Page 1

2017

6

It채-Suomen ylioppilaslehti

Saako vain olla Toinen opintopsykologi ei ole hallintojohtaja Tuomo Meril채isest채 mahdoton ajatus. >>8 Harvassa suomalaisessa on yht채 paljon ristiriitoja kuin Pentti Linkolassa. >>15


Finnish Red Cross Blood Service

#10000kädenojennusta Veripalvelu haastaa kaikki Kuopion yliopiston opiskelijajärjestöt perustamaan oman VeriRyhmänsä ja tulemaan mukaan lahjoittamaan 100-vuotiaalle Suomelle yhteensä 10 000 pussia verta!

ILMOITA PORUKKASI MUKAAN: www.veripalvelu.fi/ryhmat Aktiivisimmat palkitaan!

Kuopion veripalvelutoimisto Sektori, 2. krs, Puijonkatu 23 ma, ti 10–18 pe 10–17

OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

I ON

i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Kirkkokatu 23, Joensuu Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20 Liput: 3-5 €

2

Uljas 6 | 2.10.2017

Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi


Uljas 6/2017

”Menneisyyden kaipuu sekä suru hyvänä ja arvokkaina pidettyjen asioiden tuhoutumisesta yhdistää Linkolaa suureen osaan suomalaisia.” s. 17 Pääkirjoitus | Uljas linja

Menestyslarppaajista

Sisällys | <3

Uutiset Jutut 4: Tilannekatsaus. Oikeus-

10: Sykettä. Syksyn uutuus-

tieteellisen voi päästä uuden väylän kautta. Kampussiirto puhutti Savonlinnan lukuvuoden avajaisissa.

lajeja ovat muun muassa ilmajooga ja kiipeily.

Kulttuuri

5: Edustajistovaalit. Merkit-

tävin vaaleissa esille nouseva asia on ylioppilaskunnan kiinteistösijoittamisprojekti. 24: Teatteri. Harmony Sis-

12: Kansi. Tavallisten ihmis-

ten kerhossa on lupa olla juuri sellainen kuin on.

ters -kolmikolla oli unelma. Näytelmä kertoo kattavasti siskosten tarinan menestyksekkäänä yhtyeenä.

13: Lehtiä Ilosaaressa. Erkka

Parkkinen odottaa tapahtuvan myyvän loppuun. 6: Opiskelijakortti. Vaihta-

15-17: Henkilö. Pentti

reilla on vaikeuksia kortin hankinnassa ilman suomalaista henkilötunnusta.

Linkola on vihdoin tullut niin vanhaksi, että on suostunut elämäkerran kohteeksi. 18: Bujoilu. Pelkkä vihko ja

kynä voivat tehdä arjesta tehokkaampaa.

25: Liitto. Siskokset perus-

tivat Suomen Korvanappiliiton, jonka nimissä he toteuttavat älyttömimmätkin ideansa. 24: Ajateltu. Kilpailu on

vastakohta yhteistyölle, jossa osapuolet eivät kilpaile keskenään, vaan pyrkivät auttamaan toisiaan.

8: Opintopsykologi. Vetoo-

mus toisesta opintopsykologista saa vastakaikua yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläiseltä.

26: Kolumni. Kritiikki voi 19: Matkailu. Into Experi-

ences tarjoaa Kuopiossa elämyksiä opiskelijoille.

tuntua ikävältä, mutta kehittyäkseen sitä pitäisi oikeastaan hakemalla hakea.

20-21: Populismi. Uutuus-

teos perkaa populismin vonkaletta, mutta ei saa sitä pannulle asti.

O

lipa kyse urheilijasta, johtajasta tai vaikka yrittäjästä, menestyneeltä vaikuttavat ihmiset vetävät puoleensa. Saatavilla on hyllymetreittäin kirjoja siitä kuinka tehostaa työtään, mitkä ovat menestyneiden ihmisten rutiineja ja niksejä, ja miksi kannattaa samaan aikaan aloittaa start up -yritys, herätä joka päivä neljältä aamulla sekä osallistua Triathlonille. Amerikkalainen Tim Ferriss tekee kirjassaan Titaanien työkalut: elämänohjeita huippumenestyjiltä ja supertähdiltä (2017) jonkinlaisen ennätyksen menestyjien helmoissa pyörimisessä. Elämäntaito-oppaiden suosiota ei sinällään ole vaikea ymmärtää. Koska maailma tuppaa olemaan monimutkainen paikka, niin asiastaan varmalta vaikuttavien ihmisten neuvojen kuunteleminen saattaa välillä tuntua jopa mukavalta. Muiden tarinoiden kuuntelemisessa ja niistä innostumisessa ei ole mitään pahaa, mutta kritiikittömässä ihailussa on. Aina kun joku kohotetaan jalustalle liikevaihtonsa, ajatustensa tai rasvaprosenttinsa takia on syytä kysyä, onko tuossa nyt ketään toista kummempi ihminen. Ja vaikka olisi, se ei vielä takaa, että henkilön menestys on saapunut suoraan kotiovelle juuri hänen ohjeillaan. Entäpä jos joku sanoo tehneensä kovasti töitä? Se on varsin hyvä ohje, joka tosin menettää painoarvoaan siinä tilanteessa, jos neuvon antaja pyytää samalla käsi ojossa rahaa vinkkinsä tarkemmasta sisällöstä. Tällainen menestyssalaisuuksien kaupustelu koskee toki enemmän asiantuntija- ja palvelualojen työtä kuin perinteisiä duunarialoja. Aamutelevisiossa ei ihan joka aamu haastatella esimerkiksi kirjan kirjoittanutta rekkakuskia joka kertoisi intoa puhkuen, kuinka asennetta ja istumalihaksia kehittämällä matka Helsingistä Ouluun taittuu tätä nykyä kuin siivillä. Menestystä tuskin voi pakottaa ja sen perään huuteleva ei luultavasti tee itselleen palvelusta. Pakonomainen tunne siitä, että kaikki muut etenevät urallaan tai elämässään on aihe, johon keskittymällä on täytetty muutaman terapeutin varausvihko. Kun katsoo kenen tahansa huippumenestyjän – kuka sellainen tarkalleen onkaan – elämää, jää näkemättä, mistä kaikesta tämä on joutunut luopumaan. Kysy entiseltä huippukoripalloilijalta mitä hänen polvilleen kuuluu. Kysy yritysjohtajalta, kuinka monta perheillallista on jäänyt välistä töiden takia. Lahjakkuudella ja menestyksellä on hintansa, eikä kukaan tiedä etukäteen, kuinka suuri lasku pöytään tulee. Jussi Turunen

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Jussi Turunen, Iisa Manninen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Kannen kuva Juuso-Valtteri Kivimäki Avustajat: Nina Räsänen, Sanni Koivumäki, Ari Tervashonka, Pietari Aku-

järvi, Mira Asikainen, Nina Simonen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Lotta Pellas, Teemu Sorsa, Eva-Maria Mustonen, Päivi Häkkinen, Tiina Marila, Kalevi Hämäläinen, Pekka Koivaara, Itäinen Turhan Tietäjä

Uljas muualla |

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti

Toimittajalta | Mitä opin tänään

Ensimmäinen kerta kriitikkona Teatterissa käyminen on minulle tuttua, mutta kritiikin kirjoittaminen paria tekemääni arvostelua lukuun ottamatta uutta. Siksi oli mielenkiintoista tehdä kritiikki Aino Kiven ohjaamasta näytelmästä Harmony Sisters. Kritiikki sanana painaa paljon. Se sisältää herkästi odotuksen kirjoittajan laajasta kokemuksesta ja asiantuntijuudesta, mikä tuo kritiikille vaikutusvaltaa. Samaan aikaan se on kuitenkin vain yksi mielipide muiden joukossa. Tämä teki kirjoittamisesta haastavaa, mutta mielenkiintoista: osaanko ja tiedänkö tarpeeksi? Toisaalta tietoa ja kokemusta kertyy nimenomaan tekemällä. Tästä on hyvä jatkaa. Lotta Pellas

Uljas 6 | 2.10.2017

3


Uutiset GALLUP Kokemuksesi tuutoroinnista?

Tilannekatsaus

Iisa Manninen, Kalevi Hämäläinen & Nina Räsänen

Oikeustieteelliseen avautuu alanvaihtoväylä

Kuopio

Jenni Ijäs-Laachir

Sosiaalityö, 3. vsk. - Olen kokenut tuutoroinnin tosi hyväksi järjestelmäksi. Ensimmäisenä vuonna oli tuutoreista apua. He olivat helposti lähestyttäviä, joten oli matala kynnys kysyä apua.

Perttu Pakkanen Sosiaalipsykologia, 3. vsk.

- Tuutorointi oli ensimmäisenä vuonna tosi hyödyllinen ja tuli fiilis, että kuuluu joukkoon. Nyt on pärjännyt ilman.

Joensuu Asser Kakko

Fysiikan aine- ja luokanopettaja, 2. vsk. - Omat tuutorit olivat helposti lähestyttäviä persoonia. Saman fiiliksen olen halunnut omassa tuutoroinnissani siirtää eteenpäin, ettei tarvitsisi olla yksin eksyneenä tähän monimutkaiseen maailmaan.

Matti Koskinen

Yhteiskuntatieteet, 2. vsk. - Tuutorit järjestivät kaikennäköistä toimintaa. Oli urheilutapahtumia ja sitten oltiin kuppiloissa, opiskelijatapahtumissa, kaupunkisuunnistuksessa ja fuksiaisissa. Jos ei löytänyt luokkahuonetta tai vastaavaa, niin helposti sai kyllä apua.

Savonlinna Linda Luostarinen Lastentarhanopettajakoulutus, 1. vsk. - Tuutorit ovat avuliaita ja paljon läsnä. He ovat olleet todellisia asiantuntijoita ja tarjoutuneet aina auttaamaan kaikenlaisten kysymysten kanssa.

Milla Hokkanen

Kotitaloustiede, 2. vsk. - Olen itse tänä vuonna tuutorina ja olen tykännyt hommasta todella paljon. Kun yhteistyötä eri ainejärjestöjen välillä on ollut niin paljon, on tutustunut myös uusiin ihmisiin. Suosittelen lähtemään ensi vuonna tuutoriksi.

4

Uljas 6 | 2.10.2017

Itä-Suomen yliopisto avaa ensi kevään opiskelijavalinnoissa uuden alanvaihtoväylän oikeustieteelliselle alalle oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin. Kevään 2018 siirtohaussa valituksi tulee enintään kymmenen opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet oikeustieteiden laitoksella oikeusnotaarin perus- ja aineopintoja sadan opintopisteen verran. Valinta tehdään opintomenestyksen perusteella, kerrotaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa. Oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määtän mukaan uudistus joustavoittaa opintopolkuja, sekä edistää elinikäistä oppimista. ”Tulevaisuudessa yhä suurempi osa opiskelijoista tulee yliopistoihin todistusvalintojen perusteella. Sen vuoksi on tärkeää luoda joustavia

mahdollisuuksia vaihtaa alaa yliopiston sisällä.” Nykyisin alanvaihto edellyttää yleensä valintakokeeseen osallistumista. ”Haluamme pilotoida alanvaihtoväylän toimivuutta niin sanotulla hakupainealalla, jolle on vaikea päästä ja on perinteisesti päässyt vain valintakokeilla”, perustelee Määttä. Tänä vuonna 2,56 prosenttia oikeustieteellisen valintakokeeseen Itä-Suomen yliopistoon osallistuneista sai opiskelupaikan. Oikeustieteelliselle alalle hakijoita oli koko Suomessa yhteensä 5720. Opiskelupaikan sai 8,32 prosenttia valintakokeeseen osallistuneista. Iisa Manninen

Eriarvoisuus kasautuu alueellisesti ja yksinäisyys heikentää elämänlaatua Eriarvoisuus kasautuu heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden voimavarat hyvinvointinsa rakentamiseen ovat vähäisimmät. Eriarvoisuus kasautuu myös alueellisesti. Tieto käy ilmi Itä-Suomen yliopiston PROMEQ-hankkeen tiedotteesta. Hankkeen tavoitteena on paneutua sosioekonomisiin terveyseroihin ja ratkaisukeinoihin yhdessä niiden ryhmien kanssa, joita erot vahvimmin koskettavat. Näitä ryhmiä ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömät, sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. ”Maakuntien suurimmissa kaupungeissa juuri heikommassa asemassa olevien luottamus päätöksentekoon ja palveluihin on muita heikompi,” kertoo PROMEQ-tutkimushanketta johtava pro-

fessori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta. Eriarvoisuuden vähentämistä ja luottamuksen vahvistamista varten tarvitaan rakenteellisia ja politiikkatason muutoksia. Tämä tiedetään Vaaraman mukaan jo puheen tasolla, mutta teot puuttuvat. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että yksinäisyys heikentää erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten hyvinvointia. Tämän vuoksi nuorille on kehitteillä hyvinvointia tukevaa digitaalista ryhmätoimintaa, joka mahdollistaa kokemuksista jakamisen ja sosiaalisuuden turvallisessa ympäristössä. Iisa Manninen

Kampussiirrolla kärkeen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, toteaa dekaani Markku Filppula Savonlinnan kampuksen viimeisissä lukuvuoden avajaisissa 12. syyskuuta dekaani Markku Filppula kertoi puheessaan kampussiirron taustoista ja tulevaisuudesta, todetaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa. ”Savonlinnan kampuksen siirto Joensuuhun perustui akateemiseen päätökseen säilyttää ItäSuomen yliopistossa kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky opettajankoulutuksessa ja kasvatustieteissä. Raha tai kiinteistöasiat eivät asiaa lopulta ratkaisseet.” Filppula ei pidä lainkaan lii oitteluna sitä, että siirron myötä Joensuuhun muodostuu harvinaisen monipuolinen kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen keskittymä, jolla on edellytykset nousta näillä aloilla maan kärkeen, myös kansainvälisesti.

Rehtori Jukka Mönkkönen keskittyi puheessaan myös Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutukseen. ”Kampussiirron myötä meillä tulee olemaan maamme monipuolisin opettajankoulutus, jossa myös kasvatustieteellisen, pedagogisen ja oppimisympäristöihin kohdentuvan monitieteellisen tutkimuksen edellytykset ovat erinomaiset.” Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä kertoi puheessaan, että yliopiston puolella on tehty hienoa työtä siirtoa valmistellessa. ”Opiskelijoiden ääntä on kuultu ja suurimpaan osaan mieltä askarruttavista kysymyksistä on saatu vastauksia,” sanoi Räihä. Iisa Manninen


”Ensimmäisen vuoden opiskelijat äänestävät aktiivisemmin kuin vanhemman vuoden opiskelijat.

Asuntobisnes kiilaa edustajistovaalien kärkeen

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sami Gabbouj odottaa nousua edustajistovaalien ehdokasmäärissä.

Edustajistovaalien äänestysprosentti saadaan nousemaan, kun ehdokkaat suuntaavat kampanjointinsa tuttuihin ja fukseihin, tuumaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sami Gabbouj. – Iisa Manninen, teksti & kuva

K

ahden vuoden edustajisto on tullut tiensä päähän ja opiskelijat äänestävät itselleen pian uuden edustajiston ylioppilaskuntaan. Merkittävin vaaleissa esille nouseva asia tänä vuonna on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistösijoittamisprojekti, josta uusi edustajisto lähtee tekemään päätöksiä. ”ISYY on lähtenyt selvittämään, kannattaako sen lähteä sijoittamaan Savilahdelle rakennettaviin opiskelija-asuntoihin”, avaa ISYY:n keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sami Gabbouj. Ehdokashakijoita kiinnostavat myös ylioppilaslehti Uljaan tulevaisuus verkkoon siirtymisestä, johon halutaan olla vaikuttamassa. Keskustelua on herättänyt

myös Sykettä korkeakoululiikunnan palvelut. Edustajistolta on tullut kiitosta monipuolisesta ryhmäliikuntatarjonnasta. ”Ehdolle asettuvilla saattaa olla ideoita, mitä muuta Sykettä-palveluun voisi sisältyä”, Gabbouj kertoo. Viime vaaleissa vuonna 2015 ehdolla oli

173 opiskelijaa. Sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2013 ehdokkaita oli 141. ”Ehdokasmäärän nousuun on myös hyvät edellytykset tänä vuonna. Edustajiston toiminta on ollut aiempaa näkyvämpää ja siitä on tiedotettu hyvin. Tällöin myös opiskelijat ymmärtävät, mitä edustajisto tekee ja mistä he päättävät. Myös ainejärjestöissä on tuotu esille ylioppilaskunnan asioita”, Gabbouj pohtii. Vaalien äänestysprosentti ei ole ISYY:n aikana kertaakaan ylittänyt 30 prosentin

rajaa. Edelliskerralla äänestysprosentti oli 24,3. Päästäänkö nyt ylittämään maaginen 30 prosentin raja? ”Se on ollut aina vähän kunnianhimoinen tavoite. Jos olen realistinen, niin tuskin päästään niin korkealle. Mikäli kuitenkin aktiiviset ainejärjestötyypit, sekä poliittisesti ja ei-poliittisesti aktiiviset opiskelijat lähtevät ehdolle, saavat he äänestäjät liikkeelle.” Ensimmäisen vuoden opiskelijat äänestävät Gabbouj’n mukaan aktiivisemmin kuin vanhemman vuoden opiskelijat. Tämä johtuu siitä, että ehdolla on usein oma tuutori, vuosikurssilainen tai ainejärjestön hallituslainen, jolle on helppoa antaa oma äänensä. ”Parhaiten opiskelijat motivoituvat äänestämään, kun heidän tuttunsa tai kaverinsa on ehdolla.”

Mitä, miksi, milloin? Edustajistovaaleilla valitaan 39 henkilön

edustajisto. Valitut pääsevät vaikuttamaan opiskeli-

joiden asioihin kuten siihen, mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksu käytetään. Ehdokaslistat ovat näkyvissä ISYY:n

toimistojen ilmoitustauluilla 10.10. alkaen. Ennakkoäänestys sähköisesti 30.10–

3.11.2017. Varsinainen äänestyspäivä sähköisesti

8.11.2017. Tulokset julkistetaan 24 tunnin aikana äänestyksen päättymisestä.

Uljas 6 | 2.10.2017

5


”Toivotaan että prosessi helpottuu jatkossa ja ei tarvitsisi nähdä niin paljon vaivaa ja juoksennella edestakaisin. - ISYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Heli Siponen

Vaihtareilla hankaluuksia opiskelijakorttien hankkimisessa Suomalainen henkilötunnus tunnistautumismenetelmänä on hidastanut EU- ja ETA-alueelta tulleiden opiskelijoiden opiskelijakorttien saamista. Frank-palvelulla on ollut ongelmia noin 1500 muovisen opiskelijakortin tilauksissa. - Teemu Sorsa, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

O

piskelijatunnisteita ja -etuja tarjoava Frank alkoi elokuussa vaatia suomalaista henkilötunnusta kaikkien korttityyppiensä tunnistautumismenetelmäksi. Tämä hankaloitti EU- ja ETA -alueilta tulleiden opiskelijoiden kortin hankkimista, jotka eivät välttämättä olleet rekisteröityneet maistraattiin, ja näin saaneet henkilötunnusta tullessaan Suomeen opiskelemaan. Sittemmin Frank muutti käytäntöään siten, että vain digitaaliseen opiskelijakorttiin vaaditaan suomalaista henkilötunnusta. Muovisen peruskortin saa siis ilman rekisteröitymistä maistraattiin. Hankaluuksia on kuitenkin edelleen niillä opiskelijoilla, jotka eivät omista maksullisen muovikortin maksamista mahdollistavaa pankki- tai luottokorttia, jota voi Suomessa olla vaikea saada ilman henkilötunnusta. Frankilla on ollut ongelmia noin 1500 muovisen opiskelijakortin tilauksissa. Kun Frankin uudistettu muovisten korttien tilauspalvelu oli käytössä ensimmäistä kertaa, osaan korteista päätyi päivän heitto syntymäajassa, pieni erä kortteja painettiin ja lähetettiin tuplana, osassa osoitetiedot eivät olleet tarkkoja, eivätkä pisimmät nimet mahtuneet korttiin. Kansainvälisten asioiden sihteeri Heli Siponen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta on työssään ratkonut opiskelijakortin hakemiseen liittyviä hankaluuksia. Siponen on kertonut vaihto-opiskelijoille, kuinka liitytään ylioppilaskunnan jäseneksi ja maksetaan jäsenmaksu. Lisäksi hän on ohjannut vaihto-opiskelijoita maist-

6

Uljas 6 | 2.10.2017

raattiin hakemaan henkilötunnusta, ja miten uudella henkilötunnuksella kirjaudutaan opiskelijarekisteriin. Prosessin monimutkaisuudesta huolimatta Siponen muistuttaa, että kaikki saavat lopulta kortin. ”Toivotaan että prosessi helpottuu jatkossa ja ei tarvitsisi nähdä niin paljon vaivaa ja juoksennella edestakaisin”, Siponen toteaa. Frankin Sara Härmälän mukaan suomalaista henkilötunnusta vaaditaan digitaaliseen opiskelijakorttiin tietosuoja- ja turvallisuussyistä. Esimerkiksi pelkästään opiskelijanumero ei toimisi tarpeeksi uniikkina ja yksityisenä tunnisteena, sillä niitä jaetaan muun muassa tenttitilanteissa ja eri korkeakouluilla voi olla päällekkäisiä opiskelijanumerokäytäntöjä. Muovista opiskelijakorttia varten opiskelija hakee lukuvuositarran korttiinsa ylioppilaskunnan toimistolta, jolloin erillistä tunnistautumista henkilötunnuksella ei tarvita. Härmälä muistuttaa, että suomalainen henkilötunnus puuttuu vain EU- ja ETAmaiden kansalaisilta, vaikka heidänkin pitäisi ilmoittautua maistraattiin, jos opiskelu suomessa kestää yli kolme kuukautta. ”Haluamme tuoda Frankin digitaalisen tunnisteen ihan kaikkien opiskelijoiden käyttöön, joten teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että jokin turvallinen, mutta käyttäjäystävällinen keino löydetään. Siihen asti pystymme tarjoamaan henkilötunnuksettomille opiskelijoille perinteisen opiskelijakortin joko maksuominaisuudella tai ilman sekä kaikki meidän palvelusta löytyvät edut – eli kukaan ei jää ilman tunnistetta tai heille kuuluvia etuuksia”, Härmälä sanoo.

Jos ei omista pankki- tai luottokorttia, ei saa myöskään hankittua opiskelijakorttia jossa

on mukana maksuominaisuus.


Apua graduahdistukseen

”Olen pohtinut metodilukua. Usein kirjoitetaan 2–5 sivua periaatteessa samaa asiaa. Usein niissä on samat kliseet esimerkiksi laadullisesta tutkimuksesta. Mietin opiskelijoiden kytkentää saadun tiedon luotettavuuden pohdintoihin.” Anonyymi Metodin selitys voi olla hyvinkin samanlainen eri töissä, mutta metodiluvun tulisi silti poiketa muista. Jokainen tutkielman aihe on erilainen, aineistot ovat erilaisia ja tutkimuskysymys tuo myös omat erot siihen, miten metodia pitäisi käsitellä. Toisin sanoen metodiluvun pitäisi vastata kysymyksiin, miksi tämä menetelmä on aineistoon, tutkimuskysymykseen tai aiheen painotukseen nähden järkevä? Lisäksi ainakin näihin liittyen kannattaa myös tarkastella miten menetelmää on sovellettu käytännössä. Tällöin joudutaan myös miettimään tutkielmassa esitettyjen argumenttien luotettavuutta.

Lyhyesti, tarvitsee. Kielen ja kerronnan ymmärrettävyys rakentavat tutkielman käsitteellistä ja jäsennettyä ymmärrystä. Kielen varassa lepäävät myös työn argumentit, joiden

”Validi-reliabiliteetti, miten varmistaa nämä menetelmillä?” Nimi Niminen Riippuu paljon siitä, minkälaista aineistoa tutkii ja millä kysymyksenasettelulla, miten menetelmällä voidaan arvioida esimerkiksi aineiston validiteettia tai reliabiliteettia. Mikään menetelmä itsessään ei tuota luotettavuutta, vaan tutkielman tekijä joutuu miettimään täyttävätkö menetelmän kriteerit tutkimusongelman kriteerit. Jos ongelmanasettelu on menetelmiin nähden arveluttava, joudutaan vaihtamaan menetelmää, käyttämään yhdistelmämenetelmää tai ottamaan vain osan alkuperäisestä tutkimuskysymyksestä tarkasteluun.

KUOPIO. Waldo’s People -nimeä kantava fuksijoukkue valmistautui kaupunkisuunnistukseen uima-altaassa fiilistellen. ”Hauskaa on ollut tähän asti, mutta odotetaan illalta vielä hauskempaa menoa”, tytöt hihkuivat yhteen ääneen. Sosiaalitieteitä opiskeleva joukkue oli saanut tuutoreiltansa viestikapulakseen puhallettavan uima-altaan, sekä kuusi kananmunaa. Ohjeistukseksi oli annettu, että viestikapuloiden oli pysyttävä ehjänä ja niitä oli uitettava heidän parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos näin tapahtui, saattoivat tuutorit palkita heidät ruhtinaallisesti ennen jatkopaikkaan astumista.

Kirjastoon lätkällä läpi yön Jussi Turunen, teksti & Kalevi Hämäläinen, kuva

Tarviiko graduntekijän pitää huolta kieliasustaan?” Eeppinen nimimerkki

toimivuuden osoittamisessa tutkielmassa on syvimmältään kyse. Kieliasua voi tarkistaa itse esimerkiksi ääneen lukemalla, selittämällä tai kaverille tekstejä antamalla. Ohjaajan ei pitäisi olla työn ensimmäinen kielentarkastaja. On myös olemassa helppokäyttöisiä kielentarkastuksen sivuja, kuten Voikko, jossa voi tarkistaa pitkiäkin tekstejä. Tämän tapaiset kielen tarkistukset eivät kuitenkaan riitä täysin lopulliseksi tarkastukseksi, vaan lähinnä auttavat virheiden mekaanisessa kitkemisessä.

Kampusrysäys uima-altaassa Iisa Manninen, teksti & kuva

Graduapua on jälleen tarjolla palstalla uusien gradu- ja kandiongelmien muodossa. Voit saada omia kysymyksiä käsittelyyn lähettämällä yleisökysymyksiä anonyymisti tai nimellä osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

JOENSUU. Joensuun kampuksen kirjaston tilat uudistettiin kesän aikana. Kirjastosta löytyy muun muassa äänieristettyjä tiloja, tietokoneita sekä uusi palvelutiski. Opiskelijoilla ja muulla yliopistoväellä, joilla on kulkulupa, on lokakuusta lähtien mahdollisuus työskennellä kirjastossa mihin kellonaikaan tahansa, myös viikonloppuisin. Aiemmin ovet on suljettu arkisin viimeistään kello 19. Suurelle yleisölle aukioloaika on jatkossa kello 18:aan. Tietokoneita ei voi enää varata itselleen moneksi tunniksi silloin kun itse tekee jotain muuta. Tietyn ajan jälkeen näytönsäästäjä menee päälle, ja siinä sanotaan, että kone on nyt vapaa.

Hiljainen kampanjointi Iisa Manninen, teksti & kuva

Kuva: Jyri Keronen

Liikuntailtapäivänä lajeja crossfitista golffiin

L

iikuntailtapäivää vietetään tänä syksynä 4. lokakuuta kaikilla Itä-Suomen yliopiston kampuksilla. Verkkarit voi vaihtaa jalkaan puolen päivän tienoilla, sillä liikuntailtapäivä on vapautettu opetuksesta kello 12.15 alkaen rehtoreiden päätöksellä. Liikuntailtapäivä tarjoaa opiskelijoille ja henkilökunnalle normaalien Sykettä-tuntien lisäksi erilaisia liikunta-aktiviteetteja ja lajikokeiluja. ”Lajeista löytyy mahdollisuuksia sekä yksilönä että porukalla liikkumiseen. Lajeihin kannattaa osallistua, koska se ei vaadi Sykettätarraa ja tarjolla on runsaasti sellaisia lajeja, joita ei kalenterissa normaalisti ole”, korkea-

koululiikunnan liikuntasuunnittelija Sirpa Risto kannustaa. Suurin osa lajeista on maksuttomia. Erikoisempia lajeja, kuten ratsastusta tai kartingia, on mahdollista päästä kokeilemaan poikkeuksellisen edulliseen hintaan. Kuopiossa on mahdollista käydä myös kuuntelemassa Juha Kokkosen luento levosta ja palautumisesta. Kampuskohtaiset lajit ja aktiviteetit ovat nähtävissä Sykettä-palvelun sivuilla www. sykettä.fi, josta löytyvät myös ohjeet tunneille ilmoittautumiseen. Iisa Manninen

KUOPIO. Edustajistovaalien kampanjointipäivänä 26. syyskuuta voi Snellmanian aulasta bongata vain yhden kampanjointipisteen. Istuva edaattori ja Savo-Karjalan Demarinuorten järjestösihteeri Noora Kettunen, sekä Kuopion Demarinuorten tuutori Tanja Airaksinen ovat houkuttelemassa Demariopiskelijoiden listalle lisää ehdokkaita. ”Joensuussa tuntui olevan yhtä hiljaista viime viikolla. Tieto kampanjointipäivistä tuli vähän yllättäen, joten ehkä ihmiset eivät ole kerinneet järjestää. Opiskelijatkin istuvat tähän aikaan vielä luennoilla”, ihmettelee Kettunen hiljaisuutta ja jatkaa: ”toivottavasti mahdollisimman moni kuitenkin äänestää ja lähtee ehdolle, koska niin tärkeistä asioista ollaan päättämässä!” Uljas 6 | 2.10.2017

7


Yliopistolta vahva vihreä valo toiselle opintopsykologille Ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen vetoomus saa vastakaikua yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläiseltä, vaikka hän ei pidä Psykologiliiton suositusta opintopsykologien määrästä normina. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

I

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) ja 34 UEF:issa opiskelevien ainejärjestöä jättivät UEF:n johtoryhmälle vetoomuksen toisesta opintopsykologista. Opintopsykologi tukee muutosten keskellä esimerkiksi opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia, vaikeuksia opintojen etenemisessä tai jotka kokevat opiskeluun liittyviä kovia paineita. Opintopsykologi tekee työtään opintoneuvonnan ja -ohjauksen sekä mielenterveystyön välimaastossa. Itä-Suomen yliopistossa toimii tällä

hetkellä yksi opintopsykologia yli 13 000 opiskelijaa kohti. Kyseistä määrää eivät tue Suomen Psykologiliiton opintopsykologien työryhmän suositukset. ”Ei ole suositeltavaa, että missään olosuhteissa yksi opintopsykologi olisi

8

Uljas 6 | 2.10.2017

vastuussa yli 4000 opiskelijan opintopsykologipalvelujen toteuttamisesta”, kertoo ammattineuvonnan erikoispsykologi Hanna Kiiski-Mäki Suomen Psykologiliitosta. ”Joensuussa opintopsykologin toimi jäi aikanaan täyttämättä kampusten yhdistämisen aikaan”, toteaa ISYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Olli Auvinen. Auvisen mukaan tarve opintopsykologin palveluille ei ole ainakaan vähenemään päin. ”On varmasti helpompaa ajatella, että tarve opintopsykologiin voitaisiin korvata muilla keinoilla. Meillä on kuitenkin iso kolmen kampuksen yliopisto, joten henkilökunnan määrää on myös tässä asiassa mietittävä tarkkaan.” ”Opintopsykologin näkökulma opiskelijan arkeen on ainutlaatuinen, eikä sitä voi korvata esimerkiksi YTHS:n psykolo-

gipalveluilla ”, Auvinen tiivistää. Yliopiston hallintojohtajan Tuomo Meriläisen mukaan nyt on ilmiselvä tarve katsoa opinto-ohjauksen kehittämistä kokonaisuutena. ”Asiaa käsitellään osana laajempaa opinto-ohjauksen konseptia, jonka nimi on alustavasti UEF-life. Tämä kehitystyö notkahtaa eteenpäin syksyn aikana ja siinä kuullaan tietysti myös opiskelijoita”, Meriläinen kertoo. ”Tavoitteena on saada opiskelijoiden opinto-ohjausta vielä nykyistä paremmaksi. Tarkempaa tietoa mahdollisista resursseista ei vielä ole, mutta yliopistossa suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti opintopsykologityövoiman lisäämiseen.” Meriläinen ei lämpene Psykologiliiton

suosituksen tarkalle noudattamiselle. ”Ammattiliitot suosittelevat työnte-

kijöiden määriä omia tarkoitusperiään ajatellen. Opintopsykologisuositus liiton taholta ei sinällään ole normi. Toki me katsomme asiaa realistisesti, ja opintoohjauksessa on huomioitavaa laajemminkin kuin yksi ammattikunta tai opintopsykologin määrä”, Meriläinen sanoo. Opintopsykologin työ on Meriläisen mu-

kaan sillä tavalla erityistä, että siinä tarvitaan psykologiosaamisen lisäksi tietoa ja ymmärrystä opiskeluympäristöstä. ”Minusta puhdas terveydenhuollollinen toiminta ei kuulu opintopsykologille, se tapahtuu jossain muualla. Siksi tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa.” ISYY on tehnyt vetoomuksen opintopsykologipalveluiden lisäämisestä yliopistolle edellisen kerran vuonna 2016 yhteistyössä YTHS:n terveystyöryhmien kanssa.


Erilaista näkökulmaa yliopistoelämään Hallinnon opiskelijaedustajat vaikuttavat opiskeluun liittyvissä asioissa aina opintosuunnitelmista lähtien. Uudet halloped-edustajat aloittavat toimikautensa ensi vuoden alussa. - Iisa Manninen, teksti & Hietalan arkisto, kuva

H

alloped-edustaja tarkoittaa hallinnon opiskelijan edustajaa, joka toimii päätöksentekijänä yliopiston eri toimielimissä. ”Kun esimerkiksi yksittäisellä oppiaineella on laitospalavereita, siellä on halloped-edustaja edustamassa opiskelijoiden näkemyksiä”, ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara kertoo. Halloped-edustajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän läsnäolonsa näkyy opiskelijaelämässä heti ensimmäisestä vuosikurssista lähtien. ”Edustajat ovat mukana suunnittelemassa oppiaineiden opintosuunnitelmia, eli mitä esimerkiksi pääaineen opintoihin kuuluu, mitkä kurssit ovat pakollisia ja mitkä taas valinnaisia tai vapaaehtoisia”, Koivaara avaa. Hallinnon opiskelijaedustajat saavat kokea oikeaa vaikuttamistyötä. Koivaara pohtii, että moni yliopistosta valmistuva ihminen päätyy hallinnollisiin tehtäviin, jos ei valtioon tai kuntaan, niin yrityksen hallintoon. ”Hallintotyöskentely on hyvin pitkälti samanlaista kaikkialla. Halloped-edustajana toimimisesta on itselle suurta hyötyä tulevaisuutta ajatellen”, Koivaara toteaa. Halloped-edustajilla tulee olla halua perehtyä asioihin.

”Jos epäilee jotakin, niin tulee uskaltaa kysyä neuvoa. Eivät ne asiat mitään vaikeita ole. Ne ovat uusia joka tapauksessa kaikille, jotka lähtevät mukaan.” Yksi mukaan lähteneistä kaksi vuotta sitten oli

Heljä Hietala. Hietala opiskelee kuudennetta vuotta venäjän kieltä Joensuun kampuksella ja toimii halloped-edustajana yliopistokollegiossa eli tuo opiskelijan näkökulmaa yliopiston päätöksentekoon. Hietala haki halloped-edustajaksi kaverin suosittelemana. ”Halloped-edustajana olen osallistunut eri laitoksia koskevien asioiden pohtimiseen ja ollut mukana valitsemassa jäseniä yliopiston ylimpään päättävään elimeen eli hallitukseen.” Hietala kokee oppineensa paljon uutta, erityisesti etukäteisvalmistelun tärkeyttä ja keskustelutaitoja. Edustajana oppii toimimaan kokouksissa, joka on toisenlaista kokemusta opintojen ohelle. ”Olen saanut erilaista näkökulmaa yliopistoelämään ja opiskeluun, sekä nähnyt mihin oma laitos ja yliopisto pyrkivät. Lisäksi olen nähnyt miten omat opinnot sijoittuvat yliopiston tavoitteisiin”, pohtii Hietala. Uudet halloped-edustajat aloittavat toimikautensa ensi vuoden alussa. Valinnat uusista edustajista päätetään 29.9.2017.

Kolumni | Ennakkoluulot

Rakas Rantsikka

M

uutitko sinäkin Joensuun Rantakylään tänä syksynä? Vai kuulutko ehkä heihin, jotka yliviivasivat koko kaupunginosan listaltaan luettuaan suomi24-palstalta parvekkeelta lentävästä jääkaapista ja puukkohipasta Latolankadulla? Itse taidan kuulua molempiin. Tarkemmin sanottuna, liu’uin ryhmästä toiseen – jälkimmäisestä ensimmäiseen. Kun Etelä-Suomesta käsin lähtee havittelemaan asuntoa itselle tuntemattomasta itäisestä kaupungista, edetään mielikuvien ja hakusanojen varassa. Ensin ihastuin naapurikunnan puolella sijaitsevaan Lehmoon, tuohon maaseutuhenkisten, mutta kuitenkin kaupunkilaisten raitisilmaihmisten peltoparatiisiin. Mielikuvien varassa suunnistava ihminen on oikukas. Seuraavaksi katseeni harhaili Niinivaaralle, jossa näkymä käy yli kaupungin kattojen, 1950-luvun kivikerrostalojen hönkiessä nostalgisurbaania henkeään. Se miten näin ristiriitaiset mieltymykset lopulta vievät Rantakylään, on pitkä tarina, jonka voi tiivistää yhteen toteamukseen: luu jäi valitsijan käteen. Mutta miten jonkun tietyn kaupunginosan maine ja identiteetti oikeastaan syntyvät? Viimeisimpien tilastojen mukaan todennäköisyys joutua esimerkiksi väkivallan uhriksi Joensuussa, on suurimmillaan ruutukaavan alueella. Väkilukuun suhteutettuna asiassa ei Noljakan ja Rantakylän välillä ole suurtakaan eroa. Mutta tarinat ovat pitkäikäisiä ja yleensä tilastoja vaikutusvaltaisempia. Ja tarinoitahan 1960-luvulla alkunsa saaneesta Joensuun

ensimmäisestä lähiöstä riittää. Poltettuja autoja, parvekkeelta ammuttuja laukauksia ja ryöstöjä keskellä päivää. Vauhtia ja väriä tarinoille saa katsomalla 2000-luvulla pinnalla olleen Helmiä ja sikoja -elokuvan, jonka tapahtumat sijoittuvat Rantakylään. Uutisotsikoista ponnahtaa silmään, myös Kanaali-Koskinen – Suomen pitkäaikaisin pakkolaitosvanki, joka tunkeutui maaliskuussa 2006 eläkeläispariskunnan asuntoon Latolankadulla. On myös olemassa sanonta, että poliisi vierailee Rantakylässä useammin kuin paikallisliikenteellä on vuoroja. Mutta paljon on virrannut vettä Pielisjoessa ja kalenterin sivu kääntynyt Rantsikan asuntoni seinällä. Jossain vaiheessa yksinkertaisesti lopetin kaupunginosasta kerrottujen kauhujuttujen kuuntelemisen. Sen sijaan keskityin nauttimaan alueen loputtomista lenkkipoluista, marjamaastoista sekä tässä talossa asuvista ystävällisistä ja kontaktia ottavista ihmisistä. Kauppa, kirjasto, apteekki ja uimahalli ovat kipaisumatkan päässä. Mukavuuksia kaipaavalle kolmekymppiselle aikuisopiskelijalle tämä kolkka on sittenkin ihan napakymppi. Päätän asua reilusti Rantakylässä ja puhua kaupungin-

osasta lempeästi sitä pelkääville. En enää lisää tiettyä loppukaneettia, kun kämpän sijainti tulee puheeksi: ”Siis siinä oikeastaan melkeinpä Mutalan puolella.” Tarinan opetus: Sano ennakkoluuloille ei ja uusille asioille kyllä. Pätee muuten ihmistenkin kesken. Ja jos sinne Lehmoon vielä mieli haikailee, niin ei kun sukset jalkaan ja liu’uttelemaan. Latu lähtee omasta pihasta. Päivi Häkkinen Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan lennähtänyt muuttolintu, joka aikoo opinnoissaan perehtyä ohjausalan saloihin ja parantaa ohessa

Halloped-edustajana toiminut Heljä Hietala on tuonut opiskelijanäkökulmaa yliopiston päätöksentekoon.

Rantakylän mainetta.

Uljas 6 | 2.10.2017

9


Turha roikkua pelkästään kotona

Ilmajooga on yksi syksyn uutuuslajeista Joensuussa.

Sykettä-liikuntapalveluiden uutuuksiin lukeutuvat pistomiekkailu, erilaiset tanssit sekä matalan kynnyksen kuntosali. Lentopallo pitää kärkipaikkaa suosituimpana palloilulajina. – Eva-Maria Mustonen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

I

tä-Suomen korkeakouluopiskelijoille on tarjolla monipuolinen ja edullinen liikuntakattaus myös tänä lukuvuonna. Saatavilla on monipuolisesti eri ryhmäliikuntalajeja ja palloiluvuoroja eritasoisille liikkujille. Sykettä-palvelut tarjoavat opiskelijoille myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, stressinhallintaryhmiä ja arjen aktiivisuuteen kannustavaa tukitoimintaa. Osa palveluista toteutetaan yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kautta. Korkeakoululiikunnan suunnittelija Heli Aalto mainitsee tämän syksyn uutuuslajeiksi Joensuussa ilmajoogan, rengastrapetsin, lihaskuntoa ja kestävyyttä kasvattavan tabatan ja bootcampin, pistomiekkailun, RPM-sisäpyöräi-

10

Uljas 6 | 2.10.2017

lyn sekä kriketin. Tanssin pariin pääsee uusissa kuntolattareissa ja West Coast Swingissä. Suosituimpia lajeja opiskelijoiden keskuudessa ovat tällä hetkellä ilmajooga, kiipeily, rengastrapetsi ja tankotanssi. ”Useat mukana olevat uutuuslajit ovat kalliita, joten Sykkeen kautta opiskelijat pääsevät kokeilemaan niitä edullisemmin. Osassa lajeista voi olla mukana uutuudenviehätystäkin”, Heli Aalto arvioi. ”Lisäksi kestosuosikit Syke Dance ja vaihtuva sykejumppa vetävät kerta toisensa jälkeen tunnit täyteen, vaikka noille tunneille paikkoja on tarjolla peräti noin seitsemänkymmentä. Pirteät ohjaajat ja hyvä meininki lienevät syynä.” Kuopiossa uutuuslajeja ovat taiji,

Flow-jooga, matalan kynnyksen kuntosali sekä uudet vuorot futsalissa ja sählyssä. ”Eniten osallistujia on erilaisissa jumpissa sekä jooga- ja pilatestunneilla”, arvioi korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelija Sirpa Risto. Ulkopuolisten järjestäjien tunneista selvästi suosituin on spinning. Heli Aalto kehottaa tarkkailemaan lajien varauskalentereita, mikäli halutulle tunnille on vaikea mahtua mukaan. Kaikille tunneille tulee yleensä peruutuspaikkoja. Liikuntatarjonnassa ei ole erikseen naisten ja miesten lajeja, joten kukin voi vapaasti osallistua haluamalleen tunnille. ”Toki osa lajeista viehättää enemmän naisia ja osa miehiä. Esimerkiksi

baletissa ja tankotanssitunneilla miehiä harvoin näkee, kun taas crossfitissä ja kiipeilyssä miehiä on mukana enemmän”, Aalto sanoo. Palloilulajeista lentopallo on suosituin. Sykettä tarjoaa opiskelijoille myös kokeilukertoja eri liikuntalajien pariin. Syksyllä on tulossa ainakin fatbikepyöräilyä, ratsastusta ja SUP-joogaa. Liikuntailtapäivänä 4. lokakuuta pääsee myös testailemaan erilaisia lajeja. Sykkeen palveluita pääsee käyttämään

palveluun rekisteröitymällä ja hankkimalla opiskelijakorttiin liikuntatarran. Ryhmäliikuntaan ja palloiluvuoroihin pääsee sen jälkeen, kun on lisäksi maksanut vaaditut maksut. Koko lajivalikoima ja liikuntakalenterit löytyvät osoitteesta www.sykettä.fi.


S U O M EN S U UR IN MUS IIKKIELO KUVAFE STIVA A LI

1 5 .-19.11. 20 17 | J O E NS UU

THE ALLINS

MOUNTAIN

YKSINTEOIN 1 & 2

THE GOODIEPAL EQUATION

THE MENTORS: KINGS OF SLEAZE ROCKUMENTARY

ROSKAN LUMOUS

HC-punkin vapahtajan epäpyhä manifesti

Voit kuvitella, että tunnet erikoistyyppejä, mutta odotahan kun tutustut Goodiepaliin!

Elokuvakokemus, jonka jälkeen poistut elokuvasalista vapisevin jaloin.

You axed for it! Maailman vihatuin bändi – ja syystäkin!

Tilitystä totuuden rajamailta

Ulosteita, tissejä, lähiöelämää ja rääväsuinen drag queen

(freak)

rokumentti.com @rokumentti

Uljas 6 | 2.10.2017

11


Kerho

Paikka jossa saa olla oma itsensä Tavallisten ihmisten kerho on kohtaamispaikka introverteille, neurologisesti poikkeaville ja muuten vaan oudoille. Tosin mitään diagnoosia tai edes outoutta ei vaadita, sillä tärkeintä on kunnioitus jokaisen kerholaisen erityisyyttä kohtaan. – Sanni Koivumäki, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

Tavallisten ihmisten kerhon varapuheenjohtaja Lenni Alén toivoo yliopistolta lisää ohjausta ajanhallintaan opinnoissa.

T

avallisten ihmisten kerho on kokoontunut ISYY:n kerhotilassa kerran kuukaudessa viime vuoden syksystä lähtien. Varapuheenjohtaja Lenni Alénin mukaan idea kerhoon syntyi tarpeesta löytää neurologisesti poikkeaville sopivaa harrastustoimintaa. Alén oli käynyt ystävänsä kanssa PohjoisKarjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry:n tapaamisissa, mutta ikääntyneiden kävijöiden elämäntilanteet tuntuivat nuorista opiskelijoista kaukaisilta. Tarvittiin paikka, jossa yliopistolla opiskelevat autismikirjon henkilöt voisivat tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Neurologisesti poikkeavien lisäksi

12

Uljas 6 | 2.10.2017

kerho toivottaa tervetulleeksi introvertit ja ”muuten vaan oudot”, kuten kerhon esitteessä kerrotaan. ”Halusimme, että kerhoon voisivat löytää myös ne, joilla ei ole virallista diagnoosia”, Alén selittää. Neurologisista poikkeavuuksista puhutaan vähän, eivätkä kaikki ole välttämättä huomanneet hakea itselleen apua ja diagnoosia. Sen ei haluttu olevan este kerhossa käymiselle.

häiriö vaikuttaa myös aisteihin, ja siksi kaikkeen harrastustoimintaan osallistuminen ei välttämättä ole mahdollista. Juhlissa ja kerhoissa on usein liikaa ihmisiä ja meteliä. Tavallisten ihmisten kerhossa saa olla oma itsensä, ja kaikkia kunnioitetaan, vaikka käyttäytyisi joskus eri tavalla kuin muut. Kerholla on myös oma Facebookryhmänsä ”Tavallisten ihmisten kerho”. Kerhon kokoontumisissa jutellaan, syö-

Autismi- ja aspergerliiton mukaan au-

tismikirjon häiriö on neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa vuorovaikutustaitoihin ja siihen, miten henkilö viestii muiden ihmisten kanssa. Yliopistolla voi olla vaikea tutustua ihmisiin ja löytää ystäviä. Autismikirjon

dään keksejä, väritetään värityskirjoja ja suunnitellaan tulevia tapaamisia. Varapuheenjohtaja Alén kutsuu kaikki halukkaat mukaan kerhon toimintaan. Diagnoosia tai edes outoutta ei vaadita: tärkeintä on kunnioitus jokaisen kerholaisen erityisyyttä kohtaan.

Kerhon puheenjohtajan vaihdettua paikkakuntaa myös aktiivisille toimihenkilöille on tarvetta. Yliopisto on ottanut Alénin häiriön hyvin

huomioon, mutta erityisesti opintojen alussa olisi kaivannut lisäohjausta. ”Yläasteella tai lukiossa ei ollut mitään opetusta esimerkiksi ajanhallinnasta”, Alén muistelee. Biologiaa opiskeleva Alén jatkaa, että joillain kursseilla on vaikea työskennellä, kun opiskelijoita voi olla pienessä tilassa jopa neljäkymmentä ja kaikki puhuvat toistensa päälle. Autismikirjon henkilöiden haasteet opiskelussa ovat siis samanlaisia kuin kaikilla muillakin opiskelijoilla, vain tavallista voimakkaampina.


a t i o l A n o n kun ! y s k sy

alk.

0 4 €/kk

Kokeile Kunnonsalia VELOITUKSETTA Tutustu Kunnonsaliin 4 KK 40 € /KK Testaa Fustra NÄYTETUNTI 35 €

Tällä kupongilla 3 PÄIVÄN VELOITUKSETON tutustuminen Kunnonsalille!

Voimassa 3 peräkkäistä päivää, edun voi hyödyntää ainoastaan kerran. Kuponki on henkilökohtainen.

LEIKK AA TÄSTÄ ILMA IS TREEN TA IÄ!

Huippu henkilökunta, esteettömät tilat, keskeinen sijainti ja mahottoman mukava ilmapiiri 24/7. Tule testaamaan!

Liikuttavan hyvää!

LIIKUNTAKESKUS www.kunnonsali.fi

AVOINNA 24/7 | KUNTOSALI | RYHMÄLIIKUNTA | FUSTRA METHOD | PERSONAL TRAINER | OMT-FYSIOTERAPIA HIERONTA | YRITYSLIIKUNTA | SOLARIUM | SAUNA | LISÄRAVINTEET | VEKARAPARKKI KUOPIO Viihdekeskus IsoCee, Ajurinkatu 16 | VARKAUS Ahlströminkatu 23 | PUH (017) 552 3322 | EMAIL vastaanotto@kunnonsali.fi Uljas 6 | 2.10.2017

13


”Kovinkaan paljon tuota isompia suomalaisen pop- ja urbaanin musiikin esiintyjiä on vaikea saada.

Musiikkia sateelta suojassa Tämän syksyn Lehtiä Ilosaaressa -sisäfestivaaleilla kuullaan muun muassa uudet levyt julkaisseita Antti Tuiskua ja JVG:tä. – Kalevi Hämäläinen, teksti & Risto Takala, kuva

J

oensuu Areenalla päästään nauttimaan elävästä musiikista lokakuun alussa. Lehtiä Ilosaaressa -sisäfestivaalin artistikattaukseen kuuluu tänä vuonna Antti Tuisku, Jenni Vartiainen, JVG, Pyhimys ja Teflon Brothers. Tapahtumaa järjestävä Kerubin tuottaja Erkka Parkkinen on esiintyjävalikoimaan erittäin tyytyväinen. ”Toiveita artisteista on kuultu ja nyt kävi todella hyvä tuuri sen suhteen, ketkä artistit ovat kiertueella ja tuolloin vapaana. Etenkin, kun JVG ja Antti Tuisku julkaisivat myös uudet levyt”, toteaa Parkkinen. Tapahtumapaikassa on ollut vaihdoksia

viime vuosina ja nyt Lehtiä Ilosaaressa järjestetään Joensuu Areenalla toista kertaa. Tähän on monta syytä. ”Suomen kesä on, mitä on, ja Suomen syksy on vielä ailahtelevampi. Areenalla ei tarvitse ainakaan huolehtia, tuleeko siellä vettä niskaan. Areena on myös aivan ydinkeskustassa, harvassa kaupungissa on tällaista mahdollisuutta.” Tilastakaan ei Areenalla ole puutetta, koska sinne mahtuu useampi tuhat kuuntelijaa.

”Kapasiteetti on tässäkin tapahtumassa 5000. Areena on hyvä paikka järjestää, siitä saa hienon näköisen ja puitteet tulevat olemaan hienot”, Parkkinen kehuu. ”Kun kaupunkiin tulee paljon ensimmäi-

sen vuoden opiskelijoita, Joensuu Areena tapahtumapaikkana antaa varmaan muualta tulleille opiskelijoille raikkaan kuvan tästä kaupungista. Ylipäätään opiskelijat on otettu tapahtumassa huomioon, minkä voi huomata opiskelijalipun hinnasta”, Parkkinen lisää. Parkkinen toteaakin, että eri musiikkitapahtumat kohdistetaan lähtökohtaisesti eri kohderyhmille. ”Verrattuna joulukuun Kerubi Live Goes Joensuu Areena -tapahtumaan, Lehtiä Ilosaaressa on suunnattu enemmän opiskelijoille, kun taas Soar Festival on ehkä vielä vähän nuoremmille.”

Erkka Parkkinen odottaa tapahtumaa luottavaisin mielin.

niin niitä tulee myytyä varmaan neljän ja viiden tuhannen välillä. Mahdollisuudet olisi siis myydä tapahtuma loppuun.” Lehtiä Ilosaaressa on otettu aiempina

artisteista että järjestelystä”, Parkkinen kertoo. ”Hyvältä näyttää ja luottavaisin mielin ollaan. Toivotaan, että tulee Areena täyteen.”

vuosina lämmöllä vastaan ja siitä on tullut hyvää palautetta. Näin näyttää olevan tänäkin vuonna. ”Sosiaalisessa mediassa on hyvä kuhina, ihmiset antavat paljon lämpöä sekä

Lehtiä Ilosaaressa Joensuu Areenalla 6. lokakuuta.

Parkkisen mukaan liput ovat menneet

hyvin kaupaksi, joten Lehtiä Ilosaaressa on mitä ilmeisimmin tavoittanut kohdeyleisönsä. ”Reilusti yli puolet lipuista on myyty jo kolmisen viikkoa ennen tapahtumaa. Jos lippujen maksimimäärä on 5000,

Kahden luvun käsityö johti virheeseen Joensuuhun luokanopettajakoulutukseen kesäkuussa virheellisesti hyväksyttyjä hakijoita ei oteta opiskelijoiksi. – Jussi Turunen, teksti

L

uokanopettajakoulutuksen ovet eivät auenneet virheellisen tiedon hyväksymisestä saaneille. Perusteluna päätökselle oli, että kesäkuussa Opintopolku-palvelussa hakijoille näkynyt virheellinen tieto ei ollut hakijakohtainen päätös, vaan dekaanin päätöksen toteutusta. Muutoksenhakulautakunta linjasi, että ilman varsinaista dekaanin päätöstä ei hakijaa voida hyväksyä opiskelijaksi. Yliopiston tekemä tallennusvirhe ei siis oikeuta opiskelupaikkaan. Itä-Suomen yliopiston opinto- ja hakijapalveluiden päällikön Erja Widgren-Sallisen mukaan tietoja vietiin Opintopolku-järjestelmään kesäkuun 30. päivään asti. Opetushallitus ilmoitti 26. kesäkuuta, että kaikkien hakukoh-

14

Uljas 6 | 2.10.2017

teiden varasijavalinnat on tallennettava manuaalisesti. Aikaa tähän työhön oli kaksi tuntia. ”Varasijavalinnat oli tallennettava manuaalisesti ja julkaistava ennen kuin ne pystyttiin tarkastamaan. Valitettavasti osa hakijoista ehti käydä katsomassa keskeneräisen päätöksen”, WidgrenSallinen toteaa. Kun virhe huomattiin, opinto- ja opiskelijapalvelut ilmoittivat tilanteesta sähköpostilla virheellisen tiedon saaneille saman päivän iltana. Itä-Suomen yliopistossa tapahtui myös

toinen samanlainen tallennusvirhe erityisopettajahakijoiden valinnassa, joka paikattiin ottamalla sisään 17 opiskelijaa lisää. Joensuussa aloittaa 40 erityisopet-

tajaopiskelijan sijaan 57 opiskelijaa. ”Valitut 17 hakijaa olivat varasijoilla 1–17 ja heillä oli saman verran tai jopa enemmän pisteitä kuin viimeiseksi valitulla. Erityisopettajaksi hakeneiden tapauksessa tieto virheellisestä hyväksymisestä selvisi meidän omassa tarkastuksessamme ja tieto oli ehtinyt olla hakijoiden nähtävissä yli vuorokauden. Tässä sovellettiin kokonaisharkintaa ja haettiin kohtuullisuutta.”

sessä järjestelmässä. Hänestä perusongelma on, että yliopiston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta tietojen tarkistamiseen, ja työntekijät on laitettu tekemään töitä liian nopeassa aikataulussa. ”Ei se niin pitäisi mennä, että hakija pääsee katsomaan keskeneräistä päätöstä. Tällaista ei olisi päässyt tapahtumaan, jos olisi ollut aikaa varmistaa, että tallennukset on tehty oikein”, Tolvanen kertoo. Tolvanen arvelee tapahtuneen johtavan

Luokanopettajakoulutukseen hakeneista

31 haki oikaisupyyntöä. Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan Matti Tolvasen mukaan jokainen oikaisupyyntö käsiteltiin erikseen, vaikka perusratkaisu kaikissa on sama. Tolvanen näkee parannettavaa nykyi-

ainakin muutamiin kanteluihin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Nähtäväksi jää, mihin kantelut johtavat. ”Kyllähän tämä on tietyllä tavalla ennakkotapauksen luonteinen asia.” Hakijat voivat valittaa asiasta ItäSuomen hallinto-oikeuteen.


Metsämiehen testamentti Esseisti Pentti Linkolan sukupolvet ylittävä vetovoima perustuu kriitikko Pietari Akujärven mukaan siihen, että ristiriidat kiinnostavat. Harvassa suomalaisessa niitä on yhtä paljon kuin Linkolassa, joka rakastaa ihmisiä, mutta vihaa ihmiskuntaa. Linkolasta elämäkerrran kirjoittanut Suomen Kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää kertoo tietävänsä nyt enemmän Linkolan suvusta kuin omastaan. - Pietari Akujärvi, teksti & Tiina Marila, kuvitus & Museovirasto, kuva

Uljas 6 | 2.10.2017

15


”Kyllä tämä tästä vielä hyväksi kääntyy... Tällainen ihminen ei ole ihminen vaan teuras. – Pentti Linkola

Henkilö

Pentti Linkolan elämä on pyörinyt kalastamisen, linturetkeilyn

ja kirjoittamisen ympärillä. Toisinajattelijan roolin omaksuneen Linkolan vaiheisiin on kuulunut myös yksinäisyyttä ja masennusta.

S

uomen tunnetuin kalastaja, ekofasisti, ornitologi ja syväekologi Pentti Linkola (s. 1932) on vihdoin tullut niin vanhaksi, että on suostunut elämäkerran kohteeksi. Linkola antoi kirjan tekijän Riitta Kylänpään käyttöön valtavan kirje- ja päiväkirja-arkistonsa ja istui kymmeniä tunteja haastateltavana. Kylänpää on käynyt asiaan kuuluvasti läpi lähes kaiken mahdollisen Linkola-materiaalin ja haastatellut lukuisia Linkolan ystäviä, sukulaisia ja työtovereita. Linkolasta on kirjoitettu paljon vähintään viimeiset 40 vuotta ja elämäkertaa on varmasti vuosien varrella suunnitellut moni muukin. Kunnia lankesi Kylänpäälle, joka on suoriutunut tehtävästä vaikuttavan hyvin kirjassaan Pentti Linkola – ihminen ja legenda (2017). Perhetaustaltaan(kaan) Pentti Linkola ei ole tavallinen

kalastaja. Hänen isänsä, kasvitieteilijä Kaarlo Linkola, oli Helsingin yliopiston rehtori ja hänen isoisänsä Hugo Suolahti saman yliopiston vararehtori, rehtori ja myöhemmin kansleri 18 vuoden ajan. Hugo Suolahti oli myös germaanisen filologian professori, Suomen kulttuurirahaston puheenjohtaja sekä kokoomuksen ensimmäinen puheenjohtaja ja puolueen presidenttiehdokas vuoden 1925 vaaleissa. Hänen tuttaviaan olivat tuleva presidentti J.K. Paasikivi, entinen presidentti K.J. Ståhlberg, sekä mielenkiintoisesti saksalainen filosofi Oswald Spengler, jonka ajatuksia länsimaiden rappiosta ja perikadosta Pentti Linkolan voi katsoa jossain määrin jatkaneen. Elämäkerran lapsuutta käsittelevä osa on kiinnostava.

Linkoloilla oli muun muassa perheen sisäinen posti, jossa kirjoitettiin kirjeitä muille perheenjäsenille. Linkola kirjoitti lapsena myös isovanhemmilleen. Samoin hänen arkistossaan on säilynyt lapsena kirjoitettuja satuja, tarinoita ja seikkailukertomuksia. Kun hänen oma Kustannusliike Kultaisen Kotkan kirjapainonsa julkaisi Linkolan satukokoelman, kirjailija itse oli 8-vuotias. Elämäkerrassa Linkola kommentoi

16

Uljas 6 | 2.10.2017

kirjoituksiaan naurahtaen: ”Niistä ei saata aistia minkäänlaista kirjallista lahjakkuutta.” Talvisodan päättymistä 8-vuotias Linkola kommentoi kirjeessään isoisälleen Hugo Suolahdelle: ”Nyt teillä on kai hauska, kun on Rauha mutta se on kovin paha, kun Ryssä sai niin paljon alueita.” Totuus ei vastoin sananlaskun opetusta yleensä tule lasten suusta, mutta pienen Linkolan on myönnettävä tässä arviossaan olleen oikeilla jäljillä. Sota muutti Linkolan elämän perin pohjin. Hänen

isänsä, isoisänsä ja velipuolensa Anssi kuolivat kaikki 1940-luvun alkupuolella, Anssi rintamalla, muut kotonaan. Rehtorin työsuhdeasuntona ollut yliopiston kasvitieteellisen puutarhan päärakennus sai jäädä ja perhe joutui muuttamaan pienempään asuntoon. Myös lapsuuden onnen paikka, jossa Linkola vietti kaikki kesänsä, isoisän perheen Kariniemen tila Vanajavedellä, meni myyntiin pian sodan jälkeen. Ylioppilaaksi Linkola pääsi vuonna 1950. Yliopistossa hän viihtyi ainoastaan vuoden, sillä hän rakasti ulkoilmaelämää ja kenttätyötä lintujen parissa, joilta opinnot veivät turhaan aikaa. Julkisuudessa Linkola on ollut taukoamatta viimeistään

vuodesta 1960, jolloin pamfletti Isänmaan ja ihmisen puolesta julkaistiin. Samana vuonna alkoi ammattikalastus Päijänteellä, josta tie vei avioeron jälkeen uusille kalavesille. Ensin Porkkalaan, sitten takaisin lapsuuden maisemiin Vanajavedelle, jossa Linkola asuu edelleen. Raskas ammatti toi leivän. Linkola kalasti vain syksyt ja talvet voidakseen keskittyä muina aikoina linturetkiin ja kirjoittamiseen. Hänen julkiselle uralleen mahtuu useita kirjoja, kirjallisuuspalkintoja, kohua nostattaneita lausuntoja ja tekstejä sekä toisaalta aktivismia etenkin Luonnonperintösäätiön puitteissa. Hänen toimintansa ytimessä on aina ollut luonnon suojeleminen ihmisen kustannuksella. Linkolan raivonpurkaukset kohdistuvat yleensä väestöräjähdykseen ja teknologiseen kehitykseen ja hän sanookin rakastavansa ihmisiä, mutta vihaavansa ihmiskuntaa.

Linkolan ajatukset eivät ole koskaan kelvanneet yhdel-

lekään poliittiselle puolueelle. Vihreissä oli 1980-luvulla paloa radikaalin ympäristönsuojeluun, mutta Linkolan kirjoittama periaateohjelma hylättiin ja kiinnostus hiipui nopeasti puolin ja toisin. Se ei ole ihme. Linkolan mielestä ihmiskunta on vienyt itsensä tuhon partaalle ennen kaikkea yksilönvapaudella ja demokratialla. Ne pitäisi tuhota ensimmäisenä. ”Ihminen ei ymmärrä omaa parastaan. Jos ymmärtäisi, emme olisi tuhon partaalla.” Linkola kaipaa Hitlerin ja Stalinin kaltaisia johtajia, jotka pystyivät ohjaamaan kansaa ja tarvittaessa asettumaan sitä vastaan. Suomi oli satakunta vuotta sitten Linkolan ihanneyh-

teiskunnan kaltainen: lähes omavarainen, maatalousvaltainen maa, jossa ihmiset asuivat pääosin maaseudulla tehden raskasta fyysistä työtä. Sosiaaliturvaa ei juuri ollut ja pääasiallisena energialähteenä olivat ihmisen ja hevosen lihasenergia. Matkalla 1920- tai 1930-luvun Suomesta Linkolan ihanneyhteiskuntaan olisi vielä lopetettava demokratia, lähes kaikki teollisuus ja ammattiyhdistysliike sekä alettava sääntelemään syntyvyyttä, jolla Suomen väkiluku pudotettaisiin alle miljoonan. Linkolan mukaan raskas työ on myös ilo: rasittavan päivän jälkeen ihminen on tyytyväinen ja ruoka ja uni maistuvat, joutilaisuudessa näin ei yleensä ole. Hänen unelmanaan on agraarinen poliisivaltio, jota johtaa valistunut eliitti. Linkolan elitistisyys lienee osittain suvun perintöä. Suolahdet eivät suhtautuneet natseihin varauksella heidän poliittisen ohjelmansa, vaan heidän syntyperänsä takia: johtajat olivat pääosin rahvasta, joka ei ollut hyvä asia. Vaikka Linkola utopian suuntaankaan ei ole demo-

kratiassa mitään mahdollisuuksia edetä, se voisi olla käyttökelpoinen äärimmäisessä kriisitilanteessa. Kuten filosofi, akateemikko Georg Henrik von Wright lausui: ”Linkolan ohjelma voisi tuntua pelastukselta uhkaavan kaaoksen ja sukupuuttoon kuolemisen edessä.” Suurten linjojen kohdalla ei Linkolan voi väittää


olleen ennustuksissaan väärässä: väestöräjähdys, ilmastonmuutos ja lajien sukupuuttoaalto ovat kiihtyneet koko Linkolan julkisen uran ajan. Teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ympäristöongelmia Linkola ei usko: ”En hyväksy ihmisen arvoiseksi sokeaa ajautumista tuhoon, optimistin tylsämielinen virne suupielessä: kyllä tämä tästä vielä hyväksi kääntyy… Tällainen ihminen ei ole ihminen vaan teuras.” Kylänpää ei ota itse kantaa Linkolan ajatuksiin, vaan

antaa tämän puhua itse. Hän tuo esiin myös vastustajien argumentteja lainaamalla erittäin runsaasti aikalaispuheenvuoroja etenkin Linkolan kirjojen ympärillä käydystä keskustelusta. Ratkaisu on onnistunut. Se luo kirjaan pirstaleisuutta ja katkoo elämäntarinan etenemistä, mutta Linkolasta ei kerta kaikkiaan kannata kirjoittaa elämäkertaa, jossa hänen ajatuksensa ja kirjoituksensa eivät saa suurta roolia. Kirjoittajana Linkola on ylivoimainen. Teksti kestää

vertailun kenen tahansa merkittävän esseistin tuotantoon ja sen pohjana on vankka kirjallinen sivistys. Linkolan tekstin moottoreita ovat viha, raivo, rakkaus ja suru. Surun osuus kasvaa sitä mukaa kun tuotanto etenee. Linkolan mielipiteillä riittää tuomitsijoita, mutta hänen kirjoitustensa kirjallista arvoa kiistää harva. Menneisyyden kaipuu sekä suru hyvänä ja arvokkaina pidettyjen asioiden tuhoutumisesta yhdistää Linkolaa suureen osaan suomalaisia. Jokaisella menneisyydestä edes jotakin kaipaavalla on mahdollisuus ymmärtää Linkolaa ja surra yhdessä hänen kanssaan tekstin ääressä. Linkolan suru saa myös fyysisen ilmentymän: hän itkee usein, vaikkapa lähimetsän hakkuita tai tutun, erityisen upean puun kaatumista. Millaisen kuvan Kylänpään teos Pentti Linkola –

Ihminen ja legenda sitten piirtää kohteestaan? Hyvin ristiriitaisen, kuten on syytäkin. Linkola on elitisti, jonka ystävistä iso osa on kansaa. Linkola on tuhon profeetta, joka on perustanut Luonnonperintösäätiön ja laittanut suurimman

osan henkilökohtaisesta omaisuudestaan metsien suojeluun. Linkola on filosofi ja poikkeusyksilö, joka hermostuu, jos kellarissa on jäljellä enää litra punaista maitoa. Linkola on kahden lapsen isä, joka kannattaa syntyvyyden säännöstelyä. Linkola on darwinisti, joka ilman masennus- ja diabeteslääkkeitä olisi jo kuollut. Vähintäänkin elämäkerta romuttaa käsityksen Linko-

lasta poikkeuksellisen askeettisissa oloissa elävänä ”aikamme profeettana” ja ”pyhänä kalastajana”, kuten Esa Saarinen on häntä harhaisesti ja surkuhupaisasti luonnehtinut. Jos asian niin haluaa nähdä, Linkolasta tulee kirjassa jopa karikatyyri suunnilleen ikäisestään miehestä: hän tykkää viettää aikaa mökillä (asuu siellä ympäri vuoden), liikkua luonnossa ja kalastaa; hän pitää Antti Tuurin ja Heikki Turusen romaaneista, lenkkimakkarasta, oikeasta voista ja kulutusmaidosta; hänellä on ajokortti ja sähköt mökillä. Linkolan suuruus ei kuitenkaan ole kiinni hänen vanhuutta helpottavista elämänvalinnoistaan. Pentti Linkola on suuri suomalainen luonnonsuojelija, ajattelija ja kansallisaarre, sillä ristiriitaiset ihmisethän meitä kiehtovat. Kylänpään teos on kaunistelematon, mutta kohdettaan kunnioittava kuvaus Linkolasta. Nykyisin Linkola ei surun lisäksi jaksa paljon muuta.

Liikkuminen on vaivalloista, hänestä on omien sanojensa mukaan tullut raihnas, vaikka hän pystyykin vielä asumaan yksin. Monet iloa tuottaneet asiat ovat jääneet menneisyyteen, monet ystävät kuolleet. Linkolasta on raskasta nähdä, ettei yksikään hänen ihmisille asettamistaan muutostoiveista elämän säilyttämiseksi ole toteutunut. Hän ajattelee, jälleen kerran, elettävän romahdusta edeltävän rappion aikaa. ”Totuus ei ole minkään arvoinen, jos sillä ei ole kannattajia”, Linkola lainaa Erno Paasilinnaa. ”Jäljellä on enää oikeassa olemisen yksinäinen kirous.” Linkolan isä toivoi, että hänen pojastaan tulisi jotain suurta, äiti taas toivoi lapsestaan onnellista. Vain isän toive toteutui.

Kainalo | Hemmetin iso urakka

”Meistä ei tullut Riittaa ja Penaa.” Iisa Manninen, teksti & kuvat

R

iitta Kylänpää oli aluksi suunnitellut kirjoittavansa kirjan metsästä. Pentti Linkola olisi ollut yksi kirjaan haastateltavista. Kustannusyhtiön Touko Siltala kuitenkin ehdotti, miksei Kylänpää kirjoittaisi kirjaa Linkolasta. ”Hemmetin iso urakka. Tiedän tällä hetkellä Linkolan suvusta enemmän, kuin omastani.” Kylänpää onnistui kuitenkin pitämään itsensä erillään henkilöitymättä liikaa Linkolan elämään. ”Olen ollut toimittajana 35 vuotta. Tiedän mikä on roolini – kirjoittaa niin hyvin kuin pystyn.” Kylänpäätä vaivaisi ajoittain epävarmuus, sillä hän kirjoitti ensimmäistä elämänkertaansa. Kustannusyhtiön Touko Siltala kannusti jatkamaan eteenpäin. Kylänpäällä itsellään on vahva suhde luontoon, joten Linkolan luontoaiheiset kokemukset säväyttivät. Kirja haastoi Kylänpään ajattelemaan, muttei muuttanut hänen omia mielipiteitään. Ystäviä heistä ei kuitenkaan tullut. ”Meistä ei tullut Riittaa ja Penaa. Kunnioitus toista kohtaan kuitenkin kasvoi.” Uljas 6 | 2.10.2017

17


Bujoilu

”Bujoilusta on tullut monelle tärkeä tapa ilmaista itseään.

Luotipäiväkirjalla järjestystä opintoihin Suosioon noussut arjenhallintaväline voi tuoda helpotusta myös opiskelijan elämään. Alkuun pääsemiseksi tarvitsee vain muistikirjan ja kynän. - Sanni Koivumäki, teksti & kuva

B

ullet journalin, tuttavallisemmin bujon, tarkoituksena on tehdä elämästä helpompaa, järjestelmällisempää ja tehokkaampaa. Se yhdistää kalenterin, tehtävälistat, muistiinpanot ja päiväkirjan samojen kansien sisälle. Metodin on kehittänyt yhdysvaltalainen web-suunnittelija Ryder Carroll, joka halusi omana opiskeluaikanaan ratkaista arjenhallintaongelmansa, sekä kerätä muistikirjaansa dataa erilaisista asioista mahdollisimman systemaattisesti. Yksinkertaisimmillaan bullet journalin toteuttamiseen tarvitsee vain muistikirjan tai vihkon, sekä kynän.

Vihko jaetaan neljään osioon: sisällysluetteloon, tulevaisuusnäkymään, kuukausinäkymään, sekä päivänäkymään. Bullet Journalissa edetään siis isoimmasta kokonaisuudesta pienempään. Kalenteri aloitetaan sisällysluettelolla, johon sivut numeroidaan ja otsikoidaan. Sisällysluettelon avulla vihkoa on helppo selata ja löytää etsimänsä sivut. Luetteloa täydennetään sitä mukaa, kun sivut täyttyvät. Sisällysluettelon jälkeen kirjataan tulevaisuusnäkymä eli future log. Tulevaisuusnäkymässä on yhdellä aukeamalla seuraavan puolen vuoden tärkeät tapahtumat. Seuraavaksi kalenteri paloitellaan kuukausinäkymään. Jokaiselle kuukaudelle varataan oma sivu tai

aukeama, johon merkitään kuukauden tärkeät menot. Kuukausinäkymän jälkeen täytetään päivänäkymä. Jokaisen päivän kohdalle kirjataan muistiin menot, tehtävät ja muistettavat asiat. Merkintöihin voi käyttää ranskalaista viivaa, tai merkata ne omilla symboleillaan eli bulleteilla. Jokainen tehtävä, tapaaminen, tai vaikkapa muistettava asia merkitään omalla symbolillaan, esimerkiksi neliöllä tai ympyrällä. Kun päivän tehtävä saadaan tehtyä, rastitetaan se suoritetuiksi. Peruuntuneet tapaamiset ja tarpeettomiksi havaitut tehtävät viivataan yli. Tekemättä jääneiden, mutta yhä ajankohtaisten tehtävien perään piirretään nuoli havainnollistamaan, että tehtävä siirtyy myöhemmälle. Kalenteriosion jälkeen Bullet Journaliin voi merkata muistiin mitä tahansa, esimerkiksi kirjoja joita aikoo lukea, matkalle pakattavia tavaroita, läheisten syntymäpäiviä, tai käveltyjä kilometrejä. Opiskelija voi hahmotella aukeamat tenteille ja esseiden palautuspäiville, työryhmien yhteystiedoille tai suoritetuille ja puuttuville kursseille. Moodlen ja WebOodin kahlaamisen sijaan kaiken tarpeellisen voi kirjata Bullet Journaliin, josta kaikki tieto löytyy yhdestä ja samasta paikasta. Bujoilusta on tullut monelle tärkeä tapa ilmaista itseään. Jokainen bujo on käyttäjänsä näköinen, sillä sivuja voi koristella mielensä mukaan niin piirroksilla, tarroilla kuin erivärisillä kynillä. Instagramista hashtagilla #bujoinspiration löytyy loputtomasti ideoita koristeluun.

Bullet journal lyhyesti Mikä? Bullet Journal, joka yhdistää kalenterin, tehtävät ja

muistiinpanot yksiin kansiin. Missä? Muistikirjassa, joka kulkee aina mukanasi.

Bullet journal on aina tekijänsä näköinen.

18

Uljas 6 | 2.10.2017

Miten? Vinkit tekniikkaan: www.bulletjournal.com.


Matkailu

Belgialainen Aaricia Gaeremynck kokeili suppailua ensimmäistä kertaa Into Experiences -yrityksen järjestämällä saunalauttaretkellä.

Suppailua ja saunalauttaretkiä opiskelijoille Into Experiences järjestää elämysmatkoja sekä suomalaisille että vaihtoon tulleille kuopiolaisopiskelijoille. Yrityksen mukana pääsee vaikka viettämään päivää saunalautalla tai laittamaan suomalaista perinneruokaa. - Lotta Pellas, teksti & Tuukka Peiponen, kuva

V

iime keväänä perustettu kuopiolainen yritys Into Experiences järjestää elämysmatkoja suomalaisille ja Suomessa vaihdossa oleville opiskelijoille. Syyskuussa Into Experiences järjesti ensimmäisen retkensä saunalautalle, jossa saunomisen lisäksi uitiin ja suppailtiin. Kuopiossa opiskeleva belgialainen Aaricia Gaeremynck lähti mukaan, koska retki kuulosti hänen mielestään hauskalta. Gaeremynck kertoo kokeilleensa retkellä suppailua ensimmäistä kertaa. ”Parasta retkessä oli mennä saunaan, jossa tuli todella kuuma ja sitten pääsi järveen uimaan”, Gaeremynck sanoo. Myös yrityksen perustaja Tuukka Peiponen on tyytyväinen retkeen. Mieleen jäi opiskelijoiden ihmetys siitä, että ruoaksi tarjotussa kalakeitossa oli lohta. Keitto oli kuitenkin ollut heidän mielestään hyvää. Peiposen mukaan Into Experiences kuuntelee asi-

akkaitaan mahdollisimman paljon. Esimerkiksi tulevista tapahtumista Finnish survival day on opiskelijoiden toiveiden mukaan järjestetty. Loppuvuodesta järjestettävän päivän aikana pääsee muun muassa kokeilemaan talvipolkujuoksua. ”Haluamme tuoda ihmisiä yhteen”, Peiponen sanoo. Into Experiences -yrityksessä suomalainen luonto ja retkikokemusten autenttisuus on tärkeää, mikä näkyy myös retkivaihtoehdoissa: tarjolla on muun muassa melontaa järvellä ja suomalainen perinneruokakurssi. Peiposen mukaan Into Experinces haluaa tulevaisuudessa edistää opiskelijoiden kohdematkailua omissa opiskelijakaupungeissaan maanlaajuisesti. ”Into Experiences ei halua järjestää matkoja vain omaksi iloksi, vaan elämyksiä opiskelijoille”, Peiponen sanoo.

Experiences for students in Kuopio

I

nto Experiences is a Finnish company organizing trips to exchange and Finnish students in Kuopio. The first trip made was to a sauna boat, where the students could go to sauna, swim and test some paddling boards. Aaricia Gaeremynck from Belgium enjoyed the trip. – It was the experience when you go to the sauna and you get really, really hot and then swim in the lake, I think that was the best part of the trip, Gaeremynck says. Except for the sauna boat trip Into Experiences offers many other trips as well: you can for example go canoeing on lake or attend a Finnish cooking class. According to the founder Tuukka Peiponen they want to listen to the students. The Finnish survival day at the end of the year will be something students have asked for. – Into Experiences doesn`t want to organize trips just for their own fun, but experiences for the students, Peiponen says. Uljas 6 | 2.10.2017

19


20

Uljas 6 | 2.10.2017


”Erityistä päänvaivaa näyttää tuottavan naisten vahva edustus oikeistopopulistien riveissä.

Populismin haamu se vain kummittelee Populisti omii kansan äänen ja on uhka demokratialle, toteaa professori Jan-Werner Müller uutuusteoksessaan. Jonkin asian nimeäminen populistiseksi ei tosin vielä kerro siitä paljoakaan, sillä populistisesti voi puhua myös ´hyvien´ asioiden varjolla. Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

P

rofessori Jan-Werner Müller väittää kirjassaan Mitä on populismi? (2017), että populismi vaientaa kansan äänen, koska populismi ei suostu hyväksymään, että kansalla on aina yhtä monta ääntä kuin on kansalaisiakin. Müllerin suuressa tähtäimessä on populistien vaalima yhden, aidon kansan käsite. Kansaa ei hänen mielestään ole olemassa sillä tavalla kuin siihen yleisesti viitataan, eikä juuri kukaan pysty vakuuttavasti puhumaan sen nimissä. Müller mainitsee ehkä tämän hetken tunnetuimman ”populistin” eli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esimerkkinä miehestä, jonka virkaanastujaispuhe oli Müllerista suoraan peräisin populismin vielä kirjoittamattomasta oppikirjasta. Kun populisti puhuu kansasta, Müllerin mielestä ollaan vaarallisella tiellä. Populismi tulisi siis ymmärtää yhdeksi identiteettipo-

litiikan muodoksi. Vaikka jokainen populisti ei valtaan päästyään ala perustaa kaasukammioita, Müllerin mielestä populistia ei silti pitäisi pitää harmittomana hahmona, joka on vain hieman joutunut venyttämään keinoja, joilla hän on tavoitellut kannatusta näkemyksilleen. Jostain syystä populistien rikkeitä siedetään ihmeen hyvin. Itävallan Jörg Haiderin ja Turkin Recep Tayyip Erdoganin korruptiopaljastukset eivät hälvennä heidän kannattajiensa arvostusta, koska äänestäjien näkökulmasta ”oikea tyyppi” kuorii etuja edustamansa kansan puolesta. Pääseepä Müller käsiksi myös Francis Fukuyamaan,

joka tunnetaan ”The End of History” eli historian loppu -tekstistään. Müller pitää Fukuyaman näkemyksiä laajalti väärinymmärrettyinä. ”Pitkään on vallinnut laiska tapa osoittaa intellektuaalinen hienostuneisuutensa toteamalla halveksuvasti, ettei historia päättynyt kylmän sodan loppumiseen. Mutta Fukuyama ei tietenkään ennustanut kaikkien konfliktien loppuvan. Hän oli yksinkertaisesti lyönyt vetoa, ettei liberaalille demokratialle ollut enää kilpailijoita aatteiden tasolla. Hän myönsi, että siellä täällä muut ideologiat saattavat saada tukea, mutta hän piti

silti kiinni siitä, ettei yksikään niistä pystyisi kilpailemaan liberaalin demokratian ( ja markkinakapitalismin) maailmanlaajuisen vetovoiman kanssa. Oliko hän muka päivänselvästi väärässä?” Löytyykö liberaalille demokratialle haastajia, jotka olisi

pakko ottaa tosissaan? Müllerin mukaan esimerkiksi radikaali islamismi ei ole vakava uhka demokratialle, ja kuka muuta luulee, haluaa selkeitä vihollislinjoja eikä ole perillä nykyhetken poliittisesta todellisuudesta. Demokratian todellinen uhka tulee Mullerista demokratian sisältä – populismina – ja tästä olisi syytä olla huolissaan. Liberaalidemokratian ihanne kun on kansan suvereenisuus ja ajattelun moniarvoisuus. Populismin olemuksen ja merkityksen voi määrittää myös eri tavalla kuin Müller, joka keskittyy teoksessaan lähinnä Yhdysvaltojen ja Euroopan oikeistopopulismin käsittelyyn. Populismi voi olla kannatuksen hakemista omalle asialle keinolla millä hyvänsä, mukautumista kuulijaan niin pitkälle kuin mahdollista. Mukautuminen tarkoittaa tässä sitä, että puhujan keinovalikoimassa on aina jotakin sellaista, jonka tietää toisen haluavan kuulla. Vähän kuin olisi kova valehtelemaan ja kuvittelisi puhuessaan olevansa aina treffeillä tai työhaastattelussa. Esimerkiksi Suomessa perussuomalaiset tuskin ovat

tunnettuja siitä, että he mukautuisivat pinnalla olevan muodin tai kuulijan toiveiden mukaan. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että perussuomalaiset eivät halua olla vähän jotakin kaikille eli toisin sanoen he ovat mieluummin ylpeästi protestipuolue kuin yleispuolue. Tietysti voi kysyä kuinka populistisena kannattaa pitää puoluetta, jonka mielestä kreatonistiksi itseään nimittävä Laura Huhtasaari on hyvä valinta presidenttiehdokkaaksi? Vallitsevassa poliittisessa ilmapiirissä sellaista ratkaisua voi tuskin kovin puhtaalla omallatunnolla väittää alimpaan nimittäjään vetoamiseksi tai likaisen pelin pelaamiseksi. Perussuomalaisia eivät yksinkertaisesti kiinnosta heihin kohdistuvat yleiset mielipiteet, eikä tätä asennetta itsessään voi pitää kamalan populistisena. Oikeasti populistista olisi hoitaa tavalla tai toisella ehdokkaaksi vaikka Antti Tuiskun tai Elastisen kaltainen popidoli, joka toisi ääniä tasaisesti kaikilta. Mutta perussuomalaiset tuskin tekevät niin.

Ansiokasta Müllerin teoksessa on yritys löytää yhdistäviä

piirteitä populistisille puhetavoille. Samalla suurimpia puutteita Müllerin populismimäärittelyssä lienee näkemys, jolla populisteja yritetään ahtaa tiettyyn muottiin ja samaan aikaan syytetään vastapuolta samasta asiasta. Müllerilta jää lisäksi tyystin käsittelemättä se, että myös leimallisesti ´hyvinä´ pidetyistä asioista, kuten esimerkiksi talouskasvusta ja työllistymisestä, puhutaan hyvin yksinkertaistaen. Vaikuttaisi siltä, että kun puheenaihe on riittävän hyvänä pidetty, siitä voi lausua melkein mitä vain. Pelkästään johtohahmoja tarkastelemalla populistisia puolueita on yhä hankalampi kuvata vanhojen, etujaan ajavien miesten yritykseksi tarjota helppoja ratkaisuja työttömyyden ja pakolaisuuden kaltaisiin asioihin. Erityistä päänvaivaa näyttää tuottavan naisten vahva edustus oikeistopopulistien riveissä Marine Le Penistä Siv Jenseniin. Müller ei oikein tiedä, mitä heistä pitäisi sanoa. Esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle -puoleen (AfD) Alice Weidel on 38-vuotias ekonomisti, joka työskenteli ivenstointipankki Goldman Sachsissa ja kuusi vuotta Kiinassa. Lisäksi Weidel on rekisteröityneessä parisuhteessa sveitsiläisen elokuvaohjaajanaisen kanssa. Helsingin Sanomat kutsui Weideliä jutussaan (9.9.2017) käveleväksi esimerkiksi siitä, ”miten täynnä ristiriitoja Euroopan oikeistopopulistinen liike on”. Useat populistijohtajat ovat ensin kritisoineet eliitin

edustajia ja valtaan päästyään pyrkineet vaientamaan heihin itseensä kohdistuvan arvostelun. Se on ilman muuta ristiriitaista ja siitä sietää olla huolissaan. Mutta luultavasti populismin houkutus jää edelleen ilmaan, jos huomio julkisessa keskustelussa yhä jatkossa kiinnittyy pääasiassa keskustelukumppanin persoonaan ja tarkoitusperien psykologisointiin, eikä tämän sanomisiin. Osuvimmin asian on ehkä tiivistänyt kaiken hyvän ja inhimillisen puolella oleva poliitikko – joka ei itsekään ole viime vuosina vältellyt yksinkertaistavaa viestintää – eli vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö: ”On tavallaan kunnianosoitus, että ei löydetä parempaa kritiikkiä ja sanotaan: ´Olet retorisesti parempi kuin me ja me sanomme, että sinä olet populisti.´” Uljas 6 | 2.10.2017

21


Kulttuuri

”Kantavina teemoina ovat poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopeutuminen sekä ura, kunnianhimo ja sen vaatimat urhaukset.

Teatteri

Kosmopoliitit syntipukit Joensuun kaupunginteatterin musiikkiteatterinäytelmä Harmony Sisters kertoo Valtosen siskosten tähtihetkistä ja kipukohdista niin yhtyeenä kuin yksityishenkilöinä. Näytelmä valottaa erityisesti Maire Valtosen elämänvaiheita. - Lotta Pellas, teksti & Joensuun kaupunginteatteri, kuva

J

oensuun kaupunginteatterissa ensi-iltansa 22. syyskuuta saanut näytelmä Harmony Sisters kertoo Valtosen siskoskolmikosta. Vera (Mirva Kuivalainen), Maire (Maria Sarkkinen) ja Raija (Suvi-Maaria Virta) perustivat 1900-luvun alussa yhtyeen Harmony Sisters, ja haaveilivat sen kuljettavan heidät aina Amerikkaan asti. Kosmopoliittinen trio lauloi täydellisessä harmoniassa, kymmenellä eri kielellä. Kotkassa kasvaneet tytöt esiintyivät ensimmäistä

kertaa Kotkan Seurahuoneella, jota seurasi monia esiintymisiä sekä matkalaukkuelämää Euroopassa. Harmony Sisters päätyi jatkosodan sytyttyä propagandakiertueelle Saksaan edustamaan Suomea. Sodan jälkeen siskokset eivät enää saaneet esiintyä Suomessa, koska Harmony Sistersiä pidettiin eräänlaisena syntipukkina. Siskosten pitkäaikaisena unelmana oli jonain päivänä esiintyä Amerikassa, mutta loppujen lopuksi vain Maire päätyy Yhdysvaltoihin. Elina Snickerin käsikirjoitus keskittyy erityisesti kuvaamaan juuri keskimmäisen

siskon, Maire Valtosen elämää. Näytelmässä nähdään paitsi Mairen tähtihetkiä Harmony Sistersin kanssa, myös hänen yksityiselämänsä kipukohtia: toisen lapsen kuolema, keuhkotautiin sairastuminen sekä uran ja äitiyden yhdistämisen haasteet. Aino Kiven ohjaama näytelmä sijoittuu vuosiin 1925–

1950. Kantavina teemoina ovat poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopeutuminen sekä ura, kunnianhimo ja sen vaatimat uhraukset. Harmony Sistersin menestystä varjostavat sota ja sen mukanaan tuomat levottomuudet. Naisten yksityiselämäkään ei säästy sodan kauheuksilta: Mairen aviomies Olli Ojonen (Petteri Rantatalo) palaa rintamalta muuttuneena. Kun Maire tulee äidiksi, häntä painaa syyllisyys Putte-pojan jättämisestä Suomeen hänen lähtiessään Harmony Sistersin mukana esiintymään. Kamppailu menestyksekkään uran ja yksityiselämän välillä on tuotu näytelmässä hyvin esiin. Siskosten äiti, Ester, Essi Valtonen (Anna Ojanne) jää näytelmässä paikoitellen pelkäksi kertojaääneksi, joka katselee tilanteita kuin ulkopuolelta. Näin äidin näkökulma ja ajatukset kulkevat mukana koko näytelmän ajan. Kerrontaosuudet soljuvat luontevasti näytelmän mukana, eivätkä töksähtele dialogin sekaan. Näytelmässä kuullaan Harmony Sistersin esittämiä,

Harmony Sisters kuvaa kattavasti Valtosen siskosten tarinan menestyksekkäänä yhtyeenä.

22

Uljas 6 | 2.10.2017

pidettyjä lauluja, kuten Josef, Josef ja Kodin kynttilät. Näytelmän musiikin on sovittanut Petri Tiainen. Kuivalainen, Sarkkinen ja Virta sopivat rooleihinsa Verana, Mairena ja Raijana. Näytelmän toinen näytös alkaa Valtosten siskosten tuttavan, Erna Tauron (Petri Tiainen) esittämällä laululla Mikkihiiri ja susihukka. Sinänsä hauska kohtaus keventää muuten monia raskaita aiheita käsittelevää näytelmää, mutta silti se tuntuu irralliselta muihin kohtauksiin verrattuna. Harmony Sisters kuvaa kattavasti ja hienosti Valtosen siskosten tarinan menestyksekkäänä yhtyeenä. Näytelmä raottaa samalla ikävää ja pelkoa, joita matkustaminen epävakaassa Euroopassa aiheutti sekä tuo esiin syyllisyyden, jonka läheisten jättäminen esiintymismatkojen ajaksi nosti pintaan.


Liitto

Kaunista kauhua Kuopiossa

Siskosten huumori kieroitui Suomen Korvanappiliitoksi

Kuopion taidemuseon näyttely haastaa ja hirvittää. Näyttely paneutuu syyskuusta lähtien tummien vesien teemoihin hämärän rajamailla, joita ovat esimerkiksi kuolema, pelot ja painajaiset. Teemat ovat luotaantyöntäviä, jotka kuitenkin herättävät katsojan uteliaisuuden. Kokoelmista kootun näyttelyn teokset edustavat taiteen eri aikakausia ja tekniikoita. Mukana on niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin taiteilijoita. Uskallatko astua sisään?

Viime elokuussa järjestetyistä Säästä puhumisen MM-kisoista uutisoitiin jopa Venäjällä asti. Toiminnallaan liitto haluaa näyttää, ettei elämä ole turhan vakavaksi otettavaa. Iisa Manninen, teksti & kuva

S

iskosten Annan, Marin ja Lotta Väänäsen perustama Suomen Korvanappiliitto ry sai alkunsa vuosi sitten vitsistä. ”Tarvitsimme joukkueeseemme Kauppakadun Improon neljännen henkilön ja laitoimme avoimen haun päälle. Ensimmäistä hakijaa haastatellessa keskustelu kääntyikin korvanappeihin”, yhdistyksen puheenjohtaja Anna Väänänen kertoo. Hakija halusi itselleen korvanapin, mutta Anna oli todennut, että korvanapin hallussapitoon tarvitsisi erillisen korvanappikoulutuksen. ”Meillä ei ollut oikeasti ideana edes pitää sellaista. Mikä korvanappi edes on?”, Anna ihmettelee. Kuitenkin koulutus järjestettiin ja paikalle saapui 10 henkeä. Seuraavana aamuna yhdistys rekisteröitiin. ”Totuus on, ettei meillä edelleenkään ole sen selkeämpää kuvaa liiton tarkoituksesta. Ylläpidämme korvanappeihin liittyvää harrastetoimintaa erilaisten tapahtumien muodossa”, puheenjohtaja Anna, varapuheenjohtaja Mari, sekä sihteeri Lotta kertovat. Kuopiolaisella yhdistyksellä on tällä hetkellä 30 jäsentä ja se on järjestänyt jo kaksi huomiota herättänyttä tapahtumaa. Ensimmäinen tapahtuma oli kesäkuussa järjestetty lavatanssitapahtuma. ”Idea syntyi kerran baarissa, kun tuntematon pariskunta

Dokkareja Joensuussa Kulttuurikahvila Laiturilla voi käydä katsomassa Docventuresin viidennen tuotantokauden dokumenttielokuvia joka keskiviikko aina 1. marraskuuta asti. Dokumentit pyörivät murros-teeman ympärillä. Ohjelmistosta löytyy esimerkiksi ruoan geenimuuntelusta kertova Food Evolution. Dokkarit pyörähtävät käyntiin kello 21 ja ovet aukaistaan aina puoli tuntia ennen näytöstä. Samalla voi nauttia laiturin vegaaniherkkuja ja illan päätteeksi jäädä jälkipuimaan elokuvaa Laiturin lämmössä. Maskotti Suomelan Rami pyörii liiton menossa mukana.

harmitteli, mikseivät nuoret käy lavatansseissa”, Anna kertoo. Ei mennyt kauaa, kun liitto alkoikin järjestää bussikyyditystä Maaningan kasinolle. Osallistujia riitti jopa niinkin paljon, että osa joutui saapumaan paikalle omin kyydein. Baarissa aiemmin tavattu pariskunta oli luvannut tulla opettamaan osallistujille aluksi lavatanssin alkeita. ”Heitä ei kuitenkaan näkynyt missään. Onneksi joukostamme löytyi sattumalta yksi henkilö, joka opetti meille lavatanssien alkeet ennen tapahtuman alkua.” Sattumalta syntyi myös suurta

mediahuomiota herättänyt Säästä puhumisen MM-kisat, jotka järjestettiin elokuussa osana Kuopio Juhlii -tapahtumaa. Sisarusten asuessa saman katon alla, ei tavalliselle kuulumisten vaihdolle ole usein tarvetta, joten hiljaisen

hetken sattuessa aletaan puhua säästä. Idea säästä puhumisen MM-kisoista oli syntynyt. Eikä mennyt kauaa, kun Yle uutisoikin jo tapahtumasta. ”Siitä homma levisikin aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun uutisia alkoi sadella Venäjän tv-uutisia myöten.” Tapahtumapäivä oli onnistunut, vaikka historian ensimmäisestä säästä puhumisen MM-tittelistä kisasi vain kuusi osallistujaa. Voittajaksi selviytyi kuopiolainen Pekka Koponen. Liitto ei uskalla vielä luvata, järjestetäänkö kisat ensi vuonna uudelleen. Muita tapahtumia tulevaisuutta varten on jo heitelty ilmoille. ”Niiden toteutuessaan kuulette niistä kyllä. Älkää odottako mitään, mutta varautukaa kaikkeen, sillä missään ei ole niin paljon järkeä kuin siinä, ettei missään ole mitään järkeä.”

Pop-up-kauppoja Kuopiossa Kahden viikon aikana Kuopion keskustan tyhjistä liiketiloista voi bongata pop-up-myymälöitä. Myymälät ovat auki 25.9.–7.10. välisenä aikana. Pop-Up Kuopion tarkoituksena on tarjota mahdollisuutta kokeilla omaa liikeideaa, testata sen kysyntää, saada asiakaspalautetta ja markkinoida omia tuotteita tai palveluita. Pop-Up Kuopion järjestää Kuopion Nuorkauppakamari ry.

Kitaravirtuoosi Joensuussa Fingerstyle-kitaristi Tomi Paldanius on sovittanut soolokitaralle Nothing Else Mattersin ja muita maailmankuulun kappaleita, jotka ovat saavuttaneet sosiaalisessa mediassa kymmeniä miljoonia katselukertoja eri kitaristien soittamina. Kitaransoittajat ympäri maailmaa ovat inspiroituneet Tomin sovituksista. Lokakuussa Paldanius lähtee Classic Hits Fingerstyle Guitar -kiertueelle, joka on hänen ensilevynsä julkaisukiertue. Joensuun Pakkahuoneelle kitaravirtuoosi saapuu 18. lokakuuta.

Musiikki

Energiaa syksyn harmauteen

Vilimejä viikon täydeltä Kuopiossa

P

Kuopion Vilimit -elokuvafestivaali juhlii 30. merkkipaaluansa. Viikon elokuvatarjonnassa nousevat esiin iloliemen litkimisen ilot kuin kirotkin. Ohjelmatarjonnasta löytyy muun muassa nyky-Suomen kipupisteitä tarkasteleva dokumenttielokuva Perkele 2 – Kuvia Suomesta, sekä ensimmäinen suomalainen elokuva Salaviinanpolttajat. Vilimejä voi käydä katsomassa Kino Kuvakukossa joka päivä maanantaista sunnuntaihin 8.10. asti. Tapahtuman järjestäjänä toimii Itä-Suomen av-kulttuurin edistämis- ja kehittämisyhdistys ISAK ry.

lastic Tones on helsinkiläinen, vuonna 2015 perustettu bändi. Yhtyeen uusin levy Wash Me With Love on julkaistu 8. syyskuuta. Levy sisältää mukavaa ja monipuolista musiikkia, josta tulee mieleen powerpop, rock ja punk. Bändin tunnelma nostaa mieleen fiiliksiä 1970- ja 80-luvuilta eli luvassa on energista ja vauhdikasta menoa. Plastic Tones esittää kappaleensa englanniksi. Kansainväli-

Hard Action -bändin kanssa. Bändin jäsenet ovat Lauri Eloranta, Ville Valavuo ja Samuli Rautiainen. Plastic Tones on vuonna 2017 julkaissut kaksi sinkkulevyä (The Eyes ja More Trouple) ennen nyt syyskuussa julkaistua esikoistaan. seen meininkiin sopivasti yhtye keikkaili kesällä 2017 ympäri Eurooppaa ja toimivat yhteistyössä

Nina Simonen

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 6 | 2.10.2017

23


Ajateltu

Kilpailu kuristaa yhteistyön Näkökulma | Essee | Näkökulma |

N

ykyinen länsimainen ajattelumalli kannustaa meitä kilpailemaan aina ja kaikkialla. Kilpailua pidetään asiana, joka jalostaa meistä parempia ihmisiä, kansalaisia ja kuluttajia. Suomalaisen peruskoulunkin opetussuunnitelmaan on lisätty kilpailuideologian opettaminen, opetussuunnitelmassa se kulkee nimikkeellä ”yrittäjyyskasvatus”. Nimikkeestään huolimatta kyse on ideologisesta kasvatustavoitteesta ja vieläpä ideologiaan, joka ei kestä kovin syvällistä loogista tarkastelua. Kilpailuideologiassa ajatellaan jotakuin-

kin niin, että kilpailemalla ihmiset saavat aikaan parempia tuloksia asiassa kuin asiassa. Kilpailemalla tulokset paranevat, syntyvät nopeammin ja vähemmän aikaa tai resursseja käyttäen. Kilpailuideologiaan sisältyy myös ajatus, että kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulisi osallistua kilpailuun, jotta tulokset parantuisivat kaikilla kilpailun jäsenillä. Kilpailu tässä katsantokannassa on vastakohta yhteistyölle, jossa osapuolet eivät kilpaile keskenään, vaan pyrkivät auttamaan toisiaan. Edellä kuvattu ideologia on perustana ny-

kyaikaiselle länsimaiselle talousteorialle ja koko talousjärjestelmälle. Ihmiset kilpailevat työmarkkinoilla joko osaamisella tai palkalla. Korkeammalla osaamisella saa teoriassa parempaa palkkaa, ja jos ei pärjää osaamiskilpailussa pitää pärjätä palkkakilpailussa eli tehdä töitä niin halvalla, että pysyy hädin tuskin hengissä. Tilanteessa, jossa työvoimaa on enem-

män kuin sen kysyntää, palkat alkavat laskea ja työvoimapulan aikana palkat nousevat. Teoria kilpailusta väittää myös,

24

Uljas 6 | 2.10.2017

Äärivapaata markkinataloutta ja anarkismia yhdistää halu päästä eroon valtion säännöistä. Silti kumpikaan teoria ei ota huomioon, että ne johtaisivat toteutuessaan kaikkien häviämiseen.

että kilpailusta on lopulta kaikille hyötyä, myös kilpailussa häviäville, koska kilpailun tuottama lisäarvo jotenkin erikoisesti tihkuu myös niille, jotka eivät kilpailussa pärjää. Kun alkaa tarkastella teoriaa kilpailun pa-

rantavasta vaikutuksesta, niin siitä löytyy omituinen virhe. Ajatus menee niin, että kilpailu parantaa kilpailuun osallistuvat toimijan tulosta enemmän kuin yhteistyö parantaisi. Jos näin olisi, miksi yritykset sitten eivät luonnostaan kilpaile keskenään? Yrityksen pyrkivät parantamaan omaa tulostaan ja yrityksen tuottamaa lisäarvoa sen omistajille. Lisäarvon tulisi teorian mukaan lisääntyä eniten, jos yritys kilpailisi aidosti hinnoissa, palkoissa, laadussa ja muissa sen tuottaman palvelun tai tuotteen ominaisuuksissa. Näin ei kuitenkaan ole. Yritykset alkaisivat tehdä välittömästi

yhteistyötä saman alan toisten yritysten kanssa ja lopettaisivat kilpailun, jos vain voisivat. Tästä syystä kaikissa länsimaissa on todella tiukka lainsäädäntö monopoliaseman väärinkäyttöä vastaan ja tosiasiallinen yritysten yhteistyön kieltävä laki, jota kutsutaan kartellilainsäädännöksi. Yrityksiä rangaistaan todella suurilla sakoilla, jos ne alkavat sopia muiden yritysten kanssa tuotteiden hinnoista tai jakelualueista tai mistä hyvänsä, joka vähentää kilpailua ja lisää yhteistyötä. Kartellilainsäädäntöähän ei tarvittaisi,

mikäli kilpailu parantaisi tulosta, eikä yhteistyö. Yritykset silti muodostavat joskus salaa laittomia kartelleja jotta niiden tulos paranisi. Tämä oikeastaan todistaa, että yhteistyö on parempi ja tuottavampi toiminnan malli kuin kilpailu. Yhteistyö kuitenkin sallitaan yritysten välillä työntekijöihin liittyvissä asioissa ja

yritykset saavat muodostaa työnantajaliittoja ja sopia yhdessä minimipalkoista, jonka piti olla yksi kilpailun elementti. Radikaaleimmat uusliberalistisen talousmallin kannattajat taitavat ajaa myös sitä, ettei ammattiliittoja saisi olla ja työntekijät pitäisi pakottaa palkkakilpailuun keskenään. Eniten kilpailusta näyttää hyötyvän se

osapuoli, joka ei osallistu kilpailuun. Yritysten asiakkaat hyötyvät siitä, että yritykset joiden tuotteita tai palveluita he haluavat, kilpailevat. Yritykset taas haluaisivat, että työntekijät kilpailisivat enemmän palkoista, koska siitä hyötyvät yritykset. Näyttää siis siltä, että kilpailusta tosiaan on hyötyä, kunhan ei vain itse osallistu siihen. Taloudelliset realiteetit ikään kuin ajavat

osapuolet aina yhteistyöhön, jos joku ulkopuolinen voima ei pakota niitä kilpailemaan keskenään. Lopettaisivatko kaikki osapuolet kilpailemisen ja alkaisivat toimia keskenään jos olisi olemassa todellinen vapaa markkinatalous, jota valtiot eivät ollenkaan säätelisi? Edellinen ajatus on kaiketi anarkistisen ideologian lähtökohta. Valtio luo ikävät ja keinotekoiset hierarkiat, joita ilman ihmiset tekisivät enemmän asioita yhdessä.

turvallisuutta ja luottamusta yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Kilpailu ihmistä parantavana tekijänä on

myös klassisen yhteiskuntatieteen näkökulmasta enemmän tai vähemmän järjetön ajatus. Yhteiskunnat, heimot, valtiot tai mitkä hyvänsä yhteisöt on luotu sen takia, että ihmisten ei tarvitsisi kilpailla, vaan he tekisivät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi nykyisten länsimaisten valtioiden ja

valtiomuotojen keksijöistä, skotlantilainen Thomas Hobbes ei pitänyt ihmisten välistä kilpailutilannetta, jota hän kutsui luonnontilaksi, mitenkään hyvänä asiana. Luonnontilassa – jolloin vallitsee absoluuttinen kilpailutilanne – ei ole mitään hyötyä olla toista fiksumpi. Joku toinen saattoi kuitenkin voittaa sinut jollakin juonella. Toisia vahvempi taas saattoi jäädä alakynteen, jos muut alkoivatkin tehdä yhteistyötä ja ottivat sinun työsi hedelmät pois. Valtiot on Hobbesin mukaan perustettu,

jotta ihmiset voisivat tehdä yhteistyötä ilman suuria riskejä, ei sitä varten, että ne ylläpitäisivät kilpailua. Hobbesia mukaillen ihmisen elämä jatkuvassa kilpailutilanteessa on ”yksinäistä, köyhää, ikävää, raakalaismaista ja lyhyttä”.

Vaikka asiaa ei heti tule ajatelleeksi, niin

äärilibertaari markkinatalouslogiikka on hyvin samanlaista kuin anarkistinen ajattelu. Erona näille on, että ensimmäisten mukaan vapaus valtioista tuo kilpailua ja jälkimmäisten mukaan yhteistyötä. Kumpikaan ei silti näytä uskovan siihen, että lopputuloksena olisi kaaos, jossa tosiasiallisesti kaikki häviäisivät. Jopa näennäiset voittajat menettäisivät jotain, sillä heillä ei olisi järjestäytyneen yhteiskunnan tuomaa henkilökohtaista

Pekka Koivaara Kirjoittaja on ihan tavallinen perheenisä Itä-Suomesta. Suositeltavaa luettavaa: Hobbes, Thomas: Leviathan


ISYY:LLÄ ON ASIAA EDUNVALVONTAKULMA

Tapahtumat

Tutkintoon kuuluvat kielikurssit ja niille osallistuminen

Kaikki kampukset:

Kuopio: 4.10. Docventures-leffakerho: Kim Dotcom

4.10. Liikuntailtapäivä klo 12.15

klo 21, Malja

9.–13.10. Hyvinvointiviikko ja Hymy- ja

4.10. Palapelit: Kreikan mytologia -sitsien jatkot

aikille yliopisto-opiskelijoille kuuluu kandidaatin tutkintoon pakollisia kielikursseja. Pakolliset kurssit ovat suo-

valitusviikko

klo 22, Puikkari

men kirjallinen- ja suullinen viestintä, toisen kotimaisen kielen opinnot sekä englannin suullisen ja kirjallisen

30.10.–3.11. Edustajistovaalien ennakkoää-

5.10. Hyvät Kuvat: Joulubileet klo 17.30 ja 20,

kielen kurssit. Nämä pakolliset kurssit voi suorittaa perinteisellä menetelmällä, ilmoittautumalla kurssille ja

nestys

Kino Kuvakukko

suorittamalla siihen kuuluvat kokeet. Kursseja voi myös suorittaa kesällä erilaisilla monimuotokursseilla tai avoimen

8.11. Edustajistovaalien varsinainen äänes-

11.10. Docventures-leffakerho: The Promise

yliopiston opintoina tai nk. AHOT-menetelmällä. Viimeisin suoritustapa tarkoittaa sitä, että opiskelija osoittaa kieli-

tyspäivä

klo 21, Malja

keskukselle jollakin muulla tavalla jo valmiiksi hallitsevansa kurssien sisältövaatimukset. Jos olet asunut esimerkiksi

8.11. Vaalivalvojaiset klo 17.30, AU100 (JNS),

11.–16.10. ESN KISA goes to St. Petersburg

Ruotsissa tai maassa, jossa pääkieli on englanti, suosittelen kyselemään AHOT-mahdollisuuksia kielikeskuksesta.

SN200 (KPO), A118 (SNL)

12.10. Pysähdy keskustelemaan tunteista:

Kielikursseille ilmoittautuminen aiheuttaa päänvaivaa vuodesta toiseen opiskelijoille ja pelkoa, ettei pääsekään pa-

Joensuu:

12.10. Hyvät Kuvat: 2001: Avaruusseikkailu klo

kolliselle kurssille. Suosittelen jokaista opiskelijaa ilmoittautumaan kielikurssille viimeistään sillä lukukaudella, kun se

2.–6.10. Vegaaniviikko

17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

on oman alasi opintosuunnitelmaan merkitty. Jos ruotsi tulee oman OPS:isi mukaan suorittaa toisena lukuvuonna,

2.–6.10. UEF:n ja ISYY:n kv-viikko

16.–20.10. ISYY:n toimisto kiinni

myös tällöin sille tulisi ilmoittautua ja mennä. Mikäli saat ilmoituksen, että olet kurssin varasijalla, mene kurssille

3.10. Rajaimprot klo 19–21, Kerubi

18.10. Docventures-leffakerho: Do Not Resist

varasijasi numerosta huolimatta. Vaikka varasijanumero olisi kolmekymmentä, mene silti kurssin ensimmäiseen

4.10. Liikuntailtapäivän jatkobileet klo 22, Ilona

klo 21, Malja

tapaamiseen! Kielikeskus kyllä järjestää jokaiselle opiskelijalle kurssipaikan, joka sen OPS:in mukaisessa järjestykses-

6.10. Lehtiä Ilosaaressa klo 18, Joensuu Areena

23.–27.10. kv-viikko

sä haluaa suorittaa.

10.10. Rajaimprot klo 19–21, Kerubi

24.10. Edustajistovaalien vaalipaneeli klo 11–12,

11.10.–16.10. ESN Joensuu ”Visa-Free Trip to St

Snellmania

Edunvalvontakulmassa käsitellään opiskelijan oikeuksia, velvollisuuksia ja tapauksia, joiden parissa ISYY:n edunval-

Petersburg”

25.10. Docventures-leffakerho: Food Evolution

vonta painii.

16.–20.10. ISYY:n toimisto kiinni

klo 21, Malja

17.10. Rajaimprot klo 19–21, Kerubi

26.10. Hyvät Kuvat: Handmaiden klo 17.30 ja

24.10. Rajaimprot klo 19–21, Kerubi

20, Kino Kuvakukko

K

Tyttö nimeltä Varpu klo 15, Kino Kuvakukko

Pekka Koivaara, ISYY:n edunvalvontasihteeri, Joensuun kampus

1.11. Docventures-leffakerho: Kansakunnan olohuone klo 21, Malja 1.11. Palapelit goes Pallomeri

AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA Lingtwisti ry viäntää, kiäntää ja iäntää

2.11. Hyvät Kuvat: Paterson klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 2.11. Opiskelijaravit Savonlinna: 11.10. ISYY:n toimisto aukeaa klo 12 2.11. Saimaalta Susirajalle -excursio klo 8.30

ISYY:n lihalla Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja Jarno Mäki ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja Jarno Mäki.

T

oimin ISYY:n edustajistovaaleissa Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajana. Olen myös istuva edaattori, mutta en enää ehdolla syksyn vaaleissa.

Opiskelutaustani on luokanopettajakoulutuksessa Savonlinnassa ja opinto-ohjauksen koulutuksessa Joensuussa. Opiskelijavaikuttaminen on ollut lähellä sydäntäni koko

L

ingtwisti ry on Itä-Suomen yliopiston vierai-

kuten sitsejä, ulkoilua ja urheilua. Tänä vuonna onkin

opintojen ajan. Toimin useamman vuoden Savonlinnan

den kielten ja kääntämisen oppiaineryhmän

erityisesti aihetta juhlaan, sillä Lingtwisti viettää 35-vuo-

kampusvaliokunnassa. Olen saanut toimia myös lukui-

sekä yleisen kielitieteen opiskelijoiden

tisvuosijuhlaansa 4.11. Pidä siis silmäsi ja korvasi auki

sissa hallinnon työryhmissä laitos- ja tiedekuntatasolta

poikkitieteellinen ainejärjestö. Joukkoomme

lisätietojen varalta.

yliopistotasolle asti.

kiinnostuneet.

Liittyminen Lingtwistiin on ilmaista, ja jäsenyys kestää

Haluan kannustaa kaikkia lähtemään mukaan sujuvam-

Pääsääntöisesti pyrimme valvomaan opiskelijoiden

koko opiskeluajan. Jäseneksi liityttyäsi saat alennuksia

man opiskelijan arjen ja paremman yliopiston tekemiseksi

Kuka: Jarno Mäki

etuja ja luomaan kontakteja tulevaisuuden työelämää

järjestämistämme tapahtumista ja haalarimerkeistä.

asettumalla ehdolle edustajistovaaleissa tai ainakin

Mitä: : Edaattori, edustajistovaalien

silmälläpitäen. Teemme yhteistyötä kääntäjien am-

Lisätietoa saat käymällä verkkosivuillamme (www.uef.

äänestämällä. Ylioppilaskunta- ja halloped-toiminta on

Keskusvaalilautakunnan varapu-

mattijärjestöjen ja ammattiliiton kanssa, sekä pyrimme

fi/lingtwisti), laittamalla meille sähköpostia (lingtwisti@

ainutlaatuisen kiitollista, koska siellä voi aidosti omalla

heenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston

tutustumaan muiden yliopistojen kääntäjäopiske-

gmail.com), tai sosiaalisen median kautta: Facebook:

toiminnallaan vaikuttaa asioihin ja siihen, millainen toimin-

hallituksen opiskelijajäsen

lijoihin mm. SKÄL-päivien merkeissä. Järjestämme

Lingtwisti ry, Instagram: lingtwistiry.

taympäristö tulevilla opiskelijoilla on. Opiskelijatoiminnassa

Missä: Opintojen osalta pääosin

jäsenillemme monipuolista sosiaalista toimintaa,

Tervetuloa Lingtwistiin!

tärkeää on myös yhteinen hauskanpito. Ylioppilaskuntatoi-

Savonlinnassa ja Joensuussa, mut-

minnassa olenkin tutustunut moniin hyviin ystäviin.

ta silloin tällöin Kuopiossakin.

toivotamme tervetulleiksi kaikki toiminnastamme

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestosihteeri.kuopio@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

Jarno Mäki

ma-to pe

10-15 10-13

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen Uljas 6 | 2.10.2017

25


LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Kasvun paikka

Ilman kritiikkiä ei kasva mitään

Ä

kkiseltään voisi ajatella, että kepeä meininki on parempi vaihtoehto opintojen aikana. Ei tule turhia töyssyjä, kaikki hoituu näppärästi kursseilla. Miten sitten on opinnäytteen laita? Näillä asioilla isoin erottava tekijä on kritiikin vastaanottaminen, sen miettiminen ja miten orientoitua uudelleen. Kun kritiikki esitetään hankalassa paikassa, se voi tuntua ankaralta. Nyrkkisääntönä kritiikin antamisessa pitäisi muistaa, ettei tarkoituksena ole mollata, tai ajaa toista tiedolliseen saati sosiaaliseen nurkkaan. Ankarimmassakin kritiikissä on hyvä jättää teitä ulos, kehityssuuntia ja palautetta sekä ennakoivaa ohjaamista. Muuten kritiikki ei tee sitä mitä sen pitäisi tehdä eli luo uutta. Mutta pahinta on jäädä ilman kritiikkiä. Ei

ole kovin hyvä temppu olla kritiikitön selkään taputtelija. Ehkä se on ymmärrettävää huonona päivänä, jos silloinkaan. Kritiikittömyys vie edellytykset henkiseltä kasvulta. Se jättää ajattelun laiskaksi, eivätkä useat ajatukset ole timanttisia vielä ensimmäisillä kerroilla. Kun ajatus tuntuu hyvältä, se todennäköisesti vielä tarvitsisi vähän rikkomista. Kun ideasta louhitaan turhaa pois kritiikin hakulla, lopputuloksena on kestävä argumentti ja tietopohja, joka kantaa.

Kun saavut paikkaan, josta kuuluukin ”ihan hyvä, mutta..” tai ”juu, mutta oletko ajatellut…” – olet tullut oikealle ovelle.

”Lopputuloksena on kestävä argumentti ja tietopohja, joka kantaa. Kritiikki tulisi nähdä elintärkeänä ystävänä, jos

haluaa kehittyä tekemissään asioissa. On paljon tilanteita, joissa kritiikki tuntuu joskus ärsyttävältä, turhalta, liioitellulta tai jopa tragikoomiselta. Jos kritiikki aiheuttaa negatiivisia tai epäselviä tuntemuksia, kannattaa ottaa hetki aikaa. Tarkentavia kysymyksiä voi aina tehdä ja pyrkiä ymmärtämään kritiikinantajan ajatusmaailmaa. Moni kritiikki ei kuulosta järkevältä ilman selkeää asiayhteyttä.

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Jussin märkä uni: Jooseppi, ro ______ sti saapuu Birkenaun laiturille – uuniin vai duuniin? (6) B) Persujen paha hoochie-koochie-mama Laura vartoo uutta jyt ______ essia Salen vastaehdokkaana. (6) Toisen maailmansodan aikana Saksa jakoi metamfetamiinia sotilailleen. Saksassa se nimettiin mm. ”Stukapilleriksi”. Hitler käytti sitä piristeenä vuodesta 1942 lähtien. Se aiheutti harhoja ja unettomuutta. Käyttöä vähennettiin ja osa varastoista dumpattiin Suomeen. Täällä sitä jaettiin piristeeksi kaukopartiomiehille. Eräs kaukopartiomies: ”Se ei ole ihmisen hommaa se kaukopartiomiehen homma. Se on petojen hommaa.” Suomessa syntyi nimitys ”höökipulveri”. Lentäjät ja rintamalääkärit käyttivät sitä. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 1944 ainetta jaettiin rivimiehille. Adolf Ehrnroothin tiedetään käyttäneen lääkettä. Todennäköisesti hän määräsi tykistökeskityksen Äyräpäällä antautuvien suomalaisten niskaan aineen vaikutuksen alaisena. Vahvistamattomia tietoja on myös korkeimmasta sotilasjohdosta. Loiko se ”uusi sivui Suomen hämmästyttävään” hiihtohistoriaan? Vuosina 1941-56 kilpaillut August Kiuru : ”Kaksi pilleriä kun löi suuhun, niin kuollutkin lähti liikkeelle… toi Suomenmaahan monta mitalia, muuta en sano.” Mikä oli tämän Saksassa valmistetun pillerin tunnetuin tuotemerkki? 1) Bendzerin. X) Pervitin. 2) Meta.

Eri henkilöillä on hyvin erilaisia tietopohjia

ja mielenkiinnon kohteita. Olisi kummallista ajatella, että kaiken kritiikin saa suoraan selkeällä tavalla itselleen kuin tarjottimelta. Joskus kritiikin pohtimiseen voi mennä päivä tai viikko. Voi mennä kauemmin, jos kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Kritiikin anto ja vastaanottaminen tarvitsevat siis molemmat kärsivällisyyttä. Kritiikin etsintä ei.

Mitä asialle voi tehdä? Jos kritiikkiä ei mistään

tunnu saavan on syytä ruveta koputtelemaan oviin, joskus kirjaimellisesti, joskus ehkä sähköpostilla. Kannattaa etsiä sellaisia henkilöitä, joilta eivät argumentit ihan heti lopu kesken.

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

3

Maaliskuussa 1960 eräässä satamassa räjähti laiva, jossa sai surmansa 136 ihmistä. Räjähdyksen syytä ei saatu selville – onnettomuus tai sabotaasi. Pian tämän jälkeen pidettiin muistotilaisuus. Eräs valokuvaaja oli kutsuttu paikalle ikuistamaan tilaisuutta. Valokuvaaja huomasi erään henkilön. Kuvaaja otti hänestä kaksi kuvaa; kohde oli ”vihainen ja surullinen”. Vuonna 1967 kuvaaja sai vieraan ja antoi miehelle toisen kuvan. Hän ei ottanut maksua. Vieras oli kustantaja Giangiacomo Feltrinelli. Hänen on arveltu myyneen ainakin kaksi miljoonaa kuvasta muokattua julistetta. Valokuva on yksi 1960-luvun symboleista. Kuka oli valokuvan henkilö?

Ari J. Tervashonka Kirjoittaja elää toisinaan kritiikillä

1) John Lennon. X) Fidel Castro. 2) Che Guevara.

4

Kuka oli Suomen historian ainoa tieteen akateemikko, jolla ei ollut akateemista koulutusta? Kieltäytyi aluksi akateemikon paikasta koska katsoi, ettei hänen taiteellista panostaan oltu ratkaistu. Taipui kompromissiin kun historioitsijat vetosivat häneen ja vaativat häntä vastaanottamaan auki tulleen historian akateemikon paikan. Sai nimityksen vuonna 1980. 1) Hannu Salama. X) Kalle Päätalo. 2) Väinö Linna.

5

Aloita a-kirjaimella. A) Antiikin kreikkalainen tori. B) Antiikin saviastia. C) Negatiivisesti varautunut atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja. E) Logiikassa ristiriidan laki. Filosofiassa yleinen väittämä, joka ei ole todistettavissa mutta toimii toisten väittämien todistamisen pohjana. F) Intiaanien jalostama lämminverinen hevonen, joka on saanut alkunsa 1700-luvulla. Polveutui mustangeista. Nez Perce-intiaanien kasvattamia, jotka asuivat hevoselle nimen antaneen joen varrella Koillis-Oregonissa. Intiaanit uskoivat päällikön värikkään hevosen tuottavan voittoja heimolle. Mitä värikkäämpi hevonen – sitä enemmän skalppeja.

Nimi 1

26

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 6 | 2.10.2017

Oikeat vastaukset sivulla 28.


KE 4.10. TO 5.10. PE 6.10. LA 7.10. KE 11.10. TO 12.10. PE 13.10. LA 14.10. KE 18.10. TO 19.10. PE 20.10.

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

LA 21.10.

KE-TO 21-04, PE-LA 22-04 + ERIKOISILLAT | K18

LA 28.10.

KE 25.10. TO 26.10. PE 27.10.

C L U B

1 0

2 0 1 7

HENRYSPUB.NET | f HENRYSPUBKUOPIO |

TOUHUT PE 6.10. CLUB FRI LA 7.10. CLUB SAT TI 10.10. KUREO PRESENTS: FOREST FESTIVAL TO 12.10. TOUHUT TO 5.10.

P A S S I O N

RAP WEEKEND!!!

LIVE: RUMA LA 14.10. LIVE: MÄKKI

HENRYSPUBKPO

CLUB FRI LA 21.10. CLUB SAT TO 26.10. HUMAKO GOES NÄLKÄPÄIVÄ PE 27.10. LIVE: LUOMA LA 28.10. KUOPION SUURIMMAT HALLOWEEN BILEET LIVE: DJ EDWIN K & DJ TASTE

TI 31.10.

RAP WEEKEND!!!

TOUHUT

KATSO KAIKKI TULEVAT TAPAHTUMAT NETISTÄ!

PE 20.10.

PE 13.10.

TO 19.10.

FREESTYLE OR DIE BATTLE BEAST, TEMPLE BALLS, 15€ HERRA YLPPÖ JA IHMISET, 13€ NOLLA NOLLA NOLLA, THING-66 AS I MAY, 5€ SARINKO EVA & MANU, 10€ TIPPA T, 8€ THE HIRVI, TYRANTTI, PERPETUAL RAGE, 6€ THE GRAMMERS, ROSY DREAM, 5€ ASA & BAND, 10€ CRIMFALL AAPO SULFERDUST, FOUR-BAR SYSTEM, BONEVIOLIN, 5€ NYRKKITAPPELU, AIM BELOW BELT, 6€ SANTA CRUZ, THE EMPIRE STRIKES, 12€

ESN KISA HALLOWEEN PARTY

VAPAA PÄÄSY

PE-LA 22.00-23.00 psl. erikoisillat

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | (Ti), To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio | #PassionKpo | www.passionclub.fi

KUOPIO

OPISKELIJA YSTAVALLISTA JUHLINTAA! TALON VIINI 11€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2017 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2017 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-TO 19-03 (K-18) | PE-LA 15-03 (K-20)

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 6 | 2.10.2017

27


Pe 6.10.2017 • Klo 18-02 • Ikärajaton • Joensuu Areena

20:00

PE 1.12.2017 • KLO 18:00 • IKÄRAJATON

00:30

Osta lippusi heti!

Apulanta

23:00

18:30

Elastinen

21:30

Neljä Ruusua Antti Tuisku • JVG Jenni Vartiainen • Pyhimys Teflon Brothers Viralliset jatkot Kerubissa ja Kimmelissä! Liput 25/35 € • Ennakko: Tiketti • Lippu.fi • Levy-Eskot • Kerubi Opiskelijahintaiset liput myös Isyyn ja Pokan toimistoista! VIP-paketit 70 € • Lisätiedot: lehtiailosaaressa.fi

Liput 25/35 € • VIP-paketit 70 €

Ennakko: Tiketti • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Lisäinfo: kerubi.fi

PARA STA LIVENÄ To 28.9. Pe 29.9. Pe 29.9. La 30.9. Pe 6.10. La 7.10. Pe 13.10. Pe 13.10. La 14.10. Pe 20.10. La 21.10. La 21.10. La 28.10.

Riverside (POL) (18/20 €) S-Tool (12/14 €) JV • Haamu (8/10 €) Wöyh! (12/14 €) Battle Beast • Temple Balls (13/15 €) Herra Ylppö & Ihmiset (13/15 €) Mustasch (SWE) • Heavy Tiger (SWE) (25/27 €) Satellite Stories (10/12 €) Töölön Ketterä • Kube (12/14 €) Ensiferum (14/16 €) Samuli Putro (14/16 €) Loost Koos (10/12 €) Evelina (12/14 €)

Pe 3.11. La 4.11. La 11.11. To 16.11. Pe 17.11. La 18.11. La 25.11. La 2.12. Ti 5.12. To 14.12. Pe 15.12. La 16.12. Ti 26.12. La 30.12.

Santa Cruz (12/14 €) Tuuttimörkö (8/10 €) Pää Kii • Kivesveto Go Go • Loose Prick (10/12 €) Soilwork (SWE) (25/27 €) Reino Nordin • Juulia (13/15 €) Mikael Gabriel (15/21/23 €) Anna Puu (16/18 €) Eläkeläiset (16/18 €) Kotiteollisuus (16/18 €) Raised Fist (SWE) (25/27 €) Von Hertzen Brothers (16/18 €) Gangsta Soul: Lyömättömät • Mouhous • Vitos (10/12 €) Gasellit (10/12 €) Turmion Kätilöt (14/16 €)

Osta keikkaliput ennakkoon: Levy-Eskot • lippu.fi • tiketti.fi • kerubi.fi Alennettu hinta Kantiskortilla Kerubin tiskiltä ostetuista lipuista Ravintola Kerubi • Siltakatu 1, Ilosaari • Joensuu • info@kerubi.fi kerubi.fi • Facebook & Instagram: @ravintolakerubi & @kerubinkellari

28

Uljas 6 | 2.10.2017

@kerubinkellari

Kerubin discot joka pe & la 23-04

KANTIS SAA ENEMMÄN! Hanki itsellesi Kerubin Kantiskortti ja saat huikeita etuja. Hinta vain 5 €. Lataa osoitteessa kantis.kerubi.fi

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: ro manila sti. jyt kypros essia. X22. A) Agora. B) Amfora. C) Anioni. D) Aksiooma. E) Appaloosa.

Uljas 6/2017