Uljas 1/2018 by Uljas

2018

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Opiskelijan olkapää Ainejärjestöille halutaan omat häirintäyhdyshenkilöt, vielä puuttuu toteutus sekä avoin keskustelu. >> 19 Opiskelijat pääsevät tekemään ennustemalleja sote-datasta, jossa riittää louhittavaa vuosiksi. >> 18

Tähtää tavoitteisiisi säästämällä Me haluamme olla mukana tekemässä omistaja-asiakkaidemme haaveista totta. Säästämällä se on mahdollista. Omistajaasiakkaana ostat ja myyt rahastoja kuluitta.

Aloita säästäminen: op.ﬁ/aloita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy

NETISSÄ teatteri.jns.fi OPISKELIJALIPPU ESITYSPÄIVINÄ VAIN 6-8 euroa

ANNA KARENINAN tuore ja valloittava tulkinta vie Leo Tolstoin intohimoisen rakkaustarinan pyörteisiin tsaarinajan Pietarin ja Moskovan seurapiireihin. TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA pohjaa Väinö Linnan menestysteokseen Suomen itsenäistymisajasta. Keskiössä on kahden torppariperheen kasvatin, Akselin ja Elinan rakkaustarina.

Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio Puijonkatu 16, 70110 Kuopio 017 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla! Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun (kohdassa Vuokralaisille), minkä jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin. Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

Uljas 1 | 5.2.2018

OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com

Uljas 1/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Joensuuhun rakennetaan li-

12-13: Vallantavoittelijat. Jarmo Korhosen kirja

sää opiskelutiloja. Liikuntailtapäivänä voi lähteä urheilemaan vaikka talvipakkaseen.

pakottaa kysymään, mikä hänen motiivinsa on. 16: Alkoholilaki. Jos esimerkiksi ainejärjestö

5: ISYYn hallitus. Uusia hallituslaisia työllistää

erityisesti Savonlinnan kampussiirto.

ottaa tilaisuudessa maksua juomasta, tavalla tai toisella, se vaatii anniskeluluvan.

6: Kansi. Mari Tirronen on innoissaan aloitta-

17: Seksirobotit. Tuulia Reponen pohtii, miten

massa työnsä Joensuun kampuksella. Tirronen on yliopiston toinen opintopsykologi.

käy ihmisten välisen empatian kun seksiäkin saa jo robotilta ilman suttuista tunteista puhumista.

8: Tutoring. Despite culture sharing, new inter-

national students are still not well represented in Finnish groups.

kaikki instituutiot koville. UEF vastasi haasteeseen ja perusti Vaikuttavuuden talon.

halutaan omat häirintäyhdyshenkilöt, mutta kukaan ei vielä tiedä miten eikä asiasta oikein haluta puhua julkisesti.

14: Sykettä Dream Team. Ryhmä opiskelijoita

testaa erilaisia liikuntamuotoja ja raportoi niistä muille.

21: Kaupallistaminen. Outi-Maaria Palo-oja huomasi väitöstyössään, että valtasuhteet ohjaavat yliopisto-osaamisen kaupallistamista.

20: Jumalia turisteille. Veistostyöllä vähäva-

raisellakin on Intiassa mahdollisuus toimeentuloon. Sanni Sivonen väitteli turistitaiteesta Intiassa. 22: Pisarat XV. Joensuun ylioppilasteatterin

näytelmäkokonaisuus käsittelee rumuutta. 26: Kolumni. Saako köyhällä olla koira? Saa,

jos kantaa siitä vastuun kuten myös muista asioista, sanoo Elisa-Maria Heikkinen.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

aikuttavuus on yksi tämän hetken trendi-ilmaisuja työelämässä. Työtä mitataan muun muassa sillä, paljonko on tehty kauppaa, montako tykkäystä somessa on saatu ja kuinka monessa tapaamisessa on ehditty käydä. Lisäksi seurataan sellaisia asioita kuin asiakastyytyväisyys, ennusteiden toteutuminen ja lisäarvon tuottaminen. Yhdessä näistä kaikista muodostuu kokonaisuus, josta puhutaan yleisesti vaikuttavuutena. Sen mittaaminen on kova juttu erityisesti vaikuttavuusinvestoimisessa (engl. impact investing). Ajatus menee niin, että jos vaikuttavuutta ei tiedetä, ei myöskään osata aidosti arvioida, oliko tehty työ hyödyllistä. Vaikuttavuudella voidaan tarkoittaa jotain tarkkaa, teknistä mittaria (tuotto kasvaa, lääke tehoaa, jonot lyhenevät). Lisäksi se voi tarkoittaa yksilön tai ryhmän saamaa hyödyn tai merkityksen kokemusta. Työelämä ei arvatenkaan ole yksi muuttumaton kokonaisuus. Puhun tässä lähinnä niistä aloista, joissa vaikuttavuus on päivän iskusana. Mistä sitten huomaa onko oma tekeminen vaikuttavaa? Yleensä tätä lähestytään täsmennysten tai numeroiden kautta. Salilla käyvä ihminen haluaa tietää, ”mihin tämä liike ottaa” ja liike-elämässä kysytään ”paljon sä tienaat”. Se on yhdenlaista vaikuttavuuden kartoittamista.

18: Vaikuttavuuden talo. Sote-uudistus laittaa

19: Häirintäyhdyshenkilöt. Ainejärjestöille

Kulttuuri

Vaikuttavuuden tragedia

”Samalla voisi kieltää kai-

ken seksin, joka ei lisää empatiaa. Ensimmäisten joukossa listalla olisivat yhden illan jutut. Kokonaan toinen kysymys olisi kuka asiaa valvoisi. s. 17

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Jussi Turunen, Iisa Manninen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Nina Räsänen, Riikka Kujala, Marie Pignot, Aderemi Fayoyiwa,

Tuuli Hyppänen, Ari Tervashonka, Tuulia Reponen, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Helena Byman, Venla Okkonen, Maija Luhtasela, Saara-Maria Muurinen, Jenni Kuosmanen, Pietari Akujärvi, Laura Väänänen, Niina Karttunen, Mikko Aaltonen, Elisa-Maria Heikkinen, Itäinen Turhan Tietäjä

On paljon tilanteita, joissa ihmiset katsovat ensiksi muita

saadakseen arvon tekemisilleen ja jopa omalle itselleen. Kun joku sanoo haluavansa tehdä vaikuttavaa työtä, mielestäni se tarkoittaa lopulta toivetta, että omalla työllä olisi merkitystä ja sitä arvostetaan. Tässä piilee yksi elämän pienistä murhenäytelmistä, sillä merkitystä saati arvostusta ei saa automaattisesti mistään. Kenelläkään yksilöllä ei ole velvollisuutta ilman tarkempaa tietoa arvostaa toisen tekemisiä saati pitää niitä merkittävinä. Tämä saattaa kuulostaa kylmältä, mutta periaate on lopulta yksinkertainen: kun ei tiedä tai ymmärrä, ei voi olla mielipidettä. Tai voi olla, mutta se jää vain mielipiteeksi. Arvostus – kuten muutkin tunteet – on siitä erikoinen tapaus, että sitä riittää jokaisella vain määränsä verran. Minä en voi arvostaa kaikkea mitä maailmasta löytyy, eikä kukaan onneksi pyydä sellaista. Voin toki aina lähtökohtaisesti kunnioittaa muita ja hieman eri asia on, että asiakseni metsästäisin arvostusta sillä, kuinka vaikuttavaa tekemiseni on. Vaikuttavuuspuheen takana on turhan usein kuva ihmisestä välineenä, numerona tai nukkena, jolta haetaan sekä aikaa, rahaa että kiitosta. Jussi Turunen

”Teko oli suorastaan profetiallinen. Toimittajalta | Mitä opin tänään Häirintäyhdyshenkilöistä käsittelevään juttuun oli vaikea löytää haastateltavia. Pohdin, eivätkö ihmiset halua antaa tällaiselle aiheelle kasvojaan, koska aihe on niin vaikea. Mielestäni nimenomaan vaikeiden asioiden esilletuominen olisi ensisijaisen tärkeää, jotta hyvä yhteishenki eri yhteisöjen välillä säilyisi. Hiljaisuus aiheen ympärillä on huolestuttavaa. Toivoisin, että avoin keskustelu häirintätapausten yleisyydestä madaltaisi häirintää kokeneiden kynnystä hakea apua omaan tilanteeseensa. Helena Byman

Uljas 1 | 5.2.2018

Uutiset GALLUP Mitä odotat tältä vuodelta? Iisa Manninen, Helena Byman & Nina Räsänen

Kuopio

Jenni Ikonen Lääketiede, 5. vsk. - Lähden kevääksi vaihtoon Meksikoon. Odotan vaihdolta espanjan kielen kehittymistä, uusia kokemuksia ja näkökulmia asioihin.

Timo Eronen Lääketiede, 5. vsk. - Odotan Suomelle ainakin yhtä Olympiamitalia.

Joensuu Hanna Hänninen Kirjallisuus, 1. vsk. - Odotan muuttoa yhteen poikaystävän kanssa, valmistumista konservatoriosta, tulevaa kolmen viikon reissua Varsovaan, ainejärjestön hallitustoimintaan liittyviä asioita ja kaikkia kivoja tapahtumia, joissa saan viettää aikaa ystävieni seurassa.

Silja Siltovuori Suomen kieli, 1. vsk. - Odotan tulevia haalarikastajaisia ja tulevaa Ranskan reissua lokakuussa. Lisäksi toivon, että yliopistoelämä alkaisi tuntua tutulta eikä kaikki olisi niin uutta ja ihmeellistä koko ajan.

Tilannekatsaus

Joensuuhun lisää opiskelutiloja ja -asuntoja Syksyllä Savonlinnasta Joensuuhun muuttava taito- ja taideaineita painottava opettajankoulutus on aiheuttanut Joensuun kampukselle mittavat rakennustyöt, tiedottaa Itä-Suomen yliopisto. Kampuksen rakennuksia remontoidaan tällä hetkellä siten, että opettajankoulutus pääsee alkamaan kunnolla tulevana syksynä. Naturarakennusta remontoidaan parhaillaan sopivaksi kotitalousopiskelua varten ja Taitolaan sijoitetaan käsityön opetus. Educa-rakennuksen on tarkoitus tarjota tilat lastentarhanopettajankoulutukselle, sekä kuvataiteelle ja musiikille. Educalle rakennetaan myös monimediatilat, joka mahdollistaa esimerkiksi äänimaisematutkimuksen, kuten virtuaalitodelli-

suuden sovellukset 360-äänimaisemassa. Tiloihin on rakenteilla myös äänitysstudio musiikkiteknologian opiskelua varten. Lisäksi kampusalueelle on tuloillaan opiskelijaasuntoja, jotka rakennuttaa Joensuun Elli. Asuntojen yhteyteen tulee ravintola. Asuntojen takia kampukselle tehdään uusi katuliittymä Tulliportinkadulta. Kampusalueelle tulee mahdollisesti myöhemmin muita rakennuksia myös Yliopistokadun puolelle, jotka tuovat mukanaan uudenlaisia palveluita sekä asumista kampukselle. Rakennusten kaavoitus käynnistyy kevättalvella. Iisa Manninen

Kauppatieteiden laitos haluaa kansainvälisen laatuleiman Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos on liittynyt The Association to Advance Collegiate Schools of Business (AACSB International) -verkostoon, joka on kauppatiedettä edustaville yliopistoille myönnetty kansainvälisesti arvostetuin laatuleima. Verkostoon liittymisellä halutaan vahvistaa ja kehittää kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatua, kertoo Itä-Suomen yliopiston tiedote. Akkreditointivaiheeseen tulee sisältymään jatkuvan kehittämisen tavoite, jonka saavuttamista tuetaan kotimaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä, uusilla innovaatioilla sekä koulutuksen vaikuttavuuden mittaamisella. Kauppatieteiden laitoksen johtajan, apulaisprofessori Saara Julkusen mukaan kauppatieteiden laitoksen visiona on vuoteen 2030 mennessä olla kansainvälisesti houkutteleva korkealaatuisen koulutuksen koti.

Laitos on alkanut tehdä yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pyritään lisäämään ItäSuomen alueen elinvoimaisuutta ja helpottamaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. ”Yhteistyö sisältää esimerkiksi yritysvierailuja, opetuksen kehittämistä vastaamaan työelämän tarpeita, tutkimusyhteistyötä, vuosittaisia kohtaamisia liiketoiminnan kansainvälisten edelläkävijöiden kanssa sekä alumnitoimintaa”, täsmentää yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden varadekaani, professori Matti Turtiainen. Turtiaisen mukaan opiskelijoiden urapolut helpottuvat, kun he tulevat tutuiksi yritysten edustajien kanssa jo opiskeluvaiheessa. Iisa Manninen

Savonlinna Thomas Viik Kasvatustiede, 3. vsk. - Odotan Joensuuhun muuttoa ja opintojen siellä jatkumista. Myös jalkapallon MM-kisoja ja lavatansseja odotan.

Linnea Lintunen Kasvatustiede, 2. vsk. - Ikimuistoista viimeistä kevättä Savonlinnassa. Yhdessäoloa ja nauttimista. Jää kyllä aika haikea fiilis.

Uljas 1 | 5.2.2018

Ylös, ulos ja liikuntailtapäivään Perinteeksi muodostunutta liikuntailtapäivää vietetään tänä keväänä tiistaina 13. helmikuuta kaikissa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeissa kello 12–16. Iltapäivä on opetuksesta vapautettua aikaa, jonka aikana opiskelijat ja henkilökunta voivat käydä virkistäytymässä ja liikkumassa päivän monipuolisen tarjonnan mukaan. Vuodenajan mukaan tarjolla on runsaasti ulkoliikuntamahdollisuuksia. Kuopiossa on mahdollista lähteä opastetulle hiihtoretkelle Pilpan Majalle, kokeilla ratsastusta Savisaaressa tai luistella Kuopion torille jäädytetyllä radalla. Kuopiosta tarjoutuu myös ilmainen meno-paluukyyti bussilla Kasurilaan tai Tahkolle. Joensuussa voi pakkasen paukkuessa pelata

hankifutista, hioa maastohiihdon tekniikkaa kilpahiihtäjä Petri Torvisen opastuksella, laskea pulkkamäkeä tai lähteä ratsastamaan. Kolille voi lähteä alennetuin hinnoin laskettelemaan, patikoimaan tai lumikenkäilemään. Savonlinnalaiset opiskelijat ja henkilökunta voivat harrastaa talviurheilua retkiluistelun muodossa Harjun Portin matkailukeskuksessa Punkaharjulla. Mikäli ulkona liikkuminen ei innosta, löytyy kampuksien tarjonnasta myös sisäliikuntavaihtoehtoja. Lisätietoja ja tunneille ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta www.sykettä.fi. Iisa Manninen

”Tällä hetkellä vaikuttaa, että kaikki menee sujuvasti, mutta se on toisaalta niin massiivinen juttu.

Kampussiirto työllistää ISYYn uutta hallitusta

Ainejärjestöissä ja edustajistossa aiemmin vaikuttanut Juuso Sikiö johtaa tämän vuoden ISYYn hallitusta.

Hallitusvuosi alkaa orientoitumalla tehtäviin. Hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Heidi Hämäläinen odottavat vuodelta uusia haasteita ja kokemuksia. - Iisa Manninen, teksti & kuva

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö on tyytyväinen uuteen hallitukseen. ”Tämä on se oma Dream Team, minkä olisin itsekin kasannut. Nyt vuoden alussa jokainen hallituslainen sisäänajaa itsensä omiin tehtäviin”, kertoo tuore puheenjohtaja. Vuoden aikana hallitusta tulee työllistämään erityisesti Savonlinnan kampussiirto Joensuuhun. ”Tällä hetkellä vaikuttaa, että kaikki asiat menevät mukavasti ja sujuvasti, mutta se on kumminkin niin massiivinen juttu, toisaalta se Savonlinnan alasajo ja toisaalta myös sen siirtyminen tänne. Siinä tulee ottaa huomioon monta yksityiskohtaa, esimerkiksi opintojen sisällöt, niin että kaikki pystyvät opiskelemaan luontevasti ilman väliinputoamisia”, poh-

tii Joensuussa teologiaopintoja viimeistelevä ja yhteiskuntatieteitä ensimmäistä vuotta opiskeleva Sikiö. Lisäksi hän painottaa, että opiskelijoille tulee olla myös riittävästi asuntoja tarjolla, sekä Joensuussa tulee olla riittävät tilat opiskeluun kuin myös ruokaloiden suhteen. Myös ainejärjestöjen tulee pystyä luontevasti muuttamaan kaupungista toiseen. Sikiö toimi edellisen edustajiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, jonka myötä innostui hakemaan hallitukseen. ”Tavallisena ISYYn jäsenenä ei kauheasti ymmärtänyt mikä se ISYY oikein on, se oli niin hahmoton ja epämääräinen. Edustajistossa vihdoin hoksasi, että tässähän pystyy konkreettisesti ohjaamaan ISYYn suuntaa, paljonko on rahaa, mihin sitä käytetään ja mitä tapahtuu.” Nyt hallituksen puheenjohtajana

hänen tehtävänään on pitää huolta siitä, että hallitus toimii hyvin ja tehokkaasti. Vuoden alussa on paljon asiakirjoihin ja toimintatapoihin perehtymistä. Puheenjohtaja toimii ISYYn kasvoina ja äänenä, esimerkiksi sidosryhmille. ISYYn hallituksen toiseksi varapuheen-

johtajaksi ja Kuopion kampuspuheenjohtajaksi valittu Heidi Hämäläinen pyrkii myös olemaan apuna Savonlinnan muutossa niin paljon kuin pystyy. ”Kampussiirto on iso asia, mutta tulee myös muistaa että hallituksen on toimittava tasaisesti koko vuosi kaikilla sektoreilla, ettei kohdisteta huomiota vain yhteen asiaan”, kertoo sosiaalipsykologiaa neljättä vuotta opiskeleva Hämäläinen. Hänen tehtävänään on koordinoida hallituksen toimintaa Kuopiossa ja hoitaa arkisia juoksevia asioita,

sekä pysyä kärryillä siitä, mitä Kuopiossa ylipäätään tapahtuu. ”Odotan kiireistä arkea, sekä uusia haasteita ja tuttavuuksia. Jännittää, mutta lähden hyvällä mielellä tulevaan.” Myös Juuso Sikiö odottaa arvokkaita ja hauskoja kohtaamisia, sekä sitä, että pystyy olemaan vaikuttamassa itäsuomalaisessa opiskelijapolitiikassa ja parantamassa opiskelijoiden olosuhteita. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus koostuu tänä vuonna kymmenestä Itä-Suomen yliopisto-opiskelijasta. Heidän tehtävänään on toteuttaa ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävän, edustajiston, päättämiä asioita. Uusi hallitus valittiin edustajiston kokouksessa viime vuoden loppupuolella 8.12.2017. Tuore hallitus järjestäytyi vielä ennen joulua kokouksessaan, jossa se sopi vastuualueistaan. Uljas 1 | 5.2.2018

Yliopiston uusi opintopsykologi Mari Tirronen odottaa innolla kohtaamisia nuorten ja aikuisten kanssa. Tirronen sijoittuu Joensuun kampukselle.

Nuorena on tärkeää saada tukea Opiskelijoiden hyvinvointi on ollut Itä-Suomen yliopistossa opintopsykologina aloittavalle Mari Tirroselle tärkeä teema jo opo-opinnoista lähtien. - Iisa Manninen, teksti & Risto Takala, kuva

aikka elämä voi tuntua tähän aikaan vuodesta pimeältä ja ankealta, kehottaa ItäSuomen yliopiston uusi opintopsykologi Mari Tirronen pitämään kiinni asioita, jotka tuottavat juuri itselle mielihyvää. ”Kannattaa pohtia, mitkä ovat tällaisia asioita juuri sinulle. Toiselle energiaa tuo liikunta, toinen saa virtaa kavereiden näkemisestä. Ei anneta pimeän jakson kaapata mielihyvänlähteitä”, kertoo Tirronen, sekä painottaa sama tien myös riittävää unta. Helmikuun alussa opintopsykologina aloittava Tirronen on aiemmin työskennellyt opinto-ohjaajana ammatillisessa oppilaitoksessa Helsingissä, sekä psykologina työ- ja elinkeinotoimistossa Jyväskylässä ja Joensuussa. Nuoret kohdataan aina yksilöinä. ”Yliopisto-opiskelijat pohtivat usein esimerkiksi valmistumiseen liittyviä kysymyksiä, tai onko alavalinta

Uljas 1 | 5.2.2018

oikea. Haasteita voivat tuottaa myös oppimisvaikeudet ja työelämään siirtyminen.” Opintopsykologin palvelut ovat opiskelijalle Tirrosen

mukaan tärkeä tukimuoto. Opintojen aikana kohdatuilla haasteilla voi olla vaikutusta elämän myöhemmissä vaiheissa. ”Nuoruus on yleisesti ottaen ikävaiheena sellainen, joka tuo haasteita, jolloin apu voi olla paikallaan. Koen, että on tärkeää kiinnittää silloin huomiota opiskelijan hyvinvointiin. Apua tulee olla tarjolla.” Joensuun kampukselle sijoittuva Tirronen on innoissaan aloittamassa työnsä. ”Odotan mielenkiintoisia uusia haasteita ja paljon kohtaamisia nuorten ja aikuisten kanssa.” Opintopsykologi tulee Itä-Suomen yliopiston mukaan tukemaan kolmevuotista opiskelijan ohjauksen ja

opiskeluhyvinvoinnin edistämishanketta. Opintopsykologi työskentelee opintoneuvonnan ja -ohjauksen sekä mielenterveystyön rajapinnoilla. Joensuun kampukselle sijoittuvan opintopsykologin työtehtävät ovat osittain kampusrajat ylittäviä.

Mari Tirronen Aloittaa Itä-Suomen yliopiston opintopsykologina Joen-

suussa 1.2.2018. Kasvatustieteiden maisteri ja opinto-ohjaaja Joensuun

yliopistosta vuodelta 2008. Psykologian maisteri Jyväskylän yliopistosta vuodelta 2015. Kotoisin Joensuusta.

Vinkkejä gradun tekoon

”Miksi kandin työstä on tehty niin vaativa urakka, että opiskelijat uupuvat sen parissa?” Kulttuurintutkija

”Mikä on tärkein asia jos haluaa tehdä hyvän gradun?” Perfektionistin vikaa

”Onko gradun tiivistelmäreferaatti pakko kirjoittaa itse enkuksi vai pitääkö se käännätyttää?” Liian pitkään opiskellut?

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistyksellä käy kova kuhina. Tällä hetkellä se kerää osaamisrekisteriä ja valmistautuu viisivuotisjuhliinsa. - Iisa Manninen, teksti aktiiveilta. Alumniyhdistyksen tarkoituksena on näin ollen tarjota neuvoa ISYYn nykyisille aktiiveille. Launio kuitenkin painottaa, ettei tarkoituksena ole tulla ohjailemaan ketään, vaan toimia verkostona jolta voi kysyä, jos on kysyttävää. ”Pitkän aikavälin haaveena on kasvaa niin isoksi ja tärkeäksi yhdistykseksi, että voidaan aidosti olla puoltamassa itäsuomalaisten opiskelijoiden etua.”

KUOPIO. Kuopion kampuksen Studentia-rakennus toimi presidentinvaalin ennakkoäänestyspaikkana. ”Vaihtelevasti on porukkaa käynyt. Toissa päivänä kun äänestys alkoi kävi vähemmän porukkaa, kun taas eilen kävi siitäkin lähes kaksinkertainen määrä”, kertoi äänestäjiä vastaanottamassa ollut Verna Nakari. Vaalitoimitsijoina pöydän ääressä toimivat Sanna Räihä (vas.) ja Alma Pyymäki. Sosiaalitieteitä opiskelevilla virkailijoilla riitti tekemistä ainakin kuvanottohetkellä perjantaina 19. tammikuuta, jolloin äänestäjiä virtasi jatkuvasti ovesta.

Tupa täynnä avustajia Iisa Manninen, teksti & kuva

Vaalihumua kampuksella

Gradussa tehdään kaikki itse. Referaatin joutuu kirjoittamaan itse, mutta kielen tarkistukseen voi hankkia apua muualta. Kannattaa kysellä kääntäjäksi opiskelevilta apua jos kieliasu arveluttaa.

RAIlumnit ry juhlii viisivuotistaivaltaan

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistys RAIlumnit ry koostuu jäsenistä, jotka ovat olleet aiemmin aktiivisesti mukana ISYYn toiminnassa. Valtaosa yhdistyksen jäsenistä on työllistynyt Itä-Suomen yliopistossa opiskelun jälkeen erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Tämän tiimoilta yhdistys on kerännyt tänä kautena osaamisrekisteriä, johon kartoitetaan jäsenten osaamisalueita ylioppilaskunnan toiminnan tukemiseksi. ”Tarkoituksena on, että kun opiskelijat, ISYY, tai vaikkapa ainejärjestö tarvitsevat erilaisiin tilaisuuksiin puhujia, niin meiltä löytyy erilaista osaamista. Osalla meidän jäsenistä on työuraa takana jo viisi vuotta, niin löytyy monenlaista taitajaa, esimerkiksi laki-, järjestö-, tai hallinto-osaajia”, kertoo RAIlumnit ry:n puheenjohtaja Sara Launio. Nykyisin erikoistuvana lääkärinä Helsingissä työskentelevä Launio toimi ISYYn hallituksen puheenjohtajana vuosina 2010–2011. Idea osaamisen kartoitukseen on lähtöisin jo tuolta ajalta, jolloin toivottiin tukea aiemmilta

JOENSUU. Joensuun Lyseon lukiolaiset järjestivät tammikuussa mielenosoituksen rehtorinsa Petri Lehikoisen puolesta. Lukiolaiset marssivat Vapaudenpuistoon Joensuun kaupungintalon edustalle. Asian taustalla on Joensuun kaupungin aikomus virkakoneiston päätöksellä yhdistää Joensuun keskustalukiot hallinnollisesti yhden rehtorin alle. Tuesta huolimatta Lehikoinen siirretään hyvinvoinnin toimialan koulutuspalvelujen määräaikaiseen kehittäjä-rehtorin virkasuhteeseen.

Iisa Manninen, teksti & kuva

Kandidaatin tutkielman tekeminen saattaa tuntua työläältä, pääosin siksi että siinä pyritään laajempaan analyysiin. Kandi poikkeaa esseistä analyysin ja metodologisen aineiston tarkastelun vuoksi. Tätä harjoitellaan monesti aiemmin vain viitteellisesti, mutta kaikki nämä palaset osuvat eteen ensiksi kandin teossa ja myöhemmin vielä laajemmin gradussa. Hyvä keino rajata työn määrää on rajata aihetta sellaiseksi mikä kiinnostaa tai mistä tietää eniten. Oma tieto ei kuitenkaan pelkästään riitä vaan tarvitaan aineiston metodista tarkastelua. Kandin kirjoittamiselle kannattaa antaa jonkin verran aikaa, eri aiheista riippuen kandin kirjoittaa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Ajan tarpeeseen vaikuttaa aineiston tuntemus, metodologinen osaaminen, analyysin syvällisyys ja intuitiiviset, sekä muistilliset prosessit. Kandi on näiden oppimisprosessien koetinkivi, ei enempää eikä vähempää.

Hyvä metodivalinta. Aineiston tuntemusta, ymmärrystä ja muistia voi kasvattaa lukemalla, mutta hyvä metodinen osaaminen selkeyttää mitä tahansa tutkimusasetelmaa. Metodin hallinta ja valinta ei ole ainoastaan työn etenemisen kannalta hyvä asia vaan gradu suorituksena on parhaimmillaan metodologisesti tai teknisesti oikein toteutettu työ. Tämän takia kannattaa tutustua menetelmiin ja valita esimerkiksi aineiston kannalta järkevä menetelmä. Ei kannata pelkästään rajata metodin omaksumista kevyisiin metodioppaisiin vaan lukea myös menetelmän kehittäjien kirjoja ja aiheen artikkeleita. Jos näin tekee, todennäköisemmin saa parempia arvioita tutkielmista ja työn tekeminen itsessään on tehokkaampaa ja analyyttisempää.

”Hyvä Pete, hyvä me!” Jussi Turunen, teksti & kuva

Palstassa vastataan tutkielmien tekemisen eri ongelmiin. Käsittelemme lukijoiden lähettämiä kysymyksiä kandiin ja graduun liittyen. Käytä tilaisuus hyväksi ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com. Kysymyksen voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Sitä ennen vietetään 17. maaliskuuta Kuopion

Klubilla yhdistyksen viisivuotistaivalta, jonka juhlintaan toivotaan niin nykyisiä kuin aiempia ylioppilaskunta-aktiiveja. Syksyllä järjestetään myös syysRAIt-tapahtuma, joka on viimeisen kahden vuoden aikana muotoutunut koulutuspainotteiseksi viikonlopuksi. Tapahtumaohjelma rakentuu urakehitysteeman ympärille esimerkiksi kiinnostavien puhujien voimin. SyysRAIt-viikonloppua on tarkoitus kehittää myös laajemman yleisön koulutusseminaariksi, niin että se olisi kaikille opiskelijoille avoin tapahtuma.

JOENSUU. Uljas-lehden työstäminen alkaa aina avustajien kokoontumisella kuukauden ensimmäisinä viikkoina. Vuoden ensimmäinen avustajapalaveri pidettiin 9. tammikuuta Joensuussa. Toimituksen tukikohtaan Haltia-rakennukseen oli saapunut niin suomalaisia opiskelijoita kuin vaihtareitakin, jotka halusivat kantaa kortensa kekoon lehden teossa. Avustajapalaverissa käydään läpi toimituksen ennalta ideoitua aihelistaa, josta apurit valitsevat itselleen juttuja työstettäväksi. Sen jälkeen he kokeilevat siipiään toimittajana ja työstävät stoorejaan. Toimitus opastaa ja neuvoo matkan varrella. Uljas 1 | 5.2.2018

”He was really useful at the beginning but after one week the help stopped.

Bassma Amine (left.), Kseniya Cheshyk ja Luana Galoiu know that a

good tutor can help one at the beginning of studies with all the information and practical issues.

Tutor helps to bridge the gap Being a tutor gives contacts with people from different cultures. Despite culture sharing, new international students are still not well represented in Finnish groups. - Marie Pignot, text & Juuso-Valtteri Kivimäki, picture

here is total fifty-five tutors for the spring semester in the campuses of Kuopio and Joensuu. The University of Eastern Finland took over tutoring a year ago and there are mixed opinions on how well it has done its job. Even though there is a lot being done to share cultures between students, the general impression is that there are still two separate groups: the Finns and the internationals. “Being a tutor can demand a lot of time”, according to Matias Uski, “but this is quite easy because your task is showing what you do every day: use the University’s restaurants, the library, and some cultural things in the city.” Uski has been a tutor since September. “I became a tutor because I wanted to do something extra this year. I believe this is something very common for Finns: they involve themselves in volunteering.” Being a tutor gives one the opportunity to meet people

with different backgrounds. Before being a tutor, Matias

Uljas 1 | 5.2.2018

didn’t have any contact with exchange students. Now he has four exchange students under his responsibility and many opportunities to discover new cultures. “It is like a tradition in Finland: each University has a tutoring program to welcome new students both for Finnish and foreign students”, according to Kirsi Konttinen, the key person of the tutoring program at UEF. “The tutoring program already existed when I arrived at UEF twenty years ago. I think one day, staff members of the University realized that they needed help”, tells Konttinen. Tutors are usually Finnish volunteers. In return, UEF

can give to them a little fee and some credits, but according to Konttinen, students should not become a tutor only for that. “Above all, you need to be interested in helping and meeting other people.” According to an international student Kseniya Cheshyk her tutor was helpful before her arrival and during her first steps in Joensuu.

“He gave me all the information I needed before coming to Finland and helped me with my survival package for example. It was very much appreciated.” Not everything is perfect in tutoring since the University

took over. Luana Galoiu is a law student doing Erasmus exchange year in Joensuu. Luana regrets that she doesn’t have any more contact with her tutor now. “He was really useful at the beginning but after one week the help stopped. Now if I have any problems or questions, I don’t have any contact with him.” According to senior tutor Sami Tanskanen, UEF tries to improve its system. “The tutoring program has been improved during the two last years”, tells Tanskanen. Tanskanen has been a tutor for about four years. In the early days it was the role of the tutor to help exchange students at the bank office for example. Now there is a person from UEF to assist students there. “Tutors are very valuable for us. We can do nothing without them”, says Kirsi Konttinen.

Column | Action matters

Opettajaopiskelijoiden harjoitteluajankohdat muuttuvat Muutoksen seuraukset ovat suurimmat ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Huolena on, ehtiikö ennen harjoittelua tutustua edes omaan kurssiryhmään. - Riikka Kujala, teksti & Nina Räsänen, kuva

arjoitteluaikojen muuttuminen vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston luokanopettaja-, erityisopettaja- sekä osaan aineenopettajaopiskelijoista. Sekä Itä-Suomen ylioppilaskunta ja yliopisto vakuuttavat, että esitys on tehty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Asian päätöksentekotapa on kuitenkin herättänyt huolta Suomen opettajiksi opiskelevien liitto SOOL ry:ssä. ”Yliopisto on tehnyt päätöksen paikallisten opiskelijajärjestöjen vastustuksesta huolimatta”, liiton puheenjohtaja Jesper Lempiäinen kertoo. Lempiäisen mukaan toimintatapa rikkoo opiskelijoiden kolmikantaan perustuvaa oikeutta osallistua yhdenvertaisina jäseninä päätöksentekoon. Yliopiston mukaan esityksen tarkoitus on lisätä sujuvuutta niin, että huomioidaan sekä normaalikoulun, kouluttajien että opiskelijoiden hyvinvointi. ”Lisäksi opetussuunnitelman osaamistavoitteita voidaan saavuttaa entistä paremmin”, Itä-Suomen yliopistonlehtori ja kasvatustieteen dosentti Kari Sormunen summaa. Savonlinnan kampuksella ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Pedary ry:n varapuheenjohtaja Laura Pykälistö on puolestaan huolissaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden puolesta, joille muutos vaikuttaisi siten, että ensimmäinen H1-harjoittelu alkaisi jo syyskuussa. ”Omaan ryhmään tutustuminen katkeaisi melkein heti, eikä elämäntilanteen muutos ole muutoinkaan pieni: asunnon saaminen, uuden

kaupungin, opiskeltavan alan ja sosiaalisten ympyröiden muotoutuminen tulevat kertaheitolla.” Hän itse suoritti harjoittelun viime marraskuussa ja koki ajankohdan hyväksi. ”Ehdin tutustua omaan kurssiryhmään ennen harjoittelua”, Pykälistö iloitsee. H2-harjoittelu, jonka suorittavat toisen tai kolmannen vuoden opiskelijat, aloittavat puolestaan harjoittelun myöhemmin. Syysloma voidaan tällöin hyödyntää opiskeluun, mikä vähentää harjoittelupäivien jälkeistä opiskelua. Harjoittelun pirstaleisuus pitäisi kadota etenkin aineenopettajiksi opiskelevilla. ”Toisten opiskelijoiden mielestä muutos on ollut parannus nykytilanteeseen”, ISYYn puheenjohtaja Juuso Sikiö vakuuttaa. Hän korostaa, että opiskelijoiden vaikuttamisen väylää tulisi parantaa. ”Osallistumista vaikeuttavana tekijänä ovat laajat läsnäolovaatimukset opinnoissa. Käytännössä opiskelijat eivät pääse päiväsaikaan työryhmien kokouksiin, jolloin opiskelijanäkökulma jää kuulematta. Tällaiset opiskelijavaikuttamisen esteet tulisi purkaa, opintojen kärsimättä”, Sikiö painottaa. Esitys harjoitteluaikojen muutoksista tulee yliopiston filosofisten tiedekuntien tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi kevään 2018 aikana. Kari Sormunen painottaa, että kuulemisen ja keskustelun paikkoja päätöksen suhteen on vieläkin. Helmikuun lopussa pidetään tiedekuntaneuvoston kokous, jossa opetussuunnitelmat vahvistetaan.

New Year’s Resolutions: Beyond January

ften, the excitement of the New Year and the glimpse of hope that a fresh start brings cause people to make resolutions on a whim without giving much thought to the feasibility of these resolutions. Personally, I belong to the school of thought that anything is achievable once a good plan is in place, even New Year’s resolutions. Here are a few trusted ways which when effectively combined will help you see your New Year’s resolutions through the year. 1. Be realistic

Many people set unrealistic goals at the beginning of each new year (I blame this on excessive sugar consumption over the holidays). Get your head out of the clouds and think of feasible goals to set. Instead of making a plan to rid the world of evil (I don’t know about that), ”How about trying to be how about trying to nicer to people around be nicer to people around you for star- you for starters? ters? 2. Take baby steps

Take it slow. If you intend to start exercising and your plan is to run 10km at a stretch five days a week, I will not be surprised if you stopped before March. Going full blast at the beginning, you are more likely to exhaust your fuel before long. Try 2–3km four days a week and gradually increase it after some weeks, it is more likely that you will keep at it until the end of the year. 3. Consistency and determination

These qualities are essential in every kind of endeavor. If you have committed to doing something five days a week, don’t do if for three days this week, a day next week and perhaps two days the week after that. Discipline yourself to be consistent and before long, these things will become routine to you. Always remember that consistency and determination is the key to longevity. 4. Endurance

Honestly, this is the hardest part of any cause or commitment. Endurance is a hard yet important part of any growth or self-improvement journey. Good things do not come easy; you have to endure a little bit of discomfort and deviation from what used to be your norm. You have to endure the bland taste of vegetables, endure the stress of exercising or endure the extra hour of study each day because they are nothing compared to the joy that comes with achievements. Do not let the present discomfort take your attention off the goal. 5. Celebrate your achievements

No matter how little your achievement is, I think you should celebrate it. If you have sincerely committed to a cause and you are making progress (little or much), celebrating your achievement is like a medicine to your soul. It makes you feel good about yourself and encourages you to carry on. When you set realistic goals and taking it one-step at a time with consistency and endurance, it is only a matter of time before your toddling turns into sure gaits of a grown man (or better still, a woman’s strut). Your New Year’s resolutions can and will see the lights of December if you are willing to give it all it takes. The question is are you? Aderemi Fayoyiwa Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelija Laura Pykälistö on huolissaan niistä, joilla harjoittelu

alkaisi heti opintojen alussa. Hänestä elämäntilanteen muutos on jo muutenkin suuri siinä vaiheessa.

The writer is from Nigeria and currently a Ph.D student of chemistry at UEF.

Uljas 1 | 5.2.2018

Ueflife kertoo opiskelijaelämästä meemeillä Ideoita sosiaalisen median sisältöihin ammennetaan omista kokemuksista. Myös seuraajat voivat lähettää omia meemiehdotuksiaan. - Laura Väänänen, teksti & Oskari Joutsen, kuva Joensuussa järjestetyt Ueflife-bileet ovat saaneet opiskelijat tanssilattialle.

eflife-meemisivusto on muutamassa vuodessa kasvanut kaverusten kahvipöytäkeskustellussa heitetystä ideasta mediarajat ylittäväksi ilmiöksi. Sivuston ylläpitäjät haluavat pysyä anonyymeinä. Syksyllä vuonna 2015 kaveriporukka istui yliopiston kahvilassa. Rupattelun lomassa syntyi idea yliopistoelämään pohjautuvan sisällön tuottamisesta sosiaaliseen mediaan. Näin sai alkunsa Uef-

life-meemisivusto, jolla on tällä hetkellä Instagramissa jo yli 27 000 seuraajaa. ”Ueflife on tarkoitettu pääasiassa opiskeilijoille, sillä sisältömme käsittelee enimmäkseen opiskelijaelämää, mutta jokainen joka kokee sivustomme mielenkiintoiseksi on tervetullut seuraajaksi opiskelustatuksestaan huolimatta”, ylläpitäjä kertoo. Ideoita sisältöönsä opiskelijaelämän

hyvin tunteva ylläpitäjäporukka kehittää omien kokemustensa perusteella. Myös seuraajat voivat lähettää omia meemieh-

dotuksiaan. Ilman sen suurempia tavoitteita tai suunnitelmia, perustetusta sivustosta on muutamassa vuodessa muodostunut usealla eri media-alustalla toimiva kokonaisuus. Sivustoa pyörittää viisihenkinen porukka,

jonka jäsenet ovat kukin mukana oman kerkeämisensä puitteissa säännöllisen epäsäännöllisesti. Vuosien varrella he ovat kuvanneet videoita YouTubeen, pitäneet livelähetyksiä Facebookissa sekä tehneet Nelkytviis (#Ueflife) -kappaleen,

joka on kerännyt Spotifyssa kunnioitettavan määrän kuuntelukertoja. Myös Joensuussa järjestetyt Ueflife-bileet ovat koonneet yhteen suuren määrän juhlijoita. Miltä puolestaan näyttää Ueflifen tulevaisuus? Suunnitelmissa on Ueflifebileiden järjestäminen Joensuun lisäksi myös muilla paikkakunnilla. Tämän lisäksi myös uutta musiikkia on tulossa. ”Keväällä tullaan julkaisemaan myös uusi Ueflife-biisi, joka on jatkoa edelliselle Nelkytviis-kappaleelle”, ylläpitäjä paljastaa.

Neljä kantelua hallinto-oikeuteen Kesällä tapahtunut virhe luokanopettajien valinnassa on johtanut neljään kanteluun Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kantelut koskivat muutoksenhakulautakunnan elokuista päätöstä olla ottamatta sisään ylimääräisiä hakijoita, jotka olivat vahingossa hyväksytty opiskelijoiksi kesäkuussa Opintopolku-palvelussa. - Saara-Maria Muurinen, teksti

iime kesäkuussa Opintopolussa hyväksyttiin tallennusteknisen virheen vuoksi vahingossa 71 ylimääräistä opiskelijaa Joensuun luokanopettajakoulutukseen. Yliopisto huomasi virheen, ja se korjattiin saman päivän aikana. Heinäkuussa 31 hakijaa lähetti oikaisupyynnön opiskelijavalinnoista yliopiston muutoksenhakulautakunnalle, joka hylkäsi pyynnöt elokuussa. Syksyn aikana Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on lähetetty neljä valitusta muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. ”Kantelut käsitellään luultavasti

Uljas 1 | 5.2.2018

kesään mennessä”, kertoo muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Matti Tolvanen. ”Olemme edelleen kesäisellä kannalla, eli valitukset tulee hylätä. Jos hallintooikeus kuitenkin katsoo, että hakijat olisi pitänyt hyväksyä, nämä henkilöt aloittavat opinnot todennäköisesti ensi syksynä.”

Opintopolku-palvelussa. Pulma on siinä, että tietojen tallennuksen jälkeen tietoja ei voi tarkistaa ilman, että tietoja asettaa julkisesti. Muuten tallennusvirhe olisi varmasti huomattu. Opintopolku-palvelu ei ota kantaa siihen, mikä on valintapäätös ja mikä on valintapäätöksen käytäntöönpano, mikä on huonoa.” Tolvasen mukaan virhe olisi ollut vältet-

Syy siihen, miksi oikaisupyyntöjä ei hy-

väksytty, johtuu Tolvasen mukaan siitä, että päätös oli vielä keskeneräinen. ”Lautakunta otti päätöksessään kantaa siihen, että hakijat pääsevät katsomaan keskeneräistä päätöstä

tävissä, jos Opintopolku-palvelu olisi parempi. ”Kenelle tahansa olisi voinut sattua tällainen virhe. Toki jos yliopistolla olisi enemmän resursseja ja aikaa, virheen todennäköisyyttä olisi myös voinut

pienentää.” Virhe tapahtui soveltuvuuskokeiden valinnassa. Joensuun 80 luokanopettajakoulutuspaikasta 32 valitaan soveltuvuuskokeella. Tallennusvirheen takia 103 hakijaa sai tiedon hyväksymisestä ja 22 hakijaa ehti ottaa paikan vastaan. Samaan aikaan tapahtui virhe myös erityisopettajankoulutusvalinnassa. Samanlaisen tallennusvirheen takia 17 ylimääräistä opiskelijaa sai tiedon hyväksytystä paikasta. He kuitenkin saivat aloittaa opinnot, toisin kuin ylimääräiset luokanopettajahakijat. Syksyllä erityisopettajakoulutuksen aloitti 57 opiskelijaa 40 sijaan.

LAUANTAI 16.6.

, Juha Tapio, Happoradio ljä rs, Ne Ruusua Kaija Koo, Teflon Brothe

PERJANTAI 15.6.

Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Popeda

osuuskaupparock 2018 SIRKKALANPUISTO joensuu 15.-16.6. LIPUT: pe

36€/HLÖ (46€) | la

41€/HLÖ (51€) | 2 päivän lippu PE-LA (K-18)

70€/HLÖ (90€)

Liput myynnissä lippu.fi -palvelussa, liput myös lippu.fi -palvelupisteistä (esim. R-kioskit ja Prisma). VIP - lipunmyynti ja lisätiedot Joensuun Sokos Hotellien myyntipalvelusta p. 020 123 4660 tai sales.joensuu@sokoshotels.fi

Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

WWW.OSUUSKAUPPAROCK.FI

OSUUSKAUPPAROCK

Uljas 1 | 5.2.2018

”Luvun lopuksi Korhonen toivottaa kampittajalleen monia armorikkaita vuosia.

Piiskaa perunakuopasta Vallantavoittelijat on tekijän itsensä mukaan hyväntahtoinen satiiri, mutta teoksesta paistaa entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen halu korvata keskustan johto uusilla tekijöillä. - Pietari Akujärvi, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

armo Korhonen voi olla nousemassa merkittäväksi tietokirjailijaksi ja lähihistorian tutkijaksi. Vielä toistaiseksi hänen kirjoistaan kiinnostutaan enemmän kirjailijan henkilöhistorian vuoksi kuin niiden kirjallisten ansioiden takia. Tällä uralla tuore kirja Vallantavoittelijat (2017) on sivupolku, mutta riemastuttava sellainen. Vallan sisäpiireihin on vaikea päästä ja vielä vaikeampaa siellä on pysyä. Vaalirahakohun jälkeen Jarmo Korhonen pudotettiin keskustan sisäpiiristä. Yleensä pudonnut nuolee haavansa, viettää hiljaiseloa ja pyrkii takaisin, kun aika on tehnyt tehtävänsä. Korhonen valitsi toisin. Poliittisen pääomansa ehdyttyä hän nousi perunakuopasta ja heittäytyi täysin voimin tietokirjailijan uralle. Korhonen käsittelee Vallantavoittelijoissa presidenttiehdokkaat yksi kerrallaan, seuraavaksi neljän suuren puolueen eduskuntavaaliasetelmat ja keskeiset henkilöt. Kolmannessa osassa ovat vuorossa henkilökuvat Hjallis Harkimosta, Seppo Kääriäisestä ja Timo Laanisesta. Kirja päättyy liitteeseen kokoomuksen vaalirahapetoksesta vuosilta 2005–2009, jossa Korhonen väittää puolueen pelastaneen kuralle menneen taloutensa kierrättämällä toista miljoonaa euroa Sauli Niinistön vaalikampanjaan tarkoitettuja varoja puolueen käyttöön. Presidenttiehdokkaista Korhonen esittää pääosin pilkallisia huomioita. Esimerkiksi perussuomalaisten Laura Huhtasaaresta Korhonen käyttää nimitystä Keisarinna HuhtaTsaari. Tsaari on erehtymätön, sillä hänen valtansa tulee suoraan Jumalalta. ”Jussi Halla-aho on hänen profeettansa.” Sauli Niinistö taas on rakastunut mies. ”Hän on rakastunut tasavallan presidentin arvoon, virkaan ja valtaan.” Entiselle työtoverilleen Matti Vanhaselle Korhonen tarjoaa kirjassa kannusteeksi vaaleihin tangoa Pettäjän tie. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on Korhosen mielestä ”mahottoman mukava sosialisti”, mutta myös hän saa osansa Korhosen tylytyksestä: ”Kyllönen on onnellisimmillaan koto-

naan Suomussalmella. Hän on intohimoinen japanilaisen raa’an kalan, sushin syöjä, joka rakastaa metsänhoitoa. Merjan mieliasu kotona Mäntyniemessä ja Suomussalmella olisivat koirankusetushousut, virttynyt t-paita ja menestyskengät crocsit. Hänen bravuurivaateasunsa on ’persevakohousut’, joissa hän viihtyy parhaiten. Kansalla olisi kansanomainen johtaja.” Ei Korhosta sentään voi syyttää siitä, että

hän pelkästään haukkuisi poliitikkoja. Presidenttiehdokkaita käsittelevä osuus Vallantavoittelijoissa loppuu kauniiseen, koruttomaan toteamukseen: ”Paavo Väyrynen on hyvä ihminen.” Omalle puolueelleen keskustalle Korhonen ennustaa rökäletappiota vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Juha Sipilä ei ole suosittu eikä hänen hallituksensa ole tehnyt keskustalaista vaan kokoomuslaista politiikkaa. Puolueen sisäiset jakolinjat eivät ole Korhosen mukaan koskaan olleet näin suuret. Liberaalien ja lestadiolaisten liitto johtaa keskustaa: lestadiolaiset saivat Sipilän pääministeriksi ja liberaalit vastineeksi kaikki muut keskeiset paikat puolueessa. Perinteisempää keskustalaisuutta edustavat halutaan joko savustaa ulos tai pitää takarivissä ilman vaikutusvaltaa. Keskustan ainoaksi mahdollisuudeksi Korhonen näkee puheenjohtajan vaihtamisen. Sipilän on luovuttava vapaaehtoisesti tai jonkun on uskallettava haastaa hänet puoluekokouksessa. Lisäksi pitäisi lopettaa käytäntö, jossa edustajat äänestävät arkipäivinä Helsingissä kokoomuslaisen politiikan puolesta ja puivat viikonloppuisin maakunnassa nyrkkiä itse tekemilleen järjettömille päätöksille. Muuten keskusta saa historiansa heikoimman vaalituloksen. Korhosen teksti keskustan sisäisestä tilasta ja seuraavien vaalien asetelmasta on mielenkiintoista ja oikean suuntaista poliittista analyysia, mutta vaaleihin on vielä aikaa. Vieraillessaan Pressiklubissa marraskuussa 2017 Korhonen kertoi halunneensa ”lyödä porukan hereille”. Vallantavoittelijoista paistaa, että Korhonen haluaa vaihtaa paitsi puolueen linjan, myös käytännössä kaikki sen joh-

tohenkilöt. Erityisesti raa’asti hän pilkkaa niitä, jotka olivat kaatamassa häntä pois puoluesihteerin paikalta. Juha Rehulasta – joka on aina halunnut olla kuin Seppo Kääriäinen – Korhonen toteaa: ”Siinä missä Kääriäinen purki keskustajohtajan paineita kiskaisemalla koskenkorvapullon yhdellä kulauksella koneeseen ja syömällä yhteen menoon kolme kappaletta sinistä lenkkiä, herkkä Rehula on kärsinyt uniongelmista ja loppuun palamisesta. Hän kului etulinjassa puhki, ulos politiikasta. Virtaa ei enää ole. Ministeriputki on lopullisesti poikki. Joutaa varpaita liplotella laiturinnokassa kesähelteellä.” Kokoomus taas porskuttaa gallupien kärjessä ja heikossa asemassa olevien hallituskumppanien keskittyessä sisäisiin asioihinsa, se pääsee määrittelemään politiikan sisältöjä. Kokoomus oli kuitenkin vielä äskettäin sisäisesti hajanainen, sillä Alexander Stubb kaadettiin ja tilalle nostettiin Petteri Orpo. Demareista ja perussuomalaisista Korhosella ei ole juurikaan kiinnostavaa sanottavaa. Ehkä häneltä puuttuvat samanlaiset sisäpiirin lähteet kuin hänellä vaikuttaisi olevan kokoomuksen ja etenkin keskustan sisällä. Teoksen viimeinen varsinainen luku

käsittelee Timo Laanista, Korhosen vastustajaa keskustan puoluesihteerivaalissa 2012. Ruoskaa ei teoksessa säästellä ylipäätään, mutta viimeisessä luvussa otetaan muutama askel vauhtia, kierretään vartalolla voimaa ja mäjäytetään oikein olan takaa. Korhonen maalaa Laanisesta kuvan keskustan likaisten temppujen osaston johtomiehenä. Hän näyttäytyy taitavana, mutta moraalittomana strategina, joka ei kaihda keinoja ja joka on aina voittajan puolella. Hänen oppinsa kuuluu: ”älä tunnusta mitään, älä pyydä mitään anteeksi”. Korhonen väittää jopa Laanisen naamasta näkyneen inhon ja vastenmielisyyden maalaiskeskustalaisia ja väyrysläisiä kohtaan. Puoluesihteeriksi häntä ajoi paljas vallanhimo eikä keinoja kaihdettu. ”Minä tulin tuntemaan vääräuskoisiin kohdistetun puukon myös teräpuolelta. -Laaninen leimasi julkisesti puoluetoimis-

ton työntekijät puolirikollisiksi. Laanisen ja liberaalileirin valtavista ponnisteluista huolimatta poliisin tutkintakynnys ei kohdallani koskaan ylittynyt.” Luvun lopuksi Korhonen toivottaa kampittajalleen monia armorikkaita vuosia. Vallantavoittelijoiden luokittelu on

hankalaa. Siinä perataan poliittista lähihistoriaa, maalataan henkilökuvia lavealla pensselillä, tehdään ennusteita lähitulevaisuuden valtiollisista vaaleista ja rusikoidaan poliittisia ja ehkä henkilökohtaisiakin vastustajia. Siinä tasapainoillaan hyvän maun rajoilla ja toisaalta tehdään aitoa poliittista analyysiä ja historiankirjoitusta. Korhosen mukaan Vallantavoittelijoiden tyylilaji on hyväntahtoinen satiiri. Luonnehdinta on satiiria jo itsessään, sillä kirja sisältää peittelemättömän pahantahtoisia henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Hakematta mieleen tulee klassikkoteos Tamminiemen pesänjakajat (1981), joka on hersyvän hauska mutta piinallisen todenmukainen. Joitakin sääntöjä Korhosella kuitenkin on: hän ei pilkkaa kenenkään ulkoisia ominaisuuksia eikä käsittele poliitikkojen puolisoita tai sukulaisia, elleivät nämä ole valmiiksi julkisuuden henkilöitä. Korhonen heittää muutaman raflaavan väitteen Venäjän vakoiluun ja pakolaiskriisin liittyen, ehkäpä tarkoituksella medialle täkyksi, mutta menkööt ne satiirina läpi. Korhonen ei muista teoksistaan poiketen esitä lähdeviitteitä. Monet hänen lainauksensa kyllä tunnistaa valtakunnallisesta julkisuudesta tai alan kirjallisuudesta, mutta niitä ei pääse tarkistamaan. Miksi Korhonen on tehnyt tämän kirjan ja ylipäätään ryhtynyt kirjailijaksi? Motiiveja arvuutellaan harvoin kenenkään kirjailijan kohdalla yhtä paljon kuin Korhosen. Aina nousevat esiin puheet katkeruudesta ja kostosta. Se ei ole ihme. Korhonen on ahkera arkistojen koluaja, oikeuden pöytäkirjojen säntillinen dokumentoija, entinen politiikan sisäpiiriläinen ja erinomainen kirjoittaja. Hänet leimattiin vaalirahakohun pääsyylliseksi, vaikka poliisilla ei ollut syytä edes tutkia hänen toimiaan. Jos on luurankoja kaapissa, Korhosta on syytäkin pelätä. Uljas 1 | 5.2.2018

Liiku, bloggaa ja markkinoi Sykettä-korkeakoululiikuntaa mainostava Dream Team arvioi Sykettä-palvelun tarjontaa testaamalla eri liikuntamuotoja, kirjoittamalla niistä blogia ja päivittämällä sosiaalista mediaa. Toiminnasta saa hyviä eväitä esimerkiksi työelämään. - Jenni Kuosmanen, teksti & Iisa Manninen, kuva

Dream Team testasi laitesukellusta Kuopion Urheilusukeltajien opastuksella. Veteen astumassa Heidi Kääriö.

ream Team on Sykettä-korkeakoululiikunnan ryhmä, joka koostuu opiskelijoista. Ryhmän tehtävänä on kokeilla erilaisia lajeja, päivittää Instagramia ja Snapchatia sekä kirjoittaa vuorollaan blogia uusista lajitestauksista ja hyvinvoinnista. ”Ryhmän tarkoituksena on lisätä korkeakoululiikunnan tunnettuutta. Ajatuksena on käyttäjistä koostuva ryhmä, joka on parasta mainosta. Ryhmä käy testaamassa meidän omia palveluita, ja porukalla testaillaan myös yhteistyökumppaneiden tarjoamia liikuntamahdollisuuksia”, kertoo Kuopion korkeakoululiikunnan suunnittelija Paula Ruokonen. Dream Teamin jäsenet Heidi Kääriö ja Inari Ahokas kertovat oppineensa

Uljas 1 | 5.2.2018

paljon toiminnassa mukana ollessaan. Kääriön mukaan Dream Teamissä työskentely antaa eväitä työelämään, sillä blogikirjoittaminen ja sosiaalisen median käyttö on muuttanut Kääriön käsitystä markkinoinnista. ”Olemme niin sanotusti mainosryhmä. Työelämässäkin pitää markkinoida työnantajaa, mikä vahvistuu tässä. Ei ole tullut ajateltua, että kaikilla somejutuilla voi markkinoida työtä niin paljon. En ole kasvanut älypuhelin kädessäni, joten sillä tavalla tämä on tuonut uutta minulle”, kertoo Kääriö.

neet ohjaajilta vinkkejä esimerkiksi salilla treenaamiseen. Crossfitin vaatimaa kovaa intensiteettiä Kääriö on käynyt paikkaamassa Sykettä-palvelun HIIT- ja Crosstraining-nimisissä ryhmäliikunnoissa, jotka ovat Crossfitin tyyppisiä lajeja. Myös Inari Ahokas on kokenut, että bloggaamisesta on ollut paljon hyötyä. ”Blogin kirjoittamisesta olen oppinut sen, että osaan laittaa omia ajatuksia paperille järkevään muotoon. Kun kerron liikuntatunnista, en voi vain sanoa, että tämä on tosi kivaa. Täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten ja miksi tehdään.”

Crossfitiä viisi vuotta harrastanut Kääriö

Uusista lajikokeiluista Ying-jooga ja ilma-

kertoo, että opintojen ja edullisen Sykettä-palvelun myötä Crossfit vaihtui salilla käymiseen. ”Salilla käyn harrastelijamaisen tosissaan, se on nyt se minun juttu”, Kääriö toteaa. Jäsenet ovat Kääriön mukaan saa-

akrobatia ovat olleet Ahokkaan mieleen. Dream Team on opettanut Ahokkaalle rauhallisten lajien tärkeyden. ”On tullut lähdettyä kokeilemaan lajeja, joita ei olisi tullut kokeiltua. Menen helpommin korkeasykkeisen treenin

pariin, mutta Dream Teamin kautta olen kokeillut kehonhuoltoa ja joogaa. Olen oppinut, että rauhallisempi tahti on erittäin hyväksi keholle ja itselle”, Ahokas kertoo ja rohkaisee korkeakouluopiskelijoita olemaan avoimia uusille lajikokeiluille. ”On hyvä tilaisuus lähteä kokeilemaan jotain sellaista, mitä ikinä ei olisi tullut mieleenkään kokeilla. Rohkeasti vaan, vaikka silmät kiinni osoittaa taulukosta jotain tuntia ja lähtee kokeilemaan”, Ahokas toteaa. Sekä Ahokas että Kääriö ovat kummatkin suuntaamassa kohti seuraavia lajikokeiluja ja blogikirjoituksia. ”Pääsemme kokeilemaan laitesukellusta. Olen tosi innoissani”, Ahokas kertoo. Tämän lisäksi Kääriö menee testaamaan toista uutta lajia, Fascia Methodia, joka onkin seuraavan blogikirjoituksen aiheena.

Pidätkö kirjoittamisesta tai valokuvaamisesta? Tule mukaan tekemään Uljasta. Ota yhteyttä toimitus@uljas.net tai lue lisää uljas.net/uljaan-avustajaksi

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Uljas 1 | 5.2.2018

Hyvä paha alkoholilaki Lain uudistuksella pyritään vähentämään byrokratiaa, mutta sillä on myös negatiivisia vaikutuksia kansanterveyteen. Maksullisen alkoholin tarjoamiseen opiskelijatapahtumissa tarvitaan jatkossakin anniskelulupa. - Tuuli Hyppänen, teksti & Iisa Manninen, kuva

lkoholilain kokonaisuudistus tulee voimaan maaliskuun alussa. Poikkeuksellisesti vuodenvaihteessa voimaan tulleet uudistukset mahdollistivat muun muassa 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin kaupoissa ja poistivat vaatimuksen juomien käymisteitse valmistamisesta. Käytännössä uudistus parantaa alkoholin saatavuutta. Opiskelija voi yhä useammin astella Alkon sijaan lähimpään markettiin, jos ostoslistalta löytyy esimerkiksi vahvaa siideriä tai väkevistä alkoholijuomista sekoitettuja long drink -juomia. Opiskelijabileissä voi myös viihtyä aikaisempaa pidempään, sillä ravintoloiden aukioloajat vapautettiin ja anniskelua saa jatkaa myöhempään. Lisäksi Alkon aukioloaikoja pidennettiin. Aihe on herättänyt huolta, sillä esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin-

laitos on ennustanut sen vaikuttavan negatiivisesti kansanterveyteen. Virallisen määritelmän mukaan alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten ainesten kulutusta erilaisten haittojen ehkäisemiseksi. Uudistuksella puolestaan haetaan tasapainoa alkoholin valmistamiseen, myyntiin ja käyttöön liittyville erilaisille intresseille. Samalla alkoholin kulutus ja sitä seuraavat haitat lisääntyvät. Pitäisikö alkoholin haitoista opiskelijoiden terveyteen olla huolissaan? YTHS:n johtajaylilääkäri Jarmo Kantola luonnehtii jo nykyisiä lukuja nuorten alkoholinkäytöstä karmeiksi. Viimeisen tiedon mukaan esimerkiksi kolmannes yli 20 vuotiaista helsinkiläisistä käyttää liikaa alkoholia. ”Opiskelijaterveyteen alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntymisen myötä ei tule myönteisiä vaikutuksia. On mahdollista, että vuodesta 2008 lähtien alkanut alkoholin käytön väheneminen opiskeli-

Jatkossa opiskelijabileissä voi viihtyä aiempaa pidempään. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Uljas 1 | 5.2.2018

joilla päättyy nyt.” Lisääntynyt juominen pidentää opiskeluaikaa, aiheuttaa stressiä, univaikeuksia, ahdistusta ja masennusta sekä muita sairauksia ja riippuvuutta. Kantolan mukaan ajoittainen runsas alkoholinkäyttö kuuluu kyseiseen ikäkauteen ja muidenkin päihteiden kokeilu nuorilla aikuisilla on tavallista. Alkoholiriippuvuuden hoito vaatii myös YTHS:ssä lisäpanostusta ja helmikuussa opiskelijoille avataankin uusi päihdelääkärin vastaanotto. Uudistuksen myötä puretaan myös

vanhentunutta sääntelyä, joka vaikuttaa esimerkiksi ainejärjestöjen toimintaan. Nykyinen laki vaatii tekemään ilmoituksen poliisille yksityisistä, suljetuista tilaisuuksista, joissa tarjoillaan alkoholia. Jos alkoholista peritään maksua, myös ruokatarjoilun yhteydessä, vaaditaan tarjoiluun anniskelulupa. Alkoholihallinnon ryhmäpäällikkö

Kari Kunnas Valvirasta kertoo, että ilmoitusmenettely poistuu uuden lain myötä. Alkoholin tarjoilu maksua vastaan tulee kuitenkin myös tulevaisuudessa olemaan anniskeluluvan varaista toimintaa. Hänen tietoonsa on tullut tapauksia, joissa ainejärjestöt ovat kiertäneet alkoholilakia anniskelun osalta. ”Jos esimerkiksi ainejärjestö ottaa tilaisuudessa maksua juomasta, tavalla tai toisella, se vaatii anniskeluluvan. Tarvittaessa poliisiviranomaisen esitutkinnassa sitten selvitetään tapauskohtaisesti, rikotaanko alkoholilakia vai ei”, Kunnas sanoo. Kunnaksen mukaan uusi alkoholilaki sisältää paljon tulkinnanvaraisuuksia, eikä tarkentavia asetuksia ole vielä annettu. Erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien osalta käytännöt vielä muovautuvat Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyönä. Uljaan tavoittelemat ainejärjestöt eivät halunneet kommentoida asiaa.

Näkökulma: Seksirobotti tulee – oletko valmis? Kun teknologia kehittyy riittävän pitkälle myös intiimeissä asioissa, niin ihmisten välinen empatia saattaa alkaa murentua, Tuulia Reponen pohtii. - Tuulia Reponen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

ähän mennessä seksiroboteista ovat innostuneet lähinnä miehet naisten turvautuessa vanhaan tuttuun hieromasauvaan. Aihealue ei ole enää mitään tieteistarinointia, sillä esimerkiksi tekniikan tohtori Pentti O. A. Haikkonen kysyy teoksessaan ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit” (2017): ”Miten paljon pitäisi paheksua seksirobotteja?” Seksuaalista mielihyvää tuottavat ihmisnaisen kaltaiset robotit ovat jatkoa puhallettaville nukeille. Parhaimmat niistä näyttävät ja kuulostavat erehdyttävästi ihmismäisiltä, tämän lisäksi ne reagoivat kosketukseen, ovat miellyttäviä koskettaa ja kostuvat oikeista paikoista. Vaikuttaa siltä, että vuonna 2016 HBO:n eetteriin täräyttämä scifisarja Westworld, jonka keskeisiä tapahtumapaikkoja on seksirobottien bordelli, on pian todellisuutta. Itse asiassa seksirobottibordellit ovat jo saapuneet Eurooppaan. Niitä löytyy ainakin Espanjasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Seksirobotteja markkinoidaan lupauksella, että ne täyttävät asiakkaan villeim-

mätkin toiveet. Tosin barcelonalaisen Lumidolls-bordellin omistaja Sergi Prieto kertoo vetäneensä rajan raiskaus- ja pedofiliapyyntöihin. Kysyntää ja valmistajia kuitenkin lapsiseksiroboteillekin riittää. Ymmärrettävästi kaikki eivät suhtaudu seksirobotteihin ilolla. Niihin liittyy vaikeita eettisiä kysymyksiä. Merkittävin niistä on ehkä tämä: miten seksirobotit vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon? Pitäisikö feministinä huolestua seksirobottien saapumisesta markkinoille? Seksirobottien vastaisen kampanjan johtajan Kathleen Richardsonin mukaan seksirobottien kehittäminen johtaa naisten ja lasten lisääntyvään seksuaaliseen esineellistämiseen. Richardson nojaa argumenttinsa siihen, että prostituutio itsessään, kuten hän seksityötä nimittää, esineellistää naista ja seksirobotin toimittamana tämä vahvistaa olemassa olevaa epätasa-arvoa. Richardson edustaa kantaa, jonka mukaan seksityöläinen ei ole asiakkaaseen nähden tasavertainen, koska seksisuhteesta puuttuu tämän suostumus.

Seksimyönteisten kolmannen aallon feministien silmissä Richardsonin näkemys vaikuttaa viktoriaaniselta. Heidän mukaansa seksityöläinen on itsenäinen toimija, sikäli kun ei ole ihmiskaupan uhri, ja tekee ruumiillaan mitä haluaa. Seksirobottien vastainen kampanja julistaa, että seksirobotit vähentävät ihmisten kokemaa empatiaa toisiaan kohtaan, sillä empatia voi kehittyä ainoastaan vastavuoroisessa ihmissuhteessa. Väitteen piilo-oletus on, että seksirobotit korvaavat kaikenlaiset vastavuoroiset ihmissuhteet ystävyydestä parisuhteeseen. Seksirobottien puolustajien mielestä näin ei ole. Heidän mukaansa ne toisivat lohtua yksinäisyyteen tuomituille ujoille miehille. Tässä tulkinnassa uhri ei ole nainen vaan yksinäinen mies, joka ei kykene löytämään vapaata naista seksuaalisia tarpeitaan täyttämään. Ei seksirobottimarkkinoilla suinkaan ole naisia unohdettu. Seksirobottiyhtiöt kuten Real Doll ovat paraikaa suunnittelemassa naisten seksuaaliset fantasiat täyttäviä miesrobotteja. Ne vaativat vastaavia naisseksirobotteja enemmän

kehittelyä, sillä niille suunnitellaan aktiivisia ominaisuuksia. Onko luvassa siis tasapuolista esineellistämistä? Vaikea sanoa, mutta seksirobottien kieltäminen tuntuu myöhäisheränneeltä. Samalla voisi kieltää kaiken seksin, joka ei lisää empatiaa. Ensimmäisten joukossa listalla olisivat yhden illan jutut. Kokonaan toinen kysymys olisi kuka asiaa valvoisi. Seksirobotit haastavat epäilemättä käsityksemme seksistä. Mitä seksin tulisi meille merkitä? Onko kyse kokemuksesta, jonka vain kaksi vertaista tulisi jakaa keskenään? Miten robottiseksi vaikuttaa odotuksiimme ihmisseksiä ja ihmissuhteita kohtaan? Niin paljon kysymyksiä, joihin ainakaan allekirjoittaneella ei ole vastausta.

Lue lisää seksirobottien vastaisesta kampanjasta Campaign Against Sex Robots: https://campaignagainstsexrobots.org/

Uljas 1 | 5.2.2018

”Sote on nyt yhteiskunnan suurimpia kipupisteitä” Sote-uudistuksen kynnyksellä tarvitaan entistä enemmän tutkittua tietoa siitä, mikä toimii. Itä-Suomen yliopistolle perustettu Vaikuttavuuden talo pyrkii tuomaan yhteen eri tieteenalojen näkökulmia sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. - Venla Okkonen, teksti & Iisa Manninen, kuva

osiaali- ja terveysala on soteuudistuksen myötä ennennäkemättömien muutosten edessä. Moninaisia tuen muotoja tarvitsevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelemisen sekä sote-integraation tueksi Itä-Suomen yliopistossa on panostettu vaikuttavuuden tutkimukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Keskeisenä foo-

rumina projektissa toimii Vaikuttavuuden talo, jonka missiona on koota yhteen eri tieteenaloilla tehtävää, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää vaikuttavuuden tutkimusta. Vaikuttavuustutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisista palveluista ja hoitomuodoista on asiakkaille hyötyä tai mahdollista haittaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että tutkitaan, onko

Sirpa Hartikaisen mukaan sote-uudistus on suurin muutos sitten kansanterveyslain.

tietyn Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu lääke yhteydessä lonkkamurtumiin, parantaako tietty sosiaalipalvelu pitkäaikaistyöttömien elämänlaatua tai tukevatko uudenlaiset kotouttamiskeinot maahanmuuttajien hyvinvointia. Kuopion kampuksella vaikuttavuustutkimushankkeen terveystieteellistä puolta luotsaavan Sirpa Hartikaisen mukaan sote-uudistus on herättänyt huolta monia erilaisia tuen muotoja tarvitsevien ihmisten hoitopolkujen katkeamisesta muutosten myllerryksessä. ”Se on nyt meidän yhteiskunnan suurimpia kipupisteitä ja suurin uudistus sitten kansanterveyslain. Se on asia, jota pitää myös tutkimuksella lähestyä ja kysyä, mikä siinä muutoksessa muuttuu, mitä siellä tapahtuu”, Hartikainen sanoo. Yhteiskuntatieteiden puolella sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta edistävän tutkimusalueen johtajan Marja Vaaraman mukaan sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon arjessa kohdataan ja hoidetaan jo nyt jatkuvasti asiakkaita, joiden palveluiden tarpeet ja ongelmat ovat moniulotteisia. Uudenlaisille tutkimuksellisille lähestymistavoille löytyy siis yhteiskunnallista tilausta. ”Varsinkin soten myötä, mutta yleensäkin, vaikeimmin hoidettavia ja palveltavia asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat ne henkilöt, joiden ongelmat ovat hyvin monimuotoisia. Heidän tilannettaan ei pystytä ratkaisemaan

ilman monitieteistä moniammatillista ymmärrystä asiasta”, Vaarama toteaa. Hänen mukaansa moninaisia palveluja tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä ikääntyneet. Vaaraman mukaan tarve tutkimukselle

tulee monesta suunnasta. Verorahoilla on tuotettava tehokkaita palveluita, palvelujen asiakkailla on oikeus saada vaikuttavaksi todettua hoitoa ja myös työntekijöillä on oikeus voida käyttää tutkittuja menetelmiä. Yhteiskunnallinen ja tieteellinen intressi kulkevat Vaikuttavuuden talossa siis käsi kädessä. Lopulta foorumin tavoitteena on tuoda myös eri tieteenalojen osaamista yhteen uudenlaisten tutkimuksellisten lähestymistapojen luomiseksi. ”Monitieteisyys on kompleksisen yhteiskunnan tarve, johon myös tieteen täytyy vastata. Mielenkiintoistahan tämä on, mutta tämä edellyttää sellaista kulttuurista muutosta, että tullaan oman tieteenalan sisältä ja ollaan valmiita istumaan saman pöytään toisen tieteenalan edustajien kanssa. Ollaan valmiita siihen, että tuo toinen saattaa jopa haastaa tätä minun lähestymistapaa. Monitieteisenä yliopistona Itä-Suomen yliopistolla on kaikki mahdollisuudet päästä myös monitieteiseen vaikuttavuustutkimukseen”, Vaarama sanoo.

Sote-datan käsittelyyn tarvitaan opiskelijoita

tä-Suomen yliopisto, Siun Sote ja ohjelmistoyritys FCG Prodacapo Group solmivat marraskuussa yhteistyöstä, jossa tietojenkäsittelytieteen opiskelijat voivat tehdä opinnäytetöitä Siun Soten toiminnan ja talouden tunnusluvuista syntyvästä sosiaali- ja terveysdatasta. Yhteistyöllä Siun Sote haluaa löytää tilastotieteellisesti orientoituneita opiskelijoita, jotka tuovat lisäresurssia ja osaamista. Lisäksi FCG Prodacapo haluaa tarjota mahdollisuuden palkata vastavalmistuneita opiskelijoita. Itä-Suomen yliopiston tilastotieteen professori Markku Hauta-Kasarin mukaan yliopisto lähti yhteistyöhön, koska sen kautta opiskelijat pääsevät jopa kansallisella tasolla ainutlaatuisen datan kimppuun. Lisäksi opiskelijoille syntyy

Uljas 1 | 5.2.2018

yhteyksiä ja kokemusta Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä ja työelämässä toimimisesta. ”Akateemisella uralla tällainen data on todella arvokasta. Lisäksi opiskelijat voivat aiheeseen liittyen jatkaa opintoja tohtorin tutkintoon asti”, kertoo HautaKasari. Konkreettisesti opinnäytetöiden tekeminen sote-datasta tarkoittaa Siun Soten kehittämisjohtaja Anu Niemen mukaan sitä, että opiskelijat tekevät datan pohjalta ohjatusti esimerkiksi erilaisia ennustemalleja. Data sisältää tietoa esimerkiksi hoitoajoista, jonotilanteesta ja siitä, kuinka paljon eri palveluissa on käynyt asiakkaita, sekä tietoa palvelujen laadusta ja kustannuksista. ”Koska tiedämme esimerkiksi palvelujen käytöstä historiatietoja riittävän

pitkälle ja riittävän isolla aineistolla, voidaan sen pohjalta tehdä ennusteita, kuten esimerkiksi millä todennäköisyydellä ensi marraskuussa tiettyjen osastojen kuormitusaste on tietyllä tasolla.” Pohjois-Karjalassa on Niemen mukaan

tehty jo kymmenkunta vuotta määrätietoisesti töitä sen eteen, että palvelutuotantodatasta kertyy rakenteelliseen kirjaamiseen perustuvaa tietovarastoa, joka mahdollistaa hyvän tietojohtamisen. ”Siun Sotessa on varsin pitkälle lähdetty rakentamaan tiedolla johtamisen filosofiaa, eli meillä johdetaan toimintaa tiedolla. Olemme Suomessa ainut maakunta, joka kykenee tällä hetkellä näin hyvin hyödyntämään tietojohtamista hyvän aineiston pohjalta. Opiskelijoiden avulla saamme lisää työkaluja tiedolla

johtamisen kehittämiseen”, avaa Niemi. Sekä Hauta-Kasari että Niemi näkevät, että sosiaalidatan käsittelyyn tarvitaan tulevaisuudessa resursseja ja tekijöitä. ”FCG Prodacapon intressi on tässä se, ettei Suomessa ole vielä hirveän paljon ennustamisen analytiikan ja ohjelmistokehittämisen osaajia. He toivovat matkan varrella löytävän tulevia työntekijöitä”, avaa Niemi. Yhteistyö etenee opiskelijan kannalta niin, että Siun Sote määrittelee opinnäytetyön aiheen, johon se haluaa saada apua. Sen jälkeen opiskelijat hakevat avoinna oleviin paikkoihin. Päätöksen paikoista tekevät Siun Sote ja FCG Prodacapo. FCG Prodacapo palkkaa työsopimukseen osan opinnäytetyön tekijöistä. Iisa Manninen

”Tieto ylioppilaskunnan omista häirintäyhdyshenkilöistä saattaa olla riviopiskelijalla kaukana.

Tuleeko ainejärjestöille omat häirintäyhdyshenkilöt? Ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt olisivat mukana selvittämässä ristiriitatilanteita. Vielä on auki, mikä on tarkka suunnitelma ja miten se toteutetaan. - Helena Byman, teksti & kuva

äirintää esiintyy erilaisissa yhteisöissä ja kaikenikäisten kesken. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti ottaa vuoden 2018 toimintasuunnitelmaansa mukaan mahdollisten häirintäyhdyshenkilöiden nimittämisen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

”Hallitus selvittää nyt seuraavassa kokouksessa edustajiston kanssa, kuinka voisimme kouluttaa ainejärjestöille omat häirintäyhdyshenkilöt. Selvitettävänä on muun muassa mistä saamme henkilöille laadukkaan koulutuksen ja miten rahoitamme sen”, kertoo ISYYn hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö. Ajatuksen ainejärjestöjen omista

häirintäyhdyshenkilöistä edustajistolle toi esille Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto. Tällöin Vihreän Vasemmiston puheenjohtajana toimi Antti Saarelainen. Hänen mukaansa ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt olisivat konkreettinen keino ja viesti häirinnän sekä muun asiattoman käyttäytymisen vähentämiseksi. ”Esimerkiksi #metoo-kampanja on Suomeen rantautuessaan tuonut vihdoin näkyväksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla olevan häirinnän. Ylioppilaskunnassa on tehty pitkään töitä erilaista häirintää ja kiusaamista vastaan. Nythän ylioppilaskunnalla on omat häirintäyhdyshenkilöt, mutta tieto heistä saattaa olla riviopiskelijalla kaukana”, Saarelainen sanoo. Tarkoituksena on kouluttaa häirintäyhdyshenkilöt vastaamaan monenlaisista ongelmatilanteista. Tällaiseen toimintaan on kuitenkin vaikea löytää hyvää ja kattavaa koulutusta, sillä tarjontaa ei ole paljon. ”Häirintä käsitteenä on todella laaja. Sitä voi olla kiusaamisesta painostamiseen tai esimerkiksi väkivallasta seksuaaliseen häirintään”, Sikiö sanoo. Itä-Suomen yliopiston opintopsyko-

Ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt vähentäisivät Antti Saarelaisen mukaan

asiatonta käyttäytymistä.

logi Katri Ruth kertoo, että häirintä, kiusaaminen ja syrjintä ovat epäasiallista kohtelua, josta pitää keskustella jämäkästi ja avoimesti. ”Yksilölle epäasiallisen kohtelun seuraukset voivat olla voimakkaita. Epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllinen asia, sillä häirinnän ja kiusaamisen ytimessä on vallankäyttö”, Ruth toteaa. Jotkut häirintätapaukset ovat suoraviivaisia, mutta monissa tapauksissa tilanne ei ole yksiselitteinen. Se, mikä tulkitaan häirinnäksi voi olla kokijasta kiinni. ”Erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa on erilaiset säännöt. Ystävien kesken käytetyt lempinimet voivat vaikuttaa ulkopuolisten silmissä pahimmillaan häirinnältä”, Sikiö pohtii.

Häirintäyhdyshenkilön on tarkoitus olla apuna selvittämässä mahdollisia ristiriitatilanteita. ISYYllä on tällä hetkellä kaksi häirintäyhdyshenkilöä ja heidän tehtävänsä on ajaa kaikkien etua. Ainejärjestöjen omat häirintäyhdyshenkilöt toimisivat apuna oman jäsenensä edustajina. ”Häirintäyhdyshenkilöiden tärkein rooli olisi olla läsnä ainejärjestöissä ja taata mahdollisimman matala kynnys epäasiallista käytöstä kohdanneille. Tarkoituksena on, että ainejärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt ovat tukena ja auttavat tarvittaessa ihmisiä eteenpäin juttelemaan ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöille tai muille tahoille”, Saarelainen kertoo. Häirintätapauksia voitaisiin myös ennaltaehkäistä. ”Tapauksia voidaan välttää muuttamalla opiskelijakulttuuria sekä häirintäyhdyshenkilöiden avulla, että ottamalla tasa-arvokysymykset kaikessa huomioon.” Hyvän yhteistyöilmapiirin ja toisten

mielipiteitä kunnioittavan keskustelun edistäminen on Ruthin mielestä tärkeintä kiusaamisen, häirinnän ja kaikenlaisen muunkin epäasiallisuuden ennaltaehkäisyssä. Ruth kertoo, että Itä-Suomen yliopisto on käynnistänyt hankkeen opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi. ”Häirintään, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen puuttuminen edellyttää yleensä useiden tahojen yhteistyötä. Syksyllä 2017 nimetyn hyvinvointiryhmän tehtävänä on selkeyttää toimintatapoja ja tiivistää yhteistyötä opiskelijoille tärkeiden verkostojen välillä”, Ruth sanoo. Juuso Sikiön mukaan tärkeintä olisi muistaa, kuinka toisia ihmisiä tulee kohdella. Ennaltaehkäisyä edesauttavat myös muun muassa monipuoliset ja alkoholittomat tapahtumat. Myös ainejärjestöjen tulisi olla helposti saavutettavia. ”Paljon on työtä tehty, mutta todella paljon on vielä tehtävissä. Tärkeintä on, että asiat tuodaan esille ja näkyville.” Uljas 1 | 5.2.2018

Intia tarjoaa jumalia turisteille Veistostyöskentely on Intiassa vähävaraiselle yksi mahdollisuus tulla toimeen. Tuore väitöstutkimus osoittaa, kuinka perinteinen veistokulttuuri muodostui osaksi veistoteollisuutta ja turismia UNESCON suojelemalla Mamallapuramin alueella Etelä-Intiassa. - Maija Luhtasela, teksti & Risto Takala, kuva

un Sanni Sivoselta kysyy, voiko suomalainen ymmärtää intialaista veistokulttuuria, vastaus kuuluu: ”Kyllä, jos on valmis tutustumaan sen perinteisiin merkityksiin. Lähtökohtaisesti turistit ja paikalliset kuitenkin näkevät veistosten merkityksen eri tavoin.” Sivosen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja ”Jumalia turisteille. Kivenveisto ja turistitaide Mamallanpuramissa, Etelä-Intiassa” tarkistettiin tammikuussa Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirja käsittelee turistitaidetta Tamil Nadun osavaltion Mamallapuramissa, jossa paikalliset veistävät eri kivimateriaaleista hinduaiheisia patsaita, joita myydään turisteille. Lontoossa taideantropologiaa opiskellut Sivonen löysi turistitaiteen opintojensa kautta ja päätyi tutkimusaluetta valitessaan Etelä-Intiaan saakka. Hän vietti siellä yli vuoden mittaisen etnografisen jakson haastatellen paikallisia sekä turisteja.

Uljas 1 | 5.2.2018

”Kun mietin tutkimusaluetta, huomasin että turistitaidetta ei oltu vielä tutkittu Intian kontekstissa”, Sivonen kertoo. Hänen mieleensä tulivat vapaaehtoistyöajoilta tutut Mamallapuramin noin 500–700 -luvuilla rakennetut kivimonumentit ja sieltä löytyvä rikas turistitaide. Veistotaide on merkittävä tulonlähde kaupungissa, jonka kaduilta löytyy kymmeniä veistoksia myyviä kauppoja. Sivosen väitös osoittaa, kuinka turisteille tehdyt veistokset eivät ole käytössä paikallisten uskonnollisissa rituaaleissa. Merkittävä löydös väitöskirjassa liittyy veistoksen materiaalivalintaan. ”Paikalliset arvostavat graniittia eniten, kun taas turisteille tarkoitettuihin patsaisiin sitä ei käytetä, koska graniitista on vaikeampi tehdä pieniä veistoksia. Ne ovat taas helpompia matkamuistoina. Vaikka graniitti on kalliimpaa, merkittävän eron teki muiden kivimateriaalien helpompi käytettävyys”, Sivonen kertoo. Turistitaiteen perinteeseen liittyviä puolia on mahdollista oppia ymmärtämään tutustumalla perinteiseen hindukuvastoon. ”Patsaasta tulee pyhä vasta sen jälkeen, kun se on pyhitetty rituaaleissa.

Senkään vuoksi ei voi sanoa, että muut kuin graniitista valmistetut patsaat eivät olisi arvokkaita”, Sivonen kuvailee. Aihetta voi lähestyä myös taiteen ja käsityön rajamailla kulkemisen kautta. Sivosen mielestä turistitaiteen voi nähdä molempien avulla. ”Laajan antropologisen taidekäsityksen mukaan se voi olla taidetta, myös länsimaisissa taidekeskusteluissa korostettua luovuutta vaaditaan veistämisessä. Teknistä taitoa vaativana ammattina se tulee lisäksi lähelle käsityöammatteja.” Sivosen mukaan monikaan veistäjä ei itse

tehnyt eroa käsityön ja taiteen välille. He seurasivat hindukuvastojen ohjeita. Väitöskirjassa syvennytään myös siihen, ketä veistäjät todella ovat. ”On olemassa vanha kisällikasti, johon osa veistäjistä kuuluu. Mamallapuramissa on kuitenkin keskeistä veistokoulun perustaminen 1950-luvulla, jonka myötä veistokulttuuri syntyi”, Sivonen kertoo. ”Nykyisistä veistäjistä osa on kouluttautunut oppipoikajärjestelmän kautta ja osa koulun. Vähävaraisille se on hyvä mahdollisuus, sillä koulutuksen hinta muodostuu lähinnä materiaalimaksuis-

ta”, Sivonen jatkaa. Koulua voidaan Sivosen mukaan pitää myös merkkinä laajemmasta liikkuvuudesta. ”Nykypäivänä se on ammatti kenelle vain, eikä varattu tietyille ammattiryhmille.” Entä miten opiskelija tai turisti voi saavuttaa Intian? Sivonen kannustaa olemaan avoin. ”Intian voisi parhaiten tiivistää sanaan monimuotoinen. Lisäksi tutkimusta tekevä tarvitsee yhteistyöyliopiston, jonka kautta voi hoitaa tarvittavat tutkimusluvat. Myös Suomessa voi tutustua intialaiseen kulttuuriin esimerkiksi katsomalla intialaisia elokuvia. Suosittelen myös Eero Hämeenniemen kirjoja etelä-intialaisesta kulttuurista kiinnostuneille”, Sivonen toteaa. Tästä seuraava askel olisikin varmaan matkustaa Intiaan. Sivosen kokemuksen perusteella Etelä-Intia on yksin matkustavalle naisellekin turvallinen, kunhan muistaa pitää perusjärkevyyden mukana. ”Kannattaa tutustua Intiaan etukäteen lukemalla kirjallisuutta, mutta samalla valmistautua siihen, että siellä sanottu ei vastaakaan omaa kokemusta.”

”Tilannetta pitäisi myös osata johtaa niin, että kaikki saisivat aidosti tuoda näkemyksensä esiin.

Valtasuhteet ohjaavat kaupallistamista Outi-Maaria Palo-oja huomasi kauppatieteiden väitöskirjaa tehdessään, että yliopistolla ja yrityksillä on halua tehdä yhteistyötä ja ymmärtää toisiaan, mutta tapa puhua kaupallistamisesta ei rakennu demokraattisesti. - Jussi Turunen, teksti & Iisa Manninen, kuva

uti-Maaria Palo-oja tutki tuoreessa väitöskirjassaan vuorovaikutuksen rakentumista kaksivuotisessa From Knowledge to Products -kaupallistamishankeessa, jonka tavoitteena oli muotoilla kaupallistamismalli Aino-yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan käyttöön. Palo-oja seurasi hankkeen johtoryhmän kokouksia, joissa liike-elämän ja yliopiston edustajat käsittelivät hankkeen etenemistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupallistamisen määrittely ei ole yksinkertaista, sillä siihen vaikuttavat kaupallistamiseen osallistuvat ihmiset ja heidän väliset valtasuhteet. ”Näitä tapaamisia tarkastellessani huomasin, että kaupallisuuden merkitys ei synny demokraattisesti. Usein ne tutkijat, jotka olivat eniten äänessä, painottivat tutkimuksen ja sisällön merkitystä. Eri ihmisten sanomisilla on eri painoarvo, joka vaihtelee käsiteltävän asian mukaan”, Palo-oja sanoo. Liiketaloudelliset osaajat eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin yritysten ja yliopiston yhteisissä kaupallistamishankkeissa, koska yliopistomaailmassa tutkimusosaamisen painoarvo on niin vahva. ”Luonnontieteilijöillä on lähtökohtaisesti pyrkimys luoda noudatettava malli ja asettaa tavoitteet. Yrityksillä on taas tapana ensin päättää päämäärä, ja tarpeen mukaan niiden on helpompaa muuttaa toimintatapojaan.” Myös yliopiston byrokratiaa tarjottiin monesti syyksi siihen, miksi kaupallistamisessa ei voisi edetä. Palo-oja mainitsee, että pelkkä eri alojen asiantuntijoiden tuominen samaan pöytään ei automaattisesti riitä. ”Tilannetta pitäisi myös osata johtaa niin, että kaikki saisivat aidosti tuoda näkemyksensä esiin. Lisäksi niistä pitäisi voida puhua niin, että kaikkien näkökulmat olisivat yhtä hyviä ja vuorovaikutuk-

sessa samanarvoisia.” Palo-ojan aineistossa liike-elämän tai rahoittajien edustajat halusivat ymmärtää ja tehdä yhteistyötä. ”Se oli toki myös tutkijoiden intressi, mutta silti ei oikein saavutettu sellaista tuloksellista ymmärrystä ja toimimisen tapaa, että kaupallistaminen olisi selvästi mennyt eteenpäin. Se on minusta mielenkiintoinen ilmiö, jonka parissa aion jatkaa tutkimustyötäni myöhemmin.” Opettajat, tutkijat ja professorit voivat kaupallistaa osaamistaan myös puhtaasti itsensä takia. Koska omasta tulevaisuudesta akateemisessa maailmassa ei voi olla täysin varma, niin kaupallistaminen avaa Palo-ojan mukaan mahdollisuuksia saada eri vaihtoehtoja omalle urakehitykselleen. ”Toki on muistettava, että osaa tutkijoita kaupallisuus ei kiinnostaa lainkaan – silti niin, että olisi hienoa jos oma työ huomataan ja siitä on ehkä hyötyä – ja osa taas mielellään miettii, kuinka siivet kantaisivat myös liike-elämässä.” Osaamisen kaupallistaminen ei ole vielä päässyt etenemään sydämen asiaksi yliopistoissa, joiden yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Lisäksi rahoittajat vaativat jo apurahan haussa ottamaan huomioon, kuinka tutkimuksen tuloksia levitetään, eivätkä pelkät tieteelliset julkaisut itsessään riitä siihen. Tutkimuksen kautta saatu viesti täytyy Palo-ojan mukaan kyetä muotoilemaan sillä tavalla, että se palvelee laajemmin yhteiskuntaa. Mitä tämä tarkoittaa? ”Yliopistolaissa mainittu vaikuttaminen on määritelty laveasti varmaan sen takia, että ei ole haluttu antaa suuntaviivoja kauhean täsmällisesti, koska on niin paljon erilaista tiedettä. Monilla aloilla esimerkiksi se, että on saatu vaikka patentti jollekin keksinnölle on merkki siitä, että homma on hoidettu. Ehkä voitaisiin peräänkuuluttaa sitä, että mitäs patentin jälkeen. Kuka siitä jatkaa?”

Kaupallistaminen ymmärretään eri tavoin yliopistossa ja liike-elämässä, selviää Outi-

Maaria Palo-ojan innovaatiojohtamisen alaan kuuluvasta väitöskirjasta Uskottavaa kaupallistamistarinaa punomassa (2018). Uljas 1 | 5.2.2018

”Toivon tekijän jatkavan sipulina olemista ja itsensä kuorimista jatkossakin!

Kulttuuri

Teatteri

Pisaroiden tulva Pakkahuoneella Joensuun ylioppilasteatterin näytelmäkokonaisuudessa käsitellään rohkeasti rumuutta. Kahdeksasta eri lyhytnäytelmästä koostuva esitys on runsas näyttämöleikki-buffet, josta meinaa äkkiseltään tulla ähky. - Niina Karttunen, teksti & Niina Turunen, kuva osan yleisöä ulvomaan naurusta. Ilmeisesti tarkoitus on parodisoida kauhua, mutta en itse löydä avaimia nauruun. Tekijöistä on ilmeisesti hauskaa kökkönäytellä stereotyyppisia teinejä, joten paikkansa kai tälläkin. Putoushuumori on valunut olohuoneista näyttämölle. Väliajan jälkeen tarjoillaan Jaakko Arlanderin luomus

Illan kolmas näytelmä on aikuisten faabeli, joka kätkee sisälleen kysymyksen siitä, kuka määrittää rumuuden?

oensuun ylioppilasteatterin Pisarat XV ropisuttaa Pakkahuoneelle lyhytnäytelmien tulvan, josta katsoja voi poimia toimivia oivalluksia tai hämmentyä runsaudesta. Jaettuna teemana on rumuus, jota on lähestytty rohkeasti erilaisista näkökulmista. Tarjolla on runsas näyttämöleikki-buffet, josta meinaa äkkiseltään tulla ähky. Reiluun kahteen tuntiin on sovitettu kahdeksan lyhytnäytelmää. Illan aloittaa Sanna Maunun ohjaama ja käsikirjoittama Sokkotreffeillä, jossa nainen istuskelee treffaillen kuolemansyntejä. Lähtökohta on ideana kutkuttava. Tekstissä vilahtelee kiinnostavia filosofisia avauksia, mutta ensi-illan jännitys kangistaa lavatoiminnan. Tarinan kärki jää tylsäksi suureellisen alkuasetelman alle. Näkökulman tarkennus ja kulisseissa punnertaminen voisivat tuoda treffeihin draivia. Seuraavaksi sukelletaan pimeän pelkoon Marja

Uljas 1 | 5.2.2018

Kuokkasen ohjaamassa ja Lauri Latun kirjoittamassa Nyktofobiassa. Päähenkilön (Minna Kietäväinen) elämää hallitsee pimeän pelko, joka johtaa kohtalokkaisiin tekoihin ja lopulta mielisairaalaan. Käsiteltävä fobia toimii oivana kuvauksena mielemme pimeästä puolesta, joka uskalletaan näyttämöllä inhimillistää hyvin. Kuka oikeastaan on mielisairas? Esitys on yksi illan parhaista. Teksti toimii ja Kietäväinen tekee intensiivistä, sisältä pulppuavaa roolityötä. Siiri Rantasen tuotos Henki & nuori on eheäksi ohjattu aikuisten faabeli. Rantanen on luottanut yksinkertaisuuden sääntöön. Näyttelijät tekevät hurmaavia eläinhahmoja ja fyysinen näyttelijäntyö on kaunista katseltavaa. Pieni satu kätkee sisälleen kysymyksen siitä, kuka määrittää rumuuden tai erilaisuuden? Onko erilainen aina yksin? Perintönä kuolema (ohjaus ja käsikirjoitus Minna Kietäväinen) repii huumoria teinikauhuleffoista ja saa

Ihmissipuli. Se on klassinen taidekritiikki. Ollaan ilman paitaa, haukutaan yleisöä, viitataan Jumalan teatteriin ja mainitaan taidehiiviskely. Ja tietenkin näytetään keskisormea yleisölle. Esiintyjälle on aina virkistävää päästä purkamaan turhautumiaan lavalle, etenkin jos ne liittyvät taiteen tekemiseen. Kokeilu ja rajojen etsintä ovat taiteen tehtävistä tärkeimpiä, joten ydinkysymysten äärelle on hyvä välillä palata. Toivon tekijän jatkavan sipulina olemista ja itsensä kuorimista jatkossakin! Juudit Hurtingin omaelämäkerrallinen näytelmä Iltahartaus on ehdottomasti illan herkin ja läsnäolevin esitys. Esiintyjät eivät kiirehdi, vaan antavat asioiden tapahtua. Rytmi piirtyy rauhasta ja hallitusta liikkeestä. Matka herätysliikkeestä omaan liikkeeseen tarjoaa jaetun kokemuksen, joka koskettaa. Esitystä voisi turvottaa laajemmaksikin minäkuvaksi. Unenomainen teos Mors voluntaria dulcis (ohjaus Miiru Mikkonen) yltää parhaiten rumuus-teemaan, joka kulminoituu välinpitämättömyyden seurauksiin perheessä. Nautin näyttämöllepanon napakkuudesta sekä esiintyjien heittäytymisestä. Yksinkertaista, rumaa ja kaunista. Illan päättää Kähinää krouvissa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Janne Tuomainen. Esitys perustuu Rytmihäiriöiden samannimiseen kappaleeseen. Tarina on synkkä kuvaus baari-illan rumista käänteistä, joiden seuraukset ovat vieläkin rumempia. Näyttelijät tekevät hyvää ja rentoa työtä, jonka ansiosta tarina kulkee rullaten alusta loppuun. Ilostuttavinta Pisaroissa on, että moni nuori on löytänyt lavalle ja uskaltanut tuoda yhdessä tekemiseen omia luovuuden pisaroitaan. Kokonaisuus on kuitenkin repaleinen ja auttamattoman pitkä. Voisiko ähkyn välttää jakamalla esityksen kahdelle illalle? Lisääntyisikö dynaamisuus jättämällä jaarittelevat juonnot pois? Vai lisätreenillä? Jäin myös odottamaan jotain uutta ja yllättävää. Mielikuvissani Ylioppilasteatteri on taiteellisen raikkauden ja revittelyn tyyssija. Pisaroiden idea toimia koelaboratoriona uusille teatterintekijöille on hurmaava mahdollisuus ja tärkeä kokemus itse tekijöille.

Suomi-indietä Joensuussa Levykauppa

Valmiina muutokseen Levy-Eskot hakee uutta yrittäjää. Tommi Piipponen on pitänyt periaatteenaan, että asiakkaan täytyy voida poistua liikkeestä tyytyväisenä saamaansa palveluun. - Jussi Turunen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

Joensuun Popmuusikot ry järjestää tänä vuonna Kerubissa neljä uudenlaista Poppariklubia, jossa esiintyy musiikkiskenen tuoreimpia artisteja. Ensimmäiselle Poppariklubille perjantaina 23.2. saapuvat Suomi-indien komeetat Litku Klemetti ja Teksti-TV 666. Kuhmolaistaustaisen Litku Klemetin viime vuonna ilmestynyt albumi Juna Kainuuseen rankattiin Soundi-lehden vuoden 2017 parhaaksi kotimaiseksi albumiksi. Klubi-illat ovat jäsenille maksuttomia. Muutoin lipun voi ostaa ovelta.

Teatteriuutuuksia Kuopiossa Astrid Lindgrenin luoma ikisuosikki Ronja Ryövärintytär saapuu Kuopion kaupunginteatteriin. Helmikuun 15. päivä ensi-iltansa saava fantasiaseikkailu kertoo kahden keskenään taistelevien ryövärisukujen lasten ystävyydestä. Näytelmässä liike, tanssi ja visuaalisuus ovat vahvasti läsnä. Ensi-iltansa 28. helmikuuta saa myös näytelmä Jäähyväiset Pamela Andersonille, joka kertoo tragikoomisen kasvutarinan Tuupasen teini-ikäisistä veljeksistä.

Uusi dj-klubi Joensuussa Epäviihteellisen Musiikin Ilta -nimeä kantava klubi järjestetään joka kuun toisena torstaina klo 19 Ravintola Sointulassa. Dj-klubi tarjoaa valtavirrasta poikkeavaa musiikkia. Iltoja järkkäävät joensuulaiset Tatu Vanhatalo ja Juho Mutanen. Mitä on epäviihteellinen musiikki? ”Ainakin se on jotain muuta kuin sitä samaa, kuitenkin toverilliseen tarkoitukseen”, kuvailee Vanhatalo klubin tiedotteessa. Iltoihin osallistuminen on maksutonta.

Yrittäjä Tommi Piipposen mukaan kaupan uskollisimmat asiakkaat ovat metallin ja progen harrastajia.

oensuussa sijaitseva Levy-Eskot etsii uutta yrittäjää ja toukokuusta 2011 asti levykaupan toimintaa pyörittänyt Tommi Piipponen on avoinna uusille haasteille. Joensuusta kotoisin oleva Piipponen oli ennen kauppiasuraansa töissä EMIlevy-yhtiössä Helsingissä. ”Tein kauppaa Kimmo Suomalaisen ja Tapani Okkosen kanssa, jotka olivat silloin yrittäjinä LevyEskoissa. Muutin sitten Pohjois-Karjalaan ja tein vielä töitä levy-yhtiölle etänä. Joensuussa liikkeellä käydessäni Kimmo ja Tapani kysyivät, kiinnostaisiko minua alkaa kauppiaaksi. Harkitsin asiaa muutamia kuukausia ja aloin hommiin”, Piipponen sanoo. Hänelle paluumuutto kotikonnuille oli selkeä vaihtoehto ja reissutyöt saivat jäädä. Levykauppiaan ura tuntui omaa taustaa vasten luontevalta. ”Olin työharjoittelussa Karjalan musiikissa ja valmistuttuani Anttilan musiikkiosastolla, silloin jäi mieleen kytemään että voisi olla hienoa olla joskus kauppias.” Levy-Eskot täytti viime marraskuussa 20 vuotta. Piipponen on huomannut, kuinka musiikin kuluttamisen tavat ovat muuttuneet. ”Ihmiset kuuntelevat musiikkia enemmän kuin koskaan, mutta kuluttaminen on aiempaan verrattuna hyvin erilaista. Iso osa nykynuorisosta ei oikein ole tottunut levyn ostoon vaan siihen, että musiikki kuunnellaan puhelimesta tai tietokoneelta suoratoistopalveluilta. Erona on myös biisien kuuntelu albumikokonaisuuksien sijasta.”

Jos levyjen ostaminen ei olekaan enää normi, niin keikkoihin ollaan valmiita laittamaan rahaa ja hakemaan sieltä elämyksiä. ”Kotimaisten artistien keikkojen hinnat ovat nousseet ja myös pienempien bändien keikkaliput voivat olla arvokkaita. Paljon löytyy artisteja ja tuottajia, jotka hakevat hittiä ja mahdollisimman suurta näkyvyyttä. Toisessa ääripäässä on esimerkiksi CMX, joka tekee albumikokonaisuuksia välittämättä siitä onko levyllä hittisingleä.”

Orkesteri Kuopion kampuksella Kuopion kaupunginorkesteri valtaa Snellmania-salin kahdesti kevään aikana. Keskiviikkona 7.2. klo 19 järjestettävässä konsertissa kuullaan klassisen musiikin suosittuja kappaleita elävän taiteen rytmittämänä. Ars Liberan kuvataiteilija loihtii yleisön edessä kappaleet näkyviksi ja toinen taiteilija opastaa yleisöä maalaamaan musiikin mukana. Toisessa esityksessä, torstaina 5.4. klo 19 kuullaan tangoa – ei tosin sitä perinteisintä, vaan sekoitettuna muihin musiikkityyleihin. Lippuja ostaessa saa opiskelija-alennuksen.

Takavuosien jättiläisartistien sijasta tätä nykyä

löytyy enemmän verkostomuusikoita. Piipponen mainitsee esimerkkinä uudenlaisesta hittikoneesta JVG:n, jonka keikoilla käy paljon vierailevia artisteja. ”Hiphopin maailmassa tulee tärkeäksi, että on näkyvyyttä ja kavereita sekä vierailijoita levyillä.” Kaupan uskollisimmat asiakkaat löytyvät Piipposen mukaan metallin ja progen harrastajista. Levyihin laitettu erikoissisältö, kuten bonuskappaleet ja livetaltioinnit, vetää harrastajia puoleensa. Mikä voisi olla fyysisen musiikin kauppiaalle myyntivaltti tulevaisuudessa? ”Kyllä se on palvelu. Kun asiakas tulee haluamaan jotain levyä ja on valmis maksamaan, niin silloin kannattaa palvella. Asiakkaan täytyy voida poistua liikkeestä tyytyväisenä. Vinyylit ovat kysyttyjä. Oheistapahtumat kuten konsertit ja levymessut ovat tuoneet meille asiakaskuntaa, joka ei muuten kävisi liikkeellä säännöllisesti”, Piipponen kertoo.

Kuukauden pohjoismainen elokuva Tänä keväänä esitetään Joensuun elokuvateatteri Tapiossa, sekä Kuopion Kino Kuvakukossa pohjoismaisia elokuvaelämyksiä aina kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä esitysvuoronsa molemmissa kaupungeissa saa 6.2. Saamelaisveri. Pohjoismaisia elokuvia Suomessa esille nostava Walhalla ry haluaa antaa yleisölle mahdollisuuden nähdä erikoisempia elokuvia, joita ei muuten esitettäisi teattereissa. Tarkemmat elokuvien esitysajankohdat löytyvät Walhallan nettisivuilta.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 1 | 5.2.2018

Ajateltu

Loppuun saakka kepitetyt Näkökulma | Essee | Näkökulma |

Työttömyyttä on jo ennen aktiivimallia yritetty ratkaista kepittämällä työtöntä laihoin tuloksin. Mikko Aaltonen pohtii esseessään, onko nyt ensimmäistä kertaa lainsäädännössä hyväksytty periaate, että ihmistä voi rangaista asiasta johon hän ei välttämättä itse pysty vaikuttamaan.

oulukuussa eduskunta sääti lain niin sanotusta aktiivimallista. Mikäli työtön ei kolmen kuukauden aikana ”osoita riittävää aktiivisuutta” eli ole kolmen kuukauden tarkastelujaksona työssä 18 tunnin ajan tai osallistu TE-toimiston järjestämään koulutukseen, hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosenttia. Lain muutos olisi voinut jäädä huomaamatta ellei kansalaisaloite, joka vaati lain kumoamista, olisi saanut muutamassa päivässä yli 100 000 allekirjoittajaa. Oikeastaan vasta tästä lähti käyntiin keskustelu, joka olisi pitänyt käydä jo aikaisemmin. Yhteiskunnallisena ilmiönä työttömyys on teollistuneen yhteiskunnan tuote. Ihmiset ovat elättäneet itsensä työllä kyllä jo siitä lähtien, kun agraariyhteiskunta alkoi murtua ja ihmiset alkoivat keskittää elämisensä kaupunkeihin, joissa palveluita saattoi ostaa niiden itse tuottamisen sijaan. Sen sijaan suomalaisessa yhteiskunnassa laajamittainen työttömyys on ilmiönä varsin tuore. Työttömyys syntyy, kun työvoiman kysyntä on tarjontaa alhaisempaa. Niinpä kaikille työtä tarvitseville ei ole sitä tarjota. Suomessa tähän tilanteeseen on jouduttu vasta viime vuosina. Taloudessa on myös aiemmin koettu laskusuhdanteita, mutta niihin on löytynyt muita ratkaisuja. Vuosisadan vaihteessa lähtivät erityisesti maaseudun tilattomat ja irtolaiset etsimään Amerikasta itselleen ”leveämpää leipää”. 1930-luvun laman aikana taas kunnat järjestivät hätäaputöitä. Sotavuodet veivät tai vammauttivat pysyvästi yli 200 000 parhaassa työiässä ollutta miestä ja naista ja näiden vuosien jälkeen työtä oli paljon ja tekijöitä vähän, joten työttömyyttä ei käytännössä ollut. 1960-luvulla pienviljely osoittautui kannattamattomaksi ja peltoja paketoitiin. Tuolloinkin ratkaisun tarjosi siirtolaisuus, kun Ruotsista, tuon ajan ”miniAmerikasta” saattoi lähteä etsimään työtä ja korkeampaa elintasoa.

Uljas 1 | 5.2.2018

Työttömyys lävähti suomalaisten tietoisuuteen vasta 1990-luvun laman myötä kun idänkauppa romahti Neuvostoliiton hajoamisen myötä ja ylikuumennut talous syöksyi laskusuhdanteeseen. Niinpä työttömyysaste nousi vajaassa parissa vuodessa vaatimattomasta neljästä prosentista kuuteentoista prosenttiin. Työttömyyskorvausjärjestelmä oli otettu käyttöön jo 70-luvulla hätäaputöiden sijaan, mutta vasta rakenteellisen työttömyyden myötä tämä järjestelmä joutui todelliseen stressitestiin. Työttömyyskorvaus on luotu aikana, jolloin ihmisten liikkuvuus oli pientä niin alueellisesti kuin sosiaalisesti. Sen oletuksena on ollut, että ihminen työskentelee elämänsä aikana kokopäiväisesti vain muutaman työnantajan palveluksessa. Työttömyyden on katsottu olevan korkeintaan muutaman kuukauden pituinen tila, josta selviää menemällä töihin ja töitä sai jos vain käveli läheiselle tehtaalle niitä kysymään. Tätä ei voi pitää enää 2010-luvulla vallitsevana tilana, sillä työpaikkoja on hävinnyt erityisesti automatisoinnin ja teknologian myötä. Työ on muuttunut suorituspainotteiseksi, ja teknologia mahdollistaa työn tekemisen paikasta riippumatta. Työn ja vapaa-ajan välinen raja-aita madaltuu. Yhden koulukunnan mukaan työttömyys johtuu vain siitä, että sen mukanaan tuomat sosiaalietuudet ovat liian hyvät eivätkä motivoi ihmisiä työskentelemään. Toinen koulukunta taas on sitä mieltä, että työttömyys ei ole oma valinta ja tilanteeseen tulisi tarjota kepin sijasta porkkanaa ja pakon sijasta tukea. Tavallaan kumpikin on oikeassa, sillä työttömyys voidaan määritellä niin kutsuksi ilkeäksi ongelmaksi. Ilkeä ongelma on yhteiskunnallinen ilmiö, joka on laaja, pitkäaikainen ja monisyinen, johon ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua. Yksi ratkaisu saattaa poikia joukon uusia ongelmia. Ilkeään ongelmaan ei välttämättä ole kuin keinoja, joilla voi tehdä siitä siedettävän ja oppia elämään sen kanssa.

Terve kansantalous vaatii tietyn määrän työttömyyttä, koska se pitää kuluttajahinnat kohtuullisena niiden määräytyessä ostovoiman mukaan. Aktiivimalli on vain yksi luku työttömyysetuuden kiristymisessä eli kepin tarjoamisessa. Työttömiä on yritetty ”aktivoida” eli patistaa töihin rangaistuksen uhalla jo 90-luvun lamasta lähtien. Silti työttömiä on edelleenkin yli 250 000, joten ehkä aktivointia ei voi pitää kovin onnistuneena keinona. Mitä sitten kannattaisi tehdä? Pehmeämpiä keinoja työttömyyden hoitoon voisivat olla esimerkiksi nämä: Työttömyyden stigmatisoinnin vähentäminen. Koska työttömyys on laajamit-

taisena ilmiönä varsin tuore, siihen ei välttämättä osata suhtautua luontevasti. Työttömyys yhdistetään usein asioihin, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa kuten päihdeongelmiin, laiskuuteen, tyhmyyteen tai elämänhallinnan puutteeseen. Hyväksytään tosiasiat. Tietty osa työt-

tömistä on varsinaisia työn vieroksujia, joihin ei mikään aktiivimalli tai muukaan ulkoinen pakote toimi. Jos ihminen on syntyjään laiska ja saamaton, ei hänestä tule aktiivista ja aikaansaapaa, ellei hän sitä itse tahdo. Silti tämä pieni osa työttömistä saa määrittää koko joukon julkikuvaa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömän tai ikääntyneen työnhakijan voisi vapauttaa järkevämpiin tai hyödyllisempiin toimiin, koska hänen mahdollisuutensa työllistyä on heikko. Keskitytään keksimään työttömille työtä, ei tekemistä. Työttömille on säädetty

vuosien saatossa paljon velvollisuuksia, kuten raportointivelvollisuus, säännölliset haastattelut ja aktiivisuuden osoitus. Näiden yhteys työllistymiseen on kyseenalaista. Vaatimukset, jotka on sidottu työttömyysetuuden saamiseen, mutta eivät tosiasiallisesti nosta työnsaantimahdollisuuksia näyttäytyvät työttömän

silmissä vain pelkkänä kiusaamisena. Pelkkä vaatiminen ei nosta motivaatiota suoriutua paremmin. Aktiivisuudesta ei rangaista. TE-toimisto

voi katsoa, ettei työtön noudata työllistymissuunnitelmaansa, mikäli hän hakee työpaikkoja varsinaisen työllistymissuunnitelmansa ulkopuolelta. Vaikka työtön haluaisi opiskella parantaakseen työnhakumahdollisuuksiaan, hän saa tehdä sitä ainoastaan sivutoimisesti eli opintoja ei saa suorittaa liikaa. Vähäisenkin työn vastaanottamisen riskinä on uusi karenssijakso, jolloin työttömän on tarkkaan laskettava, mikä määrä työtä kannattaa ottaa vastaan. Koko järjestelmän viestinä tuntuu olevan, että työtön saa olla aktiivinen vain yhdellä tavalla, ja kaikista muista rangaistaan. Terveitä kannustimia. TE-toimistojen

aktiivisuutta seurataan ja tehokkuutta mitataan lähinnä sillä, kuinka paljon nämä lähettävät työtarjouksia työttömille. Tämä taas johtaa systeemiin, jossa työtarjouksia lähetetään, vaikka henkilöllä ei olisi mitään mahdollisuuksia saada työtä, mutta haettava on kun kerran käsketään. Tämä johtaa useisiin ”nollahakemuksiin” joista työnantaja näkee heti, ettei näitä ole kirjoitettu työllistyminen mielessä. Aktiiivimalli ei ole ensimmäinen työttö-

män elämää hankaloittava toimenpide, mutta periaatteellisesti sen suunta on huolestuttava. Ensimmäistä kertaa on lainsäädännön tasolla hyväksytty periaate, että ihmistä voi rangaista asiasta johon hän ei välttämättä itse pysty vaikuttamaan. Kun tuon rajan yli on kerran menty, on seuraavan askeleen ottaminen tästä lähtien aina helpompaa.

Mikko Aaltonen Kirjoittaja ei ole koskaan ollut työttömänä, muttei myöskään toisaalta pidä itseään sille immuunina.

ISYYLLÄ ON ASIAA AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA

Tapahtumat

Preemio ry esittäytyy:

Kaikki kampukset:

Kuopio: 5.2. Winterfestin liput tulevat myyntiin klo 8,

reemio ry on vuonna 2001 perustettu Itä-

voitteenamme on kehittää jatkuvasti kauppatieteiden

13.2. Liikuntailtapäivä, päivä on vapautettu

Lukema (Yliopistonranta 3)

Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kaup-

opiskelua Itä-Suomen yliopistossa sekä lisätä opinto-

opetuksesta klo 12.15 alkaen

5.2. ISYYn Kuopion toimisto on auki klo

patieteiden opiskelijoiden ainejärjestö. Preemio

jen tunnettuutta niin paikallisesti kuin maanlaajuisesti.

8.00–15.00

on ehkä kooltaan pieni, mutta taatusti kampuksen

Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään jäsentensä

Joensuu:

5.2. SPR-hengailuilta: pulkkamäki klo 18,

näkyvin ja kuuluvin ainejärjestö! Preemion tiivis

ammatillista tietoutta ja suhteiden luomista saman

6.2. ISYYn järjestökoulutus

tapaaminen SPR:n tilojen edustalla (Puijon-

yhteishenki on vertaansa vailla, ja pidämmekin paljon

alan koti- ja ulkomaisiin järjestöihin. Preemio onkin

6.2. MTG-kilta klo 14–18, ISYYn kokoustila

katu 9)

yhteyttä myös luentosalien ulkopuolella.

aktiivisesti yhteydessä muihin kylteriainejärjestöihin

(Haltia-rakennuksen 2. krs, Yliopistokatu 7),

7.2. ISYYn järjestökoulutus

esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta.

kokoontumiset viikoittain

8.–9.2. ISYYn Kuopion toimisto on suljettu

6.2. Väittelyä klo 17, AU202 (Järj. Joensuu

13.2. ISYYn Kuopion toimisto on auki klo

Preemion tärkeimpänä tehtävänä on toimia opiskelijoidensa etuja yhteistyöjärjestönä opintoihin

Tapahtumat ovatkin myös Kuopion päässä se, mistä

Debate Society), kokoontumiset viikoittain

10.00–12.00 (liikuntailtapäivä)

liittyvissä asioissa sekä pyrkiä helpottamaan heidän

preemiolaiset tunnistaa. Me preemiolaiset haluamme

7.2. Joojaku-kerhon kokoontuminen klo

20.2. Winterfest 2018 klo 13 alkaen, Savilahti

siirtymistään työelämään luomalla yhteistyökanavia

pitää yhtä myös vapaa-aikana ja tapahtumatarjon-

16–20, ISYYn kokoustila (Haltia-rakennuksen

21.2. ESN KISA goes to Levi Lapland

yritysten kanssa Kuopiossa ja muualla Suomessa. Ta-

tamme onkin Kuopion monipuolisimpia. Vuosit-

2. krs, Yliopistokatu 7), kokoontumiset viikoit-

22.2. Kausi-influenssarokote saatavilla Kuopi-

tainen tapahtumakalenterimme koostuu Kuopion

tain, yleensä keskiviikkoisin

on YTHS:ltä klo 9–11

Haalaribileistä, sitseistä, vuosijuhlista, yritysvierailuista,

8.2. Joensuu Board Gamers pelikerhon

Huipulle-seminaarista, Preemion wappu- ja fuksiviikos-

peli-ilta klo 15, ISYYn kokoustila (Haltia-raken-

Savonlinna:

ta sekä erilaisista teemabileistä ja urheilutapahtumista.

nuksen 2. krs, Yliopistokatu 7), kokoontumiset

6.2. ISYYn järjestökoulutus (Joensuu)

Järjestämme tapahtumia yhteistyössä paikallisten

viikoittain

6.2. ISYYn Savonlinnan toimisto on suljettu

sekä muiden kaupunkien järjestöjen kanssa, ja

8.2. Epäviihteellisen musiikin ilta klo 19,

12.2. ISYYn Savonlinnan toimisto sulkeutuu

suuri osa tapahtumistamme onkin poikkitieteellisiä.

Sointula

klo 13

Preemiolaiseen elämäntyyliin voi tapahtumien ohella

13.2. ISYYn Joensuun toimisto on auki klo

13.2. ISYYn Savonlinnan toimisto auki klo

tehdä tarkempaa tuttavuutta myös oman lehtemme,

10.00–12.00 (liikuntailtapäivä)

10–12 (liikuntailtapäivä)

Riskipreemion, avulla. Nähdään viimeistään kevään

13.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet: Seksikäs-

13.2. OKL - XAMK ystävänpäiväbileet klo 18

ensimmäisissä Haalaribileissä!

Suklaa, Dosdela & VG+ klo 22, Viihdemaailma

(Järj. Sohva ry)

Ilona

6.3. Liikunnan sivuaineen Gaala klo 19 9.3. Pedaryn vuosijuhlat klo 17.30

AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA In vivo: Mikrovillus ry

ISYYn lihalla

Suolinukkien koto tunnetaan poikkitieteellisistä tapahtumistaan, kuten jokakeväisestä 8-approsta ja parin

Edustajiston tuore puheenjohtaja Jonni Nykänen

vuoden perinteikkäistä nakkisitseistä. Yhteissitsejä järjestetään myös muiden ainejärjestöjen kanssa yleensä pari per vuosi. Perinteeksi ovat muodostuneet esimerkiksi ystävänpäiväsitsit kuopiolaisten

ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYYn edustajiston tuore puheenjohtaja Jonni Nykänen.

ympäristötieteen opiskelijoiden ainejärjestö Hyeena ry:n kanssa. Vuosittain Mikrovillus järjestää myös lajien tunnistamiseen liittyviä tapahtumia, kuten helmirallin

helmikuussa ja kääpärallin syksyllä. Muiden yliopisto-

len 23-vuotias kuopiolainen hammaslää-

jen biologian ainejärjestöjen kanssa kohtaamme vuo-

käriopiskelija ja uusi Itä-Suomen yliopiston

sittain biotieteilijöiden tapaamisessa, jonka järjestäjänä

ylioppilaskunnan (ISYY) puheenjohtaja.

Mikrovillus tänä vuonna toimii.

Puheenjohtajana johdan edustajiston

kokouksia ja tuen edustajiston linjan toteutumista meidän Omien jäsentemme etuja pyrkii ajamaan yhdeksän

opiskelijoiden arjessa yhteistyössä ISYYn hallituksen

aktiivin muodostama hallitus, joka valitaan vuosittain

kanssa.

Jonni Nykänen

syyskokouksessa. Tavoitteenamme on huolehtia

ikrovillus on biologian opiskelijoiden (=ne,

opiskelijoiden viihtyvyydestä laitoksellamme, järjestää

ISYYn toimintaan tulin mukaan vasta syksyn edustajis-

Kuka: Itä-Suomen yliopiston yliop-

jotka eivät päässeet lääkikseen, keksineet

toimintaa – biologia-aiheista tai muuten vain hengailua

tovaalien myötä, aiemmin olen pyörinyt mukana oman

pilaskunnan puheenjohtaja

muutakaan opintietä tai ovat muuten vain

– jäsenillemme ja tarjota hupia opiskelun rankalle

ainejärjestöni hallituksessa ja aivan ruohonjuuritasolla

Mitä: Puheenjohtaa edustajiston

ituhippejä) ainejärjestö Joensuun kampuksella Natu-

työlle. Iso osa kunniasta menee myös hallituksen

oman vuosikurssini kurssi-isäntänä.

kokouksia. Tukee edustajiston ohja-

ralla. Mikrovillukset, kavereiden kesken suolinukkaset,

ulkopuolisille aktiivijäsenillemme, jotka mahdollistavat

tunnistaa vahvan keltaisista haalareista. Erotuksena

etenkin isompien tapahtumien järjestämisen.

uksen toteutumista jokapäiväisessä

keltahaalarisiin ruotsin opiskelijoihin, emme pruukaa puhumaan ruotsia. Siviiliasuisen villuksen voi bongata

Lisää tietoa meistä ja toiminnastamme löydät net-

luonnossa kykkimässä maassa tutkimassa epämääräi-

tisivuiltamme, josta löydät esimerkiksi ainejärjestön

siä heiniä tai lintutornilla tirppoja tähystelemässä.

oman lehden vanhoja numeroita ja tenttiarkiston.

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

Puheenjohtajana haluankin toivottaa kaikki ISYYstä kiin-

toiminnassa

nostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaan esimerkiksi

Missä: Kuopion kampuksella

jaostojen kautta!

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

ma-to pe

10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen

Uljas 1 | 5.2.2018

LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Lemmikit

- Itäinen Turhan Tietäjä

Onko köyhällä oikeus lemmikkiin?

iedäthän sen rakastavan katseen, jonka lemmikkisi osoittaa sinulle, kun pitkän työpäivän jälkeen saavut kotiin? Tiedäthän sen suorastaan riemukkaan hännänheilutuksen tai maukunan, joka toivottaa sinut tervetulleeksi? Kurotat tuntemaan lemmikkisi pehmeän turkin sormissasi ja huokaat, onpa mukavaa olla kotona. Helsingin Sanomissa julkaistiin

31.12.2017 Hanna Syrjälän keskustelua herättänyt artikkeli Elsa-koirasta ja hänen emännästään, joka elättää 700 euron tuloilla koiran lisäksi kissoja ja chinchilloja. Kyseinen henkilö oli artikkelin mukaan saanut paljon kyselyitä kanssaihmisiltä elämäntilanteestaan. Miksi köyhällä on lemmikkejä? Ilmiö on havaittavissa myös hevospuolella, varsinkin yksityisten hevosenomistajien keskuudessa. Ehkä jopa enemmän kuin muiden lemmikkien kohdalla. Hevonen on huomattavasti kalliimpi ylläpidettävä kuin kissa, koira tai chinchilla. Omasta ruokavaliosta ja mukavuudesta joustetaan joissakin tapauksissa paljonkin, jottei vaan jouduttaisi elämään ilman rakasta eläintä.

Tämän kaltainen polarisaatio jakaa kansalaisia usein kahteen leiriin. Rahaa voidaan ajatella käytettävän oman henkilökohtaisen arvon mittarina, tiedostaen tai tiedostamatta. Asenne on omiaan lisäämään eriarvoisuutta hyvin ansaitsevan keskiluokan ja köyhyysrajan alapuolella elävien välillä. Oman vastuunsa kantaminen ja kantamatta jättäminen herättävät voimakkaita tunteita puolin ja toisin. Lemmikinomistamisen ja köyhyyden

pohdinta vie meidät lopulta oikeuden ja velvollisuuden, vapauden ja vastuun rajoille. Ihmisellä on oikeus elää valitsemallaan tavalla, kun hän on saanut siihen resurssit, joko oikeutettuna johonkin valtion tukeen tai itse ansaitsemalla. Lemmikillä puolestaan on oikeus elää arvonsa mukainen elämä. Lemmikinomistajalla on myös velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan. Hän osallistuu yhteisen hyvän ylläpitoon parhaansa mukaan. Vastuu velvoittaa meidät kaikki täyttämään nämä oikeudet ja velvollisuudet. Lemmikinomistaminen ja hyödyistä nauttiminen saavuttavat täyden potentiaalinsa, kun omistaja ottaa vastuun sekä omasta että lemmikkinsä hyvinvoinnista. Tällöin heidän kahden välinen suhde saa syventyä uudella, rikkaammalla tavalla, jota eivät varjosta ristiriidat.

Opiskelijoita aihe koskettaa sikäli

läheltä, että lisätulojen hankkiminen opintojen ohella ei välttämättä omien voimavarojen puitteissa ole mahdollista. Silti usein haluaisi jollain tapaa lieventää mahdollista yksinäisyyden tunnetta, saada sanatonta tukea elämässä kohtaamiinsa paineisiin ja lisätä yhteyden tunnetta elämäänsä. Ilmiöstä moraalisesti arveluttavan tekee se, että köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisen ja hänen lemmikkinsä ylläpitoon käytetään valtion maksamia tukia, toisin sanoen toisten ihmisten ansaitsemaa rahaa. Yhteiskunnassa vallalla tuntuu olevan uskomus, jonka mukaan täytyy tehdä kovasti töitä elämässä, jotta pärjää eikä joudu muiden elätettäväksi. Sehän olisi synti ja häpeä. Toisaalta, täällä voi elää synnissä ja häpeässä selviten silti hengissä, miksi siis tehdä töitä?

Köyhän on siis mahdollista pitää

lemmikkiä niin valitessaan. Toiminnan kannattavuus jää jokaisen itsensä ratkaistavaksi. Tärkeintä lemmikkiä hankkiessa on miettiä: mikä on motiivini, voisinko saavuttaa haluamani toisella tavalla ja olenko valmis kantamaan vastuuni? Yhdestä lemmikistä saatu ilo voidaan moninkertaistaa harrastamalla yhteisöllistä toimintaa ja luoda lisää siltoja meidän ihmisten välille. Valitse viisaasti.

Elisa-Maria Heikkinen

1 2

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Vanhoja jermuja alkoi juilia oikein urakalla kun saivat komppaukoksi alaikäisen kapiaisen, jonka he ristivät i ______ juriksi. (6) B) Arskan Nahka Entertainmentin aivottomien la ______ amien iskulause: Wine, dine me, sixtynine me. (6) Mikä vuosi? Läntiset että itäiset suurvallat järjestävät sotilasoperaatioita vaikutuspiireissään. Läntisillä valloilla ei ole Yhdysvaltojen tukea ja ne perääntyvät suursodan uhatessa – NL uhkaa Pariisia ja Lontoota ydiniskuilla. Kriisin seurauksena Suomen ensimmäinen YK-komppania lähtee rauhanturvaajaksi. Suomi saa jotakin neuvostolaisilta, ja Hruštšov tuomitsee Stalinin joukkomurhaajaksi. John Waynen sankarimyytti himmenee John Fordin Etsijöissä. Marilyn Monroe ja Grace Kelly menevät naimisiin. Elvistä luonnehditaan ”suureksi kimpaleeksi kiellettyä hedelmää”. 151-149 – kuka antoi ratkaisevan äänen? 1) 1952. X) 1954. 2) 1956.

Eräs itävaltalainen vartoo pääsyä Yhdysvaltoihin Yhdysvaltain konsulaatissa Meksikossa vuosi Hitlerputschin (1933) jälkeen. ”Minun täytyi lähteä Berliinistä hyvin nopeasti… naapurini antoi vinkin, että kaksi miestä univormuissa etsi minua… minulla oli juuri ja juuri aikaa pakata matkalaukkuni ja ottaa yöjuna Pariisiin… saisin paperini jos palaisin takaisin Saksaan, mutta he panisivat minut junaan ja lähettäisivät Dachau´n.” Konsuli mittailee häntä ja kysyy tämän ammattia. ”Käsikirjoitan elokuvia – Niinkö, kirjoita hyviä”, konsuli sanoo ja leimaa passin. Mies kertoo: ”Tämä tapahtui 54 vuotta sitten, olen yrittänyt siitä lähtien.” Sen verran hyviä, että sai kuusi Oscaria. Kuka? 1) Billy Wilder. X) Friz Lang. 2) Erich von Stroheim.

Kuka kuoli Lontoossa 19.2.1980 alkoholimyrkytykseen vasta 33-vuoden ikäisenä? Autoon sammuneena, ei laulaja Harry Nilssonin kämppään, kuten Mama Cass. Lontoo lienee rock-muusikoille vähän kuin Napoli: näe ja kuole. Toimi eräässä yhtyeessä vuodesta 1974 lähtien. Yhtye otti nimensä ompelukoneesta löytyneestä termistä. Termillä on myös kaksoismerkitys. Yhtyeen komppikitaristi kuoli viime vuoden loppupuolella. 1) AC/DC:n Bon Scott. X) Led Zeppelinin John Bonham. 2) The Whon Keith Moon.

Aloita l-kirjaimella. A) Raamatun naispuolinen pirttihirmu: merihirviö, valas, krokotiili joka syö Auringon maailman loppuessa. Filosofi Thomas Hobbesin teos poliittisesta filosofiasta, jossa esiteltiin yhteiskuntasopimuksen ja jakamattoman yksinvaltiaan ideat. Kirjan nimi tulee kyseisestä merihirviöstä. B) Etelä-Aasiassa elävä puoliapinaheimo, joka tarkoittaa vanhalla hollannilla ”hölmöä”, joka johtuu sen raajojen voimakkaista, harkituista ja hitaista otteista. C) ”… maksaa aina velkansa”, suku joka hallitsee Kuninkaansatamaa Game of Thronesissa. D) Kylä, joka muodostaa yhdessä Saranac ja Tupper Laken kanssa ns. Kolmen järven alueen. Se sijaitsee vuoriston alueella New Yorkin osavaltiossa. Vuonna 1932 ja 1980 siellä järjestettiin urheilutapahtumia. E) Tuntemattoman sotilaan alikersantti: ”Mitä tuosta sitten melua pitää…Tuolla vetelee mies laukaisinnarusta, ja toinen saa kymmenien kilometrien päässä kranaatin päähänsä eikä voi tehdä yhtään mitään. Ollaan kentlemanneja vai? Ei ammuta aseetonta. Herrat vaan koittaa saada tappamiselle jonkunlaisen jalouden leiman…”

Nimi 1

Kirjoittaja opiskelee ympäristötiedettä ja nauttii myös lemmikkien seurasta.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 1 | 5.2.2018

Oikeat vastaukset sivulla 28.

KE 7.2.

HELMIKUUSSA 2018:

PE 9.2. LA 10.2. TO 15.2. PE 16.2. LA 17.2. KE 21.2.

FREESTYLE OR DIE LIVE KETJUPOLTTAJAT ROKATAAN YHDESSÄ HYVÄÄ, 10€ MC RAAKA PEEN YSÄRIDISKO LUMITIN PENKKARIT IHANA LEIJONA, 7€ RAAKA-AINE, 10€ GOOD VIBE REVOLUTION

LA 24.2. KE 28.2.

TO 1.3. PE 2.3. LA 3.3. KE 7.3.

< KUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND > PE 23.2 KLO 19.00 - TOMI HAUSTOLA, TOMMI YLIMÄINEN, HELI SUTELA JA RIKU SUOKAS PE 23.2. KLO 22.00 - RIKU SUOKAS, ANITTA AHONEN, HELI SUTELA JA ALI JAHANGIRI Liput 22,50€ - www.ticketmaster.fi </ KUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND >

TO 8.3. PE 9.3. LA 10.3. PE 16.3. LA 17.3.

LEO, PASA, 8€ HENRY´S PUB & KUOPIO ROCKCOCK BÄNDIKISA: KARSINTA 1/5 SUAMENLEIJJONA, 6€ MARA BALLS SAIRAS T, 8€ FREESTYLE OR DIE LATE ACID CANE, MOISE JARKKO MARTIKAINEN SOOLO, 15€ ANAL THUNDER, 7€ PYHIMYS, F, 15€ LET THERE BE MALCOLM: AC/DC TRIBUTE, 5€

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

a n n i o v a u bar nous 19-04! ivä

ä p n e n i k i a k o j

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 1 | 5.2.2018

Kilpailu on alkanut!

Taidepaussille

HOI OPISKELIJA!

SUOSITTELEMME:

Olisiko aika pitää taidepaussi?

To 8.2. Carelia-sali klo 19

SIIPIEN KANTAMANA To 22.2. Carelia-sali klo 19 Musiikkitalven avajaiskonsertti

Konserttipäivänä opiskelijalippu sinfoniakonserttiin vain 6 €! (norm. 9,50 €)

VAELLUSFANTASIA

To 26.4. Carelia-sali klo 19

AJALEHTIVAT MANTEREET To17.5. Carelia-sali klo 19

AMERIKKALAINEN KEVÄT

NAUTI MUISTAKIN KEVÄÄN SÄVELISTÄ! Ystävänpäivän kamarikonsertti Su 25.3. Joensuun ev.lut. kirkko klo 18

Mozart: REQUIEM

Sulle salaisuuden kertoa mä voisin Parhaat suomalaiset elokuvasävelmät mukana Joensuu Big band solistina Johanna Iivanainen

Uljas 1 | 5.2.2018

Diginä vain

19,80E

Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita veloituksetta 0800 98848.

To 19.4. Carelia-sali klo 19

30E /2 /2 kk

Ke 14.2. Taidemuseon sali klo 19

www.joensuu.fi/orkesteri

Nyt huippuedullinen opiskelijatilaus!

LIPUNMYYNTI: Carelicum, Koskikatu 5 carelicum.palvelut@jns.fi tai konserttipaikalta alkaen tuntia ennen konserttia, Yliopistokatu 4

Tarjous on voimassa 3.4.2018 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: i panama juriksi. la kanada amien. 211. A) Leviathan. B) Lori. C) Lannister. D) Lake Placid. E) Lahtinen.