Page 1

2016

4

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Kova päätös UEF vakuuttaa, ettei sitä löydetä veronkiertolistoilta, mutta kieltäytyy julkistamasta sijoituksiaan >>8-8 Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan sivistysyliopistoa ei olla romuttamassa >>12-13


Tällä lipukkeella

VAPAA SISÄÄNPÄÄSY RAVEIHIN! 06.05. 07.06. 28.06. 15.08. 18.09. 29.09. 16.10. 27.10. 07.11. 29.11. 12.12. 31.12.

Toto4-ravit klo 18 Toto5-ravit & Kuopio Stakes 2016 klo 18 Toto5-ravit & Cartivet Meeting-karsinta Toto4-ravit klo 18 Toto4: PeeÄssä- ja Ratsastuskouluravit Toto4-ravit Suomalainen Ilta Toto4-ravit 17.30 Toto4-ravit klo 18 Toto4-ravit klo 18 Toto5: P-S Hevosjalostusliiton Kasvattaja-ajot Toto4-ravit klo 18 Toto76 Uuden Vuoden Ravit

Muuttoja ja pienkuljetuksia ympäri Suomen Kuljetus Heimoveljet Oy Puh. 0500 479 474

kuljetusheimoveljet@gmail.com Kirkkokatu 23 | ti, to – su 10 –16, ke 10 –20, ma sulj. Pääsyliput 3 – 7 €, perhelippu 11 €

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI

KAREN BIT VEJLE Sakset siveltimenä

Scissors for a Brush 12.5. – 28.8.2016 www.joensuuntaidemuseo.fi

I ON i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

Haluaisitko ammatin liikunnasta? Kouluttaudu FAF Personal Traineriksi Kuopiossa 10.9.2016 – 12.3.2017

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Foundation-osio Gym Instructor -osio Personal Trainer -osio

10. – 11.9.2016 16.8. – 6.11.2016 18.11.2016 – 12.3.2017

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu osoitteessa www.faf.fi Lisätiedot: info@faf.fi

FAF Finland – aito ja alkuperäinen jo vuodesta 1997

2

Uljas 4 | 29. 4. 2016


Alku

Vappu jee!

”Kun kone korvaa ihmisen meidän talousjärjestelmässämme, ei tämä vapaudu.” s.30 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Kasvun aika

4-5 6-7 14-15 Joensuun kaupunki on selkein voit-

taja jos opettajankoulutus siirretään kokonaan Joensuuhun. Savonlinnalle menetys olisi musertava, mutta siellä ei vielä olla luovutettu taistelua.

Osa opiskelijoista hoitaa virkamies-

ruotsin aiempaa helpommin, mutta toisille se on todella vaikeaa. Erot taitotasossa ovat aiempaa jyrkemmät.

20-21 Ruokaa voi sekä kasvattaa omalla parvekkeella että hakea

metsästä. Kerromme olennaiset vinkit.

Rautatieaseman seutua kaavoitetaan

Joensuussa uusiksi ja uhattuna on yksi tärkeimmistä joensuulaisen kaupunkikulttuurin hautomoista: Kahvila Laituri.

16-17 Nyt kun sivistyksen vaalimisesta on taas tullut radikaali teko, kannattaisi ryhtyä taas muistelemaan Snellmannin ajatuksia vapaudesta ja sivistyksestä.

19-20 Yhden vähävaraisen opiskelijan tarina

osoittaa, kuinka irvokasta on puhua ”kannustamisesta” lainanottoon. Voi olla, että vaihtoehtoja ei vain ole.

Humoro nigra | Koska kestävyysvaje, Uljas kannustaa yhdistämään Itä-Suomen ainejärjestöt yhdeksi, suureksi ja kauniiksi! Uljas-ainejärjestöolisi mielestämme paras nimi. Eikö? Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Jarkko Kumpulainen

Aikansa ääniä

S

avonlinnan opettajaseminaari perustettiin 1952, ja nyt 64 vuotta myöhemmin, se päätetään lopettaa. Suunnitelman mukaan viimeiset opettajaksi opiskelijat poistuvat kaupungista syksyllä 2018. Savonlinna jää näin ollen toiseksi viimeiseksi emoyliopistojen satelliitteina toimineeksi opettajankoulutuslaitokseksi Suomessa. Savonlinnan kaupungille lakkauttamispäätös on kova isku. Se tarkoittaa rahan ja nuoren väestön lipumista pois kaupungista. Savonlinna ei kuitenkaan ole vielä luopunut toivosta säilyttää koulutus tavalla tai toisella. Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa jatkaminen kuitenkin näyttää epätodennäköiseltä, sillä rehtori Jukka Mönkkönen on yksiselitteisesti ilmaissut, että lopettamispäätöksessä ei ollut kyse rahasta. Kyse oli kilpailukyvyn ehostamisesta. Joensuusta ei lakkauttamispäätöstä vastustavia ääniä ole juurikaan kuulunut. Joensuulle riittää nyt rakennettavaa sekä opiskelija-asunnoissa että kampuksen kaipaamissa lisätiloissa. Vajaa tuhat opiskelijaa lisää vuosittain, ei tee pahaa. Nyt ollaan maailmantilanteessa, jossa kilpailukyky on argumenttina ja aatteena jyrännyt muut. Kaupungit ja alueet kilpailevat keskenään, sivistyslaitokset myös. Suomessa on neljätoista toisen ajan ihanteissa rakennettua yliopistoa hoitamassa myös alueellisia tehtäviään, mutta rajuimmissa linjauksissa niitä ollaan vähentämässä viiteen. Turun Sanomat haastatteli maaliskuussa yliopistojen rehtorit, ja seitsemän oli sitä mieltä, että yliopistoja tulisi vähentää, kannat määrästä vaihtelivat viidestä ylöspäin. Yliopistojen vähentämistä kannattavien joukossa oli myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Mönkkönen. Kuopion tai Joensuun periferia yliopistojen rehtorit olisivat ehkä olleet vielä toista mieltä. Seitsemän vuotta sitten haastattelin eläkkeelle jäävää Lapin yliopiston rehtoria. Osassa, jota Esko Riepula kielsi julkaisemasta, hän pudotteli vanhan miehen kokemusperäisiä sanoja vajaan 70 vuoden kokemuksellaan. Viesti oli, ettei pidä luulla, että korupuheet tasaarvon toteutumisesta olisivat yleisesti totta. Hänen mielestään Suomessa on ryhmiä, jotka eivät tavoittele tasa-arvoa tähän maahan. Snellmania tykätään usein lainata juhlapuheissa ja korulauseissa. Lehdessämme pureudutaan Snellmanin sivistysajatteluun ja Kuopion vuosiin. Tohtori Esko Ojanen kuvailee hänen tavoitteensa olleen kaventaa keskustan ja periferian, eli eliitin ja muun väestön välistä kuilua. ”Sivistyksen tehtävä on opettaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hyväksi”, Snellman ajatteli. Hiljentykäämme Vapun kunniaksi Suomen merkittävimmän nykyrunoilijan Dxxxa D:n dystopiaan: ”Ihmiskunta on peruttava kannattamattomana ja liian hintavana projektina.” Hyvää toukokuun ensimmäistä, työväen ja opiskelijoiden juhlaa. Ja hyvää kesää! Jarkko Kumpulainen

Uljas 4 | 29. 4. 2016

3


Gallup

Lopullinen totuus

Mikä on elämän tarkoitus?

”Tämä oli yliopiston oma päätös. Me vastasimme kun kysyttiin.

Koulutuspalloa | Ottaa ja antaa

Saara Kultamaa, Niina Turunen & Raisa Savolainen

Kuopio

Ira Timonen

sosiaalitieteet, 2. vsk - Elämän tarkoitus on kestää menneisyyden ja tulevan ristipaine ilman suurempaa damagea, sekä pyrkiä olemaan paras mahdollinen versio itsestään suhteessa elämäntilanteeseen.

Linnea Raimas proviisori, 4. vsk.

- Ehkä tämä on kliseinen vastaus, mutta elämän tarkoitus on olla onnellinen. Sekä oma että muiden onnellisuus on tärkeää.

Joensuu Sami Tanskanen

antropologia, 1. vsk. - Elämän tarkoitus on oppia sanomaan ei. Jos ei osaa, syntyy hankaluuksia.

Savonlinnan tappio on lottovoitto Joensuulle Savonlinnalle päätös on musertava. Kansantalouden mittakaavassa ja Itä-Suomen yliopiston osalta on vielä mahdotonta sanoa, mutta Joensuu on selkeä voittaja UEF:n opettajankoulutuksen keskittämisessä yhdelle kampukselle. Joensuun kaupunki ei menetä mitään, mutta saatavaa sillä on paljon. Yliopisto rakentanee Joensuuhun kansainvälisesti merkittävän opettajankoulutuksen keskittymän. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen vakuuttaa silti, että kaupunki ei lobannut yliopistoa millään tavalla. ”Tämä oli yliopiston oma päätös. Me vastasimme kun kysyttiin”, hän sanoo. Kansanedustajien Kaj Turusen (ps.) ja Hanna Kososen (kesk.) vaatimus siitä, että valtio ei nyt saisi rahoittaa opettajakoulutuksen siirtoa tukemalla opiskelijaasuntojen rakentamista kuulostaa Karjalaisen mukaan epäoikeudenmukaiselta ja huonosti harkitulta. Yhteensä Joensuuhun ollaan nyt rakentamassa 740 opiskelija-asuntoa, joten opiskelijaasuntotilanne paranee. Lisäksi Joensuu saa toisen harjoittelukoulun. Liikunta- ja kulttuuritiloihin sekä joukkoliikenteeseen on kaupunginjohtajan mukaan paremmat mahdollisuudet investoida, kun kaupunkiin tulee lisää elinvoimaa: opiskelijoita ja työntekijöitä. Karjalainen lisää, että kaupunki on ollut opettajankoulutuksen suhteen sokea, mutta nyt

sen mahdollisuudet on havaittu. Kaupungissa on opetusta kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen ja nyt koulutusjärjestelmä aiotaan avata tutkimuksen ja elinkeinoelämän käyttöön. ”Meillä on tätä opetusosaamista ja ICT-osaamista sekä yrityshautomo. Kun nämä yhdistetään, niin tässä on hyvin laaja osaamisalue, jolla on maailmalla isot markkinat”, hän toteaa. Joensuussa ei Karjalaisen mukaan tarvitse olla huolissaan siitä, lähteekö kampus seuraavaksi sieltä. Pelkoja UEF:n keskittämisestä vain Kuopioon on kuultu valtuustosalissa saakka. ”Se pelko on täysin tuulesta temmattu”, hän napauttaa. ”Tietysti olisi tärkeää saada säilytettyä kaikki täällä opetettavat oppiaineet.” Kaupunginjohtajan mukaan opettajankoulutuksen siirtyminen ei aiheuta kaupungille juuri mitään lisäkustannuksia. Asunto-, koulu- ja liikunta- sekä kulttuuritilainvestointeja olisi jouduttu tekemään joka tapauksessa ja velkarahalla tehtävät asuntoinvestoinnitkin asukkaat maksavat lopulta vuokrina takaisin. Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan tavoitteena on, että opettajankoulutus on kokonaisuudessaan Joensuussa syksyllä 2018. Pasi Huttunen

Mar Ramos

metsätiede, 4. vsk. - Elämän tarkoitus on nauttia ja oppia. Siten tutustuu eri ihmisiin ja eri asioihin.

Savonlinna Joel Kenakkala luokanopettaja, 4. vsk. - Elämän tarkoitus on viettää tyydyttävä elämä.

Joonas Rinkinen

käsityötiede, 5. vsk -Elää hyvä elämä, ja jättää maailma paremmaksi paikaksi jälkipolville.

4

Uljas 4 | 29. 4. 2016

Leikkaukset ohjanneet liikaa yliopistokeskustelua Rahoitusleikkaukset ovat ohjanneet yliopistokeskustelua liikaa, toteavat Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Liitot julkaisivat Oy Suomen yliopisto Ab -kevätseminaarissaan Yliopisto Suomen parhaaksi –vision. Perusajatuksena on, että hyvinvoivat opiskelijat ja tutkijat tekevät parempaa jälkeä. Siksi tarvitaan liittojen mukaan ennustettavampaa rahoitusta, yliopistojen itsehallinnon parempaa

huomioimista sekä parempaa henkilöstöpolitiikkaa. ”Professorit ja Tieteentekijät tuovat keskusteluun näkemyksen, millainen on täysin mahdollisuuksien rajoissa oleva, mutta silti nykyistä selvästi parempi suomalainen yliopisto”, Hämeri ja Koikkalainen totesivat seminaarissa. Yliopisto Suomen parhaaksi –visio on luettavissa liittojen verkkosivuilta. Pasi Huttunen

Opintolaina ei houkuttele 24 prosenttia korkeakouluopiskelijoista arvelee ottavansa opintolainaa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Yliopisto-opiskelijoista 31 prosenttia arvioi saavansa vanhemmiltaan avustusta toimeentulon turvaamiseksi. Joka kymmenes opiskelija on huolissaan opintotukikuukausien riittävyydestä opintojen aikaan, käy ilmi Opiskelun ja koulutuksen tutki-

mussäätiön Opiskelijabarometrista. 14 prosentilla yliopisto-opiskelijoista opintotukikuukaudet ovat loppuneet jossain vaiheessa opintoja. Opiskelijabarometriin vastasi 5969 korkeakouluopiskelijaa loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015. Pasi Huttunen


”Hallitusohjelma odottaa rakenteellista kehittämistä, mutta toisaalta ohjelmassa puhutaan myös siitä, että opettajankoulutus on kärkialoja, joita on kehitettävä.

Savonlinna ei ole antanut periksi

Rehtori Jukka Mönkkönen ja filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula olivat 25. huhtikuuta Savonlinnan kampuksella pitämässä info- ja keskustelutilaisuutta opiskelijoille. Tilai-

suudessa käsiteltiin Savonlinnan kampuksen siirtoa Joensuuhun.

Itä-Suomen yliopisto ei ole Savonlinnan osalta onnistunut yhteiskunnallisessa tehtävässään päättäessään kampuksen lakkauttamisesta, myöntää rehtori Jukka Mönkkönen. ”Tästä näkökulmasta ei henkseleillä paukutella. Ratkaisulla ei ole onnistuttu Savonlinnan alueen turvaamisessa. En kiistä haittaa, mitä ratkaisu aiheuttaa Savonlinnan kaupungille”, hän sanoo. ”Uskon kuitenkin, että aluetaloudellisesti tästä on hyötyä myös Savonlinnan seudulle, kun ajatellaan kilpailua laajemmin Itä-Suomen ja koko Suomen välillä”, lisää Mönkkönen.

”Yliopistojen on pärjättävä omilla aloillaan kansainvälisesti laajemman viitekehyksen ympärillä, eikä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutus ja kasvatustieteellinen tutkimus ole kilpailukykyinen yliopistojen vertailuissa.” ”Tavoiteaikataulu on, että 2018 syyslukukauden alkaessa kaikki opettajankoulutus on Joensuussa”, sanoo Mönkkönen. ”Siirron tarkasta ajankohdasta ilmoitetaan lähiviikkoina,” lupaa Mönkkönen. Päätöstä ei tulla rehtorin mukaan pyörtämään. Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunnan pääsihteeri AnnaKristiina Mikkonen kertoo, että taistelu Savonlinnan kampuksen säilyttämisen puolesta kuitenkin jatkuu vielä. ”Jatkamme edunvalvontaa. Ensi viikolla meillä on tapaamisia neljän ministerin, mukaan lukien opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.), kanssa,” kertoo Mikkonen, ”Myös kansalaisjärjestöt ovat organisoimassa mielenilmausta.” Kaupunki luovuttaa maan hallitukselle Savonlinnan kampuksen säilyttämistä puoltavan kannanoton. Mikkosen mukaan hallitus voi vielä vaikuttaa yliopiston päätökseen siirtää kampus Joensuuhun. ”16. toukokuuta on tulossopimuspäivä, jolloin ministeriö päättää koulutusalat ja tutkintopaikat. Viime kädessä ylintä valtaa käyttää eduskunta ja hallitus,” kertoo Mikkonen. Mikkonen näkee Itä-Suomen yli-

opiston päätöksen ristiriitaisena. ”Hallitusohjelma odottaa rakenteellista kehittämistä, mutta toisaalta ohjelmassa puhutaan myös siitä, että opettajankoulutus on kärkialoja, joita on kehitettävä.” Savonlinnasta siirrettiin kansainvälisen viestinnän laitos Joensuuhun vuonna 2006. Mikkelin ammattikorkeakoulu on siirtänyt matkailu-, tradenomi ja muotoilulinjat Savonlinnasta Mikkeliin.

1

Uutinen #

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen ei ole vielä luovuttanut taistelua kampuksen puolesta. Yliopiston rehtorin mukaan lakkautuspäätöstä ei pyörretä. – Raisa Savolainen, teksti & Jukka Paakkinen, kuva

Uljas 4 | 29. 4. 2016

5


Kampus

” Erot opiskelijoiden keskinäisessä taitotasossa ovat kasvaneet. Osa on todella huippuja, toisille ruotsi on hyvin vaikeaa.

Ruotsin osaajista on jo pulaa

Iines Lampila, sosiaalityö - Itse en koskaan ole ajatellut ruotsia pakkopullana, vaan pidän siitä. Ruotsi ei ole mikään vaikea kieli. Jos minulle puhutaan ruotsia, vastaan samalla kielellä takaisin, vaikka tietäisin, että keskustelun toinen osapuoli osaa myös suomea. Olen niin sanotun pakkoruotsin kannalla. Ruotsi on kuitenkin Suomen toinen virallinen kieli, joten esimerkiksi asiakaspalvelussa on tärkeää, että palvelua saa myös ruotsiksi.

Juho Pulkka, terveystaloustiede - Eihän se ruotsin kurssi mitään herkkua ollut, mutta kovalla työllä sain siitä tyydyttävät tiedot opintorekisteriin. Aina sanotaan, että ei Itä-Suomessa ruotsia tarvita. Onhan se totta, että Kuopion torilla kuulee enemmän venäjää kuin ruotsia. Henkilökohtaisesti minulla ei ole vahvaa mielipidettä asian suhteen. Kielitaito on rikkaus, puhuttiinpa mitä kieltä tahansa.

Essi Haapasalo, ympäristötiede - Olen vuoden ajan yrittänyt saada ruotsin kurssia läpi. Se varmaan osittain johtuu siitä, että minulla on lukihäiriö, joka vaikeuttaa sanojen muistamista. Ensi vuonna luultavasti menen kertauskurssille. Ruotsin opiskelu on ihan turhaa, eihän sitä käytetä yhtään missään. Englannilla pärjää ihan hyvin. Jos jotain kieltä täälläpäin Suomea tarvittaisiin, niin venäjää.

6

Uljas 4 | 29. 4. 2016

Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin taitotaso on laskenut. Radikaalista romahduksesta ei kuitenkaan voi puhua, vaan valtaosa opiskelijoista selviää kurssista ongelmitta. -Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuvat Virkamiesruotsi, tuo monen opiskelijan murheenkryyni ja tutkinnon kompastuskivi. Vai onko sittenkään? Ruotsin kielen lehtori Timo Neuvonen myöntää, että korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito on laskenut, mutta radikaalista romahduksesta ei voi puhua. ”Enemmän on kyse siitä, että erot opiskelijoiden keskinäisessä taitotasossa ovat kasvaneet. Osa on todella huippuja, toisille ruotsi on hyvin vaikeaa.” Neuvonen korostaa, että valtaosa opiskelijoista selviää ruotsin kurssista ongelmitta. Vuosittain koko Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin noin 40–60 opiskelijaa, joille ruotsin kurssi tarkoittaa uusintatenttiä toisen perään. Taitotason laskua selitetään usein sillä, ettei ruotsi ole enää pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. Kymmenessä vuodessa ruotsin keskipitkän oppimäärän kirjoittavien määrä on laskenut noin kymmenellä tuhannella. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ruotsin opiskelu kiinnostaisi lukiolaisia. ”On todella paljon myös niitä nuoria, jotka valitsevat kaikki ruotsin kurssit oppiakseen mahdollisimman paljon. Kirjoittavien määrä toki on pienentynyt vuosi vuodelta. Osasyynä on varmaankin ainereaali. Monet suorittavat useita reaaliaineita, eivätkä voimat riitä enää opiskella kieliä”, ruotsin opettaja Tiina Vainikainen Kuopion Lyseon lukiosta harmittelee. Vainikainen sanoo, että yhdellekään lukiolaiselle ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että ruotsi on uudestaan edessä korkeakoulussa. Timo Neuvonen ja kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen kuitenkin näkevät, että jostain syystä silta lukion ja jatko-opintojen välillä on ruotsin kohdalla usein poikki. Jos ja kun lukiossa on opiskeltu ruotsia vain pakollinen minimimäärä ja sekin rimaa hipoen, yliopistossa kadutaan. Lisäksi monet jättävät ruotsin suorittamisen aivan viimeiseksi, jolloin kurssin läpäiseminen voi olla jo todella haastavaa. ”On inhimillistä, että vaikeaa asiaa lykätään, mutta se ei kannata. Meille opettajille voi aina tulla juttelemaan ja voimme yhdessä

pohtia, miten ruotsia olisi paras ryhtyä suorittamaan. On myös positiivista, että opiskelijat ovat löytäneet kertauskurssit”, Neuvonen sanoo. Opetuksessa on ryhdytty painottamaan yhä enemmän alakohtaisuuteen ja viestintätilanteisiin, mikä on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota. ”Jopa 60 prosenttia kontaktiajasta käytetään suulliseen työskentelyyn”, Neuvonen kertoo. Mutta miksi opiskella ruotsia, kun englannillakin pärjää, moni opiskelija kysyy. ”Varmasti on olemassa aloja, joilla pärjää myös ilman ruotsia, mutta ei tarvitse mennä Tamperetta kauemmaksi, kun ruotsille on jo tarvetta. Ehkä asiaa pitäisi ajatella enemmän asiakaskulmasta itseen, ei toisinpäin. Voiko oikeasti vaatia, että henkilö puhuu äidinkielensä ruotsin sijaan englantia esimerkiksi sairaalassa, kun tilanne on jo valmiiksi stressaava?” Raija Elsinen kysyy. Suomi on oikeasti kaksikielinen maa, vaikka Itä-Suomessa sitä on vaikea uskoa. Vuosien pakkoruotsikeskustelu on myös johtanut siihen, että ruotsin osaajista alkaa olla pulaa. ”Me itäsuomalaiset olemme niin kaukana ruotsinkielisistä alueista, että moni yllättyy siitä, kuinka ruotsi on oikeasti elävä kieli myös Suomessa. Moni fiksu ymmärtää motivoitua opiskelemaan ruotsia, kun tajuaa, että sen osaaminen voi olla valtti monessa yllättävässä paikassa”, Vainikainen toteaa.

2

Uutinen #

Talar du svenska?


Etsin

Päivystävä sosiologi T.H. Korstén vs. muu maailma

Mikä on paras juhlajuoma vappuun?- Stuyvesant

”Hei Stuyvesant ja kiitos kysymyksestäsi! Vapun hulinointiin suosittelen juomaksi ehdottomasti Fernet-Brancaa, tuota mainiota italialaista mahakatkeroa. Mikäli mustan putelin antimet osoittautuvat sinulle liian jyrkäksi, sopii itäsuomalaiseen makumaisemaan oivallisesti myös perinteinen lieksalainen haukikilju.”

Kosteat sitsit torilla Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

ole ratkaista suuria mysteereitä, vaan osoittaa niiden olemassaolo ja pohtia erilaisia lähestymistapoja niihin. Siinä missä eksistentialistinen filosofia esittää kysymyksensä kaunokirjallisina teoksina, on perhokalastus taiteenlaji itsessään. Saaliiksi voi jäädä vain jokunen sintti, mutta itse perhon askartelu ja sen taidokas liidättäminen veden pinnalla ovat kalastusta jo itsessään.” Tuleeko Donald Trumpista Yhdysvaltojen seuraava presidentti? - xGettysburgx

”Erinomainen kysymys. Olen itse miettinyt usein samaa. Vastaus kysymykseesi kirkastuu, kun vertaamme kalastusta filosofiaan. Virvelöinti, mato-onginta tai pilkkiminen edustavat analyyttistä suuntaa, joka on enemmänkin tiedettä. Tavoitteena on ratkaista yhtälöitä, päätyä loogiseen lopputulokseen ja saada tyydyttävä vastaus, eli esimerkiksi kahden kilon siika. Perhokalastus sen sijaan on eksistentialistista filosofiaa, joka on enemmänkin taidetta. Tavoitteena ei niinkään

”Tähän on olemassa pitkä ja lyhyt vastaus. Lyhyt vastaus on, ettei tule. Pitkä vastaus on, ettei todellakaan tule.” Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimeä Korstén ei ole Suomessa yhdelläkään ihmisellä. Totuus julki

”Esivanhempani saapuivat Suomeen Preussista, mutta silloin heidän sukunimensä oli von Korstein. Kokeile, löytyykö sillä.”

KUOPIO Puolentuhatta osallistujaa uhmasi urheasti luonnonvoimia Kuopion Torisitseillä vapun alla. Vettä tuli pitkin päivää. Torisitsit olivat Itä-Suomessa lajinsa ensimmäiset ja ne järjesti opiskelijajärjestö Kives. Toastmasterin Paavo Kyyrösen mukaan ainoastaan viisi ennakkolipun lunastaneista oli jättänyt tulematta, joten kaikki 62 torille aseteltua pöytää olivat täynnä. ”Torisitsit on tarkoitus järjestää ensi vuonna uusiksi, jos vain luvat säilyvät ja ensi vuodelle löydetään aktiiviset järjestäjät”, Kyyrönen toteaa.

Esteetön vaihtokokemus Reetta Väätäinen, teksti & kuva

Minkä takia perhokalastuksen pittää olla niin saatanan vaikeeta? -TL

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Ostetaan Jumppa-Temen käytettyjä jumppa-trikoita. Jätä tarjouspyyntö Naturan invavessan pöntön vesisäiliöön.

kilökunnalle ilmestyy jatkuvasti eri värisiä huppareita ”hauskoilla” teksteillä? Tähänkö jäsenmaksurahani menevät?

Taas amicalla oli vain apeita kalapaloja (rapeita kalapaloja sinappirelishkastikkeella). ISYY:n on käynnistettävä sinappirelishkastikkeen vastainen ”rapeat kalapalat tartar-kastikkeella tai kuivina” -kampanja, jolla osoitetaan, ettei sinappirelishkastikkeelle ole tilaa kampuksillamme. Muuten vaadin jäsenten eroa.

T.H. Korsten on nimettävä Pohjois-Karjalan sotealueen läänintaiteilijaksi (vaikka hän on Kouvolasta).

Savon linnan kampus pj nähtiin edarin jälkeisenä aamuna nenä punaisena. Onko tämä sopivaa käytöstä etuvalvojalta!? Mitä tekee hallitus? Ikonen ja Sipilä herätkää!!!

Kannatan Teemu Launiota Kokoomuksen puheenjohtajaksi. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

Kuljetetaanko edustajisto kokoustamaan ja päättämään oikeasti vapun bajamajoista? Voisi käyttää jäsenmaksurahat muuhunkin. Alas kepun hirmuvalta!

Opiskelijat: ”Näpit irti opintotuesta!” Isyy: ”Näpit irti kalapaloista!”

kysynpä vaan mitä hyötyä oli tästäkin tutkinnosta kun nuoret naiset eivät enää edes osaa niiata kun kohtaavat maisterin. kylläpä vituttaa.

Miksi ylioppilaskunnan hen-

Onko UEF puhtaat jauhot pussissa kun ei kerrota mihin sijoitetaan. Panamahattu Meriläisen päässä? Voi saatana666, miksi ei mene lusmuperseille jakeluun ETTEI KUOPION KAMPUKSEN OPPARIN SEISOMAKONEILLA ISTUTA?!

JOENSUU ESN Joensuu järjesti 21. maaliskuuta ExchangeAbilitynimisen vaihdon esteettömyys -tempauksen osana Erasmuksen valtakunnallista teemapäivää. Eri kampusrakennuksissa esiteltiin käytännönläheisesti mm. kuinka kirjoitetaan pistekirjoitusaakkosin ja kuinka näkövammainen kävelee valkoisen kepin kanssa. Projektin päätavoitteita on kannustaa fyysisesti vammaisia ihmisiä lähtemään vaihtoon sekä tunnistaa ja poistaa vaihtoonlähdön esteitä. Päivän aikana kerätty ”mitä esteettömyys tarkoittaa minulle” -kuvagalleria on julkaistu ESN:n sosiaalisessa mediassa.

Surukulkue Savonlinnassa

Raisa Savolainen, teksti & Jukka Paakkinen,kuva

Savonlinnan kampusta unohdetaan jo aktiivisesti. Missä kolmannen kampuksen pyöränhuoltoteline? Kiitos UEF!

Harjoittaako ISYY apartheidpolitiikkaa, kun vaaleat ja tummat leivät ovat eri laatikoissa?

Taltioi vappusi ja voita Provinssi-lippu Voita kahden päivän lippu Provinssirokkiin! Osallistu Uljaan vappukilpailuun lähettämällä lyhyt vappuaiheinen videosi osoitteeseen uljas.media@ gmail.com, tarkastetut videot julkaistaan Uljaan kanavilla! Kilpailun aika 27.4-2.5. Lähetä videotiedosto tai linkki, josta saamme sen ladattua.

SAVONLINNA. Savonlinnan torilta lähti yliopistokampukselle 25. huhtikuuta kaikille avoin surumielenosoituskulkue. Ylioppilasteatterin järjestämään kulkueeseen osallistui noin 70 kaupunkilaista. Opiskelijat kantoivat mukanaan symbolista hauta-arkkua ja kaupunkilaisilla oli banderolleja. Kulkueella osoitettiin mieltä siirtämispäätöstä vastaan. Kulkue päättyi kampuksen pääoville, jossa pidettiin muistopuheita. Puheissa oli toivoa kampuksen säilymisestä. ”Vielä ei ole aika lopettaa toimia, toivoa on”, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) puheessaan.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

7


Kampus

” Salkunhoitajat raportoivat meille säännöllisesti, ja samalla olemme keskustelleet myös sijoitusten eettisestä puolesta.

Yliopisto aikoo jatkossakin salata sijoituksensa

UEF:n hallintojohtaja Tuomo Meriläisen (oikealla) mukaan myös yliopisto joutuu ajoittain varmistamaan, että oma sijoitustoiminta on varmasti eettisellä pohjalla. Yliopiston sijoituksia on vaadittu julkisiksi muun muassa UEF Go Fossil Free -kampanjan tiimoilta, mutta sijoitukset kuitenkin Meriläisen mukaan edelleen salaisina liikesalaisuuteen vedoten.

Panaman tietovuoto herätti myös ItäSuomen yliopiston tarkistamaan sijoitustoimintaansa, hallintojohtaja Tuomo Meriläinen sanoo. “Näen tapauksen nostattaman etiikkakeskustelun tervetulleena. Sitä pitää käydä myös täällä. On hyvä ajoittain tarkistaa, että oma toiminta on kaikilta osin asianmukaista.” UEF ei ole julkaissut tietoja sijoituksistaan, vaikka sitä on jo aiemmin vaadittu. Viimeksi julkistamista vaati

8

Uljas 4 | 29. 4. 2016

UEF Go Fossil Free –kampanjan, jota ajaa opiskelijalähtöinen kansanliike 350 Suomi. Liikkeen pyrkimyksenä on edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen. “Emme julkaise tietoja, emmekä niitä missään vaiheessa tule julkaisemaankaan. Kohteet ovat liikesalaisuus, ja se linja pitää”, Meriläinen toteaa. Meriläinen vakuuttaa, että yliopiston sijoitukset on tehty YK:n eettisten periaatteiden mukaan. Lisäksi hallitus on

Meriläisen mukaan linjannut, että alkoholiin, tupakkaan ja muihin haitallisiin tuotteisiin kohdistuvat sijoitukset ovat poissuljettuja. Meriläinen painottaa, että julkisena toimijana yliopistolla on iso vastuu ja velvollisuus huolehtia, että sijoitustoiminta on eettisesti kestävää. “Nämä asiat ovat meille merkityksellisiä. Salkunhoitajat raportoivat meille säännöllisesti, ja samalla olemme keskustelleet myös sijoitusten eettisestä puolesta. Asian pitäisi siis olla kaikilla osapuolilla tiedossa.” Kysymyksen siitä, voiko UEF:in nimi löytyä vuodetuilta veronkiertolistoilta, Meriläinen tyrmää. “Laitan vaikka pääni pantiksi ettei löydy!”

Vuonna 2015 UEF:in sijoitus- ja rahoitustuotot olivat 6,3 miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja sijoitusten kohdistumisesta ei ole saatavilla. Yliopiston ylijäämästä sijoitus ja rahoitustuotot muodostavat suuren osan, sillä ylijäämä oli yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

3

Uutinen #

Sijoitusten laillisuus ja eettisyys mietityttävät myös UEF:issa, mutta sijoituskohteita ei silti kerrota julkisuuteen. “Politiikkamme ei tule muuttumaan”, kertoo hallintojohtaja Meriläinen.” – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva


Minun äitini

– Hyvää äitienpäivää 8. toukokuuta 2016.

Joensuu

– Reetta Väätäinen, teksti & kuvat

Matias Kangas

Emmi Alho

soveltava kasvatustiede, N. vsk.

yhteiskuntamaantiede, 6. vsk.

”Mutsi on oikean elämän supersankari. Yli 50 vuoden ikään mennessä hän on kasvattanut seitsemän poikaa, toiminut kielten opettajana, opiskellut vielä nelikymmenillään sairaan- ja terveydenhoitajaksi ja on nykyään vieläpä työpaikkansa luottamushenkilö. Äiti on tartuttanut kielitaidon jo lapsesta asti: Jos äidiltä kysyi jonkun kysymyksen, vastaukseksi saattoi yhtä hyvin saada ”I don’t know”, ”Jag vet inte” kuin ”Ich weiss es nicht”.

” Äitini on independent woman, itse-

Kuopio

näinen ja vahva. Vanhemmiten ymmärtää, että äidistä on muodostunut esikuva itselle. Äiti on suorasukainen ja ollut aina oikeamielinen ja puuttunut vääryyksiin hanakasti, mikä saattoi teininä olla joskus jopa kiusallista. Keskusteluja voidaan käydä mistä tahansa aiheesta ja jos itsellä on joku paska juttu, voi äidille soittaa itkupotkuraivaripuheluita vaikka keskellä yötä. Äiti on kuin henkilökohtainen Google, jonka puoleen voi aina kääntyä minkä tahansa ongelman kanssa.

– Saara Kultamaa, teksti & kuvat

Roosa Hänninen

Essi Rovamo

sosiaalitieteet, 2. vsk.

sosiaalityö, 3. vsk

” Äitini on oikea eläinkuiskaaja. Meillä on kotona paljon eläimiä, joita äiti rakastaa. Äiti nukkuu päiväunia kissojemme kanssa, koska kissat tykkäävät siitä niin kovasti. Kuvassa olevat possut palvovat äitiä ja ne jopa juttelevat äidille ihan eri äänellä kuin esimerkiksi minulle! Äiti pitää sekä eläimistä että meistä lapsista hyvää huolta ja varmistaa, että meillä on kaikkea mitä tarvitsemme.

” Äiti oli opettajani, kun olin yläasteella. Silloin se kyllä nolotti, mutta nykyään tykkään äidistä tosi paljon. Äidillä on jo paljon elettyä elämää takana ja siksi hän onkin hyvä tarinankertoja ja oikea tietäjänainen. Äiti oli nuorena tosi kaunis. Äiti on kertonut, että Michael Monroe on kehunut hänen hiuksiaan ja itse ruotsin kuningas, silloinen kruununprinssi, on yrittänyt iskeä hänet 70-luvulla Ahvenanmaalla!

Savonlinna

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

Konsta Kauppinen

Martta Nurminen

luokanopettaja, 2. vsk.

kotitalousopettaja, 2. vsk.

” Äitini on todella läheinen minulle. Teemme paljon juttuja yhdessä meidän perheessä. Sukupuolen puolesta isä on läheisempi, mutta yhtälailla äiti on ollut minulle huoltaja ja tuki. Harrastan paljon liikuntaa, ja äitini on tukena. Ammatiltaan hän on sairaanhoitaja, joten hän kuuluu huoltojoukkoon. Äitiäni haluan kiittää kaikesta, mitä hän on opettanut ja hoitanut. Aion muistaa äitiäni äitienpäivänä, ja mennä tietenkin tapaamaan häntä.

” Äiti on minulle tosi läheinen. Hän on vähän kuin esikuvani, koska hän on myös ammatiltaan opettaja. Ollaan juuri lähdössä Lontooseen äidin ja isän kanssa. Meillä on tiivis perhe. Äiti on ollut aina se, joka on tukenut meitä kaikkia. Sellainen äiti haluaisin itsekin tulevaisuudessa olla. Äidille lähettäisin terveisiä, että muista huolehtia myös itsestäsi, ja rakastan sinua.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

9


Ajassa

Opetuksen uudet vaatteet Opetuskulttuuri on hiljalleen murtumassa. Tulevaisuuden luokassa keskiössä ovat opiskelijat, kun opettaja astuu puhujanpöntöstä alas heidän keskuuteensa. Monimuotoiset ja joustavat oppimismenetelmät ovat saatavilla jo Itä-Suomen yliopistossakin. – Anni Ylönen, teksti & kuva

Kainalo | Tutkimuskulma

Yksilöllinen oppija

U

Perinteinen opetus on tullut tiensä päähän”, kertoo ItäSuomen yliopiston oppimisympäristön kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. “Jo vuosikausia sekä opettajilta että opiskelijoilta on tullut palautetta että perinteinen menetelmä ei toimi. Tiettynä päivänä, aikana ja tietyssä paikassa olevat luennot eivät sovi kaikkien kalenteriin, ja vaikka sopisivatkin, tilanne ei välttämättä ole optimaalinen tietyn yksilön oppimiselle.” Tämä voi näkyä esimerkiksi vähäisenä opiskelijamääränä luennoilla tai keskeytyneinä kursseina. Tärkeä kysymys on, mitä pitää oppia ja miten se on tehokkainta. Saarelainen puhuu opetuskulttuurin paradigman murroksesta, siirtymisestä opettajakeskeisestä opiskelija- eli yksilökeskeisempään suuntaan. Siitä yksi esimerkki on flipped classroom -menetelmä. Kyseisen mallin idea on lopettaa perinteiset luennot kokonaan ja siirtää perusopetus verkkoon, jossa se tapahtuu videomateriaalin, ennakkotehtävien ja verkkokeskustelun avulla. Tällöin opiskelija voi määritellä itse parhaan opiskeluajan ja -rytmin. Luento-opetuksen sijasta opettaja tapaa opiskelijoita pienissä ryhmissä, jolloin Flipped classroom tarkoittaa muutoksia myös rakenteellisella tasolla: tarvitaan paljon kasvokkaiseen tapaamiseen jää aikaa pieniä, viihtyisiä, ajanmukaisella teknologialla varustettuja ryhmätyöskentelytiloja, joissa perehtyä opiskelijoiden kysymyksiin ja opiskelijat voivat opiskella keskenään tai opettajan avustuksella. oppiminen on mahdollinen viedä perustasoa syvemmälle. ”Kontaktiopetuksessa nen innostuu. opettaja voi vastata kaikkein haastavimMenetelmä on kehitetty YhdysvalKurssien läpäisypiin kysymyksiin, jolloin hyödynnetään loissa 2000-luvun alkupuolella. Hieman se, miksi opettajina ovat tohtoritasoiset myöhemmin Saarelainen kokeili yhdessä prosentit ovat partyypit. Tällä tavoin opiskelijasta kaiveLasse Heikkisen kanssa menetelmää haimmillaan nousseet 20 taan asiantuntijuus esiin ja koulutetaan soveltavan fysiikan laitoksella, ja muitaprosentista 90 prosenttiin kin pienimuotoisia sovelluksia siitä on tulevaisuuden huippuosaajia”, Saarelai-

10

Uljas 4 | 29. 4. 2016

EF:n tutkijatohtori Erkko Soinnun mukaan tutkimuksesta nousee esiin uusia, potentiaalisesti hyvinkin toimivia tapoja oppia, mutta tärkeä on muistaa, että oppiminen riippuu yksilöistä. Flipped classroom -mallista on jo jonkin verran tutkimustuloksia: malli toimii eri aloilla perinteisiä luentoja paremmin, mikäli opetus on hyvin suunniteltua. Sointu koordinoi flipped classroom -malliin liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulma. Tutkimuksilla pyritään muun muassa selvittämään, tehostaako malli oppimista ja miten se valmistaa työelämään.

Itä-Suomen yliopistossa tehty. Palaute on ollut kannustavaa: kurssien läpäisyprosentit ovat parhaimmillaan nousseet 20 prosentista 90 prosenttiin. Tulevaisuudessa menetelmää on tarkoitus hyödyntää laajemmin. Tämän ja ensi vuoden aikana toteutettavassa mittavassa pilotissa on mukana 43 eri alojen opettajaa ja noin 4 000 opiskelijaa, tuloksia tästä saadaan vuoden päästä. Myös opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Opetuskulttuurin uudistaminen sopii hyvin Itä-Suomen yliopiston strategiaan, jossa yksi tavoite on olla johtava yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Saarelaisen mukaan menetelmä soveltuu erityisen hyvin aloille, joissa perusoppimateriaali pysyy vuodesta toiseen samana. Hän myöntää, ettei flipped classroom -ratkaisukaan sovi kaikille opiskelijoille ja muistuttaa samalla, että se on vain yksi esimerkki oppijakeskeisyyttä korostavista menetelmistä. ”Pieni joukko pysyisi mieluummin luento-opetuksessa, mutta lähes 90 prosenttia hyötyy uudesta menetelmästä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa tai oppia. Mitä enemmän annetaan mahdollisuuksia valita oma tapansa, sitä enemmän opiskelija sitoutuu ja oppii.”


Opiskelijaruokalan kulissien takaa Mitä tapahtuu opiskelijaruokalan kulissien takana? Amican ravintolan työntekijät pyrkivät monipuoliseen ruokalistaan, kiittävät ihania asiakkaita ja tarjoavat iloisia uutisia kalapalojen ystäville. - Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

C

arelian ruokalistasuunnittelijat JuhaPekka Pirhonen ja Marko Ratilainen kuvaavat keittiössä työskentelyä hektiseksi. ”Jokaiselle annetaan aamulla tehtävät, mutta teemme kuitenkin työtä yhdessä. Pelilukutaitoa täytyy olla, että pystyy pyytämään ja antamaan apua. Täytyy pystyä puhumaan”, Ratilainen kertoo. ”Operatiivinen johtaminen on koko ajan työssä mukana. Jos tilanne muuttuu, täytyy olla joku joka tietää mitä tehdään. Tilanteita ei voi kuitenkaan ennustaa. Joskus asiakasvirta muuttuu ja keittiössä täytyy olla valppaana”, Amica Joensuun kampuksen ryhmäpäällikkö Merja Jeskanen lisää.

Ruokalistasuunnittelija Juha-Pekka Pir-

honen löytyy myös kassan takaa.

”Yliopiston ruoka tulee suoraan keittiöstämme, sillä kyseessä on omavalmistuskeittiö. Tilaamme raaka-aineet pääasiassa kolmelta toimittajalta. Talon leipä valmistetaan paikan päällä, mutta käytämme myös Fazerin leipävalikoimaa”, Ratilainen kertoo. ”Osittain käytämme puolivalmisteita, mutta pääsääntöisesti teemme kokonaan omavalmisteita.” Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että palkitsevinta työssä ovat asiakkaat. ”Sieltähän se kiitos tulee, ja se koskettaa syvästi jokaista työntekijää. Esimiehen roolissa myös työntekijöiden palautteesta saa rohkeutta tehdä seuraavia ratkaisuja”, Pirhonen sanoo. ”Haasteellista on hektisyys. Pitää vain ennakoida mahdollisimman paljon. Koko ajanhan tässä eletään viikkoa tai kahta eteenpäin”, Ratilainen ja Jeskanen lisäävät. Ruoat ja teemapäivät valitaan ensisijaisesti Amican valikoimaohjauksen suosituksen mukaan. ”Siellä on vaihtoehtoja, joista ravintola saa itse valita. Joskus tietty teema, kuten lempiruokaviikko, on ympäri Suomea kaikissa ravintoloissamme”, Ratilainen kertoo. ”Otamme ilman muuta vastaan toiveita, niitä saisi tulla enemmänkin. Listaa pystyy kyllä viilaamaan asiakkaiden toiveiden mukaan”, Pirhonen kertoo. ”Myös teemat, kuten juhlapyhät, vaikut-

Suurimenekkisten ruokien kärjessä ovat

rapeat kalapalat.

tavat ruokalistaan”, Jeskanen lisää. Suurimenekkisten ruokien kärjessä ovat rapeat kalapalat, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. ”Lisäksi lihapyörykät, lohikeitto, erilaiset kasvispihvit ja lasagne ovat suosittuja. Ruokalista täytyy pitää vaihtelevana, joka viikko ei voi tarjota lihapyöryköitä eri kastikkeella tai lohikeittoa eri kermalla”, Pirhonen ja Ratilainen kertovat. ”Jos ruokalistalla on jotain erikoista, yritämme valita sen rinnalle jotain mikä varmasti maistuu. Kannatttaa maistella ja kokeilla uusia ruokia. Kolja on luultavasti erikoisin ruoka mitä olemme tarjonneet”, Ratilainen kertoo. Palautekirja on tärkeä kanava henkilökunnan ja asiakkaiden välillä. ”Käymme vieraskirjan sisällön jokaisessa aamupalaverissa läpi, ja esimiehet vastaavat palautteeseen mahdollisimman nopeasti, Jeskanen kertoo ”Vieraskirjaan on kirjoitettu jopa runoja. Huonoa palautetta ei olekaan, paitsi silloin kun mennään henkilökohtaisuuksiin eikä enää edes kritisoida ravintolan toimintaa”, Jeskanen ja Pirhonen kertovat. ”Myös nettisivuilla voi antaa

Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan vastaanottoa on valmistelemassa Joensuun kampuksen ravintola Careliassa arkipäivisin ensimmäiset työntekijät jo aamuviideltä.

”Vieraskirjaan on kirjoitettu jopa runoja. Huonoa palautetta ei olekaan, paitsi silloin kun mennään henkilökohtaisuuksiin.

Aamu kymmenen aikaan salaatit ja ruaat

ovat jo valiina odottamassa lounastajia.

palautetta. Siellä on helpompi vastata henkilökohtaisesti”, Ratilainen kertoo. ”Meillä on tosi ihanat asiakkaat yliopistolla. Heitä on monipuolisesti opiskelijoista henkilökuntaan”, Jeskanen kiittää. Ravintola Carelia aukeaa arkipäivisin klo 8.30, mutta aikaisimmat työntekijät saapuvat paikalle jo viideltä. ”Leipurit tulevat ensimmäisinä, kokit noin tuntia myöhemmin. Aamun aikana leivotaan leivät ja leivonnaiset, valmistetaan salaatit ja nostetaan ruoat esille. Kymmenen aikaan järjestetään palaveri, jonka jälkeen yleensä henkilökunta ruokailee. Sitten valmistetaan lisää ruokaa ja palvellaan asiakkaita iltaan asti”, työnte-

kijät kuvailevat. Kalapalojen tartar-kastikkeen vaihtaminen sinappirelissiin on kuohuttanut opiskelijoita. ”Kalapalojen kastike on vaihdettu sinappirelissiin yhteistyössä valikoimaohjauksen kanssa. Yritämme kehittää ja ideoida ruokiin vaihtelua, kalapaloja on tarjoiltu aiemmin myös lämpimällä munakastikkeella. Nyt olemme vaihtaneet takaisin tartar-kastikkeeseen”, Ratilainen vakuuttaa. Amica on Kuopion ja Joensuun kampuksilla myös Facebookissa sekä Joensuun osalta Instagramissa löytyy #amicajoensuunkampus.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

11


12

Uljas 4 | 29. 4. 2016


”Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin. Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen.

Rehtori:

Usein profiloituminen ymmärretään väärin Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen harmittelee, että yliopiston profiloituminen käsitetään usein väärin. Se ei tarkoita yhteen alaan, vaan monitieteisiin kokonaisuuksiin panostamista. Päätös Savonlinnan kampuksesta piti rehtorin mukaan tehdä, jotta yliopiston kilpailukyky turvataan myös tulevaisuudessa. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

I

tä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen reilun vuoden mittaisella rehtorikaudellaan yliopistoa on profiloitu ja brändätty isolla kädellä. Viime vuoden alussa julkaistu uusi ilme vuodelle 2020 oli mainostoimisto Nitro ID:n käsialaa ja se julkaistiin rinnan vahvan brändi-kampanjan kanssa. Ytimekkäät mainoslauseet State of the Smart, University of Smart Science ja muun muassa UEF – In the Middle of Knowhere ovat löytäneet sekä ihailijansa että inhoajansa. Vaikka yliopiston profiloiminen on yksinkertaisia brändäys-lauseita monimutkaisempaa, on profiloituminen rehtorin mielestä myös brändäämistä. ”Sitä se on parhaimillaan”, Mönkkönen toteaa. “Profiloituessa yliopisto keskittyy tutkimuksessaan tietyille alueille ja löytää vahvuutensa myös kansainvälisessä kilpailussa. Brändäämisen avulla voimme puolestaan kertoa missä Itä-Suomen yliopisto on hyvä. Kun meille tulee nuori opiskelemaan, hän tietää yliopistomme vahvuudet ja mitä erityisosaamista tai valmiuksia koulutuksella on tarjota”, Mönkkönen tarkentaa.

Mönkköstä harmittaa, että profiloituminen käsitetään usein väärin. “Ilmeisesti käsitteen hahmottaminen on vaikeaa. Ajatellaan usein vanhatapaisesti, että profiloituminen on resurssien panostamista yksittäiselle alalle, vaikkapa lääketieteeseen, mutta sitä se ei ole.” Mönkkösen mukaan monitieteisyys on tutkimuksessa avainasemassa. “Nykypäivänä ongelmat ovat entistä monimutkaisempia ja kompleksisempia. Ratkaisu ei silloin voi olla yksinkertaistettu. Ajatellaan vaikka ilmastonmuutosta. Se on iso, monimutkainen ongelma ja sitä ei yhdellä teknisellä ratkaisulla tai uudella energiamuodolla hoideta. Ihmisten käytöksen muutos on avainasemassa, ja siksi vahva ihmis- ja yhteiskuntatieteiden osaaminen on osa ratkaisua” Toisaalta Mönkkönen myöntää, että resurssit ovat rajallisia. “Tottakai on ymmärrettävä, että näinkään iso yliopisto kuin Itä-Suomen yliopisto ei voi olla paras jokaisella tutkimusalueella. On keskityttävä aloihin, joilla tehdään huippututkimusta ja jotka ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti.” Tarkoittaako tämä sitä, että sivistysyliopisto saa väistyä ydinaloihin panostamisen tieltä? “Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin.

UEF: 4 globaalia haastetta 1. Ikääntyminen, elintavat ja terveys. 2. Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa. 3. Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat. 4. Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys.

Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen. Voimme esimerkiksi tarjota maisteriopintoja, jotka perustuvat ydinosaamiseen. Samalla se lisää monien alojen houkuttelevuutta.” Mönkkönen pitää myös vastakkainasettelua soveltavan ja perustutkimuksen välillä turhana. “Moni niin kutsuttu perustutkimus on tuottanut myös sovellutuksia. Tarkkaa rajaa perus- ja soveltavan tutkimuksen välille on turha yrittää vetää. Oleellista on vain se, että tutkimus on korkealaatuista.” Hallituksen leikkausten takia rahoitus

yliopistoille on pienentynyt. Profiloitumista ja erottautumista tehdään nyt siis entistä pienemmällä rahalla. “Lähtökohtaisesti rahan väheneminen haittaa kaikkea kehittymistä. Toisaalta ei se meidän profiloitumista suoraan haittaa. Oleellisempaa ovat yliopiston omat päätökset siitä, miten rahaa käytetään. Eli käytännössä jatkossa rahaa pitää ohjata

strategian mukaisille tutkimusprofiileille“, vastaa Mönkkönen. Perusrahoituksen leikkaamista ja toisaalta rahan ohjaamista kärkihankkeisiin, ei Mönkkönen pidä puuttumisena yliopiston autonomiaan. “En näe siinä suoranaista uhkaa autonomialle. Yliopistot saavat tällä hetkellä itse päättää profiloitumisalueensa ja niin sen pitää ollakin. Rahoitusta ei kuitenkaan pitäisi muuttaa enää enempää tähän suuntaan.” Yliopiston hallitus päätti ajaa Savonlinnan kampuksen alas ja keskittää opettajankoulutuksen Joensuuhun. Päätöstä ei kuitenkaan Mönkkösen mukaan tehty säästäminen edellä. “Tähtäämme tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen. Tällä päätöksellä pyrimme säilyttämään kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Olemme vakuuttuneita siitä, että opetuksen keskittäminen yhdelle kampukselle, osaksi suurempaa tiedeyhteisöä, on paras ratkaisu. Toki tähän liittyy myös taloudellisia näkökulmia, mutta ne eivät olleet ykkössyy.“ Monitieteellisyys on profiloitumisesta ja

kärkihankkeista huolimatta Mönkkösen mielestä kuitenkin Itä-Suomen yliopiston kilpailuvaltti. “Se on ilman muuta kilpailuvaltti. Monitieteisyyttä noudattaen näitä tutkimusprofiileja rakennetaan.” Neljä globaalia haastetta, johon Itä-Suomen yliopisto pyrkii etsimään ratkaisua ovat käytännössä UEF:in profiloitumisalueet. Mönkkönen painottaa, että näihin tutkimusalueisiin tullaan jatkossa keskittymään ja myös niissä kehittymään. “Tämä strategia meillä on ainakin vuoteen 2020 asti ja sitä ei vaihdeta ihan viiden vuoden välein muutoinkaan.” Uljas 4 | 29. 4. 2016

13


Poistetaanko kulttuurikahvila laajenevan keskustan tieltä? Joensuun kaupungin ehdotukset asemanseudun kaavasta ovat parhaillaan joensuulaisten kommentoitavissa. Suunnitelmat uhkaavat jättää aseman vanhat puurakennukset rakentamisen alle. Historiallisten talojen ohessa katoaisi asemalta myös entisessä asemaravintolarakennuksessa vuoden päivät toiminut Kulttuurikahvila Laituri. - Tähti Oksanen, teksti & kuva

T

oukokuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Kulttuurikahvila Laituri aloitti toimintansa Joensuun rautatieasemalla. Entisen asemaravintolan historiallisessa puurakennuksessa sijaitsevaa kahvilaa pyörittää vapaaehtoisperiaatteella toimiva osuuskunta. "Tämä rakennus on olennainen osa Laituria", kertoo osuuskunnan perustajajäseniin kuuluva Heikki Piirainen. Viime vuosien vuokralaisista Laiturin toiminta on lähimpänä rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta, eli asemaravintolaa. Junamatkustajat ovatkin Piiraisen mukaan kiitelleet sitä, että paikalla on nyt viihtyisä kahvila. Osuuskunta haluaa vaalia rakennuksen historiaa, ja talven aikana kahvilassa on kerätty ihmisten muistoja talosta. "Vanhimmat muistot ovat 50-luvulta", Piirainen kertoo. "Eräs muistelija palautti tänne aikoinaan asemaravintolasta varastamansa kolpakon." Laiturissa on kulttuuritapahtumia viikoittain, Piirainen kertoo. Tilava puutalo mahdollistaa monenlaisten tapahtumien järjestämisen. Halpa vuokra ja se, että Laituria saa vuokrata myös työtä vastaan, on poikinut runsaasti erilaisia tilaisuuksia elokuvailloista koko viikonlopun festareihin. Paikka onkin ainutlaatuinen juuri monipuolisuudessaan. "Laiturilla järjestettyjä tapahtumia on hyvin vaikea kuvitella minnekään muualle. Ei täällä ole kauheasti yhtä hienoja paikkoja. Modernin liikekeskuksen sisälle toimintamme ei oikein soveltuisi”, Piirainen sanoo, ”Lisäksi tämä on kaupungin

14

Uljas 4 | 29. 4. 2016

Info Aseman seudun kaavaa voi käydä kommentoimassa 29. huhtikuuta saakka osoitteessa: https://www.webropolsurveys. com/S/A7466767A2CD078D.par Laiturin syntymäpäiviä vietetään keikkojen ja kahvien merkeissä maanantaina 2. toukokuuta sekä synttäribileissä keskiviikkona 4. toukokuuta. Keskiviikon esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. improvisaatioryhmä Improstaatit, stand-up-koomikko Albert Kajava, DJ Hazy Days sekä yhtyeet BEARS, Matias Kangas & Lepositeet ja Luontokerho.

ainoa vegaanikahvila. Se on ollut monelle asiakkaalle tärkeää eikä tunnu tavan junamatkustajiakaan haittaavan." Parhaillaan nähtävillä olevassa aseman-

seudun kaavaluonnoksessa Laiturin rakennukselle uhkaa käydä kuten monille muillekin vanhoille taloille Joensuussa. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Antti Rissasen mukaan kaavan taustalla on tavoite keskustan laajentamisesta joen toiselle rannalle. Kahdessa kolmesta ehdotuksesta Laiturin tilalla on uusia, jopa 12 kerrokseen kohoavia toimistorakennuksia. Kolmannessa vaihtoehdossa, matkailuun ja vapaa-ajanpalveluihin panostavassa ”Tivolissa” Laituri sekä aseman eteläpuolella sijaitseva makasiini säilytetään. ”Tivoli sai varsin hyvää palautetta yleisötilaisuudessa”, Rissanen kertoo, "Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, että kerroksellisuus kuuluu keskustaan. Symmetrisen keskustan ajatus toteutuisi siinä vaihtoehdossa myös siltä osin, että vanhoja rakennuksia löytyisi molemmilta puolilta jokea. Alueen vanhoissa rakennuksissa on jo

Heikki Piirainen kuuluu Kulttuurikahvila Laiturin perustajiin.

”Laiturilla järjestettyjä tapahtumia on hyvin vaikea kuvitella minnekään muualle. Ei täällä ole kauheasti yhtä hienoja paikkoja.

valmiiksi toimintaa, kuten kahvila Laituri ja entisessä asemapäällikön rakennuksessa toimiva Jukan Antiikki." Osuuskunnan toiminnan jatkumista asemalla rakennuksen säilyttäminen ei välttämättä kuitenkaan takaa. Heikki Piiraista mietityttää, mitä tapahtuu, jos talon omistaja vaihtuu. "Ymmärtääkseni VR ei halua pitää

kiinteistöjä, jotka eivät kuulu sen toimintaan. Riskinä voi omistajavaihdoksessa olla vuokrannousu." Piiraista surettaa myös Laiturin viereisen talon kohtalo, sillä sitä on ehdotettu purettavaksi kaikissa kaavaehdotuksissa. Piiraisen mukaan talo kuuluu aseman vanhimpiin. Asemanseudun suunnittelu jatkuu, kun vaihtoehdot ovat olleet nähtävillä. "Varsinainen kaavaluonnos tullee nähtäville loppukesästä 2016 ja kaavan ehdotusvaihe on vuodenvaihteessa", Rissanen kertoo. Rakentaminen on mahdollista sitten, kun kaava on saanut lainvoiman, mutta sitä saattaa viivyttää Liikenneviraston suunnittelema ratapihan peruskorjaus, jolle ei ole vielä myönnetty rahoitusta.


”Molemmat osapuolet voittavat. Asiakas saa edullisen tuotteen, ja ravintolalle ei koidu lisäkustannuksia.

Alennusaterioita lounaan jäljiltä

Ravintola Ehdan vuoropäällikkö Henrietta Pippola uskoo Lunchien osoittautuvan menestykseksi.

Uusilla mobiilisovelluksilla laitetaan ruokahävikki hyötykäyttöön. Kuopiossa Lunchien on ottanut käyttöön jo viisi ravintolaa ja ResQ:n, joka on toinen vastaava sovellus, kaksi. – Santtu Paananen, teksti & kuva

R

uokahävikki on eilistä, tämän päivän juttu on Lunchie. Lunchie on suomalainen sovellus, joka tarjoaa mahdollisuuden ylimääräisen ruuan edulliselle ulosmyynnille. Kuopiolainen Ravintola Ehta rekisteröityi Lunchieen huhtikuun alussa. Kokemusta ei siis vielä ole juuri kertynyt, mutta vuoropäällikkö Henrietta Pippola on ideasta innoissaan. ”Lunchie on hyvä, toimiva ja helppokäyttöinen. Vaikka tämä on ollut vasta

vähän aikaa käytössä, ihmiset ovat löytäneet meidät tätä kautta yllättävän hyvin. Baby stepsit ovat näyttäneet todella lupaavilta”, Pippola kehuu. Sovelluksen käyttöönotto oli Pippolan mukaan vaivatonta. Rekisteröitymisen jälkeen seuraava askel on syöttää verkkoon tarjottavat ateriat noutoaikoineen ja hintoineen. Tilauksen ja sovelluksensisäisen maksun tultua perille jäljellä on vain aterian pakkaaminen ja sen luovuttaminen asiakkaalle. Käytön aloittaminen on ilmaista, ja Lunchie ottaa kunkin myydyn annoksen hinnasta tietyn osuuden. Asiakkaalle aterian tilaaminen on

tätäkin yksinkertaisempaa. Androidille ja iOS:lle löytyvä sovellus näyttää oman sijainnin perusteella lähimmän ravintolan ja päivän tarjolla olevat ruuat. Pankki- tai luottokorttitiedot syötettyään asiakas saa parilla klikkauksella tilattua haluamansa määrän annoksia noudettavaksi hetken päästä. Paikan päällä ei tarvitse empiä menujen kanssa tai pyöritellä seteleitä, vain noutaa eväänsä omalla nimellään pois. ”Lunchie on loistava sovellus siinä, että molemmat osapuolet voittavat. Asiakas saa edullisen tuotteen, ja ravintolalle ei koidu lisäkustannuksia. Raakaaineet tulevat käyttöön, ja ylimääräistä työpanosta ei tarvita paljoa”, hehkuttaa Pippola. Ruokahävikin määrä on ajankohtainen huolenaihe, ja Lunchie tulee tähän saumaan kuin tilauksesta. Normaalisti biojätteisiin maatumaan menevät ruuat

saadaan täten hyödynnetyksi. Henrietta Pippola kertoo myös tämän tiedostamisen olevan Lunchieen liittymisen takana. ”Lunchien käyttäjät ja tarjoajat ovat tekemisissä suuremman asian kanssa. Palvelu on hieno keksintö myös hävikkiä ajatellessa. Tietenkin pyrimme tekemään sopivan määrä ruokaa päivittäin, mutta Lunchie antaa inhimillisten virheiden varalta mukavasti joustovaraa.” Hävikkitavaran myyminen voi herättää kysymyksiä. Kyse ei kuitenkaan ole jämistä tai jätteistä, vaan aivan kunnon ruuasta. ”Lunchie-ruuat tarjotaan tuoreina ja lämpiminä, ja hinta on suurin piirtein puolet alkuperäisestä.”, Pippola selvittää. On olemassa myös toinen vastaava sovellus, ResQ. Toistaiseksi sen saa ladattua vain Applen laitteisiin. Kuopiosta ResQ:n on ottanut käyttöön kaksi ravintolaa.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

15


Tiede

16

Uljas 3 | 6. 4. 2016


Kuopiolaisen hengen oppipoika Sivistyksestä on tullut jälleen radikaali ajatus. Nyt on hyvä hetki muistaa Snellmannin ajatus, että todellinen kansallinen sivistys on eliitin ja kansan välisen kuilun kaventamista. – Reeta Kankaanpää, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Sivistys, joka ei ole kansallista, ei siten voi olla todellista yleisinhimillistä sivistystä. Se on silloin vain ulkoista tottumusta, jota voi verrata apinan tai koiran kouluttamiseen. Kansakunta ei voi kiinnostua sellaisesta sivistyksestä, se ei ole itsenäistä eikä sillä ole voimaa kehittyä. Ja kansan, joka ei milloinkaan saavuta muunlaista sivistystä, on itse rappeuduttava ja hävittävä kansakuntana.” Ote on Saima-lehden ensimmäisestä numerosta, tammikuulta 1844. Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli edellisen vuoden puolella muuttanut Kuopioon saatuaan sieltä yläalkeiskoulun rehtorin viran, ja samalla hän alkoi myös julkaista omaa lehteä. Saima tuli aikanaan tunnetuksi kovista yhteiskunnallisista kannanotoistaan, eivätkä läheskään kaikki pitäneet Snellmanin kirjoituksista. Ennen Kuopioon muuttoaan 1843 Snellman oli ollut Ruotsissa ja Saksassa, ja hän oli kaupunkiin saapuessaan tunnettu maailmanmies ja filosofiälykkö. Mitä hän kuvitteli saavansa irti Kuopion kaltaisesta peräkylästä? Saiman toimittajana Snellman tarkasteli Kuopion elämää ja kirjoitti ajankohtaisista asioista käytännönläheisesti ja pohdiskellen. Erityisen paljon hän kirjoitti säästä. ”Kuopion kausi opetti Snellmanille tosielämän tajua. Etenkin säitä kuvaamalla Snellman siirtyi käsitejärjestelmillä maailmaa hallitsevasta filosofista pikemminkin ympäristönsä tarkkailijaksi ja paikallisen hengen opiskelijaksi”, esittää Eero Ojanen, joka on Snellmanin Saima-kirjoituksista ja niissä esiintyvästä paikallisuudesta huhtikuussa väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori.

” Sivistyksen tehtävä on opettaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hyväksi. asuville. ”Sivistys kuuluu kaikille!” ja ”Sivistys on ihmiseksi tulemista!” raikuvat snellmanilaiset sanonnat. ”Sivistyksen tehtävä on opettaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hyväksi. Yhden ihmisen koulutus tarkoittaa sivistystä koko yhteisölle. Sivistys on inhimillisyyden valoa”, Ojanen kertoo snellmanilaisista ajatuksista. Saiman toimittajana Snellman tarkasteli laajojen yhteiskunnallisten teemojen lisäksi myös Kuopion elämää, ja hän näki miten paikallisten oma aktiivisuus voi saattaa jopa koko kansakunnan kukoistukseen. Snellman uskoi ihmisyyteen, yhteisön voimaan ja kykyyn kehittyä. ”Snellmanilaisen sivistysajattelun mukaan ainoa keino Suomelle pärjätä oli kaventaa keskustan ja periferian, eliitin ja muun väestön kuilua. Eliitin ja kansan oli lähennyttävä molemmin puolin”, Ojanen toteaa. Tätä ajoi Snellman aikanaan, ja samaa asiaa pohditaan nytkin Suomessa. Sivistys ja tiede eivät kuulu vain osalle kansaa, eikä tieteen tarkoitus ole rakentaa toisille ylivertaisia mahdollisuuksia alistaa muita ihmisiä. Ihmisen vastuu yhteisön hyvinvoinnista kasvaa oppimisen myötä. Ojasen mukaan Snellman vastusti omaksi hyödyksi opiskelua. Ihmisen tulee käyttää opittuja tietoja yhteisönsä hyväksi. Sivistys on vastuun ymmärtämistä. Kaiken kaikkiaan, sivistys on omaa ajattelua ja oivaltamista koko yhteisön hyväksi.

Snellmanin kirjoitukset Saimassa ovat

Aikansa radikaalista ajattelijasta

poleemisia, ja hän painottaa teksteissään oman harkinnan ja ajattelun merkitystä. Hän vastustaa voimakkaasti sellaista rajattua sivistystä, joka on tarjolla vain yläluokalle ja keskuksissa

Snellman siirtyi myöhemmin ajamaan valtiomiehenä Suomessa läpi merkittäviä uudistuksia – hän muun muassa kohensi suomen kielen asemaa ja sai aikaan rahauudistuksen. Ojanen väittää,

että nimenomaan Kuopiossa vietetyt vuodet muovasivat filosofi Snellmanista menestyksekkään poliitikon, joka osasi nähdä, milloin on oikea aika toimia ja muuttaa asioita. ”Snellmanilla oli hämmästyttävän hyvä politiikan taito. Hänellä oli hyvin määrätietoinen ote politiikkaan, ja samalla vankka tosiasioiden taju”, Ojanen sanoo. Sivistys on nykypäivänä jälleen radikaa-

li asia. Se on hautautunut vuosien saatossa jonnekin markkinayhteiskunnan, tehokkuustavoittelun ja tuottavuuden jalkoihin. Nyky-yliopiston tehtävä tuntuu olevan tuottaa tehokkaita ihmiskoneita markkinoiden tarpeisiin. Kilpailu on kovaa! Miten tieteestä onkaan tullut niin kylmä asia? ”Snellmanin ajatusten mukaan tieteen merkityksen ymmärtää ylipäätään vasta sivistyksen käsitteen kautta”, Ojanen pohtii ja jatkaa: ”tieteen tehtävä on auttaa kaikkia ihmisiä.” Tästä voisi päätellä, että yliopistojen tämän hetkinen suunta on nurinkurinen. ”Nykyinen koulujen keskinäisen kilpailun korostaminen on erityisen huono suuntaus. Se sotii koko snellmanilaista sivistysajatusta vastaan. Jos katsotaan vain, kuka pääsee 200 joukkoon huippuyliopistojen rankingeissa, siinä ei ole järjen hiventäkään!” tuhahtaa Ojanen huolestuneena. Snellman kritisoi aikansa hegeliläistä filosofiaa ”hedelmättömistä abstraktioista”, ja loi itse Suomessa kansalle sivistyksen pohjaa. Hän pureutui filosofian juurille ja löysi sieltä yhteyden muihin ihmisiin. Räntäisenä iltana huhtikuun lopulla voi helposti samaistua Snellmanin säätä koskevaan tarkkailuun. Pieni on ihminen luonnonvoimien rinnalla, kun kylmä ja märkä ajaa ihmiset sisätiloihin. On kuitenkin tunnistettava, mitä asioita voidaan muuttaa ja mitä ei. Kansan jakautuminen yhä eriarvoisemmaksi on kiinni ihmisen teoista ja valinnoista, ei säästä. Snellmanille sivistys oli ennen kaikkea tasa-arvoa ja vastuullisen toimijuuden ja oman ajattelun löytämistä. Sivistysyliopiston ja sen kaikkien kasvattien tehtäväksi voidaan täten katsoa yhä uusien tasa-arvoisten ja vastuullisten kansalaisten kasvattaminen.

Kainalo | Filosofinen jatkumo

Snellman-tietäjä

E

ero Ojanen tutustui Snellmanin ajatuksiin jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla, kun silloisia yliopistouudistuksia ajettiin läpi. Ojanen on kääntänyt Snellmanin kirjoituksia, luennoinut Snellmanin ajatuksista ja kirjoittanut filosofisia teoksia sivistyksestä. Hän on myös soveltanut Snellmanin ajatuksia sivistysvaltiosta nykypäivään, ja hänen mielestään sivistysvaltio voisi olla hyvinvointivaltiota seuraava suuri visio. Hyvinvointivaltio on ollut menestys, mutta siinä voi myös nähdä ongelmaa subjektiobjekti –suhteessa. ”Hyvinvointivaltioon saattaa liittyä ajatus ihmisestä vain passiivisena kohteena. Ihmisen oma sivistys ja kasvu jäävät tällöin vähemmälle.” Ojanen kieltää sortuvansa kumpaankaan äärilaitaan, individualismiin tai kollektivismiin, ja huokuu rauhaa ja uskoa tasapainoiseen tulevaisuuteen. ”Snellmanilainen sivistysvaltio on mahdollisuus ja näköala.” Filosofi ja tietokirjailija Ojanen väitteli Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipedagogiikan oppiaineessa paikallisuuden näkökulmasta J. V. Snellmanin ajattelussa Saimalehden 1844–1866 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa. Vastaväittäjänä toimi Raimo Savolainen.

Saima - radikaali paikallislehti Saima oli J. V. Snellmanin kirjoittama ja julkaisema ruotsinkielinen lehti. Ilmestyi Kuopiossa 4.1.1844–31.12.1846. Lehti oli yhteiskuntakriittinen ja poleeminen. Snellman vaati lehdessä suomen kielen aseman kohottamista. Tärkeimpiä aiheita olivat talouskysymykset, kasvatus ja kansallinen aktivointi. Snellman kirjoitti paljon myös sosiaalipoliittisista aiheista. Kuopio-palstallaan hän tarkkaili säitä ja kaupungin erilaisia kuulumisia. Lehden levikki oli tuon ajan oloissa laaja. Lehti joutui usein tuohon aikakauteen kuuluneen sensuroinnin kohteeksi, ja lopulta se lakkautettiin radikaaliutensa vuoksi.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

17


” Solje ihmettelee, miten kaksi toisiinsa liittyvää erikoisalaa, psykiatria ja neurologia, ovat nykyään niin kaukana toisistaan.

Suoraan ylioppilaasta tohtoriksi

Tutkijat ovat omiin kammioihinsa eristäytyneitä erakkoja, jotka työskentelevät yöt läpeensä. Ei pidä paikkaansa, sanoo Eino Solje. ”Tutkimus on oikeasti ryhmätyötä ja verkostoitumista

ympäri maailmaa. Sekin on yllättänyt, kuinka sosiaalista tämä työ on.”

Pitkästyttävä luento voi johtaa väitöskirjan kirjoittamiseen. Näin kävi lääketieteen kandidaatti Eino Soljelle, jonka huhtikuun alussa tarkastettu väitöskirja käsittelee otsalohkodementiaa. Poikkeuksellisen väitöksestä tekee se, että Solje kirjoitti sen jo ennen valmistumistaan lääkäriksi. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

J

os luento ei olisi ollut niin tylsä ja pitkästyttävä, Eino Solje tuskin olisi ryhtynyt kirjoittamaan väitöskirjaansa jo opintojensa aikana. ”Ajattelin, että täytyy olla jotakin mielenkiintoisempaa”, Solje muistelee. Tuon kohtalokkaan luennon jälkeen jo aiemmin neurologian laitoksella työskennellyt Solje päätti kysyä, olisiko laitoksella jotain kliinistä projektia, johon hän pääsisi mukaan. Professori Anne Remeksen tutkimusryhmässä oli tilaa. Pian Solje huomasi kirjoittavansa väitöskirjaa. Lääketieteessä sen tekeminen on mahdollista jo ennen valmistumista. Soljen väitös käsittelee otsalohkodementiaa, joka usein diagnosoidaan virheellisesti psykiatriseksi sairaudeksi. Väitöskirja tuo myös esiin, että aivojen magneetti- ja isotooppitutkimukset

18

Uljas 4 | 29. 4. 2016

eivät ole riittävän herkkiä erottelemaan psykiatrista ja neurologista sairautta toisistaan. Aivot ovat monimutkainen ja kiehtova elin, josta tiedetään vielä varsin vähän. Solje ihmettelee, miten kaksi toisiinsa liittyvää erikoisalaa, psykiatria ja neurologia, ovat nykyään niin kaukana toisistaan. ”Vaikka ne tutkivat tavallaan samaa asiaa. Ei psyyke ole irrallaan aivoista tai päinvastoin.” Jopa 60 prosenttia otsalohkodementiaa sairastavista potilaista on ollut psykiatrisessa hoidossa ennen oikean diagnoosin saamista. Sairaus ei ilmene alkuvaiheessa ollenkaan muistioireina, vaan apatia, käytöstapojen muutos, ritualistinen käytös, tunteiden ja sosiaalisten käytöstapojen häviäminen sekä päihteiden käytön lisääntyminen viittaavat enemmän mie-

lenterveyshäiriöön tai psykoosiin. Oireilu heijastuu myös lähiympäristöön, Solje muistuttaa. Ihmissuhteet ja perhe-elämä ovat kovilla. ”Omaisille diagnoosi on usein suuri helpotus. Ei olekaan kyse esimerkiksi parisuhdeongelmista, vaan outo käytös johtuu aivosairaudesta.” Otsalohkodementian syynä on katsottu olevan C9ORF72 -geenin toistojaksomutaatio. Sama mutaatio aiheuttaa varmuudella myös lihaksiston toimintaa rappeuttavaa ALS-tautia. Suomi on ihanteellinen tutkimusympäristö, koska täällä kyseisen geenin mutaatiota on havaittu eniten. ”Vielä ei edes tiedetä, mitä kaikkea se mahdollisesti aiheuttaa”, Solje sanoo. Soljella väitöskirjan tekemiseen meni

noin kolme vuotta. Samaan aikaan hän on suorittanut lääketieteen opintoja ja valmistunee lääketieteen lisensiaatiksi tavoiteajassa noin vuoden päästä. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että väitöskirjasta huolimatta Soljen korkein tutkinto on vielä tällä hetkellä ylioppilastutkinto. Lääketieteessä kun ei erikseen tehdä kandidaatin tutkintoa, vaan lääketieteen kandidaatti on arvonimi. Tohtorin paperit Solje saa vasta lääkäriksi

valmistumisen jälkeen. Mutta miten on mahdollista yhdistää opinnot ja väitöskirjan kirjoittaminen? Eino Soljen mielestä se ei edes ollut vaikeaa. ”Merkittävä osa tutkimuksen tekemisestä on sähköpostikirjeenvaihtoa kollegoiden kanssa, ja sitähän voi tehdä missä vain kun on hetki aikaa.” Toki onneakin on ollut matkassa. Rahoitus tutkimukselle varmistui nopeasti. Opinnoissakin oli sen verran väljyyttä, että työhuoneelle ehti aina hyppytunneilla. Väitöskirjan kirjoittaminen kesken opintojen on vielä melko harvinaista, mutta Eino Solje uskoo sen lisääntyvän. Soljen kanssa samalla vuosikurssilla on poikkeuksellisen paljon väitöskirjan tekijöitä. Kyse on paitsi tiedonjanosta, myös työllistymismahdollisuuksien parantamisesta. ”Jos haluaa erikoistua suositulle alalle tai saada viran, on tarpeellista väitellä. Koulutusmääriä myös lisätään koko ajan, joten pian ollaan todennäköisesti tilanteessa, ettei lääkärikään enää voi valita työpaikkaansa, vaan töistä joutuu kilpailemaan”, Solje uskoo.


Kolumni | Kampuksen lahtaamisesta

Hyvä-paha opintolaina Jos laina ei houkuta.. Käteinen. Osta ainoastaan käteisellä. Ja nosta käteinen ainoastaan pankista. Pidä kirjaa tekemistäsi ostoksista. Kerää pulloja Ilosaarirockissa. Hae ruokavalioon monipuolisuutta yliopiston kampusravintoloista. Muista syödä koko rahan edestä. Älä osta vaatteita. Älä panosta vuokra-asuntoon, vaan valitse halvin mahdollinen solukämppä.

Vuokranmaksun jälkeen tuet riittävät hädin tuskin ruokaan ja vapaa-ajan matkustelusta voi vain haaveilla. Pidemmän päälle pää ei kestä jatkuvaa arvailua siitä, riittävätkö rahat kaupan kassalla vai eivät. - Mira Heiskanen, teksti & kuva

A

jatus opintolainan nostamisesta ei ollut käynyt Leenan (nimi muutettu) mielessä, ennen kuin muutto omaan yksiöön ja sopeutuminen opiskelijaelämään koittivat syksyllä 2014. Loppuvuoden Leena eli opintotuilla, mutta vajaan puolen vuoden jälkeen kukkaron senttien venyttäminen sai riittää. ”Lainan nostaminen tuli tarpeen, kun tarvitsin rahaa kodinkoneisiin ja muihin välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Se oli ensisijainen syy lainan nostolle. Lainan nostettua ei tarvinnut elää enää kädestä suuhun. Myös pää kestää paremmin, kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä, riittävätkö rahat edes ruokaan”, Leena kertoo. Opintolaina oli Leenan mukaan ainoa ratkaisu, kun vaihto-

ehtoina olivat joko työnteko ja opiskelu yhdistettynä loppuunpalamiseen, tai vaihtoehtoisesti vapaa-ajan harrastuksista luopuminen. Opiskelijan mukaan jostain on pakko karsia, jos haluaa saada rahaa elääkseen. ”Jos haluaa aktiivisesti harrastaa jotakin, niin ei ole aikaa töille. Ja jos tekee töitä, niin ei ole aikaa harrastaa. Näin ollen pitää valita töiden, opintojen ja harrastusten väliltä”. Leenan mukaan on kuitenkin yksilöllistä, onko lainan nosto paras ratkaisu. ”Riippuu ihmisestä, pystyykö opintojen ohessa tekemään töitä ilman burnoutia. Mielenterveyshän siinä saattaa kärsiä. Aktiivinen vapaa-ajan harrastaminen menee itselläni työnteon edelle, joten laina tuntui luontevalta ratkaisulta kohdallani”, Leena sanoo. Ennen opintolainaa säästä-

minen oli Leenan tapauksessa täysin mahdotonta, kun vuokran maksun jälkeen rahaa elämiseen oli noin seitsemänkymmentä euroa. ”Suurin osa rahasta meni, ja menee edelleen ruokaan”, Leena toteaa. Toisinaan myös Leenan vanhemmat ostavat hänelle ruokaa. ”Tiukassa tilanteessa on iso etu, kun vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla. Ennen opintolainan nostoa saatoin lainata myös rahaa vanhemmiltani”. Tulevaisuudessa opiskelijat saavat pärjätä entistä pienemmällä tuella, kun hallitus päätti leikata opintotuesta noin neljänneksen. ”Ensimmäinen reaktioni oli, että ette voi olla tosissanne. Alun perin luvattiin, ettei koulutuksesta leikattaisi. Tässä on kuitenkin lopputulos”, Leena toteaa tuohtuneena. Koulutusleikkauksien myötä myös lainan nosto voi tulevaisuudessa lisääntyä. Leena suosittelee lainaa erityisesti henkilöille, joille tuottaa hankaluuksia käydä töissä opintojen ohessa. ”Jos ei ole aikaa ja jaksamista töissä käymiselle, laina on paras vaihtoehto”. Lainan takaisinmaksu voi kuitenkin mietityttää useampaa opiskelijaa. Leenan mukaan opintolainan takaisinmaksu ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu liian haastavalta. ”Summan saa kyllä maksettua takaisin, jos on töitä opintojen jälkeen. Jos kuitenkin päätän jatko-opiskella, asiasta tulee vaikeampaa”, Leena pohtii.

Kun kaikki pettivät koulutuslupauksen

U

EF:n hallitus päätti hetki sitten, että Savonlinnan kampus lakkaa olemasta. On selvää, sivistyksestä huolestuneet sekä savonlinnalaiset nostavat äläkän päätöksen myötä. Savonlinnan kaupungin sitoutuminen kampuksen tulevaisuuteen on ollut ihailtavaa: professuurien lahjoittaminen oli jo avokätistä. Jo näihin peilaten ei päätös ollut yksioikoinen. Julkisuudessa on spekuloitu sitä, kuinka UEF:n hallitukselle ei lisärahoitus kelvannut. Ilmaista rahaa ei tänä päivänä ole. Palaan tähän myöhemmin. Savonlinnasta vetäytyminen on monen tekijän summa. Tilakysymykset, vähentynyt rahoitus, koulutusleikkaukset ja paine takoa ”tulosta” ovat yksinkertaistuksia niistä syistä, jotka ovat johtaneet tähän. Korkeakoulutuksen rahoituksen vähentämiseen ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet viime vuosina. Syytöntä on turha hakea ja yhtälailla esittää. On myönnettävä, että päätöksessä on myös uskoa siihen, että täten saadaan karsittua monia päällekkäisyyksiä sekä vahvistettua UEF:n profiilia ja selvimmin se näkyy Joensuussa. Se, että korkeakoulut saavat nykyisin kilpailla keskenään, on jo yksi revohka, mutta kansainvälistymiskehityksessä tämän kentän haltuun ottamisessa on kova työ itse kullakin. Joensuun ja Savonlinnan vas”Jos tämä olisi vain takkainasettelu rahasta kiinni, niin aina on turhaa. Päätös tuo Joensuuhun muutama miljoona jostain paljon, ( ja vaikka löytyisi Savonlinnaan. kateus kuuluu suomalaiseen perusmentaliteettiin) ei tätä vastakkainasettelua tule luoda yhtään. Alueet ovat jo nyt joutuneet kilpailemaan keskenään kohtuuttomasti, kun yhteistyö olisi se, millä tätä maata rakennettaisiin ja on rakennettu kautta aikain. ”Yhdessä olemme menestyneet, erillään ja erimielisinä on tullut takkiin”, kirjoitti eräs kansanedustaja toissa viikolla Savon Sanomissa. En olisi ollut hyväksymässä siirtoa, jos en uskoisi kantokyvyn Joensuussa riittävän. Palataan aiempaan huomioon siitä, ettei raha kelvannut. Sanottakoon, että Savonlinnan kampuksen säilyttämispäätös, joka olisi taannut arvioidusti kahdeksan miljoonan euron seuraavalle sopimuskaudelle, olisi näkynyt uskoakseni OKM:n rahavirrassa. UEF:lle olisi tullut takkiin neuvotteluissa OKM:n kanssa, koska rakenteellista kehittämistä ei olisi tehty. Toisaalta, jos tämä olisi vain rahasta kiinni, niin aina muutama miljoona jostain löytyisi Savonlinnaan. Korkeakoulujen rahoituksesta on leikattu reippaalla kädellä viime vuosina, eikä vanhaan malliin voida jatkaa. Vuositasolla kaksi kampusta maksavat noin miljoonan vähemmän, mitä kolme yksin tilojen puolesta. Tähän kun lisätään muut päällekkäisyydet, niin summa kasvaa. Ylioppilaskunnallekin syntyy säästöjä tahtomattaan. Tämä on kuitenkin vain pieni valonpilkahdus kurjuuden keskellä. Sen tulevaisuudenkuvan pohjalta, mitä olen maalaillut, on ratkaisu UEF:n toimintakyvyn kannalta paras. Ja pitkässä juoksussa se on myös opiskelijalle paras. Savonlinnan osalta päätös oli surkea, tätä ei kukaan kiistä. Vaikka yliopistolla on roolinsa yhteiskunnassa, tulee sen kuitenkin viime kädessä tarkastella toimintaedellytyksiään keskittyen tieteeseen, tutkimukseen ja opetukseen huomioiden yhteiskunnan – lue valtiovallan – luomat realiteetit opiskelijaa unohtamatta. Juho Pulkka Kirjoittaja on UEF:n hallituksen opiskelijajäsen, terveystaloustieteen opiskelija ja keskusta-aktiivi.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

19


Kes채 tulee!

20

Uljas 4 | 29. 4. 2016


Parvekeviljely tarjoaa sekä ravintoa että mielihyvää

P

arvekeviljelystä kiinnostuneen kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota parvekkeen olosuhteisiin ja hankkia muutamia perustuotteita. ”Kasvilajeja kannattaa valita sen mukaan, millaiset valo-olosuhteet parvekkeella on. Tomaatti, kurpitsa ja kurkku vaativat auringonvaloa. Osaa yrteistä voi kasvattaa puolivarjoissa, ne eivät tarvitse kokopäiväistä auringonpaistetta. Myös sopivia astioita ja multaa tulee hankkia. Mitä isompi multatila on, sen helpompaa hoito on. Multa voi olla esimerkiksi kesäkukkamultaa jossa on kosteutta sitovia ja kastelua helpottavia kastelukiteitä. Se ei poista kastelun tarvetta, mutta antaa sille väljyyttä”, Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit SallinenUusoksa neuvoo. Aloittelijan kannattaa valita kasvit oman kiinnostuksensa mukaan. ”Koristeelliset ja maukkaat yrtit voisivat olla kokemattomalle hyvä valinta. Osan voi istuttaa suoraan taimista, jotta aloitus on mahdollisimman helppoa. Jos valoa on riittävästi, amppelitomaatti tai tomaatti voisi olla hyvä valinta. Lehtikaalista ja kesäkukista saa kivan yhdistelmän isoon ruukkuun, jolloin lehtikaalista voi

Hyötykasvien kasvattaminen omalla parvekkeella on edullista, viihdyttävää ja hyödyllistä. - Niina Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus Kampusviljelijät Kampusviljelijät on 2012 perustettu ISYY:n kerho, jonka tavoitteena on edistää kaupunkiviljelyä ja tietoa ruoan tuotannosta. Kerholla on viljelmiä ja istutuksia Joensuun kampuksella. Toiminta painottuu viljelykauteen eli kevät-kesä-syksyyn, mutta toisinaan ryh mä järjestää leffailtoja talviaikaan. Mukaan voi tulla kuka vain, opiskelija tai ei. Seuraava tapaaminen on 28.4. klo 16 AU204-luokassa Auroralla.

hyödyntää lehdet”, Sallinen-Uusoksa kertoo. Aloittelija voi lähteä liikkeelle taimilla, vaikka edullisempaa onkin kasvattaa kasvit itse. ”Taimia kasvattaessa täytyy huomioida, että lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia ja kurkkua voi istuttaa ulos vasta kesäkuun alkupuolella. Taimikasvatuksessa on hyvä huomioida, että taimet tulee karaista eli totuttaa ulkoilmaan ennen ulos istuttamista eli käyttää päivällä ulkona ja ottaa yöksi sisään noin viikon ajan. Näin huhtikuussa voi vielä kylvää yrttejä kasvamaan, mutta joitain lajeja voi kasvattaa parin viikon taimikasvatusajalla”, Sallinen-Uusoksa kertoo. Varsinaista välineistöä viljelyyn ei tarvita, mutta astioita, multaa ja lannoitteita kylläkin. ”Ruukkuviljelyssä kasvualusta on

rajallinen, joten lisälannoituksesta täytyy huolehtia kesän mittaan. Jos hetkellinen tuoksu ei häiritse, ravinteena voi hyvin käyttää kanankakkaa. Yrtit kaipaavat lannoitetta niukasti, tomaatti ja kurkku taas enemmän. Yleislannoitteilla pärjää. Lannoituksen voi tehdä monella tavalla, joko lisäämällä sitä multaan tai kasteluveteen”, Sallinen-Uusoksa kertoo. Ravinnon lisäksi parvekeviljely tarjoaa esteettistä mielihyvää. ”Kun on itse kasvattanut, tietää mitä aineita kasvatukseen on käytetty. Samalla näkee myös itse kasvun ja lisäksi hyötykasvit ovat koristeellisia. Ne lisäävät omaa viihtyisyyttä, mutta siitä saa myös vihreää lautaselle. Parvekkeella voi kasvattaa lajeja pienelläkin alalla”, SallinenUusoksa kertoo. Lannoittamisen unohtaminen, liiallinen kasteleminen ja ruukkumateriaalin väärä valinta ovat aloittelijalle tyypillisiä virheitä. ”Jos juuret kelluvat vedessä, ne eivät saa tarpeeksi happea. Runsaan kastelijan kannattaa valita huokoinen saviruukku. Lämmin toukokuu saa kasvit innostumaan, mutta viileä kesäkuu voi häiritä kasvua. Parvekekasvit on onneksi helppo nostaa yöksi sisään.” Aiheesta kiinnostuneille järjestetään kursseja, mutta tietoa löytää helposti myös itse. ”Kukkolan näytepuutarhassa järjestetään ilmaisia tilaisuuksia peruskasvimaaviljelystä. Myös internetistä löytyy tietoa viljelystä, ja Marttojen sivuilta martat.fi voi etsiä vinkkejä.”

Keräillen ravintoa Mikäli parvekeviljely ei kiinnosta, tuoretta ja puhdasta syötävää voi kerätä suoraan luonnosta. Keräilijä Maija Pursiainen antaa perusvinkit. 1. Maitohorsmaa voi kerätä toukokuussa. Makua on verrattu tankoparsaan. Maukas ja helppo valmistaa esimerkiksi pannulla voin kanssa. 2. Nokkonen säilyy kuivattuna koko talven yli. Nokkossipsit syntyvät, kun nokkoslehtien päälle levitetään oliiviöljyä ja paistetaan 150-asteisessa uunissa 5-7 minuutin ajan. Lopuksi ripotellaan päälle yrttisuolaa. Nokkossipsit kärähtävät helposti, joten ne täytyy kuivata huolellisesti. 3. Vuohenputkea voi käyttää piirakoissa, muhennoksissa ja padoissa. Vuohenputki on arvokasvi, jonka kilohinta kaupassa on tuntuva. Vuohenputkea ei pidä sekoittaa muihin putkikasveihin, jotka saattavat olla myrkyllisiä. 4. Kuusenkerkästä, eli kuusen nuoresta versosta voi tehdä siirappia, johon tarvitaan vain sokeria ja keittämistä. Kuusenkerkän keräämiseen täytyy olla omistajan lupa. 5. Ahomansikan lehdet, apila, piharatamo ja ketunleipä tuovat salaatteihin lisää makua.

Uljas 4 | 29. 4. 2016

21


Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Uusi isäntä tai oma yliopisto

A

ikanaan muodostettiin kolmen paikkakunnan opinahjosta Itä-Suomen yliopisto. Miksi nyt ei voitaisi menetellä päinvastoin ja irrottaa Savonlinnan kampus siitä? Eduskunnalla ja hallituksella riittää siihen lihaksia. Valtio voi halutessaan pelastaa Savonlinnan kampuksen liittämällä sen esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon ja takaamalla sille laajan itsenäisyyden. Kaikki on mahdollista, jos halutaan. Ties mihin Savonlinnan kampus yltäisi ilman Joensuun komentokeskusta. Oma-aloitteisuuden seurauksena täällä on voitu opiskella taito- ja taideaineita, matkailun opetuksesta puhumattakaan. Maahanmuuttajien koulutus on sekin uutta. Uusia avauksia voitaisiin tehdä lisää-

”Talvivaaran toiminnan turvaamiseen tarvitaan jo ensi kesänä ainakin 200– 250 miljoonaa euroa ja myöhemmin lisää, mutta Savonlinnan kampuksen pelastamiseksi ei löydy muutamaa miljoonaa.

kin, ja päävastuu kustannuksista olisi valtiolla. Halukkuutta kampuksen kehittämiseen kyllä riittää. Sitä ei epäile edes yliopiston hallitus tai Joensuun kaupunki. Savonlinnan kampus toimii monessa asiassa edelläkävijänä. Jo senkin vuoksi sillä pitää olla elämisen oikeus.

Paperi on uusi vinyyli

Uljas ilmestyy seuraavan kerran paperilla 2. syyskuuta 2016.

22

Uljas 4 | 29. 4. 2016

Vaihtoehto B on kampuksen muuttaminen omaksi yliopistokseen. Se olisi ehkä maan pienin, mutta kenties pontevin kasvatustieteisiin ja opettajankoulutukseen erikoistunut yliopisto. Samaan yhteyteen voitaisiin kytkeä ammatillisten oppilaitosten opettajien koulutus. Valtiovalta joutuu vähentämään yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen määrää, mutta siitä huolimatta tällaiselle pedagogiaan erikoistuneella yliopistolla pitäisi olla kehitysmahdollisuuksia. Lama loppuu aikanaan ja alkaa uusi nousukausi. Silloin on kiittäminen kaukonäköisten päätösten tekijöitä. Nyt heitä on vähänlaisesti. Korkeakoulupolitiikan varjolla ei saa kampittaa aluepolitiikassa saavutettuja tuloksia. Niiden pitäisi tukea toisiaan, mutta näin ei ole nyt. Ne kulkevat liikaa eri suuntiin ja kaikki häviävät. Maan hallitus voi rahavirtoja sääte-

lemällä halutessaan kääntää yliopiston hallituksen pään. Silloin sen olisi pakko perua tehty lakkautuspäätös ja sanoa, ettei tässä ole kyse vain rahasta, vaan on erehdytty politikoimaan asiassa, jonka hoitamiseen riittäisi vähempikin poliittinen koreografia. Tällainen vallankäyttö panee kadunmiehen ajattelemaan, että vallankahvassa ovat ihan vääränlaiset ihmiset. Ns. Talvivaaran toiminnan turvaamiseen tarvitaan jo ensi kesänä ainakin 200–250 miljoonaa euroa ja myöhemmin lisää, mutta Savonlinnan kampuksen pelastamiseksi ei löydy muutamaa miljoonaa. Ei vaikuta ihan reilulta. Kummassa olisi raha paremmin tallessa: Talvivaaran likaviemäreissä vai Savonlinnan kampuksella? Ari Rajamo emeritustoimittaja Savonlinna


Uljaan kylkeen ääntä ja liikkuvaa kuvaa

Uljasmedian ensimmäinen konkreettinen askel otettiin järjestöpäivillä 12-13. huhtikuuta Joensuun ja Kuopion kampuksilla, jolloin opiskelijoita haastettiin journalistihippaan. Kooste

löytyy osoitteesta uljas.net sekä Uljaan Facebook-sivulta.

Uljas rönsyilee entistä enemmän netin, äänen ja liikkuvan kuvan suuntaan. Perusteilla oleva Radiokerho ja Uljaan työryhmä kehittelevät tulevaisuuden suuntia. - Pasi Huttunen, teksti & Aaro Lappalainen, kuvat

U

ljaan kylkeen ollaan rakentamassa ääntä ja liikkuvaa kuvaa entistä enemmän hyödyntävää ja opiskelijoita nettisisältöjen tuottajiksi valjastavaa uutta mediakokonaisuutta. Käytännössä mahdollisuuksia rajoittavat vain mielikuvitus ja Suomen laki. ”Jokainen moderni yliopisto-opiskelija saa viikon aikana useita kutsuja Facebookissa ainejärjestöjen ja harrasteryhmien tapahtumiin, joten opiskelijabileissä ja erilaisissa verkostoitumistapahtumissa käyminen onkin monelle tärkeä osa opiskelijaelämää”, Uljasmediatyöryhmän perustajajäsen ja lingvistiikan opiskelija Aaro Lappalainen pohtii.

”Mutta muodostuuko yliopistomme kampuksien opiskelijoiden tapahtumista ja harrastuksista yhtenäinen monimuotoinen tarina, vai huutelemmeko vain omissa lokeroissamme? Uljasmediatyöryhmä on selvittänyt tapoja luoda tällaista tarinaa kehittämällä opiskelijoiden taitoja viestiä tehokkaasti ja näkyvästi verkossa”, Lappalainen jatkaa. Samalla kun Uljaan paperi- ja verkkolehtien teko jatkuu entiseen tapaan, tavoite on jatkossa kannustaa opiskelijoita tuottamaan myös uudenlaisia ilmaisumuotoja, kuten livestreameja sitseiltä, podcasteja, nettiradio-ohjelmia tai vaikka pienoisdokumentteja opiskelijaelämästä tai mistä vain kiinnostavasta. Toimintaa ajamaan ja aktivoimaan ollaan perusta-

massa myös ISYY:n Radiokerhoa. ”Uljas on aina ollut avoin foorumi jokaiselle opiskelijalle näkemyksineen. Aktiivisia ja innokkaita avustajia on riittänyt hyvin. Ylpeitä saamme olla siitä, että viime vuosina olemme kehittäneet systemaattisesti ja menestyksekkäästi ohjausta ja koulutusta tiedotuksen sekä journalismin rakenteisiin lehden sisällä, mutta nyt näyttäisi olevan selkeästi lisäksi tarve myös vapaamuotoisemmalle opiskelijan äänen ilmaisulle”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen taustoittaa. ”Hyvät tiedotustaidot ovat aktiivisen kansalaisen taito numero yksi. Luonnollisesti olemassa olevilla resursseilla tämä uusikin malli toimii edelleen opiskelijoiden omatoimisuuden ehdoilla, joten tervetuloa mukaan”, Kumpulainen jatkaa. Uljasmedian ensimmäinen konkreettinen askel otettiin järjestöpäivillä 12-13. huhtikuuta Joensuun ja Kuopion kampuksilla, jolloin opiskelijoita haastettiin journalistihippaan. Potentiaalista journalistia, eli sopivasti kohdalle sattunutta

” Tavoite on jatkossa kannustaa opiskelijoita tuottamaan myös uudenlaisia ilmaisumuotoja, kuten livestreameja sitseiltä, podcasteja, nettiradio-ohjelmia tai vaikka pienoisdokumentteja opiskelijaelämästä tai mistä vain kiinnostavasta. pyydettiin kysymään itseä askarruttava asia joltakin toiselta ohikulkijalta. Kysymyksiä löytyi laidasta laitaan maamme hallituksen huonouden syiden selvittämisestä opinnäytetyön lähdeluettelon järjestelyyn. Moni halusi myös tiedustella opiskelijoiden vappusuunnitelmista. Leikkimielinen journalistihippa osoitti kuinka lyhyt matka sisällöntuottajaksi on. Uskaltaa vain ottaa tutkivan asenteen ja tallennusvälineen kouraan. Uljas 4 | 29. 4. 2016

23


Kulttuuri

Joensuulaisen vappuperinteen merkkivuosi Tänä vuonna Hannu Koutola saapuu pitämään Alkukivien lakitustapahtumaan juhlapuheen 30. kertaa. Puhe on pysynyt samana kaikki nämä vuodet. – Pasi Huttunen, teksti & Hannu Koutolan arkisto, kuvat Hannu Koutolalla on juhlavuosi. Tästä vapusta tulee 30. kerta kun hän pitää perinteikkään puheensa Alkukivillä Joensuun kampuksella. Erityisen perinteikkään puheesta tekee se, että hän on pitänyt saman puheen joka kerta. Puhe kuuluu osaksi kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestön Täkyn tapahtumaa: Alkukivien lakittamista. Alkukivet ovat Kain Tapperin kiviteos keskellä kampusta. ”Aikoinaan me Riikosen Jyrkin kanssa tepasteltiin yliopiston pihalla, ja tuumittiin, että mitähän sitä tekis että mainittais. Keksimme, että pitää järjestää maailman ensimmäinen muun kuin näköispatsaan lakitus”, hän muistelee. Joulurauhan julistaja, Turun kaupungin pitkäaikainen kaupunginkansleri jäi eläkkeelle jo viime vuosikymmenellä, joten Koutolalle näyttää lankeavan

”Erityisen perinteikkään puheesta tekee se, että hän on pitänyt saman puheen joka kerta. pisimpään Suomessa samaa juhlapuhetta pitäneen titteli. ”Olen ollut asian tiimoilta yhteydessä Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkaseen. Hän pitää nyt joulurauhanjulistuksen. Hänen puheensa on tietenkin paljon vanhempi, kuin minun, mutta hän on pitänyt sen vasta kolmesti. Sanoin hänelle, että jos puheenpito jännittää, sulla on aina vanhemman kollegan tuki”, Koutola toteaa. Lakki, johon Alkukivet vapuksi sonnustautuvat on aikanaan tehty Tapio Hokkasen, yliopistonlehtori tätä nykyä,

Joensuun kampuksen vapuissa 30 vuotta samaa puhetta pitäneelle Hannu Koutolalle on lankeamassa Suomessa pisimpään samaa puhetta pitäneen titteli.

johdolla. Lakin kooksi Koutola arvioi ”noin 410”. Koutola muistelee hatun kokeneen kaikenlaista. Se on ainakin kertaalleen poimittu Pielisjoesta. ”Yhden kerran kannoimme sitä Moilasen Tarun kellarilokerosta yliopistoa

kohti. Poliisiauto ajoi ohi, jarrutti, sytytti vilkut, ja ajoi edellämme, tehden meistä oikein virallisen kulkueen”, Koutola kertoo ja mainitsee kiitokset sille tuntemattomaksi jääneelle yliopiston vahtimestarille, joka hatun joesta taannoin poimi.

Musiikki

Oman tiensä kulkija Mirel Wagner kokee, että musiikinteon suhteen matka on vasta alussa. Hän pyrkii kuitenkin olemaan miettimättä liikaa menosuuntaansa. - Sini-Maria Melanen, teksti & Aki Roukala, kuva Laulaja-lauluntekijä Mirel Wagnerin kipinä musiikkiin syttyi jo pienenä. Espoolainen muusikko aloitti kouluikäisenä soittamaan viulua ja kitaraa musiikkiopistossa. Pikkuhiljaa harrastus johti vakavampaan musiikintekoon ja lopulta ammattimuusikkouteen. Wagner ei muista, milloin ensimmäinen oman biisi syntyi, mutta kertoo lauleskelleensa pienestä pitäen ja ryhtyneensä miettimään keinoja kommunikoida musiikin kautta. ”Musiikintekeminen ja tarinankerronta on ollut sisäinen tarve ja luonnollinen osa itseä. Sitä ei ajattele kovin tietoisesti, että nyt teen biisejä, vaan se on aina kulkenut mukana.” Vuonna 2011 debyyttialbuminsa julkaisseen Wagnerin ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui eräässä Helsingin Open Mic -iltamassa. ”Kävin parin vuoden aikana kuuntele-

24

Uljas 4 | 29. 4. 2016

massa ja soittamassa omia biisejä säännöllisen epäsäännöllisesti, kunnes aloin saaman kontakteja. Kesti kauan ennen kuin sain ensimmäisen oman keikan.” Musiikinteko on ollut nuorelle naiselle melko yksinäistä puuhaa ja vasta viime aikoina muiden kanssa soittaminen on tullut tavaksi. Wagner on keikkaillut esimerkiksi Joose Keskitalon kanssa. Tästä huolimatta hän tahtoo pysytellä erossa varsinaisista musiikkiskeneistä. ”Olen kokenut itseni yksinäiseksi muiden muusikoiden seurassa, minkä vuoksi en kaipaa ympärilleni musiikkiskeneä. On helpompaa kun ei tarvitse verrata itseään muihin ja voi keskittyä siihen omaan juttuun.” Kaksi levyä julkaissut Wagner kokee, että musiikinteon suhteen matka on vasta alussa. Painajaisista ja sarjamurhaajista kertovista selkäpiitä hyytävistä

lyriikoistaan tunnettu muusikko tahtoo hakea aina uusia sfäärejä, mutta liika miettiminen voi tehdä hallaa. ”Jos ryhtyy luomaan strategisesti juuri tietynlaisia biisejä, niin kokonaisuus kärsii ja voi käydä niin, että kuunnellessa ei tunne mitään. Loppupeleissä on tietysti kysymys siitä, ketä ja mitä tarkoitusta varten musiikkia tekee.” Muiden miellyttäminen ei tunnu sopi-

van Wagnerin pirtaan. Tulevaisuudessa Wagner tahtoo jatkaa musiikintekoa ja keikkailua entiseen malliin, ja toivoo, että maailma ei lopu viitaten uutisvirran mukanaan tuomiin kauhukuviin. Hieman erityyppisiä kauhukuvia uhkuvaa Wagnerin musiikkia pääsee kuuntelemaan Joensuun teatteriravintolassa ensi toukokuussa. Mirel Wagner Teatteriravintolassa 20. toukokuuta.


Arviot

Artisti kampuskaupungissa! Demot sun muut: toimitus@uljas.net

Synkkä, hieno ajankuva

Mikko Joensuun upea debyytti

Lasten hautausmaan ei kakkoslevyllään voi väittää juuri uudistuneen, mutta yhteiskunnan kollektiivista tunnetilaa peilataan synkän kauniisti. Rappioromanttisesta arjesta liikutaan maagiseen realismiin ja takaisin. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Pitkäjärvi, kuva

K

ouvolalaisen Lasten hautausmaan pian ilmestyvä toinen levy jatkaa bändin nimeä kantavan esikoisen viitoittamalla tiellä. Tyylinä on edelleen melankolinen, runollinen ja laadukas iskelmällinen rock. Auton takapenkillä vietettiin aikaa jo esikoislevyllä ja nytkin siellä juodaan kaljaa. Lisäksi tupakoidaan salaa (tietenkin hautausmaalla), rakastutaan ja kuolema ja sota ovat koko ajan läsnä. Nuoruuden katkeransuloisesta ja rappioromanttisesta asusta löytää varmasti hyvin moni iltaöisten kaupunkien katuja teinivuosinaan kuluttanut ja toriparkeissa seisoskellut nuori aikuinen samaistumispintaa. Lyriikoissa hypätään kuitenkin keskisuuren kaupungin arjesta myös maagisen realismin puolelle ja avataan ikkuna vielä oudompiin tunnelmiin: maalaillaan unenomaista kuulokuvaa kansakunnan kollektiivisesta muistista, jossa sota on koko ajan läsnä. Tässä

hetkessä se on kenties vielä vähän enemmän läsnä kuin vielä joitakin vuosia sitten. Levyn maalaama ajankuva on tarkkanäköinen ja kiehtova. Kappaleiden kertoja tuntuu operoivan jossain toivon ja toivottomuuden dikotomian tuolla puolen. Vallankumousta ei ainakaan aukikirjoitetusti haudota. Bändin tyyliin ei kuulu mitenkään brassailla virtuositeetilla, mutta taitoa ja musiikillista älyä löytyy siinä määrin, että periaatteessa yksinkertaiset, paikoin hyvinkin iskelmälliset biisit pysyvät kiinnostavina. Merkittävästä uudistumisesta tai muutoksesta ei Lasten hautausmaan kakkoslevyn kohdalla voi puhua, mutta vielä hiukan laadukkaampaan suuntaan bändi on tuotantoaan esikoisestaan vienyt. Lasten Hautausmaan II julkaistaan 20. toukokuuta. Bändi keikkailee Henry’s Pubissa Kuopiossa 29. huhtikuuta ja La Barressa Joensuussa 7. toukokuuta.

Etsivä löytää liikaakin

Mikko Joensuun Amen 1 julkaistaan 6. toukokuuta.

Progeyliannostus 70-luvulta Liisankadun studioilla Helsingissä ramppasi 70-luvun alussa toinen toistaan kiinnostavampia artisteja soittamassa yleisön edessä äänitettyjä studiokonsertteja. Konseptin kehittäjä Erkki ”Unde” Lehtola ja häntä hommassa seurannut Jake Nyman kutsuivat esiintymään nipun progressiivisen rockin ja jazzin kiinnostavimpia nimiä. Nyt Svart Records julkaisee vuosien 2016 ja 2017 aikana lähes kaikki Liisankadulta säästyneet konserttinauhoitukset. Ensimmäinen, maaliskuun alussa julkaistu satsi piti sisällään Wigwamia, Taivaanvuohta, Unisono Quartettia, Taivaantemppeliä, Tasavallan Presidenttiä, Jukka Hauru & Superkingsiä, Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Bandia ja KOM Quartettia. KOM Quartet äänitettiin vuonna 1975, mutta 1973. Tässä kahdeksan vinyylin tai neljän cd:n nipussa riittää kuunneltavaa ja pureksittavaa pitkäksi hetkeksi. Wigwamilta on mukana esimerkiksi kiehtova tulkinta John Lennonin Imaginesta. Todellinen kulttuuriteko Svartilta.

Hämmentävää örinäprogea

I

lja Teppo Yhteisön, eli muun muassa Kaukolasipartiosta tutun Ilja Tepon sooloprojektin 22. huhtikuuta julkaistu esikoislevy on ilahduttavaa kuultavaa. Hienovaraisesti folk-sävyjä mukaan värittävä poplevy, jossa seikkaillaan ennakkoluulottomasti vähän siellä sun täällä. Välillä päädytään loistaviin hetkiin ja välillä pakka menee aika sekaisin. Levyn nimikin on tähän harhailuun sopivasti Kokematon kulkuriksi. Tietynlainen vaikeasti määriteltävä joensuulaisuus huokuu levystä. Samoja tyylejä ja sävyjä löytyy esimerkiksi Sebastian Leinolta, Ville Karttuselta ja esimerkiksi Ville Härkösen eri projekteilta. Levyn aloitusbiisi Mene, koe, näe tuo tosin ensimmäisenä mieleen Samuli Putron, mutta kyseessä ei onneksi ole mikään pastissi. Biisi nousee levyn parhaimmistoon aivan muista syistä kuin samuliput-

Mikko Joensuun levyn kristillinen viesti saattaa karkottaa potentiaalisia kuulijoita. Se on sääli, sillä pian ilmestyvä Amen I -levy on todella hyvä. Amerikkalaisen folkin tunnelmissa pohditaan elämän perusasioita. Joensuun ote musiikintekoon on syvällinen, huolellinen, hiottu ja hänellä on tunnistettava oma ääni. Tässäpä harvinaislaatuinen, hieno debyyttilevy. Joensuu kulkee esimerkiksi Leonard Cohenin jäljillä ja luo Cohenin tavoin sinänsä yksinkertaisilla elementeillä kauniita, koskettavia ja vahvan tunnelmallisia kappaleita. Joensuun ääni on nuori, mutta sisällöt ja sovitukset paljon kypsempiä ja syntyy vaikutelma varhaiskypsyydestä, jonkinlaisesta elämän pakottamasta aikuistumisesta - juuri sellaisesta, josta hienoa taidetta usein kumpuaa. Levy ei kenties ole iloinen, mutta se on mietteliään toiveikas. Levyn kannessa ihminen on yksin valkeassa tyhjyydessä ja jonkinlainen eksistentiaalisen yksinäisyyden teema tuntuu kulkevan läpi koko levyn. Pelkistetty piano- ja kitaravetoinen itsetutkiskelu vaatii paneutumista, mutta palkitsee. Sinkkulohkaisu Closer my God toimii kuvaavana esimakuna levystä. Amen 1 on ensimmäinen osa kolmen levyn trilogiasta. Amen 2 ja Amen 3 ilmestyvät syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Niitä huomaa todella odottavansa. Swallow the Sun julkaisi trilogiansa Songs From the North I, II & III kertaheitolla. Tämäkin olisi sen varmaan kestänyt.

romaisuudestaan johtuen. Koko levyn skaala on hyvin laaja. Ehkä liiankin laaja. Teppo tuntuu ahkerasti etsivän vähän joka suunnasta ja löytääkin paljon. Vähän hiotumpi, ehjempi kokonaisuus olisi ollut vahvempi, mutta hyvä näinkin. Pasi Huttunen

Yllätys oli melkoinen kun pisti Convulsen uuden levyn soimaan. Bändin edellinen levy Evil Prevails (2013) oli varsin puhdasoppista vanhan liiton kuolemaheviä, mutta nyt tarjolla onkin levyllinen psykedeelistä progeilua, jossa kuolemahevistä muistuttaa enää lähinnä murinalaulu. Ratkaisu on rohkea, eikä välttämättä huono. Levy on kiinnostava ja kiistattomalla taidolla tehty. Murinalaulun ja happohöyryisen progeilun ristiriita kasvaa silti välillä hyvin suureksi ja on pakko todeta, että vaikka suunta on kiinnostava, ei tämä pääse esimerkiksi Amorphiksen vastaavalaisten tuotosten tasolle. Palaset eivät kovasta yrityksestä huolimatta aivan loksahda. Jos bändi jatkaa tällä linjalla, niin palaset todennäköisesti loksahtavat ja sitten ollaankin erittäin hyvän musiikin äärellä. Arviot: Pasi Huttunen

Uljas Uljas41| |29. 24.4.1. 2016 2014

25


Rokkari & taiteilija

Suomen kaikkien aikojen tuotteliain, ja toimittajan mielestä taiteellisesti korkeatasoisin, artisti Kari Peitsamo puhuu tuotantonsa lisäksi roolistaan esiintyjänä, viihdyttäjänä ja taiteilijana. – Pietari Akujärvi, teksti

K

ari Peitsamon levytysura käynnistyi vuonna 1977 kappaleella Kauppaopiston naiset. Sen jälkeen hän on levyttänyt 852 biisiä ja tuleva, kesäkuussa ilmestyvä albumi on järjestyksessään Peitsamon 68. levy. Kaikki sanoitukset ja lähes kaikki sävellykset ovat Peitsamon omia. Keikoilla kuultava repertuaari on pienempi, noin 150 kappaleen laajuinen, mikä sekin on mittava ohjelmisto. Joensuussa Peitsamo esiintyi viimeksi huhtikuun alussa Kerubin synttäreillä. Yksin esiintyvän Peitsamon keikat eivät ole perinteisiä rock-keikkoja, jossa bändi soittaa biisin kerrallaan ja yleisö taputtaa välissä, vaan parhaimmillaan musiikillisverbaalisia ilotulituksia, joissa yleisön aktiivisuudella on tärkeä rooli. On hyvin poikkeuksellista, että artisti kyselee yleisöltä biisitoiveita ja juttelee yleisölle mukavia pitkiäkin pätkiä keikan dynamiikan niin salliessa. Peitsamo saattaa tarinoida biisien taustoista esiintymisen lomassa ja kertoa muutaman vitsinkin sopivalle tuulelle sattuessaan. Sanon hänelle keikkojen lähestyvän välillä jopa stand-up –komiikkaa, minkä Peitsamo kiistää: ”En pidä itseäni hauskana. Kun on lavalla ollessaan läsnä, tulee usein huvittavia ja kutkuttavia tilanteita. Keikoilla on hauskoja, absurdejakin sattumuksia, jotka saattavat kerralla muuttaa esiintymisen saamaa suuntaa. Koomiset tilanteet syntyvät näin.”

Olen nähnyt toistakymmentä Peitsamon

keikkaa ja huomannut, kuinka tietoinen hän on yleisöstään. Peitsamon mielestä on tärkeää, että artisti on keikan pomo ja hän saattaakin ajaa kesken keikan esimerkiksi äänekkäästi muista asiois-

26

Uljas 4 | 29. 4. 2016

ta juttelevat ihmiset yleisön joukosta sivummalle. Peitsamon mukaan tämä on yleisön kunnioittamista: kaikilla on oltava mahdollisuus keskittyä keikkaan. Vuorovaikutus yleisön kanssa ei ole helppo laji ja Peitsamonkin ammattitaito on kehittynyt vuosikymmenien keikkailun myötä. Yleisön huomioon ottaminen on Peitsamolle tärkeää siksikin, ettei hän oikeastaan koskaan kieltäydy tarjotusta keikasta. Kun soittaa Helsingin rockbaareissa, syrjäkylien pubeissa, kirkoissa ja häätilaisuuksissa, eivät keikat voi olla veljiä keskenään. Peitsamon fanikunta tuntee hänen tuotantonsa ja tapansa esiintyä, mutta keikoilla on aina myös ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet kuin korkeintaan Kauppaopiston naiset. Peitsamo kuitenkin nauttii tästäkin keikkailun elementistä: ”Erilaiset yleisöt luovat tietynlaisen riskin, joka on kiinnostava elementti. Pidän siitä, että keikalla voi tapahtua mitä tahansa. Yleisönkin on keskityttävä esiintymiseen intensiivisemmin kun tapahtumia ei voi etukäteen ennustaa. Moni pitkän linjan bändi on taantunut instituutioksi, jonka keikalla ei voi enää tapahtua mitä tahansa. Se ei ole rock ’n’ rollia.” Peitsamo jakaa usein tuotantonsa kahtia: siniseen ja mustaan kauteen. Sininen kausi käsittää Love Recordsin vuodet 1977-1979, musta kausi kaiken muun. Peitsamon mukaan jaottelussa on kyse paitsi siitä, että Love Recordsilla Atte Blom antoi hänelle täysin vapaat kädet tehdä musiikkia, myös siitä, että siihen aikaan hän ei ollut vielä tietoinen itsestään artistina. Hänellä ei myöskään ollut vielä käsitystä, millaista on musiikin esittäminen elävälle yleisölle. Tällaisessa turvallisessa ympäristössä ja itsetiedottomuuden tilassa syntyi hyvin henkilökohtaisia biisejä, luotauksia oman psyyken syvyyksiin: ”Minulle kehittyi kummallisen

estoton tapa tehdä biisejä oikeastaan ilman minkäänlaista sosiaalista filtteriä. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, kuinka oikein pystyin niin henkilökohtaiseen ilmaisuun. Enää se ei onnistuisi. Mustalla kaudella biisien rakenteet ja teemat ovat ainakin hieman perinteisempää rockilmaisua.” Peitsamon tyylin voisi määritellä

vaikkapa avantgardistiseksi folk-funkcountry-gospel rockiksi, tai sitten yksinkertaisemmin vain rock ’n’ rolliksi. Joka tapauksessa musiikki on mahtavaa ja aivan jokaisen olisi syytä todistaa elämässään ainakin yksi Kari Peitsamon esiintyminen. Useita kertoja uransa lopettaneen Peitsamon uusi albumi ilmestyy kesäkuussa. Jäämme odottamaan.


Rugbyssa yhdistyy rajuus ja toveruus

Taktinen rugby kasvattaa suosiotaan myös Suomessa. Joensuulaisen rugbyjoukkueen valmentajat ja pelaajat pitävät lajista sen fyysisyyden ja sosiaalisen ilmapiirin vuoksi. Myös Kuopiossa on ollut joukkue jaloillaan jo vuodesta 2011. – Niina Turunen, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

R

ugbyvalmentaja Steve Peaken ja Duncan Wolfin

mukaan Englannista Suomeen rantautunut laji sopii suomalaiselle. ”Rugby on kuin jääkiekkoa nurmikolla. Siinä on samanlaista rajuutta ja fyysisyyttä”, Peake ja Duncan kertovat. Molemmat valmentajat aloittivat rugbyn kotimaissaan ennen kouluikää. Karjalan Rugby Joensuu- joukkue perustettiin 2011 ja siihen kuuluu sekä miehiä että naisia. ”Suomeen muutettuani etsin netistä rugbyn harrastajia. Ensimmäiset pari vuotta olivat hankalia: pelaajia ei ollut tarpeeksi, sillä laji oli liian uusi ja vieras. Viime vuosina lajista on tullut suositumpi”, Peake kertoo. ”Viime vuoden World Cup on lisännyt suosiota ja näkyvyyttä”, Wolf lisää. ”Toivotaan, että saamme tulevaisuudessa muodostettua erillisen naistenjoukkueen”, Wolf kertoo. Pohjimmiltaan rugby on fyysinen laji, jossa tavoite on viedä pallo kentän toiseen päähän. ”Se on kuin jalkapalloa, mutta palloa kuljetetaan käsin. Rugby on taktinen laji, jota voi pelata eri tavoilla. Meidän jouk-

kueelle taktisuus ei ole erityisen tärkeää, mutta ylemmillä tasoilla sen vaatimus lisääntyy”, valmentajat kertovat. ”Verrattuna muihin Suomessa pelaamiini urheilulajeihin rugbyssa joukkue tekee yhdessä enemmän asioita ja joukkuehenki on erilainen. Ehkä se johtuu siitä, että kun saa turpaan kentällä, toveruuden tunne vahvistuu”, Wolf sanoo. ”Yritämme viettää aikaa yhdessä treenien ulkopuolellakin. Pidämme saunailtoja suomalaiseen tyyliin”, Peake kertoo. Pelaajaltaan rugby vaatii fyysisyyttä, koordinaatiota ja kommunikaatiota. ”Vaikka useimmiten viestintä onkin huutamista ja kiroilemista”, Peake letkauttaa. Rugbyssa kentällä on viisitoista ja vaihtopenkillä enimmillään kahdeksan pelaajaa. ”Tällä hetkellä pelaamme pienemmällä kokoonpanolla. Tänä vuonna tavoitteenamme on päästä divisioonan loppuotteluun. Yritämme myös saada enemmän pelaajia joukkueeseen. Isommalla tiimillä pelaaminen on helpompaa, sillä aina joku on sairas tai lomalla”, Peake kertoo. Moni kokee rugbyn väkivaltaisena lajina. ”Mutta eikö se ole rugbyssa parasta?”

Wolf letkauttaa. ”Tässä lajissa on harvinainen mahdollisuus laillisesti taklata toinen ihminen niin kovaa kuin pystyy. Kun päättää pelata, täytyy pelata täysillä, sillä muuten tulee ongelmia. Rugby on tehokasta urheilua. Moni pelaajistamme ei käy salilla lainkaan. Nopeus ja voima kasvavat itsestään harjoittelun myötä. Isosta koosta on pelaajalle hyötyä, mutta myös pienikokoinen voi olla hyvä pelaaja.” Rugbya harjoittelemaan pääsee, kun ilmestyy harjoituksiin. ”Tarkkailemme uutta pelaajaa pari viikkoa ja sen jälkeen määräämme hänelle pelipaikan. Vaikka olemme kilpaileva joukkue, kaikkien pelaajien ei ole pakko kilpailla. Jotkut ovat mukana vain harjoittelemassa. Kauden alkuvaiheessa keskitymme tekniikkaan ja kunnon kohottamiseen, myöhemmin pelitaktiikkaan”, valmentajat kertovat. Myös joukkueen pelaajat kiittävät ryhmähenkeä. ”Rugby on joukkuelajina sikäli mukava, että siinä tarvitaan kaikenlaisia pelaajia. Olit iso tai pieni, nopea tai hidas, kaikille löytyy paikka. Lajissa on kontaktia ja haastetta. Myös hyvä ryhmähenki imaisi mukaansa”, pelaajat Jani Kuokkanen ja Olli Räsänen kertovat.

Kainalo | Tuumasta toimeen

Miten mukaan?

S

ekä Kuopiosta että Joensuusta löytyy omat rugby joukkueensa. Molemmat rekrytoivat uusia lajista kiinnostuneita. Karjalan Rugby Joensuun harjoitukset maanantaisin klo 22–23 ja perjantaisin klo 20.30-21.30 Koillispuiston tekonurmella. Rugbyn peruskurssi alkaa toukokuun alussa, lisää tietoa Facebookissa hakusanalla ”get into rugby”. Kurssi on ilmainen ja avoin yli 16-vuotiaille miehille ja naisille. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Listätietoa Facebookista ja nettisivulta karjalanrugby.fi Kuopion Rugby Clubilla ja joukkueet niin miehille kuin naisille. Aikuisten joukkueisiin miesten ikäraja on 17 vuotta ja naisten 16 vuotta. Aiempaa kokemusta ei tarvita, sillä lajin perusteisiin tutustutaan treeneissä. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä ja saapumalla harjoituksiin. Kotikenttänä toimii kesäisin Puijon stadionin nurmikenttä osoitteessa Suurmäentie 8. Lisätietoja osoitteessa kuopiorugby.fi

Uljas 4 | 29. 4. 2016

27


pe & la k-18

osuus

k au p pa r o c k 2 0 1 6

OKR O

17.–19.6.2016 Sirkkalanpuisto, Joensuu ELASTINEN Jari sillanpää erin yö neljänsuora teflon brothers popeda roope salminen & koirat disco inferno

su 19.6.

nallekopla

MALTTI & VALTTI KenguruMEININki

joku paikallinen bändi

LIPUT: pe 30 € /HLÖ (40 €) • la 40€ /HLÖ (50 €) su 7 € /HLÖ (9 €) • 2 päivän lippu (pe-la) 65 € /HLÖ (85 €)

OKR for Kids

osuuskaupparock.fi

Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut BUFFA OPISKELIJOILLE 8,50 € (Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

ERIKOISKAHVEISTA -10%

(Voimassa ma-su)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

(Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

28

Uljas 4 | 29. 4. 2016


ISYY:LLÄ ON ASIAA TAPAHTUU

Tapahtumat

ISYY:n vappu tulee taas! Vappua juhlitaan jälleen railakkaasti ja raivoikkaasti kaikilla ISYY:n kampuksilla Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Vapun tapahtumat ovat perinteisesti sijoittuneet useammalle päivälle ja niin tänäkin vuonna. Vappuun kuuluvat olennaisesti sekä ylioppilaskunnan järjestämät vappuaaton tapahtumat että ainejärjestöjen omat tapahtumat. Hyppää mukaan juhlintaan, vedä haalarit niskaan, serpentiiniä kaulaan ja ylioppilashattu päähän, ja ota akateeminen vappu haltuusi! Ohjelmat myös netissä www.isyy.fi ja Facebookissa!

Kaikki kampukset

Kuopio

Vappu

29.4. Savo-Karjala Excursio

4.5. ISYY:n kampustoimistot palvelevat 10-13

30.4. Vapun vastaanotto alkaa torilla kello

5.- 6.5. ISYY:n kampustoimistot ovat suljet-

17.45

tuina

5.- 6.5. ISYY:n toimistot kiinni

17.5. Flooran päivä (ISYY:n kampustoimistot

-

ovat suljettuina)

National Park

30.5. Savonlinnan kampustoimisto sulkeutuu

7.5. Kuopion pyöräkulkue 2016 Kuopion

kesän ajaksi

torilla

16.6. ISYY:n Kuopion ja Joensuun kampustoi-

10.5. Unelmien liikuntailtapäivä

mistot sulkeutuvat kesän ajaksi

12.5. Snellmaninpäivän tervehdys Snellmanin

1.8. ISYY:n Kuopion ja Joensuun kampustoi-

puistossa

mistot avautuvat

17.5. Floran päivä

7.5. ESN KISA Day Trip: Koli

14.8. Savonlinnan kampustoimisto avautuu Savonlinna Joensuu

30.4. Vapun vastaanotto alkaa kello 16

29.4. Savo-Karjala Excursio

kampuksella

30.4. Vappuleijonan Metsästys

1.5. Vappubrunssi

30.4. Vapun vastaanotto alkaa Carelialla

17.-18.5. Kampustoimisto suljettu

klo 15

23.-24.5. Kampustoimisto suljettu

7.5. Mahdollisuuksien tori Taitokorttelissa

30.5.-14.8. Savonlinnan kampustoimisto

7.5. Opintotukikoris

kesätauolla

10.5. Unelmien liikuntailtapäivä 14.5. ESN Colour Festival

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

ISYY:n lihalla

Kuopion Intellektuelli Vapunedistämisseura – KIVES on poikkitieteellisen vapun pioneeri

IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Riitta Sahlstén, ISYY:n kv-sihteerinä työskentelevä iloinen ikiliikkuja.

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Kansainvälisten asioiden sihteerin jokainen työpäivä on erilainen

O

len Riitta Sahlstén ja toimin Joensuun kampuksen kv-sihteerinä. Hoidan paljon myös asiakaspalvelua

ISYY:n toimistolla. Kv-sihteerin työssä ei koskaan tiedä mitä tulee eteen - joka päivä odotettavissa on mielenkiintoisia kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Kv-sihteerinä työnkuvaani kuuluu kaikki, mikä liittyy kansainväliseen liikkuvuuteen, mutta ennen kaikkea saapuvien kv-opiskelijoiden palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuva kehittäminen. Tänä vuonna omalla sektorillani ajankohtaista

K

on maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen

uopion Intellektuelli Vapunedistämisseura,

500 hengen Torisitsit ja tuotti jälleen kovasti odotetun

koulutusjärjestelmään sekä kv-opiskelijoiden suomen

tuttavallisemmin KIVES, näki päivänvalon vapun

Wabubasin. Lisäksi KIVES huolehti wabumielen ylläpidosta

kielen opintoihin ja työllistymiseen panostaminen. Lisäksi

alla maaliskuussa 2015. Matkalla ISYY:n 5-vuotis

ainejärjestöjen ja ISYY:n vapputapahtumilla.

teen tiivistä yhteistyötä kv-kerhojen eli ESN Joensuun ja

vuosijuhlille, muutamat kuopiolaiset ainejärjes-

Oletkin kenties ihmetellyt, miten tähän mystiseen

Finnish Friend Clubin kanssa. Vuoden 2016 työhön liittyvä

töaktiivit keksivät senhetkisessä luovassa mielentilassaan

seuraan pääsee mukaan? KIVES toivottaa vuoden ympäri

suurin toiveeni oli, että lukukausimaksuja EU- ja ETA-

konseptin poikkitieteellisestä vappupassista, josta sittemmin

tervetulleeksi uusia, hauskanhakuisia ja nohevia tyyppejä.

maiden ulkopuolisille opiskelijoille ei otettaisi käyttöön.

kehitettiin Wabubasi. Wabubasia tuottamaan ja Wappusitse-

KIVES ei ole tähän asti ollut aktiivinen wapun ulkopuolella,

Valitettavasti toiveeni ei toteutunut. Parasta työssäni ovat

jä järjestämään perustettiin KIVES, jonka tarkoituksena on

mutta mikäli saamme paljon uusia tyyppejä syksyksi,

ihmiset. Kv-opiskelijat tekevät Joensuusta paremman

Kuka: Kv-sihteeri

edistää poikkitieteellisesti wappukulttuuria ja wapputoimin-

voidaan syksylläkin huolehtia siitä, että wabu ei lobu. Jos

paikan elää. He tuovat mukanaan positiivista energiaa,

Mitä: Kv-sihteeri huolehtii eng-

taa Kuopion kampuksella. Kerhoon tuli mukaan ainejärjestö-

haluat järjestää kaikenlaista kivaa ja siinä ohella pitää itsekin

väriä, hyvää pöhinää ja uusia ideoita. Sen lisäksi minulla

lanninkielisestä tiedottamisesta,

aktiiveja lähes kaikista ainejärjestöistä. Wabubasista tuli

hauskaa mahtavassa porukassa, niin laitahan meille viestiä

on huippuihanat työkaverit.

kv-opiskelijoiden edunvalvonnasta,

sinä vappuna hurja someilmiö ja se teki Kuopion Wapusta

(esim. Wabubasi:n FB-pagessa) tai nykäise meitä KIVES-

Suomalaisille opiskelijoille haluan lähettää sellaisia

vapaa-ajan ohjelman järjestämi-

poikkitieteellisemman ja tavoitteellisemman.

läisiä hihasta (meidät tunnistaa tänä vappuna vihreistä

terveisiä, että lähde vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille!

sestä sekä yhteydenpidosta Itä-

t-paidoista) ja tervetuloa joukkoon!

Se on paras päätös ikinä! Jos ulkomaille lähtö ei ole mah-

Suomen yliopiston kv-palveluihin

dollista, suosittelen kotikansainvälistymistä esim. ESN:n

ja muiden ylioppilaskuntien

tai Finnish Friend-toiminnan kautta. Lisätietoja voi kysellä

kv-sektoreihin.

minulta: riitta.sahlsten@isyy.fi Unity in diversity!

Missä: Joensuun kampuksella

Tänä herran vuonna 2016 KIVES:n aktiivien määrä kasvoi kaksinkertaiseksi. Näiden huippujen ihmisten voimin KIVES järjesti tänä wappuna ainutlaatuiset ja ikimuistoiset

KIVES toivottaa kaikille oikein riemukasta ja tavoitteellista vappua!

Riitta Sahlstén

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti Savonlinnan Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 10-15 toimisto 80100 JOENSUU pe 10-13 Yliopistonranta 3 to ma-to 10-14 toimisto.joensuu@isyy.fi 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 050 341 6346 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell Uljas 4 | 29. 4. 2016

29


LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Integrity

- Itäinen Turhan Tietäjä

Turhaa työtä

M

itä yhteistä on kehruu-jennyllä, pesukoneella, junamaatilla ja Uberilla? Ne ovat kaikki – anteeksi ruma sana – innovaatioita. Ne ovat keksintöjä, jotka ovat osaltaan auttaneet teknologista kehitystä eteenpäin, maksimoineet tuotantoa ja yleisesti ottaen tehneet ihmiselämästä mielekkäämpää. Innovaatioiden luonteeseen kuuluu olennaisesti myös se, että ihmisen aikaisemmin tekemä työ korvataan teknisellä prosessilla. Näin ollen ihmisillä kuluu vähemmän aikaa työntekoon ja vapaa-aika lisääntyy. Ihmisellä on enemmän aikaa vietettäväksi rakkaidensa kanssa ja enemmän aikaa kehittää itseään harrastusten parissa. Ainakin teoriassa. Käytännössä homma ei kuitenkaan mene ihan noin, koska elämme – anteeksi toinen ruma sana – kapitalismissa. Kun kone korvaa ihmisen meidän talousjärjestelmässämme, ei tämä vapaudu työstään tekemään jotain mielekkäämpää, vaan menettää toimeentulonsa ja joutuu järjestämään itselleen muuta työtä henkensä pitimiksi. Ihmisen korvannut kone kuitenkin raksuttaa edelleen voittoa omistajalleen, jonka ei tarvitse enää maksaa työntekijälle palkkaa. Lisäksi kone tekee työnsä ihmistä tehokkaammin. Lopputuloksena on puhdasoppinen marxilainen kuvio, jossa pääomat kasaantuvat tuotantovälineiden omistajille, ja muille on luvassa työttömyyttä ja köyhyyttä. Paljon parjattu Sipilän hallitus on kesällä istunut virassaan vuoden päivät. Hallitus tavoittelee ohjelmassaan sekä uusien innovaatioiden keksimistä että kokonaistyömäärän lisäämistä.

Päämäärät kuulostavat skitsofreenisilta, koska innovaatioiden perusolemukseen kuuluu, että ne nimenomaan vähentävät ihmisten tekemän työn määrää. On siis tehtävä valinta: Joko tehdään enemmän työtä, tai sitten keksitään keinoja korvata ihmisen tekemä työ. Molempia ei voi saada. Koska on vuosi 2016 eikä kelloja voi asettaa kulkemaan takaperin, on innovaatioiden kehittäminen ainoa järkevä ratkaisu. Se tarkoittaa myös työmäärän vähenemistä ja yhä suurempaa työttömyyttä. Nykypolitiikasta tekee erityisen järjetöntä se, että hallitus leikkaa sosiaalietuuksia ja julkisia palveluita, vaikka kehitys puskee yhä useampia ihmisiä niiden asiakkaiksi. Pakettiautomaatit, itsepalvelukassat ja verkkokaupat ovat tehneet elämästämme helpompaa, mutta ne ovat myös ajaneet ihmisiä työttömiksi ja markkinataloudelle tarpeettomiksi. Koska paluuta menneeseen ei enää ole, on luovuttava työllisyyden maksimoinnin tavoitteesta ja lopetettava hyvinvointiyhteiskuntamme rapauttaminen. Kaikille on taattava riittävä toimeentulo perustulon muodossa, ja ihmiselle jäävää työtä on jaettava työikäisten kesken. Koulutusleikkaukset on peruttava, ja ihmisille on järjestettävä enemmän mahdollisuuksia sivistää itseään lisääntyneellä vapaa-ajallaan. Näillä sanoilla tahdon toivottaa kaikille Uljaan lukijoille oikein hyvää vappua, työväen ja opiskelijoiden juhlaa. Toivo Haimi Panee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa ja kulttuuria kieroon.

1 2

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä. A) Jeanne d´Arc oli varsinainen pa ______ ami kun hänet roviolla kerettiläisenä poltettiin.(6) B) Foie gras on ranskalainen p ______ utinto. (6)

Mikä romaani koostuu päähenkilön kirjoittamista kirjeistä, joissa hän kuvaa elämäänsä Wahlheimin kylässä? Hän rakastaa Lottea, saa toimen valtion virkamiehenä mutta palaa takaisin kylään. Lotte onkin naimisissa Albertin kanssa, ja päähenkilömme tahtoo kuolla: ”Hyvästi! En näe tälle muuta vapautusta kuin haudan…. Kantani on… luja ja vahva: minä tahdon kuolla.” Hän surmaa itsensä. Teos vaikutti Sturm und Drang-liikkeeseen sekä romantiikan kirjallisuuteen. Sen uskottiin aiheuttaneen itsemurha-aallon onnettomasti rakastuneiden nuorten keskuudessa. Ehkäpä hieman virheellisesti; todisteet eivät ole vakuuttavia. Kirjoittajasta tuli alansa wunderkind ja julkkis jo elinaikanaan. Nimeä tekijä ja teos. 1) Thomas Mann: Tristan. X) Klaus Mann: Mefisto. 2) Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset.

3

Mikä valtio syntyi vuonna 963 kreivi Sigfridin lunastaessa Trierin Pyhän Maximin luostarille kuuluneen linnan rauniot? Se jakautuu kahteen alueeseen: pohjoisessa on Oesling – maan keski- ja eteläosassa on Gutland eli ”Hyvä maa”. Korkein kohta on 558 m korkea Burgplatz. Sen talous on keskittynyt terästeollisuuteen, joka vastasi 1960-luvulla 80 % maan viennistä. Pankkitoiminta on nykyisin merkittävä. Vuonna 2010 maassa oli sen saatanasti pankkeja, kaikkiaan 149. Muun muassa erään wanna be-aatelisen ännällä alkava, joka on neuvonut asiakkaitaan: Panamaan, niin että nuppi tutisee! Maa oli perustamassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä. Vuonna 1957 perustajajäsenenä allekirjoittamassa Rooman sopimusta, jolla luotiin EEC. 1) Monaco. X) Luxemburg. 2) Andorra.

Sanna Hukkanen | Korpi

4

Kuka on ensimmäinen pääosa-Oscarin saanut afrikkalainen? Näyttelijän isällä oli ranskalaisia hugenottijuuria ja äidillä saksalainen sukutausta. Hän puhuu äidinkielenään afrikaansia, toisena kielenä englantia. Hänellä on myös Yhdysvaltain kansalaisuus. Oscar-roolihahmo oli puolestaan suomalaissukuinen sarjamurhaaja, joka teloitettiin vuonna 2002. 1) Charlize Theron. X) Sigorney Weaver. 2) Demi Moore.

5

Magalhães kuoli huhtikuussa 1521 Filippiineillä. Hänen alaisensa Juan Sebastián Elcano saattoi ensimmäisen maailmanympäripurjehduksen loppuun. Kuka oli järjestyksessä toinen eurooppalainen maapallon ympäripurjehtija? Itse asiassa ensimmäinen tällaista retkikuntaa johtanut kapteeni, joka aloitti ja saattoi purjehduksen loppuun. Maansa suurimpia merisankareita; espanjalaisille emäkonna ja sotarosvo, jonka nimi yhdistettiin lohikäärmeeseen. 1) Walter Raleigh. X) Marco Polo. 2) Francis Drake.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Oikeat vastakset sivulla 32.


TULOSSA LÄHIAIKOINA:

LA 30.4. PE 6.5. LA 7.5. PE 20.5. LA 21.5.

YONA, 10€ VIIKATE, 15€ PETRI NYGÅRD, 12€ DON JOHNSON BIG BAND, 10€ RECKLESS LOVE, SHIRAZ LANE, 15€

PE 27.5. K O R V A B O O S T I 2 0 1 6 :

EEVIL STÖÖ, SAIRAS T, 10€

LA 28.5. K O R V A B O O S T I 2 0 1 6 :

RAAPPANA, TOMMISHOCK & KALIFORNIA KEKE, 10€

K AT S O K O K O O H J E L M A N E T I S TÄ !

ön

en. aina

Katso koko kesän ohjelma netistä!

kk

t

a

n

y

la

sis

kesä

sa.

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

sa

PE 29.4. LA 30.4. KE 4.5. LA 14.5. PE 3.6. KE 8.6. KE 15.6. TO 16.6. KE 22.6. PE 24.6. LA 25.6. TO 30.6.

Tulossa lähiaikoina: Alba Bailaa Sata Lasissa Alban vappubileet Helatorstain Aaton Bileet Live: Basic Element Live: Pandora KESKIVIIKKO AVAJAISET Live: Spekti (K18) KESKIVIIKKO Live: Lyömättömät (K18) Iskelmä Torstai Live: Taikakuu KESKIVIIKKO (K18) Alban Perinteinen #VainAlbaJutut Juhannus Alban Perinteinen Juhannus Iskelmä Torstai Live: Yölintu

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

K20

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio | www.vararengasravintolat.fi www.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

Uljas 4 | 29. 4. 2016

31


#kesänparasviikonloppu

Joensuu • 15.-17.7.2016

Ellie GouldingUK \ VolbeatDK \ Cheek \ The 1975UK \ SkeptaUK \ PropagandhiCAN Paradise LostUK \ TesseracTUK \ HakenUK \ Frank Carter & RattlesnakesUK Wolf AliceUK \ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na \ Moonsorrow JVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Paperi T \ Chisu Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Stig \ Eevil Stöö \ Saimaa \ Maj Karma \ Timo Lassy Band \ Aurora Anna Puu \ Ruger Hauer feat. Regina \ Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Scandinavian Music Group Death Hawks \ Tryer \ Gasellit \ Tippa-T \ Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ View \ Tiisu \ Lopunajan mies Ihana Leijona \ Juice Normaali \ Jeremy Folderol \ Lasten Hautausmaa \ Robert Pehrsson’s HumbuckerSWE Teksti-TV 666 \ The Mutants \ Kumikameli \ Kesä \ Kohti Tuhoa \ Särkyneet \ Rusto + more!

Liput myynnissä!

Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 €

Ennakko: Levy-Eskot \ Carelicum Prisma Joensuu \ Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.fi @ilosaarirock

32

Uljas 4 | 29. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: kanada ateena 2 X 1 2

Uljas 4/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you