Andersen -dokumentti ”Rokumentissa ensi-illassa oleva dokkari joensuulaisen rockhistorian klassikkobändistä. Dokkarissa käydään läpi historiaa 1980-luvulta Palefacen kanssa tehtyyn Ilosaarirockin paluukeikkaan.” Libera Nos ”Dokumentti italialaisista katolisen kirkon manaajista ja heidän asiakkaistaan. Manaajilla on nykyisin niin kiire että osittain manauksia suoritetaan puhelimitse. Tässä todistetaan että totuus on tarua ihmeellisempää!” Roskan lumous ”Animaattori Chrzun drag queen alter ego Carlotta Moore on narttu, jolle ei kannata vittuilla. Näytöksessä esitetään Mooren kaksi dragsploitaatioelokuvaa ja meno on kyllä todella roisia!

Roskan lumous -elokuvan pääosassa nähdään Drag-taiteilija Charlotta Moore, joka

saapuu Rokumentin näytöksiin kunniavieraakisi vastaamaan yleisön esittämiin kysymyksiin.

SU O M EN S U UR IN MUS IIKKIELO KUVAFE STIVA A LI

1 5 .-19.11. 20 17 | J O E NS UU SA ISTOS M L E J : I OH RKIKS ESIME

ARCTIC LIGHTS

PATTI CAKE$

ANTEEKSIANTAMATON

YKSINTEOIN 1 & 2

TOKASIKAJUTTU

PERKELE 2

Antti Autin intohimo lumeen ja laskemiseen

Jussi Parviaisen tilitystä totuuden rajamailta

Riemastuttava fiktio gangstaräpistä ja uskosta unelmiin!

Suomen viimeisen punkbändin jäähyväiset

Voiko kiduttajalle antaa anteeksi?

Jörn Donnerin rujon kaunis ja vähän rupinen satavuotias Suomi

(freak)

rokumentti.com @rokumentti

ENN A K KOL I P U T M YYN N I SSÄ NY T!

Uljas 7 | 2.11.2017

”Ihmiset haluavat uppoutua ja tulla lumotuiksi.

Kokemukset

Kokemukset ovat nykyajan Ferrari Luksustavaroilla on yhä vetovoimaa, mutta ne eivät ole enää yleisesti harvinaisia ja arvokkaita. Sen sijaan ainutlaatuiset kokemukset ovat kumpaakin. Bruce Oreck puhui Joensuussa kauppatieteilijöille siitä, miksi taikuus on usean menestyneen yrityksen rakennusaine. -Jussi Turunen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

ykyään massasta ei erottauduta enää tavaroilla tai sivistyksellä, vaan kokemuksilla. Siinä missä takavuosina tiettyyn luokkaan kuulumisensa saattoi osoittaa asuinalueella tai kirjahyllynsä sisällöllä, nykyään erotutaan sillä, missä on käynyt reissussa ja missä ravintolassa on tullut syötyä ympäristöystävällisintä ruokaa. Entisen Yhdysvaltain Suomen suurlähettilään Bruce Oreckin mukaan liikeideoijan täytyy osata arvostaa tätä lähtökohtaa toiminnassaan tai markkinoilla tulee selkään. ”Kokemukset liikuttavat ihmiskuntaa. Tavaroita voi tätä nykyä hankkia kuka tahansa, mutta kokemukset ovat aidosti arvokkaita”, Oreck kertoo Joensuun Carelia-salissa yleisölle, joka koostuu pääasiassa kauppatieteen opiskelijoista. Oreck on puhumassa tuleville talouden asiantuntijoille, mutta ei mainitse taloutta montaa kertaa. Sen sijaan hänen puheissaan toistuu yksi sana: taikuus. Kun Oreck kävelee itsevarmana yleisön eteen, hän sanoo epäilevänsä suomalaisen koulujärjestelmän toimivuutta, koska osallistujat taputtavat ennen kuin kuulevat mitä hän aikoo sanoa. ”Jokainen teistä haluaa tehdä elämässään jotain erilaista. Jos haluaa eteenpäin elämässään, niin ei pidä sopeutua joukkoon”, Oreck kertoo. ”Kun mietimme asiakaskokemusta, niin eurooppalaisilla on siinä yleisesti ottaen kehittämistä. Vitsailen Helsingissä ollessani, että jos tarjoilija ei ole sinulle vihainen, niin kyse on mahtavasta asiakaskokemuksesta.”

Oreckin mielestä yrittäjiltä ja yrittäjiksi haluavilta uupuu ymmärrystä sen suhteen, millä aineksilla pääsee kohti menestystä. Hänen mukaansa liike-elämässä monelta puuttuva palanen ei ole parempi suunnitelma, fiksumpi liikeidea tai suurempi rahoitus, vaan taikuus. ”Aina kun alan puhua taikuudesta puuttuvana palasena, talouspuolen ihmiset hermostuvat. He haluavat kuulla asioista, jotka voi mitata. Kuunnelkaapa joskus Steve Jobsia puhumassa uudesta Applen tuotteesta. Hän käyttää esittelyissään useimmin sanaa taikuus. Ei sen takia, että hän olisi hölmö, tai että ei osaisi muita sanoja. Jobs puhui taikuudesta, koska se kuvaa parhaiten asiaa, joka vetoaa ihmisiin”, Oreck mainitsee. Taikuuden eli jollain tasolla tunteisiin vetoamisen lisäksi

tuotteen tai liikeidean olisi kuvattava, mitä hyötyä siitä on asiakkaalle. Jos yrittäjän aika kuluu idean toiminnan kuvailuun eikä sen hyödyistä kertomiseen, niin peli alkaa olla pelattu. Oreck tähdentää, että taikuuden arvostaminen on juuri kokemusten arvostamista. Vaikka jokin tuote tai palvelu pohjaa mielikuvituksen hyödyntämiseen puhtaan hyödyn sijasta, sillä voi aivan hyvin tehdä voittoa. Hyödyt asiakkaalle ovat hieman erilaiset, jos toisessa ääripäässä olisi konsolipeli ja toisessa ruuvimeisseli. ”Jos mietitään esimerkiksi Tähtien sota -elokuvia, niin ei niiden arvoa vähennä yhtään se, että ne ovat kuvitteellisia. Niissä on taikaa. Ihmiset haluavat uppoutua ja tulla lumotuiksi. Ja kyllä niillä on tehty myös rahaa.” Amerikkalaiseen tyyliin Oreck puhuu monista asioista vetoavasti, mutta hänen puheensa varsinainen asiasisältö uhkaa jäädä yleisen hengennostatuksen varjoon. Ehkä jokainen bisnesmaailmaan pyrkivä tarvitsee ainakin itselleen hyväksyttävän syyn tavoitella rahaa.

Esimerkiksi vuodesta 2009 asti järjestetty Nordic Bisnes Forum sai tänä vuonna kritiikkiä vammaisaktivisteilta, koska sen puhujana oli kädettömänä ja jalattomana syntynyt australialainen Nick Vujicic. Vujicin läsnäolo bisnestä ja voitontavoittelua käsittelevässä tapahtumassa näyttäytyi joidenkin kriitikkojen mielestä ”inspiraatiopornona”. Entä mihin johtaa Oreckin kokemuksia korostava

näkökulma? Jos kerran tavaroilla ei onnea saa, täytyykö elämässä väen vängällä kokea asioita? ”Kokemukset ja muistot ovat lopulta tärkeintä mitä ihmisellä on. Jos ajatellaan yksinkertaisesti museossa käymistä, kyllä siellä voi nauttia olostaan ja oppia uutta, vaikka onkin ´suunnitellut´ kokevansa sen. Juttu on aivan samanlainen ravintolassa käymisen ja matkailun suhteen. Kokemuksen ei välttämättä tarvitse olla spontaani ollakseen aito”, Oreck kertoo luentonsa jälkeen. Tällainen ajattelu saattaa tietysti aitoutta arvossaan pitävästä suomalaisesta kuulostaa hivenen vaikeasti nieltävältä. Oreck on puhunut laajalti taikuudesta ja maininnut jopa biologian väistämättömyyden maailman hahmottamisessa, ja aivan tilaisuuden loppumetreillä eräs kuuntelija tulee kysymään Oreckilta, miten hän määrittelee älykkyyden, josta hän puhui pariin otteeseen esityksensä aikana. ”Minusta esimerkiksi koira on fiksu. Kyse ei ole mistään yhdestä ominaisuudesta. Oli tilanne mikä tahansa, jos kykenee omilla taidoillaan etenemään niin, että lopputulos on tyydyttävä, niin siinä voisi olla yksi lähtökohta älykkyydelle. Mieti jos olet meren rannalla ja meri yhtäkkiä häviää näkyvistä tsunamin takia. Kyllä siinä pitäisi jossain vaiheessa tulla mieleen, että kohta se jumalauta tulee takaisin.” Uljas 7 | 2.11.2017

Uljas 7 | 2.11.2017

”Eduskunnan puhemiehen kohdalla alkoi tuntua varmaan koomiselta kerta toisensa jälkeen nimittää nuorehkoa naista puhemieheksi.

Kielenkäyttö

Opiskelu sitoo Sukupuoli kieltä Aamulehti päätti luopua sukupuolisidonnaisten ammattinimikkeiden käytöstä ja otti siten kantaa suomen kielen sukupuolittuneisuuteen. Esimerkki ei ole saanut vielä muista laajaa seuraajakuntaa muista medioista. Professori Jaana Vuori toteaa, että kielen sukupuolittuneisuus on laajempi asia kuin yksittäiset ammattinimikkeet. - Kalevi Hämäläinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

uomen kieli sisältää lukuisia ilmaisuja, joissa sekä naisesta tai miehestä puhuttaessa käytetään maskuliinista termiä. Asiasta alettiin käydä hiljattain laajaa keskustelua, kun Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan 16.9. luopuvansa sukupuolisidonnaisista ammatti- ja luottamustehtävänimikkeistä ja ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet. Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen profes-

sori Jaana Vuori muistuttaa, että aihe ei ole tutkimuksellisesti uusi. ”Oli ilahduttavaa lukea tuo pääkirjoitus. Olen tietysti sukupuolentutkimuksen opettajana ja tutkijana miettinyt ja seurannut tapaa, jolla sukupuolesta puhutaan, koko urani”, kertoo Vuori. Vuori kirjoitti vuonna 2002 ilmestyneessä artikkelissaan Sukupuolen kirjoittaminen, että jako naisiin ja miehiin on kulttuurisesti vahva asia, minkä vuoksi on vaikea kuvitella puhetapaa, jossa sitä ei tehtäisi lainkaan. Artikkeli on pyörinyt Vuoren mielessä nyt Aamulehden ulostulon jälkeen. ”Olen kerta toisensa jälkeen ihmetellyt, miten sinnikkäitä tietyt puhetavat ovat ja miten juttujen näkökulma

rakentuu usein, vähintäänkin julkilausumattomasti, miehiseksi.” Tiettyjen puhetapojen sinnikkyyttä tunnutaan tosin pitävän myös itsestäänselvyyksinä, joita ei olisi syytä muuttaa. Tämän saattoi huomata muun muassa Ylen toimittajan Sanna Ukkolan tavasta kutsua Aamulehden linjausta kirjarovioksi. Ulkoministeri Timo Soini puolestaan kutsui linjausta aprillipilaksi. Aamulehden entisen päätoimittajan Jouko Jokisen mielestä tällaiset kannanotot tuntuvat ”hölmöiltä”. Myös muutamat sanomalehdet ovat ottaneet kantaa Aamulehden linjaukseen. Sanomalehti Karjalainen kertoi jopa erikseen, ettei se aio ottaa mallia Aamulehden linjauksesta. Jokisella ei ole toiveita sen suhteen, seuraisivatko muut mediat Aamulehden mallia. ”Se on jokaisen median oma asia”, Jokinen sanoo. Keskustelussa on noussut usein esiin, miten hankalaa on

korvata maskuliiniset nimitykset sukupuolineutraaleilla. Jaana Vuorella on omat epäilyksensä, miksi Aamulehti otti linjauksensa juuri nyt käyttöön. ”Eduskunnan puhemiehen, Maria Lohelan, kohdalla alkoi tuntua varmaan koomiselta kerta toisensa jälkeen nimittää nuorehkoa naista puhemieheksi, siitä huolimatta että naispuolinen puhemies on ollut eduskunnassa aiemminkin. Tähän ilmaukseen kiteytyy ehkä enemmän historiallista latausta kuin lehtimieheen,

toimittajaan tai urheilumieheen. Tai edes esimieheen, jonka nyt kuitenkin arkisesti voi ilmaista pomona. Vahva instituutio, vahva mielleyhtymä mieheen”, Vuori pohtii. Jouko Jokisen mielestä Aamulehden linjaus voisi jossain vaiheessa näyttää esimerkkiä myös muille. ”Uskon, että Aamulehti voisi toimia tällaisessa asiassa suunnannäyttäjänä. Tasa-arvotyö on tärkeää.” Myös Vuori on asiassa samoilla linjoilla, joskin huomaut-

taa, että selkeästi maskuliiniset ammatti- ja luottamustehtävänimikkeet eivät ole ainut ongelma. ”Näyttää siltä, että Aamulehti voi toimia suunnäyttäjänä ja onnistua. Mutta paljon muuta on vielä, johon kannattaisi havahtua.” Vuori kirjoitti 2002 ilmestyneessä artikkelissaan seuraavaa: ”Toisinaan sukupuolineutraali ilmaisu kätkee tekstin miehisen maailmankuvan – ja puhe ihmisistä osoittautuukin lähiluvussa puheeksi miehistä.” Nyt, vuonna 2017, Aamulehden päätös ottaa käyttöön sukupuolineutraalit termit on yksi edistyksen askel, mutta Vuoren mielestä se ei kuitenkaan riitä kulkemaan koko ongelman läpi. ”Älkää nyt, hyvät hyssykät, jääkö näihin ammattinimikkeisiin, termeihin ja ilmiselvästi sukupuolittuneisiin ilmauksiin. Kyllä kieli ja sen sukupuolittuminen on paljon monipuolisempi asia”, Vuori toteaa. Uljas 7 | 2.11.2017

Kulttuuri

”Baarimusikaalissa tulee olemaan 20-luvun elokuville tyypillistä slapstick-komiikkaa ja traagista rakkautta.

Teatteri

Ylioppilasteatterin vuosi

huipentuu Siun SYTY -festareihin Joensuun ylioppilasteatterilla on käynnissä monipuolinen vuosi. Syksyllä on juhlistettu 100-vuotiasta Suomea ja keväällä Joensuussa järjestetään ylioppilasteatterin isännöimät festarit. - Lotta Pellas, teksti & Risto Takala, kuva

oensuun ylioppilasteatterin syksy on hyvässä vauhdissa. Lokakuussa Joensuun Pakkahuoneella esitettiin Shakespearen klassikkonäytelmä Loppiaisaatto, lokakuussa sai ensi-iltansa myös Suomi As. Oy. -näytelmä. Osana virallista Suomi100 -ohjelmaa olevassa näytelmässä käsitellään Suomea ja suomalaisuutta.

Myös uusia teatterintekijöitä on saatu mukaan noin kolmenkymmenen uuden jäsenen aloittaessa ryhmässä. Uudet jäsenet pääsevät tutustumaan teatterin tekemiseen jokavuotisessa Pisarat-lyhytnäytelmäkokonaisuudessa. Pisaroissa he pääsevät harjoittelemaan niin näyttelemistä, ohjaamista kuin käsikirjoittamistakin. ”Meillä on viime vuodesta lähtien ollut kässäripaja,

jossa yhdessä tuotetaan käsikirjoituksia”, ylioppilasteatterin tiedotusvastaava Laura Korhonen kertoo. Pajassa mietitään kunkin vuoden teemaan sopivia aihei-

ta. Tänä vuonna teemana on rumuus. Pisaroiden toisen dramaturgisen vastaavan, Anna Ryynäsen mukaan rumuutta on pohdittu muun muassa käytöksen ja ulkonäön näkökulmista. Käsikirjoitusten pohjalta tehdään kahdeksan lyhytnäytelmää, jotka tulevat ensi-iltaan vuoden 2018 tammikuussa. Keväällä Joensuun ylioppilasteatteri tuo ensi-iltaan sanattoman liikenäytelmän. Työnimellä Baarimusikaali kulkevan näytelmän tarina sijoittuu vuoteen 1927, paikkanaan newyorkilainen salakapakka. Ohjaaja Mikael Mckeoughn mukaan 1920-luvun mykkäelokuvat ovat inspiroineet näytelmää, lavalla tullaan näkemään elokuville tyypillistä väri- ja liikemaailmaa. ”Meidän jutussamme tulee olemaan 20-luvun elokuville tyypillistä slapstick-komiikkaa ja traagista rakkautta”, Mckeough kertoo. Neljättä vuotta ylioppilasteatterin toiminnassa mukana

Timo Villanen, Anni Porspakka, Krista Karhukorpi (vasemmalla), Maarit Ryynänen ja Riina Rautiainen harjoittelevat

mykkäteatterinäytelmää ohjaaja Mikael Mckeoughn kanssa.

Uljas 7 | 2.11.2017

oleva Timo Villanen näyttelee esityksessä etsivää, ja on viihtynyt harjoituksissa. ”On ollut erittäin hauskaa, en ole aikaisemmin tehnyt tämän tyyppistä teatteria, näin liikkeeseen ja lauluun painottuvaa”, Villanen sanoo. Hän kehuu hyvää porukkaa ja rentoa meininkiä. Keväällä on myös teatterifestareiden aika. Joensuun ylioppilasteatteri isännöi Suomen ylioppilasteatteriliitto SYTY:n festarit, jotka ovat tänä vuonna nimeltään ”Siun SYTY – Oot sitten lähteny”. Vuosittaiset festarit ovat Suomen ylioppilasteattereiden yhteinen tapahtuma, jossa teatterit kokoontuvat. Ylioppilasteatteri esiintyy festareilla, mutta vielä ei ole lyöty lukkoon, minkä näytelmän se esittää. Korhonen on odottavainen festareiden suhteen. ”Festarit on semmoinen iso häppeninki, jota kyllä odottaa itse kukin.”

”Suomesta puuttuu tällä hetkellä suuri, Juice Leskisen tai Irwin Goodmanin kaltainen lauluntekijä.

Kutikutin serigrafioita Kuopiossa Urbaanin olohuoneen Nook Kolletiivin printtigalleriassa on syksyn ajan esillä suomalaisen sarjakuvakentän teoksia. Galleria täyttyy ulkomaillakin mainetta niittäneen helsinkiläisen Kutikuti-nykysarjakuvayhdistyksen taiteilijoiden teoksista. Minigalleria on auki lokakuusta joulukuun 2. päivään asti ja siellä voi vierailla maksutta. Nook Kollektiivi toimii myös Kuti-ilmaisjakelulehden virallisena jakopaikkana, sekä järjestää sarjakuvatapaamisia kaikille sarjakuvista kiinnostuneille ja sitä harrastaville.

Musiikki

Melankoliaa sydänverellä Pakokeino aikoo valloittaa Suomen progressiivisella rock-iskelmällään. - Sanni Koivumäki, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

Professorit rokkaavat Joensuussa Vuodesta 2008 saakka järjestetty Professors’ rock -tapahtuma kokoaa bändejä suomalaisista yliopistoista. Tänä vuonna tapahtuma rantautuu Joensuuhun kuuden eri bändin voimin. Esiintyjälistalta löytyvät muun muassa rehtori Jukka Mönkkösen solistama Ankkulinappi, sekä Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Kristiina Brask, joka sijoittui vuoden 2007 Idols-laulukilpailussa kolmanneksi. Tapahtuma järjestetään 3. marraskuuta ravintola Kerubissa ja sinne on ilmainen sisäänpääsy.

Nolo esitys Kuopiossa Itä-Suomen tanssin aluekeskus järjestää Nolo olo -esityksen, joka jakaa tekijöidensä häpeän ja vapautuu noloudesta kollektiivisesti. Nolo olo on stand up -komiikkaa ilman iskulausepakkoa. Esitys koostuu noloista liikkeistä, ilmeistä, lauluista ja mielipiteistä. Esityksen ensi-ilta järjestetään perjantaina 3. marraskuuta Kuopion Sotkulla. Esityksen voi käydä katsomassa myös seuraavina päivinä 4. ja 5.11. Lipun saa ostettua ITAK:n verkkokaupasta tai ovelta puolta tuntia ennen näytöstä.

Itepäistä taidetta Joensuussa

Pakokeinon keulahahmolla Tomi Itämaalla on selkeä visio siitä, mihin suuntaan hän vie bändiään.

oensuulainen Pakokeino viihdytti kuulijoita Kerubin Open Stage -illassa 18.10. Pienelle lavalle tuotiin vain kaksi miestä, kitara ja kosketinsoitin, sillä Pakokeinon neljän hengen kokoonpanosta jäivät puuttumaan rumpali Pauli Pekkarinen sekä basisti Jarmo Hiesu. Laulaja Tomi Itämaa ja kosketinsoittaja Martti Orre soittivat duona ilahduttavan 40-minuuttisen setin Pakokeinon omia kappaleita. Julkaistu kolmibiisinen demolevy Vapaus, se on itsestä kii! kuultiin kokonaisuudessaan, ja sen lisäksi Pakokeino-duo esitti viisi vielä äänittämätöntä kappalettaan. Osa biiseistä oli selvästi kapakkayleisölle maistuvia juhlien, juomien ja seksin teemoissa pyöriviä suomirokkiralleja, mutta syvemmissäkin vesissä päästiin uimaan muun muassa viimeisenä kuullun Pisteen myötä. Orren sanoittama Taivaantavoittaja puolestaan onnistui koskettamaan paatuneintakin kuulijaa muistuttamalla, että ”koita ymmärtää / kun hajoaa pää / on myöhäistä”. Pakokeinon laulaja-lauluntekijä-kitaristin Tomi Itämaan mukaan juuri jälkimmäiset ovat aidointa

Pakokeinoa. Itämaalla on jo selkeä visio siitä, mihin suuntaan on bändiään viemässä. Pakokeino on ”progressiivista rock-iskelmää”, joka saa mystisiä, jopa shamanistisia sävyjä. ”Suomesta puuttuu tällä hetkellä suuri, Juice Leskisen tai Irwin Goodmanin kaltainen lauluntekijä, ja Pakokeino on tullut heidän tilalleen tarjoilemaan aitoa, sydänverellä tehtyä suomalaista melankoliaa”, Itämaa sanoo. Loppuvuodesta 2012 perustetun Pakokeinon kokoonpano on matkan varrella ehtinyt vaihdella, ja tälläkin hetkellä yhtyeeltä puuttuu soolokitaristi. Kiinnostuneita on ollut, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. Nykyiset yhtyeen jäsenet ovat kaikki pitkän linjan kokopäivämusiikoita, ja uudelta kitaristiltakin vaaditaan ammattitaidon lisäksi kykyä ja halua sitoutua täyspäiväiseen projektiin. Itämaalla on kolme albumillista kappaleita Pakokeinolle valmiina, ja soolokitaristin löydyttyä yhtyeen seuraava askel onkin pitkäsoiton äänittäminen. Yhtyeen tavoitteista kysyttäessä on laulajan vastaus selvä: Pakokeinosta tulee vielä Suomen suurin rock-yhtye.

ITE-taide tulee sanoista ”itse tehtyä elämää”. Se on suomalaista nykykansantaidetta, jossa virallisen taidemaailman reunamilta tulevat taiteilijat ilmaisevat teoksissaan kokeilunhalulla ja innostuksella täyttämää elämäntapaansa. ITEpäisyys-näyttely kertoo suomalaisesta itsepäisyydestä ja taiteilijoiden omista mielikuvitusmaailmoista kekseliäästi materiaaleja ja ideoita yhdistellen. Näyttely on auennut lokakuussa ja se on avoinna 28. tammikuuta asti Joensuun taidemuseo Onnissa.

Musiikin humua Kuopiossa Musiikkitapahtumia järjestävä Humu-Klubi puhaltaa valoa loppusyksyn pimeyteen lauantaina 11. marraskuuta Kuopion Pannuhuoneella. Esiintymässä nähdään kesyttömästi rokkaava jyväskyläläinen Mäsä, sekä bassojen ja rumpujen yhteensulautuma Oy Mathling & Pisto AB. ”Tarjoamme lämmintä hunajaa kaupunkikulttuurimme sisäreisille”, kerrotaan vuodesta 2012 lähtien toimineen Humu-Klubin verkkosivuilla. Lipun #45 Humu-klubille voi ostaa ennakkoon Pannuhuoneelta.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 7 | 2.11.2017

Treffailu

Avoimuus saattaa kostautua treffailussa Suvaksen saunatilassa järjestetyssä deittisovellus-saunaillassa keskusteltiin sen oikean löytämisestä esimerkiksi Tinderin avulla. - Sanni Oravuo, teksti & kuva

istä tietää, onko deitti oikeasti kiinnostunut? Miten olla varma, haluaako hän vain seksiä vai tai pelkän

kaverisuhteen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan saunatiloissa Suvaksella järjestetyssä Deittikerhon deittisovellusillassa. Tapailu voi yksilöllisyyttä korostavassa nykymaailmassa tuntua hankalalta. Monimuotoisten seksuaalisuuksien ja parisuhdemuotojen pitkä taival päivänvaloon on päättymässä, eikä tämän tarvitse sulkea pois mahdollisuutta ”sen oikean” löytämisestä. Deittisovellusiltaa mainostettiin etukäteen keskustelupohjaisena tapahtumana, jossa käsitellään deittailun ja ihmissuhteiden maailmaan liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Illan pääteemat lipuivat Tinderprofiilin luomisesta ja sovelluksen käyttämisestä aina ensitreffeille ja seurusteluun saakka. Treffailusta ja romantiikasta keskusteltiin

saunalla odotetusti miesenemmistön voimin. Puhujina olivat seitsemännen

Uljas 7 | 2.11.2017

vuoden läntisen teologian opiskelija Marko Koskelo sekä historian jatkoopiskelija Ari Tervashonka. Heillä ei ollut valmista käsikirjoitusta iltaa varten vaan aiherunko, jota pitkin edettiin keskustelun polveillessa vetäjien ja osallistujien kesken. Vetäjät eivät itse suhtautuneet illan aiheisiin vakavasti, vaan halusivat pureutua kysymyksiin huumorin kautta. Ilta aloitettiin osallistujien välisellä lämminhenkisellä halaushetkellä, sillä Koskelo sekä Tervashonka painottivat tervehtimisen tärkeyttä, mikäli aikeissa on tavata se oikea, tai vain tutustua uusiin ihmisiin. Mitä tulee treffailuun ja parisuhteisiin, Koskelon mukaan pienillä asioilla, kuten iloisella tervehdyksellä, on merkitystä. Tinderin ohella myös Happy Pancake

-sovellus nostettiin esille tilaisuudessa. Illan aiheita havainnollistivat Koskelon ja Tervashongan valitsemat satiiriset, kevyet videopätkät. Ensimmäisen videon aiheena oli paljon puhuttu ensivaikutelma. Koskelo ja Tervashonka painottivat puheessaan ensivaikutelman oleellisuutta. Tinderissä kuvan tulisi olla laadukas, ei liian vanha ja ainakin hyvässä valossa otettu. Kuvan olisi myös tärkeä antaa

Psykologian opiskelija Aki Puolakka pääsi kuulemaan näkemyksiä oman kuplan ulkopuo-

lelta.

totuudenmukainen katsaus siihen, minkälainen sen takana piilevä henkilö oikeasti on. Eräs keskustelijoista kommentoi jättävänsä Tinder-profiilinsa kuvauksen vähäiseksi, sillä ”mitä enemmän kerrot itsestäsi, sitä enemmän kerrot asioita, joiden perusteella sinut voidaan diskata.” Tervashongan mukaan huumori toimii profiilissa kuten myös tosielämässä, joten sitä kannattaa soveltaa. Tervashonka antoi myös vinkkejä siihen, minkälaisessa olotilassa keskustelu kannattaa aloittaa. ”Jos itsellä on ollut huono päivä, kuuntelen hyvää musiikkia ennen kuin vastaan viestiin tai aloitan keskustelun. Pahalla tuulella saattaa huomaamattaan purkaa negaatioita tai antaa itsestään epämiellyttävän kuvan”, hän sanoo. Tervashongan mukaan myös treffeillä kannattaa huolehtia siitä, että toisella on mukava olla, eikä keskittyä itseensä, kuten eräässä esitetyssä videopätkässä oleva mies teki. Tilaisuudessa suoritettiin myös perin-

teisiä viittausgalluppeja. Neljästätoista osallistujasta kahdeksan oli sitä mieltä, että ensitreffeiltä voi lähteä omaan tai kumppanin kotiin. Kaikki osallistujat

myös tapailisivat alemmalla asteella opiskelevaa, joten ainakaan eliittikumppanin etsijöiden kokoontumisesta ei ollut kyse. Pitojen parantuessa ja osallistujamäärän kasvaessa kysyttiin myös, kuinka moni tapailisi ystävänsä entistä kumppania. Seitsemäntoista kahdeksastatoista myönsi pystyvänsä tapailemaan kaverinsa eksää. Koskelo muistutti osallistujia toimimaan parisuhteissa oman moraalin ja tilannetajun puitteissa. Seitsemännen vuoden psykologian opiskelija Aki Puolakka oli saapunut deittisovellusiltaan, sillä tapahtuman kuvaus oli herättänyt hänessä mielenkiintoa. ”Tämänkaltainen tilaisuus on mukavaa vaihtelua koulujuttujen tekemiseen. En ole yllättynyt, että tapahtuma on miesvaltainen, sillä kuvaus oli mielestäni mekaaninen ja yksioikoinen, tai perinteistä maskuliinisuutta toisintava. Pääsin kuitenkin kuulemaan näkemyksiä oman kuplan ulkopuolelta”, Puolakka kertoo. Kun jokainen voi olla aito, oma itsensä, luulisi deittailunkin olevan helpompaa. Mutta johtaako liian pitkälle viety itsenäisyys lopulta yksinäisyyteen? Tuleeko meistä kirjavassa pariutumisen viidakossa värisokeita?

ISYY:LLÄ ON ASIAA EDUNVALVONTAKULMA

Tapahtumat

KELA päätti auttaa opiskelijoita parisuhteen muodostamisessa

Kaikki kampukset:

6.11. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian kappeli.

30.10.–3.11. Edustajistovaalien ennakkoää-

6.11. Hyvät Kuvat: War/Peace + Katto klo 17.30

nestys

ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

uluvan vuoden elokuun alusta alkaen opiskelijat ovat kuuluneet KELA:n yleisen asumistuen piiriin.

8.11. Edustajistovaalien varsinainen äänes-

9.11. Retikan syysmyyjäiset klo 10.30–14, Cant-

Uudistus oli suurimmalle osalle opiskelijoista hyvä uutinen, sillä monen yksinasuvan opiskelijan tulotaso

tyspäivä

hian ja Snellmanian aula

nousi suhteessa aikaisempaan. Työssäkäyvän opiskelijan kohdalla tilanne on joissakin tapauksissa

8.11. Vaalivalvojaiset klo 17.30, AU100 (JNS),

9.11. Hyvät Kuvat: Salesman klo 17.30 ja 20,

sekava. Opintorahan tuloraja ja yleisen asumistuen tulorajat eivät toimi ihan samalla tavalla.

SN200 (KPO), A118 (SNL)

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

Monimutkaisin tilanne on opiskelijalla, joka asuu samassa huoneistossa toisen ihmisen kanssa. KELA:n näkemyksen

Joensuu:

12.–14.11. ESN KISA goes to PoBS

mukaan henkilö, joka asuu samassa huoneistossa toisen ihmisen kanssa, on automaattisesti tämän toisen henkilön

2.11. Saimaalta Susirajalle -excursio

13.11. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo

puoliso. Merkitystä ei ole ikäerolla tai sukupuolella. Monet opiskelijat ovat syksyllä joutuneet ongelmiin, koska

3.11. Professors’ rock klo 18, Ravintola Kerubi

16, Studentian kappeli

aikaisempi kämppis on yhtäkkiä nykyään hänen avopuolisonsa. Päätöksestä voi toki valittaa, mutta osoittamisvel-

6.11. ISYY:n MTG-killan kokoontuminen klo

14.11. Kuopion kampuksen järjestöpäivä klo

vollisuus kämppisten suhteesta on opiskelijalla. Tästä syystä KELA:n päätös jää usein voimaan.

15–18, Haltia 2. krs kokoustila. Kokoontumiset

10–14, Snellmanian ala-aula

aina maanantaisin.

23.11. Hyvät Kuvat Extra: Trainspotting klo 15 &

Avoliitossa toistensa kanssa olevien ihmisten tulot lasketaan yhteen asumismenoja laskettaessa ja tällöin asumistu-

7.11. Väittelyä englanniksi klo 17, Aurora 202

Trainspotting 2 klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakuk-

ki todennäköisesti laskee. Jos toinen käy töissä, kumpikaan ei luultavasti saa asumistukea.

(Järj. Joensuu Debate Society)

ko (Vuorikatu 27)

17.11. ESN Joensuu ”International Music Eve-

29.11. Palapelit esittää: Masquerade

Tältä KELA:n suorittamalta paritustoimenpiteeltä voi välttyä tekemällä erilliset vuokrasopimukset samasta kiinteis-

ning” 6 pm, Educa E200

2.–7.12. ESN KISA goes to Lapland

töstä. Opiskelijapariskunnan kannattaa nykyään aina tehdä erilliset vuokrasopimukset yhteisestä vuokrakiinteistös-

14.11. Väittelyä englanniksi klo 17, Aurora 202

tä. Olisi jopa taloudellisesti kannattavampaa vuokrata kaksi vierekkäistä yksiötä ja ”erota” avopuolisosta.

(Järj. Joensuu Debate Society)

Savonlinna:

3.–8.12. ESN Joensuu ”Trip to Lapland”

2.11. Saimaalta Susirajalle -excursio

9.11. Palapelit goes Pallomeri klo 22, Puikkari

2.11. ISYY:n toimisto suljettu Edunvalvontakulmassa käsitellään opiskelijan oikeuksia, velvollisuuksia ja tapauksia, joiden parissa ISYY:n

Kuopio:

6.11. Hengailuilta klo 18–22

edunvalvonta painii.

2.11. Opiskelijoiden Ravikunkku klo 17, Kuopion

9.11. ISYY:n toimisto aukeaa klo 11

ravirata

14.11. Olavinkadun appro

2.11. Sata toivon vuotta - Cocktail-ilta klo 19,

30.11. Rekry2017-tapahtuma klo 11.30, kampuk-

Lukema (Järj. Suola)

sen yläaula

Pekka Koivaara, ISYY:n edunvalvontasihteeri, Joensuun kampus

2.11. Hyvät Kuvat: Paterson klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27) 5.11. ESN KISA movie night at 18.30, Lukema

AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA Varnitsassa vallitsee rento tunnelma ISYY:n lihalla

Perinteisten tapahtumien lisäksi Varnitsa on innokas järjestämään erilaisia projekteja. Esimerkiksi syksyllä

ISYY:n järjestösihteerin sijainen Roosa Hänninen

2016 Varnitsa järjesti Paiholan vastaanottokeskuksessa Kontiolahdella Suomen historian peruskurssin turvapaikanhakijoille. Tänä syksynä Varnitsalla on

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYY:n järjestösihteerin sijainen Roosa Hänninen.

edessä jälleen uusi projekti, Tule Himaan 2018 -kiertue. Ideana on, että historian opiskelijat vierailevat omissa vanhoissa lukioissaan ja esittelevät historian opiskelua

arnitsa ry on Joensuun kampuksella

töjen kanssa. Valtakunnallisesti kuulumme Historian

toimiva historian opiskelijoiden ainejär-

Opiskelijain Liittoon Hol:iin. Liiton toimintaan kuuluu

jestö. Kooltaan Varnitsa ei ole yliopiston

esimerkiksi joka syksy ja kevät järjestettävä seminaari.

dollisesti juuri sinunkin opiskelijakorttiisi lukuvuositarran

suurimpia, mutta se on sitäkin aktiivisempi

Varnitsalla on myös poikkitieteellistä toimintaa muiden

pyöriessäni kiireapulaisena ISYY:n toimistolla.

Itä-Suomen yliopistossa.

len Roosa Hänninen ja olen juuri aloittanut ISYY:n toimistolla Kuopion kampuksella

Varnitsa tekee myös paljon yhteistyötä muiden järjes-

ainejärjestö. Pääasiassa toimintamme koostuu erilai-

ainejärjestöjen kanssa, usein esimerkiksi sitsit pidetään

sista tapahtumista, vaihdellen aina bileistä urheiluun.

yhdessä jonkun toisen ainejärjestön kanssa.

vuoden mittaisen pestin järjestösihteerin sijaisena. Monille naamani saattaakin jo

täällä Kuopiossa olla tuttu, sillä syksyn alussa liimasin mah-

Olen aloittanut sosiaalipsykologian opintoni reilu kolme

Tämän lisäksi jäsenistön edunvalvonta on keskeinen

vuotta sitten ja opiskeluvuosieni aikana olen ehtinyt

osa Varnitsan toimintaa. Varnitsalaiset ovat mukavia

Varnitsan lukuvuoden tärkein tapahtuma lienee

toimia esimerkiksi ainejärjestössäni Sociuksessa, tuutorina

ja helposti lähestyttäviä. Ainejärjestössämme on rento

kuitenkin jo perinteeksi muodostuneet Lavatanssit.

ja ISYY:n edustajistossa. Erittäin onnellinen olen siitä, että

tunnelma, ja eri vuosikurssien opiskelijat tulevat kes-

Keväisin Teatteriravintolan lasiterassilla pidettävät lava-

tulevan vuoden aikana pääsen tutustumaan ylioppilas-

Kuka: Roosa Hänninen

kenään juttuun. Tämä onkin Varnitsan rikkaus. Kaikki

tanssit ovat kaikille avoimet, eivätkä edellytä aiempaa

kuntaan vielä työntekijänkin näkökulmasta. Nähdään siis

Mitä: : ISYY:n järjestösihteerin

ovat tervetulleita mukaan omana itsenään.

tanssikokemusta.

ISYY:n Kuopion kampuksen toimistolla!

sijainen

Roosa Hänninen

Missä: Kuopion kampuksella

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestosihteeri.kuopio@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

ma-to pe

10-15 10-13

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen Uljas 7 | 2.11.2017

Kolumni | Nurkkakuntaisuus

LET’S BESSERWISSER!

Vaali ajatuksen raikkautta

voimuutta pidetään yleensä suurena hyveenä. Silti sitä käytetään vaihtelevasti ja eri tehtävissä ja elämänvaiheissa ihmiset eristävät osia pois avoimuuden luota. Ovatko nämä valinnat kuitenkaan kehittäviä? Pahimmillaan avoimet ajatukset ovat viiltäviä, alleviivaavia ja leikkaavia. Ne eriyttävät harhakuvia todellisuudesta ja luovat pohjaa konkreettiselle ymmärrykselle. Avoimuus luo pohjaa omalle ymmärrykselle, omien ajatuksellisten virheellisyyksien ymmärryksen myötä. Se myös auttaa ympäristöä kehittymään kriittisellä tavalla. Länsimaisessa demokratiassa juuri kritiikin yhteiskunnallinen vaikutus yhteisöjen kehitykselle on johtanut jatkuvaan kehitykseen. Historiallisesti tämä merkitsee, että intellektuellin vapaudenaste määrittää miten hyvin valtakunnalla tai valtiolla menee. Samaa voi soveltaa yksittäiseen ihmiseen. Mitä valintoja teet, mitä ajattelun osia suljet pois muilta ja lopulta, mitä maailmoja suljet pois mahdollisuuksien joukosta. Avoimuus on keskeinen ihmisen kehityksen lähtökohta. Jos asioita ei voida tuoda kritiikin alle, näiltä osin kehitystä ei tapahdu. Monesti puhumme kaikista vähiten avoimesti asioista, jotka ovat kaikkein kipeimpiä tai ristiriitaisia. Tilanteet kehittyvät ajan kanssa ja hankalampia asioita voi käsitellä myö-

hemmin analyyttisemmin, kun asiaan liittyvät akuutit tunteet ovat normalisoituneet. Mutta koska odotamme ajan parantavan haavat, ryöstämme itseltämme avoimuuden mahdollisuuden suoralle kehitykselle. Itsessään kehitys ei ole aina positiivista, eikä kehitys sisällä pelkästään positiivisia tuntemuksia. Avoimuus vaatii henkistä selkärankaa, rohkeutta, ymmärrystä ja hyväksyntää. Hyväksyntää siitä, ettei kaikkea haavoittuvuutta voi turvata, eikä tarvitse. Jos esimerkiksi ympäristö ei tue henkilökohtaista kehitystä, on aika vaihtaa

”Kypsän ajattelun kriteerinä pitäisi olla avoimuuden esteiden purku.

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Kun psykiatri kiertelee jakelemassa diapameja, hän on ta _______ lla. B) Ja sairaa ____ aston sängyssä nautittu unikkotuote on p _______ atti. Kenen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonaa kappaletta? Alkuaan Lesane Parish Crooks. Myöhemmin hänet nimettiin erään eteläamerikkalaisen vapaustaistelijan mukaan. Käyttänyt taiteilijanimeä Makaveli, valtiofilosofi Machiavellin mukaan. Varapresidentti Dan Quayle totesi aikanaan, ettei hänen musiikillaan ole mitään sijaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Linnatuomion aikana häneltä ilmestyi albumi, joka on historian ensimmäinen listaykkönen, jonka esittäjä on istunut samaan aikaan vankilassa. Kuoli vuonna 1996. Hänet krematoitiin ja osa tuhkasta sekoitettiin marihuanasätkiin ja pössöteltiin taivaalle. 1) Notorious Bigin. X) Tupac Shakurin. 2) Puff Daddyn.

ympäristöä. Kypsän ajattelun kriteerinä pitäisi olla avoimuuden esteiden purku, niin henkilökohtaisesti kuin yhteiskunnallisesti. Nurkkakuntaisuuden laatikkoajattelu tekee ajattelusta tunkkaista ja ideoista osumatarkkuudeltaan vaimeita. Ole avoimuuden voima, ihminen vailla ajatuksen rajaa. Ari J. Tervashonka Kirjoittaja on avoimen ajattelun gladiaattori

Kenen tupakkamiehen tiedetään hamstranneen kotiinsa 38 000 mentolisavuketta vuonna 2013? Syynä pelko siitä, että EU kieltäisi mentolitupakat. Tuolloisella 94-vuotiaalla oli tupakkaa niin paljon, että askin päivätahdilla niitä riittäisi hänen satavuotissyntymäpäivilleen. ”Hallitusten tyhmyyttä ei pidä koskaan aliarvioida”, hän totesi eräässä tv-haastattelussa tupakka sormissa savuten. Kun hänen kotimaassaan tuli voimaan tupakkalaki, hänet kuvattiin tupakoimassa teatterissa vaimonsa kanssa. Vaimo oli aloittanut sauhuttelun 9-vuotiaana. Tekoa tutkittiin, syyttäjä jätti syyttämättä. Erään henkilön mukaan: ”… on sellainen asema yhteiskunnassa, jota pienemmillä nilkeillä ei ole. Ei häntä voida pidättää tupakoimisesta.” Siirtyi tupakoimaan toisiin selkosiin vuonna 2015. 1) Günter Grassin. X) Willy Brandtin. 2) Helmut Schmidtin.

Mitä maata pommitettiin keväästä 1970 elokuuhun 1973 asti? Pommeja käytettiin 2 756 914 tonnia. Verrokkina voi käyttää sitä, että liittoutuneet pudottivat toisen maailmansodan aikana 2 miljoonaa tonnia pommeja, mukaan lukien Japanin isommat jytkyt. Maan huomattavin järvi on Suuri järvi, joka on kuivana kautena 2 590 neliökilometrin kokoinen; sadekaudella 24 605 neliökilometriä. Nykyisin perustuslaillinen monarkia. 1) Laosia. X) Vietnamia. 2) Kambodžaa.

Aloita d-kirjaimella. A) Kun Ohtaansalmen sillan kohdalla hauskan näköinen nainen tippuu veteen, hän muuttuu Savossa haaskan näköiseksi. Puolisoa ei tuolloin paljon naarata, vaikka hän oli Karjalassa nauranut. Mikä suomen kielen reduktio on tapahtunut? B) Brittiläinen retostelija, seurapiirileijona, häntäheikki. Termi otettiin käyttöön vuoden 1815 paikkeilla. Mahdollisesti ylemmän luokan keikarointia porvariston nousukkaita kohtaan, tai porvariston keikarointia yhteiskunnallisen aseman noustessa. Tällainen mieshenkilö huolehtii erityisesti ulkoisesta habituksestaan ja käyttää fiiniä kieltä. Oscar Wilde toimikoon esimerkkinä. C) Charles Bukowski pohdiskeli aikanaan, että Nixonin tai Humpreyn äänestäminen on ihan samaa kuin valitsisi, söisikö kuumaa tai kylmää paskaa. Logiikassa joko-tai-lause. Filosofinen termi, joka tarkoittaa kahta ahdistavaa valintaa kahden epämiellyttävän ja huonon valinnan välillä. D) Mauritiuksella elänyt sukupuuttoon kuollut lintu. E) Florian Bounevialle Armstrongin taiteilijanimi.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 7 | 2.11.2017

Oikeat vastaukset sivulla 32.

MARRASKUUSSA 2017: KE 1.11. TO 2.11. PE 3.11. LA 4.11. KE 8.11. TO 9.11. PE 10.11. LA 11.11. KE 15.11. TO 16.11. PE 17.11.

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

LA 18.11. KE 22.11. TO 23.11. PE 24.11.

KE-TO 21-04, PE-LA 22-04 + ERIKOISILLAT | K18

LA 25.11. TO 30.11.

HENRYSPUB.NET | f HENRYSPUBKUOPIO |

HENRYSPUBKPO

FREESTYLE OR DIE BLOCK BUSTER UNPLUGGED TUUTTIMÖRKÖ, 8€ SAMAE KOSKISEN KORVALÄÄKE, 12€ FEEDING LIES KÄKELÄ & HANKALA AKKA KUMIKAMELI, AOM, 6€ VESTERINEN YHTYEINEEN, 16€ SPARZANZA (SWE), 13€ HENRY´S HOUSE PARTY RAAKA PEEN YSÄRIDISKO DISCO ENSEMBLE, 20€ LENNY & THE NEW WINGS, NELLI MILAN, 6€ NICUMO, ASYLUM 8, 5€ EEVIL STÖÖ, 8€ MÖTIKKÄ, 8€ NICOLE, 6/8€

KATSO KAIKKI TULEVAT TAPAHTUMAT NETISTÄ!

M A R R A S K U U S S A :

TO 2.11. PE 3.11. LA 4.11. PE 10.11. TO 16.11. LA 18.11.

KUOTRAN HAALARIKASTAJAISET LIVE: ADI L HASLA ALTERNATIVE ABE B2B CHUCK LAZER LIVE: ASTE UHKA VAI MAHDOLLISUUS? LAMOURETTES

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

VAPAA PÄÄSY

PE-LA 22.00-23.00 psl. erikoisillat

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | (Ti), To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio | #PassionKpo | www.passionclub.fi

KUOPIO

OPISKELIJA YSTAVALLISTA JUHLINTAA! TALON VIINI 11€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2017 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2017 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-TO 19-03 (K-18) | PE-LA 15-03 (K-20)

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 7 | 2.11.2017

Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku Olemme mukana Itä-Suomen yliopiston abipäivässä Kuopiossa 13.11.2017. Tervetuloa tutustumaan! Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2017–15.1.2018

Kasvatustiede | Oikeustiede | Taide ja muotoilu | Yhteiskuntatiede

ulapland.f i

hakijapalvelut@ulapland.fi | 040 485 6583

Uljas 7 | 2.11.2017 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: ta burundi lla. sairaa laos aston. p etiopia atti. X22. A) Diftongireduktio. B) Dandy. C) Dilemma. D) Dodo. E) Dido.