Page 1

2016

5

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Gradu voitettu

Yliopisto paljasti vähän lisää, mutta nihkeilee edelleen sijoitustensa julkisuuden kanssa >>4-5 ISYY:n visiot ainejärjestötiloista ja opiskelija-asunnoista etenevät edustajiston ruodittavaksi >>6-7


I ON i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

-30

%

OPISKELIJAKORTILLA SYYSKUUN AJAN

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

EKEVÄT HYVÄÄ T A K T O J , A IT – TAVARO S EC O N D H A N D WW.FIDA.FI W I S Ä L Ä M Y Y KATSO LÄHIN M

2

Uljas 5 | 2. 9. 2016


Alku

Uusi sukupolvi

”Asiantuntijavalta on korruptoitavissa. Tarvitaan demokratiaa!” - DiEM-aktiivi Ville Saarinen s.21 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Alkujen hetki

4-5 8-9 10-11 Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan

UEF voi olla ylpeä sijoittumisestaan Shanghain listauksessa, mutta lepäämään ei auta jäädä. Koulutusleikkauksiin on sopeuduttava.

Mäntyharjun kunnalla on näppä-

rä keino pitää muualla opiskelevat kunnassa kirjoilla. Kunta maksaa heille siitä.

26-27 Anssi Kelan touhuista sosiaalisessa mediassa innostuvat

nekin, jotka eivät hänen musiikkiaan kuuntele. Kela itse pitää somettamista olennaisena osana työtään.

Mikä on ISYY ja mitä sillä voi tehdä?

Kerromme nasevasti parhaat palat ja sen, kuinka odotukset usein eroavat todellisuudesta.

12-13 Lisätty todellisuus tulee, mutta mitä muuta se voi tarkoittaa kuin mielikuvitusolentojen heittelemistä mielikuvituspalloilla?

19-20 Nanohiukkastutkimukset saavat

kokeneen tutkijan viisarin värähtämään. Hänen tutkimustulostensa avulla myös laitteiden viisarit värähtelevät entistä pidempään.

Humoro nigra | Humoro nigra on tullut tiensä päähän ja kiittää näistä vuosista. Ehdottakaa meille jotain uutta tälle palstalle! Sarjakuva ois kiva... Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Jarkko Kumpulainen

Kamppailu koulutuksesta

I

tä-Suomen yliopistossa aloittaa näinä päivinä opintonsa 2700 uutta opiskelijaa. Joukko on karsiintunut kaikkiaan 14 400 hakijan joukosta, joten onnea sisäänpäässeille. Suosituimpia hakukohteita olivat Itä-Suomessa tänäkin vuonna kauppatieteet, lääketiede, oikeustieteellinen, farmaseuttikoulutus ja luokanopettajakoulutus. Kirjoituspäivänä Sipilän hallitus aloitti budjettiriihensä, jonka aikana se viimein hyväksyy talousarvionsa esitettäväksi eduskunnalle. Opiskelijoiden toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta syksystä on tulossa vaikea. Opintotuesta ollaan leikkaamassa 122 miljoonaa euroa. Se aiotaan saavuttaa romauttamalla korkeakouluopiskelijoiden opintoraha toisen asteen tasolle eli noin 250 euroon. Suomen ylioppilaskuntien liitto syyttää aiheellisesti Sipilän hallitusta lyhytnäköisestä politiikasta, kun se kohdistaa leikkaukset yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon. Jos hallituksen esitys menee läpi, putoaa yksittäisen opiskelijan kuukausittainen opintoraha lähes sadalla eurolla. Tämä tekee pelkällä opintorahalla elämisen käytännössä mahdottomaksi. Jatkossa opiskelijan olisi rahoitettava opintonsa lainalla. Se on vahva ideologinen täyskäännös koulutusyhteiskuntaa vastaan. Työllistymis- ja palkkanäkymät vaihtelevat aloittain merkittävästi, joten lainapainoitteiseen opiskeluun siirtyminen olisi selkeästi eriarvoistavaa politiikkaa. Suomen ylioppilaskuntien liitossa ei uskota, että lainapainotteisuus lyhentäisi opintoaikoja - päinvastoin. Todennäköisesti yhä useampi opiskelija tekisi töitä opiskelunsa ohella. Tilannetta ei auta se, että tutkintokohtaisia tukikuukausia ollaan leikkaamassa 50:stä 48:aan. Sipilän hallitus on vaarassa jäädä historiaan kaikkien aikojen koulutusvastaisimpana maamme historiassa mikäli eduskunta ei löydä keinoa koulutukseen panostamiseen. Yliopistojen epäillään joutuvan taas ahtaalle ja uuteen irtisanomisten kierteeseen, kun kilpailukykysopimuksesta johtuvat lisäleikkaukset ovat rokottamassa yhden keskisuuren yliopiston osalta noin 1,1 miljoonaa euroa. Summa on tuntuva, kun se summautuu koko koulutussektoria koskevien yli 700 miljoonan euron leikkausten kanssa. Vaaleja on taas tulossa. Niitä odotellessa hyvää lukukauden alkua, ja värikkäitä hetkiä opiskeluun ja rientoihin. Jarkko Kumpulainen

”Se kohdistaa leikkaukset yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon. Uljas 5 | 2.9. 2016

3


Gallup

Lopullinen totuus

”Ylioppilaskunta on tänä syksynä palkannut ensimmäistä kertaa historiansa aikana kiireapulaisia.

Koulutuspalloa | Ottaa ja antaa

Mitä opit kesällä? Reeta Kankaanpää, Niina Turunen & Liisa Kainulainen

Kuopio

Niina Airaksinen

lääketiede, 4. vsk - Opin paljon opintoihin liittyviä. käytännön asioita. Esimerkiksi sen, että päivystyksessä kiire on vain asenne. Potilaan kohdalla ei ole kenelläkään kiire, vaikka henkilökunnasta saattaisi tuntua siltä. En olisi aikaisemmin osannut ajatella sitä.

Jacqueline Hammer biomedicine, 3. vsk.

- How to write reports while standing in the lab all day (laughs). But also I learned to lead as a salsa dancer. Normally I dance the female role but this summer I learned to dance the male role too.

Joensuu Saija Ruotanen

psykologia, 6. vsk. - Opin, että lomareissu on sopiva mittainen silloin kun haluaa takaisin kotiin.

Yliopisto selvittää luopumista sijoituksista fossiilisiin Yliopisto lupaa tänä syksynä tarkistaa sijoitustoimintansa eettisiä periaatteita. Tarkoituksena on huomioida kestävän kehityksen periaatteet aiempaa paremmin ja ”selvittää mahdollisuudet ottaa sijoitustoimintaa ohjaavaksi tekijäksi sijoitusten hiilijalanjälki”. Taustalla on UEF go Fossil Free -kampanjan vaatimus siitä, että yliopisto korvaisi fossiilienergiasijoituksensa sijoituksilla uusiutuviin energiamuotoihin. Samalla yliopiston tulisi kertoa julkisuuteen, mihin se on varansa sijoittanut. Sitä se ei ole suostunut tekemään. Yliopisto kertoo sijoitusperiaatteidensa tarkistamisesta vastauksessaan Uljaan tietopyyntöön yliopiston sijoitustoiminnasta. Uljaan keväällä tekemän tietopyynnön myötä yliopisto taipui kertomaan sijoituksistaan aiempaa enemmän, mutta jätti myös paljon kertomatta. Yliopisto kieltäytyi luovuttamasta sijoitussuunnitelmaansa Uljaan nähtäväksi. Se ei myöskään suostunut luovuttamaan varainhoitajien raportteja. Yliopiston mukaan ne voisivat julki tullessaan aiheuttaa yliopistolle taloudellista vahinkoa. Oikeusoppineiden parissa vallitsee erimielisyys siitä, kuuluvatko pyydetyt tiedot julkisuuslain piiriin. Esimerkiksi professori Olli Mäenpää on todennut, että julkisuuslain piiriin kuuluu myös yliopiston sijoitussuunnitelma. Yliopisto ei kertomansa mukaan sijoita alkoholi-, tupakka-, ase-, porno- tai uhkapeliteollisuuteen. Lisäksi mainitaan, että sijoituskohteen on

kunnioitettava ihmisoikeuksia ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vahvistamia perusoikeuksia. Yliopisto kertoo tekevänsä suoria osakesijoituksia vain Suomessa listattuihin yhtiöihin. Korkosijoituksissa sijoitetaan EU-alueelle ja valtioilta vaaditaan vähintään AA- luottoluokitusta. Raha- ja vakuutuslaitosten sekä yritysten ja muiden yhteisöjen osalta vaaditaan vähintään Aluottoluokitusta. EU-alueen ulkopuolelle voidaan sijoittaa EU-alueella rekisteröityjen rahastoyhtiöiden sijoitusrahastojen kautta. Yliopiston sijoitettujen varojen määrä on noin 100 miljoonaa euroa ja niistä on muodostettu seitsemän sijoitussalkkua varojen luonteen perusteella. Osassa salkuista voidaan käyttää sijoituksen tuottoa, osassa myös pääomaa. Salkuille on laadittu perusallokaatio, jossa osakkeiden ja korkosijoitusten osuus vaihtelee. Pidemmän aikavälin salkuissa osakkeiden osuus on 40 prosenttia ja lyhyemmän aikavälin salkuissa 20 prosenttia. Maksuvalmiutta varmistava likviditeettisalkku on pelkästään korko- ja rahasalkku. Sen arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Yliopiston varoja hoitavat kilpailutuksen perusteella valitut Nordea Asset Management AB sekä SEB Varainhoito Suomi Oy. Yliopiston tulos vuonna 2015 oli 9,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sijoitussalkkujen tuotto oli lähes viisi miljoonaa. Pasi Huttunen

Anni Hurme

mediakulttuuri ja viestintä, 5. vsk. - Opin seisomaan päälläni.

Savonlinna Elina Palviainen luokanopettaja, 2. vsk.

Opiskelijakortti siirtyi pilveen Perinteisen muoviläpyskän rinnalle on tullut tarjolle opiskelijakorttina toimivat älypuhelinsovellus. Frank App –digitaalinen opiskelijakortti julkaistiin 22. elokuuta. Sen voivat ottaa maksutta käyttöön kaikki Frankin palvelujen piirissä olevien opiskelijajärjestöjen jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Konkreettisin ero vanhaan on, että tiedot päivittyvät siihen automaattisesti kansallisesta opis-

kelijarekisteristä. Muoviseen opiskelijakorttiin on joka vuosi käytävä hakemassa uusi lukukausitarra. Lisäksi Frank App on maksuton. Muovisen kortin hinta ISYY:ssä on hiukan yli 15 euroa. Isyyläinen voi valita ottaako hän muovisen kortin, Frank Appin vai molemmat. Osa ylioppilasja opiskelijakunnista edellyttää muovisen kortin hankkimista. Pasi Huttunen

- Opin pärjäämään yksin vieraassa maassa ja kokkaamaan eri kasvisruokia.

Pertti Lappi

kotitalous, 2. vsk - Tiede on pirun vaikeeta luettavaa. Mikään ei ole varmaa.

4

Uljas 5 | 2. 9. 2016

Kiireapulaisia ISYY:n toimistoille Uusien opiskelijoiden tulviessa kampuksille on ylioppilaskunnan toimistoilla kädet täynnä töitä. Ylioppilaskunta on tänä syksynä palkannut ensimmäistä kertaa historiansa aikana kiireapulaisia Joensuun ja Kuopion toimistoilleen syksyn ruuhkia käsittelemään. Joensuussa kiireapulaisena toimii

aiemminkin ISYY:n toimistolla työskennellyt Mika Keränen ja Kuopion toimistolla kiireapuna on Laura Röntynen. He työskentelevät toimistoilla syyskuun loppuun saakka. Pasi Huttunen


”Hallitusohjelma odottaa rakenteellista kehittämistä, mutta toisaalta ohjelmassa puhutaan myös siitä, että opettajankoulutus on kärkialoja, joita on kehitettävä.

UEF:n sija nousi Shangain listalla

Rehtori Jukka Mönkkönen ja filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula olivat 25. huhtikuuta Savonlinnan kampuksella pitämässä info- ja keskustelutilaisuutta opiskelijoille. Tilai-

suudessa käsiteltiin Savonlinnan kampuksen siirtoa Joensuuhun.

Itä-Suomen yliopiston sijoitus huippututkimusta mittaavassa Shanghain listauksessa nousi jälleen ollen Suomen toiseksi paras yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen. Samoin hakijamäärät UEF:iin ovat kasvaneet, kun koko Suomen mittakaavassa ne laskivat. Positiiviset uutiset ovat seuranneet toisiaan alkavan lukukauden kynnyksellä, mutta rehtori Jukka Mönkkönen näkee silti haasteita edessäpäin. ”Tutkimuksessa on tullut onnistumisia niin tulos kuin rahoituspuolella.

Mittareiden mukaan olemme Suomen kärkipäätä tällä hetkellä, mutta kehityksen ja laadun parantumisen on jatkuttava. Ei saa tuudittautua siihen, että nyt menee hyvin.” Shanghain listan tulos saa silti suitsutusta Mönkköseltä. ”Kyseessä on erittäin arvostettu listaus, joka mittaa tutkimuksen kovinta kärkeä. Esimerkiksi yliopistojen maineella, jota vanhemmilla yliopistoilla on enemmän, ei ole merkitystä.”

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on jatkossa kysymysmerkki. Vuoden 2017 syksyllä käyttöön otettavat lukukausimaksut EU‐ ja ETA–alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille mutkistavat tilannetta. ”Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja emme halua, että täällä käy kuten Ruotsissa, jossa KV-opiskelijoiden määrä romahti lukukausimaksujen myötä. Menestyminen koulutusviennissä vaatii markkinointia ja aktiivisuutta meidän suunnalta, mutta myös laadukasta koulutustarjontaa.” Lisämausteensa tuo supistuva perusrahoitus, joka on seurausta jatkuvista leikkauksista. ”Niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin kilpaillun rahoituksen suhteen on tullut onnistumisia ja kasvua, mutta kokonaistaloudellisesti haasteet eivät lopu”, Mönkkönen avaa tilannetta. Toimet talouden tasapainottamiseksi

on päätetty. Isoimpia säästötoimenpiteitä ovat olleet keväällä loppuneet YTneuvottelut ja Savonlinnan kampuksen lakkautus. Hallintoa on myös uudistettu. ”Talouden sopeuttaminen on pitkän aikajänteen prosessi. Siitä tosin on lähdetty, että isompia leikkauksia ei enää tulisi tai muuten joudumme miettimään asiat uusiksi”, Mönkkönen tiivistää.

1

Uutinen #

Samalla kun yliopistot rimpuilevat maan hallituksen koulutusleikkauslinjauksissa, siivittävät myös hyvät uutiset Itä-Suomen yliopistoa kohti uutta lukukautta. Menestystä on tullut niin tutkimuksen kuin opetuksen saralla. Rehtori Jukka Mönkkönen ajattelee kuitenkin jo pidemmälle. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Uljas 5 | 2.9. 2016

5


Kampus

” Jos pääsemme rakentamaan kampusalueelle, niin on mahdollista sijoittaa ISYY:n uusiin toimistotiloihin ja ainejärjestötiloihin.

ISYY:n hallitus mielii mukaan rakentamaan Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valmistelee rakennusprojektia Joensuuhun ja pienellä viiveellä myös Kuopioon. Suunnitelmissa on ainakin lisätä opiskelija-asuntoja sekä tiloja opiskelijayrittäjille ja ainejärjestöille. -Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

6

Uljas 5 | 2. 9. 2016

parilla vuodella eteenpäin. Tällä hetkellä tehdään pohjatyötä tulevaisuutta varten, ja tulevaisuudessa edustajisto ja ISYY:n hallitus työskentelevät projektin kanssa”, Nivala kertoo. ”Mutta kyse on vielä visiosta. Ihan kaikkea ei ISYY halua lähteä maksamaan, vaan pitää katsoa että löytyykö rahoittajia. Riippuu hyvin paljon siitä minkälaista ulkopuolista avustusta saamme. Projektia viedään eteenpäin siten, että ISYY päättää viimeisen sanan. Ollaanko täysin omistamassa kiinteistöjä, se on eri asia”, Nivala kertoo. Rakentamiseen liittyvät uhat ISYY aikoo välttää ottamalla oppia ja myös mallia menneisyydestä. ”Olemme katsoneet Suomessa tällaisissa tilanteissa tapahtuneita epäonnistumisia, ja yrittäneet nähdä mikä niissä on mennyt pieleen. Toisaalta on ollut myös paljon onnistumisia, joista aiomme ottaa oppia. Lisäksi meillä on myös kaksi konsulttia, jotka huolehtivat asioista. Aina kun tulee uutta tietoa asioista, yritämme havainnoida ja ennaltaehkäistä riskejä. Haasteita on paljon, ja ne pitää pystyä ratkaisemaan, ettei kipinästä leviä tulipaloa”, Nivala vakuuttaa. Edustajisto on suhtautunut projektiin alkuhämmästyksen jälkeen hyvin. ”Kun selvitystyö on lopussa, on tarkoitus antaa edustajistolle aikaa käsitellä asiaa. Yritämme myös ottaa edustajistoa mukaan projektiin. Jonkin verran voi viedä aikaa sulatella asiaa, sillä tässä on isosta asiasta kyse”, Nivala kertoo.

2

Uutinen #

Yksi pöydälle pyöritellyistä suunnitelmista on, että ISYY rakennuttaisi lisää kerroksia ja Yliopistokadun ylittävän laajennusosan Haltia-rakennukseen. Lopputuloksena olisi kampukselle johtava porttirakennus.

Viime vuoden toimintasuunnitelmaa tehdessä ISYY:n hallitus halusi selvittää, onko ylioppilaskunnalla mahdollisuuksia investoida opiskelija-asuntokohteeseen. Suunnitelmissa on ainakin opiskelijaasuntoja, sosiaalisia palveluja, tiloja opiskelijayrittäjyyteen liittyen, ja mahdollisesti tech lab-tila. ”Suunnitelma laajeni ja nyt on mahdollisuuksia myös muuhun toimintaan, kuten sosiaalisiin palveluihin. Yritämme saada myös jotain tiloja opiskelijayrittäjyyttä varten. Jos pääsemme rakentamaan kampusalueelle, niin on mahdollista sijoittaa ISYY:n uusiin toimistotiloihin ja ainejärjestötiloihin. Nyt neuvottelemme Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa, sillä olemme heidän kaava-alueellaan. Sen lisäksi Joensuun kaupunki ja totta kai ItäSuomen yliopisto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita”, ISYY:n sosiopolitiikka- ja tuutorivastaava Matti Nivala kertoo. ”Tässä vaiheessa olemme ottaneet selvää siitä, mihin meillä on mahdollisuuksia”, Nivala kertoo. ”Nyt mietitään miten edetään. Edustajiston kautta pyöritellään asioita aika paljon.” Joensuu ei ole ainoa rakennuskohde, vaan rakentamista suunnataan myös Kuopioon. ”Tätä visiota toteutetaan Joensuu-Kuopio-akselilla. Todennäköisesti Joensuussa tullaan olemaan vuosi tai puoli vuotta Kuopiota edellä, mikä johtuu siitä, että Joensuussa kaavaprosessi kulkee huomattavasti joutuisammin. Kuopiossa ollaan tekemässä samantyyppistä ratkaisua, josta enemmän selviää syksyn aikana”, Nivala kertoo. Varsinaisen rakennustyön alkaminen on mahdollista jo vuonna 2018, mutta todennäköisesti se siirtyy seuraavalle vuodelle. ”Meillehän siitä on hyötyä, jos kaavaprosessissa kestää, sillä meille jää aikaa suunnitteluun. Vuosina 2021–2022 saattaisi olla ensimmäiset tasot valmiina. Jos kaavasta valitetaan, se vie prosessia


Etsin

Kolumni | Jukolalaisuus

Sivistyksellä on lyhyet jäljet

Unelma kävelykeskustasta

ylioppilaaksi yksityisesti ja oli Nurmijärvellä valmistumisvuonnaan ainoa, joka ei ollut säätyläisperheestä. Ei ole vaikea kuvitella sivistyksen puolestapuhujan vääntelehtivän haudassaan, jos näkisi mihin tilaan sivistystä ollaan ajamassa koulutusleikkausten ja kirjastojen lakkauttamisen kautta. Eipä ole katajainen kansa paljoa oppinut.

”Sivistymättömyydestä on tullut kunnia-asia, josta hallituspuolueet avoimesti ylpeilevät samalla, kun koulutuksesta leikataan.

Rimma Erkko

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Nyt kun tartar-kastike on saatu

palautettua, voisi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus ryhtyä ajamaan sellerin kieltämistä!!

Onko Uljaan tehtävä toimia

Mönkkösen propaganda megafonina? Kansi, aukeama, useampi uutispaikka. Mitä hemmettiä?

Voisit(te)ko lopettaa Joensuun kampuksen roskaamisen islamvastaisilla lapuilla. Menee kallista paperia hukkaan! Minä työskentelen monikulttuu-

Kyllä oli liian kaunis vappusää!

Minun nuoruudessa vappuna satoi lunta ja nähtiin nälkää. Nyt käydään brunsseilla ja juodaan kuohujuomaa. Aivan liikaa. Liian vähissä vaatteissa. Nuoriso on pilalla, näin omin silmin. - Uimaharjun mummo.

risuuden varjolla islamin puolesta. Kuten muidenkin uskontojen ja kulttuurien. Laputtajalta tärkeä huomio! ON KYLLÄ MOKUTUS JA

näin useamman mustan ja vaalenpunaisen pyöröpaalin. Eikö missään saa ollla rauhassa?

Jonas and I elokuun illassa

KUOPIO Kuopiolainen Jonas and I –yhtye tarjosi live-musiikki finaalin nyt viidettä kertaa järjestetyille Gramofon Festeille. Kaksipäiväisen minifestarin lauantai oli loppuunmyyty ja Jonas and I veti paikallisyleisöä laulamaan mukaansa sanoituksia lavan tuntumaan saakka. Illan aikana esiintyi myös psykedeelistä rockia soittava helsinkiläinen Kaleidobolt, ja edellisenä iltana helsinkiläisräppäri Biniyam ja elektropop-yhtye Solano + Profettes. Gramofonia järjestää kuopiolainen NEØV –yhtye, joka julkaisi viime vuonna toisen albuminsa Dominique. Parhaillaan NEØV valmistelee kolmatta.

Kirjaston liivijengi Pasi Huttunen, teksti & kuva

Miksi uljas julkaisee seksistisiä

tekstareita?

JOENSUU Vuotuinen Joen yö houkutteli kaupungin rientoihin noin 20 000 ihmistä Joensuussa 26. elokuuta. Tapahtuman tarjonnassa oli monenlaista kulttuuria, liikkumista ja esitystä, mutta kenties hienoin yksittäinen seikka oli kävelijän ja pyöräilijän tuntema vapauden huuma kun ydinkeskustasta suljettiin useita katuja autoilta. Kaupunkiaktivistien pitkäaikainen haave kävelykeskustasta oli hetken todellisuutta.

Jarkko Kumpulainen, teksti & Jani Savolainen, kuva

Nyt on kulunut lähes sata viisikymmentä vuotta siitä, kun Jukolassa todettiin, että se on nykyaika nyt. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Sivistystä paetaan taas. Tällä kertaa sitä ei kuitenkaan paeta nöyryyttävästi perämetsiin ja eristäydytä yhteiskunnasta. Sivistymättömyydestä on tullut kunnia-asia, josta hallituspuolueet avoimesti ylpeilevät samalla, kun koulutuksesta leikataan. Jälleen koulutuksesta on tulossa rikkaiden ja etuoikeutettujen leikkikenttä. Onko yliopistojen rooli tässä pelissä vain kilttinä ja nöyränä odotella, kunnes hallituksemme vihdoin ja viimein tajuaa, että se on poijaat nykyaika nyt ja suostuvat opettelemaan lukemaan? Kuinkahan monta kertaa kovakalloisen hyvä veli-verkoston täytyy toistaa omat virheensä, ennen kuin oppivat edes aakkoset?

Tekstaripalsta

Mukava aloittaa taas veteraanina opinnot kun on nuoria tyttösiä katseltavana.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

S

ivistyksen tie isänmaahamme on ollut pitkä ja kivinen. Sitä kuvastaa varsin hyvin se, että Antiikin filosofien puhuessa elämän tarkoituksesta ja siitä, miten tärkeää rikkaita ja etuoikeutettuja on kouluttaa, Suomessa alettiin vasta pikkuhiljaa laskeutua alas puista. Suomessa ollaan tunnetusti jälkijunassa, koska tätä keskustelua käydään edelleen vuonna 2016. Se varmaan naurattaisi jos ei itkettäisi. Ei ihmekään, että ensimmäinen suomenkielinen romaani, jonkinlainen suomalaisen kulttuurin virstanpylväs, julkaistiin vasta tuhansia vuosia Antiikin ajan romaanien jälkeen. Ei ole myöskään lainkaan yllättävää, että tuo romaani kertoo no, sivistyksen pakenemisesta. Tai pikemminkin seitsemästä nimeltä mainitsemattomasta veljeksestä, jotka yrittävät paeta kauas korpeen valtion epätoivoista yritystä sivistää heitä. Lopussa veljeksistä kovapäisimmätkin kuitenkin hyväksyvät pitkin hampain, että se on poijaat nykyaika nyt ja opettelevat lukemaan. Tarina kuvastaa varsin hyvin sitä, miten sivistys alkoi rantautua tänne perämetsiinkin ja pikkuhiljaa, kovakalloisten pellavapäisten metsäläisten mieliin saatiin taottua aakkoset. Sillä välin muualla maailmassa kirjallisuuden historia siirtyi eteenpäin. Muualla Euroopassa realismin kultakausi alkoi olla jo ohitse, kun Suomessa Seitsemää veljestä kritisoitiin ”epäisänmaallisesta suomikuvasta”. Kuulostaako tutulta? Toisin kuin fiktiiviset veljekset, romaanin kirjoittaja Alexis Stenvall – tai taiteilijanimeltään Aleksis Kivi – ei paennut sivistystä. Kivi ei viihtynyt koulussa, mutta luki itsensä

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

En saanut koko kesän aikana leipää, koska ISYYn leipäpäivä oli kesälomalla. Onneksi kesä on ohi ja tarjolla on myös kiinteää leipää nestemäisen sijaan. T. Leipäjonon kanta-asiakas

Uljas saisi alkaa tehdä syntymäpäivähaastatteluja pyöreitä vuosia täyttävistä nykyisistä tai entisistä ISYY-aktiiveista. Esimerkiksi emerituspresidentti Hiltunen täyttää tammikuussa 25 vuotta.

HOMOSAATIO MENNEET LIIAN PITKÄLLE! Matkalla Kuopioon

Uljaan avustajapalaverit Joensuussa ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla 6.9. klo 15.00 Kuopiossa 7.9. klo 15.00 Lukemalla Uljaan toimituksessa (Yliopistonranta 3). Tervetuloa!

JOENSUU Joensuun kaupunginkirjaston vakinaisille työntekijöille hankittiin hiljattain työliivit. Kirjaston pukukoodi tosin määrää, että liivin alla on oltava paita, joten paljon hienoja pukeutumisratkaisuja valuu hukkaan. ”Asiakkaiden on helppo tunnistaa työntekijä kun tällä on liivit. Työasuiksi kokeiltiin jo aiemmin t-paitoja, mutta liivit ovat helppohoitoisempia”, kirjaston palvelupäällikkö Riitta Kangas kertoo. Kirjastonhoitaja Timo Torvinen (kuvassa) naurahtaa, että moni asiakas on kommentoinut hänen näyttävän liivit päällä vanginvartijalta. Uljas 5 | 2.9. 2016

7


Kampus

”Ensikertalaisuuskiintiöt olivat merkittävä uudistus, mutta eivät heijastuneet tiedekunnassamme liiemmin hakijamääriin.

Itä-Suomen yliopiston hakijamäärät kasvoivat UEF kiinnosti opiskelemaan hakijoita entistä enemmän. Tänä vuonna pakolliseksi tulleet ensikertalaisuuskiintiöt eivät vaikuttaneet merkittävästi sisäänpääsyyn. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Pasi Huttunen, kuva

3

Uutinen #

Kevään 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakijamäärä kasvoi 13 000:ta 14 400 hakijaan, joka on iso muutos. Ensisijaisia hakijoita oli 6700, kun viime vuonna heitä oli 6028. Huomionarvoista on myös se, että koko Suomen mittakaavassa korkeakoulujen hakijamäärät ovat pienentyneet viime vuodesta. Etukäteen mielenkiintoa herättivät tänä vuonna pakolliseksi tulleet ensikertalaisuuskiintiöt, mutta ne eivät vaikuttaneet merkittävästi sisäänpääsyrajoihin. Kandi + maisterihakukohteita yhteishaussa oli 53. Näistä aloituspaikat täyttyivät 41 kohteessa. Ensikertalaisuuskiintiöillä oli vaikutusta 13 hakukohteeseen. Tämä näkyi koe, - sekä yhteispistein valittujen pisterajoissa. Eniten hakijoita keräsivät myös tänä vuonna kauppatieteet, lääketiede, oikeus-

tieteellinen ala, farmaseuttikoulutus ja luokanopettajakoulutus. ”Onnistuimme opiskelijavalinnassa edellisten vuosien tapaan mukavasti. Ensikertalaisuuskiintiöt olivat merkittävä uudistus, mutta eivät heijastuneet tiedekunnassamme liiemmin hakija-

Ylioppilaskunnan toimistoilla riittää alkusyksystä vilskettä kun uudet ja vanhat opiskelijat

käyvät päivittämässä tietonsa.

määriin. Ilahduttavaa oli oikeustieteiden vetovoimaisuuden kasvu”, yhteiskuntaja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen kommentoi. Samaa mieltä oli myös terveystieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka

Soininen. ”Esimerkiksi lääketieteen hakukohteessa ensikertalaiskiintiöillä oli hyvin pieni vaikutus valinnan lopputulokseen. Kiintiöiden aito merkitys opiskelijavalinnoissa näkynee vasta tulevina vuosina.”

Mäntyharju pitää opiskelijoista kiinni rahalla Etelä-Savossa sijaitseva Mäntyharjun kunta houkuttelee opiskelijoita pysymään kuntalaisina kovalla rahalla. Jos läsnäolevaksi kirjautuneen ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijan kotikunta on vuoden 2017 alussa Mäntyharju, voi hän hakea 1200 euron suuruista kotikuntastipendiä. Kaikki, jotka täyttävät mainitut kolme kriteeriä, saavat stipendin. Kotikuntastipendi on käytössä nyt toista vuotta. Ensimmäisenä vuonna sitä haki 18 opiskelijaa. Stipendiä voi hakea 30. syyskuuta saakka. Aiemmin kunta tuki opiskelijoita vuokraamalla edullisesti Helsingissä sijaitsevia omistamiaan vuokra-asuntoja, mutta nyt asuntoja vuokrataan avoimilla

8

Uljas 5 | 2. 9. 2016

markkinoilla ja tuotot käytetään stipendeihin. Kunnanjohtaja Jukka Ollikaisen mukaan tällä tavoin pystytään auttamaan suurempaa määrää opiskelijoita. Vuokraasunnoissa on asunut viisi opiskelijaa, mutta kotikuntastipendi palvelee kunnanjohtajan mukaan kaikkia kunnasta opiskelemaan lähteneitä. Mäntyharjun kunta sai 1960-luvulla kaksi perintöä, asunnon Ullanlinnasta ja rahamuotoisen perinnön, joissa molemmissa edellytettiin, että ne käytettäisiin opiskelijoiden hyödyksi. Rahoilla kunta osti toisenkin asunnon Helsingin Kalliosta. "Kun itse aikoinaan opiskelin Joen-

suussa yhteiskuntamaantiedettä olin katkera kun en saanut hyötyä. Kotikuntastipendi on testamenttien hengen mukainen ja kunta antaa viestin, että on kiinnostunut opiskelijoistaan", Ollikainen sanoo. Väestön ikääntyminen on Mäntyharjun kunnan kipupiste ja stipendisysteemin avulla kunta toivoo säilyttävänsä yhteyden opiskelijoihin. Tämän uskotaan parantavan paluumuuton todennäköisyyttä. Väki vähenee 50-100 hengellä vuosittain. Stipendin piirissä on Ollikaisen arvion mukaan niin vähän opiskelijoita, että opiskelijapaikkakuntiakaan ei hetkauta, vaikka mäntyharjulaiset pitävät kirjat omassa kunnassa. "Opiskelijan itsensä kannalta voi tulla harkinnan paikka, kun esimerkiksi joukkoliikenneliput saattavat olla halvempia opiskelupaikkakunnalla kirjoilla olevalle." Työpaikat ovat kunnassa tiukassa,

mutta Ollikainen huomauttaa, että Mikkeli on työssäkäyntimatkan päässä. "Kunnassakin on vientiyrityksiä, opetuspuolta ja tietenkin kunnallishallintoa. Nyt kun olen itse asunut täällä hyvän aikaa paluumuuttajana, niin aika paljon näkee muitakin takaisin tulleita."

4

Uutinen #

Kuuden tuhannen asukkaan Mäntyharjun luova ratkaisu, raha pyrkii pitämään opiskelukaupunkeihin karkaavan nuorison kotikunnan tilastoissa. - Pasi Huttunen, teksti


LA 8 .10 . 2 0 16 • J O E N S U U A R E E N A

H A P P O R AD I O

JVG

SAN N I

POET S OF T HE FALL

KU NINGA S ID E A

NIKKE A NKA RA

Liput 20/30 € • Ennakko: Tiketti • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Majoituspaketit: sokoshotels.fi (varauskoodi: BILEET) Lisätietoja: lehtiailosaaressa.fi

K E RU BI N L I V E 9.9. 10.9. 15.9. 16.9. 17.9. 23.9. 24.9. 24.9. 1.10.

MU ISTA HE I NÄÄ: Käy syömässä Kerubin kantisburgeri Kerää porukka Kerubin musa- ja leffavisoihin Muista joka viikkoiset ja ilmaiset Keru-B-Movies -leffanäytöset Kerubin Stand up -klubit, tänne liput vain vitosen! Merkitse kalenteriin ainakin Yonan, Evelinan ja Mira Luodin keikat Varaa oma tila ainejärjestön kokoukselle Kerubin kabineteista Osta Lehtiä Ilosaaressa -opiskelijaliput ajoissa!

7.10. 14.10. 14.10. 21.10. 22.10. 29.10. 3.11. 4.11. 4.11. 11.11. 12.11. 18.11. 24.11. 25.11. 26.11. 2.12. 3.12. 9.12. 10.12. 16.12.

Yona • Ihana Leijona (10/12 €) Kerubin Bassohipat (10/12 €) Back To School -bileet: Reino Nordin (7/8 €) 51koodia • Kumikameli • Pool (8/10 €) Mokoma (16/18 €) Petri Nygård (12/14 €) Kivi, Vesterinen & Sakset (20 €) Evelina • Vilma Alina • Younghearted (10/12 €) Jazzkerho -76 40 vuotta: Nina Mya • Jussi Fredriksson Trio • Jukka Eskola Soul Trio (12/20/25 €) Kerubin Stand up: Rudi Rok (5 €) Kotiteollisuus (18/20 €) Ukkosmaine (8/10 €) Ile Kallio Big Rock Band (16/18 €) Salin keikkaleimalla Freerap • Kube (10/12 €) Kellariin vapaa pääsy! Francine • Melrose (18/20 €) Katatonia (SWE) (22/24 €) Kerubin Stand up: Pete Kosonen (5 €) Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet (13/15 €) Olavi Uusivirta (14/16 €) Stratovarius (20/22 €) Mira Luoti (12/14 €) Silvennoinen & Maijanen Band (20/22 €) Pauli Hanhiniemen Retkue (13/15 €) Apulanta (23/25 €) Stam1na (18/20 €) Anssi Kela (12/14 €) Amorphis – Eclipse special show (23/25 €) CMX (18/20 €) Kerubin Stand up: Anitta Ahonen (5 €)

Osta liput ennakkoon: Levy-Eskot • tiketti.fi • kerubi.fi Alennus Kantiskortilla Kerubin tiskiltä ostetuista lipuista Kerubi • Siltakatu 1, Ilosaari • Joensuu • info@kerubi.fi kerubi.fi • Facebook & Instagram: @ravintolakerubi

Kellari

Joka pe & la • 23-04

D I S CO

Disco eli diskoteekki on tanssi- ja seurustelupaikka, jossa voi nauttia virvokkeita ja käyttäytyä vapautuneesti.

KANTIS SAA AINA ENEMMÄN! Hanki itsellesi Kerubin Kantiskortti ja saat huikeita etuja. Myynnissä tiskillä, hinta 5 € Katso lisäinfo ja edut: kerubi.fi/kantis

Uljas 5 | 2.9. 2016

9


Ajassa

Isyys koskettaa jokaista opiskelijaa Nyt ei puhuta isyydestä, vaan Isyydestä isolla i:llä. Yliopistomaailmaan marssiessa itselleen kannattaa tehdä heti alusta alkaen selväksi, mitä Isyys tuo mukanaan. Ihanteellisimmassa tilanteessa vaikutat itse siihen, millainen taival Isyydestä sinulle muodostuu. – Mira Heiskanen, teksti

I

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on jäsentensä edunvalvonta sekä palveluiden tuottaminen. Edunvalvonnalla pyritään muuttamaan opiskelijoiden asioita parempaan suuntaan tai vähintään estämään niitä muuttumasta huonompaan. Edunvalvonta käsittää suhteellisen suuren skaalan niin pieniä kuin isojakin opiskelijaa koskettavia asioita aina arki-

päiväisestä toiminnasta periaatteellisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Edunvalvonnan arvoihin lukeutuvat muun muassa oikeus hyvään opiskelijaelämään ja oppimisympäristöön. Tarkoituksena on, että opiskelijan ääni tulisi kuulluksi yliopiston päätöksenteossa. Koska jokainen yliopistossa opiskeleva maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun, jokainen opiskelija on osa ISYY:tä. Elämään isyyläisenä kuuluu automaattisesti edunvalvonta, mutta on myös itsestä kiinni, kuinka edunvalvontaa ja ylipäätään ylioppilaskuntaa kohtaan

10

Uljas 4 | 29. 4. 2016

asennoituu. Vaikka ISYY toimii ikään kuin suurena äitihahmona edunvalvonnalle, arvokkain työ tapahtuu nimenomaan vapaaehtoisten opiskelijoiden keskuudessa. He pitävät oman ainejärjestönsä sisällä huolen siitä, että oman alan opiskelijoiden sekä sosiaalinen että koulutuksellinen elämä on mallillaan. ”Voisi sanoa, että sosiaali- ja koulutuspoliittiset vastaavat (sopo ja kopo) ovat ylioppilaskunnan silmät ja korvat. He tietävät, mitä oman ainejärjestön sisällä tapahtuu”, Joensuun ja Savonlinnan

edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara toteaa. Koivaaran mukaan ilman ainejärjestöjen aktiivista toimintaa edunvalvonta olisi huomattavasti hankalampaa, ellei jopa mahdotonta. ”Tieto kulkee opiskelijoilta henkilökunnan suuntaan sopo- ja kopo-vastaavien kautta ruohonjuuritasolla. Kun henkilökunta ja opiskelijat kokoontuvat yhteen, mahdollisia ongelmakohtia on helpompi lähteä purkamaan”, Koivaara mainitsee. Henkilökunnan ja opiskelijaedustajien

kanssa käytävissä kokouksissa puidaan yleensä isoja, rakenteellisia asioita, mutta myös niin kutsuttu yksilöedunvalvonta on yleistä. Useimmiten edunvalvontasihteerin puoleen käännytään henkilökohtaisissa tilanteissa, kun opiskelija on saanut kurssisuorituksesta epäoikeudenmukaisen arvosanan tai kun opintotukien kanssa tulee mutkia matkaan. Edunvalvontasihteeri voi auttaa esimerkiksi oikaisupyyntöjen tekemisessä. ”Epäoikeudenmukaiselta tuntuvat asiat kannattaa ottaa heti puheeksi, eikä viikkojen päästä. Monissa tapauksissa saattaa olla määräaika, jonka sisällä oikaisu täytyy tehdä”, Koivaara muistuttaa. Vaikka edunvalvonta pelittää, parantamisen varaa olisi. Koivaaran mukaan tiedekuntien ja laitosten täytyisi ottaa opiskelijat mukaan kahvipöytäkeskusteluihin jo suunnitteluvaiheessa, oli kyseessä sitten opinto- tai tutkintokokonaisuuden muuttaminen. ”Oppiaineet hyötyisivät enemmän, jos opiskelijat olisivat mukana vapaamuotoisemmissa kokoontumisissa, joissa vasta

Ota ISYYs haltuun! Perustettu 2010. Toimii kaikilla kolmella Itä-Suomen yliopiston kampuksella Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Järjestää opiskelijoille erilaisia vapaa-ajan tapahtumia ja aktiviteetteja aina liikunnasta kulttuuririentoihin. Tunnus RAI! tulee venäjänkielen ”paratiisia” tarkoittavasta sanasta. Liikevaihto on yli miljoona euroa vuodessa. Ylioppilaskunnan jäsenet ovat osa valtakunnallista Suomen ylioppilaskuntien liittoa (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliittoa (OLL). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on opiskelijalle eräänlainen perusturva. Jäsenyyden myötä yliopisto-opiskelija saa muun muassa YTHS:n terveydenhuoltopalvelut.

ISYY numeroina

lähdetään suunnittelemaan, mitä pitäisi tehdä toisin. Tällä hetkellä opiskelijat kutsutaan mukaan vasta siinä vaiheessa, kun päätöksiä tehdään paperilla, tai kun jotain on jo pielessä”, Koivaara pohtii.

12 000 ylioppilaskunnan jäsentä. Jokainen Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelija kuuluu tähän sakkiin! 39 edustajiston jäsentä. Ylioppilaskunnan päättävä elin, joka valitaan vaaleilla kahden vuoden välein. 7-10 hallituksen jäsentä. Edustajisto valitsee vuosittain hallituksen, joka valmistelee ja toimeenpanee asiat. Noin 16 henkilökunnan jäsentä. Työskentelevät eri kampuksilla erilaisissa tehtävissä.


Odotukset VS. todellisuus

Akateemiseen maailmaan sukeltamiseen liittyy odotuksia ja mielikuvia, mutta mitkä niistä pitävät paikkaansa? Lue opiskelijoiden vastaukset. - Niina Turunen & Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat

Minna Kietäväinen, 8. vuosi, sosiologia ”Ajattelin, että valmistuminen tapahtuisi jossain

tietyssä ajassa, mikä ei minun kohdallani toteutunut. Olisi tosi hyvä, jos puhuttaisi enemmän niistä opiskelijoista, joiden valmistuminen on viivästynyt.

Ville Juutilainen, biolääketiede, 6 vsk. ”Mielikuvani oli, että täällä ihmiset kävelisivät kau-

Opiskelijan paratiisia luomassa

E

dunvalvonnan ohella ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua monenlaiseen toimintaan, kuten kokeilla siipiään kerhotoimijana. Kerhot ovat ylioppilaskunnan alla toimivia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, jotka toiminnallaan kokoavat yhteen samanhenkisiä ihmisiä yhteisten mielenkiinnonkohteiden ympärille. Kerhojen pyörittäminen on matalan kynnyksen tapa tehdä ylioppilaskunnan toiminnasta juuri itsensä näköistä. Ylioppilaskunnassa voi vaikuttaa myös valiokuntien ja jaostojen kautta tai pyrkimällä ISYY:n edustajistoon tai hallitukseen. Omassa tiedekunnassa pääsee myös vaikuttamaan hakeutumalla hallopediksi, eli hallinnon opiskelijaedustajaksi. ISYY:n puheenjohtajana vuonna 2012 toimineen Mikko Puhakan tie ylioppilaskunnan hallitukseen kulki vaikuttamishalun kautta, kuinkas muutenkaan. ”Päädyin puheenjohtajaksi, kun olin ollut vuoden kampusvaliokunnan puheenjohtajana sekä ylioppilaskunnan toisena varapuheenjohtajana. Opiskelijakaverini suositteli minulle kampusvaliokuntaan liittymistä. Olin kiinnostunut myös politiikasta. Uljas uusi maailma, se oli visioni”, Savonlinnan kampuksella vaikuttanut Puhakka muistelee. Puhakan mukaan opiskelijalähtöisyys on ollut aina näkyvää ISYY:n toiminnassa, vaikka kaikille toiminta ei välttämättä auennutkaan. ”Opiskelijoiden etu näkyi hyvin esimerkiksi yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Opiskelijalähtöisyys voisi aina tietenkin olla enemmän esillä, jotta opiskelijat ymmärtäisivät, kuinka päätöksenteko vaikuttaa konkreettisesti opiskelijoihin”, hän miettii. Kaikkia ei kuitenkaan päätöksenteko kiinnosta, eikä kaikkia siihen voi pakottakaan. Puhakan mielestä jokaisen opiskelijan olisi kuitenkin hyvä perehtyä ylioppilaskunnan toimintaan, jotta tulisi selkeä kuva siitä, mitä ja miten kyseinen taho tekee ja toimii. ”ISYY voisi tarjota uusille opiskelijoille lyhyen infopaketin, jossa toiminta tulee selkeästi esille. Tiedon kautta aktiiviset lähtisivät varmasti toimintaan mukaan”. Puhakan mielestä ISYY toimii ennen kaikkea opiskelijoiden edunvalvojana, mutta myös yhteisöllisyyden luojana. ”Se tuo erilaiset ihmiset yhteen ja luo symbioosin ja äänen, jonka myötä universumista rakentuu tasapainoisempi paikka opiskelijaolennolle”, Puhakka muotoilee.

luspaidat ja pikkutakit päällä ja olisivat niin kovin aikuisia. Täällä on kuitenkin lopulta ihan normaalia porukkaa, se on hyvä asia.

Elina Hietanen, 4. vuosi, ympäristöpolitiikka ”Lukiossa totuin tietynlaiseen selkeyteen, ja yliopisto on

siihen verrattuna paljon haastavampi. Itse pitää tehdä paljon ja ottaa asioista selvää.

Tommi Tiihonen, sovellettu fysiikka, 5vsk. ”Haastavammaksi nyt ainakin oletin kuin mitä lukio-

opinnot olivat. Ei tämä niin vaikeaa ole kuin mitä peloteltiin. Aluksi aioin siirtyä lääketieteelliseen, mutta kiinnostus muuttui. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana kursseilla käytiin lähinnä perusjuttuja. Vasta neljäntenä vuotena alkoivat ikään kuin ne ”oikeat opinnot”. Se yllätti.

Kati Vallius, 8. vuosi, kirjallisuus ”6-vuotiaana oletin, että yliopisto on taikamaailma

josta saa kaiken mahdollisen tiedon. Lukion jälkeen uskoin, että se antaa kattavan pätevyyden omassa alassa, mutta koko ajan huomaa, miten paljon on niitä asioita, joita voi vielä tutkia ja etsiä.

Matti Auvinen, kauppatieteet, 6 vsk. ”Ei ollut odotuksia, koska ei ollut ketään tuttua ennes-

tään yliopistossa. Sisarukseni olivat käyneet AMK:n, joten uskoin yliopiston olevan melko samanlainen. Yliopiston vapaus yllätti. Opintoja voi suorittaa omassa tahdissa. Vapaus on hyväksi, jos tekee töitä opintojen ohessa tai haluaa puolestaan kiriä rästiin jääneitä kursseja.

Milla Maijala, 4. vuosi, maantiede ”Odotin, että yliopistolla olisi hyvää ruokaa ja olin kuul-

lut siitä paljon kehuja, mutta minusta tuntuu, että siellä käytetään paljon eineksiä. Niin usein tarjotaan rapeita kalapaloja.

Mikael Loponen, 6. vuosi, englannin kieli ja kulttuuri ”Yliopistomaailma ei ollut sellaista kuin elokuvissa, niin hyvässä ja pahassa.”

Uljas 5 | 2.9. 2016

11


Gradutallista helpotusta valkoisen paperin kammoon

Heidi Silander sai gradutallista loppusysäyksen opinnäytetyönsä viimeistelyyn. Silander työskenteli opiskelunsa ohessa Juankoskella sosiaalityöntekijänä, ja jatkaa siellä nyt valmistuttuaan.

Syksy kolkuttelee jo ovella ja monien ajatukset siirtyvät kesälaitumilta keskeneräisiin pro gradu -töihin. Seminaareissa omaa työtä voi suunnitella ja hioa, sekä palautetta saada niin opettajalta kuin kanssaopiskelijoiltakin, mutta prosessin pitkittyessä ja motivaation hiipuessa ei lisäapu ole pahitteeksi. - Sini Melanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

G

radutalli on tukiryhmä, jossa käsitellään konkreettisia gradun tekemiseen liittyviä asioita. Ryhmässä on mahdollista saada tiiviimpää vertaistukea ja ohjausta oman gradun tekoon, sekä helpotusta itsepintaiseen valkoisen paperin kammoon. Kuopiolainen Heidi Silander sai gradutallista hyvän sysäyksen gradunsa loppuun saattamiseen. ”Gradutallissa sai niin sanottua mentaalivalmennusta, jossa pohdittiin gradun tekemisen prosessia sekä syitä siihen, miksi gradunteko saattaa viivästyä,

12

Uljas 5 | 2. 9. 2016

ja miten siitä jumista pääsee eteenpäin”, Silander kertoo. Silanderin gradu oli ollut tekeillä jo pari vuotta. Helpotus olikin suuri, kun muutama kuukausi gradutallin päättymisen jälkeen tutkinto napsahti opintorekisteriin. ”Ryhmältä sai vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta, mikä helpotti omaa työtä.” Gradutalli on tarkoitettu gradunsa jo aloittaneille opiskelijoille, joilla gradun teko on pitkittynyt. Ryhmään on ilmoittauduttava joka syksy tapahtuvassa erillisessä haussa.

Ryhmän ohjaus lähtee ryhmäläisten tarpeista. Osa tapaamisista on intensiivisien viikonloppujen muodossa, jolloin keskitytään konkreettisesti gradun kirjoittamiseen. Ohjaajilta puolestaan voi saada vinkkejä ja neuvoja kirjoitusprosessiin. Teologiaa Joensuun kampuksella opiskeleva Salla Hyrkäs sai kuulla Gradutallista wiikko-ärsykkeestä. Konsepti tuntui hyvältä, joten hän ilmoittautui mukaan. ”Tapaamisissa jokainen ryhmän jäsen kertoi mitä oli tehnyt edellisen tapaamisen jälkeen ja oliko saavuttanut asettamansa tavoitteet. Ohjaajat kommentoivat esimerkiksi tekstien ulkoasua ja kuinka asiayhteyksiä avataan”, muistelee tänä keväänä gradunsa valmiiksi saanut Hyrkäs. Työtä tehdään pääasiallisesti ryhmissä, jonka lisäksi on myös mahdollista käydä yksilökeskusteluja gradutallin vetäjien kanssa. Ryhmät ovat monitieteisiä, joten tieteenalan sisällöllinen ohjaus on haettava oman oppiaineen ohjaajalta. Gradutallista voikin saada apua, jos oma

ohjaussuhde on päässyt katkeamaan. Gradutalliin on parhaillaan haku päällä. Gradutalli soveltuu erityisesti niille, jotka kokevat voivansa hyötyä ryhmämuotoisesta työskentelystä. Joskus muiden tuella on yllättävän suuri merkitys. ”Voin erittäin lämpimästi suositella gradutallia sellaisille, joilla gradun teko on syystä tai toisesta pitkittynyt, ja tilanne on ehkä jo alkanut stressata”, Silander summaa. Tänä lukuvuonna gradutalli-ohjaajina toimivat Joensuun kampuksella lehtori Päivi Harinen ja yliopisto-opettaja Sirja Möttönen, sekä Kuopion kampuksella kliininen tutkija Tarja Välimäki ja opintopsykologi Katri Ruth. Ryhmät käynnistyvät, mikäli osallistujia on vähintään 7 kampusta kohti. Joensuun Gradutalli-haku on käynnissä ja päättyy 16.9.2016 klo.15. Kuopion haku alkaa syyskuun aikana. Lisätietoja löytyy UEF:n Opintojen ohjaus -sivuilta.


Käytävägallup |

Mitä toivoisit lisätyltä todellisuudelta?

Sci-fi

Li sä Li sätty tty de to delli su lliisuus suus tulee ustu le tu todell yto leee Lisätt ––ol et ol etko kova lm va lmis? is? s? valmi oletko Viivi Juka

” Käsite on tuttu poikaystävän pelailun

kautta, muttei muuten. Jos on jossain tuntemattomassa paikassa niin olisi kiva saada selkeät, konkreettiset ohjeet siitä, missä vaikka joku ravintola on.

Tuomo Salonen

” Lisätty todellisuus tulee ottamaan

Keiichi Matsudan elokuvissa digitaalinen käyttöliittymä hunnuttaa kaikkea mitä näemme, koemme ja ostamme.

Tietokonegrafiikoilla tehostettu maailma on nyt lähempänä kuin koskaan. - Sini Melanen, teksti

M

iltä katukuva näyttäisi, jos staattisten kylttien ja ruutujen sijaan ympärillesi putkahtaisi virtuaalisia mainoksia ja interaktiivisia tietolaatikkoja? Entä kiinnostaisiko kokonaisvaltainen virtuaalinen läsnäolo tylsien Skype-puhelujen sijaan? Maailmalla on tänä kesänä kuhistu lisättyä todellisuutta(AR) hyödyntävästä Pokemon Go -pelistä. Jo ennen taskuhirviöitä lisättyä todellisuus tuli joillekin tutuksi Ingress -mobiilipelistä. Aivan ensimmäinen älylaseja ja tehostettua todellisuutta sisältävä peli oli puolestaan vuonna 2002 kehitetty ARQuake. Aivan kaikki eivät ole innostuneet Pokemon Go:sta, mutta pelin suosio kertonee jotain lisätyn todellisuuden tulevaisuuden näkymistä. VTT:n johtava tutkija Charles Woodward uskoo, että kaikki tämä on vasta lähtölaukaus seuraavalle teknologian vallankumoukselle. ”Tietokonegrafiikalla kyllästetty maailma tulee osaksi lähes jokaisen ihmisen arkipäivää seuraavan kymmenen vuoden sisällä.” ” Lisätty todellisuus on seuraava iso juttu. Vaikka ei voidakaan puhua aivan yhtä suuresta mullistuksesta kuin internet, tulee tämä silti muuttaman ihmisten elämää ratkaisevasti”, Woodward visioi. Lisätty todellisuus tarkoittaa tie-

tokoneella tuotettujen elementtien asettamista todelliseen ympäristöön läpikatseltavien ruutujen, kuten älypuhelimen tai datalasien, kautta. Tähän mennessä AR -teknologiaa on käytetty ainakin rakennusteollisuudessa, lauta- ja mobiilipeleissä, sisustussunnittelussa sekä turismissa infotaulujen muodossa. Uusia sovellutuksia kehitetään koko ajan, eikä ihme, sillä lisätty todellisuus on yksi nopeimmin kasvavista teknologian aloista. Vaikka Googlen julkaisemat älylasit olivat

floppi, uusi todellisuuden kerros tuntuu olevan vääjäämätön jatkumo internetille ja älylaitteille. Woodward ennustaakin, että datalasit tulevat ensin lyömään läpi rakennusalalla ja myöhemmin tavallisten kuluttajien keskuudessa. Mutta olkoon laitteisto sitten minkälainen tahansa, kyydistä ei ole varaa jättäytyä pois. ”Lisättyä todellisuutta on käytettävä, jos maailmassa tahtoo pärjätä”, toteaa Woodward. Samanlainen kehityskaari tapahtui internetin kanssa. On toki vielä paikkoja joissa pärjää hyvin ilman omaa internetyhteyttä, mutta tieto on valtaa nyky-yhteiskunnassa ja sitä vaille jäävät asettuvat vääjäämättä epätasa-arvoiseen asemaan. Lisätyn todellisuuden tuomien mahdollisuuksien lisäksi monia mietityttävät muun muassa seurantatietojen keruu ja kohdistettu mainonta, jotka ovat jo tuttuja kylkiäisiä kaikille internetin käyttäjille.

Tulevaisuudessa esimerkiksi älylasien valmistaja pystyisi käytännössä määrittämään tehostetun todellisuuden pelikentän säännöt ja hallitsemaan käyttäjille syötettyä sisältöä. Mutta ovatko pelot turhia vai aiheellisia? ”Yksilöiden on annettava enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti tietonsa palveluntarjoajalle. Syytä huoleen ei tämän tiimoilta kuitenkaan ole”, Woodward vakuuttelee. Älypuhelimen ruudun kautta voi nähdä Pokemonin keikkuvan kaverin vieressä ja virtuaalilaseilla ideaa voidaan laajentaa vielä pidemmälle. Jopa scifiltä kuulostava virtuaalinen teleportaatio voisi tavallaan olla mahdollista lisätyn todellisuuden avulla. Esimerkiksi Skype -videopuhelut ovat ensimmäinen astinkivi kohti virtuaalista läsnäoloa, jonka tavoitteena on tuottaa käyttäjälle erityyppistä stimulaatiota, minkä seurauksena syntyy kokemus toisessa sijainnissa olosta. ”Lisätyn todellisuuden sovellusten avulla telepresence, tai virtuaalinen läsnäolo, on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta”, Woodward kertoo. Kyse ei ole ainoastaan läsnäolosta, vaan pyrkimys on mahdollistaa käyttäjän vuorovaikutus todellisen ympäristön kanssa. Voisin siis videopuhelun sijaan ilmestyä datalaseja käyttävän perheenjäseneni olohuoneeseen maailman toiselle puolen ja käydä normaalilta tuntuvan keskustelun tämän kanssa.

todennäköisesti sellaisia muotoja joita ei voi vielä ennustaa. Pokemon Go on ainakin tuonut positiivisia vaikutuksia sosiaalisen ja fyysisen terveyden kannalta, kun sisällä istumisen sijaan päättääkin lähteä ulos pelaamaan.

” Mirka Seppälä

” Mielenkiintoinen juttu. Voisin

kuvitella, että jotkin palvelut eivät tulevaisuudessa ole enää fyysisesti olemassa tämän seurauksena. Toivottavasti mainokset eivät saa liian isoa roolia lisätyssä todellisuudessa.

David Gil De Gómez

” Toivon, että teknologia tuo ihmisille

hyödyllistä tietoa eikä vain mainoksia kaikkialle. Lisättyä todellisuutta voi käyttää helposti tiedon keruussa, joten pitäisi myös huolehtia siitä, että ihmisten oikeuksista pidetään huolta.

Uljas 5 | 2.9. 2016

13


Do you have an open mind and passion for new innovations?

Want to present your ideas on stage at Slush and win 10 000 €?

Accenture Digital Innovation Challenge 2016 – ADIC16 – is here! Be part of the action and become an innovator. Check out accenture.fi/ADIC16 for more information and apply now!

14

Uljas 5 | 2. 9. 2016


Tiede

Kehitteillä akku joka latautuu muutamassa minuutissa Kainalo | Pöytälaatikkoon

...Mutta kun ei ole minne niitä innovaatioita tunkisi

K

Tuore tohtori Tommi Karhunen esittelee aerosolitekniikan tutkimusryhmän työtiloja Melanialla.

Sitä mukaa kun nanohiukkastutkimuksessa löydetään hiukkasista uusia ominaisuuksia, löytyy pian yleensä myös sovelluskohde johon ominaisuutta on kaivattu. Tommi Karhunen tutki väitöskirjassaan nanohiukkasten tuottamista aerosolitekniikalla ja kehitti samalla erinomaista akkutekniikkaa. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

A

kku joka kestää kymmeniä tuhansia latauksia, ja latautuu täyteen muutamassa minuutissa, kuulostaa lupaavalta. Tommi Karhunen kehitti väitöskirjassaan nanohiukkasten tuotantoteknologiaa ja litium-ioniakkuihin soveltuvia nanomateriaaleja. Litiumtitanaatista valmistetuille akuille mitattiin tutkimuksessa lähes 20 prosenttia parempi kyky varastoida energiaa kuin kaupan hyllystä löytyville akuille. ”Akkumaailman haasteet ovat esimerkiksi sähköautojen kohdalla tällä hetkellä turvallisuus ja akun energiatiheys, eli kuinka pitkälle pystyt yhdellä latauskerralla ajamaan. Materiaalit, joita olen tutkinut, eivät tuo näihin ongelmiin ratkaisua, mutta niillä saadaan sen sijaan pitkää käyttöikää ja korkeita hetkellisiä tehoja”, Karhunen avaa tuloksiaan. Hybridiautot ovat yksi mahdollinen kohde Karhusen akuille. ”Siellä ei ole niinkään tärkeää, että saadaan varastoitua paljon energiaa siihen

akkuun, koska se kuitenkin tuotetaan polttomoottorilla. Kun akusta halutaan hetkellistä tehoa, semmoista lyhyt aikaista kaupunkiajeluun tarvittavaa energiaa, niin tämä voisi olla hyvä.” Myös Helsingin bussiliikenteessä on käynnissä selvitystyö, jossa akulta ei vaadita suurta energiatiheyttä, koska lataus on mahdollinen vähintään jokaisella päätepysäkillä. Karhusen löydökset toimivat hyvin silloin kun akun koolla ei ole merkitystä siis esimerkiksi mökin tai kodin pientuulivoimaloiden ja aurinkokennojen tuottaman energian varastoinnissa. Sovelluksia Karhusen löydöksille haetaan jatkossa yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa. Siellä tutkitaan litium-akkujen käyttömahdollisuuksia muun muassa kaivostyökoneissa. Valtavirran akkuteknologia perustuu grafiittiin eli hiileen sekä kobolttiin. Toisin kuin Karhusen tutkimat materiaalit, kestävät nykyiset akut vain muutamia satoja latauskertoja. Sitten ne alkavat menettää varaustehoaan.

”Nanohiukkasten maailmassa kiinnostaa se, että se on niin erilainen kuin tämä makroskooppinen maailma, materiaalien ominaisuudet muuttuvat täysin. ”Haittapuolena nykyisellä akkuteknologialla on myös se, että koboltti on sekä harvinaista että kallista. Lisäksi se on myrkyllistä, joten sen kierrättäminen ja hävittäminen on hankalaa”, Karhunen kertoo. Nykyakut myös palavat ja räjähtelevät silloin tällöin, joten ne eivät ole myöskään kovin turvallisia. Karhusen väitös perustuu aerosolitek-

niikkaan, jota Kuopiossa sovelletaan pienhiukkas-aerosolitekniikan tutkimusryhmässä. Se perustettiin alun perin tutkimaan muun muassa tehtaiden biomassapäästöjä. Osaamisen ja laitteiston karttuessa huomattiin, että samoja laitteita voidaan käyttää synteettisen nanohiukkasten tuottamiseen. Yliopiston nykyisellä laitteistolla pystytään tuottamaan kymmeniä grammoja nanohiukkasia tunnissa, mutta Technopolikseen rakennetaan parhaillaan laboratoriota, joka pystyy tuottamaan nanopartikkeleja useita kiloja tunnissa. ”Nanohiukkasten maailmassa

arhusen aerosolitekniikalla tuotetut nanomateriaaliakut ovat vielä tutkimusasteella, mutta päihittävät kaupalliset verrokkinsa. Yliopistojen yhteistyö liike-elämän kanssa on hallituksen keinovalikoimassa keskeinen, mutta Karhusen näkemyksiä kuunnellessa käy selväksi, että tutkimuksen ja bisneksen yhdistäminen on lapsenkengissä. ”Akateeminen tutkimus on usein 5-10 vuotta lopputuotteesta, ja varsinkin Suomessa sijoittajat ja firmat ovat aika varovaisia sijoittamisen suhteen. Eli yleensä heille pitäisi olla puolessa vuodessa tuote valmis. Siinä on semmoinen väli, jossa ei ole oikeastaan kukaan rahoittamassa”, Karhunen kertoo. Karhusen mielestä yliopistolle pitäisi saada organisaatio, joka poimisi keksintöjä ja lähtisi viemään eteenpäin. Helsingin yliopistossa mainitunlainen organisaatio on olemassa. Tutkijan ajan käyttäminen liiketaloudellisen hyödyn edistämiseen on resurssien hukkaa. ”Patentoinnit on pitkiä ja aikaa vieviä prosesseja, ja ne patentit yliopiston omaisuutta. Tunnetusti yliopisto on itse aika huono niitä kaupallistamaan, ja vaatii sitten aika huomattavia summia patenttien eteenpäin myymisessä. Patentit jäävät usein yliopiston pöytälaatikkoon makoilemaan”, Karhunen kertoo. Karhunen on ollut aerosolitekniikan tutkimusryhmässä kahdeksan vuotta. Hänen aikanaan aihetta ja intoa patenteille on löytynyt kolmesti.

kiinnostaa se, että se on niin erilainen kuin tämä makroskooppinen maailma, materiaalien ominaisuudet muuttuvat täysin. Jos sinulla on tätä tutkimuksessanikin tarkasteltua titaniumoksidia makroskooppisena iso klöntti, niin sehän on eriste, joka ei johda sähköä ollenkaan. Kun mennään nanoskaalaan, sitä pystytään käyttämään tämmöisissä sovellutuksissa.” ”Nanohiukkaset ovat tulevaisuuden teknologiaa, joita alkaa löytyä jo hyvin monesta paikasta. Sitä mukaa kun hiukkasista löytyy uusia ominaisuuksia, niin löytyy yleensä myös uusi sovelluskohde, jossa sitä ominaisuutta on kaivattu ja tullaan sitten käyttämään.” Uljas 5 | 2.9. 2016

15


Uljas 3 | 6. 4. 2016

1. Aseman grilli/Minna Canthin puisto Ainejärjestö: Preemio ry 2. Kaupungin kirjasto (kirjaston takana oleva T-risteys) Ainejärjestö: Terho ry 3. Sankaripuiston kulma/Kela Ainejärjestö: Retikka ry 4. Rautatieasema Ainejärjestö: Fortis ry 5. Kaupungintalo Ainejärjestö: Hyeena ry 6.Snellmanin puisto Ainejärjestö: Kulti ry 7.Musiikkikeskus Ainejärjestö: Serveri ry 8. Puisto jäähallin vieressä (uimahallia vastapäätä) Ainejärjestö Socius ry 9. Satamapuisto Ainejärjestö:Dentina ry

Kaupunkisuunnistus on ISYY:n perinne isolla P:llä kaikilla kolmella kampuksella. Kampuskaupunkeja on valloitettu fuksien toimesta jo ennen yhdistynyttä Itä-Suomen yliopistoa. Fuksit ovat tietenkin kaupunkisuunnistuksessa etusijalla, mutta iltabileisiin osallistunevat myös ännännen vuoden opiskelijat! Jatkot järjestetään Ilonassa, jossa palkitaan menestynein suunnistusjoukkue ja paras joukkueasu.

2016 8.

3.

7.

1.

6.

2.

nkatu

Paperi on uusi vinyyli

5.

4.

9.

KU OP IO

Kaupunkisuunnistus

16 Maaherra

Kuninkaa nkatu


ENNAKKOMYYNTIPISTEET - cafeSAVOTTA, Microkatu 1 - Kutop kirjakauppa, Opistotie 2 - Lukema, Yliopistonranta 3

Tapahtumapassi 12€ (ennakkomyyntipisteistä 12.9.2016 alkaen)

MISSION 1 MISSION 2 MISSION 3 MISSION 4 MISSION X

10 ostoleimaa = tapahtumahaalarimerkki 16 käyntileimaa = sisäänpääsy Albatrossiin Joukkuekilpailu = kilpailuaika klo 16-23 Soolokisa = kilpailuaika klo 16-23 16 käyntileimaa = soolosuorittajien arvonta

ILTATAPAHTUMA Ravintola Albatrossissa klo 21:00 alkaen. Liput ovelta 10€.

PÄÄPALKINNOT

Sponsored by

5 x GoPro Hero 4 Black + varustepaketti 5 x Beats langattomat kuulokkeet 9 x Tomtom Multi-Sport Cardio urheilukello Katso tarkemmat tiedot palkinnoista nettisivuilta!

Tapahtuman

Järjestää

Yhteistyössä

Tapahtumaravintolat

Itä-Suomen Yliopiston

Ylioppilaskunta

Esiintymässä

Gasellit

IS

025

www.kauppakadunimpro.fi

YY

PAM – liikealan Kuopion seudun osasto ry

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

impro2016-uljas.indd 1

15.8.2016 14:40:26

Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut BUFFA OPISKELIJOILLE 8,50 € (Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

ERIKOISKAHVEISTA -10%

(Voimassa ma-su)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

(Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI Uljas 5 | 2.9. 2016

17


Uljas 5 | 2. 9. 2016

McDonald`s Kuurnankatu 2 Sali avoinna ma-la 7-24 su 8-24 Autokaista 24h

1. Nefa-Joensuu 2. Tombolo 3. Susiraja Metal Club 4. ESN Joensuu 5. Praxis 6. Lingtwisti 7. African Students Association 8. Kassos 9. Poikkeus 10. Fides Ostiensis ja Pistis 11. Epsilon 12. Varnitsa 13. Iskra

14. Godis 15. Metsäylioppilaat 16. Popsi 17. RajaSpeksi 18. Opossumi 19. Echo 20. Täky 21. Legio Ostiensis ja Judica 22. Optimi 23. Joensuun Ylioppilasteatteri 24. Pohjola-Norden 25. Oidipus 26. Poliittiset

Kaupunkisuunnistus on ISYY:n perinne isolla P:llä kaikilla kolmella kampuksella. Kampuskaupunkeja on valloitettu fuksien toimesta jo ennen yhdistynyttä Itä-Suomen yliopistoa. Fuksit ovat tietenkin kaupunkisuunnistuksessa etusijalla, mutta iltabileisiin osallistunevat myös ännännen vuoden opiskelijat!

2016 1 2 6

5

26 25

4

3

24

20

19

23

22

9 18

21

10

Instagram: savonkinot.fi

Facebook: Elokuvateatterikesku Tapio

7

8

17

16 15

12 13 11 14

Joe nsu u

Kaupunkisuunnistus

18


OPISKELIJAMENU TRIPLE CHEESE BURGER

11,00 €

BEEF CAESAR BURGER

11,00 €

CHICKEN & CHEVRE DILLA

11,00 €

Pariloidun tomaattitortillan välissä broileria, vuohenjuustoa, Burgerin välissä broilerin rintafileetä, vuohenjuustoa, Amarillon cheddarjuustokastiketta, jääsalaattia, marinoitua punasipulia Monterey Jack –juustoa, papusalsaa sekä paholaisenkastiketta. sekä Pico de callo –tomaattisalsaa. Tarjoillaan Magic friesin kanssa. Lisänä salaattisekoitusta ja marinoitua punasipulia.

Burgerin välissä Caesar-kastiketta, burgerpihvi, parmesan-juustoa, jääsalaattia, marinoitua punasipulia sekä jalapenoja. Lisäksi bataattilohkot.

MEATY BURGER

11,00 €

Burgerin välissä purple slawta, burgerpihvi, Monterey Jack –juustoa, pekonia ja jalapenovalkosipulimajoneesia. Tarjoillaan ranskalaisten kanssa. Vähälaktoosinen

BROWNIE SHAKE Suklaabrownien makuinen pirtelö GIANT SODA 0,6 L NON-ALCOHOL OLUT 0,4 L 4,5% PÄÄRYNÄSIIDERI 0,3 L 4,7% OMENASIIDERI 0,3 L 4,7%

Laktoositon

4€ 3,50€ 3,50€ (NORM. 5,60€) 3,50€ (NORM. 5,60€) 3,50€ (NORM. 5,80€)

Gluteeniton

Hinnat ovat voimassa 1.9.–31.12.2016 Joensuun Amarillossa kaikilla voimassa olevilla opiskelijakorteilla. Etu on henkilökohtainen. Opiskelijakortilla näiden burgereiden tuunaus onnistuu veloituksetta myös kasvisversioksi tai gluteenittomaksi.

SYKSYN TÄYDELTÄ BILEITÄ! 2.9. SUPERDISCO

23.9. LOVEBILEET BY DEITTISIRKUS

21.10. HUNKS XXL MEGAPARTY

11.11. MÄKKI & HESA ÄIJÄ

2.1

18.11. EVELIINA

9.12. LIFT OFF TOUR

16.12. ARTTU LINDEMAN

EVERY WEDNESDAY & SUNDAY!

S I L T A K A T U

8

14.10. SUPER GLOW PARTY

F B . C O M / B E P O P. J O E N S U U

9.9. 7.10. 4.11.

F B . C O M / B E P O P S T R E E T

AMARILLO | Torikatu 20, 80100 Joensuu | 010 762 3420 Puhelun hinta: 0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/minuutti.

JOENSUU JUHLII MEILLÄ Uljas 5 | 2.9. 2016

19


Uljas 5 | 2. 9. 2016

1. Subwayn sisäpiha 2. Tottin puisto 3. Kirkkopuiston kenttä 4. Ranta Sao:n toimiston läheisyydessä 5. Best Western Spahotel Casinon parkkipaikka 6. Kauppatorin junapysäkin vieressä 7. Satamapuisto

Kaupunkisuunnistus on ISYY:n perinne isolla P:llä kaikilla kolmella kampuksella. Kampuskaupunkeja on valloitettu fuksien toimesta jo ennen yhdistynyttä Itä-Suomen yliopistoa. Fuksit ovat tietenkin kaupunkisuunnistuksessa etusijalla, mutta iltabileisiin osallistunevat myös ännännen vuoden opiskelijat!

2016 3

1

4

2

7

6

5

Sa vo

n lin

na

Kaupunkisuunnistus

20


Politiikka

Autenttista ja innokasta demokratiaa!

Demokratia-aktiivit Katariina Pietiläinen ja Ville Saarinen haluavat rakentaa yhteiskunnan, jossa ihmisillä on oikeasti

mahdollisuus vaikuttaa.

Mitä on 2000-luvun uudenlainen demokratia? Diem 25 liikkeen jäsenet yrittävät pelastaa EU:n hajoamiselta teknokraattien ja populistien temmellyksen keskellä. - Tuulia Reponen, teksti ja kuva DiEM25 äyn hakemassa Joenvelen, että omissa piireissäni kovin-

K

suun juna-asemalta DiEM-aktiivit Katariina Pietiläisen ja Ville Saarisen. Sataa. Tutustutan heidät paikalliseen vaihtoehtokahvilaan, Laituriin. Kummatkin ihastuvat paikkaan ja rupeavat heti puhumaan politiikkaa. Katariina, lempinimeltään Kata, on sosiologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Omien sanojensa mukaan demokratia-intoilija. Ville opiskelee samassa yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä ja sosiaalipsykologiaa. Teknologisti, joka kertoo, että demokratia 2.0 on ihan oven takana. Ville kertoo mikä EU:ssa mättää. Hän ja diemiläiset yleensä ovat kyllästyneet siihen, että politiikka on vain intressi-politikointia ja talous on vain asiantuntijavaltaa, joka ei Villen mukaan ole johtanut kovin hyviin lopputuloksiin. ”Asiantuntijavalta on korruptoitavissa. Tarvitaan demokratiaa!” Ville huudahtaa. DiEM25 on Villen ja Katan mukaan vaihtoehto teknokratiaan ja populismiin tuskastuneille. Kaksikko on skeptinen nykyisenkaltaista EU:ta kohtaan. ”Populismiteorian 1.1 on, että jos laittaa päätösvallan kansan ulottumattomiin, siitä seuraa pölhöpopulismia, kuten itse sitä kutsun”, Kata tietää. Vastaus kansainvälisiin haasteisiin ei kuitenkaan heidän mielestään löydy kansallisvaltioista. ”Milloin ja mistä te kuulitte DiEMistä?”, kysyn Katalta ja Villeltä. Ar-

kaan moni ei ole DiEMistä kuullut. Kata kertoo Euroopan laajuisesta ”leikkausmeiningistä” ja kotimaan talouspuheen yksioikoisuudesta. Se sai tämän yhteiskuntatieteilijän kiinnostumaan kreikkalaisen taloustieteilijän Giánis Varoufákiksen YouTube-luennoista. Kata muistelee innostuneena: ”Helmikuussa oli Berliinin launchtapahtuma, jonka kuuntelin heti ja olin ihan täpinöissäni. Seuraavana sunnuntaina käytin seitsemän tuntia manifestin kääntämiseen, koska olin niin innostunut. En ole ollut ikinä niin innostunut mistään.” Ville puolestaan on miettinyt useamman vuoden demokratian uutta aikakautta. Hän luki DiEMistä Helsingin Sanomista. Teknologistina hän uskoo, että ihmiset pystyvät saamaan uudenlaista vapautta automatisaation, tekoälyn ja teknologian kehittymisen kautta, mikä jättää jälkensä demokratiaan. Nykykehitys on lyönyt Villeä kasvoille, mahdollisuudet parempaan olisi olemassa. Euroopan oikeistolaistumiselle on Villen mukaan rakenteellisia syitä. Hän väittää Varoufakiksen osoittaneen EU:n ytimen olevan autoritäärinen. ”Talouden asiat on jätetty täysin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle, joka johtaa populismiin, kuten Kata aiemmin mainitsi, sekä yhteiskunnallisesti epärationaalisiin ratkaisuihin.” He kertovat DiEMin taistelevan EU:n rakenteellista korruptiota vastaan läpinäkyvyys-kampanjalla. Kyse on EU:n lobbauksesta, joka

DiEM25 on lyhenne sanoista Democracy in Europe Movement. Luku 25 tulee tavoitteesta saada perustuslaki EU:lle vuoteen 2025 mennessä. DiEM25:n mukaan perustuslaki selkeyttäisi EU:n päätöksentekoa. DiEM25:n läpinäkyvyysadressi on allekirjoitettavissa netissä: https:// you.wemove.eu/campaigns/ transparency?utm_source=member

on kuulemma EU:ssa rumempaa kuin Washingtonissa. Pyöröoviilmiö eli johtavien EU-poliitikkojen siirtyminen liikepankkien johtoon, kuten José Manuel Barroson hyppy Goldman Sachsin hallituksen puheenjohtajaksi, saa diemiläiset tuohtumaan. Ratkaisun on heidän mukaansa suora demokratia. ”Annetaan ensiksi työkalut osallistumiseen ja tietoa EU:sta ja päätetään sitten toimiiko!” Ville kokee, että nykyinen edustuksellinen demokratia luo poliittista apatiaa, koska ajattelun voi ulkoistaa. Tavallisten ihmisten voimattomuus puolestaan heijastuu negatiivisesti suurten ongelmien ratkaisuun. Haastateltavani ovat monesta asiasta samaa mieltä. Asiantuntijakeskeisyys herättää heissä kuitenkin erimielisyyttä. Katan näkökulmasta korkeakoulutettujen velvollisuus on parantaa yhteiskuntaa, Ville taas katsoo vastuun kriittisestä ajattelusta kuuluvan kaikille. ”Ja mitä Suomen valtio tähän vastaa: [yhdessä] LEIKATAAN KOULUTUKSESTA!”

Uljas 5 | 2.9. 2016

21


Gradu

22

Ilmianna meille kiinnostava gradu. toimitus@uljas.net

Uljas 5 | 2. 9. 2016


Todellista Proustia etsimässä Reppana ja sairaalloinen Marcel Proust yllätti kaikki läheisensä, kun hänestä tuli suurkirjailija. Anssi Neuvoselle oli luontevaa tehdä gradunsa Proustista. - Rimma Erkko, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

M

arcel Proust (1872-1922) oli ranskalainen modernistinen kirjailija. Proustin pääteos on seitsenosainen romaanisarja Kadonnutta aikaa etsimässä ja siitä hänet parhaiten tunnetaan. Romaanisarja ei koskaan valmistunut, sillä Proust kuoli ennen kuin ehti saada sen valmiiksi. Anssi Neuvonen teki gradunsa Proustin taidekäsityksestä. Neuvonen tutkii gradussaan Proustin herkistymistä taiteelle ja miten se näkyi hänen ajattelussaan. ”Yksi Proustin taidekäsityksen ydinkohdista on se, että kun omaa menneisyyttään kanavoi taiteeseen, syntyy väistämättä jotain persoonallista. Proust katsoi tämän pätevän erityisesti pettymysten kohdalla. Proust koki olevansa eräänlainen oman elämänsä epäonnistuja, mutta hän onnistui luomaan siitä koskettavaa taidetta.”, Neuvonen sanoo. Melko pessimistisesti ajateltu mieheltä, jonka teos on yksi länsimaisen kirjallisuuden klassikoista edelleen. Liiasta ylimielisyydestä ei ainakaan voi taiteilijaa syyttää. Harva Proustin lähipiirissäkään uskoi hänen menestyvän. ”Lähes kaikki Proustin läheiset olivat yllättyneitä, kun reppanan oloisesta Marcelista tuli suurkirjailija. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka lannistava ja jäykkä ennakko-oletuksiin perustuva ’yleinen

muotti’ on. Jokainen ihminen kantaa sisällään uniikkia hahmoa, jonka potentiaalia edes ihminen itse ei kokonaan tiedä”, Neuvonen miettii. 1800 – ja 1900-lukujen taite, jolloin Proust eli, oli ristiriitaista ja kiihkeää aikaa Euroopan kulttuurielämässä. ”Talous ja kulttuuri kukoistivat, mutta hyvinvoinnin ja teknologisen kehityksen varjoissa muhivat dekadenssi, hedonismi ja pessimismi. Tämä oli kuin myrskyvaroitus suuremmasta konfliktista, ja lopulta ilmaan jäi leijumaan ensimmäisen maailmansodan jälkeinen kalpea valo. Proust eli keskellä tätä kaikkea, ja se näkyy luonnollisesti hänen töissään”, Neuvonen kertoo. Proust oli herkkä ja eksentrinen intellektuelli, joka sairasteli paljon. Filosofina hän oli aikaansa edellä, eikä tyytynyt pelkästään ajankohtaiseen sivistykseen. Erityisesti romantiikka ja dekadenssi vaikuttivat nuoreen Proustiin. Myöhemmin hän karsasti koulukuntamaisuutta ja nosti vaiston älyä tärkeämmäksi taiteen tekemisen työkaluksi. ”Proust ajatteli, että taiteilijan tulisi luopua sosiaalisesta kunnianhimostaan ja antautua kuuntelemaan sisällään soivaa sävelmää, joka on peräisin hänen aiemmasta kotimaastaan. Kun taiteilija kuuntelee itseään, hän on persoonallinen ja kykenee näyttämään uusia maailmoja taiteensa kautta. Taiteilija voi löytää kimmokkeensa mistä tahansa: sateen henkäyksestä, mainoksesta, käymälän

seinästä, milloin mistäkin. Vaikuttaa, että Proust itsekin seurasi mielensä oikkuja ja yllykkeitä niin itsensä sivistämisessä kuin taiteellisessa luomisessaankin. Ilman näitä rakennusaineita hänestä olisi voinut tulla pätevä taiteilija, mutta tuskin persoonallinen ja Kadonneen ajan tapaista teosta ei välttämättä olisi syntynytkään.”, Neuvonen selittää.

”Talous ja kulttuuri kukoistivat, mutta hyvinvoinnin ja teknologisen kehityksen varjoissa muhivat dekadenssi, hedonismi ja pessimismi. Taide oli eri muodoissaan läsnä jo Proustin lapsuudenkodissa. Kirjoittamisensa Proust aloitti nuorena journalismin parissa. Jo varhaisissa kirjeissä näkyy hänen koukeroinen tyylinsä, jota Neuvonen kuvailee ”kirkkaaksi kuin lähdevesi”, vaikka myöntääkin, että lukijaa se ei päästä helpolla. Proustin ilmaisu haki kuitenkin muotoaan vielä pitkään. Erityisesti vuosina 1896-1910 Proustin filosofinen ajattelu ja taidekäsitys kehittyivät siihen suuntaan, joka mahdollisti pääteoksen syntymisen. ”Proustin on täytynyt olla tuolloin melkoisen turhautunut. Hänellä oli paljon monimutkaista sanottavaa, ja kesti kymmeniä vuosia ennen kuin hän sai ilmaistua ajatuksensa haluamassaan muodossa. Proust on hauskimmillaan kuvatessaan ihmisten turhamaisuutta ja snobismia. Proustin pääteoksen omituisuudesta kertoo se, että vielä 2010-luvulla tutkijat kiistelevät siitä, mistä siinä oikein on kysymys”, Neuvonen sanoo.

”Gradun tekeminen on kuin tyrnimarjoja poimisi”

A

nssi Neuvonen viimeisteli perustutkintonsa Itä-Suomen yliopistossa viime lukuvuoden aikana. Pääaineena hän opiskeli yleistä historiaa ja sivuaineina taiteensosiologiaa, taideaineita, filosofiaa, sosiologiaa ja musiikkitiedettä. Hänen gradunsa on kulttuurihistoriallinen tutkimus, jossa hyödynnetään biografista, eli elämäkerrallista lähestymistapaa ja tekstin lähilukua. Muusikonura keskeytti yliopisto-opinnot hetkeksi ja gradu syntyi osittain musiikin tekemisen ohessa. ”Tauon aikana huomasin, että Proustin lukeminen oli muodostunut ikään kuin rakkaaksi harrastukseksi – tai todellisuuspaon muodoksi – joten Proust oli luonteva aihevalinta gradulle”, Neuvonen sanoo. Random faktana Neuvonen kertoo pitävänsä tyrnimarjojen keräilystä. ”Niihin ei ollut ihan helppoa saada hyvää otetta ja oksien piikitkin pistelivät. Sellaisesta minä pidän!” ”Gradun tekeminen on vähän kuin keräisi tyrnimarjoja: tasainen ja säännöllinen tahti tuottaa tulosta, mutta jos puristaa liian kovaa, mehut valuvat sormille. Lisäksi oksien piikit vaanivat. Voi ne marjat jättää puuhunkin, mutta jotainhan sitä tulisi syödä.” ”Minun mielestä gradun tekeminen ja koko korkeakoulututkinnon suorittaminen on ennen kaikkea etuoikeus. Tuntui hyvältä saada gradu valmiiksi, vaikka pidempikestoisemmasta työstä onkin surullista päästää irti, sitä kun tekisi mieli hioa ja parannella vielä lisäviikko jos kaksikin.” Uljas 5 | 2.9. 2016

23


Kulttuuri Lainit

Katutaiteen huippunimet Kuopioon Katutaideyhdistys Urbaani ry:n järjestämä Lainit-tapahtuma kokoaa suomalaisia katutaiteilijoita maalaamaan Haapaniemenkadun pysäköintihallin sisätiloja. Tapahtumaan kuuluu myös Kuopion keskustaan toteutettava muraaliteos, jonka teosta vastaa Street Art Vantaa-katutaidekollektiivi. - Niina Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

L

ainit-tapahtuma on historiallinen, sillä mitään sen kaltaista ei ole Kuopiossa aiemmin järjestetty. ”Ei ole järjestetty tällaista yksittäistä tapahtumaa, johon tekijöitä olisi kutsuttu ympäri Suomen ja jonka maalattava tila olisi keskustan alueella sijaitseva kiinteistö”, Urbaani ry:n puheenjohtaja Mikko Parviainen kertoo. Yleisölle avoimen tapahtuman päätavoitteena on tuoda lisää katutaidetta Kuopioon ja tehdä sitä tutuksi yleisölle. Suurin osa osallistujista on kutsuvieraita, joita on pyydetty mukaan järjestäjien toimesta jokaisen omintakeisen tyylin perusteella. ”Pyrimme murtamaan ennakkoasenteita, joita ihmisillä mahdollisesti on. Tapahtumalla osoitamme, ettei kaupungin tarvitse olla harmaata massaa, vaan siellä saa näkyä värejä ja erilaisia linjoja”, Parviainen perustelee. Tapahtuman järjestäminen on ollut yhdistyksen tavoitteena ja haaveena sen perustamisesta vuonna 2015 alkaen. ”Tila tapahtumalle ja yhteydet tekijöihin kerääntyivät pikkuhiljaa muun yhdistyksen toiminnan ohella, mutta tärkein ja ratkaisevin ajankohtaan vaikuttava asia oli Suomen Kulttuurirahaston PohjoisSavon rahaston keväällä 2016 myöntämä avustus tapahtuman järjestämiseen. Kun rahoitus oli selvillä, saatiin rattaat pyörimään tapahtuman toteuttamiseksi”, Parviainen kiittelee. Teoksilla ei ole yhteistä teemaa, vaan

osallistujat työskentelevät omien mieltymystensä mukaan. ”Täydestä improvisoinnistakaan ei ole kyse, sillä tekijät ehtivät suunnitella etukäteen mitä paikan päällä toteuttavat. Osallistujat kuitenkin todennäköisesti tekevät ainakin osia töistään improvisoiden”, Parviainen kertoo. Parviainen kokee katutaiteen aseman nousseen Suomessa, vaikka Kuopio ei varsinaisesti nollatoleranssista koskaan kärsinytkään. ”Kun pääkaupunkiseudulla aikanaan siivottiin pienimmätkin teokset katukuvasta pois, Kuopiossa oli olemassa laillinen katutaideseinä. Katutaide on nykyään entistä hyväksytympää. Se otetaan taidemuotona vakavasti ja suomalaisten katutaiteilijoiden töitä ostetaan jopa taidemuseoiden kokoelmiin. Siitä on tullut niin sanotusti salonkikelpoista”, Parviainen kertoo. Urbaani ry on ollut pystyssä reilun vuoden, ja yhdistyksen rekisteröitymisen jälkeinen aika on ollut Parviaisen mukaan nousujohteista. ”Yhteistyökuvioita, uusia yhteyksiä ja tilaustöitä tulee koko ajan lisää. Varsinkin tämän vuoden puolella tekemistä on riittänyt. Ensi vuonna kaikkea tehdään tietysti enemmän, isommin ja paremmin. Yksi ensi vuoden tavoitteista on saada lisää laillisia katutaideseiniä Kuopioon”, Parviainen kertoo. Osana Lainit- tapahtumaa Kuopioon maalattiin jo elokuussa Torikatu 18:sta sijaitsevan Lainit-katutaidetapahtuma 3.9.2016 kello 11–18 Kuopion Haapaniemenkadun pysäköintihallissa.

kerrostalon ulkoseinään muraali. Sen toteutti katutaideryhmä Street Art Vantaa. Kuvassa Urbaani ry:n puheenjohtaja Mikko Parviainen.

Bileet

Lehtiä Ilosaaressa siirtyi Areenalle

J

VG nousee taas Joensuu Areenan lavalle viihdyttämään opiskelijoita. Duo tähdittää Ilosaaresta areenan suojiin siirtynyttä Lehtiä Ilosaaressa -festivaalia 8. lokakuuta. Samalla lavalla tyypit on nähty viimeksi Lunta Ilosaaressa -festareilla helmikuussa, eivätkä he muutenkaan ole uusia vieraita kaupungissa. JVG on myynyt loppuun myös Hartwall Areenan, joten täysi tupa lienee luvassa täälläkin. Muita esiintyjiä opiskelijafestarilla ovat useita kohuja lyhyeen aikaan mahduttanut ja Suomen tämän hetken halutuimpiin artisteihin lukeutuva Sanni

24

Uljas 5 | 2. 9. 2016

Areenalla. Ilosaari on remontin vuoksi pois käytöstä loppukesään saakka. Toisaalta on epävarmaa, kannattaako Lehtiä Ilosaaressa -festivaalin palata Ilosaareen remontin valmistuttua, sillä syksyiset kelit tekevät ulkoilmakonsertin järjestämisestä epävarmaa puuhaa. Festarin järjestää Kerubi Events, joka vastikään nappasi järjestettäväkseen myös jokasyksyisen Joen yö -tapahtuman.

JVG:n Jare Brand ja Ville Galle Areenalla ennen keikkaansa Lunta Ilosaaressa -festivaalilla.

sekä Poets Of The Fall, Kuningasidea, Happoradio ja Nikke Ankara.

Helmikuun Lunta Ilosaaressa -festivaali osoitti, että konsepti toimii myös

Pasi Huttunen, teksti Emma Vormisto, kuva


Ylioppilasteatteri

Syksyn avauksen innoittajana Rakkaus Joensuun ylioppilasteatteri avaa syksyn draamalla ja etsii uusia jäseniä. - Pasi Huttunen, teksti & Ella Törmikoski, kuva

J

oensuun ylioppilasteatteri etsii taas uusia jäseniä joukkoonsa. Valintatilaisuus järjestetään Väen talolla 10. syyskuuta. Teatteri aloittaa syyskautensa Perintö-näytelmällä Kerubin Kellarissa 21. syyskuuta. Ylioppilasteatteriin haetaan paitsi näyttelijöitä myös ohjaajia, puvustajia, lavastajia, tuottajia, soittajia sekä teknikkoja. Valintatilaisuudessa on luvassa yksilöja ryhmätehtäviä sekä teatteriin ja sen tiloihin tutustumista. Tilaisuuteen ilmoittautuneille toimitetaan myös ennakkotehtävä. Teatterin syksyn avaava Perintö on Ville Rautiaisen ja

Risto Saravon käsikirjoittama sekä Rautiaisen ja Emmi Kiiskisen ohjaama draama lähimmäisenrakkaudesta, velvollisuudentunteesta ja luopumisen vaikeudesta. Teksti on saanut inspiraationsa Jarkko Martikaisen kappaleesta Rakkaus. Rooleissa nähdään Sauli Pietarinen, Jarkko Sirainen, Kati Vallius, Matias Kangas, Marja Kuokkanen, Emmi Kiiskinen ja Ville Rautiainen.

Itäafrikkalainen tanssi, brasilialainen capoeira ja suomalainen kantele yhdistyvät omalaatuisessa Rise of the Queens -tanssiesityksessä Snellmanialla Kuopiossa 10. syyskuuta kello 18. Fiilistely musiikin kera alkaa jo kello 17, joten paikalle voi saapua ajoissa. Esityksen järjestää Afrikka tutuksi työpajat ja se on maksuton. Nähtävillä on myös Haapaniemen koulun ja Martti Ahtisaaren koulun oppilaiden sarvikuonoaiheisia piirroksia.

Hurjien Poikien autoilulevy

suus 10. syyskuuta Väen talolla. Ilmoittautuminen 7. syyskuuta klo 20 mennessä. syyskuuta kello 19.

JoYT:n syyskauden näytelmä Perintö, on saanut innoituksensa Jarkko Martikaisen samannimisestä kappaleesta.

Kirja-arvio

Riipaiseva ja lohdullinen tarina kiusaamisesta

N

uoren hauraan identiteetin ja kipuilevan kasvun kuvauksessa Mooses Mentula onnistuu aivan upeasti, vaikka hänen uusin romaaninsa Jääkausi ei aivan edellisen, Isän kanssa kahden (2013) -esikoisromaanin tasolle nousekaan. Mentula ei saa tarinaa yhtä kiinteäksi kokonaisuudeksi kuin edellisessä, ja siinä on paikoin samanlaista irrallisuuden tuntua kuin joissakin hänen Musta timantti (2011) -novellikokoelmansa novelleista. Jääkausi on silti hyvin kirjoitettu ja ajoittain äärimmäisen koskettava tarina. Mentulan taito eläytyä ja välittää sekä rajuja että hienovaraisempia tunteita hyvin suoraan on ihailtava.

Jääkausi kuljettaa rinnakkain

toisiinsa nivoutuvia kahta tarinaa. Toisessa Helmi on kiusattu nuori, joka saapuu uudelle paikkakunnalle ja keksii selviytymiskeinot jouduttuaan sielläkin kiusaajien hampaisiin. Toisessa taas Juha on paikallisen koulun historianopettaja, joka haaveilee sapattivuodesta Thaimaassa vaimonsa kanssa, mutta joutuu syyttömänä yhteisön tuomiolle ja häpeäpaaluun. Kahdesta tarinasta Juhan tarina jää lopulta hiukan ontoksi kun taas Helmin tarinaan lukija

Savonlinnan OKL:n ympärillä kuohuu välillä myös mukavissa merkeissä. Puistokatu Block 9. syyskuuta on kaikille avoin tapahtuma, johon toivotaan kaikkia savonlinnalaisia sekä niitä, jotka ovat joskus opiskelleet Savonlinnassa. Ohjelmassa on erilaisia työpajoja, joissa on tarjolla tanssia, musiikkia, käsitöitä ja esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa.

Kanteleen ja capoeiran fuusio

Joensuun ylioppilasteatterin valintatilai-

Perintö ensi-illassa Kerubin Kellarissa 21.

Opettajat ja opeopiskelijat kerääntyvät Savonlinnaan

Joensuulainen psykedeelinen kummajainen, Timo Torvisen ja Heikki Väisäsen vuonna 2002 perustama yhtye Heko ja Hurjat Pojat julkaisi vastikään uuden Grand Love Auto -albuminsa. Se on verkossa vapaasti kuunneltavissa. Levystä on luvassa myös vinyylipainos marraskuussa jahka se saapuu painosta. ”Uuden levyn kantavana teemana on autoilu, mutta lauluja kuullaan myös bändille jo ennestään tutuista aiheista, kuten roboteista, hiukkaskiihdyttimistä ja syötäväksi sopimattomista aineista”, Väisänen ja Torvinen kuvailevat. Heko ja Hurjat Pojat kulttuurikahvila Laiturilla 2. syyskuuta.

Kaavoitusta ja kaljaa Sointulassa Koska kaavoitus kiinnostaa kaikkia, on Joensuussa tarjolla todellista herkkua. ”Sykkiikö sydämmesi kaavoitukselle? Kiinnostaako Joensuun kaupunkipolitiikan suunta tulevina vuosina? Herättääkö keskustan tiivistysohjelma sinussa tunteita?”, Puolikuiva kaavoitusilta -tapahtuman järjestäjät kysyvät. Kyseessä on on Savo-Karjalan Luontopiirin vapaamuotoinen kaavoitusaiheinen illanvietto Sointulassa 20. syyskuuta kello 17.

Synkkää psykedeliaa La Barressa ”Pimeetä on, vettä tulee ja kaikkia vituttaa”, kuuluu tapahtuman evästys. Lienee syytä uskoa kun La Barren lauteille Joensuussa nousee 17. syyskuuta painostavaa psykedeliaa tarjoileva renate/cordate, progressiivista doomia soittava Aural Hex sekä death metallin, hardcoren ja post-metallin synkillä rajoilla seikkaileva Breathe The End. Nyt on kaikilla kivaa.

Mooses Mentulan kolmas teos käsittelee kiusaamista.

uppoaa syvälle. Se aiemminkin saatu tuntuma vahvistuu edelleen, että Mentula on vahvimmillaan lapsuuden kuvaamisessa. Aikuisen miehen sinänsä rankan ja traagisen tarinan kerronnasta puuttuu dramaturgista voimaa, eikä se vie samalla tavalla mennessään. Kirjan todelliseksi päähenkilöksi osoittautuukin lopulta juuri Helmi ja tarina on hänen kasvutarinansa. Samalla tulee mieleen, että kirjassa kuvatun kaltaista kiusaamista kokeneelle tämän lukeminen voi olla erittäin raju kokemus. Siitä ihmisestä sitten varmaan riippuu, että onko se kokemus parantava vai vahingoittava. Mentulan romaanissa, kuten hänen aiemmassa tuotannossaan-

kin paistaa läpi hänen työkokemuksensa toimittajana, opettajana ja rehtorina. Hänen tarinoissaan kaikuu sellainen vahva elämänmaku, joka huokuu maakuntalehtien sivun laitapalkkien pikku-uutisista. Mentula värittää ne fiktion keinoin voimakkaiksi ja värikylläisiksi kertomuksiksi. Mentula ei etäännytä tarinaa helposti pureskeltavaksi huumoriksi tai muuten kevennä sitä keinotekoisesti, mutta teksti ei myöskään kannusta vetämään itseään jojoon. Aihe on masentava, mutta kirja ei lopulta sitä ole. Mooses Mentula: Jääkausi. WSOY 2016. 263s.

Pasi Huttunen

Taistelukenttiä Kuopiossa Studio Landscapes and Battlefields on loviisalaisen Linda Varoman rakennettua maisemaa pohtiva näyttely Kuopion Galleria Kulmassa. ”Olen jo useamman vuoden ajan ollut kiinnostunut maisemasta, osaamatta kuitenkaan sen tarkemmin eritellä mikä minua maisemassa tai sen käsittelemisessä kiinnostaa. Olen liikkunut jossain rakennetun ja dokumentin sekä myös maiseman ja muotokuvan rajamaastossa”, Varoma kertoo. Studio Landscapes and Battlefields -näyttelyn avajaiset 4. syyskuuta Galleria Kulmassa kello 13-15. Taiteilija on paikalla.

Artisti kampuskaupungissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas Uljas15| 24. | 2.9.1. 2016 2014

25


Kela laulaa ja somettaa

Live-striimaukset kellarista ja huumoria hersyvät päivitykset ovat saaneet kansan sekaisin. Anssi Kela, 44, on operoinut sosiaalisessa mediassa jo lähes 15 vuoden ajan, mutta vasta nyt muutkin kuin fanit ovat oppineet ymmärtämään, että Kela on in. - Mira Heiskanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

A

nssi Kela on tällä hetkellä yksi sosiaalisen median seuratuimmista suomalaisista artisteista. Esimerkkinä mainittakoon, että Facebookissa artistia seuraa tällä hetkellä reilut 90 000 ihmistä. Ammatinharjoittamisen kannalta muusikko pitää sosiaalista mediaa yhtä olennaisena asiana kuin kitaralla säestämistä. ”Duunin kokonaiskuva ei ole ainoastaan sitä, että alan vääntää biisiä tai hyppään lavalle. Se, että istun alas ja kirjoitan Facebook-päivityksen on erilainen puoli työtä”, Kela pohtii.

”Sellaiset ihmiset, jotka ei välitä mun musiikista, tykkää kuitenkin lukea mun juttuja. Kelalle somettaminen ei ole pakkopullaa, vaan asioita lähestytään ilon kautta. Mies ei sanojensa mukaan halua täyttää somea turhalla länkytyksellä, vaan teksteissä panostetaan sisältöön. ”Uskon, että laatu on suosion salaisuutena. Sellaiset ihmiset, jotka ei välitä mun musiikista, tykkää kuitenkin lukea mun juttuja”. Kun katsotaan ajassa taaksepäin, voi todeta, että Kela oli aktiivinen somettaja

jo ennen kuin sanaa sosiaalinen media oli keksittykään. Uransa alkuvaiheessa 1990-luvun tienoilla Kela teki nettisivut silloiselle Pekka ja Susi -yhtyeelleen. ”Nettisivujen tekeminen vaati sen, että piti itse alkaa koodaamaan. Siitä asti mä oon ollut kiinnostunut nettihommasta ja vuorovaikutuksesta”, Kela toteaa. 2000-luvun alussa Nummela-albumin julkaisun aikaan nettisivut uudistettiin. ”Halusin sinne kysymys-vastauspalstan. Siellä oli lomake, jonka kautta mulle tuli kysymyksiä ja sitten vastailin niihin. Myöhemmässä vaiheessa tuli keskustelufoorumi, sitten tuli blogi ja nyt on Facebook”, Kela luettelee. Vuorovaikutus nousi keskeiseksi teemaksi artistin nettisivuilla heti alusta alkaen. Kanssakäyminen fanien kanssa on edelleen keskiössä, vaikka nettikäyttäytyminen on muuttanut muotoaan. Postaukset, joita Kela julkaisi ennen blogin puolella, ovat nyt Facebookissa. ”Paljon on muuttunut, mutta paljon on myös samaa. Pidän kanssakäymistä

edelleen tärkeänä ja hauskana”, Kela kertoo. Yhdessä yössä some-suosio ei ole syntynyt, vaikka muutos on ainakin ulkopuolisen silmin tapahtunut nopeassa tahdissa. ”Olen tehnyt tietoisesti hitosti duunia. Facebookin artistisivu on ollut muistaakseni tammikuusta 2010 asti käytössä, mutta viime vuotinen Vain Elämää -ohjelma antoi lisäbuustia suosiolle”, Kela toteaa. Kelan mukaan hän on artistina kenties keskivertomuusikkoa hanakampi tarttumaan uusiin asioihin, kuten suorien lähetysten tekemiseen sosiaalisen median kautta. Viime vuoden puolella Kela heitti keikan kellarista ja striimasi esityksensä suorana Facebookiin. ”Uskon, että olen eka artisti Suomessa, joka kokeili sitä. Mä tein sen heti, kun se tuli mahdolliseksi. Avasin ekan lähetyksen, ja huomasin saman tien, että ruudun toisella puolella oli 2000 ihmistä. Silloin mä ajattelin, että okei, tässä on jotain”, Kela sanoo. Kela onkin kunnostautunut erilaisten tempausten tekijänä. ”Tempaukset piristävät elämää. Viimeisimpänä voisi mainita Tennispalatsin katolla esiintymisen viime keväänä”, hän mainitsee. Kelan mukaan aktiivinen somen päivittäminen on johtanut enimmäkseen siihen, että hänet tunnistetaan herkemmin kadulla. ”Esimerkiksi Linnanmäellä tyttären kanssa ei voi olla rauhassa siinä määrin, missä vuosi sitten sai vielä olla. Selfien ottajia on paljon enemmän kuin aikaisemmin”, Kela naurahtaa. Myös ne henkilöt, jotka eivät ole seuranneet Kelan musikaalista uraa vuosien varrella ovat nyt alkaneet seuraamaan häntä somessa. Mitä mieltä mies itse on suuresta some-suosiostaan? ”Ehkä mulla on tuntosarvet herkemmät tuossa asiassa. Tarkoituksenani ei ole ollut yrittää nostaa itseäni jollekin some-jalustalle ja olla some-guru, enkä itseäni sellaiseksi mielläkään. Voisin ehkä pärjätä ihan hyvin ilman somea, mutta voi myös olla, etten pärjäisi ilman sitä”, Kela tuumii.

Lokki tutustuu työläistaiteilijaan Taidekasvatuskirja esittelee kuopiolaismaalari Juho Rissasen elämää ja taidetta. - Pasi Huttunen, teksti & Anna Vepsä, kuva

L

okki nimeltä Hönttiäinen tutustuttaa taiteilija Juho Rissasen (1873-1950) elämään ja taiteeseen. Kuopiolaisen taidekasvattaja Tiina Kekäläisen kirjoittama ja Anna Vepsän kuvittama Taiteilijan matkassa - Juho Rissanen

26

Uljas 5 | 2. 9. 2016

ja taidelokki Hönttiäinen maailmalla -kirja julkaistaan 7. syyskuuta. Rissanen syntuyi Kuopiossa työläisperheeseen ja oli ensimmäisiä suomalaisia työläistaustaisia taidemaalareita. Tämä näkyy myös hänen tuotannossaan.

Taideopintoihin nuorelle Rissaselle avasi tien Albert Edefelt ja myöhemmin hän opiskeli muun muassa Pietarin taideakatemiassa Ilja Repinin oppilaana. Kirjassa lokinpoikanen seurailee Rissasen tekemisiä ja lähtee kiertämään maailmaa taiteilijan mukana. Kirja esittelee taiteilijan elämänvaiheita, mutta mukana on myös tehtäväosuus, joka tarjoaa keinoja lähestyä taidetta. Kirjan kohderyhmänä ovat perheet ja lasten

kanssa työskentelevät. Kirjaa voi ostaa Kuopion taidemuseon museokaupasta.


Matka luontosuhteeseen 27 päivässä Savonlinnalaislähtöisen Jaakko Ruuskan dokumenttielokuva tekee matkaa erilaisiin luontosuhteisiin. Ohjaajan ajoi tämän elokuvan tekoon tunne oman luontoyhteyden puuttumisesta. - Hanna Savisaari, teksti

L

uonto sisälläni kertoo ohjaaja Jaakko Ruuskan matkasta takaisin kotiin. Elokuvan ennakkonäytös nähtiin elokuussa osana Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin ohjelmaa. ”Olin turhautunut tilanteeseen, jossa luonto puuttui omasta kokemuspiiristäni”, helsinkiläistynyt ohjaaja kertoo näytöksen jälkeen. Havainto alkoi herättää kysymyksiä, vähitellen yhä painavampia. Aiheesta lähti syntymään elokuva. Ruuska otti kameran, rinkallisen retkeilykamppeita ja lähti ystävänsä kanssa Helsingistä Savonlinnaan kävellen, loppumatkasta Saimaata meloen. Junalla tai autolla matkaan menee muutama tunti, lihasvoimalla 27 päivää. Matkan tarkoitus oli tehdä tuntuvaksi kuljettu matka, joka oli autolla ja junalla jäänyt konkretisoitumatta. Häntä oli alkanut häiritä tunne siitä, että luonto on jossakin auton ikkunan takana ja kulkee ohi puiden rivistönä. Ruuska halusi tuntea maiseman. Ja se tuntuikin. Esimerkiksi siinä, ettei kyläkauppoja enää juuri ollut, että mukaan pakattu makuupussi oli liian ohut. Tai rämpimisenä eksyttävässä koivutaimikossa, josta Ruuska toteaa: ”Vitikko on ihmisruumiille vieras tila, jonka ihminen on itse saanut aikaan.” Ruuskan oman matkan lisäksi hän esittelee monta muuta matkaa. Elokuvassa esiintyy viitisentoista henkilöä, joista kukin pohtii suhdettaan luontoon. Jokaisen heistä elämässä luonto on merkittävässä roolissa: työnä, kotina, tutkimuskohteena, intohimona tai huolen aiheena. ”Halusin herättää elokuvallani vuoropuhelua elokuvan henkilöiden välille”, Ruuska kertoo. Elokuvan musiikin on tehnyt The Mystic Revelation of Teppo Repo. ”Lähetin muusikoille raakamateri-

Ohjaaja Jaakko Ruuska

aalia, jonka pohjalta sävellystyö tehtiin. Kullekin elokuvan henkilölle haluttiin omanlainen soundinsa”, Ruuska kertoo. Musiikki kuljettaa katsojaa tunnelmasta toiseen. Henkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta jotakin yhteistäkin on. Lähes kaikkien yhteys luontoon

muodostuu jonkin suorituksen kautta: valokuvaamisen, metsästyksen, hyönteisharrastuksen, lintujen rengastuksen tai vaikkapa avovesiuinnin. Kuvaus on todella hienoa, musiikki vaikuttavaa. Elokuva on toimiva sekoitus esseetä ja matkakertomusta. Välillä

mennään oivaltavasti dokumentaarisen kuvauksen tuolle puolen stop motion -animaatiolla ja päällekkäiskuvilla. Elokuva loppuu kuviin yksittäisistä puista kaupungissa. Sinänsä muusta kokonaisuudesta irrallinen kohtaus puhuttelee. Se tuntuu huomautukselta: luonto on tässä, koko ajan, mutta moni ei sitä huomaa. Yksi puheenvuoroista tulee manan majoilta filosofi Jacques Derridalta (1930-2004), joka pohtii dramatisoituna hahmona absoluuttista toiseutta. Se, mistä henkilöt luontosuhteena puhuvat, tuntuu useimmille olevan jotakin arjesta irrallista. Tarvitseeko ihminen siis välineen voidakseen sanallistaa oman luontosuhteensa? Liittyykö luontosuhteeseen väistämättä toiseus? Luonto sisälläni - The Nature of My Heart Dokumenttielokuva, 59 min. 2016 Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus: Jaakko Ruuska Tuotanto: Hallava Musiikki: The Mystic Revelation of Teppo Repo

Kansainvälistä luontoelokuvaa seitsemättä kertaa Ella Karttunen

Kannatusyhdistyksen voimin järjestetty Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali SINFF järjestettiin elokuussa seitsemättä kertaa. Pienen, mutta ammattimaisesti järjestetyn festivaalin tapahtumapaikkana oli sisävesilaiva ja Savonlinnan satamaan pystytetty elokuvateltta. Tapahtumia oli myös Riihisaaressa sijaitsevalla maakuntamuseolla. Vieraita varten Riihisaaressa oli paloautoon rakennettu sauna, josta pääsi pulahta-

maan Saimaaseen. Elokuvia näytettiin 30, ja niiden lisäksi oli tarjolla livemusiikkia, varjoteatteria, luentoja, kaivosaiheinen seminaari ja työpajoja. Festivaalin kävijämäärä kasvoi puolella viime vuodesta: nyt yleisöä oli rapiat 2100. Kaksi näytöstä myytiin loppuun. http://www.sinff.fi

Hanna Savisaari

Uljas 5 | 2.9. 2016

27


Avoimet ovet Fittarilla 10.9.2016. Aikataulu www.fittari.fi !

Crosstraining

Tule tutustumaan lajiin open tunneille tai ilmoittaudu seuraavalle peruskurssille joka alkaa 20.9. !

Ryhmäliikunta

Monipuoliset ryhmäliikuntatunnit, esim uutuutena trampoliinitunti fitJumping. Katso syksyn aikataulu netistä!

Hot sali

Hot salissa mukava tehdä kehonhuoltoa lämmössä. Meillä on joogaa, pilatesta, hotstretchingiä, fitbalance ja hotcore.

Spinning

Tehokkaiden spinningtuntien lisäksi meiltä löydät myös MyRide-virtuaalitunnit.

kuntosali - ryhmäliikunta - crosstraining

HOI OPISKELIJA!

SUOSITTELEMME: To 15.9. Carelia-sali klo 19

SUURET YKSINÄISET

Olisiko aika pitää taidepaussi? Konserttipäivänä opiskelijalippu sinfoniakonserttiin vain

6 €!

(norm. 9,50 €)

To 3.11. Carelia-sali klo 19

KAIKUJA MANALASTA To 1.12. Carelia-sali klo 19

VUODENAJAT LIPUNMYYNTI: Carelicum, Koskikatu 5 carelicum.palvelut@jns.fi tai konserttipaikalta alkaen tuntia ennen konserttia, Yliopistokatu 4

www.joensuu.fi/orkesteri

JOENSUUN RAUTATIEASEMALLA!

28

Uljas 5 | 2. 9. 2016


ISYY:LLÄ ON ASIAA TAPAHTUU

Tapahtumat

TIMBER! Kampuksilla rysähtää! Nyt peräti viidettä kertaa järjestettävä Itä-Suomen yliopisto-olioiden suurtapahtuma Kampusrysäys toimittaa jälleen kerran lukuvuoden lähtölaukauksen ja ponnistuslaudan virkaa. Kampusrysäyksiä juhlitaan kaikilla kampuksilla samana päivänä Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden avajaisten kanssa. Joensuussa rysähtää keskiviikkona 7.9., Kuopiossa torstaina 8.9. Kuopiossa ja Savonlinnassa tiistaina 13.9. Ohjelmaan sisältyy huoletonta yhdessäoloa, loistavaa musiikkia ja kyseenalaisia kilpailuja. Kerää siis opiskelutoverisi ja kollegasi yhteen ja liity mukaan juhlistamaan lukuvuoden alkua ja tutustumaan uusiin ja/tai outoihin ihmisiin. Ota mukaan myös oma piknik-kori ja eväät! Kampusrysäyksistä käynnistyvät myös ykkösvuosikurssilaisten kaupunkisuunnistukset. Voit siis samalla pällistellä suunnistajien taatusti mieltä askarruttavia asuvalintoja ja kannustaa heidät ikimuistoisiin suorituksiin!

Kaikki kampukset:

Kuopio:

1.9. Uudet opiskelijat aloittavat opintonsa

3.9. ESN KISA Welcome BBQ Vuorilammella

5.-18.9. Sykettä-palveluiden ilmaiset kokeilu-

7.9 Get to Know Each Other-tapahtuma

viikot

Lukemalla

15.9. Edustajiston kokous (etäyhteys)

8.9. Kampusrysäys 8.9. Kaupunkisuunnistus

Joensuu:

13.9 ESN KISA Passion Club Welcome Party

2.9. Get to Know Each Other -bileet Ilonassa

20.9 ESN KISA Yleiskokous

klo 21

20.9. Kauppakadun Improbatur 2016

6.9. ESN Joensuu Yleiskokous 7.9. Kampusrysäys

Savonlinna:

7.9. Kaupunkisuunnistus

13.9.Kampusrysäys

9.9. ESN Joensuun matka Kuopioon ja

13.9.Kaupunkisuunnistus

Matkukseen/Ikeaan 14.9. Language Café-infotilaisuus 18.9. ESN Discover Joensuu -pyöräilytapahtuma

Kampusrysäyksen järjestävät Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY). Mukana on myös yhteistyökumppaneita. Tsekkaa kampuskohtaiset aikataulut www.isyy.fi tai www.facebook.com/fbISYY/ .

21.9. Erasmus in Schools -infotilaisuus 23.9. ESN Games & BBQ -ilta 23.9. International Party Kerubissa

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

ISYY:n lihalla

Väittelyseurasta vauhtia

Toimisihteeri Karoliina Ruuskanen

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYY:n uunituore järjestösihteeri Karoliina Ruuskanen..

O

len Karoliina Ruuskanen ja aloitin 1.8. Kuopion kampuksella järjestösihteerinä. Jos siis tulet asioimaan

Kuopion kampustoimiston luukulle, törmäät todennäköisesti juuri minuun, sillä olen vastuussa päivittäisestä asiakaspalvelusta. Vastailen siis puhelimitse, sähköpostitse ja kasvokkain ylioppilaskunnan toimiston luukulla opiskelijoiden vaihteleviin kysymyksiin. Lisäksi hallinnoin ISYY:n bänditiloja ja olen mukana erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Esimerkiksi ISYY:n vapun järjestelyt Kuo-

L

pion kampuksen osalta ovat minun vastuullani. Opiskelijat

ähes 4-vuotias Joensuun väittelyseura palaa

onnettaren suosikit.

voivat olla minuun yhteydessä oikeastaan missä tahansa

kesälomalta intoa täynnä. Kesä kului ideoidessa

Ennen syksyn väittelyturnausta Joensuun väittelyseura

ISYY:hyn liittyvissä asioissa, mutta erityisesti opiskelija-

uutta, mutta väittelemäänkin päästiin pikni-

näkyy mm. ISYY:n kehyviikolla 10.-14.10., jossa se järjestää

kortteihin ja opiskelijoiden parkkilupiin sekä esimerkiksi

kväittelyn siivittämänä. Väittelykausi käynnistyy

kestävää kehitystä sivuavan show-väittelyn. Syksyllä myös

bändikämppään liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä

keskiviikkona 7.9. klo 17.00, jolloin taas väitellään englanniksi

jatkuvat sekä online että offline väittelyworkshopit. Suomen

meikäläiseen.

ajankohtaisista ja hauskoista aiheista.

väittelyseurojen katto-organisaation, FINDA:n, järjestämissä

Syksy on hyvä hetki aloittaa ilmainen väittelyharrastus.

online väittelyseminaareissa ammattiväittelijät opettavat eri

Tulevalta vuodelta odotan mukavia asiakaspalvelukohtaa-

Viikoittainen väittelytreeni opettaa monia arvokkaita taitoja

teemoista väittelemistä.

misia opiskelijoidemme kanssa. Näin uuden yliopistovuo-

Kuka:Järjestösihteeri

kuten vakuuttavaa viestintää, sujuvaa esiintymistä sekä no-

Perinteisen väittelyn lisäksi jäsenille on luvassa kevyempää

den käynnistyessä haluaisinkin muistuttaa kaikkia opiske-

Mitä: Järjestösihteeri huolehtii

peaa päättelyä. Näistä taidoista on hyötyä niin opiskelussa

ajanviettoa etnisistä illallisbileistä joulupippaloihin saakka.

lijoita nauttimaan siitä! Vaikka opiskeluaika on toisinaan

kampustoimiston yleisistä tehtä-

kuin työelämässäkin.

Tartu tilaisuuteen kehittää itseäsi, pitää hauskaa ja tutustua

kiireistä, stressaavaa ja hermoja riipivää, on opiskeluaika

vistä. Häneltä saat lukuvuositarrat

Väittelyskenen huomio kohdistuu Joensuuhun 19.11. kun

samalla uusiin ihmisiin!

ainakin omasta mielestäni myös elämän jännittävintä ja

ja ISYY:n kalenterit sekä tietoa

täällä järjestetään kaupungin ensimmäinen väittelyturnaus,

Kaiken toiminnastamme ja väittelystä voit lukea nettisivuil-

inspiroivinta aikaa.

opiskelijakorttiin ja jäsenmaksuun

jossa 32 väittelijää pääsee mittailemaan taitojaan. Turnaus

lamme http://joensuudebate.fi/ Löydät meidät myös Fa-

liittyvistä asioista. Hän vastaa myös

on avoin kaikille suomalaisten väittelyseurojen jäsenille.

cebookista joensuu debate Väittelyyn liittyvät kysymykset

bänditiloista. Lisäksi järjestösihteeri

Parhaan tiimin ja puhujan lisäksi palkintoja saavat myös

voit laittaa sähköpostitse joensuudebate@gmail.com

vastaa kysymyksiisi.

Karoliina Ruuskanen

Missä: Kuopion kampuksella

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti Savonlinnan Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 10-15 toimisto 80100 JOENSUU pe 10-13 Yliopistonranta 3 to ma-to 10-14 toimisto.joensuu@isyy.fi 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 050 341 6346 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell Uljas 5 | 2.9. 2016

29


LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Maailmansuhde

- Itäinen Turhan Tietäjä

Rakkaudesta

K

aipaavan odotuksen autiomaassa rakkaudeton on janoinen. Kunnes se tapahtuu. Kainoudella kiedottu kohtaaminen, joka värittää maailmaa uusilla merkityksillä. Se, miten pienistä hennoista nyansseista muodostuu suurien merkitysten tulva kahden ihmisen välillä, on samaan aikaan normaalein ja mystisin asia rakkaudessa. Innostuneisuuden ja vastavuoroisen empatian jakamisen kautta syntynyt hyvä sysii ihmisiä toistensa luo. Ovatko kyseessä ihmisyyden kahleet, vai olemmeko enemmän kuin osiemme summa? Kysymystä on vaikea ajatella jos sydän pumppaa sulaa meripihkaa ja tuntee kulkevansa maailmassa vaikeuksien harsojen läpi vapaasti. Maailman värit näyttävät kirkkaammilta, kehollinen tunne arka ja vilpitön. Rakkaudella täytetty ihminen muistuttaa läheisesti luonnonvoimaa, ilman pidäkkeitä, ilman tahtotilaa pysähtyä ja ilman halua käyttää loppumattomalta tuntuvaa energiaa. Jotta voi elää rakkauden tarjoamia mahdollisuuksia eteenpäin, tunteminen ja toisen tuntemus on tietona ja tunteina yhteisen turvallisuuden tae. Rakkauden aloittaman suhteen talossa täytyy olla kivijalka. Jos suhde on kuin puuhun rakennettu maja, maailman tuulet lennättävät sen ennen pitkää takaisin alas pilvistä. Tiedollinen, tunteellinen, emotionaalinen ja empaattinen. Suhteen turvan vartijoilla on

Sanna Hukkanen | Korpi

”Kun kuulet sen tunteen ensimmäiset nuotit, jotka saavat sydämen itkemään lyijyn ulos, olet kohdannut aidosti ihmisen. monia nimiä. Niiden riittävyys ihmisten välillä sanelee suhteen yleistä turvallisuutta. Suhteen turvat eivät ole verrattavissa keskenään. Jokainen suhde on tältäkin osalta uniikki kokonaisuus. Jokainen kasaa toisen tietoisuuden palasia toisilta mosaiikin tavoin. Paljon riippuu avoimuudesta, saammeko kokonaisuudesta selvää. On ihmisiä, jotka antavat toisille persoonana paloja hitaasti. Heidän sydämensä hiljaisessa hoivassa lepäävät persoonan salaisuudet. Toisilla persoonan kappaleita varisee elämän tielle joka päivä. Aurinkoisin silmin nämä ihmiset kohtaavat auliisti maailman silmästä silmään välittömällä ja reilulla otteella. Nämä molemmat ihmiset voivat tietää hyvin keitä he ovat ihmisinä. Rakkaudessa voi kulkea maailmassa omana itsenään. Kun kuulet sen tunteen ensimmäiset nuotit, jotka saavat sydämen itkemään lyijyn ulos, olet kohdannut aidosti ihmisen. Hyvää syksyn alkua lukijoille, toteuttakaa itseänne. Ari J. Tervashonka

1

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Tuntemattomassa sotilaassa Asuma ______ kin kohtaloksi kävi neuvostolaisten luoti: ”Se on vasemmalla puolella ….. Sydän on vasemmalla puolella.” (6) B) Ja Lahtinen vaati krop _____ kauksia: ”Tähtäätte mahaan, se vie miehen aina pelistä .…. siinä on oltava tappamisen meininki.” (5)

2

Minkä rakennuksen päätykolmiossa on teksti AUX GRANDS HOMMES LA PATRIE RECONNAISSANTE eli ”Suurille miehille kiitolliselta isänmaalta”? Alkuaan kirkoksi valmistunut rakennus Pariisin Latinalaiskorttelissa. Tyyliltään uusklassismia. Esikuva löytyy Italiasta: julkisivu on kopio antiikin Rooman Kaikkien jumalten temppelistä. Kristinuskoa vastustanut vallankumoushallitus määräsi sen muutettavaksi Ranskan suurmiesten hautapaikaksi – muun muassa Voltaire on haudattu sinne. Vuonna 1851 Léon Foucault suoritti siellä kokeen, jossa hän todisti Maan pyörimisliikkeen heilurin avulla. 1) Notre Damen. X) Invalidikirkon. 2) Pantheonin.

3

Kuka kuoli 23. kesäkuuta vuonna 1951 Ile d´Yeun vankilasaarella? Ensimmäisen maailmansodan sotasankari, joka toimi erään hallituksen päämiehenä. Hänet tuomittiin kuolemaan vuonna 1945. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi hänen korkean 90-vuoden iän vuoksi. Tuomitulta riistettiin kaikki kunniamerkit ja sotilasarvo lukuun ottamatta marsalkan titteliä, johon ei voitu koskea maan lainsäädännön vuoksi. Vuonna 1973 ruumisarkku varastettiin saarelta ja kaappaajat vaativat, että hänet tulisi haudata Douamontin hautausmaalle miestensä joukkoon. Kalmo kuitenkin palautettiin saarelle. Henkilön nimi merkitsee samaa kuin eräs skandinaavi pitkässä luettelossa maailman historian tunnetuimmista pettureista. 1) Philippe Pétain. X) George Laval. 2) Jacques Vichy.

4

Mikä teos leikittelee länsimaisen kirjallisuuden historialla, rikkoo kaanonin, proosan ja filosofian rajoja ja poimii kielensä milloin sanomalehdistöstä, milloin laulun sanoituksista tai 1500-luvun kielestä? Luo myös uusia sanoja. Se suomennettiin ensi kerran vuonna 1964. Toisen kerran vuonna 2012, jonka suomentajan mukaan ”kirja on vilpitön yritys syrjäyttää Raamattu”. 60-luvun kääntäjä ei hallinnut englantia riittävän hyvin, että olisi ymmärtänyt, kuinka kaksimielistä sen kieli on: ”Kaksi elämänaluetta, josta se on käännöksessään 60-lukulaiseksi pihalla, ovat seksi ja alkoholi.” Teos ilmestyi Pariisissa vuonna 1924, tultuaan sitä ennen hylätyksi siinä sata kertaa. Siitä syntyi skandaali ja se kiellettiin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tämä romaani sijoittuu kesäkuun 16. päivään vuonna 1904 ja tapahtuu eräässä eurooppalaisessa pääkaupungissa. 1) Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva. X) Gustave Flaubertin Rouva Bovary. 2) James Joycen Odysseus.

5

Mitä merkittävää tapahtui Venäjän keisarikunnassa 16. kesäkuuta 1904? Tapaus mainitaan ohimennen edellisen kysymyksen romaanissa.

1) Maaorjuus poistettiin. X) Kenraalikuvernööri Bobrikov murhattiin. 2) Sortokaudet alkoivat Suomessa.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 5 | 2. 9. 2016

Oikeat vastaukset sivulla 32.


SHOWTIME ARKISIN 22.00 JA VIIKONLOPPUISIN 23.00 WWW.HENRYSPUB.NET HENRYSBUBKUOPIO TULOSSA LÄHIAIKOINA:

SHIRAZ LANE, 8€ LA 8.10. VESTERINEN YHTYEINEEN, 15€ PE 14.10. JULIET JONESIN SYDÄN, 20€ LA 15.10. LYÖMÄTTÖMÄT, 8€ LA 29.10. JARKKO MARTIKAINEN JA LUOTETUT MIEHET, 15€ TO 10.11. OLAVI UUSIVIRTA, 15€ TO 17.10. PAIN (SWE), TURMION KÄTILÖT (FIN), 20€ PE 9.9.

PAULI HANHINIEMEN RETKUE, 15€ PE 25.11. MARTTI SERVO & NAPANDER, 10€ TO 1.12. STAMINA, 20€ PE 2.12. NICKE BORG HOMELAND (SWE), 10€ PE 9.12. RECKLESS LOVE, 15€ LA 10.12. SANTA CRUZ, LIPUT TBA PE 16.12. PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT, 10€ LA 19.11.

HENRY’S PUB KUOPIO: TI-TO 21-04, PE-LA 22-04, SU-MA 23-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Opiskele & tienaa samalla! Tarjoamme nyt mahdollisuuden 15 opiskelijalle opetella markkinoinnin salat.

Markkinointiguru 2017 -koulutuksemme alkaa syksyllä, ja sinä voit hakea koulutukseen jo nyt. Koulutus sisältää teoriaopetusta sekä käytännön harjoitteluosion. Voit osallistua koulutukseen esimerkiksi opiskelujen ohella, sillä räätälöimme aikataulut jokaiselle sopivaksi.

Koulutus on ilmainen

– saat siitä itse asiassa palkkaa koko ajan (keskimäärin 13 €/ tunti)

Saat alusta alkaen täyden palkan

sekä vakituisille työntekijöillemme kuuluvat työsuhde-edut.

Unohda opintolainat sekä muut vipit

– RAHOITA KOULUNKÄYNTISI KOULUTUKSELLAMME!

Hae heti osoitteessa www.finnacta.fi

tai soita suoraan Joensuu – Ville / 044 424 9414 TAI Kuopio – Jari / 040 932 6863

Telemarkkinoinnin edelläkävijä

Etsimme juuri sinua! Katso sivuiltamme finnacta.fi lähin toimipisteemme ja hae iloiseen joukkoomme. Uljas 5 | 2.9. 2016

31


KontTiKaupAlla HyvÄÄ KONTIN ETU OPISKELIJOILLE! Ilmainen huonekalujen kotiinkuljetus.

Voimassa syyskuun loppuun. Etu opiskelijakortilla. Kuljetamme huonekaluja 20 km etäisyydelle.

Lähin Kontti-kierrätystavaratalosi: Voimatie 10, 80100 Joensuu Puhelin 040 1390 725 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti

32

Uljas 5 | 2. 9. 2016

Opiskelija! Hyvä alku päivälle – Lue missä, milloin vaan!

Printti + digi syksyksi! 4 kk 74 E (2 x 37 e)

Vain digi 4 kk 62 E Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita: 0800-98848 (ark. klo 8–16). Huom! Rekisteröitymistä varten tarvitsemme sähköpostiosoitteesi. Tilaus edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: niemen palau 212X

Uljas 5/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you