Uljas 2/2016 by Uljas

2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Kenen lauluja

Opiskelijat kokoontuvat mielenosoitukseen. Opintotuen leikkaamisaikeita ei hyväksytä >>4-5 Canadian Eric Bawden found out he’s in fact a Finn. The surprise turned out to be a pleasant one >>26-27

TÄLLÄ KUPONGILLA YHDET NORMAALIHINTAISET KENGÄT

-20%

Tarjous voimassa 31.3.2016 saakka.

TAVARATALOT KUOPIO JA JOENSUU

TÄLLÄ KUPONGILLA

Takki

5995

KANTA-ASIAKASKORTTI VELOITUKSETTA (arvo 10,-) 31.3.2016 SAAKKA

Mekko 59,95

TAVARATALOT KUOPIO JA JOENSUU

TAVARATALO KUOPIO Kauppakatu 36 ma-pe 9-20 la 9-17 carlson.fi

TAVARATALO JOENSUU Torikatu 18 ma-pe 9-19 la 9-17

TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA Haemme ahkeria ja tarkkoja työntekijöitä vakituisiksi lehtien ja mainosten jakajiksi. Työtä on tarjolla keskiviikkoisin ja lauantaisin, 2-4 tuntia kerrallaan. Jakelutyö sopii hyvin esimerkiksi opiskelijalle, eläkeläiselle tai lisätyöksi toisen työn ohelle. Ota rohkeasti yhteyttä! us! tä hakem y ä t a j t o ätied i.fi Katso lis lisaduun JOENSUUN YKKÖSJAKELUT OY, Lylykoskentie 10, 80130 Joensuu, puh. 013 122 034 SUORA LÄHETYS OY,Teräskatu 10, 70150 Kuopio, puh. 017 2647 800

I ON

i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Tule mukaan!

Meitä voi seurata myös Facebookissa.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Alku

Epävarmat ajat

” Ihmisten missiona on kaikesta päätellen syyllistää nuoria ja laittaa lapsensa maksamaan. s. 30 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Kohta näkyy aurinko

6-7 8-9 12-13 Kukaan ei vielä tiedä, millainen opis-

kelijoiden terveydenhuolto sote-sopan seassa kypsyy. Opiskelijaliitot tahtoisivat YTHS:n kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Vastaanottokeskuksissa tarvitaan

vapaaaehtoisia ja työvoimaa. Pakolaiskriisi tuo opiskelijalle mahdollisuuksia oppia, auttaa ja vaikuttaa.

10-11 Samuli Edelman ei paljoa puhunut Uljaalle tai muillekaan

tiedotusvälineille. Rakenteilla näyttää olevan uudenlainen mediapersoona.

Mitä ne tulevat itsehallintoalueet ovat ja miksi sellaisia halutaan perustaa? Selvitimme.

14-15 Taiteilijoita, humanisteja ja yhteiskun-

tatieteilijöitä tarvitaan startup-skeneen. Siellä ei tavitse osata koodaamista, kunhan osaa ideoida ja innostua.

20-21 Yousif Mohammedin matka Irakista

Suomeen oli vaarallinen ja vaikea. Täällä hän kaipaa lapsiaan ja haluaa oppia insinööriksi.

Humoro nigra | Uljas kannustaa hallitusta jatkamaan valitsemallaan tiellä sekä tehostamaan oppimisympäristöjä ja opetuksen muotoja edelleen. Kyllä elämä on yliarvostettua opiskeluaikanakin. Joten ei muuta kuin lisää rajoja ja rakkautta – lainarahalla! Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Opiskelijan huominen

uomiosi on kohdistunut Itä-Suomen ylioppilaslehteen Uljaaseen. Mitä opiskelijat edellä sitä muu maailma perässä, on vanha sanonta joka sisältää väistämättömän syy-seuraussuhteen. Epäformaali eli muotoa vailla oleva oppiminen perustuu osin sattumanvaraisuuksiin sekä syntyy kanssakäymisissä ja ajattelulle varatussa ajassa. Epäformaalille ei ole ajassamme mittareita, joten sitä ei osata arvostaa. Yliopistojen tutkintotavoitteet tuottavat osaltaan tietotaidon maassamme tarvittaviin eri ammatteihin, mutta ymmärrystä tutkintotakuu ei sisällä, sitä ei voi tiedon tavoin kaataa kuin tyhjään astiaan. Hyvän yhteiskunnallisen ymmärryksen vaaliminen vaatii ihmisten välistä luottamusta, kokonaisuuksien jakamista ja sen toimijoiden sekä osien välistä myötäelämisen taitoa. Taitoa kuvitella mikä on yhteistä ja hyvää. Taito on ollut hetken hukassa. Toinen ajatus oli vallalla silloin, kun yliopistolakiin kirjattiin ylioppilaskuntien tehtävä. Laki määrää ylioppilaskunnan osallistumaan yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen, valmistelemaan opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opintoaikoja on rajattu vuosia, joten ylioppilaskunnatkin haastavat jo nyt toimijoidensa ajankäyttöä. Opiskelijoiden aika ymmärtää, sisäistää ja kuvitella uutta on kortilla. Jos yliopistokaan ei enää jouda inspiroimaan yhteistyössä syntyvää ymmärrystä, niin jäävätkö tulevat sukupolvet vaille kokemusta, joka antaa eväät kuvitella yhteiskuntaa myös työnteon ja tulostavoitteiden ulkopuolisena hyvänä elämänä? Professori Roope Uusitalon opintotukikurjistuksen seurauksena opintopistetuotantotavoitteeseen ei enää riitä viisipäiväinen työviikko, vaan päälle lyödään kuudes. Toimeentulosta leikataan lähes 30 prosenttia ja vähävaraisuutta pakotetaan kompensoimaan lainalla. Opintojen rahoittaminen työn teolla tuskin on enää mahdollista, joten lopulta uudistuksesta taitavat hyötyä lainoittavat pankit. Koulutuspoliittinen ilmastonmuutos kiteytyy YLE:n Aamu-tv:n toimittajan kysymykseen: Miksi jonkun muun pitäisi maksaa se investointi joka hyödyttää ennen kaikkea yksilöä? Koulutus ei hyödytä ”ennen kaikkea yksilöä”. Jos näin olisi, maallamme ei ole enää yhteistä rakennettavaa. Mutta onneksi näin ei ole. Yhteistä on, vaikka se ajatus ei ole pinnassa näinä aikoina. Lopulta valtio on jokainen osansa ja yksilönsä. Itä-Suomessa ylioppilaslehteä on julkaistu jo 45 vuotta ja maassamme ylioppilaslehdillä on jo satavuotinen ketjunsa. Joensuun yliopistoon opiskelijat perustivat äänensä vahvikkeeksi lehden vuonna 1971 ja Kuopiolaiset vuonna 1973. Tämänkertainen Uljas jaetaan poikkeuksellisesti myös kuopiolaisiin ja joensuulaisiin kotitalouksiin. Jarkko Kumpulainen

Pasi Huttunen

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Gallup

Hyvät kaupungit

Kampuskaupunkisi hyvät ja huonot puolet?

”Organisaatiossa voisi olla enemmän pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

Nyt | Leikkaa, liimaa ja rakentaa

Santtu Paananen, Raisa Savolainen & Niina Turunen

Kuopio

Simo Vuokila

hammaslääketiede, 2. vsk - Keskusta on nätti, ja Kuopiossa on paljon hienoja luontopaikkoja. Kulkuyhteydet täältä ovat aika huonot, mutta Kuopio on vähän syrjässä.

Satu Auranen sosiaalitieteet, 1. vsk.

- Kaupunki on sopivan kokoinen, ja vuokrat ovat aika halpoja. Liikuntamahdollisuudet ovat monipuoliset. Täältä on vaan aika vaikea kulkea etelään päin, ja VR:n hinta-alen myötä täältä Lahteen kulkeminen kallistui.

UEF häntäpäässä yliopistojen työhyvinvointivertailussa Yliopistojen välisessä työhyvinvointivertailussa Itä-Suomen yliopisto sijoittuu häntäpäähän. Yliopistoille tehdyn työhyvinvointikyselyn kaikkien osa-alueiden keskiarvolla mitattuna UEF sijoittuu kymmenenneksi 13 yliopiston joukosta. Työntekijät ovat Itä-Suomen yliopistossa tyytyväisiä työnsä sisältöön ja osaamiseensa, mutta tyytymättömiä yliopiston ylimpään johtoon. Dekaanit ja laitosjohtajat saavat paremman arvosanan. ”Organisaatiossa voisi olla enemmän pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Henkisesti on vaikea sitoutua asioihin, kun muutosta tuntuu tapahtuvan sel-

laisella tahdilla, ettei käytänteistä ehdi tulla edes käytänteitä. Tuntuu kaaosmaiselta ja ihmiset ovat selvästi väsyneitä”, toteaa eräs työntekijä. ”Tällä hetkellä vallitsee epävarmuus työn jatkuvuudesta, rahoituksesta ja yliopiston taloudellisesta tilanteesta. Lisää yt-neuvotteluita tiedossa?” kysyy toinen. Kyselyn tuloksiin heijastuvat yliopiston lyhyen historian aikana käydyt monet yt-neuvottelut. Yt-neuvotteluja käydään nytkin. Ne päättyvät 16. maaliskuuta. Pasi Huttunen

Joensuu Joonas Saari

fysiikka, 2. vsk. - Joensuussa on mahdollista harrastaa vaikka mitä, mutta samaan aikaan tiloja suljetaan jatkuvasti käytöstä.

Santeri Sivonen

fysiikka, 5. vsk. - Tämä on sopivan kokoinen opiskelukaupunki, jossa ei ole liikaa turhaa paskaa. Toisaalta täällä on tosi huonot kebabit.

Savonlinna

Savilahden nettisivut ennustavat tulevaa Savilahdesta povaillaan uudenlaista kaupunginosaa aivan Kuopion keskustan kupeeseen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston viereen. Nykyiselle kampusalueelle aiotaan rakentaa uusia opiskelija-asuntoja. Lisäksi kehitetään vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä liikenneyhteyksiä. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on kirjannut toimintasuunnitelmaansa vuodelle 2016, että se selvittää mahdollisuuksiaan osallistua opiskelija-asuntorakentamisen rahoittamiseen muun muassa Savilahdella. ”Uusia toimijoita Savilahden alueelle tulee noin 15000. Asukkaita heistä on arviolta 6000 ja työssäkävijöitä ja opiskelijoita noin 9000”, Savilahden kehittämisprojektin johtaja Antti Niskanen sanoo. Savilahden opiskelijatihentymä tihenee enti-

sestään kun Savonia-ammattikorkeakoulun Opistotien kampuksen toiminnot siirtyvät Savilahteen lähivuosina. Lisäksi Savon ammatti- ja aikuisopisto SAKKY on päättänyt keskittää toimintojansa alueelle. Tällä hetkellä Savilahdella on noin 19 000 ihmistä opiskelijoineen, asukkaineen ja työssäkävijöineen. 2020-luvun aikana määrän ennakoidaan kasvavan 34 000 ihmiseen. Savilahden kehittämishankkeet ja -suunnitelmat ovat edenneet vuosikausia hyvin hitaasti, mutta nyt kehittäminen todella etenee ainakin bittiavaruudessa. Uudet Savilahden nettisivut on avattu osoitteessa savilahti.com.

Pasi Huttunen

Susanne Hallberg luokanopettaja, 3. vsk. - Pahinta on mummoutuminen: nuorten ihmisten puute, ja jos kampus lakkautetaan, niin nuoria on entistä vähemmän. Parasta on luonto. Vettä ja metsää näkyy ihan keskustassakin. Odottelen norpan näkemistä.

Sanna Lahtinen

luokanopettaja, 3. vsk. - Parasta on ystävät ja yhteisöllisyys. Huonointa on se, että sekä iltaisin että viikonloppuisin kaikki menee niin aikaisin kiinni. Kahviloissa olisi kiva käydä iltaisin.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kuinka käy musiikin koulutuksen? Joensuun kaupunginhallitus jarruttelee Kareliaammattikorkeakoulun intoa lakkauttaa musiikin koulutus. Kaupunginhallitus pyytää Kareliaa tavoittelemaan musiikkiopetuksen jatkamista Joensuussa. Lisäksi kaupunginhallitus ilmoittaa käyvänsä asiasta keskustelua kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa. Kaupunginhallituksen päätös asiasta syntyi yksimielisesti. Karelia on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Karelia tiedotti 18. helmikuuta, että se luopuu muun muassa musiikin koulutuksesta. Koulutuk-

sissa nyt opiskelevat saisivat suorittaa opintonsa loppuun, mutta uusia ei enää otettaisi. Yhtenä perusteena ratkaisulleen Karelia esitti, että Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten perusteella kulttuurialan koulusta tullaan ilmeisesti vähentämään. Ministeriö voi tehdä asiasta päätöksiä myös yksittäisten ammattikorkeakoulujen osalta. Vaikuttaa siltä, että lopulta OKM ratkaisee sen, säilyykö musiikin koulutus Kareliassa. Pasi Huttunen

”Ei ole olemassa toista väestöryhmää, jolta hallitus voisi leikata toimeentulosta 25 prosenttia ja vielä kehdata kehua leikkausta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisääväksi.” – Jemi Heinilä, SAMOK

Näpit irti opintotuesta mielenosoituksessa keväällä 2013 hätisteltiin poliitikkoja pois opiskelijan taskuilta. Mukana oli yli 5000 opiskelija ympäri maan.

jälleen taistelemaan opintotuen puolesta 9. maaliskuuta.

Nyt opiskelijajärjestöt liikahtavat

Uusitalo pihistäisi opiskelijalta lähes satasen kuussa Professori Roope Uusitalon ehdotuksen mukainen leikkaus nipistäisi korkeakouluopiskelijan opintorahasta lähes 780 euroa vuodessa nykytasoon verrattuna ja kylkiäisiksi Uusitalo heittäisi muitakin kiristyksiä. Hän ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienennetään 250,28 euroon nykyisestä 336,76 eurosta. Lisäksi tukikuukausien määrä sidottaisiin tutkintojen laskennalliseen suorittamisaikaan niin, että useimmissa tutkinnoissa se olisi 45 tukikuukautta. Opintojen edistysvaatimusta nostettaisiin nykyisestä viidestä opintopisteestä kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Leikkausten rinnalle Uusitalo ehdot-

taa nykyistä suurempaa opintolainan valtiontakausta niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen summaksi tulisi 1100 euroa kuukaudessa. Lisäksi opintotuen tulorajat sidottaisiin indeksiin. Uudistukset tulisivat voimaan syyslukukaudesta 2017 alkaen. Kysymys siitä, siirretäänkö opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, on vielä auki, eikä Uusitalon selvitys ota kantaa asiaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto ehti jo kiittää Keskustan eduskuntaryhmää siitä, että Keskustan sivistys- ja sosiaali- ja terveysvaliokuntien jäsenet esittivät opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin kannanotossaan 24. helmikuuta.

Myös YTHS:n tulevaisuus on kiinni soteuudistuksen käänteistä, joten opiskelijat elävät nyt erittäin epävarmoja aikoja. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja opiskelijakuntien liitto SAMOK tuomitsevat leikkaukset kohtuuttomiksi. Liittojen mukaan ratkaisu on merkki ideologisesta käännöksestä. Niiden mukaan hallitus on hylännyt ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen olisivat avaimia vauraampaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. ”Ei ole olemassa toista väestöryhmää, jolta hallitus voisi leikata toimeentulosta 25 prosenttia ja vielä kehdata kehua leikkausta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisääväksi”, SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä sauhuaa. ”Jo nykyisellään köyhimpien perheiden lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen

tausta on keskivertoa korkeampi”, SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen lisää. Uusitalon mukaan näyttöä siitä, että opiskelijan vanhempien keskimääräistä matalampi koulutustaso tai perheen keskimääräistä pienemmät tulot vähentäisivät opintolainan käyttöä, ei ole löytynyt. Opiskelijat osoittavat mieltään opintotuen leikkauksia vastaan Helsingissä 9. maaliskuuta.

Uutinen #

Professori Roope Uusitalo ehdottaa jyrkkää ideologista käännöstä suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Hän muuttaisi opintotuen lainapainotteiseksi. –Pasi Huttunen, teksti & Saila Rönkkö, kuva

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kampus

”Soten suhteen elämme epävarmuuudessa.

Soten vaikutus YTHS:ään hämärän peitossa Kukaan ei vielä tiedä millainen on opiskelijoiden terveydenhuolto sote-uudistuksen jälkeen. Opiskelijat haluavat pitää kiinni YTHS:stä ja laajentaa sitä. – Sini-Maria Melanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva järjestämislakiluonnoksen jälkeen tiedämme enemmän”, opiskelijaterveydenhuollosta vastaava Ella Keski-Panula SYL:n hallituksesta kommentoi. Vuonna 2014 käydyissä neuvotteluissa pelättiin, että YTHS:n rahoitusta leikattaisiin kymmenesosalla. Aivan näin ei kuitenkaan käynyt ja tilanne onnistuttiin pitämään kurissa muiden rahoittajien ansiosta hallituksen leikkauksista huolimatta. Myös opiskelijat alkoivat maksamaan terveydenhoitomaksustaan 10 euroa enemmän syksyllä 2015. Tähän päädyttiin juuri sen vuoksi, että hallitus oli päättänyt vähentää YTHS:n vuokratukea. Sote-uudistuksen tarkoituksena on jakaa Suomi 19 sote-alueeseen, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut kukin omilla alueillaan. Kunnat eivät siis enää rahoittaisi sote-palveluita, koska päätökset tehtäisiin aluevaltuustoissa. Uudistusten valmistelut ovat edelleen kesken. Lakiesityksen pitäisi ilmestyä eduskunnan pöydälle syksyllä 2016.

Uutinen #

Sote, eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, on yksi viime vuonna valitun hallituksen esittämistä polttavista kysymysmerkeistä, eikä kukaan vielä tiedä mitä se tarkoittaa opiskelijan kannalta. ”Soten suhteen elämme epävarmuudessa. Yritämme viestiä hallitukselle toimivista palveluistamme, jotta päättäjät eivät viskaisi lasta pesuveden mukana menemään”, toteaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtaja Katariina Poskiparta. Yhtenä pitkäaikaisena projektina on ollut ottaa AMK-opiskelijat YTHS:n piiriin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat olleet tähän asti täysin vailla omaa virallista opiskelijaterveydenhuoltoa. Myös Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) on ollut painokkaasti mukana edistämässä AMK-opiskelijoiden liittämistä YTHS:n piiriin. Jos YTHS pysyy ennallaan, jää mysteeriksi kuinka rahoitus ja hallinto tullaan järjestämään. Yksi mahdollinen skenaario on myös se, että YTHS purettaisiin ja opiskelijoiden terveydenhoito jouduttaisiin järjestämään jollain muulla tavalla. Silloin tämänhetkiset palvelut pitäisi jakaa usean eri sote-alueen hallinnoitavaksi. ”Sote-uudistus on vielä valmisteluvaiheessa, joten mitään täysin varmaa on mahdotonta sanoa. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä, jotta YTHS turvattaisiin sote-uudistuksessa ja jotta opiskelijat saisivat jatkossakin YTHS:n kautta laadukasta opiskelijaterveydenhuoltoa. YTHS:ään on kyllä suhtauduttu positiivisesti ja pääministeri totesi juuri, että YTHS on ja voisi olla jatkossakin terveydenhuollon edelläkävijä digitalisaation suhteen. Mutta kuten sanottua, sote-uudistus on vielä varsin avonainen paketti. Toivottavasti hallituksen

Kaikki korkeakouluopiskelijat halutaan YTHS:n piiriin Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilusta saatiin hyviä tuloksia. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle 26. helmikuuta luovutetun loppuarvioinnin mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tarjoamiin palveluihin. YTHS:n todettiin järjestämistapana sopivan myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Opiskelijaliitot SYL ja SAMOK

Uljas 2 | 7. 3. 2016

vaativat, että soteuudistuksessa tehdään opiskelijoiden kannalta hyviä ratkaisuja. “Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan toteuttaa YTHS:n kautta. Enää odotamme poliitikkojen ratkaisevia päätöksiä”, SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä sanoo. Loppuarvioinnissaan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä toteaa, että korkea-

kouluopiskelijoiden terveydenhuollon palvelutuotannon tulisi olla valtakunnallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta. Kaikille korkeakouluopiskelijoille avattavan YTHS:n rahoittamisen tapa on vielä auki. Ylioppilaskuntien jäsenet rahoittavat YTHS:ää käyntimaksujen lisäksi osana jäsenmaksuaan. Ehdotukset opiskelijakuntien automaatiojäsenyydes-

tä kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille ovat tyssänneet perustuslakivaliokuntaan ja järjestäytymisaste niissä on hyvin alhainen. Amk-kokeilu toteutettiin niin, että ammattikorkeakouluopiskelijat saattoivat maksaa vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun. Kokeilu osoitti, että vapaaehtoinen maksu ei toimi. Pasi Huttunen

Päivystävä sosiologi T.H. Korstén vs. muu maailma

Kuuluuko kahvinkeittimen suodatinpussin reunat taittaa? - Atte L.

”Kiitos kysymyksestäsi, Hämmentynyt92. Vaikka toisin voisi kuvitella, ISYY:n työntekijät ovat ihmisolentoja siinä missä muutkin, sellaisia joilla on tunteita ja/tai mielipiteitä. Ylioppilaskunnan henkilökunnalle, aivan kuten kaikille muillekin ihmisille, kuuluu Suomessa sananvapaus. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on yksityishenkilöinä oikeus esittää mielipiteitään missä tahansa, mukaan lukien internetissä. Lyhyesti sanottuna kuka tahansa, ylioppilaskunnan työntekijät mukaan lukien, voi sanoa mitä tahansa, kunhan se ei loukkaa ketään eikä kiihota ihmisiä toisiaan vastaan. On kuitenkin syytä muistaa, että ylioppilaskunnan työntekijä esiintyy internetissä omana itsenään, ellei toisin ilmoiteta. Yksittäisen työntekijän puheita ei pidä tulkita ylioppilaskunnan kannanotoiksi. Luottamushenkilöihin pätee sama sääntö, mutta on kuitenkin jäsenistön päätettävissä, millaisia ihmisiä se haluaa edustajikseen. Tässä yhteydessä tahtoisin myös sanoa, että tällä palstalla vastaan lukijoiden kysymyksiin omana itsenäni enkä päivystävän sosiologian laitoksen edustajana.

”Erinomainen kysymys! Kyllä, suodatinpussin saumatut reunat kuuluu taitella kahvia keitettäessä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille kahvin ystäville, sillä mikäli reunoja ei taita, suodatinpussi ei asetu kunnolla ja tiiviisti keittimeen. Silloin on riski, että suodatinpussi musertuu sumpinporojen alle ja kaatuu, eikä kahvinkeitosta tule mitään. Mikäli haluaa hifistellä oikein kunnolla, voi suodatinpussin myös kostuttaa ennen kahvijauheen annostelemista suodatinpussiin. Tällöin valmiista plöröstä tulee pehmeämmän makuista ja paremman tuoksuista. Kannattaa myös pitää mielessä, ettei keittoveden kaatamiseen ole suotavaa käyttää kahvinkeittimen pannua, sillä siihen jää usein rasvan jäämiä edellisestä pannullisesta.

Voiko miesten juhlapuvussa korvata kravatin western-tyylisellä bolo-solmukkeella? - Ei nimimerkkiä

KUOPIO Kulttimaineeseen ja täysikäisyyteen Varpaisjärveltä KeskiEuroopan kautta surfannut Cosmo Jones Beat Machine on uuden kultakautensa harjalla. Pannuhuoneen keikka tanssitti väen hengästyksiin. Pekka Faarao Pirttinkankaan uniajan kanyylit olivat enää hentoja jälkiä kyynärtaipeissa, kun hän piti bluesrocksaarnoillaan yleisöä hyppysissään rytmiryhmän vetäessä hikistä messujunaa halki helmikuun viimeisen lauantaiyön.

Muistojemme tihentymä

Pasi Huttunen teksti & kuva

Saako ISYY:n työntekijä esittää mielipiteitään internetissä? -Hämmentynyt92

Cosmojen tanssikosmos Jarkko Kumpulainen, teksti & Antti Pahkamäki, kuva

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

”Kyllä voi. Bolo on tyylikäs valinta, joka oikein käytettynä korostaa käyttäjänsä miehekkyyttä.

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

nyt oli kyllä, suuren Maailman meininkiä joensuun mcdondaldssa kun siellä soi American radio eikä mikään Iskelmä REX,,, (joka on kyllä, hyvä radio kanava) Se pakuri kyl kannattaa uuttaa max. 80C:ssa jotta antioksidanttien teho säilyy, ja termarissa yön yli :)

Mitä tapahtuu tekstaripalstalle jos Uljas ei enää tule paperilla? Huolestunut Tartar-kastikkeen puuttuminen tarpeista kalapaloista on suorastaan rikos ihmisyyttä vastaan! ISYYn on otettava kantaa asiaan. Ihmettelen, että miten pari tutkintotodistuksen omaavaa maisteris_miestä dominoi yliopistomme opiskelijaravintoloiden rapeiden kalapalojen kastikkeesta käytävää keskustelua? Miten tähän reagoivat edunvalvontamme keihäänkärjet? Nielevät varmaan

On se kumma kun Uljas on alkanut sensuroimaan tekstiviestipalstalle lähetettyjä viestejä. Missä on vapaa ja riippumaton media?! Kysyn vaan! Vaadin edustajiston erottamista. Laskiaistiistaina Joensuussa nähtiin ihmemies McPulkka, joka laski Mäkeä ISYY:n liikuntailtapäivänä UEF:n hallituksen kokouksessa. Mielipidekirjoituksista päätellen ainakin neljä kuopiolaista lukee Uljasta. Arlan Loputon Kermajuusto loppui kuitenkin lopulta! Minne voin valittaa asiasta? Miksei Naturan tai Futuraman pizzaperjantaista saa kasvispizzaa? Hallitus! Puuttukaa asiaan! Jos nainen harrastaa paljon seksiä irtosuhteissa miesten kanssa, hänet leimataan lutkaksi. Jos mies tekee samaa, häntä sanotaan homoksi. Kaksinaismoralismi yhteisk

antamaan puudutus ja rauhoitus porsaille kivesten poistossa ja vasikoille sarvenaiheiden poltossa sekä suoda kaikille emakoille ja lehmille oikeus kääntyä, jopa kävellä, allekirjoita vetoomus paremman eläinsuojelulain puolesta. ELÄINLAKI.FI Minervan soturit on perustettava! Sivistysyliopiston ylläpitämiseksi voitaisiin käydä vaikka uhkailemassa naapurin AMK:laisia. Akateeminen puhtaus on suojattava

Onnea Keru-B-Movies!

Hesassa kuulemma miekkari opiskelijoiden piiskaamista vastaan tulossa. Miksei täällä Joensuussa vallata Auroran kolmoskerrosta. Oisin mukana! Olen valmis leikkaamaan vaikka koko opintotukeni vapaaehtoisesti, kunhan rapeilta kalapaloilta ei leikata tartar-kastiketta! sinappi relissi on rikos ihmis kuntaa vastaan,,, kenen on vastuu Loputtomasta kalanpalakeskustelusta deletoitu 3/5 tilanpuutteen takia. Arvatkaa minne muualle voisitte asetella ne rapeat kalanpalanne? Tartarilla tai

Jos mielestäsi olisi oikein vaatia

JOENSUU Kulttuurikahvila Laituri Joensuun juna-asemalla on paikallishistoriallinen muistojen tihentymä. Kulttuuriteko sekin, että kahvilan väki kerää muistoja talteen. Teatteri Sataman vielä toimiessa talossa siellä järjestettiin esimerkiksi Docventures-klubeja, joista yhteen Riku Rantala soitti suorasta lähetyksestä. Vielä aiemmin 90-luvulla talossa toimi nimeään myöten ihastuttavan dekadentilta kuulostava baari Idän pikajuna. Tätä nykyä kahvilaa pyöritetään kaupunkitila-aktivismista ammentavan osuuskunnan voimin vapaaehtoistyöllä.

Toivo Haimi, teksti & kuva

Miksi ISYY sortaa julmasti meitä, joiden seksuaalinenidentiteetti vaihtelee mangroveden mukaan, yksisarvisen kristallihoitojen mukaisesti? Kysyy Uimaharjun mummo

sinappirelish-kastikkeen kuin koulutusleikkaukset konsanaan.

JOENSUU Keru-B-Movies –elokuvakerho juhlii huhtikuussa 2016 kaksivuotissyntymäpäiväänsä. Kerho on esittänyt yli 70 elokuvaa. ”Tarkoituksena on toimia eräänlaisena kotisohvailun, baari-illan ja elokuvateatterin välimuotona. Meille voi tulla ilmaiseksi katsomaan elokuvaa isolta kankaalta, mutta samalla syödä ja juoda hyvin”, kiteyttää Keru-B-Moviesista vastaava Ville Rautiainen. ”Keru-B-Moviesin tärkein ajatus on siinä, että se korostaa Kerubin asemaa monipuolisena kulttuurikeskuksena”, lisää Sami Nousiainen, joka juontaa näytösten jälkeistä Leffavisaa.

ilman. Arvostaen, päätoimittaja.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kampus

”Oppimisympäristöjen kehittäminen on yksi yliopiston keskeisiä tavoitteita ja toimia nyt ja lähivuosina

Pakko muuttaa sivuaineen perässä Kasvatustieteiden pakolliset läsnäolot tekevät etäopiskelusta monissa tapauksissa lähes mahdotonta. Sivuainevalinnat saattavat pakottaa vaihtamaan opiskelukaupunkia yliopistouran aikana useampaan kertaan. –Emma Vormisto, teksti & Raisa Savolainen, kuva

Uutinen #

Katja Suhonen opiskelee luokanopettajaksi ja on muuttanut opintojen perässä Joensuusta Savonlinnaan lukemaan käsityötiedettä. ”Varsinkin käytäntöön painottuvissa sivuaineissa on oltava kontaktiopetusta. Tämän takia on erittäin vaikeaa, tai ainakin taloudellisesti haastavaa käydä toisella paikkakunnalla useamman kerran viikossa. Jos vielä molemmilla kampuksilla on paljon kontaktiopetusta, ei yksinkertaisesti aikataulujen puolesta ole mahdollista opiskella kahdella kampuksella”, Suhonen selittää. Suhonen tiedostaa, että on sivuaineopintoja, joita voi suorittaa myös etäopiskeluna, mutta hän arvelee, että pakollista läsnäoloa sisältävät kurssit rajoittavat opiskelijoiden sivuainevalintaa. ”Voisi olla selkeämmin tiedossa, millä tavoin sivuaineen voi suorittaa, eli jos on

mahdollista suorittaa kurssi esimerkiksi etänä. Olisihan se hienoa jos kaikilla kampuksilla voisi suorittaa kaikkia sivu-aineita, mutta se ei tietenkään ole mahdollista”, Suhonen pohtii. Päänvaivaa Joensuusta Savonlinnaan vaihtaessa tuottivat kurssien vastaavuudet, joiden kanssa Suhonen joutui pähkäilemään useamman kerran. Uutta opetussuunnitelmaa oltiin juuri ottamassa käyttöön ja Suhonen oli ehtinyt

suorittaa opintoja jo vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. ”Kun päätin muuttaa Savonlinnaan, Joensuun puolelta oltiin todella auttavaisia esimerkiksi kurssi-asioiden puolesta, joten se helpotti oloa, kun tiesi että oli niin sanotusti tukijoukkoja, jotka tietävät miten asiat menee ja vielä kannustivatkin asiassa”, Suhonen muistelee.

Johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen muistuttaa, että molemmilla kampuksilla on tarjolla paljon sivuaineita ja niiden lisäksi avoin yliopisto on tarjonnut mahdollisuuksia sivuaineopiskeluun. ”Sivuaineopintojen järjestäminen on myös kustannuskysymys. Opiskelijan kannalta toisella kampuksella opiskelua edellyttävät opinnot aiheuttavat kustannuksia ja samaan aikaan sivuaineopintojen järjestäminen aiheuttaa opetuksen järjestäjälle kustannuksia”, Korhonen sanoo. Käynnissä olevat pohdinnat Savonlinnan kampuksen tulevaisuudesta saattavat jatkossa muuttaa tilanteen kokonaan. Monimuotoistamalla opetusta voidaan parantaa sivuaineopiskelun mahdollisuuksia, vaikka opettajankoulutus pysyisi kahdella kampuksella. ”Opetusteknologiset välineet ja niiden hyödyntämiseen liittyvä määrätietoinen kehitys- ja tutkimustyö helpottavat ja monipuolistavat opetusjärjestelyjä. Oppimisympäristöjen kehittäminen on yksi yliopiston keskeisiä tavoitteita ja toimia nyt ja lähivuosina”, Korhonen summaa.

Vastaanottokeskuksissa on työtä tehtävänä Auttamisen ilon lisäksi vastaanottokeskus voi tarjota myös harjoittelupaikan opiskelijalle. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljas 2 | 7. 3. 2016

opiskelijan kannalta myös konkreettisesti hyödyllisinä paikkoina. Niissä on tarjolla paitsi työpaikkoja ja vapaaehtoistyötilaisuuksia myös mahdollisuuksia korkeakouluharjoittelun tekemiseen. ”Etenkin vapaaehtoisia kaivataan. Jos kantaväestöä on läsnä ja tekemässä turvapaikanhakijoiden kanssa, se helpottaa kotiutumista ja kaikilla on mukavampaa. Mutta monenlaista hommaa on tarjolla, myös korkeakouluharjoitteluja”, keskuksen vastaava ohjaaja Juha Forsblom kertoi ylioppilaskunnan ja yliopiston väelle. Forsblom kertoili vastaanottokeskuksen arjesta. Kiteen vastaanottokeskuksessa on ollut koko ajan verrattain rauhallista. Turvapaikanhakijoiden välisiä levottomuuksia on ollut aika ajoin ja joitakin kertoja poliisi on käynyt paikalla. Rasistiset riehujat ovat pysyneet toistaiseksi poissa. Lähiseudun asukkaat ja yritykset suhtautuivat Forsblomin mukaan keskukseen aluksi varauksellisesti, mutta keskuksen ympärille asetettuja puomeja

Yliopiston ja ylioppilaskunnan vierailulla Kiteen vastaanottokeskuksessa olivat esimer-

kiksi tutkija Irmeli Mustalahti ja ISYY:n hallituksen jäsen Janne Kylämäki. Taustalla turvapaikanhakijalapsia kelkkailemassa.

on ryhdytty poistamaan ympäristön yrittäjien aloitteesta. Niin Kuopiossa, Joensuussa kuin Savonlinnassakin toimii vastaanottokeskus. Lähiympäristöstä niitä löytyy Kiteen lisäksi Lieksasta, Kontiolahdelta, Liperistä, Suonenjoelta ja Siilinjärveltä. Vuonna 2015 Suomeen saapui hiukan yli 32 000 pakolaista.

Uutinen #

Yliopisto ja ylioppilaskunta ovat julkisesti ottaneet asiakseen ratkaisujen hakemisen käynnissä olevaan pakolaiskriisiin. Ylioppilaskunnan ja yliopiston väkeä kävi vierailulla vastaanottokeskuksessa Kiteellä 1. helmikuuta ja erilaisia yhteistyö- ja vapaaehtoistyökuvioita ollaan punomassa kasaan. Esimerkiksi joukko Oppimisympäristöt –kurssin opiskelijoita on järjestämässä Kiteen vastaanottokeskuksessa päätöksiä odottaville perheille puuhapäivää, joka pitää sisällään esimerkiksi ongintaa ja ulkoleikkejä. Päivän järjestämiseksi he keräsivät tavaralahjoituksia ISYY:n Joensuun toimistolla. ISYY:n hallituksen jäsen Maarit Hotanen toteaa, että ylioppilaskunta ottaa mieluusti vastaan kaikenlaisia yhteistyöideoita. ”Budjetissa ei ole varattu rahaa vastaanottokeskusyhteistyöhön, mutta ISYY voi olla esimerkiksi välittämässä vapaaehtoisia”, hän sanoo. Vastaanottokeskukset voivat toimia

Joensuu • 15.-17.7.2016

#kesänparasviikonloppu

The 1975UK SkeptaUK Wolf AliceUK Paradise LostUK TesseracTUK Amorphis \ Stam1na \ Maj Karma Moonsorrow \ Chisu \ Ismo Alanko Elastinen \ J. Karjalainen \ SANNI JVG \ Stig \ Tiisu \ Eevil Stöö Anna Puu \ Lasten Hautausmaa Antti Tuisku \ Olavi Uusivirta Vesala \ Aurora \ Timo Lassy Band Tippa-T \ Gasellit \ Jeremy Folderol Tähtiportti \ View \ Death Hawks Ihana Leijona \ Shiraz Lane + yli 30 muuta!

Liput myynnissä nyt! Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 € Ennakkomyynti: Levy-Eskot \ Carelicum Prisma Joensuu \ Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.ﬁ @ilosaarirock

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Koulutusta tarjoaa:

KAIKKIALLA Tee itsestäsi tulevaisuuden osaaja Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa! Kandidaatti- ja maisteriohjelmat » Abeille, ylioppilaille tai ammatillisen tutkinnon suorittaneille » Hakukohteina tietojärjestelmätiede, tietotekniikka ja tietotekniikan aineenopettajankoulutus

Maisteriohjelmat » Kandidaatin tai AMK-tutkinnon suorittaneille » Hakukohteina kyberturvallisuus, kognitiotiede, tietojärjestelmätiede ja tietotekniikka (mm. tietoliikenne, koulutusteknologia, pelit ja pelillisyys)

Tietotekniikan erikoistapausvalinta

Yhteishaku 23.2 - 15.3.2016 www.opintopolku.fi Ammatilliset perustutkinnot Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp, pk/yo - Kokki, ruokapalvelun osaamisala Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 180 osp, pk/yo - Kodinhuoltaja, kotityöpalvelun osaamisala - Toimitilahuoltaja, puhdistuspalvelun osaamisala Lisätietoja puh. 044 0355 623 info@kuopiontalouskoulu.fi www.kuopiontalouskoulu.fi

KUOPION TALOUSKOULU

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA www.kuopiontalouskoulu.fi

Uljas 2 | 7. 3. 2016

» Opiskelupaikka myönnetään korkeakoulukelpoiselle henkilölle, joka on suorittanut kurssit ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ja ITKP104 Tietoverkot (3 op) vähintään arvosanalla 3 » Kurssit voi suorittaa erillisellä opinto-oikeudella » Jatkuva haku ympäri vuoden, aloitus syksyllä tai keväällä

Haku 16.3.-6.4.2016 osoite: opintopolku.fi hakusana: itjyväskylä

Informaatioteknologian tiedekunta jyu.fi/it | it-studyaffairs@jyu.fi | facebook.com/jyu.it

HYVÄ

KESÄSI U A K U K LU 2016 ALOITA BLOGI, 23.-25.8. Verkko ENGLISH ACADEMIC AND PROFESSIONAL COMMUNICATION, 2 op (UEF) 1.4.-23.4. Kuopio ENGLISH ACADEMIC READING SKILLS, 2 op (UEF) 13.-28.5. Kuopio ITSEPUOLUSTUSKURSSI NAISILLE 7.6. Kuopio NOJATUOLIMATKAILUA LUKUPIIRISSÄ, 31.5.-23.8. Kuopio RUOTSIN KERTAUSKURSSI, 3 op (UEF) 24.4.-31.5. Kuopio RUOTSIN KIRJALLINEN JA SUULLINEN TAITO, 3 op (UEF) 10.-18.6. Kuopio SINUSTAKO AARTEENETSIJÄ? – GEOKÄTKÖILYN PERUSTEET, 24.-26.5. verkko SOLUBIOLOGIAN JA BIOKEMIAN PERUSTEET, 4 op (UEF) 9.5.-4.6. Kuopio TUKIVIITTOMIA ARKIELÄMÄÄN 13.-17.6. Kuopio TUTUSTU MINDFULNESS-TAITOIHIN 8.-9.6. Kuopio

KIELIKURSSEJA KUOPIOSSA: englanti, espanja, italia, kiina, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä LASTEN YLIOPISTOSSA: luonnontieteitä, robotteja ja sanataidetta

VILLIYRTIT – VILLEJÄ MAKUJA LUONNOSTA, 7.-28.4. verkko

www.snellmankesayliopisto.fi puh. 044 746 2840 | asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Ajassa

Valtaa keskitetään kuntien ja valtion välille Kuntayhtymiä ollaan muuttamassa suorien vaalien maakunniksi, jotta sote-uudistus läpäisisi viimein perustuslain seulan. Samalla maakuntaliitot ja ely-keskukset lakkautetaan ja kuntien tehtävät kapenevat. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

aakuntavaalit ja sosiaali- ja terveysuudistus kulkevat nyt tiukemmin käsi kädessä, koska edellisellä hallituskaudella sote-uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin muun muassa demokratiavajeen takia. Maakuntien itsehallintouudistuksella haetaan Suomeen muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toimivaa kolmiportaista demokraattista hallintomallia, johon kuuluu valtio, maakunta ja kunta. Maakunnille kuuluisivat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakuntaliittojen, alueellisten pelastusalueiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät. Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mukaan päämääränä on demokratian arvon lisääminen. ”Suomessa halutaan valtion ja kuntien ohella antaa päätösvaltaa myös niiden

välille. Lisäksi maakunnissa haetaan lähipalvelujen totetumista sosiaali- ja terveyspalveluissa”, Mäkinen sanoo. Kuntien nykyisin hoitamat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyisivät tulevaisuudessa itsehallintoalueille. ”Uudistuksilla halutaan taata, että palvelut säilyvät jatkossa hyvinä, mielellään muuttuvat jopa paremmiksi. Toivottavasti muutokset eivät kuitenkaan heti näy tavalliselle kansalaiselle, koska tässä muutetaan hallintoa, ja siihen ei pitäisi joutua kiinnittämään erityistä huomioita.” Mäkisen mielestä palvelutiskin toisella puolella tapahtuvat muutokset pitäisi hoitaa niin sanotusti talon sisällä, kuitenkin niin, että toiminta on kaikissa vaiheissa läpinäkyvää. Kuinka kunnille ja koulutukselle käy nyt kaavaillussa uudistuksessa? ”Kuntien rooli ehdottomasti säilyy alueiden elinvoiman kehittäjinä. Esimerkiksi koulutuksen kehittäminen on yksi tärkeistä asioista. Ammattikorkeakouluissa kunnat ovat keskeisiä omistajia

muun muassa Etelä-Savossa. Yritysten työvoimatarpeet on muistettava ammatillisessa koulutuksessa, josta tulee puolet työvoimasta. Rahoitusperusteet tulevat vaikuttamaan kaikilla koulutuksen tasoilla.” Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen näkee useita hyötyjä maakuntien uudistamisessa. ”Aluehallintoa kootaan yhteen ja organisaatioita vähennetään. Esimerkiksi maakuntaliitot ja elyt lakkautetaan. Toimintoja yhdistämällä saadaan säästöjä ja synergiahyötyjä. Keskeisin muutos on Poutiaisen mielestä maakunnan ja kuntien terveydenhuollon yhdistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen. ”Tällä saadaan sujuvampia hoitoketjuja, parempaa hoidon integraatiota ja varmistetaan laadukas hoito”, Poutiainen toteaa.

Kuntayhtymästä suorien vaalien maakunniksi Hallitus on esittänyt 18 maakunta-alueen ja 15 sote-alueen muodostamista. Hallituksen esityksen sote-ratkaisuksi pitää olla eduskunnan hyväksyttävänä viimeistään ensi kesään mennessä, jotta maakuntavaalit voidaan pitää yhdessä kuntavaalien kanssa 29.10.2017. Maakuntavaalien ajankohdasta on olemassa puoluesihteerien esitys. Hallituksen viime marraskuisen linjauksen tavoitteena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Tarkastelun alla ympäristöongelmat ja eriarvoisuus Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus puhuttavat Kuopion kampuksella. Aiheesta keskustellaan 16. maaliskuuta Kuopion Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin järjestämässä poikkitieteellisessä seminaarissa. – Santtu Paananen, teksti & kuva Monitieteellisessä Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus -tilaisuudessa puhujina toimivat ympäristöfilosofi Markku Oksanen, kestävän kehityksen asiantuntija Sauli Rouhinen, sosiologi Juho Saari sekä vesikemian professori Simo Pehkonen. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa eriarvoisuus, kestävä kehitys sekä ympäristön muutokset. Rakenteeltaan seminaari on jaettu puhujien 15-minuuttisiin alustuksiin, joiden jälkeen aiheista keskustelemiselle on varattu toinen viisitoistaminuuttinen. Järjestäjien mukaan seminaarin aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi. Ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat ja eriarvoisuus ovat Kuopion Yo-Symposiumin puheenjohtajan Reeta Kankaanpään mukaan tänä päivänä

Uljas 2 | 7. 3. 2016

erityisen tärkeitä. ”Nykyään aletaan enenevässä määrin huomata, että ihmisillä on toistensa lisäksi yhteys myös ympäristöönsä. Monet ympäristöongelmat ovat myös sidoksissa eriarvoisuuteen esimerkiksi niiden haittojen kasautuessa köyhille alueille. Ympäristö määrittää voimakkaasti ihmiskohtaloita, ja sillä, missä elää on iso merkitys, millaiseksi yksilön elämä muotoutuu”, Kankaapää taustoittaa. Kuopiossa Yo-Symposiumeja järjestetään kerran vuodessa. Yhteistyö Ympäristöklubin kanssa alkoi helmikuussa pidetyn dokumentti-illan merkeissä. Kankaanpää kannustaa kaikkia innokkaita liittymään seuraan. ”Saatiin hyvät puhujat seminaariin. Vaikka tämä nyt onkin ”all male panel”

Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin väki painottavat hyvän yhteistyön merkitystä erilais-

ten ihmisten tavoittamiseen eri opiskelualoilta.

–tilaisuus, uskon, että näissä herroissa on paljon potentiaalia.” ”Suosittelen seminaaria kaikille, ketkä ovat kiinnostuneet ympäristöstään; niin luonnosta kuin ihmisistäkin. Tiedossa on

tosi mukaansatempaavaa keskustelua ja hyvät välipalat”, Kankaanpää hehkuttaa. Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus -seminaari 16.3. kello 17. Snellmanian auditoriossa SN200.

Minun inhokkisanani Joensuu

– Niina Turunen, teksti & kuvat

Riikka Brofelt

Henri Piirainen

mediakulttuuri ja viestintä 3. vsk.

kasvatustiede, 1. vsk.

” En oikein edes tiedä miksi vihaan meitsie-sanaa. Se on näistä uudissanoista ehkä ärsyttävin. On olemassa sana selfie, joka tulee suoraan englannin kielestä, ja se on vielä miellyttävä korvalle. Siitä on sitten pitänyt vetää suomenkielinen mukahauska sana, joka kuulostaa supertyperältä. Ja jotkut käyttävät sitä vielä tosissaan. Vihaan sitä.

” Sosioemotionaalinen on sana jota ihmiset käyttävät silloin kun eivät oikein tiedä mistä haluaisivat puhua. Sana liittyy jotenkin ihmisten väliseen keskusteluun ja tunteisiin. Se on vielä suoraan englannista otettu sana, jota ei ole edes yritetty kääntää fiksusti. Kaksi pökkelötermiä on lyöty yhteen ja sitä käytetään joka jeesuksen kasvatustieteen luennolla ja harjoituksissa.

Kuopio

– Santtu Paananen, teksti & kuvat

Anna Väänänen

Essi Vasara

kauppatieteet, 3. vsk.

kauppatieteet, 4. vsk

” Ketä ärsyttää. Sitä käytetään väärin, eli korvaamaan ainakin ”kuka” –sanaa. Usein, kun kuulen jonkun sanovan ketä väärin, pyrin korjaamaan ja siitä kehkeytyy lähes aina väittelyitä. Aina niistä ei vaan ole mitään hyötyä. Ollaan kuitenkin Kuopiossa, että puhutaan Kuopiossa maassa maan tavalla.

” Inhokkisanani on kökkä. Se on ilmeisesti peräisin Pohjanmaalta, ja sillä tarkoitetaan talkoita. Kun ensi kertaa kuulin tuttavani olevan ”menossa kökkään” nauroin ääneen. Kökkä kuulostaa epämääräiselle kasalle jätettä ja ulostetta. Tällaisia sanoja käyttäessä kannattaa huomioida se, ymmärtääkö yleisö yhtään, mistä puhutaan.

Savonlinna

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

Ella Suvikas

Laura Kärki

lastentarhanopettaja, 3. vsk.

luokanopettaja, 3. vsk.

” Lapsista ei saa puhua muksuina. Muk-

” Jaxuhali. Se kuulostaa toisaalta niin

su on lapsen aliarvioimista. Toivottavasti lastentarhanopettajapiireissä ei käytetä muksu-sanaa.

välinpitämättömältä. Se on muuten vaan rasittava sana ja kuulostaa teinien kieleltä. Enemmän tätä sanaa näkee netissä kuin päin naamaa sanottavan. Muutenkin kaikki sellainen yltiöpositiivinen tsemppaaminen saa mut raivon partaalle.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Sinä voit pelastaa elämän. Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti 10–18 ja pe 10–17 Savonlinna, ke 9.3. klo 12.30–17.30, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7 Joensuu, to 10.3. ja ke 30.3. klo 12–17, Seutukirjasto/ Muikkusali Koskikatu 25

Tervetuloa verenluovutukseen! OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaasi. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ajanvarausmahdollisuus ja päivän veritilanne veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi • Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista 

KontTi KaupAlla

HyvÄÄ Ida-Maria osti 6,50 euron laukun ja auttoi siinä samalla meitä hankkimaan ruokailuvälineitä ja kokkaustarpeita pakolaisleiriin joutuneille perheille. Ostamalla hyvää teet hyvää.

Kontti-kierrätystavaratalot: Joensuu: Voimatie 10, p. 040 1390 725 Kuopio: Leväsentie 21, p. 040 139 0726 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kolumni | Yrittämisen olemus

Monialaisuus voi olla vahvuutta yrittämisessä

Joensuu ES:n puheenjohtaja Ville Saalilla on luonnollisesti itselläänkin käynnissä viritelmiä bisnesideoiden ympärillä. Startup-aktiivit painottavat, että teknistä osaamista paljon olennaisempia ovat hyvät ideat.

Itä-Suomen Startup-yhteisöt kaipaavat toimintaansa lisää eritaustaisia tekijöitä. Yhdistäväksi tekijäksi riittää kiinnostus uuden luomiseen. – Anton RintaJouppi, teksti & Pasi Huttunen, kuva

täsuomalaiset yritysyhteisöt kaipaavat lisää opiskelijoita mukaan tapahtumiinsa. Erilaiset taustat nähdään vahvuutena, ei rajoitteena. Entrepreneur Societyt (ES:t), jotka ovat opiskelijalähtöisiä yhteisöjä, pyrkivät tarjoamaan tutustumis- ja ideointitilaisuuksia yrittämiseen liittyen. Valmista liikeideaa ei tarvitse olla, vaan yhteisön kautta voi löytyä paikka vaikkapa aloittavassa startuptiimissä. “Yritämme saada saman katon alle mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Ainut yhdistävä tekijä on kiinnostus innovaatioihin, yrittämiseen ja uuden luomiseen”, kertoo Joensuun ES:n puheenjohtaja Ville Saali. Samansuuntaisia ajatuksia on myös Kuopion ES:n varapuheenjohtajalla Annika Lommilla. “Järjestämme ES Hangout iltamia ja tulevaisuudessa olisi tärkeää saada mukaan poikkitieteellisesti kirjavaa sakkia sekä muutenkin eri taustoista tulevia ihmisiä, joita kiinnostaa ideointi tai vaikka projekteissa työskentely.” Joensuun Yrityshautomon kehityspäälliköt Timo Ruohio ja Kari Pulkkinen näkevät asiat

samoin. He ovat mukana järjestämässä Start Me Up! - yritysideakilpailua. “Mukana on erikseen opiskelijasarja, mutta osallistujamäärät ovat painottuneet fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitoksille. Tilanne on tosin viime vuosina ollut muuttumaan päin”, kertoo Pulkkinen. Ruohio painottaa hyvien ideoiden tärkeyttä. ”Hautomon kautta on noussut yrittäjiä, jotka ovat olleet opiskelijoina esimerkiksi humanistisilla ja metsätieteellisillä osastoilla. Tekninen osaaminen ei ole vaatimus, vaan tärkeämpää on idea.” Yrittäjäyhteisöt pystyvät parhaillaan auttamaan tekijöitä löytämään toisensa. “Me autamme tarvittavien osaajien löytämisessä. Sitä varten hautomo on olemassa”, Pulkkinen tiivistää. Monipuolisen tiimin merkittävyyttä korostaa myös Joensuun ES:n puheenjohtaja Saali. “Startupit kulminoituvat vahvasti yrityksen henkilöihin ja heidän erityisosaamiseensa. Siksi on tärkeää saada monenlaista näkökulmaa mukaan. Toisaalta yrittäjä ja läppäri parivaljakko on toiminut myös hyvin!”

Start me Up! - liikeideakilpailu: Yksittäisille kilpailijoille tai tiimeille tarkoitettu liikeideakilpailu Pääpalkinto 15 000€ Erilliset opiskelija- ja tutkijasarjat Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa startmeup.fi Kilpailuaikaa vielä 31.3.2016 asti.

Entrepreneur Societyt Joensuussa ja Kuopiossa

Opiskelijalähtöisiä yhteisöjä, jotka pyrkivät edistämään yrittäjämyönteistä kulttuuria ja poikkitieteellistä verkostoitumista. Tapahtumat pääasiassa englanninkielisiä

Hups minustako yrittäjä?

igiaikakauden tulevaisuudenkuva on tämä: 65% niistä työpaikoista, joita nyt päiväkodissa oleville tarjoutuu ei ole vielä olemassa. Digitaalisaatio vie vuoteen 2030 mennessä kolmasosan nykyisistä työpaikoista. No, pitäisikö tästä kaikesta ajatella että kusessa ollaan? Luin vastikään, että Suomessa ja Espanjassa on helpompi toteuttaa amerikkalainen unelma (siis menestyä) kuin Amerikassa. Repikääs siittä. Eli meriokraatiaa kannattaakin toteuttaa hieman yllättäen kotoisessa Itä-Suomessa. Suomalainen osaaminen ja yritysbrändi itsessään ovat melkoinen neuvotteluvaltti maailmalla. Tietoon perustuva verkottunut yhteiskuntatodellisuus tarjoaa mahdollisuuksia yksilöille, jotka ovat valmiita ajattelemaan omaa osamamistaan myös luovalla tavalla. Siis tavalla, että vaikkapa digitoi jotain, mikä on jo olemassa analogisessa maailmassa. Siis esimerkiksi matematiikan opiskelijoiden substanssiosaaminen voi olla 3dtulostuksessa merkittävä etu. Kukapa olisi uskonut sitä käännöspalveluiden määrää muutama vuosi sitten, jota nyt tarvitaan kansainvälisten opiskelijoiden tai maahanmuuttovirran seurauksena. Samoin vaikkapa humanistit löytänevät omat sovellusalansa. ISYY:n työelämäpäivillä vierailleet osuuskunta Otteen perustajanaiset ovat hyvä esimerkki oman työn löytäjistä: opon palveluita verkkoon. Koulutusvienti onkin eittämättä yksi suomen kärkiosaamisista, johon myös panostetaan tällä hetkellä. En toki sano, että pelkästään kannattaa seurailla sitä, mitä nyt puhutaan hallituksenkin toimesta kärkialoina. Ja uskon, että jokaisen tiedekunnan opiskelijat sen enempää esimerkkejä luettelematta ovat potentiaalisia yrittäjiä ja osaajia. Itse näen globaalin tilanteen omiin yhteiskuntapolitiikan opintoihinkin peilautuen niin, että ollakseen edelläkävijä on oltava kykyä ajatella laajemmin (siis enemmän ”Voisi todeta sen pärjäävän kuin mitä esimerkiksi kenellä on tietoa, osaamista ja pakolliset ideaa. opinnot antavat). On myös todettu että yhteiskunnallisten alojen tekijät ovat niitä, joiden pitää keksiä itselleen työ ja luoda sille kysyntä. Näin voisi ajatella käyvän jatkossa enenevissä määrin monille korkeakoulututuille alasta riippumatta. Ensinnäkin siksi, että se seurailee vallitsevan kapitalismin logiikkaa ja toiseksi sen takia, että trendin mukaisesti yhä useammin yritykset karsivat työntekijöitään ja keskittyvät ydintoimintoihinsa. Tämä ilmiö koskee aivan samoin ylipistojakin, käynnissä ovat laajan rintaman YT:t. Vanhan sanonnan mukaan se piirtää kellä on liitua. Samoin voisi todeta sen pärjäävän kenellä on tietoa, osaamista ja ideaa. No ajattelisin, että kahta ensin mainittua opiskelijalla on, siis oman alansa substanssiosaamista, ainakin näin toivoisi. Ja viimeistä ideointiasennetta ja siihen löytävää rohkeutta toivoisin näkeväni enemmän. Opinnoissa kyllä opetellaan paljon asioita ja korkeakouluissa jo aika paljon myös painotetaan omaa ajattelua sekä reflektiota. Mekaanisen oppimisen ohella pitäisikin olla jotakin raivon tapaista, jolla suhtautua siihen ambitioon joka kehittää kaikesta oppimastaan myös yhteiskunnassa hyödynnettäviä muotoja. Ilmastonmuutokseen liittyvät ratkaisuehdotukset voitaisiin nähdä jo velvollisuusetiikankin näkökulmasta. Yliopistojen ja korkeakoulujen pitäisi olla kärjessä siinäkin, että luodaan asennetta jossa uskotaan rohkeasti omaan tekemiseen ja ideoihin. Nokiankin menestyskauden yksi johtajista oli koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä. Joten hyvät opiskelijat, käyttäkää pääomaanne! Janne Kylämäki Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen opiskelija ja ISYY:n hallituksen yritysyh-

Lisätietoa: kuopioes.fi ja joensuues.fi

teistyövastaava, joka itse osallistuu ja vuorovaikuttaa keksijäkilpailuiden kaltaisissa tapahtumissa.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Ajassa

”Hyvän opettajan palkkaaminen on ikään kuin omien muslimien rokottamista radikalisoitumista vastaan

Imaamikoulutus halutaan yliopistoon Islamilaisen koulutuksen järjestämisestä on keskusteltu Suomessa viimeiset kymmenen vuotta. Muslimijohtajan mukaan pätevä opettaja pitäisi palkata jostain islamilaisesta valtiosta. – Sanna Ihalainen, teksti & kuvat

uomessa toimii tällä hetkellä ainoastaan itseoppineita imaameita, eli islaminuskoisia pappeja. Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtajan Mustafa Karan mielestä Suomen muslimit tarvitsisivat pätevän imaamikoulutuksen. Kuka tahansa ei voi ryhtyä imaamiksi, sillä tehtävä on laaja-alainen. Moskeijayhteisön johtajan pitää hallita rukouksien ja uskonnollisen toimitusten lisäksi islamilainen lainsäädäntö. Imaamin pitää osata puhua sekä suomea että arabiaa. ”Muslimit pitävät imaamia oppineena, joten häneltä kysytään neuvoa myös esimerkiksi lakiasioissa”, Kara sanoo. Mahdollisesta imaamikoulutuksesta on keskusteltu yliopistotasoisena koulutuksena. Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila uskoo, että yliopisto olisi sopiva paikka koulutukselle. ”Imaamilla pitää olla pedagogisia taitoja ja kattava yleissivistys. Moskeijayhteisön johtajan työ on muutakin kuin rituaalisia toimituksia”, Laitila kertoo. Karan mielestä on tärkeintä, että imaamikoulutus on vähintään kahden vuoden mittainen korkeakoulutus. Koulutettu imaami voisi hänen mukaansa opettaa uskontoa myös peruskouluissa. ”Suomalaiset opettajat opettavat islamia peruskouluissa tällä hetkellä. Muslimit ovat kuitenkin sitä mieltä, että islamia voi opettaa ainoastaan muslimi”, Kara sanoo. Laitila arvelee, että imaamikoulutuksen esteenä on islamin moninaisuus. Eri maissa uskontoa tulkitaan ja toteutetaan eri tavoin. Karan mukaan eroavaisuudet eri koulukuntien välillä ovat kuitenkin pieniä.

Sunnalaisessa islamissa on neljä koulu-

kuntaa, joista kaikki ovat edustettuna Tampereen yhdyskunnassa. Karan mukaan niiden välillä ei ole erimielisyyksiä, vaikka jotkut käytännön asiat toteutetaan

Uljas 2 | 7. 3. 2016

eri tavoin. ”Esimerkiksi käsiä pidetään rukouksessa eri asennoissa, mutta islamiin perehtyneet kuitenkin tietävät, että erot eivät ole merkittäviä. Muslimit ymmärtävät, että yhteisymmärrykseen on päästävä.” Tampereen yhdyskunnassa on noin 1500 rekisteröitynyttä jäsentä, jotka puhuvat yli 30 kieltä. Suomalaisten muslimien lisäksi jäseniä on muun muassa Malesiasta, Afganistanista, Turkista, Syyriasta ja Pakistanista. Erimielisyyksiä muslimien välillä syttyy kuitenkin harvoin. ”Jotkut saattavat luulla oman yhteisönsä erikoisten tapojen kuuluvan islamiin. Yhdyskunnassa he kuitenkin tajuavat, että kyse on vain tavasta, ei uskonnosta”, Kara kertoo. Islamilaisen koulutuksen suurin ongelma on se, kuka ryhtyy ensimmäiseksi opettajaksi. Opettajan pitää olla nuhteeton muslimi. Lisäksi Suomen lainsäädännön mukaan hänellä tulee olla pedagoginen koulutus. Karan mukaan ongelma ratkeaisi sillä, että korkeakoulu palkkaisi muutamaksi vuodeksi vierailevan opettajan jostakin islamilaisesta valtiosta. Esimerkiksi Egyptissä on sunnimuslimien arvostama teologinen yliopisto Al-Azhar. Laitila arvelee, että opettajan kutsuminen yhdestä valtiosta olisi kuitenkin suuri poliittinen ja ideologinen kysymys. Kara on toista mieltä. ”Turkista on palkattu imaameja Helsingin, Lahden ja Porin moskeijoihin. Samalla tavalla voisimme palkata Suomeen islaminopettajan”, Kara sanoo. Persianlahden maita, kuten Saudi-Arabiaa

ja Qataria, pidetään Suomessa vaarallisina islamilaisina valtioina. Saudi-Arabian valtionuskonto wahhabismi on islamin fundamentalistinen suuntaus. Lisäksi islamista on Persianlahden maissa syntynyt viimeisen 150 vuoden sisällä uusia tulkintoja, jotka vastaavat kristinuskon herätysliikkeitä. Uusislamilaiset tulkinnat ovat usein fundamentalistisia

Mustafa Kara on toiminut Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtajana jo 16 vuotta.

Kara uskoo, että imaamikoulutuksen perustaminen voisi ehkäistä muslimien radikalisoitumista.

”Jotkut saattavat luulla oman yhteisönsä erikoisten tapojen kuuluvan islamiin. ja väkivaltaisia. Laitilan mukaan Suomessa pelätään, että jos imaamikoulutusta ei järjestetä, muslimit palkkaavat islaminopettajia vaaralliseksi katsotuista maista. Pakolais-

tilanteen vuoksi suomalaiset pelkäävät ääriliikkeiden leviämistä. Karan ja Laitilan mukaan juuri siksi on tärkeää, että imaamikoulutus järjestetään muslimien ja valtion yhteistyöllä. ”Hyvän opettajan palkkaaminen on ikään kuin omien muslimien rokottamista radikalisoitumista vastaan”, Kara sanoo.

Pallogrillikonservatiivit T älkööt vaivautuko

Romahduksen oraakkelit ekstejään kirjana julkaissut Sarastus-verkkolehti kuvailee itseään ”kansalliseksi ja eurooppalaiseksi, traditionalistiseksi ja radikaaliksi”. Tekstit ovat akateemissävyisiä pohdintoja tai selkeää propagandaa – usein molempia. Voiko islamia ymmärtää? -tekstissä Jukka Aakula todistelee, että väkivaltainen ääri-islam on se ”todellinen islam” ja kuinka islam on uhka länsimaille. Lisäksi teksteissä on kulutusyhteiskunnan kritiikkiä ja huolta ympäristöstä. Tuleva tuho häämöttää koko ajan lähellä. ”Meitä yhdistää käsitys, että yhteiskunta on liitto elävien, kuolleiden ja syntymättömien sukupolvien välillä – perinteensä ja hierarkiansa kadottava sivilisaatio on tuomittu tuhoutumaan ennemmin tai myöhemmin”, verkkosivuilla kuvaillaan. Päätoimittajana toimii taidokas esseisti, mutta verkossa rasistisia ja naisvihaisia törkeyksiä huudellut Timo Hännikäinen. Marginaalinen, mutta asiallisuuteen pyrkivä laitaoikeisto hakee paikkaansa suomalaisella mediakentällä. Esimerkiksi oikeistolainen klassisesta liberalismista ammentava ja Sarastusta nimekkäämpiä kirjoittajia mukaan saanut verkkolehti Politika ilmestyi vuosina 2010−2012. Pasi Huttunen

Äärikoikeiston äänitorveksi kuvattu Sarastus-lehti kapinoi 1970-luvun sukupolven arvoja ja päämääriä vastaan. Lehteen kirjoittava Jarkko Pesonen kelpuuttaisi silti vasemmistolaisen rinnalleen vaikka vastustamaan ympäristöongelmia. Jussi Turunen, teksti & Jani Liimatta, kuva

adikaalin verkkolehti Sarastuksen kirjoittajakaartiin kuuluva Jarkko Pesonen kaipaa lisää harmaan sävyjä keskusteluun Euroopan kriisistä. Traditionalistiksi itseään nimittävän Pesosen mielestä muun muassa kansallismielisyys nostaa kaikkialla Euroopassa päätään juuri nyt, koska ihmiset kokevat asioiden menevän huonoon suuntaan ja alkavat siksi vaatia muutosta. Sarastuksen keskeisiä tekstejä on äskettäin julkaistu painetussa muodossa. Kirjoittajien ydiryhmää on vaikeaa määritellä yksiselitteisesti, mutta joukossa on kaikkea katolisesta konservatiivista fasistiin. Lehden perustamisvuodesta 2012 asti mukana ollut Pesonen sanoo, että äärioikeiston äänitorvena pidetyn lehden tekijöitä yhdistää näkemys yhteiskunnasta orgaanisena ilmiönä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että toimiva yhteiskunta on osa kulttuurievoluutiota, joka ei kehity pelkästään ihmisten omilla päätöksillä. Se on osa paljon pidempää ja laajempaa kehityskulkua”, Pesonen toteaa. ”Keskustelussa monikulttuurisesta yhteiskunnasta ajatellaan niin, että ihmiset ovat lopulta vain yksilöitä jotka

kaipaavat itselleen omaa hyvää. Yhteiskuntaa pidetään toimivana, kun yksilön henkilökohtainen hyvä on täytetty.” Suomessa kansallismielisyys ja traditionalistinen ajattelu ovat Pesosen mukaan vastareaktio 1970-luvun sukupolvelle. Mitä he tekivät väärin? ”He muun muassa pitivät Neuvostoliittoa edistyksellisenä vastakohtana perinteisille eurooppalaisille arvoille. Nyt tämän taistolaissukupolven edustajat alkavat olla eläkeiässä ja on varmasti luonnollista, että syntyy vastustava voima heidän arvojaan ja päämääriään kohtaan.” Jos karavaani edellisten sukupolvien ponnisteluista huolimatta kulkee eteenpäin, niin mikä on Euroopan tilanne tällä hetkellä? ”Minusta suurin ongelma on eurooppalainen liittovaltiokehitys. Saman politiikan pohjalta on hankala sovittaa yhteen maita, joilla on hyvin erilainen historia, kulttuuri ja kieli. Yhdysvallat taas on luontainen liittovaltio, koska sen asukkaat jakavat siirtolaistaustan ja puhuvat pääasiassa samaa kieltä. Euroopassa tilanne on päinvastainen, mikä tekee mahdollisten ongelmien ratkaisusta parhaimmillaan haastavaa.” Yhtenä Pohjoismaita yhdistävänä

arvona voidaan pitää keskinäistä solidaarisuutta vaikeina aikoina, kuten myös Suomea koskettavassa pakolaiskriisissä. ”Minusta solidaarisuutta voidaan osoittaa siinä määrin kun se on kohtuullista oman maan resurssit ja mahdollisuudet huomioon ottaen. Jos luodaan ongelma sillä, että ei valvota rajoja, niin ongelma ei ratkea sillä ettei valvota mitään rajoja. Sarastus eroaa pelkästään maahanmuuton arvosteluun keskittyneistä piireistä siinä, että me emme naiivisti kuvittele kaikkien ongelmien ratkeavan sillä, että maahanmuuttoon puututaan. Luultavasti Sarastus ei muutenkaan kuulu tyypillisen pallogrillikonservatiivin lukulistalle.” Mutta ei Pesonen mielipiteistään huolimatta ole vielä poteroa kaivamassa. Hänestä traditionalisteilla ja heidän vastustajillaan radikaalivasemmistolla on jotain yhteistä. ”Yhteisymmärrys on ilman muuta mahdollista, jos asia on hyvä ja edistämisen arvoinen. Yhteisiä kritiikinaiheita meillä on vasemmiston kanssa muun muassa moderni kerskakulutus, globaali massakulttuuri sekä ympäristötuhon vastustaminen.” Pesonen pitää aivan mahdollisena osallistua vasemmistolaisten kanssa esimerkiksi ympäristötuhoa vastustavaan mielenilmaukseen, mutta epäilee, hyväksytäänkö hänen laillaan ajattelevia joukkoon. ”Itselleni ei sinällään ole väliä, mitä poliittista väriä joku ihminen edustaa. Meidän pitäisi voida olla joistain asioista

”Me emme naiivisti kuvittele kaikkien ongelmien ratkeavan sillä, että maahanmuuttoon puututaan. samaa mieltä ilman, että toisen poliittinen kanta muuttuu ongelmaksi. Ristiriitatilanteessa poliittisen vastustajan mielipide voidaan tunnustaa paikkansapitäväksi, mutta hänellä on se ikään kuin vääristä syistä. En silti kannata sellaista ajattelua, että me vastustaisimme kaikkea jota vasemmisto kannattaa.” Kun traditionalisti sanoo seisovansa vaikka luonnonsuojelun takana, tämä ei Pesosesta välttämättä kelpaa vasemmistolaiselle. Mielipide on tällöin oikea, mutta motivaatio väärä. ”Lopulta suurimmat erot meidän ja vasemmiston välillä ovat ihmiskuvassa ja siinä, kuinka käsitetään kulttuurin luonne”, Pesonen sanoo. ”Minä pidän itseäni suvaitsevaisena mitä muihin kulttuureihin tulee. Olen suvaitsevainen filosofi John Locken tarkoittamalla tavalla. Siedän ja olen neutraali muita kulttuureja kohtaan, niin kauan kuin niistä ei ole minulle harmia.” Pesonen suhtautuu epäilevästi niin sanottuun maltilliseen kansallismieliseen ajatteluun, koska ylipäätään kyseisen aiheen mainitseminen voi toimia syynä nimittelyyn ennen kuin omaa kantaa on edes kerrottu.Hänestä ei siis kannata lähteä pehmentämään näkemystään, koska sitä ei kuitenkaan hyväksytä edes laimennetussa muodossa. Uljas 2 | 7. 3. 2016

Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Joensuun ylioppilaslehdet tekijät kehottavat

Itä-Suomi ansaitsee paperisen Uljaan

ukin sukupolvi tehköön omat päätöksensä ja myös omat virheensä. Se on pelin henki, varsinkin yo-kuntapolitiikassa. Me, entiset Joensuun ylioppilaslehden tekijät haluaisimme kuitenkin vinkata sen puolesta, että paperisen yo-lehden aika ei ole vielä ohi. Jos se lopetetaan, ei lehteä saa enää uudestaan synnytettyä ja samalla on hukattu tekijäsukupolvien kerryttämä kulttuuri, joka saa median elämään ja hengittämään.

Ylioppilaskunnan yhtenä tehtävänä on olla harjoittelupaikka tosielämän haasteisiin. Uljas ja sen edeltäjät ovat tätä tehtävää täyttäneet onnistuneesti pitkään. Paperisen lehden teko on prosessi, jossa on alku ja loppu. Siinä prosessissa ovat sadat opiskelijat saaneet vuosikymmenten aikana olla mukana. Osa saanut hienoja elämyksiä, toiset arvokasta kokemusta ja monet se on ohjannut toimittajan uralle. Hyvin todennäköisesti lopettamispäätös olisi taloudellisesti miinusmerkkinen. Nyt esillä olleissa suunnitelmissa

”Verkkolehdelle asetettu ansaintatavoite on äärettömän kova jopa ammattimaiselle digimedian myyntiorganisaatiolle, jolla on käytössään korkea osaaminen verkkomainonnan eri sovellutusten käytöstä.

verkkolehdelle asetettu ansaintatavoite on äärettömän kova jopa ammattimaiselle digimedian myyntiorganisaatiolle, jolla on käytössään korkea osaaminen verkkomainonnan eri sovellutusten käytöstä. On ikävän helppo ennustaa, että esitetyn suuruisena ei verkkomainonnalle asetettu tavoite tule toteutumaan ihan lähivuosina. Antakaa Uljaan elää vielä paperilla. Sekä lehti itse että Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat ansainneet sen. Markus Heikkilä

Janne ”Rysky” Riiheläinen

Liisa Yli-Ketola

Ville Karttunen

viestintäasiantuntija, Joensuu

toimittaja, Joensuu.

muusikko/toimittaja, FM, Helsinki.

Helsinki.

päätoimittaja 1992-1996

Päätoimittaja 1997.

Toimittaja ja toimitussihteeri 2002-2008.

Kolumnisti, toimittaja ja taittaja 2000-2005.

Hannu Koutola

Antti Parkkinen

Minna Jäppinen

Micaela Morero

vapaa toimittaja, Hartola,

rehtori-sivistystoimenjohtaja, Sodankylä

FM, viestinnän lehtori, Liperi.

FM, biologian opettaja.

Joensuun ylioppilaslehden ylkkärivaari 1987-2002.

toimituskunnan jäsen 2002-2007

Toimittaja ja toimitussihteeri 1997-2001.

Kuvittaja 2001-2003.

Aaron Kallinen

Riitta Käppi

Jari Nevalainen

Sari Sudensalmi

eduskunta-avustaja, Helsinki,

tiedottaja, FM, Helsinki.

Microsoft-asiantuntija, Joensuu.

FM toimittaja, Lappeenranta.

toimituskunnan jäsen 2003-2007.

Päätoimittaja 2003-2005.

Toimitussihteeri 1993-1996, Päätoimittaja 1996-1997

Toimittaja, toimitussihteeri, toimituskunnan jäsen

Juhana Venäläinen

Satu Irisvik

Jusa Hämäläinen

FT, post doc -tutkija, Joensuu

viestintäasiantuntija, Helsinki.

visuaalisen toim. esimies, kuvittaja, FM Joensuu.

Mikko Vuokare

päätoimittaja 2007–2008

Toimittaja ja toimitussihteeri 2002-2005.

Taittaja ja kuvittaja 1992-1997.

psykologi, psykoterapeutti, Helsinki.

Santtu Parkkonen

Anu Pöntinen

Markus Korpi-Hallila

1.1.1999–1.12.2003

Toimittaja 1994-1999 pr- ja viestintätoimiston toimitusjohtaja, Helsinki.

toimittaja, Kuopio.

opettaja, FM, Lahti.

Toimittaja ja toimitussihteeri 1998-2002.

Toimittaja ja toimitussihteeri 2001-2004.

Kuvaaja 2002-2006.

Riikka Happonen

Sakari Silvola

Antti Mulari

Lännen Median toimittaja, Hattula.

toimittaja, YTM, Helsinki.

kunnanjohtaja,Savukoski.

Päätoimittaja 2000-2002.

Päätoimittaja 2002-2003.

Toimitusneuvoston jäsen ja avustaja joskus 2000-luvun hulluina vuosina.

Säästäkää paperinen Uljas!

lioppilaskunta on ilmeisesti päättänyt lehtensä paperiversion lakkauttamisesta. Se edustaa huolestuttavaa kehitystä Itä-Suomessa, sillä en ymmärrä, kuinka lehti voi kunniallisesti hoitaa tehtävänsä ilman paperiversiotaan. Lehden vahvuus on siinä, että se näkyy ja siihen törmää vahingossakin. Sitä voi päätyä lukemaan kahvilassa tai junaa/bussia odotellessa ja usein lukiessa tulee haastetuksi. Aina ei voi olla samaa mieltä lehteä tekevien ajattelusta ja maailmankatsomuksesta ja usein tekijät ovat hyvin selkeästi väärässä. Joskus he taas ovat oikeassakin. Lehti, Uljaskin elää näkyvyydestä ja ilman paperiversiota sitä ei ole

Uljas 2 | 7. 3. 2016

tai ainakin sen saaminen on nähdäkseni hyvin vaikeaa. Verkkoversion toteuttaminen sellaisena, että se olisi taloudellisesti mahdollinen tarvittavan laajuisena ja tarvittavalla henkilöstöllä (niin eri mieltä kuin sen henkilöstön kanssa usein olenkin), ei kuulosta mahdolliselta - tai ainakaan sillä tavoin helpolta toteuttaa, että paperista luopuminen vaikuttaisi järkevältä. Vaikuttaakin siltä, että tarkoituksena on Uljaan alasajo? Pohjois-Karjalassa Uljas on ainut niin kutsutusti ei-valtamediaa edustava mediatalo. Muu lehdistö on Laakkosen hyppysissä ja Yle on, no Yle. Savon puolella median tilanne ei ole yhtään sen

”Ajassamme tarvitaan laadukasta tiedonvälitystä, joka ei ole riippuvaista kansanedustajista tai osakkeenomistajista. Opiskelijoihin asetan jonkin verran vielä toivoa. parempi. Uljas, vaikka onkin ylioppilaskunnan intressien värittämä, on onnistunut välittämään itsestään kuvan vapaana, neutraalina ja moniäänisenä. Tämä on

kunnioitettavaa, arvokasta ja tarpeellista jopa siitäkin huolimatta, että lehti voisi tietenkin olla paljon, paljon parempi. Ajassamme tarvitaan laadukasta tiedonvälitystä, joka ei ole riippuvaista kansanedustajista tai osakkeenomistajista. Opiskelijoihin asetan jonkin verran vielä toivoa. Pyörtäkää huono päätöksenne, ketkä sitten asiasta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa päättävätkin. Älkää jääkö historiaan niinä, jotka tuhosivat opiskelijalehdistön Itä-Suomesta. Antero Kajo huolestunut lukija

Opiskelijan toimeentulo uhattuna!

allituksen kaikenkattava säästövimma kohdistuu tänä keväänä opiskelijoihin. Taustalla vaikuttaa kehysriihen päätökset, joiden mukaan opintotuesta leikataan vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa euroa ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa. Tämä on reilu neljännes opintotuen kokonaismenoista. Opintotuen leikkaamista selvitti

” Säästöjen seurauksena opiskelijoiden harkinnalle ei jää aikaa, opiskelijoiden köyhyys lisääntyy ja opiskelijat velkaantuvat syvästi. koulutustaloustieteen professori Roope Uusitalo, joka luovutti raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 1. maaliskuuta. Uusitalo esittää raportissaan muun muassa opintotuen keston rajaamista, opintorahan leikkaamista sekä opintolainan kasvattamista. Ehdotuksen mukaan opintotuen keston enimmäismäärä laskisi 54 tukikuukauteen nykyisestä 64 kuukaudesta. Lisäksi tyypillisimpään 300 opintopisteen tutkintoon saisi jatkossa 45 tukikuukautta nykyisen 50 kuukauden sijaan. Jatkossa opintotukikuukaudet riittävät vain tutkinnon laskennalliseen suorittamisaikaan. Toisekseen opintorahan taso romahtaisi nykyisestä 300- 340 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 100 euron tiputusta opiskelijan kuukausituloihin. Kolmanneksi opintolainan kuukausittainen enimmäismäärän nousisi nykyisestä 400 eurosta 650 euroon. Lisäksi lainaa olisi mahdollista nostaa vielä tukikuukausien loppumisen jälkeen 18 kuukautta. Sen sijaan opintolainahyvityksen ehtoja Uusitalo kiristäisi entisestään. Uusitalo ei suoraan esitä muutoksia opiskelijan asumistukeen, mutta raportissa viitataan mahdollisuuteen siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos parantaisi yksinelävien opiskelijoiden asemaa eteenkin asumiskustannuksiltaan kalleimmissa kaupungeissa, mutta heikentäisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Kaiken kaikkiaan selvitys on tilauksen mukainen suoraviivainen säätöohjelma. Raportissa viitataan myös muihin uudistamismahdollisuuksiin, mutta ne hylätään säästövaatimuksiin vedoten. Ykskantaan voi todeta, että esitetyn kaltaisten säästöjen seurauksena opiskelijoiden harkinnalle ei jää aikaa, opiskelijoiden köyhyys lisääntyy ja opiskelijat velkaantuvat syvästi. Piia Tiainen Jukka Ruokanen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteerit

Kissavideon etiikkaa Merirosvoasuiset kissat ja kahdella jalalla kävelevät koirat, nuo nykypäivän sirkuseläimet, viihdyttävät meitä sosiaalisessa mediassa. Onko netin eläinvideoista enemmän haittaa vai hyötyä eläinoikeuksille? - Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

aura Witick Joensuun Animalian paikallisyhdistyksestä seuraa sosiaalisessa mediassa eläimiä itsekin. ”Seuraan muun muassa Esther the Wonder Pig -sivua, Eläinsuojelukeskus Tuulispään eläimiä sekä ystävieni ja sukulaisteni lemmikkieläimiä.” Witick ei näe ongelmallisena lemmikkien temppujen videoimista tai pukemista, kunhan eläin ei kärsi toiminnasta. Joskus eläinten hauskana pidetty käytös on merkki jostain vakavammasta. ”Liian usein eläinten hauskaksi mielletty käyttäytyminen kuitenkin tulkitaan väärin. Esimerkiksi Royal Veterinary Collegen tutkijat analysoivat YouTube-videoita, joissa koirat jahtasivat häntäänsä. Tutkimuksessa todettiin, että jopa kolmessa tapauksessa neljästä koiralla ei ollut hauskaa, vaan käyttäytyminen johtui sen henkisestä tai fyysisestä ongelmasta.” Lemmikin asu voi olla esimerkiksi liian kuuma, puristava tai puettu pakolla päälle. ”On myös ongelmallista, jos eläimiä hankitaan vain pukemista varten. Tällöin eläimiin suhtaudutaan pikemminkin statussymboleina, asusteina tai nukkeina kuin itseisarvoisina olentoina.” Eläinoikeudesta väitöskirjaa tekevä Visa Kurki haluaa erottaa toisistaan nöyryyttämisen ja eläimelle koituvan kärsimyksen. ”Nöyryyttäminen liittyy ennen kaikkea ihmisten välisiin suhteisiin. Jos esimerkiksi hakisimme kodittomia ja lupaisimme maksaa heille 20 euroa, jos he pukeutuvat hassuihin vaatteisiin ja tekevät temppuja, niin tätä pidettäisiin helposti nöyryyttämisenä. Muut eläimet taas eivät hyvin todennäköisesti pystyisi ymmärtämään tätä aspektia eikä se varmaankaan vaikuttaisi niiden sosiaaliseen asemaan jos esimerkiksi ajattelemme kissojen keskinäisiä hierarkioita.” ”Sitten toisaalta on ihan se puhdas kärsimys tai epämukavuus, jota tällainen toiminta voi aiheuttaa. Esimerkiksi kurkkutemppu, jolla kissa saadaan

säikähtämään kurkkua, aiheutti varmasti todella stressaavan tilanteen kissalle kun tämä luuli näkevänsä käärmeen. Myös eläinten asut voivat olla todella epämukavia.” Kurkkutempulla Kurki viittaa videoihin, joissa syömässä olevan kissan selän taakse ujutetaan kurkku, jota ruokakupilta lähtevä kissa säikähtää. Kurkkuvideoita löytyy YouTubesta yli 140000.

”Eläimethän ovat juridisesti omaisuutta, joten niiden omistajilla on oikeus niiden tuottamaan voittoon. #instafeimejä lemmikkejä Nala @nala_cat 2.7 miljoonaa seuraajaa Jiffpom @jiffpom 2.1 miljoonaa seuraajaa Tuna @tunameltsmyheart 1.7 miljoonaa seuraajaa Lil bub @iamlilbub: 1.2 miljoonaa seuraajaa Grumpy Cat (@realgrumpycat): 429,801 seuraajaa

Kurki näkee eläinten suosion kaupallistamisessa useita kysymyksiä. ”Eläimethän ovat juridisesti omaisuutta, joten niiden omistajilla on oikeus niiden tuottamaan voittoon. Tässä on sitten tietysti aika isoja kysymyksiä. Onko esimerkiksi reilua, että Grumpy Catin omistaja tienaa lemmikin ulkonäöllä miljoonia, eikä kissa itse saa tästä rahaa lainkaan. Voisiko vaikka jonkin osan tällaisista rahoista verottaa ja laittaa

yleiseen eläinten hyvinvointirahastoon”, Kurki pohtii. Instagramista tuttu Nala –kissa on entinen eläinsuojan kasvatti ja osa Nalan nettikaupan voitosta menee eläinsuojien tukemiseen. Voidaanko netin eläinkuvilla ja – videoilla edistää eläinten oikeuksia ja parempaa kohtelua? ”Tällaiset videot voivat parhaimmillaan herättää keskustelua siitä, millainen eläinten kohtelu on eettistä. Tällä voi ehkä olla hyviä seurauksia. Toisaalta ne alleviivaavat meidän jakautunutta suhtautumistamme eläinten kohteluun: joku voi pitää sitä loukkaavana, että koiralla on hassu hattu päässä, mutta syödä silti tehotuotettua broileria surutta”, Visa Kurki toteaa. Witickin mukaan sosiaalisen median eläimet voivat auttaa ihmisiä näkemään eläimet arvokkaina yksilöinä. ”Monet esimerkiksi tiedostavat somen kautta ensimmäistä kertaa, että ”ruoaksi mielletyt” eläimet, kuten kanat, naudat ja siat, ovat yhtä persoonallisia ja arvokkaita kuin lemmikkieläimetkin. Ilman somea näiden yksilöiden elämää olisi melko haastavaa yrittää seurata. Toisaalta, jos eläimiä otetaan lemmikeiksi vain sometähteyden, ulkomuodon tai kaupallisen hyödyn toivossa, aiheuttaa se haittaa eläinoikeuksien näkökulmasta – tällöin eläimestä tulee pelkkä hyödyke. Eläimet pitäisi aina nähdä itseisarvoisina olentoina, ja niiden ottamista lemmikiksi täytyy harkita kunnolla”, Witick muistuttaa. Uljas 2 | 7. 3. 2016

Olipa kerran...

”Kun Irakissa tapaa tuttuja, puhutaan ensimmäisenä siitä, kuka nyt on kuollut.

Pitkä matka uuteen kotiin Yousif Mohammedin matka Irakista Suomeen kesti kuukauden. Serbiassa varkaat veivät puhelimen ja osan rahoista. Irakista Yousif kaipaa vain lapsiaan. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Santtu Paananen, kuva

”

Kun synnyin, Irakissa käytiin Persianlahden sotaa. Olen vielä 24-vuotias, toukokuussa täytän 25. Olen koko elämäni elänyt keskellä sotaa ja kaaosta. Viime syksynä päätin lähteä Suomeen, koska olin kuullut, että täällä kaikilla on samat oikeudet, lakeja noudatetaan ja maa on turvallinen. Kaiken tämän tarkoituksena on, että lapsillani olisi parempi, turvallisempi tulevaisuus. Irakissa se ei ole mahdollista. Pakenimme Bagdadista Tikritiin jo kymmenen vuotta sitten hallituksen miliisien vuoksi. Tikrit oli vähän parempi paikka asua, mutta ei täysin rauhallinen sekään. Sitten kesäkuussa 2014 tuli Isis. Missään ei ollut enää turvallista. Shiiat ja sunnit tappelevat keskenään koko ajan, on autopommeja, poliisiin ei voi luottaa. Irakissa ihmisiä kiinnostaa aina ensimmäisenä tietää, oletko shiia vai sunni. Ei täällä Suomessa kenenkään uskonto ole se tärkein asia. Puhun jonkin verran englantia, koska työskentelin Irakissa amerikkalaisten kanssa. Sekin oli yksi syy, miksi minun piti lähteä. Amerikkalaisten kanssa toimimista ei katsota hyvällä. Menin naimisiin jo 17-vuotiaana. Isoveljeni tapettiin ja isäni halusi, että menen naimisiin ja kun saan pojan, hänelle annetaan sama nimi kuin isoveljelleni. Minulla on kolme lasta: kaksoset, tyttö ja poika, sekä heitä vuoden nuorempi tyttö. Katso, voin näyttää heistä kuvan sinulle. Tässä he ovat. Kaipaan lapsiani kovasti. Minun ja vaimoni avioliitto päättyi eroon kun nuorin lapsi oli vastasyntynyt. En tiedä, missä ex-vaimoni nykyään on. Ehkä hän on mennyt uudestaan naimisiin. Lapset hän jätti minulle. Oli aika rankkaa käydä töissä 12 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoitaa lapsia. Onneksi äitini ja siskoni auttoivat. Lapset asuvat nyt minun vanhempieni kanssa. Tiedän, että menee aikaa siihen, ennen kuin saan lapseni tänne. Mutta sitten kun he tulevat, on tärkeää, että he pääsevät kouluun. Itse haluan opiskella insinööriksi. Olen valmistunut business-koulusta, mutta oikeasti haluan olla insinööri, aivan kuten isäni ja siskoni. Myös minun poikani on sanonut, että isona hän haluaa insinööriksi.

Olen ollut Suomessa nyt puoli vuotta.

Matka tänne kesti 29 päivää. Matkustimme veneellä, bussilla ja junalla. Ensin

Uljas 2 | 7. 3. 2016

” Kaiken tämän tarkoituksena on, että lapsillani olisi parempi, turvallisempi tulevaisuus. Turkkiin ja Kreikkaan, sieltä Serbian, Unkarin, Kroatian ja Slovenian läpi Saksaan. Serbiassa ihmiset olivat pahoja. He sanoivat: anna rahasi meille. Olin piilottanut rahat useampaan paikkaan, sukkiin, taskuihin, ja siksi varkaat onneksi saivat vain osan, ehkä pari sataa. He veivät myös puhelimeni, vaikka sanoin, että tarvitsen sitä, miten muuten soitan lapsilleni. Tämän puhelimen ostin Suomesta. Puhun lasteni kanssa Skypen tapaisella ohjelmalla face to face joka ilta. Lapseni eivät ole koskaan nähneet lunta ja he ihmettelevät, miten on mahdollista, että en jäädy täällä. Osa samassa veneessä matkustaneista jäi Saksaan, mutta minä olin päättänyt tulla Suomeen asti. Jatkoimme Tanskaan ja Ruotsiin, Tukholmaan. Tukholmasta otimme junan Tornioon. Matka kesti yli kaksikymmentä tuntia. Rajalla viranomaiset kysyivät samoja kysymyksiä kuin sinä nyt. Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kautta olet tänne saapunut? Sitten meidät siirrettiin Kuopioon. Minä tykkään olla täällä. Kävin kaverini luona Helsingissä, mutta olin siellä vain päivän. Liikaa ihmisiä. Kuopio on parempi. Kutsun tätä hätämajoituskeskusta kodikseni. Kyllä, tämä on minulle ihan oikeasti koti. Paikan pomo on hyvä ihminen ja tuo ohjaaja, joka juuri meni ohi, hän on minulle kuin äiti. Herään joka aamu kahdeksalta, menen suihkuun ja sitten syömään aamupalaa. Sen jälkeen palaan huoneeseeni ja lueskelen lehtiä kännykän käännösohjelman avulla, koska haluan oppia suomea. Yhdeltä on ruoka, sen jälkeen lähden kuntosalille. Käyn kuntosalilla joka päivä. Olen laihtunut Suomessa kymmenen kiloa! Menin salille, koska ystäväni sanoivat minua lihavaksi. Aion pudottaa vielä viisi kiloa. Joskus lähdemme yhdessä keskustaan kahville. Kompassissa käymme suomenkielen tunneilla. Olen käynyt myös avantouimassa. Silloin oli tosi kova pakkanen, mutta menin uimaan monta kertaa. Kaverini sanoi minulle, että ethän sinä olekaan irakilainen, sinähän olet ihan suomalainen! Viikonloppuisin käyn kirkossa. Pyydän Jumalalta, että hän auttaisi minua ja perhettäni.

Irakilainen Yousif Mohammed on asunut Leväsen hätämajoituksessa Kuopiossa puoli vuot-

ta. Suomeen hän matkusti läpi Euroopan veneellä, bussilla ja junalla. Osa samalla veneellä Eurooppaan tulleista jäi Saksaan, mutta Yousif oli päättänyt matkustaa Suomeen asti.

Yksinäinen, mitä sinä tarkoitat? En minä ole yksinäinen. Minulla on monta suomalaista ystävää, ainakin kaksitoista. Veijo, Anssi, Marjo… Olen tutustunut suomalaisiin kirkossa ja kuntosalilla. Syön joka päivä D-vitamiinia. Anssi sanoi, että se on tärkeää, koska Suomessa on niin pimeää talvella, ja hän antoi minulle ison purkin D-vitamiinia. Irakissa paistaa aina aurinko ja on todella kuuma. Kun tulin Suomeen, minun piti heti ostaa Citymarketista paksumpi takki, koska oli niin kylmä. Suomessa ihmiset ovat iloisia ja hymyilevät. Kun Irakissa tapaa tuttuja, puhutaan ensimmäisenä siitä, kuka nyt on kuollut. Minulta on tapettu serkku, eno, isoveli ja monia ystäviä. Irakissa ei voi luottaa edes

poliisiin. Poliisikin voi tappaa. Uutisissa totuus muuttuu. Sanotaan, että se oli tappelu tai jotain muuta sellaista. Joka ikinen aamu töihin lähtiessä täytyy muistaa halata isää ja äitiä, koska se voi olla viimeinen kerta, kun toisen näkee vielä elossa. Siksi minä lähdin Irakista. Äitini pelkäsi, että hän menettää myös minut. Unohda kaikki, hän sanoo kun soitan hänelle. Unohda kaikki vanha ja muuta elämäsi kokonaan. Olen nähnyt unta siitä, että palaan Irakiin. Se oli painajainen. Irakissa ei ole tulevaisuutta. Olen nähnyt elämäni aikana ihan liikaa kuolleita, verta, sotaa ja pommeja. Kaipaan Irakista vain lapsiani, en mitään muuta.

”

Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut BUFFA OPISKELIJOILLE 8,50 € (Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

ERIKOISKAHVEISTA -10%

(Voimassa ma-su)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

(Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA AUTTAA AINA – MYÖS OPISKELIJAA.

Tule Oman Talouden Tuokioon,

KÄYDÄÄN YHDESSÄ LÄPI TALOUTESI TARPEET JA MAHDOLLISUUDET • Opintolaina-asiat • Säästäminen opintojen ohella • ASP-tili – asunnonhankinnan tueksi • Opiskelijan Visa-kortti

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Kulttuuri Ylioppilasteatteri

Ylioppilasteatterit valtaavat Kuopion Kuopiossa järjestetään huhtikuussa maan ylioppilastetterit yhteen kokoavat vuosittaiset festivaalit. ”Erinomainen mahdollisuus hankkia teatteriähky”, kuvailee järjestäjä Aapo Halme. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Ninni Juntunen, kuva Suomen ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n ylioppilasteatterifestivaalit järjestetään tänä vuonna Kuopiossa. Huhtikuun puolivälissä järjestettäville festivaaleille odotetaan satojen teatterilaisten lisäksi myös kaupunkilaisyleisöä. Pääjärjestysvastuussa olevan Kuopion ylioppilasteatterin (KYT) puheenjohtaja Aapo Halme kuvailee festivaalia ainutlaatuiseksi katselmukseksi ylioppilasteatterin tilasta. ”Missään muualla ei saa yhtä laajaa kuvaa siitä, mitä ylioppilasteatteri on. Festivaalit ovat myös erinomainen mahdollisuus hankkia teatteriähky ja testata sietokykyään sen suhteen, miten paljon pystyy katsomaan teatteria”, Halme kertoilee. Näillä näkymin kaikki SYTY:n 14 jäsenteatteria ovat tulossa festivaaleille. Pääohjelmiston lisäksi festivaalilla on laaja myös oheisohjelmisto, jonka levittäytytynee kaupunkilaisten pariin esimerkiksi katuteatterin muodossa.

KYT:n oma osallistuminen festivaalin pääsarjaan on vielä hivenen epävarmaa. Pienellä porukalla festivaalin järjestäminen ja esityksen hiominen samanaikaisesti on haastavaa. Halme on kuitenkin toiveikas. ”Ensimmäistä kertaa miesmuistiin on vaarana, että isäntäteatterilla ei ole festareilla omaa esitystä, mutta onhan tässä vielä aikaa. Meillä on kyllä metkumme”, Halme virnuilee. Ylioppilasteatterifestivaaleilla on perinteisesti ollut teatteria laidasta laitaan. Ohjelmistoa ei kuratoida, vaan jokainen teatteri saa tuoda festivaaleille mitä haluaa. Haastatteluhetkellä festivaalin ohjelmisto on vielä avoin, mutta jotain siitä Halme jo pystyy kertomaan. ”Tässä vaiheessa voin vasta spekuloida, mutta otaksun, että ainakin kolmeneljä esitystä käsittelee maahanmuuttoa ja/tai monikulttuurisuutta.”

Hilpeä komedia itsensä etsimisestä Savonlinnan Ylioppilasteatteri Kansankynttilän musiikkikomedia saa ensi-iltansa 10. maaliskuuta. – Raisa Savolainen, teksti & kuva

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Ammattilaisista koostuvat raadit arvioivat kaikki esitykset. Festivaaleilla jaetaan myös palkinto parhaasta kantaesitystekstistä sekä valitaan vuoden teatteriteko. Esityspaikkoina ovat muun muassa Satamankulma, Nuorisokeskus 44 ja

kaupunginteatterin Maria-näyttämö. Festivaali etsii myös talkooväkeä. Halukkaat voivat ilmoittautua sähköpostiosoitteeseen kuopionylioppilasteatteri@ gmail.com. Ylioppilasteatterifestivaalit Kuopiossa 15.–17.4.2016

Ninjutsu

Ylioppilasteatteri

Savonlinnan Ylioppilasteatteri Kansankynttilän musikaalisen komedian Unelmia ja konttoriongelmia teema on samaistuttava ja ajaton. ”Itsensä ja oman paikan etsiminen on juttu, minkä kanssa me kaikki jossain vaiheessa painiskelemme. Näytelmä tarkastelee teemaa huumorin kautta”, ohjaaja Aapo Alitupa taustoittaa. Näytelmän päähenkilö Viena (Maija Partinen) käy keskustelua sisäisten enkeleidensä ja demoneidensa kanssa. Vienan pomoa Kari Konttoria (Vesa Filppula) ohjaaja kuvailee vahvaksi ja mielenkiintoiseksi, hulvattomaksi vastavoimaksi. Ohjaaja kertoo Kansankynttiläteatterissa olevan hyvin organisoituneet tiimit säveltäjille, käsikirjoittajille, koreografeille, puvustajille ja näyttelijöille. Musiikkitiimin johtaja Ilari Lempiäinen sanoo Savonlinnan kampuksen taidepainotteisuuden näkyvän teatterissa. ”Tää on sitä opearttia. Monet eri

Kuopion ylioppilasteatterin Essi Hakkarainen (vas.), Aapo Halme ja Henna Eronen pohdiskelevat festivaalin aikataulutusta.

Opiskelijaninjoja Leppävirralla Opiskelijaninja-tapahtumassa Leppävirralla mitataan juhlakunnon lisäksi tiimityötä ja notkeutta. – Niina Turunen, teksti

Viena (Maija Partinen) ei tule toimeen

riehakkaan pomonsa Kari Konttorin (Vesa Filppula) kanssa. taidealat yhdistyvät teatterissamme”, Lempiäinen viittaa Savonlinnan kampuksen luokanopettajien koulutusohjelmaan, jossa keskeisenä läpileikkaavana elementtinä on draama- ja musiikkiteatterityö. Alitupa ohjaa ensimmäistä kertaa näin suurta musiikkinäytelmää. Tekijöitä on yli 20. ”Taitava näyttelijäkaarti, ammattimaiset muusikot livebändissä, kokeileva puvustus ja hienot koreografiat takaavat mieleenpainuvan teatterielämyksen,” ohjaaja kertoo. Lisätietoa: yoteatterikansankynttila.blogspot.com Unelmia ja konttoriongelmia ensi-ilta 10.3. Ainosalissa.

Leppävirralla järjestettävä Opiskelijaninja –tapahtuma on liikunnallinen rieha, jossa kilpailijat kiertävät rasteja neljän hengen joukkueissa ympäri Vesileppistä. ”Rastit ovat pääsääntöisesti liikunnallisia, mutta mukaan mahtuu myös muutama aivopähkinä. Rasteilla koetukselle joutuvat muun muassa tiimityö, vaistot, notkeus ja ketteryys. Parhaat palkitaan eri kategorioissa, esimerkiksi paras tiimiasu palkitaan”, tapahtumavastaava Hanna Kaikkonen kertoo Tapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. ”Halusimme kehittää uuden liikunnallisen opiskelijatapahtuman keväälle, ja Vesileppis areenoineen ja kylpylöineen tarjoaa siihen hyvät puitteet”, Kaikkonen kertoo. Tapahtumalle suunnitellaan jatkoa

myös yrityksille ja lapsille sopivaksi. Nyt tapahtuman järjestävät Hyvinvointi- ja liikuntakeskus Vesileppis yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia AMK:n kanssa. Lippuja voi ostaa ISYY:n toimistosta, CafeSavotasta ja Lippupalvelusta. Osallistumismaksuun kuuluvat muun muassa edestakaiset bussikyydit Kuopiosta, itse tapahtuma ja allasbileet iltajuhlineen. Pääesiintyjänä on rap-artisti Spekti ja juontajina stand up-koomikko Ali Jahangiri ja Juha Jylhäsalmi. Vaikka Opiskelijaninja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille, voivat kaikki yli 18-vuotiaat opiskelijat osallistua. Lisätietoa sivulta opiskelijaninja.fi. Opiskelijaninja Leppävirran Vesileppiksessä 8. huhtikuuta.

Ylioppilasteatteri

Kungfu-spektaakkeli ilman sanoja

Poimintoja Näyttelyopastusta viheltämällä?

Momotarossa, Joensuun ylioppilasteatterin historian suurimpiin kuuluvassa tuotannossa on panostettu sanojen sijaan puvustukseen, taisteluihin ja tanssiin.

Joensuun ylioppilasteatteri jätti pian ensi-iltansa saavasta suurtuotannostaan sanat pois ja keskittyi kungfuun. - Pasi Huttunen, teksti & Timo Ventola, kuva On tietysti mahdotonta sanoa, onko Joensuun ylioppilasteatterin Momotaro - Legend of the Peach Brought Boy hyvä vai huono, mutta lupauksensa eeppisyydestä se on lunastanut jo nyt. Samaan aikaan kun kriisissä kouristeleva Joensuun kaupunginteatteri julistaa paluutaan perinteisempään ja turvallisempaan ohjelmistoon, se ottaa pienelle näyttämölleen sanattoman, japanilaiseen legendaan perustuvan kungfu- ja tanssinäytelmän. Pahimmat pelot kaupunginteatteria uhkaavasta brezneviläisestä pysähtyneisyyden ajasta eivät näytä realisoituvan. ”Kaupunginteatterilla innostuivat heti kun tätä heille tarjosimme. Kymmenen näytöstä pienelle näyttämölle oli sovittu noin puolessa tunnissa. Teatterilla on ollut aika vähän ohjelmistoa nuorille ja opiskelijoille”, Momotaron tuottaja Mikael McKeough sanoo. Haastatteluun kerääntyneet tekijätiimin jäsenet eivät meinaa pysyä liitoksissaan intoillessaan teoksestaan. McKeough ja näytelmän ohjaaja ja pääpuvustaja Emmi Nylund arvioivat, että sanattomuudesta huolimatta näytelmästä ei tule vaikea. Taistelukohtauksiin, visuaaliseen näyttävyyteen, puvustukseen ja musiikkiin on panostettu paljon. Tarinassa persikasta löytynyt poika päätyy suureen seikkailuun, jossa riittää mystiikkaa, vaaroja ja ystävyyttä. Humoristisia koukkuja on, mutta myös draamaa. Nylund painottaa, että väkivalta näytelmässä tuo siihen jo itsessään vakavan sävyn. Sanattomuus tekee sen, että näytelmästä nauttiakseen ei tarvitse osata suomea, joten kansainväliset opiskelijat ja muut ulkomaalaiset pyritään houkut-

telemaan yleisöön. Lisäksi taistelulajien harrastajat, tanssijat sekä animesta ja itämaista kiinnostuneet löytävät varmasti kaikki teoksesta jotain ”Ja tässä on hyvä, koskettava tarina. Tavallaan näytelmä seuraa aika hyvin Hollywood-toimintaleffan kaavaa, joten ei siinä ole vaikea pysyä mukana. Sopivasti liioitelluilla liikkeillä ja ilmeillä pystyy kertomaan todella paljon”, Nylund sanoo. Taistelukoreografioista vastaava 12 vuotta taistelulajeja harrastanut Juho Ihalainen painottaa, että taistelukohtauksissa ei suoraan viedä lajia lavalle, koska se ei ole valmiiksi näyttävää. Sen eteen on nähty vaivaa, että taistelukohtaukset eivät näyttäisi näytellyiltä, sillä koko näytelmä rakentuu paljolti taisteluiden varaan. Apuna on se, että Momotaron roolin tekevällä Teemu Närhellä on myös taistelulajitaustaa. Samoin kuin esimerkiksi Tiikerin roolin tekevällä Karri Kejosella. ”Mustelmia tulee”, Ihalainen toteaa. Kaikkiaan tekijätiimissä on parikymmentä ihmistä ja lavallakin 14. Taistelukoreografioiden lisäksi olennaisessa roolissa ovat tanssijat, jotka ilmentävät neljää vuoden aikaa ja rytmittävät kerrontaa. Tuotanto on suurimpia Joensuun ylioppilasteatterin historiassa. Pelkästään taistelukohtauksia on harjoiteltu ensiiltaan tultaessa lähes vuosi. ”Tämä on vähän sellainen once in a lifetime –juttu”, McKeough sanoo. Momotaro – Legend of the Peach Brought Boy saa ensi-iltansa 8. huhtikuuta Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Lisätietoa osoitteesta momotarotheplay.wordpress.com

Sirkus

Huippua nykysirkusta Kuopiossa Kuopiossa vierailee kaksi huipputason kotimaista esitystä. Karhuryhmä Kollektiv –ryhmän vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Kuningasohjus yhdistää runoutta, musiikkia ja nykysirkusta. Se on kollaasi ajasta irtileikattuja ajatuksia, jotka aika ajoin riitelevät jopa itsensä kanssa. Gassot – Pettersson – Sinkkonen – Nurmelin -kvartetti puolestaan räjäyttää tajunnat fyysisellä teatteriesityksellä, joka sekoittaa estoitta yhteen klassista pantomiimia, pornoa, klovneriaa ja väkivaltaa. ”Dark side of the mime on löytöretki syvälle mustaan sisimpään”, tekijät kertovat ja lisäävät, että teos on K18.

Onko eläimellä oikeuksia? Onko eläimillä oikeuksia, kysytään Animalia Joensuun järjestämässä tilaisuudessa Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa 9. maaliskuuta kello 17. Puhumassa ovat Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä, filosofian dosentti Elisa Aaltola sekä tutkijatohtori Panu Pihkala. Kysymyksiin eläinten oikeuksista ja etiikasta voi vihkiytyä lukemalla tästä lehdestä sivulta 19 jutun, jossa pohditaan kissavideoiden eettisyyttä.

RajaSpeksi 2016 sairaalassa Tänä vuonna RajaSpeksin nimi on Töhö-osasto. Tarvitseeko sanoa muuta? ”Tänä vuonna Töhö-osaston sairaalahenkilökunta on kovan paikan edessä, kun päivystykseen ilmestyy nuori neitokainen pyytäen apua ongelmaansa. Saadaanko ongelma ratkaistua ja ennen kaikkea: miten? Tämä jää nähtäväksi henkeäsalpaavassa seikkailussa, jota rytmittää EKG:n puuduttavan tasainen piippaus, veitsenterävät diagnoosit ja tietenkin kahvitauot, jotka nyt lain mukaan vaan on pidettävä. Lavalla nähdään 10 näyttelijää, 10 tanssijaa ja 10-henkinen orkesteri”, ennakkotiedoissa revitään pelihousuja. Tänäkään vuonna emme kirjoita perinteistä teatterikritiikkiä speksistä, emmekä pohdi sen korkeataiteellisia ansioita, vaan otamme tuopillisen ja huudamme omstarttia kerta toisensa jälkeen. Nauramme. Hyväksymme. Jälkikäteen tiedämme olleemme osa joensuulaiseksi opiskelijaperinteeksi muodostuvaa näytelmäspektaakkelia, joka jo ensimmäisenä vuonnaan 2015 sai suuren suosion. RajaSpeksi 2016 esittää: Töhö-osasto ensi-illassa Kerubin salissa 6. huhtikuuta kello 19.

ISYY jakaa leipää Joensuussa Leipää on taas pitkään tauon jälkeen jaossa ISYY:n Joensuun toimistolla. Kaupoista ylijäävää leipää jaettiin aikoinaan ylioppilaskunnan Joensuun toimistolla kaikille tarvitsijoille. Nyt kaivattu toiminta on saatu uudelleen käyntiin. Ensimmäinen satsi katosi nopeasti tarvitseville. Varikko-hanke tuo leipiä keskiviikkoisin ISYY:n toimistolle, jos ylijäämiä on. Seuraavan kerran 16. maaliskuuta.

Kuningasohjus 18. maaliskuuta kello 19 ja Dark side of the mime 19. maaliskuuta kello 19 Sotkulla.

Kuopion taidemuseo tarjoaa Stage haltuun -tapahtumapäivänä kelle tahansa mahdollisuuden opastaa näyttelykierros haluamallaan tavalla. ”Millainen olisi viheltämällä toteutettu opastus? Voiko näyttelyn opastaa silmät kiinni? Miltä kuulostaisi opastus, jossa opas käyttää pelkkiä L-kirjaimella alkavia sanoja”, taidemuseon intendentti Marja Louni kysyy. Oppaiksi ryhtyvillä on vapaat kädet ja he saavat kutsua 5 kuulijaa maksutta mukaan. Kiinnostuneet saavat lisätietoa numerosta 017 182 633. Stage haltuun -tapahtumapäivät ovat la 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 13.00 – 15.00. Paikalla luvassa voi olla opastuksia, jollaisia ei aiemmin olla koettu, tai tulla kokemaan. Museossa nyt esillä olevassa My Silence – Hiljaisuuden ääni –näyttelyssä ei ole tekstillisiä teosesittelyjä vaan katsojia rohkaistaan keskittymään teosten herättämiin tunteisiin.

Dark side of the mimessa pantomiimi kohtaa pornon.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Hiljaisen näköinen mies Yli 25-vuotisen uran tehnyt kiintotähti, laulaja-näyttelijä Samuli Edelmann palasi viime vuonna Suomeen lähes vuosikymmenen ulkomailla asumisen jälkeen. Vaitonaisena. Mitä hänelle nykyään kuuluu, jos mitään? - Toivo Haimi, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

amuli Edelmann istuu elokuvateatterikeskus Tapion elokuvasalin ensimmäisellä rivillä ja tervehtii nyökkäyksellä. Väsyneen näköinen laulajanäyttelijä on arkisen näköinen: hän on pukeutunut tuulihousuihin ja harmaaseen collegepuseroon. Hiljainen Edelmann jaksaa silti hymyillä, kun istahdan hänen viereensä ja aloitamme haastattelun. ”Toista viikkoa ollaan elokuvan parissa oltu kiertueella”, Edelmann kertoo. Tappajan näköistä miestä on promotoitu kovalla tahdilla ja Suomea on kierretty tiuhaan. ” Missäs me ollaan käyty... Lahti, Mikkeli, Oulu, Hämeenlinna. Tätä Suomea ristiin rastiin”, Edelmann luettelee. Kiertue etenee Joensuusta vielä Kuopioon ja lopuksi Tampereelle. Rytmi on tiukka, sillä kullakin paikkakunnalla vietetään vain tunti, jonka jälkeen jatketaan matkaa. Mukana ovat Edelmannin lisäksi näyttelijät Martti Suosalo ja Maria Ylipää.

Miksiköhän Edelmann

vastaa kysymyksiini harvasanaisesti, jopa varovaisesti? Hänen mukaansa meininki on hyvä. Elokuvan kuvaukset sujuivat hyvin, ja elokuvaa oli mukava kuvata. Fiilis on hyvä ja samoin elokuvan vastaanotto. Vaikka meillä on vain vartti aikaa, se alkaa tuntua pitkältä ajalta, kun Edelmann vaikuttaa yllättäen vaitonaiselta. Samaa

Uljas 2 | 7. 3. 2016

ihmettelivät myös muiden lehtien edustajat. Yritän avata keskustelua hieman ja toivotan Edelmannin tervetulleeksi takaisin Suomeen: onhan hän perheineen muuttanut takaisin viime vuonna asuttuaan pitkään Maltalla. ”Se seikkailu meni jo, ja nyt mennään eteenpäin”, Edelmann tyytyy toteamaan vakavana ja ymmärrän, että nyt todella mennään eteenpäin.

Samuli Edelmann Syntynyt Porissa 21.7.1968 Laulaja-näyttelijä ura kestänyt yli 25 vuotta Näytellyt 15 TV-sarjassa ja 49 elokuvassa sekä levyttänyt 18 albumia Esiintyy seuraavaksi Lauri Nurksen ohjaamassa Presidentti-draamasarjassa, jota kuvataan parhaillaan

Kyseessä ei taidakaan olla rankasta

kiertuetahdista johtuva väsymys, vaan onko viihdetaiteilijan vaitonaisuuden taustalla jotain muuta: Edelmann varoo sanojansa, eikä halua puhua sivu suunsa. Hän on aikaisemmin kertonut, ettei osannut ennen suojata itseään tiedotusvälineiltä. Pienetkin asiat saivat median käsittelyssä suhteettoman isoja merkityksiä, eivätkä ne olleet enää Edelmannin

”Se seikkailu meni jo, ja nyt mennään eteenpäin

hallussa. Se, että kotimaista mediaa ei enää kiinnostanut hänen taiteensa, vaan yksityiselämänsä draama, oli hänen mukaansa syy siihen, miksi hän aikanaan muutti pois Suomesta. Edelmannin turhautumisen ym-

märtää, jos muistaa, kuinka avoimesti Edelmann aikoinaan puhui julkisuudessa alkoholismistaan. Tai jos muistaa, että aikoinaan uutisoitiin laajalti Edelmannin putoamisesta ruotsinlaivalta mereen. Siitä on tosin kohta 21 vuotta. Suomeen palaamisen syynä ja seurauksena ovat ilmeisesti uusi asenne. Tuppisuuna istuva laulaja-näyttelijä ei ole vaitelias väsyneisyyttään, eivätkä harvasanaiset kommentit ole välttämättä merkki hiipuvasta liekistä. Kenties kyseessä on uusi alku, keski-ikäisen taiteilijan tapa asemoida itsensä uudelleen. Ehkä aika ympärillä on vain muuttunut. Ehkä mies etsii uutta suuntaa itselleen ja taiteelleen. Suunta on tuntematon, mutta ainakin se on hiljainen.

Opiskelija-alennus -20% Meiltä myös volyymiripset Parturi-Kampaamo

Blue

moon

Päivi Haatainen 046 8878 270 Aira Juutinen 050 3011 032

Kauppakatu 55-57, Kuopio, puh. 017 2613 469

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Opiskelijoille Pizza 3 täytteellä ja limppari 9,00 e Noljakankaari 1-3, 80140 Joensuu Ma-to 16-24, pe 16-02, la 14-02, su 14-24

avoin.jyu.fi

- TERVETULOA -

Tavoitteena yliopistotutkinto? Aloita opiskelu avoimessa yliopistossa jo tänään! • Ilmoittaudu ja aloita opiskelu useimmissa oppiaineissa milloin vain • Opiskele verkkovälitteisesti missä vain • Opintotarjonnassamme lähes 50 oppiaineen opintoja

Valmentaudu korkeakouluopintoihin • Tutustu yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin - vahvistusta valinnoillesi • Valmistaudu yhteishakuun - opinnoista sisällöllistä hyötyä ja varmuutta valintakokeeseen • Sisällytä opintoja osaksi tulevaa yliopistotutkintoasi - nopeuta näin valmistumistasi • Hyödynnä avoimen yliopiston väylää ja kandidaattireittiä tutkinto-opiskelijaksi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO

AVOIN

Lisätiedot YLIOPISTO-OPETUS

avoin.jyu.fi • avoneuvo@avoin.jyu.fi • puh. 040 576 7760 30 VUOTTA

osuus

k au p pa r o c k 2 0 1 6

OKR

tabloidikoossa 15.3. Tilaa ja voita Samsung Galaxy -tabletti! asiakaspalvelu@karjalainen.fi

Sirkkalanpuisto Joensuu 17.-19.6.2016

VAIN

TUTUSTU!

k k / E 0 5 , 8 1 15,50E /kk

Diginä

n ltää digilehde

- sisä

Tarjous edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä. Tarvitsemme sähköpostiosoitteesi rekisteröitymistä varten.

JARI SILLANPÄÄ

YÖ POPEDA ERIN

teflon brothers NELJÄNSUORA ELASTINEN roope salminen & koirat joku paikallinen bändi

disco inferno

NALLEKOPLA kengurumeininki

MALTTI & VALTTI

osuuskaupparock.fi

Uljas 2 | 7. 3. 2016

The Finn Within Growing up in Canada Eric Bawden always knew that he was different but it wasn’t until he began his search for his birth mother that he discovered just how different. - Barry Reddin, text

very year thousands of people, from every corner of the world, apply to become Finnish. In 2015 alone there were 8,281 successful applicants for citizenship. A jaundiced eye could sneer at the table of statistics provided by the national immigration service and see the expected names of global trouble spots and conclude that economic opportunism rather than a sense of belonging, a sense of kinship or love of the Finnish way of life are the primary factors for the identity shift but what about those who are Finnish at heart, if not also by blood, and may not know it? Eric Bawden never quite fit in. Unlike his friends he enjoyed cross-country skiing before it was popular in Canada and listening to the music of Jean Sibelius while doing his homework. He had a passion for motor sports and even managed to compete on the Canadian rally circuit. One of the motor sport techniques that the young Eric tried to master was known as the ‘Finnish Whip’, and this blonde haired, blued eyed kid had a passion for learning about Canada’s indigenous cultures and their traditions of log-house building and fishing. ‘We would go to a cottage and sauna, drink wine in front of the fire and fall asleep at the rising of the dawn.’ The city-boy even opted to forego the urban life in favour of a rural paradise, a small farm complete with a wood burning Tulikivi stove. Indeed Eric was different. He had been put up for adoption in 1947 in Ottawa and was raised by a British couple: his adoptive father was a banker and his mother was ‘a very pious woman; the daughter of an English Congregational Minister.’ It was his religious mother who encouraged Eric to listen to the small, quiet voice inside him, the one that encouraged him to design and build his own house, to cycle over 700 km to New York City to see the World’s Fair and the one he had been unknowingly having a conversation with his whole life: the voice that urged him to write letters to his birth mother. ‘The letters would always start, “Dear Mother: Thank you! I know this letter will never reach you because I do not know where to mail it, but I feel I must write anyway.” So the top drawer of my dresser became the mailbox.’ Throughout his life Eric wondered where his ancestors ‘sat around their fire to keep warm,’ and prompted by the impending birth of his own son, he began

the arduous task of finding his birth mother and discovering his roots using the little information that he had: his birth mother was single and a stenographer at the time of his birth. ‘Adopted children are never born, they arrive. I never heard my parents say ‘’When Eric was born.’’ it was always, “When Eric arrived.’’ This realisation was driven home when Eric obtained his Adoption Order which revealed that during the adoption process Eric’s name had been changed. Eric James Bawden had originally been Richard Louis Edward. ‘I realised, I had been born. Not only that, I was someone else before I was Eric.’ He also realised that he finally had a name to aid in his search. Eric surmised that he had probably been born at the Grace Hospital in Ottawa and that they would likely have medical information on file regarding his birth, but there was a hitch in the plan. While Eric assumed his birth mother’s surname was Edward he didn’t have her first name. He decided to consult that quiet voice within once more and at 7:35 pm, Palm Sunday, 1984, Eric got an answer. ‘I turned to my wife and said, “I believe my mother’s name is Doris.” She asked, “What makes you think that?” He had to respond that he didn’t know but by now Eric had come

Eric and his wife at the churchyard in

Lohja in 2012.

to trust that little voice and proceeded in his search for Doris Edward. The next step took him to the Canadian National Archives, through every

Doris (2nd from right), her brother and cousins at the churchyard in Lohja in 1938.

phone book in Ontario, and through six months of calling strangers in his search for Doris before the little voice came to his aid once more, this time in a dream prompted by his son’s Rubik’s cube. ‘In my dream I was playing with the Rubik’s Cube but as each piece fell into place, instead of a colour appearing it was a piece of a puzzle and part of a woman’s face that would appear. When I awoke I realized I had to review my logic.’ Eric decided to work off of the only other piece of information he had, that his birth mother had been a stenographer for a company called Consolidated Glass from 1948 to 1953. The company itself had folded in 1956 but the resourceful Eric managed to track down someone who had worked there and who remembered Doris, but Edward was not her real surname, it had been changed from something Scandinavian. The trail appeared to be about to grow cold when a former company payroll clerk was able to give Eric the number of Doris’ brother. Within a few days Eric was calling Doris at her Los Angeles home and uncovering a heritage that suddenly put everything

that had seemed different about him into perspective: the cross country skiing, the rally car driving, the love of Sibelius. He was a Finn. He learned that his mother’s actual surname was Kuusivirta, that his ancestors hail from Ylläsjärvi and that for 350 years they have been living and farming on the same piece of land. Eric began became fascinated with the Shamanic traditions of the Finno-Ugric people and believes that his journey reflects the traditions of seeking help and guidance from the spirit world which lead him to his mother and his heritage. ‘Helpers were in the right place at the right time.’ Today Eric is working with Finnish Sha-

manic tradition experts such as Dalva Lamminmaki in Joensuu to discover how to tap into that ancient tradition to consciously connect with ancestors in order to help others. In 2012 he visited his ancestral home, finally seeing where his people sat around their fire to keep warm, and was delighted to find that it too was a wood burning Tulikivi stove.

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Matkalla kotiin Huoletonta vuokra-asumista kaikkiin elämäntilanteisiin

Varaa oma kirppispaikkasi! RETU: E P U S Ä N N Y HYÖD väh. 4 viikoksi tä y ö p ti n y y m a ra a v ivää hintaan 22 € / 7 pä

28 € 7 ptäiviavräauäs Net pv 26€/7

VARAA SI: A PAIKK

it Meillä vo si y ö tä seurata p yös m myyntiä s netis ä!

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä! Tutustu kohteisiin www.avara.fi

Uljas 2 | 7. 3. 2016

 /avarakodit

#matkallakotiin

KIRPPUTORI & YRITYSTORI

Raatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730

MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

ISYY:LLÄ ON ASIAA ISYY opiskelijan asialla

SYY on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, joka perustettiin vuonna 2010, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät. ISYY palvelee yliopiston opiskelijoita kaikilla kolmella kampuksella ja sen jäsenistössä on tällä hetkellä 13 245 opiskelijaa. ISYY on opiskelijoiden edunvalvontajärjestö ja äänitorvi, joka pyrki saamaan opiskelijoiden ääntä kuuluviin niin kaupunkien kuin kansallisen tason päättäjien suuntaan. Vuonna 2016 ISYY:n toiminnan keskiössä ovat muun muassa kevään 2017 kuntavaaleihin valmistautuminen, vaikutustyö kansainvälisten opiskelijoiden palvelujen parantamiseksi sekä huonon opiskelija-asuntotilanteen parantaminen. Kuntavaalien suhteen ISYY pyrkii vaikuttamaan

puolueiden kunnallisjärjestöihin yhdessä sidosryhmien kanssa opiskelijoille tärkeiden, edustajistossa määritettyjen kuntavaalitavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla ISYY tekee vaikutustyötä Itä-Suomen yliopiston suuntaan suomen kielen kursseihin ja urasuunnittelupalveluihin kohdennettujen varojen nostamiseksi. Opiskelija-asuntotilanteen parantamiseksi ISYY tekee vuonna 2016 selvityksen opiskelija-asuntojen hankkimisesta. Edunvalvonnan lisäksi ISYY tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa huoltaakseen ja hoitaakseen opiskelijoiden henkistä ja fyysistä jaksamista. ISYY:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen ylipiston ja muiden opiskelijajärjestöjen,

kuten SYL:in, lisäksi muun muastoimihenkilöä, jotka toimivat eri kampuksilla. sa opiskelijoiden terveydenhoitosäätiö YTHS sekä opiskelijoiden asuntosäätiöt KUOPAS ja Joensuun Elli. ISYY toteuttaa yhdessä Itä-Suomen korkeakoulujen kanssa SYKETTÄ –korkeakoululiikuntapalvelua, joka tarjoaa monipuolisia matalan kynnyksen liikuntapalveluja korkeakouluopiskelijoille. ISYY:n ylin päättävä elin on kahden vuoden kaudelle valittavalla 39 jäsenisellä edustajistolla. Toimeenpaneva elin on edustajiston valitsema hallitus, jossa vuonna 2016 on yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2016 on joensuussa toimiva Juho Ikonen. Lisäksi ISYY ISYY:n hallituksessa toimivat (vasemmalta) Matti Nivala, Elina muodostaa kampusvaliokuntia Kilponen, Janne Kylämäki, Maarit Hotanen, Teemu Huikuri, Juho ja jaostoja. LuottamushenkiIkonen, Juho-Pekka Maunula sekä kuvasta puuttuvat Isaac Adaam ja Laura Carman. löiden lisäksi ISYY työllistää 18

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

ISYY:n lihalla

Peli-illoissa tärkeintä ei ole voitto vaan jalo kilpa

Tiedotussihteeri Mitchell reporting for duty ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen.

len Paula Mitchell, Siilinjärveltä maailmalle lähtenyt wannabe-juoksija, Hercule Poirot’n

suurin fani ja idealisti, joka uskoo että viestinnällä voi muuttaa maailmaa. Paluumuutin kotikonnuille vuoden alussa ja otin harteilleni ISYY:n tiedotussihteerin manttelin. Pääpaikkani on Kuopiossa ja sieltä käsin vastaan kaikkien kampusten tiedotus –ja viestintäasioista. Tällä hetkellä ISYY:n viestinnässä polttavimpia asioita ovat luonnollisesti opintotukileikkausten mukanaan tuomat muutokset. Pyrimme reagoimaan tilanteeseen nopeasti ja rakentavasti niin, että jäsenistömme tietää missä mennään ja opiskelijoiden ääni kuuluu päättäjille asti. Muuten työnsarkaa on muun muassa ISYY:n yleisen viestintäohjeistuk-

sen ja –strategian päivittämisessä . Minuun voi olla

Kuka: ISYY:n tiedotussihteeri

yhteydessä kaikissa viestintään ja tiedottamiseen

Mitä: Koordinoi ylioppilaskunnan tiedotusta sekä kouluttaa henkilökun-

opiston ylioppilaskunnan (ISYY) alaisuudessa toimiva

Pelikerho pähkinänkuoressa

liittyvissä asioissa. Pyrin omassa työssäni rakentamaan ISYY:lle

taa ja luottamushenkilöitä viestinnän

lautapelikerho. Kerho järjestää viikoittaisia peli-iltoja,

Mitä: Vapaamuotoista lautapelailua ja yhdessäoloa rennossa

viestintää, joka on ylioppilaskunnan ja jäsentensä

asioissa. Tehtäviin kuuluu myös ISYY:n

joissa pelataan erilaisia lauta-, kortti- ja noppapelejä.

hengessä. Kerhon pelihyllystä löytyy lautapelejä jokaiseen

näköistä - kantaaottavaa, katu-uskottavaa ja kiinnos-

viestinnän kehittäminen ja viestintään

Tapaamiset ovat kaikille avoimia sekä maksuttomia tilaisuuk-

makuun.

tavaa. Opiskelijoille toivotan tsemppiä kevääseen ja

liittyvien asioiden valmistelu ja esittely

sia ja kaikki ovat tervetulleita mukaan pelaamaan.

Missä: ISYY:n kokoustila Haltia-rakennuksessa (Yliopistokatu

haluan muistuttaa että yksikin ihminen voi saada

hallitukselle.

7, 80100-JOENSUU)

muutosta aikaan, joten äänet kuuluviin!

Missä: Kuopion kampuksella

oensuun ylioppilaiden pelikerho on Itä-Suomen yli-

Peli-illoissa pelataan pelikerhon hyllystä löytyviä ja pelaajien itse paikalle tuomia lautapelejä, joten pelejä löytyy taatusti

Milloin: Joka torstai, alkaen klo 15:00. Paikalle voi tulla jousta-

jokaiseen makuun. Tervetuloa mukaan pitämään hauskaa

vasti ja pelaaminen jatkuu iltaan saakka.

lautapelien parissa!

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell Uljas 2 | 7. 3. 2016

LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Integrity

- Itäinen Turhan Tietäjä

Entinen nuoriso on pilalla

un minä olin nuori, aikuiset eivät olleet pilalla. Internet oli tukevasti minun sukupolveni hallussa. Yli 25-vuotiaat olivat harvinaisuus keskustelupalstoilla, blogeissa tai IRC-Galleriassa ( joka oli muuten paras sosiaalinen media ikinä), kolmekymppisistä ja sitä vanhemmista puhumattakaan. Kenenkään sedät tai tädit eivät pyörineet netissä kommentoimassa uutisia argumentaatiovirheillä. Kenenkään isovanhemmat eivät käyneet tykkäilemässä patavanhoillisista mielipiteistä ja jakelemassa ahdasmielisiä propagandakirjoituksia. Nykyään suuret ikäluokat ovat sekä internetissä että pilalla. Joka tuutista tuntuu puskevan kaikkitietäviä keski-ikäisiä, jotka hokevat samaa asiaa kuin keski-ikäiset ihmiset aina eli sitä, kuinka nuoriso on laiskaa ja kuritonta. Kaikkialla näkee setämiehiä toistamassa nykyään niin suosittua mantraa vaikeista päätöksistä, jotka on pakko tehdä. On kuulemma pakko leikata opintotuesta, koska siihen ei mukamas ole tässä taloustilanteessa varaa. Suuret ikäluokat ovat talouskriisin myötä saaneet päähänsä ajatuksen omasta erinomaisuudestaan ja siitä, että koska he aikoinaan opiskelivat lainarahalla ilman opintotukea, on nykynuortenkin pakko tehdä niin. Ai niin, myös armeijassa pitää nykyään olla mahdollisimman epämukavaa, koska 80-luvun alussakin oli. Keski-ikäiset, keskiluokkaiset ja keskivartalolihavat ihmiset ovat ilmeisesti hiljattain oivaltaneet, että sosiaalista mediaa voi käyttää oman egonsa pönkittämiseen. Erityisesti facebookissa törmää nykyään lähes päivittäin sankarillisiin

Sanna Hukkanen | Korpi

entisiin nuoriin, jotka kehuskelevat tarinoillaan siitä, kuinka he opiskelivat lainarahalla ja työllistyivät heti valmistumisen jälkeen maksamaan lainojaan pois. Ilmeisesti tällainen vaati suuriakin ponnisteluja aikana, jolloin työmarkkinat olivat vakaita, korkeakoulututkintoja arvostettiin ja inflaatio söi opintolainoista suuren osan pois. Ennen kaikki oli toisin, mutta nykyään mikään ei ole toisin. Vanhoina hyvinä aikoina aikuiset uskoivat kansakunnan yhteiseen tulevaisuuteen ja halusivat jälkeläisillään olevan paremman elintason kuin itsellään. Tänä päivänä ikääntyvien ihmisten missiona on kaikesta päätellen syyllistää nuoria ja laittaa lapsensa maksamaan hinta siitä, että suurten ikäluokkien päätöksillä talous romutettiin, ympäristö saastutettiin ja hyvinvaltion rippeetkin leikattiin olemattomiin. Sitten, kun olen vanha, aion kyllä mennä kaikille mahdollisille foorumeille huutamaan, kuinka silloin kun minä olin nuori, ei kenelläkään ollut mitään töitä. Jouduttiin tekemään töitä palkatta, koska sillä sai hyvää näkyvyyttä ja se näyttäisi hyvältä CV:ssä sitten joskus, kun pääsi oikeaan työhaastatteluun. Piti reissata jatkuvasti silppu- ja keikkatöiden perässä. Ei pystynyt asettumaan aloilleen, perustamaan perhettä eikä hankkimaan lapsia, joille paasata näiden olevan pilalla. Toivo Haimi Panee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa ja kulttuuria kieroon.

1 2

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) C ______ kin kuuntelemalla tutustuu espanjalaisuuteen, vaikka teos on ranskalaisen. (7) B) Moni Itä-Suomen yliopiston opiskelija on paikkakuntansa yh _____ ulun kasvatti. (6)

Minkä ritarikunnan Henrik III perusti 1578? Se sai vaikutusvaltaa Bourbon-sukuisten hallitsijoiden aikana. Sitä tarkoittava termi yhdistettiin pian pystyvyyteen millä tahansa alalla; myöhemmin ansiokkaaseen toimintaan keittotaidon saralla. Jotkut väittävät nimen juontuvan siitä kun kokin esiliinan nauhoja verrattiin ritarin olkauhoihin. Toiset puolestaan väittävät sen viittaavan nauhaan, jonka varassa ritarin kunniamerkki roikkuu. Erään teorian mukaan ritarit tulivat tunnetuiksi gurmandeina ja antoivat aiheen sanonnalle: ”Sehän on ______ ______ arvoinen ateria.” Sen katsottiin myös tarkoittavan ”erittäin taitavaa keittäjätärtä”. Kyseessä oli jonkun kuuluisan keittiömestarin opissa harjoitellut osaava naiskokki. Nykyisin nimitystä käytetään maailmanluokan ruoasta ja sen valmistajista, sukupuolesta riippumatta. Pariisissa perustettiin vuonna 1895 tätä nimeä kantava kokkikoulu. 1) Chaîne de Rôtisseurs. X) Cordon Rouge. 2) Cordon Bleu.

Millä nimellä tunnetaan Wendy Northcuttin ideoima, naama virneessä myönnettävä palkinto? Sen saa Homo sapiens-lajin yksilö, joka on poistanut perimänsä ihmislajin geenistöstä ”erityisen typerällä tavalla” ja parantanut näin selviytymismahdollisuuksiamme. Perimänsä voi poistaa kuolemalla tai steriloimalla itsensä. Myös vahingossa tapahtunut sterilointi otetaan huomioon. Ehdokkaaksi pääsemiseen lasketaan lisääntymiskyvyttömyys, mopon keuliminen eli harkintakyvyn pettäminen, oma-aloitteisuus, syyntakeisuus. Mikäli tapahtuman aikana kuolee sivullisia, joiden perimä olisi mahdollisesti ollut hyödyksi, palkintoehdokas hylätään. Kaksi suomalaista on päässyt ehdokkaaksi: mies, joka jäi kemikaalivaunun alle irrotettuaan sen liikkuvasta junasta. Mies, joka kuoli istuessaan keskiyöllä moottoritiellä tarkoituksenaan pysäyttää ohiajava auto. 1) Einsteinin palkinto. X) Darwinin palkinto. 2) Newtonin palkinto.

Kuka voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden vuonna 1956? Noustessaan mestariksi hän oli vain 21-vuotias, tuolloin kaikkien aikojen nuorin. Hänet muistetaan ensimmäisenä sekä nyrkkeilyn olympiakultamitalin että ammattilaisten raskaansarjan maailmanmestaruuden voittaneena. Mestaruutensa hän menetti Ingemar Johanssonille 1959. Voitti sen takaisin uusintaottelussa ja rikkoi ensimmäisenä nyrkkeilijänä säännön ”They never come back”. Kun maailmanmestari on kerran menettänyt tittelinsä, hän ei ikinä voita sitä takaisin. 1) Floyd Patterson. X) Muhammad Ali. 2) Joe Frazier.

Minkä pituus on 562 km, ja se on kapeimmillaan vain 33,3 km leveä; leveimmillään noin 240 km? Sen pinta-ala on noin 75 000 km². Sijaitsee mannerjalustalla ja on suhteellisen matala. Keskisyvyys on 120 metriä leveimmillä kohdilla ja laskee noin 26 metriin matalimmillaan. Syvin kohta on noin 180 metriä. Sen alapuoliset rakennustyöt aloitettiin 1987. Lentokoneella sen ylitti ensimmäisenä Louis Blériot vuonna 1909. Lento kesti 37 minuuttia. Ranskaksi nimi on La Manche eli ”Hiha”. 1)

Doverinsalmen. X) Englannin kanaalin. 2) Biskajanlahden.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 2 | 7. 3. 2016

Oikeat vastakset sivulla 32.

VIELÄ EHDIT, PÄÄPALKINTO

15 000 €! Kuka tahansa voi osallistua. www.startmeup.fi Kilpailuaika 1.2. - 31.3.2016 Verkkosivuilta löydät myös yhdeksän tarinaa siitä, mihin vahvalla visiolla ja tinkimättömällä asenteella päästään. Inspiroidu ja osallistu!

Uljas 2 | 7. 3. 2016

V ITA AITIO JOKIPOIKIEN PLAY-OFF PELIIN 16.3. Osallistu 14 hengen aition arvontaan liittymällä Iso Myyn Tapahtumaklubiin Promenadin kosketusnäytöillä. Voittaja arvotaan 15.3.2016 mennessä liittyneiden kesken.

Katso mitä muuta Iso Myyssä tapahtuu www.isomyy.fi · Kauppakeskus Iso Myy, Torikatu 25, Joensuu

Uljas 2 | 7. 3. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: armenia teisko 2 X 1 X