Page 1

2015

4

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Elon oppi Idiootti jättää äänestämättä, toteaa ISYY:n hallituksen puheenjohtajisto >>6-7 Global Clinic tarjoaa apua paperittomille myös Joensuussa >> 18-19

U

t e .n 4.

I US a

a ea k u

. 13


Sinä voit pelastaa elämän. Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 Joensuu, ke 15.4. klo 12–17, Joensuun pääkirjasto/Muikkusali, Koskikatu 25 Kuopion yliopisto, pe 17.4. klo 9–13, Studentian liikuntasali, Yliopistonranta 3 Savonlinna, ti 28.4. klo 13–18, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7 Tervetuloa verenluovutukseen! Ojenna kätesi. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Verenluovutustilaisuuksien kalenteri ja ajanvarausmahdollisuus veripalvelu.fi • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi • Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus! 

2

Uljas 4 | 13. 4. 2015


Alku

”Viinapullon henki, ykkösluokan kokojyväruispommi, seitsemän tähden tykki. Selkäydinkirosana..

Uusi kevät!

Sisällys | Vappu ja vaalit

Pääkirjoitus | Uljas linja

4-5 10-11 12-13

Äänestä puoluetta

Luonnontieteiden ja metsätieteiden dekaanin mukaan luonnontieteitä opetetaan jatkossakin kahdella kampuksella. Tiedekunnassa käydään yt-neuvotteluja.

Hofficessa yhdistyy koti ja toimisto. Kuopioon Hoffice ryhmän perustanutta Reetta Karjalaista kiinnostavat yksin työskentelevänä tutkijana seuran lisäksi uudet tavat käyttää kotia.

ISYYY:n jäsenistä 10 ja työntekijöistä yksi on ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Maksuttoman koulutuksen puolustaminen yhdistää, mutta muuten mielipiteiden kirjo on laaja.

20-21 24-25 30-31 Kesäksi kuntoon. Pyöränhuolto hoituu pitkälti

kotikonstein. Kyselimme vinkkejä pyöränhuolto-oppaan kirjoittaneilta Joensuun fillaripajan aktiiveilta.

Perkele lienee kielemme painavin sana. Kulttuurihistoriallisesti sielunvihollisen symboli on tullut kaukaa, ja vaihtanut matkallaan puolta tulkitsijoidensa mukana.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 0504637535 marko.nyyssonen@isyy.fi

Kuopiossa katseltiin 60 hengen voimin kulttuu-

rihäiriöitä. Joensuussa puolestaan feministit kuljeskelivat kaupunkilla pelon maantiede mielessä.

Humoro nigra | Mitähän sieltä näissä vaaleissa ulos tulee? Uljas tarjoaa kebabbijöötin äänestysmotivaatioksi Timolle ja lukijoille.

S

ekalainen hallitus on ollut neljän vuoden ajan maho synnyttämään linjauksia, ja puolueiden sekä päätöksentekojärjestelmän uskottavuus on murentunut entisestään. Liian usein kuulee, että äänestäminen on turhaa, koska puolueita ei enää erota toisistaan. Ihan tolkuissa porukoissakin. Pääministerin huomioon ilmeisestä on helppo yhtyä: poliittinen päätöksenteko on rikki. Itse arvelisin, että iso kuva on rikki. Kansa ja poliitikkokansalaiset ovat toistensa kurkuissa kiinni suunnan kaipuussaan. Kansa vaatii suuntaa ja päätöksiä, poliitikko yrittää tulkita mielipiteiden riekaleita, kansan ääntä ja tiedotusvälineitä kuin oraakkelia, yrittäen päästä kärylle kansan ristiriitaisen tunne-elämän suunnasta tässä maailman ajassa ja tilassa. Toinen tahtoo suurin tuntein lakimuutosta raakamaidon myymiseen, tuhannes kovempia rangaistuksia seksirikoksista. Olen ymmärtänyt, että poliitikon ajatuksenjuoksu on kansan näkemyksen peilikuva. Kansa kiroaa poliitikkoa, joka ei ymmärrä mitä kansa tahtoo. Ammattipoliitikko kiroaa kansaa, jolla ei ole tilausta oikeaksi kokemilleen asioille. Tällä kertaa ei uskoakseni räjähdä vastaava tunteiden tulimyrsky, jonka sytytti viime vaali-illan tv-lähetyksen neljä sanaa: ”Nyt tuli iso jytky!” Soini tarjosi Mooseksen linjaa, jonka kansa kuuli, koki ja näki. Jytkyn jälkeinen Suomi on kuitenkin jo eri maa, ja se sijaitsee erilaisessa maailmassa. Tätäkään nykyä harva asia on yksiselitteinen tai yksinapainen. Se ero jytkyn jälkeisessä Suomessa on, että medioissa ei enää jankuteta henkilövaalien puolesta. Tietenkään henkilöä ei voi äänestää. Sillä ei ole merkitystä, sillä puolueen linja sanelee. Mutta puolueen linja vaihtelee ajan ja jäseniensä mukaan. Puolueet eivät ole homogeenisiä möykkyjä, vaan niiden sisällä on näkemysten melu. Sen tiedämme ja näemme nykyään jo hyvin selkeästi. Ääni tulee antaa puolueelle, tai toista puoluetta vastaan. Omanmielisen yksilön valinta puoluelistalta on sitten arpapeliä, jossa tavoitteena on onnea ja menestystä ehdokkaallesi, jotta linjanne valtavirtaistuisi ajassa Puolueen linjaksi. Ollaan perusasioiden äärellä, on hyvä muistaa ja muistuttaa itseäkin, että äänestäminen demokratiassa on lopulta uskon asia ja maan poliittiset päätökset ainaisia synteesejä. Hyvä niin. Jos johonkin uskot ja jotakin linjaa halajat, niin joskushan se laivan ohjausliike tai linjassa pitäminen on aloitettava. Nämä vaalit ovat yhtä hyvä hetki kuin mikä tahansa. Jarkko Kumpulainen

Kansikuva

Niina Turunen Uljas 4 | 13. 4. 2015

3


Gallup

Eduskuntavaalit

Aiotko äänestää? Millä perusteella valitset ehdokkaasi? Tekijät: Turkka Tuovinen, Heidi H änninen & Pasi Huttunen

Kuopio

Anna Hakala

”Laitteita tulee koko ajan lisää ja etenkin Applen laitteet vievät paljon kaistaa. UEF urut | keppiä ja lainaa

Älypuhelimet ja tabletit tukkivat netin kampuksella

Proviisori, 1. vsk - Äänestän muutosta ja nuorta intoa. Mielestäni nuoria on hyvä saada eduskuntaan. Heillä on toivottavasti enemmän rohkeutta muuttaa asioita.

Ilona Ikäheimo

Biolääketiede, 1. vsk - Minulle tärkeintä ehdokkaan valinnassa ovat opiskelijoita koskevat asiat ja äänestän opiskelijoiden tulevaisuuden puolesta.

Joensuu Ville Hammar

Yleinen historia, 2. vsk - Aion äänestää, mutta en ole vielä päättänyt ketä. Pitää ensin katsoa puolue, jota kannatan ja sitten etsiä ehdokas. Minulle tärkeitä asioita vaaleissa ovat kansalaisvapaudet, sosiaaliturva, turvallisuuspolitiikka ja ympäristöasiat.

Johan Lummeranta

Fysiikka, 3. vsk - Kyllähän kiinnostusta olisi, mutta en ole vielä saanut sitä äänestyslipuketta. Todennäköisesti äänestän. Puoluetta tai ehdokasta en vielä osaa sanoa. Perusteena on aika isolta osalta tasa-arvo. Se on ollut viime aikoina trendikäs aihe, niin sitä kannattaa pitää silmällä.

Savonlinna

Kaistan ruuhkautuminen on suurin yksittäinen ongelma nettiyhteysongelmiin yliopiston kampuksilla. Yliopiston pöytäkoneilla nettiin pääsy kyllä onnistuu, mutta muilla laitteilla verkkoyhteyden saaminen muuttuu helposti tuskien taipaleeksi. Erityisiä pullonkauloja ovat olleet Carelia Joensuun kampuksella ja Canthia Kuopiossa, mutta Canthian kapasiteetti kaksinkertaistettiin hiljattain ja se on toistaiseksi riittänyt. ”Tukiasemia on kampuksilla noin yhteensä noin 470, eli määrä on kaksinkertaistunut reilussa vuodessa. Mutta laitteita tulee koko ajan lisää ja etenkin Applen laitteet vievät paljon kaistaa”, pääsuunnittelija Toni Mönkkönen yliopiston tietotekniikkapalveluista toteaa. Mönkkönen painottaa, että nettiongelmissa kannattaa aina hakea apua IT Servicedeskistä tai vähintään ilmoittaa sinne ongelmastaan. ”Voimme takautuvasti katsoa onko ollut ruuhkaa tai onko tukiasema virhetilassa ja tarvittaessa käynnistää sen uudestaan etänä. Aina kun yhteys ei toimi, kannattaa siitä kertoa meille. On tärkeää kertoa myös missä olet, jotta ongelman paikallistaminen onnistuu.” Mönkkönen harmittelee, että tietoa ongelmista

kantautuu tietotekniikkapalveluille asti kovin vähän. Ruuhkautumisen lisäksi ongelmia aiheuttavat verkkojen tavat tunnistaa käyttäjä. Esimerkiksi Eduroam-verkon tapauksessa ne ovat maailmanlaajuisen organisaation sanelemat. Mönkkösen mukaan jatkossa pyritään ohjaamaan opiskelijoita entistä enemmän UEF student –verkkoon. ”Pyrimme siirtämään massaa Eduroamista sinne, mutta emme ole UEF student –verkkoa niin vahvasti vielä lanseeranneet. Mietimme, kuinka siitä tehtäisiin houkuttelevampi. Yksi vaihtoehto on, että siellä olisi mahdollista tulostaa myös mobiililaitteilta yliopiston tulostimille.” Korkeakoulujen opiskelijoille, henkilökunnalle ja tutkijoille tarkoitetun maailmanlaajuisen Eduroam-verkon ja UEF student –verkon lisäksi kampuksella on verkot henkilökuntaan kuuluville, sekä vierailijoille. Näitä täydentää käytännössä kaikille avoin konferenssiverkko, joka on tarkoitettu yliopistolla järjestettäviä tilaisuuksia varten.

Pasi Huttunen

Sauvakävely koulutustarjontaan Sauvakävely tulee yliopiston koulutustarjontaan. Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate aloittaa toukokuussa liikunta- ja hoitoalan ammattilaisille suunnatun sauvakävelyn ohjaajan peruskoulutuksen. ”Nordic Walking -yliopistokoulutuksen aloittaminen Suomessa on suuri edistysaskel koko lajin arvostuksen nostamiseksi. Se edistää uudistuneen sauvakävelyn tunnetuksi tekemistä ja käyttöönottoa liikunta- ja hoitoalan ammattipiireissä”, liikuntalääketieteen yliopistonlehtori ja International Council of Nordic Walking (ICNW) ry:n

puheenjohtaja Mika Venojärvi toteaa. Tavoitteina koulutuksessa on kouluttajina toimivien ammattivalmentajien Tiina Arrankosken ja Tuomo Kettusen mukaan hyvän ryhdin, kehonhallinnan ja oikean kävelytekniikan oppiminen. Kurssi on ICNW:n, World Modern Nordic Walking Academyn, Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineen ja Aducaten yhteinen koulutusprojekti. Pasi Huttunen

Merituuli Aaltonen

Kotitaloudenopettaja - Äänestän vaaleissa puoluetta, jonka arvot vastaavat omia arvojani. Äänestän mieluiten juuri puolueen mukaan, koska kokonainen puolue ajaa aloitteitaan paremmin läpi kuin yksittäinen henkilö.

Heikki Räihä

Luokanopettaja. - Vertailen vaalikoneen tarjoaman ehdokkaan näkemyksiä esimerkiksi SOOLin koulutuksen kehittämistavoitteisiin. Osaan kyllä jo entuudestaan olettaa, mitä puoluetta vaalikone minulle tarjoaa.

4

Uljas 4 | 13. 4. 2015

Opintolainan käyttö lisääntynyt Syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat ovat käyttäneet opintolainaa selvästi enemmän verrattuna syksyllä 2013 aloittaneisiin. Viime syksynä aloittaneista 25 prosenttia käytti opintolainaa kun vuonna 2013 aloittaneista sitä käytti 19 prosenttia. ”Opintolainahyvityksellä tavoiteltiin juuri tätä. Tavoitteena oli, että opiskelijat rahoittaisivat opintonsa opintolainalla eikä käymällä töissä opintojen ohella. Tämän toivottiin lyhentävän

opiskeluaikaa”, toteaa pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta. ”Uusilla korkeakouluopiskelijoilla lainan käyttö on siis lisääntynyt edellissyksystä peräti 39 %. Opintolainan ottamista ovat saattaneet lisätä myös ennätysalhainen korkotaso ja heikentyneet työssäkäyntimahdollisuudet”, arvioi Ilpo Lahtinen. Pasi Huttunen

Oikaisu Edellisessä Uljaassa oli gallupin ja Tyypit-palstan Savonlinnan osioissa kuvat vaihtuneet keskenään. Galluppiin vastanneen Alina Peuran kuva oli

Tyypit-osion kuvana ja Tyypeissä oli puolestaan galluppiin vastanneen Jessica Kauhasen kuva. Myös Peuran sukunimi oli vaihtunut Peltoseksi."


”Meidän pitää olla houkuttelevampia ja pitää parempaa huolta opiskelijoista.

Dekaani Jukka Jurvelin painottaa, että opiskelijapalautteella on paikkansa yliopistojen rahoitusmallissa. ”En ole samaa mieltä siitä, että opiskelijat eivät osaisi arvioida opetuksen laatua.

Kyllä opiskelijat tietävät, mikä heille on hyvästä”, hän toteaa.

Luonnontieteiden toisen vuoden opiskelijat vähissä

Dekaani Jukka Jurvelin toteaa, että luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan koulutustulokset ovat kehittymässä huonoon suuntaan. Luonnontieteissä sisään pääsee helposti, mutta opiskelijat siirtyvät nopeasti muihin oppiaineisiin. Etenkin tietojenkäsittelytiede on Itä-Suomen yliopistossa tällaisen sisäänheitto-oppiaineen maineessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa muillakin luonnontieteiden aloilla. ”Meidän pitää olla houkuttelevampia ja pitää parempaa huolta opiskelijoista. Uusia keinoja on kokeiltu ja ne ovat ilmeisesti tepsimässä. Niitä pitää laajentaa. Viime kädessä meillä ei muuten ole toisena vuotena enää opiskelijoita sisällä”, Jurvelin toteaa. Opetusteknologialla on merkitystä ja

Jurvelin korostaa, että myös opiskelijat on saatava mukaan kehitystyöhön. Tiedekunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen saapui Kuopiossa neljä opiskelijaa ja Joensuussa seitsemän. Jurvelin kuvailee tilaisuuksia silti erittäin hyödyllisiksi. Suurempi haaste on henkilökunnan motivaatio. Itä-Suomen yliopistossa on käyty yt-neuvotteluja vuosittain koko sen olemassaolon ajan ja se on jättänyt jälkensä. ”Tuo on se minun suuri huoleni. Tämä on surkea tilanne ja minua harmittaa. On luotava uskoa ihmisiin, että sitä hyvää tekemistä pystytään vahvistamaan. Sen varaan tiedekunta rakennetaan. Meidän tehtävämme on pyrkiä ratkaisuihin, joissa henkilökuntaa ei tarvitsisi vähentää. Pyrimme pehmeämpiin keinoihin, kuten

eläköitymisiin”, hän sanoo ja jatkaa: ”Opetuksen laatua pitää parantaa. En näe, että toimenpiteet joita teemme johtaisivat sen huonontumiseen. Jos suunnitellaan koulutuksen uudelleenjärjestämistä, niin sen on parannettava koulutuksen laatua. Jos yhdistetään osaamista kampuksilta entistä paremmin, on siihen edellytykset.” Syynä on todellinen kriisi, mutta Itä-Suomen yliopiston ilmoitus Lumetin yt-neuvotteluista herätti silti voimakasta kritiikkiä. Yliopisto tiedotti samaan aikaan sekä yt-neuvotteluista että yliopiston tekemästä ylijäämäisestä tuloksesta. Tiedekunnan yt-neuvottelujen taustalla on kaksi toisiinsa linkittyvää tekijää. Tiedekunta teki alijäämäisen tuloksen eikä yliopiston johdossa katsella sellaista hyvällä. Toisaalta Suomen yliopistot Unifi ry:n tekemässä valtakunnallisessa selvityksessä ehdotetaan suuria muutoksia luonnontieteellisen alan koulutukseen. Yt-neuvottelujen piirissä ovat biologian, tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja matematiikan sekä ympäristötieteiden oppiaineet. Lisäksi Mekrijärven tutkimusaseman tulevaisuus on nostettu

pöydälle, mutta sen tarkemmin Jurvelin ei sen kohtaloa vielä kommentoi. Vastauksena monien huoleen dekaani toteaa, että luonnontieteet pysyvät jatkossakin sekä Joensuussa että Kuopiossa, mutta ei vielä suostu arvioimaan yksittäisten oppiaineiden tulevaisuutta kampuksilla. Tavoitteena kehittää laajempia, tieteenalarajat ylittäviä hakukohteita sekä kandiohjelmia. Sisään pääsevän opiskelijan ei vielä tarvitse päättää pääainettaan. Erikoistuminen tapahtuu myöhemmin. Uudet hakukohteet on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2016.

1

Uutinen #

Vetovoiman puutteesta kärsivä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta joutuu repimään vähemmästä enemmän. Opetusta on pakko parantaa, jotta opiskelijat pysyvät tiedekunnassa, mutta talous on tiukilla ja henkilökunnan motivaatio koetuksella. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljas 4 | 13. 4. 2015

5


Kampus

”Idiootiksi kutsuttiin kansalaista jota ei vaikuttaminen ja politiikka kiinnostanut. Ei hän tyhmä ollut välttämättä, mutta idiootti.

ISYY patistaa vaaliuurnille Eduskunta tuntuu etäiseltä ja monet päättäjät vastenmielisiltä, mutta joku ne päätökset tekee. ISYY:n puheenjohtajisto toivoo, että opiskelijat käyttäisivät vaaleissa valtaansa, koska muuten sitä valtaa käyttää joku muu. – Jarkko Kumpulainen ja Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

6

Uljas 4 | 13. 4. 2015

loistaneet Nato- ja ydinvoimakannat sekä leikkauslistat. Silti Pulkka uskoo ennen kaikkea äänestämisen tärkeyteen. ”Edustuksellinen demokratia ei ole täydellinen, mutta paras tähän mennessä kehitetty vaihtoehto. Perusasioiden äärellä ollaan tässä keskustelussa. Idiootti jättää äänestämättä kampanjan lause juontaa antiikin kreikasta, jossa idiootiksi kutsuttiin kansalaista jota ei vaikuttaminen ja politiikka kiinnostanut. Ei hän tyhmä ollut välttämättä, mutta idiootti”, Pulkka kiteyttää. Vaalien alla Pulkka pitää tärkeimpinä opiskelijapoliittisina aiheina koulutuksen rakenteita, sekä alueellisesti että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen suhteissa, opintososiaalisten etuuksien valvontaa, ja selkeimpänä opiskelujen maksuttomuutta ja opiskelijaterveydenhuollon säilyttämistä myös jatkossa. Hiltunen kannustaa opiskelijoita käyttämään valtaa vaaleissa, koska muuten valtaa käyttää joku muu. ”En pitäisi automaationa, että opiskelijan pitäisi äänestää opiskelijaa, mutta nuoret ja opiskelijat ovat todella aliedustettuina eduskunnassa. Siinä mielessä se on todella hyvä vaihtoehto. On toki vanhempiakin ehdokkaita, jotka ymmärtävät opiskelijan asioita”, hän pohtii. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu 14. huhtikuuta saakka ja varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta.

2

Uutinen #

ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Juho Pulkan ei tarvitse voidella kahvilla kauppatieteen opiskelija Samuli Peuraa äänestämään. Peuralla on jo äänestettävä puolue mielessä.

Vaalien lähestyessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta jalkautui opiskelijoiden pariin kampanjalla, jonka slogan kuuluu, Idiootti jättää äänestämättä. Kuopiossa kampanjan merkeissä jaettiin kahvia ja lentolehtisiä Snellmanian käytävällä, Joensuussa marssittiin Carelian aulasta kaupunginkirjastolle äänestämään. Kuopiossa kauppatieteiden opiskelija Samuli Peura saapui ISYY:n ständille pääasiassa kahvin hakuun. Äänestämään häntä ei tarvinnut erikseen kannustaa. ”Se on aikalailla kai ainoa keino, jolla tähän maailmanmenoon voi vaikuttaa. Äänestän ensisijaisesti puoluetta, koska koen, että se on merkittävin tekijä poliittisen vallan pitämisessä. Puolueen linjan mukaanhan ne päätökset pitkälle menee”, Peura pohtii. Joensuun kampuspuheenjohtajana toimiva Tuomas Hiltunen (vas.) arvioi, että monet kokevat päätöksentekojärjestelmän etäiseksi. ”Mielikuvat on sitä, että sedät siellä väittelevät keskenään. Se koetaan etäiseksi ja jopa epämiellyttäväksi. Ehkä ei täysin ymmärretä, että olivatpa päätöksentekokulttuuri ja päätöksentekijät millaisia tahansa, niin päätökset tehdään joka tapauksessa”, hän pohtii. ISYY:n hallituksen puheenjohtajalta Juho Pulkalta (kesk.) heruu kampanjan lomassa ymmärrystä myös poliittisin perustein äänestämättä jättäville. Moni kokee äänestämättä jättämisen olevan ainoa tapa vaikuttaa, koska kokevat etteivät nykypuolueet tarjoa vaihtoehtoja. ”Moni ajattelee niin, ja varmaan siinä on totuudensiemen. Ehkä eduskuntapuolueista valtaosan ilme on vähän liian huoliteltu ja kiilloteltu, ja ollaan vähän ehkä liian jees-linjaa. Monen asian puolesta puhutaan, mutta niitä epäkohtia missä ollaan valtavirran kanssa eri mieltä, ei uskalleta tuoda esille”, Pulkka pohtii. Esimerkkeinä Pulkka luettelee puolueiden vaalikeskustelusta poissaolollaan


Etsin

Debatti

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Maiju Pohjolainen teksti & kuva

Speksi tarjoili teinihuumaa

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Lopettakaa ISYY-kuvan ja RAI-brändin kehittäminen pyrkimyksiä”? Jäsentensä yhdyssiteenä toimiminen ei tarkoita, että ylioppilaskuntaa pitäisi brändätä. Osoittakaa toiminnallanne ja palveluillanne, että te ylioppilaskunnan päättävissä elimissä edistätte opiskelijan asemaa ja toimitte yhdyssiteenä heille. Teille on lailla turvattu rahoitus! Miksi leikkiä yritystä, jonka pitäisi brändätä itsensä haaliakseen asiakkaita? Vaikka opiskelijat eivät tunnista hallituksen jäseniä tai huuda RAI –tervehdystä, he voivat olla hyvinkin tyytyväisiä terveydenhuoltoon ja uusiin liikuntapalveluihin. Pitäkää näistä kiinni, mutta älkää odottako mitään kiitosta – tämä on teidän luottamustehtävänne, johon olette halunneet ja päässeet. Minun opiskeluissani ylioppilaskunta on ollut mukavasti

mukana tuottamassa esimerkiksi Uljasta, tuutoritoimintaa, liikuntailtapäiviä ja kampusrysäyksiä. Jos en osaa nimetä ylioppilaskuntaa kaikkien tapahtumien tai palveluiden koordinaattoriksi - mitä sitten? Halusin tai en, maksan ylioppilaskunnan maksun jälleen ensi syksynä. Jos haluan olla ylioppilaskunnan toiminnassa mukana tai hakea edustajistoon, haen sinne. Ei ole pelkoa etteivätkö ne henkilöt, jotka haluavat olla ylioppilaskunta-aktiiveja, osaisi hakeutua toimintaan mukaan. Toisaalta, jos ylioppilaskunnan ensimmäisten vuosien isoimmat ongelmat koskevat näkyvyyttä, yliopisto-opiskelijoilla menee aika hyvin. Eikö vain?

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Vas ja vihr vastustavat verkkovalvonnan räjäyttämistä käsiin. Äänestä niitä! Piraatit silkka läppä Mikä siinä on kun ihmiset eivät osaa Carelialla käyttää kahta jonoa?! – Peruskoulussako mätää? Joko siitä raista päästäisiin eroon? Väittäkää mitä väitätte se mitään tarkoita

KUOPIO Kaupunginkirjastolla 21.3. järjestetyssä Elävä kirjasto -tapahtumassa ihmisille tarjottiin luova lukemisen mahdollisuus, kun aidot henkilöt toimivat tutun kahden kannen välisen tekstimateriaalin sijasta keskustelukelpoisina kirjakumppaneina. Siinä missä muutoin saattaa joutua kahlaamaan läpi useampia teoksia etsimänsä tiedon saavuttamiseksi, elävät ihmiskirjat sisälsivät kaiken, jota aiheesta halusikin itse hetkessä tietää. Kirjojen itsensä valitsemat alateemat olivat monipuolisesti skaalautuneita, ja yhteisenä kattoteemana toimi rasismin vastaisuus.

Omstart! myös Joensuussa Meri Parkkinen, teksti & kuva

Koulutuslupaus -kampanja tarjoaa ansiotonta näkyvyyttä sellaisille ehdokkaille, jotka ovat valmiita kutemaan opiskelijoiden muroihin. Yksi tai kaksi lupausta ei riitä.

Humaania kirjakieltä

Karri Soppi

Tekstaripalsta Olenko ainut joka tuntee vainoharhaa tämän uefin ja microsoftin suhteen vuoksi? Miksei kukaan puhu siitä?

KUOPIO Kuopion lääkisopiskelijoiden Pelinrakentaja-speksi vei katsojansa takaisin ihanaan ja unohtumattomaan teini-ikään. Mianus High Schoolin seniorikurssilaisten rakkauselämän kiemuroista kertonut tarina ammensi tällä kertaa ideansa legendaarisista jenkkimusikaaleista. Muun muassa Danny Travoltan ja Cindy Pepperin suhde joutui koetukselle teinipoikaan rakastuneen terveydenhoitajattaren takia, mutta onneksi rakkaus voitti tälläkin kertaa. Viime vuoden juhlavuosispeksin jälkeen yleisön odotukset olivat erittäin korkealla, mutta onneksi Pelinrakentaja hoiti homman siististi kotiin.

Mira Asikainen, teksti & kuva

Karjalan Heilissä 11.3 julkaistussa jutussa ylioppilaskunnasta kiinnitin huomiota asiaan, joka on ylioppilaskunnan toiminnassa myös aiemmin pistänyt silmään. Heljä Hietala kertoo jutussa tunnistavansa ylioppilaskunnan ensimmäisten vuosien haasteet, jotka liittyvät ISYYn näkyvyyteen: RAI-brändi sekä ISYY-kuva ovat huolestuttavasti jääneet opiskelijoille tuntemattomiksi. Arvoisa ylioppilaskunnan hallitus, onko ylioppilaskunnan brändääminen välttämättömyys, jota ilman se ei pysty toteuttamaan sille yliopistolaissa säädettyä tehtävää: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä

Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Uusi Ääni Satumaan annan itseni unohtaa. Katumaan en aio vaan sytytän palamaan aivokuoreni, lohkoni, hermoni, pääni.

Uusi ääni puhumaan ja tarttumaan, tekemään toisten kanssa. Kuolemaan, ensin kulkemaan, kokemaan, aistimaan melkein liikaa.

Katumaan katujen valon ja varjon leikeissä elettyä, empimään metsän peitossa pohdittua en alistu. Eltaantumaan oikeasti tunnettua ei voi, ei saa päästää. Satumaan lasiset ruudut, Rautaiset reunat eivät jousta. Loppumaan voi satukin olla matkalla.

JOENSUU Opiskelijaperinne speksin juuret yltävät aina 1500 – luvulle asti, jolloin näytelmien tarkoituksena oli harjoittaa opiskelijoiden latinankielen taitoa. Joensuun ensimmäisen speksin kenraaliharjoituksessa tiistaina 7. huhtikuuta kuultiin muutaman italialaisen fraasin lisäksi pääasiassa suomea. RajaSpeksi 2015: Kummitäti – mafiaa mahan täydeltä hauskuuttaa yleisöä rikollisten ja yksityisetsivien maailmassa. Jenny Kinnunen tulkitsee mafiapomo Don Calzonen roolissa.

Antero Kajo

Uljas 4 | 13. 4. 2015

7


Uljaalle uudet nettisivut

Responsiivisuus, eli nettisivujen mukautuminen eri kokoisille näytöille on päivän trendisana ja se on huomioitu Uljaan sivuja rakennettaessa. Pääpaino on kuitenkin sisällössä ja käytettävyydessä.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas julkaisee uudet nettisivunsa 13. huhtikuuta. Uusilla sivuilla julkaistaan uutisia, kolumneja, juttuja ja arvioita paperisen lehden kuukausikierron välillä. ”Uutta sivuilla on nyt tapahtumakalenteri, josta toivotaan työkalua niin ylioppilaskunnalle, ainejärjestöille ja yhteisöille kuin kampuskaupunkien kulttuuritomijoille sekä tapahtumanjärjestäjille. Kalenteriin voi kuka tahansa lisätä oman tapahtumansa alueella”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen kertoo. Kumpulaisen mukaan Uljaan pääpaino on edelleen paperisessa lehdessä, mutta koska sivut ovat olleet entisellään Uljaan perustami-

8

Uljas 4 | 13. 4. 2015

sesta saakka vaativat ne väistämättä uudistamista. Uusilla sivuilla on kiinnitetty luonnollisesti huomiota käyttäjäystävällisyyteen mobiililaitteissa. Myös mainostajat on otettu entistä paremmin huomioon. ”Kysyntä nettimainontaan Uljaan sivuilla on selkeästi lisääntynyt, ja uudistuksella on pyritty vastaamaan myös ilmoittajien tarpeeseen. Uljas on kohdennetuin mahdollinen media itäsuomalaisen opiskelijan tavoittamiseen. Samalla se on ainoa sekä kuopiolainen, joensuulainen että savonlinnalainen foorumi”, Kumpulainen pohtii. Sivut on tehnyt joensuulainen web-graafikko Joonas Haukka.

”Uljaan sivujen ilmettä on kevennetty ja raikastettu. Keskeistä on lukijan näkökulma, joten sivut ovat selkeät ja verkkolehtimäiset. Silmä hakeutuu kuviin ja otsikoihin, sen sijaan että nettisivujen oma rakenne ja infrastruktuuri veisi huomion sisällön kustannuksella”, Haukka kuvailee. Nettisivu-uudistuksen yhteydessä myös Uljaan näköislehdet on siirretty Issuu-verkkojulkaisupalveluun. Uljasta kannattaa seurata myös tykkäämällä Uljaasta Facebookissa ja Instagramissa sekä seuraamalla Twitterissä.

3

Uutinen #

Uljaan uusilla nettisivuilla pääosassa on sisältö. Tapahtumakalenterista toivotaan kolmen kampuskaupungin asukkaiden ja opiskelijoiden omaksi ottamaa yhteistä palvelua. – Pasi Huttunen, teksti


Minun soittimeni Joensuu

– Tähti Oksanen, teksti &, kuvat

Marianna Aukee

Peetu Makkonen

Luokanopettaja, 3.vsk.

Englannin kieli & kääntäminen, n.vsk.

” Sukuviulumme kuului pelimanni-

musiikkia soittaneelle isoisosedälleni, jonka mukaan isäni sai nimensä. Viulu oli tätini seinäkoristeena 80-luvulta lähtien kunnes hän korjautti sen vanhempiensa kuoltua. Nyt se on minulla lainassa, koska olen sukumme ainoa viulisti. Olen opiskellut klassista musiikkia ja kunnioitan sitä, mutta sen rajoitteet ahdistavat toisinaan. Viulun ansiosta olen oppinut lukemaan nuotteja ja löytänyt myös pianon soiton. Parhaita hetkiä on ollut päästä soittamaan keikkoja Kolilla, Botanialla ja jopa Petroskoissa.

Kuopio

” Pikkulapsena pelaamieni pelien

Kuten eräs kaverini sanoi, musiikki on kieli, jota kaikki ymmärtävät. Se vaikuttaa enemmän kuin sanat.

tunnelma syntyi pitkälti musiikista ja vaikutti siihen, että kiinnostuin huilusta. Lukiossa etsin itse nuotteja ja keräsin porukkaa soittamaan sovittamiani kappaleita. Huilistina minun on pitänyt löytää oma paikkani kokoonpanoissa ja se on ollut soittamisessa kaikkein vaikeinta. Jossain vaiheessa tajusin, että puhaltajan on hyvä osata toistakin puhallinta. Valitsin tenorisaksofonin, jonka avulla pystyn vaihtamaan rekisteriä ja minut nähdään kokoonpanossa monipuolisempana. Minulla on

–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

Ulla Vainionpää

Anssi Neuvonen

Farmasia, 1.vsk.

Historia, n.vsk.

” Hankin oman okariinan viisi tai

” Otin tämän Landolan isältäni oma-

kuusi vuotta sitten. Törmäsin okariinoihin videopelimusiikissa. Esimerkiksi Legend of Zeldan taustamusiikissa näitä käytettään paljon. Okariinassa on mukavan melodinen ääni ja jos jaksaa harjoitella ja miettiä nuotit uusiksi, voi okariinaa soittaa todella monipuolisesti. Näissä on aika kova ääni ja yritän olla häiritsemättä naapureita, siksi joskus koiran kanssa ulkoillessa otan okariinan mukaan ja soittelen ulkosalla.

Savonlinna

huilistin identiteetti, mutta saksofonille on enemmän kysyntää. Musiikin opiskelu on avannut tien toiseen ammattiin ja voin tehdä musiikin opettajan töitä opintojenkin ohella.

aloitteisena ennakkoperintönä, kun yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella kiinnostuin kitaran soittamisesta. Palautuksesta ei sitten kuitenkaan keskusteltu, koska palo päästä soittamaan ja tekemään musiikkia oli niin kova. Sen jälkeen tämä on aina kulkenut mukana. Isälläni oli tapana soittaa Juicea ja Led Zeppeliniä, ja akustinen saundi tuli tutuksi. Tällä opin sitten soittamaan, ja vieläkin sävellän valtaosan NEØV:n musiikista tällä kitaralla. Landola on päässyt

studioonkin ja meidän albumeille.

–Heidi Hänninen, teksti & kuva & Mikko Kaukonen, kuva

Ella Alanen

Konsta Kaukonen

Luokanopettaja

Luokanopettaja

” Aloitin huilun soittamisen 10-vuotiaana. Nokkahuilukerhon opettaja kannusti minua aloittamaan poikkihuilun soittamisen. Soittaminen on aina ollut minulle vain harrastus, ja lopetin tunneilla käymisen lukion kynnyksellä. Harjoittelen edelleen säännöllisen satunnaisesti – pitäisi soittaa useammin! Ennen esiintymistä soitan luonnollisesti enemmän, mutta usein soitan vain omaksi ilokseni. Yliopistossa olen esiintynyt huilua soittaen esimerkiksi Lucia-kulkueessa musiikinopintojakson projektissa, joten soitinta tarvitsen ajoittain myös opinnoissani. Hienoin kokemus huilun kanssa on finnjamobree

” Torvensoiton aloitin peruskoulun

– partioleiriltä, jossa esiinnyin 10 000 katsojalle. Oli ainutkertaista olla mukana toteuttamassa avajaisia, joihin oli panostettu niin paljon.

toisella luokalla, 12 vuotta sitten. Joskus haaveilin ammatikseni soittamisesta ja vielä lukion lopulla muusikoksi opiskelemaan hakeminen oli aika lähellä. Pyrin harjoittelemaan joka päivä jossain välissä, se on tärkeää soundin ja naaman lihasten kestävyyden kannalta. Joskus kampuksella musiikki- tai pianoluokassa, joskus taas omassa asunnossani, jolloin voi vain toivoa että naapurit ymmärtää! Opetusharjoittelussa on soittotaidosta ollut hyötyä, ja musiikin kurssilla torvi on ollut käytössä jonkun kerran. Parasta on spontaani jamittelu. Esimerkiksi Opeopiskelijoiden talvipäi-

ville matkatessa kokoonpanolla huuliharppu, trumpetti, nokkahuilu, saksofoni ja tamburiini voi Kuorttin ABCn pihassa vessatauon ajaksi ryhtyä soittelemaan. Löysimme nopeasti yhteisen biisinkin!

Uljas 4 | 13. 4. 2015

9


Ajassa

Hoffice tekee kodista työyhteisön

Parhaimmillaan Hoffice yhdistää työn ja kodin parhaat puolet. Reetta Karjalainen kiinnostui Hofficesta tehtyään jo muutenkin kuusi vuotta etätyötä. Tutkijan näkökulmasta kiinnostavia ovat kodin funktiot ja siellä omaksuttavat roolit.

Kotitoimisto saa uusia ulottuvuuksia. Alun perin ruotsalainen keksintö tarjoaa mahdollisuuden työskennellä maksutta vieraan ihmisen kotona luoden samalla sosiaalisia verkostoja. -Mira Heiskanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Hofficen ideana on, että kuka tahansa voi tarjota omaa kotiaan yhdeksi päiväksi työtilaksi sitä tarvitseville ihmisille. ”Ihan kuka tahansa saa tarjota omaa kotiaan samalla periaatteella työtilaksi. Esimeriksi Facebookiin voi perustaa hoffice-ryhmän, jossa ihmiset voivat kertoa antavansa oman kotinsa väliaikaiseksi työtilaksi”, kertoo hoffice-ilmiöstä kiinnostunut jatko-opiskelija Reetta Karjalainen Jyväskylän yliopistosta. Karjalaisen mukaan ajankäytön kannalta työnteko on hyödyllisempää, kun ryhmä muita ihmisiä on ympärillä. ”Hoffice-tapahtumassa mukana olleet ihmiset ovat kertoneet synergiaedun olevan hyvä, sillä silloin tulee oikeasti tehtyä

10

Uljas 4 | 13. 4. 2015

töitä kissavideoiden katsomisen sijaan”, naurahtaa Karjalainen. Karjalaisen oma kiinnostus hofficeen syntyi omista tarpeista. ”Olen tehnyt etätöitä viimeiset kuusi vuotta. Asun Kuopiossa, mutta työpaikkani sijaitsee Jyväskylässä. Minulla ei ole ollut kotona varsinaista työhuonetta kuuteen vuoteen. Väitöskirjaa olen tehnyt olohuoneen nurkassa samalla, kun muut katsovat elokuvia. Kirjastoon tai kahvilaan voi toki mennä, mutta kirjat, joita tarvitsen, ovat kuitenkin kotona”, kertoo Karjalainen. Kiinnostuksen taustalla on myös tutkimuksellinen näkökulma. ”Kiinnostuin tutkijana siitä, millainen koti on tilana ja millaisia erilaisia funk-

tioita sille annetaan nykypäivänä. Kodin uudet roolit tulevat esille sitä kautta, että vieraat ihmiset päästetään omaan kotiin. Suomessa ei ole ollut tällaista perinnettä ennen”, Karjalainen pohtii. Hofficessa perinteinen työpäivä jaetaan 45 minuutin jaksoihin, joiden välissä pidetään lyhyt tauko. Ennen työurakkaan ryhtymistä osallistujat voivat halutessaan kertoa, mitä aikovat tehdä päivän aikana. Tauoilla voidaan jakaa työnteon tuloksia. ”Tämä voi olla joillekin merkityksellistä asioiden aikaansaamisen suhteen”, toteaa Karjalainen. Tauoilla voi tehdä toki muutakin, kuten joogata. ”Jos itse host haluaa pitää taukojumppaa, niin ei se kiellettyä ole”, itsekin meditaatiohetkistä nauttiva Karjalainen toteaa. Vaikka kotona tehtävissä töissä on Karjalaisen mukaan aina puolensa, kaipuu työkavereihin on läsnä. ”Hoffice mahdollistaa seuran työn luonteesta riippumatta. Osallistujat voivat tehdä

mitä vain, kuten lukea tai tehdä jotakin taiteellista. Useimmat kuitenkin työskentelevät läppärillä”. Entä jos työnteko kääntyykin toisiin ihmisiin tutustumiseen todellisen työnteon sijaan? ”Kun ihmiset ovat tuntemattomampia toisilleen, niin työnteko ei yhtä herkästi käänny pelkästään keskenään jutteluksi”, uskottelee Karjalainen. Karjalainen näkee hoffice-ilmiön laajentumisen mahdollisena tulevaisuudessa. ”Suomessa on pula työtiloista tai niin korkeat vuokrat, ettei kaikilla ole mahdollisuutta hankkia vuokratilaa työskentelyä varten. Hoffice on hyvä keino tarjota maksutonta työskentelytilaa sitä tarvitseville”, summaa Karjalainen.


Uljas 4 | 13. 4. 2015

11


Ajassa

Kuopiosta kriisin keskelle Vuosittain noin 150 suomalaista lähtee kriisinhallintatyöhön maailmalle. Tie kriisialueille vie poikkeuksetta Kuopion kautta. Kuopioon vuonna 2007 perustettu Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomessa monien eri alojen ammattilaisia maailman kriisipesäkkeisiin. – Tatu Lehto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

K

CMC:n koulutussihteeri Kuisma Kinnunen ja harjoittelija Roope Siirtola Groningenin

yliopistosta kokoavat välineistöä mukaansa Tikkurilassa järjestettävään koulutukseen ja harjoitussimulaatioon. Kriisinhallintakeskuksella on vuosittain noin kuusi harjoittelijaa. Harjoittelijoita haetaan koulutus-, henkilöstö- ja tutkimustehtäviin sekä logistiikkaan.

12

Uljas 4 | 13. 4. 2015

uopiossa sijaitseva Kriisinhallintakeskus on sisäasiainministeriön alainen osaamiskeskus, joka vastaa Suomessa operatiivisen henkilöstön kouluttamisesta kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Keskus kouluttaa monen alan asiantuntijoita eri alueiden tarpeisiin. Kriisin sattuessa apuun lähtee niin poliisiviranomaisia, tullin ja rajavartioston henkilökuntaa, lakimiehiä sekä kansainvälisiin pelastustehtäviin esimerkiksi logistiikan, sairaanhoidon, rakentamisen ja viestiliikenteen ammattilaisia. ”Pyrimme pitämään yllä monipuolista ja osaavaa asiantuntijaverkostoa. Pääsääntöisesti rekrytoidut henkilöt ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia ja kokemusta omaavia oman alansa asiantuntijoita”, kertoo Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Kuisma Kinnunen. Keskus kouluttaa asiantuntija-apua kriisinhallintatyöhön, jonka lähettäminen kriisialueille riippuu eri ministeriöiden ja kansainvälisten organisaatioiden välisistä sopimuksista. Sisäasiainministeriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta sekä eri hallintoalojen yhteistyöstä. Ulkoasiainministeriö puolestaan vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää tapauskohtaisesti niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat eri organisaatioiden, kuten EU:n, YK:n ja Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö ETYJ:in alaisuudessa. Ulkomaille lähtee Suomesta vuosittain noin 150 ammattilaista eri kohteisiin, joista noin 90 palvelee EU:n alaisuudessa. Suomalaiset ovat täten määrällisesti hyvin edustettuja, sillä EU:n alaisuudessa työskentelee yhteensä noin 1750 siviiliasiantuntijaa. Myös ETYJ:in toiminta osallistuvien suomalaisten määrä on ollut viime aikoina kasvussa, mutta YK-operaatioihin osallistuminen on toistaiseksi ollut vähäistä.

Vaikka keskuksen osaaminen sekä materiaaliset valmiudet onkin suunnattu ulkomaille, niin Kinnunen korostaa aktiivisen avustustoiminnan edistävän myös Suomen omaa turvallisuutta kansallisen kriisitilanteen varalta. ”Esimerkkinä voisi nostaa Malawin tulvat tai kokemukset järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta Kosovossa, jolloin henkilöstön kokemus auttaa myös kotimaan tehtävissä”, hän mainitsee. Kriisin sattuessa lähtö kohdealueelle voi tapahtua hyvinkin lyhyellä aikataululla. Suomesta saadaan nopealla hälytysvalmiudella käyttöön esimerkiksi niin sanottu rauniopelastusryhmä, jolle tarjotaan majoitus-ja muuta työvälineistöä vaikkapa alueille, joilla on luhistunut rakennuksia luonnonkatastrofin, terrorismin tai onnettomuuden seurauksena. Esimerkkinä potentiaalisesta kohteesta voisi mainita Tyynellämerellä äskettäin riehuneen, erittäin voimakkaan hirmumyrskyn, joka sai aikaan valtavaa, paikoin koko infrastruktuurin tuhoavaa hävitystä erityisesti Vanuatun ja Tuvalun saarivaltioissa. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, lähettääkö Suomi apua kyseisiin kohteisiin, sillä vaikka luonnonkatastrofit voivat hävittää kokonaisen yhteiskunnan silmänräpäyksessä, on pelastustoimen järjestäminen ja lähettäminen aina tiukasti sidottu kansainväliseen politiikkaan. Kriisinhallintakeskus ei itse ole aloitteentekijänä missään operaatiossa, vaan avun lähettäminen tapahtuu aina kansainvälisten järjestöjen kautta. Nämä puolestaan ottavat tarpeen tullen vastaan virallisen avunpyynnön tuhoa kärsineeltä valtiolta. ”Kriisinhallintakeskus ei anna humanitaarista apua, mutta voimme tukea humanitaarisia työntekijöitä esimerkiksi lähettämällä asiantuntijoita pyörittämään auttajien leirejä. Näin on toimittu esimerkiksi Ebola-alueella”, Kinnunen täsmentää.


Vaalit 2015

ISYY:läiset matkalla eduskuntaan? Yksitoista Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsentä tai edustajaa tavoittelee eduskuntapaikkaa. Suurin osa parantaisi työllisyyttä julkisella rakentamisella tai korjaamisella. Leikkauslistat ovat tavanomaista lyhyempiä. - Mari Karjalainen, teksti

I

SYY:läisiä ehdokkaita yhdistää kaikille ilmaisen koulutuksen puolustaminen. Poikkeuksen tekee kokoomuksen edustaja Jenna Hattunen, joka olisi valmis asettamaan maksuja ulkomaalaisille opiskelijoille. Isyyläisten ehdokkaiden myyntipuheet eroavat valtavirrasta siten, että harva esittää ensimmäiseksi huolensa valtion velasta. Sen sijaan moni edustaja puhuu elvyttämisen puolesta, eli he panostaisivat julkiseen rakentamiseen

ja kunnostamiseen. Oikeiston ja keskus1. Miten saadaan lisää työpaikkoja? tan ehdokkaat painottavat enemmän ostovoiman lisäämistä ja työntekijöiden 2. Mitä mieltä lukukausimaksuista? palkkauksen helpottamista. Rohkeimmat edustajat eivät puhu ympäripyöreästi sanahirviöin rakenteel- 3. Onko Suomessa päällekkäistä bylisista uudistuksista, sopeutuksesta tai rokratiaa? Miten suhtaudut asiaan? uudelleenjärjestelyistä, vaan ehdottavat konkreettisia muutoksia kuten työpäivän lyhentämistä tai perustuloa. Päällekkäis- 4. Mihin rahaa, mistä leikkaisit? tä byrokratiaa ehdokkaat syynäävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista ja 5. Mitä on hyvä elämä? hallinnosta.

Anni Järvinen vasemmisto, Joensuu Kim Tamio vihreät, Kuopio 1. Investoimalla kestävään kasvuun. Nyt tarvitaan talouden elvytystä. Suomella on osaamista ja kykyä keksiä parhaita innovaatioita uuden, nollapäästöisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Nämä markkinat kasvavat nopeimmin maailmassa. Perustulo kannustaisi työntekoon nykyistä sosiaaliturvaa paremmin. 2. Maksuton koulutus tarjoaa kaikille tasavertaisen mahdollisuuden opiskella niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Tämä johtaa myös siihen, että oikeasti kyvykkäimmät pääsevät heille kuuluviin tehtäviin, eivätkä kyvyt jää käyttämättä rahanpuutteen takia. Tämä on myös yhteiskunnan etu! 3. Muun muassa terveydenhoidon tietojärjestelmät ovat limittäisiä, koska nykyisessä sotejärjestelmässä rahoitus- ja raportointivastuu on pirstaloitunut liian monelle toimijalle ja kaikilla

on siten omat järjestelmänsä. Sote-remontti on saatava loppuun ja sen tietojärjestelmiin on otettava mallia Virosta. 4. Yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen vastaamaan tulevaisuuden ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Lisää rahaa perustutkimukseen, opetukseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Fossiilisten energiamuotojen tuet tulee leikata ensisijassa, koska ne haittaavat markkinatalouden tehokasta toimintaa. 5. Toteuttaa moraalista kukoistusta ja nauttia elämästä sen puitteissa. Meidän on tunnustettava eliöiden, eli ihmisten ja eläinten, tarve ja oikeus olla, elää ja iloita jaetulla planeetallamme ja toimia sen mukaan. Yksilön hyvinvointi riippuu suuremman kokonaisuuden, kuten ympäristön hyvinvoinnista.

Toni Kallioinen SKP, Joensuu

1. Työpaikkoja luodaan lyhentämällä työ aikaa

6h/päivä ja 30h/viikko. Tämä on toteutettava palkkoja alentamatta, ja koska työn tuottavuus kasvaa koko ajan myös tämän muutoksen myötä ihmiset olisivat työssään entistä tehokkaampia. Lisäksi rahaa on saatava enemmän kiertoon, joka tapahtuu tulonsiirrolla rikkailta köyhille. 2. Ilmainen koulutus, aina korkeakoulu tasolle asti, takaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Tämä oikeus tulee taata jokaiselle, joka opiskelee Suomessa. Sivistys ja tieto kuuluvat kaikille. 3. Byrokratian kautta on luotu nykyinen oikeusja hyvinvointivaltio. Toimiva ja kattava virkamiehistö takaa sen, että jokainen asia käsitellään asiaankuuluvalla tavalla. Tästä syystä kannatan

byrokratian lisäämistä, jolloin mm. käsittelyajat lyhenisivät. 4. Rahaa lisäisin mm. köyhyyden poistamiseen, ympäristön suojeluun, ja kulttuuriin. SKP:llä ei ole leikkauslistoja ja pidän itsekin tästä kiinni. Sen sijaan kohdistaisin joitain asioita toisin. Esim. puolustusmäärärahoja siirtäisin rauhantyöhön, ja suuryritysten tukia pienille ympäristöä kunnioittaville yrityksille. 5. Arvostan tasa-arvoa ja hyvinvointia. Hyvinvoinnilla tässä tarkoitan sitä, että jokainen voi syödä terveellisesti joka päivä sekä sen lisäksi nauttia kulttuurista. Mikään materialistinen asia ei takaa hyvää elämää, vaan pahimmillaan asia saattaa olla päinvastoin.

1. Suomi tarvitsee elvyttävää talouspolitiikkaa ja

julkisia investointeja koko maahan. Se luo työtä ja työpaikkoja. Tällaisia julkisia investointeja ovat esimerkiksi parannukset tieverkostoon, raiteisiin, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja homekoulujen korjaukseen. 2. Maksuton koulutus kuuluu jokaiselle. Koulutuksen tulee olla maksutonta niin peruskoulussa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Se on suomalaisen sivistysvaltion pohja ja sen ehdoton edellytys. Ehdoton ei lukukausimaksuille – myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. 3. Suomessa on paljon turhaa byrokratiaa ja se näkyy erityisesti sosiaaliturvassa. Tarvitaan sosiaaliturvan täysremontti ja kaikille yhtäläinen perustulo. Vasemmiston linjan mukainen 800 euron perustulo vähentää byrokratiaa ja lopettaa luukulta luukulle juoksuttamisen. 4. En kannata leikkauspolitiikkaa. Tärkeintä on turvata kansalaisille riittävät ja toimivat peruspalvelut sekä sosiaalietuudet. Nämä etuudet täytyy rahoittaa verovaroin ja jos se ei riitä, niin velkarahalla. Verotuksessa keskeistä on progressiivisuus, pääomien tiukempi verotus ja varallisuusveron palautus. 5. Hyvään elämään kuuluu tarpeeksi aikaa ajatella, tarpeeksi vaurautta, jotta tulee toimeen sekä puhdas elinympäristö, jossa voi elää ja liikkua. Hyvään elämään kuuluu myös terve mieli ja ruumis sekä läheiset ihmiset, joiden kanssa voi jakaa elämän ilot ja surut. Uljas 4 | 13. 4. 2015

13


Sallamaarit Markkanen keskusta, Siilinjärvi 1. Vientiteollisuus työllistää epäsuorasti PKsektorilla. Kuluttajasegmentin palvelut tarvitsevat kasvaakseen tasaista ostovoiman kehitystä kaikissa tuloluokissa. Kun suomalaisilla on varaa ostaa kotimaisia tuotteita ja palveluita sen vaikutus on positiivinen myös BKT:llä mitattuna. Suomalainen työn on palautettava takaisin kilpailukykyiseksi. 2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton koulutus on sukupolvien välisen tasa-arvon kannalta erittäin tärkeä ja säilytettävä arvo. EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kohdalla en näe lukukausimaksuja harkinnanarvoisena sen vähäisten taloudellisten vaikutusten takia. 3. Suomessa ei ole vain päällekkäistä vaan myös huonosti ajoitettua byrokratiaa. Investoinnit liiketoiminnan aloittamiseksi on tehtävä esimerkiksi ravintola-alalla ennen lupapäätöksiä. Opiskelijaa koskettava esimerkki on opintotuen takaisinperintä. Kela perii tuen takaisin, vaikka opiskelijan tulojen ajantasaiset tiedot olisi saatavilla verottajalta reaaliaikaisesti. 4. Tässä talouden tilanteessa on leikattava ensin ja vasta sitten sijoitettava säästetyt rahat tuottavasti. Huomattavat taloudelliset leikkaukset,

Anna-Kristiina Mikkonen SDP, Savonlinna

1. Panostamalla laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen, jota kautta syntyy uusia innovaatioita ja osaamista. Panostukset cleantechiin ja tutkimukseen tuottavat uutta. Tarvitaan myös investointeja perusinfraan, josta syntyy työtä alueille. 2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton ja laadukas koulutus on suomalaisen sivistysyhteiskunnan peruspilari. 3. Eri hallinnontasoilta löytyy päällekkäisyyksiä. Eri etuuksien käsittelyä pitäisi keskittää yhden luukun periaatteella. Lisäksi päällekkäisyyksiä löytyy paljon eri työryhmistä. 4. Enemmän rahaa perusinfran parantamiseen. Leikkauksia kohdentaisin elinkeinotukiin. 5. Hyvä elämä on tasapainoista elämää, jossa itse kokee voivansa hyvin ja on onnellinen. On löydettävä sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välille. Ja muistettava jättää aikaa itselleen ja rauhoittumiseen.

14

Uljas 4 | 13. 4. 2015

Antti Saarelainen vasemmisto, Joensuu

siis säästöt, tehdään sote-sektorin uudelleenjärjestelyillä. Säästöt uudelleenkohdentaisin elinkeinotoimintaa kiihdyttävään koulutus- ja tutkimustoimintaan. 5. Arki on jokaisen perusoikeus. Se koostuu työstä, terveydestä, lähimmäisistä ja puhtaasta ravinnosta. Perustoimeentulo antaa puitteet harrastaa ja ostaa kotimaista ruokaa. Työn taloudellista merkitystä suurempi on henkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Työn tuloksilla lisätään yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Vakaus ja turvallisuus ovat avaimia hyvään elämään.

Elina Hietanen vihreät, Joensuu

1. Lisää työpaikkoja saadaan vihreillä investoinneilla sekä panostamalla uusiutuviin energiantuotantomuotoihin, kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergiaan. Talouskasvun tavoittelun ja ilmastokriisin torjunnan on kuljettava käsi kädessä. 2. En kannata lukukausimaksuja. Suomen ylpeys on laadukas, maksuton koulutusjärjestelmämme. Koulutuksen tulee olla maksutonta niin suomalaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille. Maksuton koulutus edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. 3. Kyllä on. Esimerkiksi tuulivoimainvestoinnit ovat olleet vastatuulessa lupabyrokratian vuoksi. Yhden luukun periaate, eli että yksi viranomainen hoitaa koko lupaprosessin, helpottaisi tilannetta. 4. Suuntaisin enemmän rahaa ilmastoystävällisiin investointeihin ja energiantuotantomuotoihin. Leikkaisin ympäristölle haitallisista tuista. 5. Hyvä elämä täyttää ihmisen perustarpeet ja tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta.

1. Vaihtamalla talouspolitiikan suuntaa

kurjistavasta leikkauspolitiikasta kohti punavihreää elvytystä – lisärahaa raideliikenteen kehittämiseen, energiatehokkaaseen asumiseen ja uusiutuvaan energiaan. Suomen tapauksessa tärkeintä on tukea pieniä- ja keskisuuria yrityksiä. 2. Opiskelun tulee säilyä maksuttomana meille kaikille eli ehdoton ei lukukausimaksuille. Kansainvälisen solidaarisuuden lisäksi lukausimaksuttomuus on Suomelle kansainvälinen kilpailuetu ja vetovoimatekijä. 3. Joiltakin osin sääntelyn järkevyyttä voidaan tarkastella, mutta ”normienpurkutalkoot” eivät saa tarkoittaa heikennyksiä ympäristö- tai työlainsäädäntöön tai muihin meidän kaikkien parhaaksi säädettyihin lakeihin ja normeihin. 4. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi siirtyisin kohti perustuloa. Tehdyt koulutussäästöt pitää perua ja lisärahoitusta suunnata perustutkimukseen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen. Leikkaisin ympäristölle haitallisista tuista, joita valtio maksaa vuodessa noin 800 miljoonaa. 5. Minulle hyvä elämä tarkoittaa toimimista yhteisön täysvaltaisena autonomisena jäsenenä muut ihmiset ja ympäristö huomioon ottaen. Valtion tehtävänä on turvata kaikkien mahdollisuus mielekkääseen elämään sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Joonas Honkimaa SDP, Kouvola

Alia Dannenberg vasemmisto, Joensuu

1. Työpaikkoja saadaan elvyttämällä, korjaa-

malla homekoulut ja huolehtimalla muutenkin yhteiskunnan infrastruktuurista, joka on päästetty rapistumaan. Julkisen sektorin elvytysrahojen kerrannaisvaikutukset lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja 2. Vastustan lukukausimaksuja kaikissa muodoissaan. Maksuton koulutus antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua vanhempien tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Lisäksi maksuton koulutus on parasta mahdollista kulttuurivaihtoa ja kehitysapua. 3. Eri hallinnonalojen yhteistyön puute johtaa nyt tilanteeseen, jossa kukin osa optimoi omaa tulostaan kokonaisuuden kustannuksella. Julkista sektoria tulee tarkastella kokonaisuutena, yhteistyötä on lisättävä ja osaoptimoinnista päästävä eroon. Se parantaa palvelutasoa ja laskee samalla kustannuksia. 4. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisempää että taloudellisempaa kuin korjaavat toimet. Siis enemmän rahaa ennaltaehkäisyyn, kuuluipa se soten, koulutuksen tai kulttuurin alaan. Leikkaisin veronkierrosta, julkisen sektorin tehottomuudesta sekä ”maan tapana” tunnetusta rakenteellisesta korruptiosta. 5. Hyvään elämään kuuluu riittävä perusturvallisuus, oikeus olla oma itsensä ilman teeskentelyn tarvetta ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Nämä asiat hyvän yhteiskunnan tulee turvata jokaiselle jäsenelleen niin lainsäädännöllä kuin taloudellisilla ratkaisuillakin.

1. Elvyttävillä toimenpiteillä kuten infran korjaamisella sekä edistämällä tutkimusta ja koulutusta. 2. En kannata lukukausimaksuja. Koulutuksen tulee olla maksutonta. 3. Meillä on ennemminkin turhan monimutkaista byrokratiaa. Turhimmista ”lappuralleista” olisi päästävä eroon. On kuitenkin muistettava, että monesti byrokratia on myös yksilön ja yhteisön turvaksi. 4. Enemmän rahaa tulisi suunnata pienituloisten toimeentuloon. Jos leikkaamaan lähdetään, on aloitettava elinkeinotukien uudelleenjärjestelystä, jolloin tulee niitä myös leikata. 5. Hyvä elämä on itsenäistä ja turvallista. Sellaista, jossa omia tekemisiä voi suunnitella pitkäjänteisesti eikä tarvitse elää jatkuvassa epävarmuudessa


Jenna Hattunen kokoomus, Joensuu

1. Työpaikkoja saadaan elvyttävällä talouspolitiikalla, uudistamalla työelämää yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa, julkisten investointien kautta, torjumalla harmaata taloutta, helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten ensimmäisen työntekijän palkkausta sekä laajentamalla viennin pohjaa maantieteellisesti ja uusille toimialoille. 2. Koulutuksen tulee oikeudenmukaisesti olla maksutonta jokaisella asteella myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Koulutus on meidän vahvuutemme ja maksuttomuudellaan yhteiskuntamme tukiranka. 3. Päällekkäistä byrokratiaa tulee purkaa erityisesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta. Näiden kaikkien tulee olla helposti jokaisen saatavilla. Pelkän byrokraitan purkamisen sijaan tulee kuitenkin tehdä laajempia rakenteellisia uudistuksia ja taata riittävät resurssit. 4. Rahaa tulisi suunnata enemmän kohti ennaltaehkäiseviä palveluita, kolmatta sektoria, helpottamaan pienituloisten arkea ja vähentämään eriarvoistumista. Leikkausten sijaan tulee kohdistaa uudelleen muun muassa maatalouden tukia ja tehdä rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan ja veropohjaan. 5. Hyvä elämä on mielekästä arkea, jossa jokaisella on aito mahdollisuus olla ja toteuttaa itseään. Hyvään elämään kuuluu kansalaisten yhdenvertaisuus ja yhteiskunta, jossa ihminen ja ympäristö menevät talouden edelle.

1. Yritykset luovat työpaikkoja ja siksi työllistämisen byrokratiaa on purettava. Työntekijän palkkaamisen tulee olla yrittäjälle kannattavaa ja esimerkiksi palkkaamisen sivukuluja vähentämällä yrityksiä kannustetaan palkkaamaan väkeä. Työntekijän ja työnantajan on voitava sopia ehdoista paikallisesti. 2. Lähtökohtana tulee olla maksuton koulutus, sillä osaaminen on yksi Suomen valttikorteista. Tarjoamme laadukasta koulutusta, mutta miksi tarjoaisimme koulutuksen täysin maksutta koko maailmalle? Mielestäni EU- ja ETAalueiden ulkopuolisille opiskelijoille voimme asettaa kohtuulliset lukukausimaksut. 3. Suomessa on byrokratiaa jarruttamassa esimerkiksi ympäristölupia. Lisäksi ravintola-ala on anniskelulupien puolesta byrokraattinen. Lisäksi yhtenäiset sähköiset järjestelmät olisivat järkeviä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Byrokratiaa vähentämällä vähennämme hallinnollisia kustannuksia. 4. Rakenneuudistuksilla voimme säästää, vaikka leikkauksiakin on tehtävä. Kaikkia palveluita ei voi toteuttaa velkarahalla. Leikkauksia julkisella sektorilla on tehtävä, esim. hallinnosta. Panostaisin osaamiseen ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joissa esim. koulu ja päiväkoti hyötyvät toisistaan. 5. Hyvä elämä on turvallisuutta: sitä että pärjää taloudellisesti ja että ulkona on turvallista liikkua. Hyvään elämään kuuluu riittävä lähiverkosto, josta saa tukea, on se sitten perhe, ystävät tai jokin järjestö. Yhteiskunta antaa pohjan hyvään elämään, mutta paljon on kiinni yksilön valinnoista.

Ilmoituksen maksoi ehdokas.

Eveliina Reponen SDP, Joensuu

Harri Auvinen

tekniikan tohtori, teknologiapäällikkö www.harriauvinen.fi

Vihreät De Gröna Uljas 4 | 13. 4. 2015

15


16

Uljas 4 | 13. 4. 2015


Selviytyminen – muutakin kuin ramboilua Uljaan toimittaja otti haasteen vastaan ja löysi itsensä tarpomassa keskellä metsää märissä jalkineissa yhdellä lumikengällä. Toisen kuusen alla vietetyn yön jälkeen selviytymiskurssilta palattiin kaupunkiin, mutta ajatuksiin jäi mietteitä elintapamme kestävyydestä. - Niina Turunen, teksti & kuva

K

ävelen upottavaa umpihankea pitkin lumikenkä toisessa jalassa. Toinen lumikenkä on vieressä tarpovalla parillani. Yksikin kenkä on tyhjää parempi, sillä ilma on niin leuto, että uppoan joka askeleella. Olemme parinkymmenen kilometrin päässä Joensuusta, Särkiselän alueella. Lumessa rämpimisen lomassa katsomme välillä kartasta, että olemme menossa oikeaan paikkaan. Olen tullut Huck Middeken, 35, kolmipäiväiselle selviytymiskurssille. Selviytyminen on ihmisen vanhin tarve, johon liittyy Huckin mielestä väärinymmärryksiä ja ennakkoluuloja. ”Selviytyminen tarkoittaa kykyä elää ikänsä kestävällä tavalla. Nykyinen yhteiskunta ei pysty selviämään tällä kulutustahdilla. Jos sotaan tai luonnonkatastrofiin varautuvat ihmiset eläisivät tyylillään jatkuvasti, heidän ei tarvitsisi muuttaa tapojaan. Varautujia saatetaan pitää vainoharhaisina, mutta oikeastaan he ovat optimisteja, jotka ymmärtävät, että vaikeinta selviytyminen on nykyisessä hauraassa yhteiskunnassa eikä metsän keskellä”, Huck kertoo. Matkalla pysähdymme maistelemaan kuusen pihkaa sekä pihlajan silmuja, jotka muuttuvat pureskellessa marsipaanin makuisiksi. Huck kertoo, että kaikkea kannattaa maistaa. Makealta maistuva on yleensä syötävää. Tulemme aukiolle, jossa retkottaa kaatunut kuusi. Se on hyvä paikka majoittautumiseen, sillä kuusi tarjoaa suojaa, ruokaa ja lämpöä. Alamme rakentaa havunoksista suojaa kuusen rungon alle. Ryömin vatsallani katsomaan suojaa

sisältäpäin. Se olisi klaustrofobisen ihmisen painajainen. Kun saamme suojan valmiiksi, on jo pimeää. Illalliseksi on kuivattuja aprikooseja ja ruisleipää. Ryömimme suojaan. Selän alla on havuja ja eristävä kangas, mutta makuupusseja ei ole. Palelen yöllä ja yritän ajatella, että kylmästä täriseminen on hyvä merkki, sillä se on kehon tapa lämmittää itseään. Suojan katon läpi tihkuu vettä kasvoilleni. Toivon, että tietäisin kellonajan. Olemme sulkeneet kännykät ennen metsään lähtöä. Kännykkä on taskussani, mutta en laita sitä päälle, sillä se tuntuisi huijaukselta. Alan potea lievää ahtaanpaikankammoa ja menen ulos hetkeksi. Suojaan palattuani tunnen oloni vähän paremmaksi. Aamulla havahdun siihen, että Huck virnuilee suojan ovella. Loputtomalta tuntuva yö on ohi. Huck kehottaa meitä liikkumaan ja verryttelemään ja siten luomaan sopivan mielentilan ajattelemiseen. Hyppelehdin ympäriinsä ja vaihdan märät sukat kuiviin. Kuiva olo kestää vain hetken, sillä kenkäni ovat läpimärät. Muutaman yrityksen jälkeen saamme nuotion syttymään. Syömme itsestään lämmittyvän aterian puoliksi, ja lähdemme lumikenkäilemään läheiselle lammelle kuuntelemaan pilkkivalistusta. On valoisaa, mutta kello voi yhtä hyvin olla yksitoista aamulla tai viisi illalla. Huck kertoo, että suopursuista ja syljestä saa itikkamyrkkyä. Palattuamme leiriin opimme, että kuusen kaarnan alta voi löytää syötäviä ötököitä. Huomaan, että en ole kovinkaan nälkäinen niukasta ravinnosta huolimatta. Myöhemmin seuraa hygieniavalistusta. Likaiset kädet

voi pyyhkiä lumeen, sammaleeseen tai havuihin. Hygienia ehkäisee sairastumista ja on siksi tärkeää. Rakennamme uuden suojan, eräänlaisen laavun, jonka pohjalla on havuja, ja päällä runkojen avulla pingotettu avaruusviltti. Viltti suojaa sateelta ja eristää lämpöä. Alamme tehdä nuorista koivunrungoista lumikenkiä. Ennen kurssia olen harjoitellut solmujen tekoa, mutta unohdan ohjeet tietenkin saman tien. Illalla kökötän nuotion äärellä ja tunnen oloni taas hyväksi. Teemme kalakeittoa yksinkertaisella reseptillä: kattilaan laitetaan hauki, vettä ja suolaa. Syötyäni katselen tähtiä kylläisenä ja lämpimänä. Nuotion äärellä Huck summaa selviytyjäkurssin perimmäisen tarkoituksen. ”Maapallolla on ainoastaan yksi paikka: luonto. Olimme keitä tahansa tai teimme mitä tahansa, meidän täytyy noudattaa samoja sääntöjä, jos haluamme pysyä elossa. Tämän sisäistäminen on selviytyjäkurssin tarkoitus”, Huck tiivistää. Yöllä on kylmä, mutta kuivempaa ja tyy-

nempää kuin aiempana yönä. Herään aamulla umpijäässä. Maiharit ovat jäätyneet pystyyn, enkä saa niitä jalkaan. Värjöttelen tulen äärellä niin pitkään että sulan. Kalakeittoaamiaisen jälkeen solmimme kesken jääneet lumikengät loppuun, ja koska aurinko paistaa, harjoittelemme merkinantoa. Parini menee seisomaan rinteelle pienen metsän toiselle puolelle, ja minä viestin hänelle heijastamalla auringonvaloa kattilankannen ja kompassin peilin pinnasta. Purettuamme leirin Huck kehottaa täyttämään vatsan ruoalla ja nesteillä, joten syömme keiton loppuun. Ennen lähtöä levitämme suojassa käytetyt havunoksat ympäriinsä, sillä liiallisen hapon keskittyminen yhdelle alueelle olisi maaperälle haitallista. Matkalla lumikengät hajoavat, mutta kinos on niin kestävää, ettei niitä tarvitakaan. Pysähdymme harjoittelemaan ansojen tekoa. Harjoitus on teoreettinen, sillä harjoittelemiemme kaltaisten ansojen viritys on Suomessa

SELVIYTYMISEN ABC 1. STOP: Stop, think, orientate, plan 2. Pidä energian saanti ja kulutus tasapainossa 3. Ota luonnosta vain se mitä tarvitset 4.Anna takaisin vain sen verran mitä olet ottanut 5.Ajattele ja toimi globaalin hyvinvoinnin hyväksi

laitonta. Lähdemme takaisin sivistyksen pariin. Huck antaa autossa meille purkillisen kinuskikastiketta. Joensuuhun tultuamme tuntuu että olen ollut poissa pidempään kuin kaksi yötä. Kuulen, että olemme molempina aamuina heränneet kuudelta. Yöllä on ollut yhdeksän astetta pakkasta. Huck kokee, että selviytymistä vaativia tilanteita on kahdenlaisia. ”Joskus katastrofi iskee yllättäen, joskus se hiipii paikalle. Jälkimmäinen on vakavampaa ja tuhoisampaa, sillä se on vaikeampi tunnistaa. Olemme nyt sellaisessa ekologisessa tilanteessa, jossa emme ole olleet aiemmin. Se on pelottavaa. Maanviljelyksen kehittymisen jälkeen olemme nopeasti alkaneet elää ympäristöä tuhoavalla tavalla.” Jälkeenpäin kylmyys ja märkyys tuntuvat pieneltä saamieni kokemusten ja oppimieni asioiden rinnalla. Olisin voinut jäädä metsään vielä viikoksi. Mietin kuitenkin, johtuuko se siitä, että olen koko ajan tiennyt pääseväni takaisin kaupunkiin. Entä jos en olisi päässytkään? Entä jos yhteiskuntamme on selviytymistä vaativassa tilassa tälläkin hetkellä? Seuraava selviytymiskurssi järjestetään 17.4. – 19.4.. Lisätietoa: www.nordicbynature.net.

Uljas 4 | 13. 4. 2015

17


Kehitysvamman ei tarvitse olla este

Esteettömyys koulussa -työpajassa Aatu Hurskainen, Lotta Tiittanen ja Josefiina Wihonen lyseon 8c-luokalta pääsivät ottamaan tuntumaa kehitysvammaisen arkeen.

Itä-Suomen yliopiston pedagogiikan opiskelijat järjestivät Lyseon yläkoululla päivän mittaisen Esteettömyys koulussa-työpajan. Oppilaat pääsivät kokeilemaan rasteilla erilaisia kehitysvammaisten arkipäivää helpottavia apuvälineitä. – Niina Turunen, teksti & kuva Itä-Suomen yliopistossa ensimmäistä kertaa järjestettävän Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa- kurssin tiimoilta opiskelijoiden tuli suunnitella moninaisuutta käsittelevä työpaja. Koska tämä vuosi on Kehitysvammaliiton teemavuosi, opiskelijat päättivät rakentaa työpajan kehitysvammaisuuden ympärille. ”Tavoitteenamme on lisätä nuorten tietoisuutta siitä, millaista kehitysvammaisen arki on. Pyrimme myös levittämään suvaitsevaisuutta ja tähdentämään, että kehitysvammaisuuden ei tarvitse olla este. Rastien konkreettisuus ja välineiden kokeileminen ovat hauska keino visualisoida kehitysvammaisten kokemia haasteita. Oppilaat ovat olleet aiheesta innostuneita ja suhtautuneet siihen myönteisesti. Jos olisimme pitäneet aiheesta tavallisen luennon, oppilaat tuskin olisivat kiinnostuneet samalla lailla.”, opiskelijat kertovat.

18

Uljas 4 | 13. 4. 2015

Ensimmäinen rasti keskittyy näköön. Oppilaat voivat kokeilla erilaisia silmän ongelmia simuloivia laseja ja kokea, miten näkökenttä muuttuu silloin kun kärsii vaikka binokulaarisen näön menetyksestä tai verkkokalvon rappeumasta. ”Sokeus on vain pieni osa näkövammaisuutta. Suomessa on noin 80 000 näkövammaista ihmistä. Täyssokeita heistä on vain kymmenesosa”, rastin vetäjä kertoo. Rastin vetäjät näyttävät, miten sokeaa tulee oikeaoppisesti opastaa paikasta toiseen. Rastilla voi kokeilla myös tunnistustehtäviä. Kasasta pikkurahaa täytyy löytää silmät sidottuna euron kolikko. Tunnistamista helpottaa kolikoiden reunoissa olevat urat, niiden koko ja paino. Toisella rastilla havainnollistetaan liikuntarajoitteisuutta. Oppilaat voivat kokeilla, millaista on käydä ruokalassa tai mennä vessaan pyörätuolin kanssa.

Loivaankin ylämäkeen rullaaminen vaatii yllättävän paljon käsivoimia. Kolmas rasti käsittelee kommunikaatiovaikeuksia. Apua puheongelmiin voi saada kommunikaattorista, koneesta, jolla pystyy korvaamaan puheen. Laitteen sujuva käyttö vaatii kuitenkin harjoittelua, sillä oikeiden sanojen löytäminen ei onnistu ensi yrittämällä. Rastilla oppilaat tutustuvat myös viittomakieleen. Sekä kirjaimille että sanoille on omat käsimerkit. Viittomakielessä yhdellä käsimerkillä voi olla monta merkitystä kontekstista riippuen. Neljännellä rastilla oppilaat tutustuvat arjen apuvälineisiin. Näitä ovat esimerkiksi laite, jolla sukan saa pujotettua jalkaan ilman että täytyy kumartua, sekä koukku, jolla villatakin napit saa kiinni vain toista kättä käyttämällä. Lisäksi välineistä löytyy vajaan metrin mittaiset pihdit, joilla saa poimittua tavaroita

pidemmänkin matkan päästä. ”Välineiden kokeileminen ensimmäistä kertaa on usein vaikeaa. Täytyy muistaa, että näitä käyttävät ihmiset ovat käyttäneet niitä vuosia ja harjaantuneet sinä aikana”, rastin vetäjä kertoo. Oppilaiden osoittama myönteinen suhtautuminen jatkuu työpajan jälkeen. ”Se oli tosi mielenkiintoista, ja tuntuu että opittiin paljon”, kahdeksasluokkalaiset Lotta Tiittanen ja Josefiina Wihonen kiittelevät. ”En ajatellut, että se olisi noin vaikeaa. Varmasti menen jatkossa auttamaan, jos huomaan jonkun tarvitsevan apua”, Tiittanen jatkaa. ”Uskon, että tämä myös lisäsi kunnioitusta heitä kohtaan, jotka joutuvat käyttämään pyörätuolia ja muita välineitä jatkuvasti”, Viivi Kallanranta lisää.


Paperittomien terveydenhuolto turvattava Lakia paperittomien terveydenhuollosta saadaan vielä odottaa, koska Kari Rajamäki (sd.) torppasi sen viime hetkellä. Joensuussa toimiva Global Clinic huolehtii lakia odotellessa terveydenhuollon ulkopuolelle jäävistä vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisten mukaan julkisen vallan olisi kannettava vastuunsa. – Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Joensuussa on toiminut paperittomien klinikka pian vuoden päivät. Joensuun Global Clinicin yhteyshenkilö Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä kertoo, kuinka pari vuotta sitten huomattiin, että Joensuussa on ihmisiä, jotka eivät ole suomalaisen sosiaaliturvan piirissä esimerkiksi oleskeluluvan puuttumisen vuoksi. ”Eräs lääkäri otti yhteyttä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistykseen ja mietimme yhdessä miten asian saisi kuntoon.” Monikulttuurisuustoimijat ja vapaaehtoiset lääkärit ja hoitajat yhdistivät voimansa ja klinikka avattiin toukokuussa 2014. ”Joensuussa arvioitiin olevan noin 50 paperitonta. Ensimmäisen vuoden aikana on ollut seitsemän hoitotapausta.” Suurin osa hoidontarpeista on ollut flunssia tai lihaskipuja, mutta lisäksi hoitoon on hakeutunut kaksi alle kouluikäistä lasta, joilla on laajempi kuntoutuksen ja hoidon tarve. Heidän kohdallaan klinikka on voinut tarjota lähinnä terveystilanteen yleistarkastuksen ja neuvontaa sosiaaliturvasta. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki esti vastikään lakiesityksen, joka olisi edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa. Elonheimon mukaan esitys olisi mahdollistanut ainakin sen, että paperiton olisi otettu päivystyksessä vastaan. ”Se olisi tuonut parannuksia isolle joukolle ihmisiä. Toiminta olisi edelleen perustunut siihen, että hoidon saajalta laskutetaan täydet kustannukset, mutta se olisi tuonut kunnalle turvan siitä, että viimekädessä KELA maksaisi. Laki ei kuitenkaan olisi koskenut EU-kansalaisia, esimerkiksi romaneja, jotka eivät ole kotimaassaan sosiaaliturvan piirissä.”

Elonheimo kannattaisi mieluummin Helsingin kaupungin toimintamallia koko Suomeen. Se sisällyttää terveydenhuoltoon myös EU-kansalaiset, joilla ei ole sosiaaliturvaa omassa maassaan. Hoidosta maksetaan normaali potilasmaksu, minkä ylittävän osan maksaa kaupunki. ”Kyllä julkisen vallan olisi turvattava lailla terveydenhuolto kaikille. Perustuslain 19. pykälän mukaan kaikilla on oikeus inhimilliseen elämään, välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Paperittomien mahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää ovat heikot terveydenhuollon lisäksi muillakin yhteiskunnan alueilla. Elonheimo luettelee oikeuden työhön, asumiseen, liikkumiseen ja peruskoulutukseen. ”Missään maassa ei toteuteta täysiä ihmisoikeuksia kaikille asukkaille. Vaihteluakin on paljon, esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten Espanjassa julkinen terveydenhuolto otti vastaan kaikki hoitoa tarvitsevat.” Elonheimo muistuttaa, että paperittomuutta syntyy monenlaisista elämäntilanteista. ”On paljon ihmisiä, jotka jäävät ilman oleskelulupaa. He ovat tulleet maahan laillisesti vaikkapa turisti-, työ- tai opiskeluviisumilla ja jääneet opiskelemaan tai tekemään osa-aikatöitä. Tai sitten joku perheenjäsenistä ei ole saanut oleskelulupaa. He ovat ihan tavallisia porvarillisia kaupunkilaisia eivätkä varmaan täytä sitä mielikuvaa, mikä monilla on paperittomista.” Sitten ovat turvapaikanhakijat, joiden tilanne on Elonheimon mukaan pahasti heikentynyt. ”Uusimman muutoksen myötä turvapaikanhakijat, jotka saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, mutta joita ei voida palauttaa kotimaahan esimerkiksi

Global Clinicin tavoittaa Joensuussa puhelimitse. Omia tiloja ei ole. ”Kun minulla on puhelin taskussa, on Global Clinic käytännössä tässä”, Ville Elonheimo toteaa. sodan takia, jäävät olemaan Suomeen sen etenemisen. Elonheimon mielestä ilman oleskelulupaa, ilman maastapoista- käytännön perusteita paperittomiin mista. Aiemmin he saivat määräaikaisen liitetyillä uhkakuvilla ei ole. oleskeluluvan vuodeksi kerrallaan.” ”Paperittomien kanssa työskenteleSuomessa viljellään paljon myyttejä vät tietävät, että ihmiset eivät matkusta paperittomista ja esimerkiksi Rajamäki sosiaalitukien perässä vaan ajattelevat, totesi tehneensä ”Suomen kannalta että tuossa maassa voisin saada työtä ja oikean toimenpiteen” estäessään oman elää normaalia elämää.” Global Clinic Joensuu (+358) 46 5900 186 puolueensakin valmisteleman lakiesityk-

Uljas 4 | 13. 4. 2015

19


Kulttuurihistoria

Sodan aikana saksalaiset luulivat yleisimm채n suomalaisten hevosennimen olevan Perkele.

20 20

Uljas34| |13. 13.3.4.2015 2015 Uljas


PERKELE!

Perkele pärähtää suomalaisen suusta alkuvoimaisena kuin ukkosen jyrähdys. Sana kantaa mukanaan valtavasti kulttuurihistoriaa – Topi Linjama, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

V

aimo lähti, mies jäi yksin lasten kanssa. Epätoivoaan mies purki illalla ulkona. ”Huusin perkelettä taivaalle. Se oli ihan spontaani reaktio”, hän kertoi. Lieneekö kirous noussut suomalaisugrilaisesta kollektiivisesta alitajunnasta vai mistä. Mutta johdonmukaiseen suuntaan mies kirosanaa lähetti. Taivaalle karjaisevat perkeleensä myös suomalaiset keihäänheittäjät. ”Niin kauan kuin suomalainen talous perustui pääasiassa kalastukseen, hylkeenpyyntiin, metsästykseen ja keräilyyn, ei ollut tarvetta ukkosenjumalalle”, esittää Juha Kuisma kirjassaan Tuli leivän antaa. Metsästäjälle suotuisat säät olivat mieluimmin poutaisia. Kun maata alettiin viljellä, jumala astui ylös taivaalle antaakseen sieltä kasvulle välttämättömän sateen. Lisäksi ukkosella ajateltiin olevan maata hedelmöittävä voima. Ukkosenjumala, Ukko, on saattanut tullut Suomeen maanviljelyn mukana jo ennen ajanlaskun alkua. Ukkosenjumalaa kutsuttiin mahdollisesti myös nimellä Perkele. Balttilaisista kielistä löytyy perkeleen sukulaisia kuten latvian perkons, joka tarkoittaa ukkosenjumalaa. Kuisma kertoo, kuinka kuivuuden tullen juotiin ukon malja ja rukoiltiin vettä taivaalta. ”Pyhä Ukko, ilman isä, Jumalan käskyläinen, sadetta sinä meille tuo”, rukoili Sipi Antinpoika kuivana kesänä. Antinpoika oli houkutellut naapuritkin mukaan sadetta rukoilemaan ja sai siitä kuolemantuomion Hauhon käräjillä 1662.

Edellisen uskonnon jumalista tehdään

säännön mukaan uuden uskonnon paholaisia. Kristinuskon tullessa perkele alennettiin sankarista konnaksi, laskettiin taivaasta alas helvettiin hiilivalkeaa kohentamaan. Vuoden 1776 Raamatussa perkele esiintyy melkein sata kertaa. Pietari rinnastaa kirjeessään perkeleen ja jalopeuran eli leijonan: ”Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis.” Nykyisestä evankelisluterilaisessa

”Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois kirkossa käytettävästä Raamatusta perkelettä ei enää löydy. ”Vanhalla sanalla Perkele käännettiin kreikan diabolos, joka merkitsee paholaista, panettelijaa ja hajottajaa”, kertoo Paholaisen biografian kirjoittanut teologian tohtori Kari Kuula. Kuula sanoo Perkeleen, Paholaisen ja Saatanan olevan kaikki yhden ja saman ”pimeyden prinssin” nimiä. Ne voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella, sillä luterilaisessa teologiassa uskotaan Kuulan mukaan yhä persoonallisen pahan olemassaoloon. Kiroaminen ja pahuuden voimiin vetoaminen on nykyihmisen käsitys voimasanojen käytöstä. Menneistä ajoista puhuttaessa asiaa on ajateltava toisella tavalla, sanoo suomen kielen professori Kaisa Häkkinen. ”Alun perin voimasanoilla on ollut

tarkoitus vedota yliluonnollisiin voimiin ja pyytää niitä avuksi”, Häkkinen kertoo. Tämä näkyy kirosanassa ”jumalauta”, joka tulee sanoista ”Jumal, auta!” Muinoin Perkeleellä lienee huudettu apuun juuri ukkosenjumalaa, jumalista vahvinta. Mikael Agricola uhrasi Psalttarin esipuheessa Ukolle peräti yhdeksän riviä. Muut pakanuuden aikaiset jumalat esitellään yhdellä rivillä. ”Paholaisen nimen kautta on kirottu eli yritetty aiheuttaa harmia toisille ihmisille. Lisäksi sillä on yritetty taikoa eli vaikuttaa maailman menoon. Pahaa voimaa on pyydetty vaikkapa suojelemaan lampaita siinä toivossa, etteivät sudet vie niitä”, kertoo puolestaan Kuula. Kuulan mukaan uskonnollisilla kirosanoilla ihminen yrittää vaikuttaa asioihin, jotka ovat kykyjemme tuolla puolen. Näiden lisäksi sanoja on käytetty diagnostisessa mielessä. ”Jos joku menee pieleen, parkaistaan Perkele, eli todetaan, kuka oli onnettomuuden takana. Pahan nimen sanominen on puoli voittoa. Tosin se voi myös kutsua riivaajan esiin ja houkuttelee sen sanojansa kimppuun”, Kuula pohtii.

Perkele on niin tehokas sana, että M. A.

Numminen on rakentanut lyhyen tangon kerran lausutun voimasanan ympärille. Perkeleen sukulaissanoilla kiroillaan myös viroksi ja liettuaksi. Tietokirjailija Jari Tammi kuvailee Suuressa kirosanakirjassaan perkelettä suorastaan runollisesti: ”Supisuomalainen viinapullon henki, ykkösluokan kokojyväruispommi, seitsemän tähden tykki. Selkäydinkirosana. Kansalliskirosana.” Kiroileminen on henkilökohtaista, toisin kuin solvaaminen, joka kohdistuu toiseen ihmiseen, Tammi kertoo. Hänen mukaansa syitä kiroamisen paheksumiseen voi olla monia. ”Kiroilun määrittelevät pahaksi ne, jotka kokevat rumat sanat tabuiksi tai

Perkele-sitaatteja

”Havuja, perkele!” (Marjo Matikainen Oberstdorfin MM-kisoissa 1987)

”Perkele, olin kullassa kiinni” (Jani Sievinen hävittyään 200 metrin sekauinnin olympiakullan 1992) ”Vihan kuritus ajaa perkeleitä sisään, vaan ei ulos.” (Simeoni Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä) ”Laiska ihminen on perkeleen päänalunen”

hyökkääviksi. Niitä voidaan pitää sanavaraston köyhyyden, huonon käytöksen tai huonon tilannetajun merkkeinä. Vanhemmat ovat eniten huolissaan lasten käytöstavoista”, Tammi uskoo. Kirosanan aiheuttaman tyrmistymisen aste vaihtelee eri kulttuureissa. ”Jotkut pudistavat päätään, toiset teloittavat jumalanpilkasta”, Tammi sanoo. Kun lyö varpaan pöydänjalkaan, suusta

voi livahtaa kirosana. Kuula näkee kiroilussa primitiivisen magiikan aineksia. ”Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois”, hän sanoo. Ja kiroaminen voi todella auttaa kipuun. Englantilaisen Keelen yliopiston tutkijoiden mukaan emotionaalisesti latautuneen kirosanan käyttäminen aktivoi kehossa taistele tai pakene -stressireaktion. Sydän alkaa sykkiä nopeammin, hengitys tihenee, lihaksiin virtaa enemmän verta, kivunsieto paranee, elimistön suorituskyky kohoaa hetkellisesti – jolloin se keppikin lentää pari metriä pidemmälle. Tutkijat pitävät tätä yhtenä syynä siihen, miksi kirosanat pitävät pintansa vastustuksesta huolimatta. Kiroilusta ei taideta niin vain päästä. Voi perkele. Uljas 4 | 13. 4. 2015

21


Solidaarisuudella terrorismia vastaan

Sosiologian professori Juho Saaren mielestä ihmisten osallistaminen yhteiskuntaan on väline myös ääri-ilmiöiden leviämisen estämiseen.

Terrorismi puhuttaa Euroopassa. Mitä Suomi hyvinvointivaltiona voi tehdä? Asioita pohtii Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. - Tuulia Reponen, teksti & UEF, kuva

H

yvinvointivaltion puolestapuhuja, Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori, Juho Saari kuvailee kuinka terrorismin vastustaminen tapahtuu. On kaksi lähestymistapaa, jotka täydentävät toisiaan. ”Kun tilanne on päällä, on pyrkimys rauhoittaa sisäinen turvallisuustilanne. Tällöin käytetään poliisivoimaa. Sen lisäksi on yhteiskuntataso, jossa mietitään miten terroristisolujen vetovoimaa voidaan vähentää.” Yksittäisten terroristien toimintaan puuttumalla ei saavuteta kestävää ratkaisua. Yhteiskunnan turvallisuus taataan parhaiten vaikuttamalla koko yhteiskuntaan. Terroristisolujen organisointikykyä valtio pystyy tehokkaimmin heikentämään poistamalla heiltä rekrytointikanavan. Saari puhuu maaperän poistamisesta: ”Tärkeää on ihmisten osallistaminen yhteiskuntaan, niin etteivät he koe

22

Uljas 2 | 21. 2. 2014

tarvetta liittyä terroristisoluihin. Konkreettisesti asia hoituu asunto- ja maahanmuuttopolitiikan kautta.” Isoja sanoja. ”Asunto- ja maahanmuuttopolitiikka.” Yksinkertaisesti asia voidaan ilmaista niin, että terroristien vetovoima häviää kun ihmisellä on ruokaa pöydässä ja katto pään päällä. Terrorismin ytimestä löytyy globaali epätasa-arvoisuus eikä kulttuurien konflikti, kuten asia toisinaan populistien suulla ilmaistaan. Osa ihmisistä reagoi ilmiöön radikalisoitumalla. ”Terroristit ovat yleensä ihmisiä, joiden odotukset yhteiskuntaa kohtaan eivät ole toteutuneet. Siksi osallistaminen on tärkeää”, Saari muotoilee. Kaikista hyvistäkin yrityksistä huolimatta on hyväksyttävä, että kansainvälinen terrorismi on ilmiö, joka tuskin häviää lähivuosina. Taistelu terrorismia vastaan ei ole helppo. ”Oikeastaan ainut mitä yhteiskunta voi tehdä, on hoitaa, että olemassa olevat

terroristisolut eivät pääse kasvamaan. Solut ovat globaaleja, eikä niillä ole suurta johtajaa. Ne voidaan purkaa vain solu kerrallaan”, Saari tähdentää. Perinteisesti Suomessa ei juuri ole radikalisoiduttu. ”Jos Suomi on lepäävien solujen paikka, yhteiskunnalla on vain vähän keinoja puuttua siihen. Yksi keino on ulkomaisen tiedustelun harjoittaminen”, Saari pohtii. Onko tilanne todella näin lohduton, että

Suomessa on totuttava elämään terrorismiriskin kanssa? Jos asiaa kysyttäisiin Saarelta, hän luultavasti vastaisi ”ei”. Saari antaa yleispätevän neuvon: ”Paras tapa suhtautua terrorismin on välinpitämättömyys. Tulee huomioida uhkan mittakaava: terrorismin merkitys Suomessa on minimaalinen, ongelmatkin ovat suhteessa siihen.” Eli jäitä hattuun. Mutta ei Saari aivan välinpitämätön ole: ”Jos kyse on pysyvästä uhkasta, suhtautumistapa on eri.

Silloin sisäministeriöllä on tärkeä rooli ja kompetenssia puuttua asiaan.” Hyvinvointivaltion puolustajalta on lopuksi kysyttävä, onko terrorismi uhka keskinäiseen luottamukseen perustuvalle hyvinvointivaltion kannatukselle. Saari ei omien sanojensa mukaan usko terrorismi-ilmiön heikentävän yleistä uskoa hyvinvointivaltioon. Hän lisää kuitenkin, että: ”Terrorismi saattaa muuttaa yhteiskunnan toimintakäytänteitä heikoimmassa asemassa oleviin. Suomessa ei kuitenkaan ole vastakkainasettelua virkavallan ja köyhien suhteen.” Terrorismi pelottaa, eikä siihen näytä olevan nopeita ratkaisuja. Tunnetusti väkivalta lisää väkivaltaa, joten poliisin valtuuksien lisääminen ei ratkaise asiaa. Synkkyyteen ei kannata vaipua, sillä ihmisten luomiin ongelmiin on myös humaaneja ratkaisuja. Solidaarisuus vähentää kaunaa. Hyvinvointivaltiosta tulee pitää kiinni ja huolehtia siitä, että kaikki ovat osallisia.


Ehdolla jo vuonna 1972 ylioppilaskunnan vaaleissa Joensuussa

120

Arvostettua kokemusta, näkemystä ja uskottavuutta

Pekka Ravi

Työstään mies tunnetaan. Pekka Ravi kansanedustaja eduskunnan varapuhemies

TULEVAISUUDEN SUUNTA

Maksaja:​Kuopion​Seudun​Kokoomusnuoret​ry

​15.4.2015​klo​15:30​alkaen Ravintola​Intro,​Kuopio Alustajina​ Opinto-ohjaajayrittäjä​ Leena​Ståhlberg​sekä​ Yrityskylän​projektipäällikkö​ Johanna​Haapakorva Paikalla​myös​nuoria​yrittäjiä​ kertomassa​tarinoitansa

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan nuorten mahdollisuuksista!

Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä

118

SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI

ELINVOIMAISEN ITÄ-SUOMEN PUOLESTA

Maksaja: Itä-Suomen Veturi ry

109

puh. 050 512 1970 pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi G Pekka Ravi eduskuntaan

Terveet ihmiset, terve talous, kehittyvä, iloinen ja innovatiivinen Itä-Suomi. • Hankejohtaja, varakansanedustaja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri • Kuopion kaupunginvaltuuston 1. vpj • Itä-Suomen yliopiston kliininen opettaja • KuoLo ry, vuoden opettaja 2007 • Itä-Suomen yliopiston vuoden alumni 2014

ÄÄNESTÄ

ennakkoon 8-14.4.

SARI RAASSINA. EDUSKUNTAAN. NYT. Käy tutustumassa www.sariraassina.fi ja

sariraassinaeduskuntaan

Uljas 4 | 13. 4. 2015

23


Pyöräily

Kesä tulee, pyörä kuntoon Kainalo |Asfalttiviidakon laki

Kypärä vai ei?

L

iikenne- ja viestintäministeriön valmistelema tieliikennelain kokonaisuudistus on nostanut pyöräilykypärät keskustelunaiheeksi. Tällä hetkellä pohditaan sitä, tulisiko Suomen siirtyä esimerkiksi Uuden-Seelannin ja Australian kanssa kypäräpakkoon. Nykyisellään laki suosittelee kypärän käyttöä, mutta käyttämättömyydestä ei rangaista. Asia herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Esimerkiksi Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen tutkijatohtori Kalle Vaismaa ja Husin neurokirurgian klinikan osastonylilääkäri Jari Siironen asettuivat Helsingin Sanomissa 16.3. ilmestyneessä kirjoituksessaan kypäräpakkoa vastaan. Heidän mukaansa kypärän pakollisuus vähentäisi pyöräilyä, joka olisi haitaksi niin Suomen kansanterveydelle kuin ilmastollekin. Kypäräpakon tilalle he ehdottivat muun muassa turvallisempaan ja parempaan pyöräilyinfrastruktuurin panostamista. Tutkimukset ovat osoittaneet kypäräpakon selvästi vähentävän pyöräilyä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pyöräilijöiden määrä putosi puoleen lakia edeltävästä ajasta ja pyöräilyonnettomuuksien riski kasvoi 21%. Johanna Valtalla ja Jaakko Väisäsellä on usean vuoden kokemus pyöristä ja pienet remontit hoituvat käden käänteessä.

Asfaltti alkaa vihdoin pilkottaa lumen ja jään alta ja hiekkoja pyyhitään pois kaduilta. On aika kaivaa pyörä talviteloilta tai antaa koko talven palvelleelle menopelille ansaittu keväthuolto. - Anna Utriainen, teksti & kuvat

T

eiden sulaminen tietää sitä, että on tarpeen vaihtaa nastat kesärenkaisiin ja tarkastaa, ovatko kaikki paikat vielä talven jäljiltä kunnossa. Useat pyörän pikkurempat on helpointa, edullisinta ja myös nopeinta tehdä itse. Tarvikkeet ovat halpoja ja ohjeita löytyy muun muassa netistä, kuten Joensuun fillaripajan englanninkielinen aloittelijan pyöränhuolto-opas. Uljaalle kevään tärkeimmät huoltokohteet esittelivät pyöräilyaktiivit Johanna Valta ja Jaakko Väisänen. Huollon kohteena oli toimittajan vanha mummomankeli, jossa on jo kesärenkaat alla. ”Paljon pystyy tekemään itse,” Valta toteaa. ”Mutta jos omat taidot alkavat epäilyttää, kannattaa pyörää käydä näyttämässä ammattilaiselta. Heiltä saattaa

24

Uljas 4 | 13. 4. 2015

huollon sivussa saada myös vinkkejä ja ohjeita. Esimerkiksi vaihteet saattavat olla kinkkisiä vasta-alkajalle.” ”Esimerkiksi räminät ovat yleisiä, mutta helppo korjata,” Väisänen jatkaa. ”Irrallaan olevan osan voi paikantaa kuuntelemalla ja esimerkiksi kolisevan lokasuojan voi itse kiristää paikoilleen.” Siis pyörä ympäri ja eikun syynäämään. Renkaiden mahdollisen vaihdon yhteydessä on helppo tarkistaa myös renkaiden yleinen kunto. Toimittajan pyörän takarengas esimerkiksi on alkanut pykiä, joten kohta on tiedossa renkaanvaihdon paikka. Ehjällä renkaalla voi ajella sitten turvallisin mielin. Renkaiden koon lisäksi niiden sivusta voi löytää suositellun rengaspaineen, jonka ylläpitäminen pidentää renkaan käyttöikää ja tekee ajamisesta mukavampaa.

Paineiden tarkastamista varten ei tarvitse lähteä huoltoasemalle asti, vaan kaupoista löytyy useita erilaisia käsipumppuja, joista varmin valinta on sellainen, josta löytyy suutin kolmelle yleisimmälle venttiilityypille. Hyvässä pumpussa on myös painemittari, josta näkee milloin rengas on täysi. Käsivaralta tehdyt arviot rengaspaineista menevät usein reilusti alakanttiin – onkin hyvä muistaa, että täysillä renkailla pääsee myös lujempaa. Ketjut olisi hyvä puhdistaa aina silloin tällöin, erityisesti välivuodenaikoina, jolloin rapa roiskuu ja loska lentää. Erityisesti vaihdepyörissä tämä on tärkeää, jotta ketjut pystyvät sujuvasti vaihtamaan rattaalta toiselle. Hommaan riittää rätti ja puhdistusaine. Suihkaus ketjuun, rätti ketjun ympärille ja ketju pyörimään, jotta jokainen kohta tulee varmasti puhtaaksi. Pelkkä ketjun puhdistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan puhdistettu ketju tulee myös öljytä ruostumisen estämiseksi. Tämä hoituu helposti samalla tavalla kuin ketjujen puhdistaminenkin. Tavoitteena on saada öljyä jokaiseen ketjun

nikamaan. Ketjuihin sopivia öljyjä löytyy useita, joten etsijällä on varaa valita. Ketjut löystyvät ajan kuluessa, joten niitä on tarpeen kiristää aika ajoin. Pieni korjaus onnistuu esimerkiksi löysyttämällä takarenkaan muttereita, painamalla rengasta sivulta parempaan asentoon ja kiristämällä mutterit aluksi käsin, jotta rengas pysyy paikallaan kiristyksen ajan. Ketjun ei kuitenkaan tulisi olla pinkeä, jotta se kulkee sujuvasti rattaiston ahtaimmistakin kohdista. Selvästi kulunut tai venynyt ketju tulee korvata uudella. Pyörän ollessa ylösalaisin, on kätevä tarkistaa myös laakerit, joita polkupyörästä löytyy useista eri kohdista, sekä käydä läpi mutterit, jotta ne ovat kunnolla kiinni. Kun esimerkiksi renkaat ja polkimet pyörivät kunnolla, on pyörällä helpompi ja kevyempi polkea. Huollon yhteydessä voi tarkistaa myös ajoasennon. Paikkojen ei tulisi jumiutua jo muutaman kilometrin pyöräilyn jälkeen. Lopuksi pyörän voi pestä esimerkiksi perinteisällä mäntysuovalla. Ja eikun takaisin pyöräilemään.


e st. 1 9 71

P LAC E B O U K \ GH OST

SWE

BAS T I L LE UK \ AN GUS & JULIA STONE AUS DAMI AN ”JR . GON G” MAR LE Y JAM CHAR LI XCX UK \ APOCALY P TICA HALOO HELS I N KI ! \ APULANTA AMORPHIS \ BERES HAMMOND JA M \ BIG K.R.I.T. U SA ELASTINEN \ TOM ODELL U K \ SÓLSTAFIR ISL \ MOKOMA BEARDYMAN U K \ POPEDA \ MICHAEL MONROE \ SANNI CMX \ PARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA + MORE

Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste Levy-Eskot

Ole tässä

Joensuu • 17.-19.7.2015 ilosaarirock.fi

@ilosaarirock

Uljas 4 | 13. 4. 2015

25


Kulttuuri Klubi

Funkkaa Taikka Kuolee juhlii synttäreitään Jos mieleistä tapahtumaa tai toimintaa ei ole, sen voi tehdä itse. Niin tekivät Niko Keinänen, Riku Ranivaara ja Niko Vainikainen neljä vuotta sitten perustamalla Funkkaa Taikka Kuole -klubin. Klubi täyttää huhtikuussa vuosia ja juhlat on luvassa. – Turkka Tuovinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Kuopiolainen Funkkaa Taikka Kuole -klubi täyttää tänä keväänä neljä vuotta ja juhlat ovat 30. huhtikuuta Panzassa. Tapahtuman takana ovat kolme kaverusta: Riku Ranivaara, Niko Vainikainen ja Niko Keinänen, jotka kyllästyivät odottelemaan, että joku järjestäisi Kuopiossa funk/räp tapahtumia ja alkoivat tehdä niitä itse. ”Kuunneltiin paljon kyseistä musiikkilajia ja heräsi ajatus, että olisi hienoa päästä jonnekin klubille, jossa sitä soitetaan. Sellaisia ei ollut. Ajatus muhi aika kauan, mutta sitten entisellä K-klubilla peruuntui punk-klubi ja meille sanottiin, että järjestäkää mitä ha-

luatte. Ensin oli tarkoitus järjestää vain se yksi, mutta eihän siinä niin käynyt”, Ranivaara selventää. Tapahtumia järjestettiin toinen ja kolmas. Ajan mittaan kaveruksille kertyi taitoa ja välineitä, ja halu järjestää erilaisia tapahtumia säilyi. Nyt samat tyypit järjestävät Henry’s pubin Freestlytiistait, ovat neljättä kertaa mukana Ilosaarirokin aikana Joensuussa järjestettävässä Rytmipuisto tapahtumassa ja elvyttelevät kuopiolaista funkkilaivaperinnettä. ”Viime kesänä vuokrattiin Ukko laiva ensimmäistä kertaa. Otettiin iso lippuriski ja jännättiin tuleeko porukkaa, salliiko säät. Näissä itse

tehdyissä ulkoilmatapahtumissa on sellaista sopivaa jännitystä ja tekemisen meininkiä. Ja onhan se hienoa kun saa kerättyä samanmielisiä ihmisiä yhteen paikkaan ja luoda jotain uutta”, Ranivaara avaa kaverusten mentaliteettia. ”Siistein juttu ikinä oli kyllä FTK bileissä, kun oli onnellinen pariskunta ja heidän kanssaan siinä jutellessa kävi ilmi, että ovat olleet pitkään yhdessä ja vielä niin onnellisen näköisiä. Olivat tavanneet meidän bileissä aikaisemmin. Oltiin saatu rakkaustarina aikaiseksi”, Vainikainen tunnelmoi. Järjestelyiden lisäksi Ranivaara ja Vainikainen tekevät musiikkia muun muassa Kuopionniemi kokoonpanossa. Vainikaisen Niko Nova ja Valona yhtye esiintyy 8.5. Humu-Klubilla Pannuhuoneella.

Funkkaa Taikka Kuole 4 v. - Tuuttimörkö 30. huhtikuuta Panzassa.

Riku Ranivaara ja Niko Vainikainen juhlivat nelivuotiasta klubia.

Musiikki

Jukin artisteilta soololevyjä Ukkosmaineen Ville Karttunen joukkorahoittaa tänä vuonna ilmestyvää soololevyään. Eläimen Timo Torvinen julkaisi digitaalisen omakustanteen. – Pasi Huttunen, teksti Juki Recordsin artistit lähtivät sooloilemaan. Ukkosmaineesta tunnettu Ville Karttunen julkaisee ensimmäisen soololevynsä tänä vuonna. Uneliaat silmät –kappaleesta on jo julkaistu Tallinnassa kuvattu musiikkivideo Youtubessa. ”Ensimmäinen singlejulkaisu edustaa tulevan levyn pehmeämpää puolta”, Karttunen kertoo. Karttunen on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan, tarkoituksenaan rahoittaa sillä levyn miksaus ja masterointi sekä esimerkiksi kansitaide. Sanoitukset, sävellykset hän on tehnyt itse ja soittanut kaikki soittimet rumpuja lukuun ottamatta. ”Yli kymmenen vuoden bändielämän

26

Uljas 4 | 13. 4. 2015

jälkeen on ollut todella virkistävää tehdä kaikki päätökset täysin omin päin”, hän kuvailee. Lisäksi Karttunen on ehtinyt kartuttaa jo jonkin verran keikkakokemusta myös sooloprojektillaan. Ensimmäisen soolokeikkansa hän esitti Joensuussa Nordic Lit –kirjallisuustapahtumassa. Edellisen kerran hänet saattoi kuulla Joensuun pääkirjaston live-illassa 1. huhtikuuta. Ukkosmaine jatkaa toimintaansa sooloprojektista huolimatta. Juki Recordsin bändeistä Eläin jäi toistaiseksi määrittelemättömän mittaiselle tauolle, mutta Timo Torvinen julkaisi (proto)Torvinen –nimisen soololevynsä digitaalisena omakustanteena 2. huhti-

Kirjankin julkaisseen Ville Karttusen soolokeikat ovat nivoutuneet kirjallisuuden ympärille. Ensimmäinen soolokeikka oli Nordic Lit –kirjallisuustapahtumassa ja hiljattain häntä saattoi kuulla kirjaston live-illassa.

kuuta. ”Albumista on tekeillä myös cd-painos ensisijaisesti kirjastojen ja keräilijöiden käyttöön”, hän lisää.

Torvisen sooloprojektin voi bongata keikalla Ukkosmainetta lämmittelemässä Kuopion Henry’s pubissa 1. toukokuuta ja Joensuun Kerubissa 16. toukokuuta.


Raviurheilu

Poimintoja

Opiskelijaravit taas tulossa Sorsasalon raviradalla yhdistyy jälleen ravimaailman dekadenssi ja opiskelijakulttuuri. Opiskelijoiden Ravikunkku -tapahtuma on vapunalustapahtumien ehdoton erikoisuus. – Jarkko Kumpulainen, teksti

Kuinka väität muut kumoon

Opiskelijoiden Ravikunkku tapahtuma järjestetään jälleen vuoden tauon jälkeen. Kyse on tapahtumasta, jossa kärryjen eteen valjastetaan kaksi opiskelijaa vetämään kolmatta raviradalla tuhatpäisen yleisön kannustaessa. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2013, ja nyt mennään taas, yleisön pyynnöstä. ”Viime vuonna tapahtumaa kyseltiin kovasti. Vuonna 2013 tunnelma oli rento ja hyväntuulinen, eli mistään hampaat irvessä kilpailemisesta ei ole kysymys”, ainejärjestö KuoLO ry:n puolesta järjestelyistä vastaava Noora Heikkinen kertoo. Kilpailuun pääsee mukaan 32 ensimmäiseksi ilmoittautunutta

Pyörä kuntoon Kuopiossa

joukkuetta. Joukkueista kahdeksan karsitaan finaaliin kilpailemaan 200 euron pääpalkinnosta. Sorsasalon raviradalle on järjestetty linja-autokuljetus puolentunnin välein Kuopion keskustasta Maljalahden kadulta kaupungintalon takaa. Ensimmäinen bussi starttaa kello 15.30 ja viimeinen ilta kuudelta. Raviradalla on opiskelijakortilla alennetut hinnat, omia juomia radalle ei saa viedä. ”Busseihin on järjestetty myös TOTO-veikkausopastusta. Yleisöksi kannattaa ehdottomasti tulla! Tarjolla on varmasti hauskaa ja kevyttä ajanvietettä, ja jopa raviveikkauksesta voi jotain oppia”, Heikkinen hehkuttaa.

Heikkiselle itselleen raviurheilu on uusi tuttavuus. ”Itse olen ravikulttuurin suhteen täysi keltanokka, mutta ideana tässä tapahtumassa on juuri se, että jokainen saa osallistua haluamallaan tavalla ja täysin omana itsenään.” Järjestäjinä toimivat Kuopion lääketieteen opiskelijat ry, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, opiskelijakunta Savotta, Sykettä korkeakoululiikunta sekä Kuopion ravirata. Tapahtuman jatkot vietetään Maljassa. Ilmoittautumisaikaa on 19. huhtikuuta saakka ja ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa https://elomake.uef.fi/lomakkeet/11179/ lomake.html. Lisätietoa Facebookista.

Sosiaalisessa mediassa surffailun perusteella väittelyn ja retoriikan taito tuntuu kuolleen ja kieriskelevän haudassaan. Taito ei silti ole kadonnut ja nyt Praxis ry, Joensuu Debate Society ja Lingtwisti ry järjestävät yhteistyössä väittelytyöpajan Joensuun kampuksella Aurora-rakennuksen salissa 202 22. huhtikuuta kello 14 alkaen. Luvassa on lyhyt väittelyskenen esittely, muutamia harjoituksia ja väittelynäytös.

Kuopion kampuksen Ympäristöklubi järjestää pyöränhuoltopäivän Lukeman edustalla 14. huhtikuuta alkaen kello 10. ”Ota fillari messiin ja tule huoltamaan se huippukuntoon! Y-klubi tarjoaa perustyökalut, öljyä, pumpun ja puhdistusvälineitä”, klubilaiset kehottavat. Kuopion kampuksen Ympäristöklubi on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kerho, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja kestävää luonnonvarojen käyttöä.

Kohtuus

Kuinka tutkija muuttaa maailmaa

Rap ja Jazz kohtaavat Humulla

Kohtuusliike etsii Joensuun kampuksella maailmaa muuttavaa tutkimusta. Alustamassa Sanna Ryynänen ja Irmeli Mustalahti. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Humu-klubilla esiintyy 8. toukokuuta Pannuhuoneella Hannibal ja Hot Heroes sekä tuore kuopiolaiskokoonpano Niko Nova ja Valona. Vuosituhannen vaihteesta suomiräpin eturivissä seissyt Hannibal nähtiin pariin otteeseen suomen tunnetuimman free jazz –yhtye Black Motorin vierailevana solistina, ja yhteistyöstä muodostui sittemmin Hot Heroes –niminen yhtye. Illan aloittaa kuopiolaisräppäri, Röllinäkin tunnettu, Niko Nova ja hänen Valona yhtyeensä. Lisätietoa: www.humu-klubi.com

Kohtuusliike pistäytyy pitämässä Kohtuuklubin yliopistolla 15. huhtikuuta. Tarkoituksena on pohtia mitä tutkimuksella voi saada aikaan. ”Miksi, mitä ja miten tutkitaan sekä missä on kohtuuden yliopisto? Mitä tarkoittaa taisteleva tutkimus?”, liikkeen aktiivi Pauliina Kainulainen sanoo. Alustajiksi tilaisuuteen saapuvat sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori ja Taisteleva tutkimus –kirjan toinen kirjoittaja Sanna Ryynänen Kuopion kampukselta sekä akatemiatutkija Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopiston Luonnonvarat, ympäristö ja

yhteiskunta –instituutista. Ryynäsen aiheena on Tutkija tekijänä ja nurinkääntäjänä: muutosvoimaisen tutkimuksen koordinaatteja. Mustalahti puolestaan alustaa aiheesta Tieteen ja paikallisen tiedon merkitys vuorovaikutteisessa hallinnossa. Kohtuusliike järjestää tapahtuman yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen kanssa. Kohtuusliike ilmoittaa tavoitteekseen etsiä tietä elämäntapaan ja yhteiskuntaan, jossa tärkeintä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu ympäristöstä.

Enbuske innostaa Kuopiossa Taisteleva tutkimus -kirjan toinen

kirjoittaja Sanna Ryynänen luennoimassa kriittisestä kartografiasta viime vuoden Tiedon jano –tapahtumassa Kuopiossa.

Doc Lounge Pieni kuningatar köyhyyden keskellä Kerubin Doc Loungessa Joensuussa esitetään 23. huhtikuuta elokuva Queen of Silence. Agnieszka Zwiefkan hieno dokumentti kertoo 10-vuotiaasta Denisasta, joka asuu romanileirillä Puolassa. Denisa on kuuro, mutta löytämiinsä intialaisiin elokuviin ihastuneena hän on opetellut tanssimaan kuin Bollywood-kuningatar. Denisan ja muiden lasten leikit ja tanssi vievät katsojan läpi leirin arjen ja

karun todellisuuden: pyykinpesun, kerjäämisen, häätöuhan alla elämisen. Denisan maailma koostuu tanssista, leikistä ja väreistä. Elokuvan vauhdikkaat tanssikohtaukset on toteutettu lasten näkökulmasta ja niiden kautta leiri näyttäytyy uudessa valossa, Denisan silmin. Mielikuvitus muuttaa pelottavatkin tapahtumat leikiksi ja köyhyyden värikkääksi maailmaksi, joka

on täynnä aarteita. Elämää kuitenkin varjostavat vihamielinen naapurusto ja yhteiskunnan välinpitämättömyys. Queen of Silence kietoo lumoavalla tavalla lapsuuden ja erilaisuuden romanien äärimmäiseen köyhyyteen Euroopassa, jossa ihmisarvo on vain toisten etuoikeus. Tähti Oksanen

Yrittäjyyttä tarjoillaan keinoksi toteuttaa unelmansa Kuopiossa Savon Yrittäjien, KuopioES:n ja Savonia AMK:n yTiimin järjestämässä Up to you? –tapahtumassa 14. huhtikuuta kello 9:30 alkaen. Kuopion Technopoliksen auditoriossa ovat puhumassa Tuomas Enbuske, Katja Noponen ja Allu Koskinen. Up to you on suunnattu nuorille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Journalistipalkinto Sampsa Oinaalalle Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys myönsi joka toinen vuosi annettavan journalistipalkintonsa valtimolaiselle freelance-toimittaja Sampsa Oinaalalle 9. Joensuussa huhtikuuta. ”Oinaala on aktiivinen ja kunnianhimoinen freelancer, joka osoittaa, että valtakunnantason journalistin ei tarvitse asua Helsingissä tai edes maakuntakeskuksissa. Julkisilla kulkuneuvoilla tai lihasvoimilla juttukeikoilleen kulkeva Oinaala edustaa tänä päivänä virkistävän erilaista toimintatapaa”, raati totea perusteluissaan. Uljas Uljas41 | 24. 13. 4.1. 2015 2014

27


lijaedut e k Opis PeeÄssän ravintoloissa Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ VELOITUKSETTA

À LA CARTE -ANNOS

PANNUPIZZAT

À LA CARTE -ANNOS

OPISKELIJABUFFA

10 €

/KPL

–10 %

LASKUN LOPPUSUMMASTA PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 % 750

ERIKOISKAHVIT

–10 % –10 % –10 %

OMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

28

Uljas 4 | 13. 4. 2015

RAFLAAMO.FI


#arviomme-sarja

Mikä on pahuutta?

#arviomme-sarja tarjoaa nopean läpileikkauksen siitä, mitä musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat arvioita tuoreista levyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla #arviomme. Tohtori Koira - Mitä Sieltä Tulee Oikeaoppinen punk-levy on oikeaoppinen. Pontevan nihilististä pesäpallomailameininkiä. 4/5 Terveet Kädet - Lapinhelvetti Levyn kesto 21 min. Kappaleita 18. Pisteitä 5/5 Imagine Dragons - Smoke + Mirrors Vaniljajäätelön musiikillinen vastine kaipaisi jonkinlaista särmää. Tai kinuskikastiketta. 2/5 Aivovuoto / Khid - Se tuli televisiosta / Sushi Driveby Toivottavasti keekkiSuomi löytää nämä laadukkaatkin suomiräp-levyt 4/5 Charli XCX - SUCKER Persoonallista kotibilemusiikkia, joka avautuu eräille ja toisia lähinnä ärsyttää 3/5 ”Ei me haluta arvioida sitä, annetaan sille KP”, totesivat kriitikot Nightwishin Endless Forms Most Beautiful -levystä

Mari Rantalisa iloitsee siitä, etä naiset saavat nykyisin monipuolisia rooleja. Naisen tarinakin voi tätä nykyä olla ihmisen tarina.

Petri Kotwican elokuva Henkesi edestä on Mari Rantasilan kuudestoista elokuva. Rantasila esittää Hannaa, jonka mies loukkaantuu vakavasti auto-onnettomuudessa. Henkesi edestä on elokuva rakastamisesta, kostosta, syyllisyydestä ja anteeksiantamisesta. -Anna-Maria Tenhu, teksti & kuva Mari Rantasila on näyttelijä, ohjaaja ja laulaja. Henkesi edestä- elokuvassa Rantasilan roolihahmon Hannan elämä mullistuu traagisella tavalla, kun hänen miehensä jää auton alle. Kuljettajan paetessa paikalta, Hannan mielen valtaa ahdistus ja pelko miehensä ja oman elämänsä puolesta, sekä palava halu saattaa syyllinen edesvastuuseen. Rantasila ymmärtää roolihahmonsa tunnetiloja ja Hannan tapaa toimia poikkeuksellisella tavalla henkilökohtaisen kriisin keskellä. ”Me ihmiset teemme tekoja, ja tärkeintä on ymmärtää niiden seuraukset. Ymmärtää pahoja tekoja ei tarkoita sitä, että ne hyväksyisi. Kun ihminen kokee voimakkaita asioita lyhyessä ajassa, kuten Hanna tässä elokuvassa, on selvää että mieli heittelee hetken aikaa joka suuntaan”, Rantasila kuvailee. Henkesi edestä-elokuva on tarina ihmisistä, ei sukupuolista. Rantasilan

mukaan periaatteessa kuka tahansa olisi voinut näytellä minkä tahansa roolin sukupuolesta riippumatta. ”Petri Kotwica on aina ollut edellä aikaansa, niin myös tämän elokuvan kanssa. Elokuvan työryhmä oli hyvin tiivis, ja työstimme käsikirjoitusta ohjaajan kanssa jo vuosi ennen kuvausten alkua. Tällaista teemoiltaan intensiivistä elokuvaa kuvattaessa on äärimmäisen tärkeää, että työryhmään voi luottaa sataprosenttisesti”, Rantasila kertoo ja toivoo ihmisten elokuvia tehtävän tulevaisuudessa yhä lisääntyvissä määrin. ”Käsikirjoitukset ja tarinat monipuolistuvat kun myös naisia saadaan enemmän tekijöiden joukkoon. Silloin aletaan enemmänkin kertoa tarinoita ihmisistä, niin että myös naisen tarina voi olla ihmisen tarina. Nythän usein miesten roolit ovat niitä ihmisten tarinoita, ja naisten tarinat luokitellaan vain

naisnäkökulmaksi. Hannan rooli on aivan mielettömän vahva ja hyvä rooli, jollaisia toivoisin tulevan yli viisikymppisille naisille enemmän. Kun aloitin uraani 80-luvulla, tällaisista rooleista sai vain haaveilla. Uskon että tulevaisuudessa asiat ovat kuitenkin toisin”, Rantasila ennustaa. Elokuvassa pahuuden tematiikka jätetään pitkälti katsojan arvioitavaksi. Se mikä loppujen lopuksi on pahuutta, riippuu usein myös siitä mistä perspektiivistä asiaa katsoo. ”Minun mielestäni paha teko on sellainen, että vahingoittaa jotain toista tietoisesti, mutta tässäkin asiassa tulisi tiedostaa, että mistä se pahuus kumpuaa. Mitkä ovat ne pahojen tekojen todelliset syyt siellä taustalla. Toisten ihmisten tuomitseminen on helppoa, mutta kuka on valmis heittämään sen ensimmäisen kiven?”, Rantasila kysyy.

Santa Cruz - Santa Cruz Tyylipuhdasta rokkibaarirokkia. Kuin suoraan Guitar Herosta ja/tai Radio Rockin soittolistalta. 3/5 Neljä ruusua – Euforia Joensuulaisesta kasarinuokkaribändistä Kentin suuntaan harppovaa keski-ikäpoppia. Maistuu elämä. 3/5 Kendrick Lamar - To Pimp a Butterfly Comptonilaisen Straight-A opiskelijan levy vie musiikin genrensä äärirajoille . 5/5 Ludacris - Ludaversal Mies on näytellyt neljässä Fast and Furious -leffassa, joista yhdessä Vin Diesel ei ollut mukana. Jep. 2/5

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

Uljas 4 | 13. 4. 2015

29


Kävelyllä

Älä sulje silmiä, häiriö on kulttuurissa Kulttuurihäirintä on aktivismia taiteen muodossa, poliittista ivailua. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä haastamaan ja kyseenalaistamaan ympäröivää maailmaamme. Kuka tahansa voi ilmaista näkemyksensä yhteiskunnasta, kulttuurista ja aikamme ilmiöistä taiteen kautta. Kulttuurihäirintä ottaa kantaa kansalaisen rooleihin, esimerkiksi odotuksiin siitä, mitä meidän pitäisi olla, miten elää ja miten ajatella. – Anni Ylönen, teksti & kuva

N

oin viisikymmentä kuopiolaista nousi maaliskuun puolessa välissä torin tasolle Kauppakeskus Apajasta ja suuntasi kulkunsa kohti Itkonniemen tulitikkutehtaan raunioita, tarkoituksenaan katsoa kaupunkia tarkoin silmin. Haussa oli jäljet kulttuurihäirinnistä ja joukkoa opasti aiheeseen suomalaisen kulttuurihäirinnän pioneeri on Jari Tamminen. Tamminen on muun muassa kirjoittanut kirjan Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset, pitää yllä samannimistä Facebooksivua ja on Voima-lehden toimittaja. Hänen mukaansa kulttuurihäirintä on ennen kaikkea työkalu. ”Kulttuurihäirinnän avulla tuodaan ihmisten tietoisuuteen asioita, jotka usein jäävät näkemättä ja joita meille ei tavallisesti haluta näyttää. Kohde voi olla yritys, kaupunkitilan käyttö tai poliittinen järjestelmä. Jos näet työkalupakin, et kysy mihin työkaluja käytetään – niitä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Kun löydetään epäkohta, siihen voidaan puuttua tai ainakin se tuodaan näkyväksi esimerkiksi ironisten vastamainosten, hassujen performanssien ja karnevalististen mielenilmausten avulla.” Vastamainokset ovat esimerkki siitä, kuinka haastaa kuvien ja tilojen omistajuutta: Miksi yritykset saisivat yksin päättää, mitä kuvia joudumme julkisessa tilassa näkemään? Miksi graffitit puolestaan eivät saisi näkyä kaduillamme siinä missä mainoksetkin? ”Mainosta seinällä pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka kukaan ei ole multa kysynyt, haluanko minä sen siihen. Mutta jos minä liimaan siihen jotain, se otetaan pois. Julkinen tila kehittyy pitkälti yritysten ehdolla, jolloin vapaa kaupunkitila vähenee. Kova raha menee kulttuuritoiminnan edelle.” Kulttuurihäirintä on vastaus perintei-

30

Uljas 4 | 13. 4. 2015

Kulttuurihäirintäkävely Maaliskuun lopulla Kuopiossa järjestettiin Kulttuurihäirintä-kävely yhdessä Voiman, Uljaan ja Tiedon jano –tietokirjatapahtuman kanssa. Kävely keräsi viitisenkymmentä osallistujaa tarkastelemaan kotikulmia uusin silmin. Joukkio tutustui Tammisen johdolla paikalliseen kulttuurihäirintään, esimerkiksi graffiteihin ja erilaisiin taideteoksiin. Tapahtuma oli osa Tiedon jano -tietokirjatapahtumaa, jonka valtakunnallinen kiertue ulottui Kuopioon tänäkin vuonna.

sen kulttuurin yksinpuheluun. Termi on johdettu radiohäirinnästä, joka tarkoittaa sota-aikana käytettyä keinoa saada aikaan häiriötila viestin lähettäjän ja vastaanottajan välille. ”Mainokset ovat pääasiassa ainoa viestintäkanava yrityksen ja kansalaisen välillä. Kansalainen on kuitenkin vain passiivinen vastaanottaja – aktiivista on vain tuotteen ostaminen. Vastamainokset ottavat aktiivisen roolin yrityksen ja kuluttajan välisessä keskustelussa. Ne ovat muistutus ihmisille, että toisellakin tapaa voi ajatella.” Tämä luvattoman ja luvallisen rajamailla

oleva taidemuoto koettelee toisinaan katsojien sietokykyä. Ilkivallan ja kulttuurihäirinnän välinen ero onkin epäselvä. ”Teko voi olla vandalismia, mutta se voi olla myös taidetta. Tekijä ei yleensä ole kiinnostunut jonkun satunnaisen ohikulkijan mielipiteestä. Kyse on määrittelyistä. Jokaisen pitää itse päättää oma mukavuusalueensa sekä omat rajansa, mitä on valmis hyväksymään ja tekemään. Kulttuurihäirintä lähes poikkeuksetta rikkoo joitakin normeja.” Monet taiteilijat saavat tämän takia myös uhkailuja. ”Kun kyseenalaistetaan jotain, yleensä jotain vallitsevaa konventiota rikotaan. Vastamainokset astuvat mainostajien ja graffitit kaupungin virkamiesten sekä kiinteistön omistajien varpaille. Olen kohdannut todella tuoh-

Jari Tammisen kanssa kuljettiin Kulttuurihäirintäkävelyllä paikallisoppaan johdattama-

na muun muassa Itkonniemen alueen vähemmän kuljetuilla ”epäalueilla”, jotka kulkevat valtaväylien lomassa.

tuneita ihmisiä vastamainoksien takia – he eivät ole olleet firmojen tai välttämättä mainostoimistojenkaan edustajia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat pitäneet vastamainoksia törkeinä. Mun mielestä ne eivät ole sitä millään tavalla.” Tammisen mielestä yhteiskunta tarvitsee vastareaktioita ja sääntöjen koettelua, jotta ongelmakohdat havaitaan ja korjataan. Siten yhteiskunta kehittyy. ”Aina tulee olemaan sääntöjä, ja aina tarvitaan myös niiden kyseenalaistamista. Sata vuotta sitten äänioikeutensa puolesta taistelevia naisia pidettiin häirikköinä, nyt taas naisten äänioikeuden kyseenalaistamista pidetään pöyristyttävänä. Emme elä staattisessa tilassa, vaan yhteiskunta muuttuu koko ajan. Kansalaisilla on oikeus vaatia parempaa kuin mitä saamme.” Tamminen itse harrastaa häirintää

lähinnä tekemällä vastamainoksia ja toimimalla oppaana kulttuurihäirintäkävelyillä. Hän kokee itsensä enemmänkin dokumentoijaksi, joka rakentaa taiteelle kontekstin. ”Tekijät eivät aina itsekään tiedä tekevänsä kulttuurihäirintää. Minun roolini toimittajana on asettaa sille raamit, tuoda se yleisölle ja luoda julkista keskustelua.” Kantaaottava Voima-lehti on mainio kanava saada näkyvyyttä kriittisille ajatuksille, ja Tamminen kehuukin työnkuvaansa ”parhaaksi maailmassa”. ”James Bond ei juo tiettyä vodkaa sen takia että se on maailman parasta, vaan sen takia, kun firma on maksanut saatanasti rahaa tuotantoyhtiölle. On kuluttajansuoja-asia tiedottaa tällaisista asioista. Tietoisuuden ja medianlukutaidon lisääminen on kulttuurihäirinnän tehtävä. ”


Kaupunki Pelon maantieteen silmin

Ote valokuvaaja Henna Middeken sarjasta Pelon paikka.

Tietyt kaupungin alueet aiheuttavat pelkoa erityisesti pimeän laskeuduttua. Joensuun feministien järjestämällä Pelon Maantiede -kävelyllä tutustuttiin näihin sukupuolittuneisiin tiloihin tarinoiden ja tieteellisempien alustusten avulla. -Jani Ylönen, teksti & Henna Middeke, kuva

I

llan pimetessä ryhmä ihmisiä siirtyy kauppakeskus Iso Myyn lämmöstä kaupungin keskustan kylmille kaduille. Tuulen viimasta huolimatta he pysähtyvät läheisen baariin nurkalle, jossa he jakavat kokemuksia ympäröivästä alueesta. Tarinat kertovat humalaisista tappelupukareista ja hiippareista, jotka yrittävät baarin nurkalta seurata kotiin asti. Ensimmäisten kohteena ovat kertomuksissa miehet ja jälkimmäisten naiset. Kansalaisjärjestö Joensuun feministien järjestämä Pelon maantiede-kävely jatkaa kulkuaan baarin edustalta seuraavalle loogiselle pysäkille: nakkikioskille. Kävelyn kaava on jo muotoutunut.

Ryhmä kiertää paikkoja, joista ihmisillä on pelon ja sukupuolen yhdistäviä kertomuksia. Sosiologian laitoksen nuoremman tutkijan Anni Rannikon alustukset tuovat kävelyyn mukaan pelon maantieteen akateemiset juuret ja sen kiinnostuksen tiloihin yhdistyvästä pelosta ja sen poliittisista ulottuvuuksista. Kävelijöille ehkä mieleen jäävät kuitenkin tarinat. Kuten Rannikko toteaa, pelkoa eivät aiheuta tilastot tai faktat vaan uhkakuvat. Kukaan paikallaolijoista ei ole saanut turpaansa nakkikioskijonossa, mutta heidän käytökseensä niiden ympärillä vaikuttavat maanantaina lehdestä luetut uutisoinnit ja kavereiden kertomukset.

Valaistulta torilta kävely jatkuu pimeään puistoon. Tarinoidenkin mukaan nakkikioskien väkivallan uhka kohdistuu pääasiassa miehiin, kun taas varjoisiin puistoihin yhdistyy ennen kaikkea ajatukset seksuaalisesta väkivallasta, joka kohdistuu naisiin. Pelon maantieteen näkökulmasta kaupungin pelkoa tuottavat tilat jakautuvat sukupuolen mukaan. Siinä missä yleisesti miehille uhkaavina tiloina koetaan avoimet ja julkiset paikat, naisille pelon tiloiksi rakentuvat usein syrjäisemmät ja hiljaisemmat alueet, joilla kukaan ei välttämättä kuule huutoasi. Keskustan kulmalla oleva Vapaudenpuisto on usealle tuttu lämpimien kesäpäivien ajanviettopaikkana, mutta illan hämärtyessä ja väen vähentyessä sen maine muuttuu. Monet kaupunkiin muuttaneet ovat kuulleet varoituksia alueelle menemisestä. Vaikka varoitusten taustalla on luultavasti vain huolenpito, kävelyn jatkuessa Rannikko tuo esiin tilojen rakentumisen poliittisemmat yhteydet. Ajatuksiin puistoista ja niiden jälkeen vuorossa olevista alikulkutun-

neleista vaikuttavat historialliset tarinat paikoista, joissa naisten ei sovi kulkea yksin. Joidenkin tilojen ympärille muodostuneiden uhkantunteiden taustalla voivat olla tarkoitukselliset yritykset rajoittaa ihmisten liikkumista niissä erityisesti tiettyinä aikoina. Ilman ja tarinoiden kylmyys ajaa osanottajat kävelyn lopuksi ravitsemusliike 60’s Palaverin lämpöön kokoamaan ajatuksia. Kuten osallistuja huomauttaa, tapahtuman luonne ei ole ongelmaton. Kävelyllä kerrotut tarinat luovat omalta osaltaan pelkoa kaupungin alueita kohtaan. Rannikon mukaan keskeistä kävelyssä on kuitenkin tiedostaminen, keskustelun herättäminen ja mahdollinen tästä ponnistava muutos. Pitkäaikainen paikallinen osaa kertoa, että sen jälkeen, kun Joensuun uhkaavista alueista edellisen kerran puhuttiin mediassa, useat silloin mainitut alueet ovat kokeneet muutoksia: yleinen tappelualue on jäänyt kauppakeskuksen alle ja pimeä rantakaistale on nykyään valaistu asuinalue. Toki pienestä kävelystä muutoksiin muuten kuin yksilötasolla on pitkä matka.

Uljas 4 | 13. 4. 2015

31


Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja sivistykseen.

Maksaja Markku Eestilän tukiryhmä

MARKKU EESTILÄ Kansanedustaja, eläinlääkäri

110 SAVO–KARJALAN VAALIPIIRI

www.eestila.fi

Rakentaa tulevaisuutta

77

Maksaja: Ehdokkaat

JUHANI LAURINKARI ,

32

www.kd.fi

Uljas 4 | 13. 4. 2015

sit. Sosiaalipolitiikan professori, teologi

YTHS:n palvelut kaikille  Meidän mielestämme korkeakouluopiskelijoille eli koulutus on tärkeimpiä AMK-opiskelijat mukaan myös. tulevaisuuden rakennusaineita. Suomalainen koulutus nojaa  Näinä aikoina on turha viljellä yhdenvertaisuuteen eli kaikilla löysiä lupauksia, mutta on samat mahdollisuuden saada pidetään kiinni siitä, että hyvää koulutusta. Let´s keep it opintotukea ei kuitenkaan that way! heikennetä. Perheellisten opiskelijoiden tukea on  Opiskelijaterveydenhuolto mielestämme kehitettävä kuuluu kaikille! Kun sotejoko tulorajoja nostamalla, soppa porisee vaalien lainatuella tai opintotuen jälkeenkin, niin eiköhän perhekorotuksella. samassa yhteydessä laajenneta

70 SARI ESSAYAH

Ekonomi, KTM


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset

Ojenna kätesi ja tule luovuttamaan verta

19.4. Eduskuntavaalien vaalipäivä 22.4. Edustajiston kokous (videokokous) 23.4. Kirjan ja ruusun päivä, ainejärjestöt palkitsevat hyviä opettajia 30.4. Vappuaatto Joensuu:

Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes tuhat verenluovutusta, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Yksi luovutus voi auttaa jopa kolmea potilasta ja pelastaa jonkun elämän. Punaisen Ristin Veripalvelu ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) järjestävät yhdessä verenluovutuksen Kuopion kampuksella perjantaina 17. huhtikuuta klo 9–13. Luovutuspaikkana toimii Studentian liikuntasali (Yliopistonranta 3). Luovuttamaan Studentialle voi tulla ilman ajanvarausta. Verenluovutusta varten luovuttajalle tulee olla mukanaan virallinen, kuvallinen henkilötodistus. Jokaisen luovuttajan soveltuvuus arvioidaan luovutuspaikalla. Veripalvelu suosittelee silti tekemään Sovinko luovuttajaksi –nettitestin ennen jokaista luovutuskertaa.

Ylioppilaskunnan tiloissa Lukemalla on verenluovutuksen aikana tarjolla kaikille luovuttajille kolmioleipiä, hillomunkkeja, keksejä, mehua, kahvia ja teetä.

Lisätietoja verenluovutuksesta: Veripalvelun sivut – www.veripalvelu.fi Sovinko luovuttajaksi-netti – www.sovinkoluovut-

Kuopio:

14.4. Pyöränhuoltopäivä klo 10–14 Lukeman edustalla 15.4. Pornobileet, Lukema 16.4. Hyvät Kuvat: Borgman klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 17.4. Verenluovutus, Studentia 20.-21.4. Järjestöpäivät, Snellmania (20.4) & Canthia (21.4.) 21.4. Sociuksen Rännikujajuoksu 25.4. Retikan poikkitieteellinen kirpputori, Studentia 25.4. Sociuksen Kewätkarkelot, Wanha Satama 29.4. Savo-Karjala excursio

tajaksi.fi Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

Opettajani syyttää minua plagioinnista ja uhkaa minua kurinpitotoimilla. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä voin tehdä? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen tutkimuksen tai tutkimusidean varastamista, lainaamista ilman asiaankuuluvaa lähdeviitettä, toisen tekstin esittämistä omanaan tai jo kertaalleen palautetun työn jättämistä uudestaan. Plagiointi rikkoo tieteen pelisääntöjä räikeästi ja on siksi sellaisenaan tuomittavaa. Itä-Suomen yliopistossa on käytössä TurnITin-plagiaatintunnistusjärjestelmä, jolla opiskelijan tekstiä verrataan järjestelmästä löytyviin tuhansiin tietokantoihin. Mikäli tekstistä löytyy epäilyttävän paljon osumia muihin tietokantoihin verrattuna, herää epäily plagioinnista. Epäily plagioinnista voi herätä myös, mikäli tekstin tyyli muuttuu yhtäkkiä tai se on tyyliltään hyvin erilaista kuin kirjoittajan aiemmin tuottama. Plagiaatintunnistus tehdään kaikille opinnäytetöille ja tarvittaessa myös muille suuremmille kirjallisille töille. Plagioinnista määrättävän rangaistuksen suuruus riippuu rikkeen vakavuudesta. Plagiointi on myös rangaistavaa ainoastaan tahallisena. Ennen kurinpitotoimien aloittamista on opiskelijalla oikeus tulla kuulluksi joko kirjallisella vastineella tai suullisesti. Mikäli kuuleminen on suullinen, on opiskelijalla oikeus käyttää siinä avustajaa ja kuuleminen on dokumentoitava. Mikäli rikettä ei ole tapahtunut tai se on vähäinen, asia raukeaa. Mikäli plagiointi voidaan osoittaa

13.4. Kaikille avoin Hengailuilta Suvaksella klo 18 20.-21.4. Järjestöpäivät, Carelia 23.–27.4. ESN Joensuu goes to St. Petersburg 29.4. Savo-Karjala excursio

Savonlinna:

15.4. Finkkua perinteille 21.4. Pedaryn kevättanssit 28.4. Pedaryn pesis 1.5. Vappubrunssi Sulosaaressa 5.5. Kevätkonsertti klo 18 Ainosalissa

ISYY:n lihalla

Edustajisto on sinun äänesi ylioppilaskunnassa ISYY:tISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n Savonlinnan kampustoimiston toimistosihteeri Eeva Marttinen. Toimistosihteerinä Eeva vastaa Savonlinnassa yleisistä toimistotehtävistä ja asiakaspalvelusta tavoitteenaan tuottaa hyvää palvelua jäsenistölle. Eeva on työskennellyt ISYY:ssä sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan alaosastossa. – Minulla on 22. vuosi ylioppilaskuntatyötä menossa. Ylioppilaskunta on ollut kiva työpaikka. Opiskelijoiden kanssa on mukava työskennellä, tässä pysyy itsekin virkeänä ja ajan hermolla, Eeva pohtii. Työuralla ylioppilaskunnassa Eeva on nähnyt ja

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

toteen, tekee dekaani tai laitoksen johtaja arvion siitä onko rikkomus lievä tai vakava. Lievästä rikkomuksesta sanktiona voi olla huomautus, määräys korjata työtä tai suorituksen hylkääminen. Mikäli rikkomuksen katsotaan olevan vakava, asia siirtyy akateemiselle rehtorille. Rehtori voi antaa asiasta kirjallisen varoituksen tai esittää opiskelijan erottamista. Opiskelija voidaan erottaa plagioinnin tai vilpin vuoksi yliopistosta enintään vuodeksi ja asiasta päättää yliopiston hallitus.

kokenut paljon. Mutta mikä onkaan muistorikkain työpäivä?

Eeva Marttinen

– Mitään erityistä päivää en voi erikseen nimetä. Pal-

Kuka: : Itä-Suomen yliopiston

jon on kertynyt muistoja vuosien varrelta, erityisesti

ylioppilaskunnan toimistosihteeri Eeva

vapun seudun työpäivät ovat olleet tapahtumarikkai- Marttinen. ta ja hauskoja, hän kertoo.

Mitä: Vastaa Savonlinnan kampustoi-

Eeva on tarvittaessa tietopankki, jolta opiskelijat kysy- miston tehtävistä ja asiakaspalvelusta. vät neuvoja yleisissä asioissa. Loppuun Eeva antaakin Missä: Savonlinnan kampuksella arvokkaan vinkin. – Seuratkaa aktiivisesti ISYY:n nettisivuja ja tiedotteita, niin pysytte varmasti ajan tasalla, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen Uljas 4 | 13. 4. 2015

33


LET’S BESSERWISSER! Kerta-annos

Aristofanes ja koomiset filosofit

K

reikkalaisfilosofi Sokrates oli jo eläessään legendojen aihe. Eräs säilyneistä kertomuksista on Aristofaneen kirjoittama Pilvet-näytelmä. Siinä Aristofanes parodioi Sokratesta ja muita aikansa intellektuelleja. Komedian päähenkilö on Strepsiades, joka on ajautunut pahoihin velkoihin. Päästäkseen koronkiskojista eroon Strepsiades päättää lähteä Sokrateen oppiin, sillä filosofit tuntevat kaikkein pätevimmät argumentit velkojien huiputtamiseksi. Kun Strepsiades saapuu Sokrateen ajatushautomoon, hän tapaa arjesta vieraantuneet filosofit, jotka käyttävät aikansa tähtitaivaan tutkimiseen, pilvien palvomiseen, kirppujen pituushyppykilpailuihin ja hiustenhalkomiseen. Koska Strepsiades ei tajua mitään Sokrateen opetuksista, hän pakottaa filosofin oppilaaksi poikansa Feidippeen. Valitettavasti Feidippes omaksuu Sokrateen opit liian hyvin ja alkaa soveltaa niitä käytäntöön. Poika ei kunnioita tapoja, vaan käyttää filosofiaa moraalisääntöjen kyseenalaistamiseen ja hakkaa lopulta isänsä. Kommellusten jälkeen Sokrateen järjettömyydet ajavat Strepsiadeen hulluuden partaalle ja hän sytyttää jumalia pilkanneiden filosofien ajatushautomon tuleen. Koska Aristofanes oli Sokrateen ystävä, on

Sanna Hukkanen | Korpi

ihmetelty, kuinka hän saattoi kuvata toverinsa näin pilkallisessa sävyssä. Näin komediaa tulkinneet ovat unohtaneet, että antiikin filosofit eivät suhtautuneet omaan toimintaansa yhtä haudanvakavasti kuin nykytutkijat. Sokrates tuli tunnetuksi siitä, että hän suhtautui ironisesti lähes kaikkeen. Jos Sokrates todella oli Platonin kuvailema ironian mestari, hän ymmärsi Aristofaneen parodian. Komedian pilkka kohdistui Sokrateen lisäksi kaikkiin ateenalaisiin. Näytelmän tollo ei ole arjesta vieraantunut Sokrates, vaan Strepsiades, joka oli kiinnostunut sivistyksestä vain voitontavoittelun vuoksi. Koska Sokrateen filosofia ei auta Strepsiadesta velkojien huiputtamisessa, ei siitä ole hyötyä ja kaikki filosofikoulut voidaan polttaa. Koomisen lisän Aristofaneen tarinaan tuo se historian tosiseikka, että nykyään velkaantunut Ateena tunnetaan arjesta vieraantuneista filosofeista, joille aikalaiset nauroivat. Kirpun hyppyjä mittaavat ajattelijat, jotka käyttivät päivänsä filosofisten ajattelusysteemien rakentamiseen, nostettiin myöhemmin suureen arvoon. Mille eilen naurettiin, se tänään kullataan. Tomi Hämäläinen

- Itäinen Turhan Tietäjä

1

Kuka itävaltalainen oli vuonna 1984 ”mies johon koko maailma luotti”? Hän oli toiminut erään kansainvälisen järjestön johtajana 1972-1981. Tämän jälkeen maansa presidenttinä 1986-1992. Presidenttikauden aikana hänestä esiin tulleet asiat heikensivät Itävallan kansainvälistä asemaa. Hän oli toiminut tiedustelujoukoissa Balkanilla aikana jolloin arjalainen keskitti ja muut leireilivät. Tai osallistui sotarikoksiin. Tämän vuoksi häneen kohdistettiin laaja kansainvälinen boikotti. Esimerkiksi Yhdysvaltain oikeusministeriö asetti hänet Persona non grata-listalle 1987. 1) Franz Josef Strauss. X) Heinz Fischer. 2) Kurt Waldheim.

2

Mikä amerikanenglannin ilmaisu on saanut nimensä kiinan kielestä? Kahdesta sanasta, jotka tarkoittavat ”työtä” ja ”yhdessä”. Sen juuret ovat järjestössä, joka toimi japanilaisia vastaan 1930-ja 1940-luvuilla. Termin otti käyttöön merijalkaväen eversti Carlson: ”Yritin kehittää samanlaista henkeä kuin Kiinassa, jossa kaikki sotilaat olivat omistautuneet yhdelle idealle. Kerroin siitä pojille yhä uudestaan ja uudestaan……Se tarkoittaa tehdä työtä yhdessä, tehdä työtä harmoniassa.” Myöhemmin tämä eversti käytti sitä komentaessaan merijalkaväen eliittiyksikköä, jossa sitä alettiin käyttää taisteluhengen luomiseen ja josta se levisi koko asevoimiin. Se oli vuonna 1943 ilmestyneen sotaelokuvan nimi, joka kertoi tästä yksiköstä ja levisi näin amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja kieleen. Amerikanenglannin sanakirja Whaddyacallitin mukaan se on ”innostunut, tohkeissaan, hyvin menestyksekkäästi, liehuvin lipuin”. 1) Gung-ho. X) Ho-ho 2) Tenno heiko.

3

Mikä valtio tuhosi vuonna 1990 ydinaseensa vapaaehtoisesti ja liittyi ydinsulkusopimukseen? Ainoa valtio historiassa, joka on vapaaehtoisesti tuhonnut atomiaseensa. Pommeja oli kaikkiaan kuusi. Valtio oli tehnyt laajaa yhteistyötä ydinasealalla Israelin kanssa. Yhteistyö sisälsi yhteisen ydinasekokeen Intian valtameren ja Etelä-Atlantin välisellä merialueella vuonna 1979. Myös ohjusteknologian projektin. Ohjusprojekti sen vuoksi, että maan ilmavoimien ydinpommien kuljettamiseen tarkoitetut Canberra-pommikoneet olivat alttiita kuubalaisten ohjustorjunnalle, joka oli rakentanut ilmatorjuntaohjustukikohtia sen naapurimaahan. 1) Brasilia. X) Etelä-Afrikka. 2) Meksiko.

4

Mikä kaupunki oli Englannin teollisen vallankumouksen keskuksia? Nykyisin siellä on yli miljoona asukasta ja se on maan toiseksi suurin kaupunki. Osa Midlandsin aluetta Englannin sydämessä, parisataa kilometriä Lontoosta. Kaupungista löytyy Cadburyn suklaatehdas, jonka perustaneen perheen tarinaan Roald Dahlin teos Jali ja suklaatehdas perustuu. Moody Bluesin, Black Sabbathin, Duran Duranin synnyinsija. Tällä hetkellä kaupungissa on yksi Valioliigajoukkue, joka ei kuitenkaan kanna nimessään kaupungin nimeä; Mestaruussarjan joukkue kylläkin. 1) Birmingham. X) Newcastle. 2) Manchester.

5

Mitä tšekkoslovakialainen Stanislav Berbera keksi vuonna 1966? Nimen tuote on saanut Pardubicen esikaupungista. Prahan kevään muututtua kylmäksi neuvostosyksyksi sen kehittelytyö otettiin häneltä pois. Se koostuu pääasiallisesti pentriitistä ja heksogeenistä. Vuonna 1988 12 unssia tällaista sai aikaan suurta huomiota maailmalla – ja monet tahot hankkivat sitä laittomasti. Sen vienti lopetettiin tilapäisesti vuonna 1989 ja myynti romahti huonon maineen vuoksi. 1990-luvulla siihen ruvettiin lisäämään merkintä-aineita, jotka tuottavat sille selvästä havaittavan hajun. 1) Semtex-räjähdysaineen. X) C-4-räjähdysaineen. 2) Termiittipommin.

Nimi 1

34

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 4 | 13. 4. 2015

Oikeat vastakset sivulla 36


TULOSSA HENKKAAN: PE 10.4. LA 11.4. LA 18.4. LA 25.4. TO 30.4. LA 2.5.

EVA & MANU 10€ DINGO 10€ PALEFACE 10€ RECKLESS LOVE 15€ HALAVATUN PAPAT 10€ FORGOTTEN HORROR, DEMILICH 5€

KUOPIOROCK 2015 ENNAKKOKLUBI: PE 8.5. PARIISIN KEVÄT 12€ LA 9.5.

MITRA 5€

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ! HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTAMICRO & TIKETTI.FI Värit

BLACK

Process Magenta

R 212 G 15 B 125 CMYK 0-100-0-0 HTML D40F7D

PMS 102

R 252 G 227 B 0 CMYK 0-0-95-0 HTML FCE300

Cool Grey 6 R 167 G 168 B 170 CMYK 16-11-11-27 HTML A7A8AA

Cool Grey 10 R 99 G 102 B 106 CMYK 40-30-20-66 HTML 63666A

Koko kesän ohjelma julkaistu!

K20

Lue lisää: www.ravintolaalbatrossi.fi f RavintolaAlbatrossi

ALBAN AVAJAISET pe 24.4. Live: Spekti la 25.4. Live: Aikakone

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

VAPAA PÄÄSY! Ovet 21.00 alkaen!

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio www.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

Uljas 4 | 13. 4. 2015

35


Ilmoituksen maksoi Savo­Karjalan Vihreät

k au p pa r o c k 2 0 1 5

OKR osuus

kJoensuu 12.-14.6.m Perjantaina & Lauantaina

Jenni Vartiainen

juha tapio

neljä JANnA koo ruusua

kaija

OKR for Kids -Sunnuntaina

hevisaurus fb.com/osuuskaupparock

pe su

www

hullut

mimi&

hattuset kuku

osuuskaupparock.fi

20 € /HLÖ (25 €) • la 35 € /HLÖ (45 €) 7 € /HLÖ (10 €) • 2 päivän lippu (pe-la) 50 € /HLÖ (65 €). Lippujen hintoihin lisätään Lippupisteen palvelumaksu

ENNAKKOLIPUT nyt MYYNNISSÄ:

Ensimmäinen vihreä kansanedustaja Savo-Karjalasta Yhteiskuntatieteiden tohtori

JOUNI VAUHKONEN 32

Ent. opiskelija-aktiivi, tutkija ja yliopiston opettaja

• Leikkaukset yliopistoista lopetettava. • Opiskelijoiden opintorahaa on nostettava ja opintojen maksuttomuus säilytettävä. • Toimeentulon ja työnteon mahdollistava perustulo otettava käyttöön. • Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehostettava. • Kaivoslaki uusittava: kaivosvero ja vahinkorahastot yhtiölle. • Junayhteyksiä Savoon ja Karjalaan parannettava.

Vihreät De Gröna

36

Uljas 4 | 13. 4. 2015

Ehdokas maksaa ilmoituksen itse

NYT JOS KOSKAAN:

www.jounivauhkonen.fi Sivun 34 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 1 1

Uljas 4/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you