Uljas 1/2016 by Uljas

2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Kampus kollit Savonlinnan kampuksen tulevaisuus ratkaistaan tänä keväänä. Taas kerran. >>4-5 ISYY:n hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta. >>6-7

KASARITAIDETTA LENINGRADISTA Venäläistä taidetta 1980-luvulta 21.1.-24.4.2016 Joensuun taidemuseo Onni Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Ti, to-su 11-16, ke 11-20 Liput: 3-5 € www.joensuuntaidemuseo.fi Bella Matvejeva, Kunnianosoitus Louise Brooksille (yksityiskohta)

n o i n n O oti! uusi k

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot osoitteesta:

OVV KUOPIO ▶ Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU ▶ Kirkkokatu 25 a, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Alku

Kissakuvia!

”Yritän hieman avata ikkunaa, että myös suomalainen yleisö ymmärtäisi Viron historiaa.” s. 24 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Talven tarinat

Savonlinna elää

8-9 10-11 14-15 I 18-19 10-11 Kansainvälistyminen on ISYY:ssä

tervetulleeksi toivotettu asia, mutta samaan aikaan syntyy uusia kustannuksia kun edustajiston kokoukset simultaanitulkataan.

Opiskelu on mukavampaa jos sitä ei

tarvitse tehdä yksin. Etäopiskelijalla ei ole aina vaihtoehtoja, mutta jos olet kampuksella, lue vinkit kavereiden löytämiseksi.

Puijon luontokeidas on toistaiseksi säilynyt keskellä Kuopiota. Sitä kuvaillaan satumetsäksi kävelymatkan päässä keskustasta.

Saksan suomalaista radikaalimpi

opiskelijaliike voitti lukukausimaksukamppailun. Pitäisikö Suomessakin kampanjoida aggressiivisemmin?

Vapaaehtoiset pelastavat Kuopiossa heitteille jätettyjä

kissoja. Viime vuonna Piskiksen sijaiskodeissa Kuopiossa asui noin 200 kissaa.

22-23 Sama mies on kuvannut lähes kaikki

oppikirjojen ihotautikuvat. Selvitimme, kuka hän on ja miksi hän haluaa valokuvata tauteja.

Humoro nigra | ”Kaupunginjohtaja Karjalainen - Campus Raider” -pian elokuvateattereissa kautta maan! Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi

tä-Suomen yliopisto ilmoitti pari viikkoa sitten selvittävänsä mahdollisuuksia siirtää kaikki opettajankoulutus Joensuuhun. Joensuun kaupungilta yliopisto kysyi kykyä vastaanottaa Savonlinnan noin 850 opiskelijaa, mikäli kampus päätetään lopettaa. Vaikka rehtori Jukka Mönkkönen toteaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta tunnustelusta päätöksen tueksi, ovat erityisesti Savonlinnan ja Joensuun kaupunkien intressit nyt vastakkain. Joensuulaispuheissa on haudanryöstön klangi jo ennen kuin ruumista on edes olemassa. Rehtori Mönkkönen on ilmoittanut, ettei Kuopiota pidetä mahdollisena sijoituspaikkaa harkitessa. Joulukuussa 71 kansanedustajan allekirjoittamassa adressissa laskettiin, että opettajankoulutuslaitoksen siirtäminen Savonlinnasta maksaa kunnalle ja valtiolle pelkästään kiinteistöomaisuuden tappioina 35–50 miljoona euroa. Yliopisto työllistää Savonlinnassa noin 350 henkeä ja sen on laskettu tuottavan alueen elinkeinoelämälle noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkin raha katoaisi. Emeritusprofessori ja Savonlinnan opettajankoulutuksen entinen johtaja Jorma Enkenberg on laskenut tappiot vielä suuremmiksi – kenties jo hitusen tarkoitushakuisesti. Hänen mukaansa tappiot kampuksen lakkauttamisesta olisivat jopa 136 miljoonaa euroa, kun lasketaan Savonlinnan kiinteistöjen arvon alenemisen lisäksi mukaan myös Joensuuhun tarvittavat opetustilat. Joensuulainen nurkkapatriootti on nyt moraalisen kysymyksen äärellä. Savonlinnan lakkauttaminen ja Joensuu lobbaus toisi väistämättä alueelle rahaa, työpaikkoja ja lisää opiskelijoita, mutta itsetutkiskelu lienee aiheellista. Koulutuspolitiikkaa ei voi nykypäivänkään Suomessa irrottaa erilleen aluepolitiikasta. Vaikka jälkimmäisellä ei ole kovin muodikas kaiku, on itäsuomalaisella syvempi ymmärrys siitä kuin kehäteiden sisällä. Niinpä Savonlinnan tappio oman itäisen periferiakaupungin eduksi olisi taas yksi naula lisää henkitoreissaan sinnittelevän aluepolitiikan arkkuun. Aluepolitiikassa arvospektri on värikkäämpi kuin kilpailupolitiikassa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kanta on, että Savonlinnan kampus on säilytettävä. Savonlinnassa ilmeisesti keskustelua aiheesta jo käydään, mutta se ei vielä juuri kanna Pohjois-Karjalaan eikä PohjoisSavoon. Ulostulot ja joukkovoima lienevät Etelä-Savossa vielä muodostumassa. Jos eivät, olisi korkea aika. Ensimmäinen Uljaaseen yhteyttä ottanut herääjä oli kahdeksankymppinen toimittaja Ari Rajamo, jonka kirjoituskone näyttää laulavan edelleen sarjatuliaseen tavoin. Kannanotto on luettavissa sivulta 15.

Kansikuva

Janita Autio

Jarkko Kumpulainen

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Gallup

Kevätlukukausi käyntiin!

Mitä toivot tulevalta keväältä?

” Tahti voisi olla nopeampi.

Nyt | Opiskelijat asuntobisnekseen?

Mira Asikainen, Raisa Savolainen & Niina Turunen

Kuopio

Essi Rovamo

sosiaalityö, 3. vsk. - Toivon kahden viikon vappua!

Taru Niemi ravitsemustiede, 4. vsk.

- Toivon, ettei Winterfesteille osu -15 asteen pakkasia, ja että Canthian lounasjonot olisivat lyhemmät.

Joensuu

ISYY selvittää mahdollisuuksiaan rahoittaa asuntorakentamista Kannattaisiko Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan lähteä rahoittamaan asuntojen rakentamista opiskelijoille? Aihetta aiotaan selvittää tänä vuonna. Joensuuta vaivannut krooninen asuntopula on vihdoin helpottamassa muutaman vuoden sisällä, kun Joensuun Elli ilmoitti rakentavansa ainakin 400 uutta opiskelija-asuntoa. Jos uhkakuva Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta ja opettajakoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun toteutuu, on Elli luvannut rakentaa vielä yli 300 asuntoa lisää. Kuopiossa puolestaan Savilahden kampusaluetta ollaan kehittämässä lähes miljardilla eurolla ja Kuopas on rakentamassa sinne myös opiske-

lija-asuntoja. Savonlinnassa ei nykyisellään ole puutetta asunnoista, enemmänkin päinvastoin, joten rakentamispaine jakautuu Joensuuhun ja Kuopioon. ISYY aikoo selvittää mahdollisuutensa olla mukana asuntojen rakentamisessa. Asiasta käynnistetään selvitystyö ja harkinnassa on myös projektityöntekijän palkkaaminen selvitystä varten. ”ISYY on vasta aloittamassa selvitystyötä mahdollisuuksistaan osallistua asuntotuotantoon rahoittajana. Vaikka kaupungit rakentavat runsaasti opiskelija-asuntoja, niin tahti voisi olla nopeampi suuremmalla rahoituspohjalla”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Ikonen toteaa. Pasi Huttunen

Matias Uski

historia, 1. vsk. - Tulee lähinnä mieleen vappu, sillä se on ensimmäinen oikea opiskelijavappuni. Odotan myös että lumet sulavat eikä tule hirveästi uutta lunta tilalle.

Melissa Varis

englanti, 1. vsk. - Toivon todella että läpäisen kaikki perusopintoihin kuuluvat kurssini ja etten nolaa itseäni luennoilla.

Tulostamiseen tarvitsee nyt opiskelijakorttia Sopimus Canonin kanssa uudisti yliopiston tulostuspalveluja vuoden vaihteessa. Ensimmäisellä käyttökerralla tulostimelle kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla ja näyttämällä opiskelijakorttia. Aktivoinnin jälkeen tulostimet tunnistavat opiskelijakortin. Uudistukset mahdollistavat omalta laitteelta tulostamisen sekä parantavat opiskelijoiden tietoturvaa tulosteiden noutamisen vaatiessa tunnistautumista. Tulosteen voi noutaa minkä tahansa rakennuksen tulostimilta, huolimatta siitä, millä tietokoneelta se on lähetetty.

Maksuton tulostuskiintiö on edelleen 400 tulostetta, joka ainakin toistaiseksi jakautuu puoliksi syksylle ja keväälle. Opiskelijat voivat nyt tulostaa myös maksuttomia väritulosteita suoraan kiintiöstään ja skannata ilmaiseksi omaan sähköpostiin. Valokopiot ja lisätulosteet maksavat 3,5 senttiä opiskelijalle. Vanhempiin, siruttomiin opiskelijakortteihin voi ostaa kampuskirjastoista 1,80 euroa maksavan tarran, jonka tulostin tunnistaa. Samanlainen järjestelmä on käytössä ainakin Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Anniina Muukkonen

Savonlinna Maria Pulli luokanopettaja, OpeArt 1. vsk. - Toivon aurinkoisia hiihtokelejä, runebergintorttuja ja hyviä uutisia meidän kampukselle.

Miia Perkola

lastentarhanopettaja, 3. vsk. - Toivon, että saisin kouluhommat tehtyä suht. vaivattomasti, jotta valmistuisin ajallaan. Toivon aurinkoa ja toivon, että pääsisin käymään jossakin kivassa paikassa, kun mulla on maaliskuussa vapaa viikko.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Yliopistojen irtisanomisia kritisoidaan Korkeakouluissa tehdään leikkauksia ympäri maata. Itä-Suomessa Itä-Suomen yliopisto käy parasta aikaa yt-neuvotteluja ja myös Kareliaammattikorkeakoulu ilmoitti niiden alkamisesta. Helsingin yliopisto. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti jo viime vuonna väen vähentämisestä. Helsingin yliopisto ilmoitti suomalaisen yliopistohistorian suurimmista henkilöstövähennyksistä. Yliopiston henkilöstön määrä vähenee vuoden 2017 loppuun mennessä arviolta 980 hengellä, joista 570 irtisanotaan. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kritisoivat Helsingin yliopiston ratkaisua ja toteavat, että yt-neuvottelut olisi pitänyt hoitaa paremmin. ”Yhteistoimintaneuvotteluissa pyritään kerralla ratkaisemaan laskettu sopeuttamistarve

aina vuoteen 2020 asti. Kestävämpi ratkaisu olisi katsoa vuosi kerrallaan, mitkä toimet ovat välttämättömiä.” Myös kansanedustaja Li Andersson (vas.) huolestui yliopistojen irtisanomisista. Anderssonin mukaan hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yrittämisen mahdollistamiseksi ansiosidonnaisella ja itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi muun muassa työttömyysturvan osalta. Jyväskylän yliopisto näyttäytyy poikkeuksena. Se ilmoitti ”uudistavansa rakenteitaan” ilman irtisanomisia.

Pasi Huttunen

” Toimet ovat normaalia tilanteen kartoitusta ennen varsinaisten päätösten tekoa.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vasemmalla) ottaisi mieluusti Savonlinnasta opettajankoulutuksen Joensuun vireyttä lisäämään. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ei ole halukas luopumaan kaupungin elinvoiman kannalta arvokkaasta kampuksesta.

Kampukset joutumassa kilpasille opettajankoulutuksesta

Itä-Suomen yliopiston hallitus kysyi Joensuun kaupungin valmiutta tulla vastaan jos Savonlinnan kampus lakkautetaan ja opettajankoulutus siirretään kokonaan Joensuuhun. Opettajaopiskelijoille tarvittaisiin asuntoja, harjoittelukoulu ja liikuntatiloja. Joensuu näytti vastauksessaan vihreää valoa, mutta myös Savonlinna toimitti vastaavan selvityksen, vaikka sitä ei pyydetty. Itä-Suomen yliopiston rehtori kiistää, että yliopisto kilpailuttaisi kaupunkeja. ”Toimet ovat normaalia tilanteen kartoitusta ennen varsinaisten päätösten tekoa”, yliopiston rehtori Jukka Mönk-

könen toteaa. Joensuun kaupungin hallitus ei myöskään näe tilannetta kilpailuna Savonlinnan kanssa. Käytännössä yliopiston toiminta on silti asettanut kaupungit kilpasille. Joensuun kaupunki olisi valmis ottamaan lisää opiskelijoita. ”Opiskelijoiden hankalaan asuntotilannetta helpotetaan joka tapauksessa 400 uudella opiskelija-asunnolla. Mikäli kampuksen laajeneminen toteutuu, rakennetaan lisäksi 320 asuntoa. Toinen harjoittelukoulu toimisi mahdollisesti Rantakylässä tai Pielisjoen koulun yhteydessä. Opiskelijamäärien kasvun

toteutuessa rakennettaisiin myös lisää tiloja liikunnan opetukselle. Yhtenä vaihtoehtona olisi uusi monitoimihalli Mehtimäen urheilutilojen lisäksi”, Joensuun kaupungin hallitus sanoo selvityksessään. Savonlinna vetoaa kustannustehokkaampiin ratkaisuihin ja merkittäviin yhteiskunnallisiin menetyksiin, jotka aiheutuisivat lakkauttamisesta. Harjoittelukoulu voidaan sijoittaa entisen kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloihin tai vastaavasti rakentaa uudet tilat Talvisalon koulun yhteyteen. Savonlinnan opiskelija-asuntojen ja kampuksen tilojen purkukustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Yliopiston on arvioitu luovan yhteensä 350 työpaikkaa ja tuovan alueen elinkeinoelämälle noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Opiskelijoita kampuksella on noin 850. Lisäksi vahva profiloituminen taito- ja taideaineisiin nähdään vahvuutena. Yliopiston sisällä selvitetään parhail-

laan myös Joensuun kampuksen omien tilojen toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita. Mönkkösen mukaan suurin osa Savonlinnassa opiskelevista ei haluaisi opettajankoulutuksen siirtyvän Joensuuhun. Myös henkilökunta on ilmaissut perustelujaan kampuksen lopettamista vastaan. Kampuksen kohtalo selvinnee kevään aikana.

Uutinen #

Joensuu lupaa rakentaa uusia opiskelija-asuntoja ja olisi valmis vastaamaan laajenevan opettajankoulutuksen tarpeisiin. Savonlinnassa pelätään useiden miljoonien menetyksiä. Yliopiston rehtori kiistää, että yliopisto kilpailuttaisi kaupunkeja. – Anniina Muukkonen, teksti

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kampus

”Hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta.

Kuopio ja Savonlinna jälleen aliedustettuina hallituksessa Kuopio ja Savonlinna ovat aliedustettuina ISYY:n hallituksessa Kuopion ainejärjestöjen syksyisestä aktiivisuuden puuskasta huolimatta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

kampuksesta ei luovuta ja että asuntoja tarvitaan opiskelijoille enemmän.

Juho Ikonen ISYY:n hallituksen 2016 puheenjohtaja Ryhmittymä: Keskeiset 24 vuotta 5. vuoden metsätieteen opiskelija Lähtöisin Toivakasta Harrastukset: Luonnossa liikkuminen ja kuntoilu

Kauden edetessä hallitus aloittaa myös kevään kuntavaalilobbauksen. Se tehdään yhdessä Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kanssa. Keskeisimmäksi teemaksi Ikonen nostaa opiskelija-asumisen. ”Asuntoja pitäisi olla enemmän ainakin Joensuussa ja Kuopiossa. Halpa asuminen on tehokas keino vaikuttaa opiskelijoiden taloudelliseen hyvinvointiin.” Vuoden 2016 hallituksella on haasteensa myös yhteisen kielen suhteen, sillä jäsenet Isaac Adaam ja Laura Carman eivät puhu sujuvaa suomea. ”Isaac ymmärtää suhteellisen hyvin puhuttua ja kirjoitettua suomen kieltä, mutta oudot termit esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspolitiikassa toki vaativat selventämistä. Lauralla taas on tilanne, että hänellä ei ole yhtä kattava suomenkielentaito kuin Isaacilla, joten totta kai se tuo omia haasteita toimintaan, mutta yhteisillä pelimerkeillä ja englannin kielellä tässä mennään eteenpäin”, Ikonen kertoo. ISYY:lle on työllistetty täksi vuodeksi siviilipalvelushenkilö, jonka tehtävänä on kääntää ISYY:n aineistoja englanniksi. Edustajiston kokouksia varten on tarkoitus palkata simultaanitulkkeja.

Verkkokysely e-kirjoista opiskelijoille Suomen korkeakoulukirjastot keräävät kevään aikana opiskelijoiden kokemuksia e-kurssikirjoista ja niiden käytöstä verkkokyselyllä.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kyselyllä saadun palautteen perusteella kehitetään opinnoissa tarvittavien e-kirjojen saatavuutta ja käytettävyyttä. Kyselylomake on avoinna 31. toukokuuta

Uutinen #

ISYY:n hallitusta tänä vuonna luotsaava Juho Ikonen linjaa, että Savonlinnan

Viime syksynä näytti hetken, että Kuopion Savilahdesta on nousemassa uusi aktiivnen liike. Kuopion ainejärjestöt ja edustajistossa istuneet sitoutumattomat havahtuivat viime syksynä juuri edustajistokauden loppumetreillä oivallukseen, että puoluepoliittisesti sitoutumattomia ryhmittymiä on edaattoreista lähes puolet. Seurasi aktiivisuuden puuska, joka tuotti muun muassa varjobudjetin ja joukon vaatimuksia linjan muutoksista ylioppilaskunnassa. Hetken näytti, että Savilahdesta on nousemassa aktiivisia muutosvoimia. Toisin kävi, sillä nyt työnsä aloittaneessa yhdeksän hengen hallituksessa on vain yksi kuopiolainen. Enempää ehdokkaita ei kampukselta löytynyt tarjolle. ”Näinhän oli myös kaksi vuotta sitten. Aktiivisuutta ei löytynyt tälle vuodelle ja se on valitettava tilanne. Kuopio on tuonut viime syksynä esille omaa huoltaan siitä, miten heidät huomioidaan ISYY:n toiminnassa, mutta sitten halukkaita toimijoita ei löydy hallitukseen asti”, hallituksen tuore puheenjohtaja Juho Ikonen ihmettelee. Juuri hallituksen puheenjohtajana aloittanut joensuulainen metsätieteen opiskelija pitääkin käytännön toiminnan järjestämistä Kuopiossa yhtenä tulevan vuoden haasteena. Merkittävämmäksi nousee nyt silti käsillä oleva Savonlinnan tilanne. ”Hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta. ISYY toimii kolmella kampuksella ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä”, Ikonen toteaa. Ikosen mukaan tällä hetkellä on selkeitä viitteitä, että yliopiston hallitukseen esityslistalle olisi nousemassa esitys kampuksen lakkauttamisesta. Ikonen kehottaa yliopistoa laittamaan jäitä hattuun. ”Oltaisiin kampusta sitten siirtämässä Joensuuhun tai Kuopioon, niin eihän kummallakaan kaupungilla ole ensinnäkään edes tarjota opetustiloja saati sitten asumiseen tai vapaa-aikaan liittyviä tiloja siinä määrin kuin olisi tarvetta”, Ikonen ihmettelee. Ikosen mukaan ISYY:n hallitus aikoo ilmaista selkeästi kantansa Savonlinnan tilanteeseen ennen yliopiston hallituksen kokousta, jossa asiaa käsitellään.

asti osoitteessa my.surveypal.com/-Ekirjat-opintojen-tukena--kysely. E-kirjoja on runsaasti tarjolla myös ItäSuomen yliopiston kampuskirjastossa.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Päivystävä sosiologi

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Ei mikään nyrkkikyllikki

T.H. Korstén vs. muu maailma Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen. Hyvä T.H., olen seurannut palstaasi ja nokkelaa kirjoitustyyliäsi jo pitkään. Mietin, mahdatko olla vapailla markkinoilla treffejä varten? Yhteystietoni löydät Uljaan toimitukselta ;) - Nimimerkki Päiväkahviseura

Mikä olisi hyvä otsikko gradulle? - Ei nimimerkkiä

En ole vapailla markkinoilla treffiseuraksi. Päiväkahvini juon tätä nykyä kahden työttömän maisterin, satunnaisen skotlanninterrierin ja yhden parrakkaan ylituutorointimestarin kanssa.

En tykkää rapeista kalapaloista. - Corsa

Kannatatko Suomen islamisaatiota? Kannatatko maahamme kohdistuvaa hallitsematonta elintasopakolaisuutta? Jos kyllä, niin miksi? - esko

Oletko sinä se sama T.H. Korstén joka on tehnyt Joensuun Rajaspeksin käsikirjoituksen? - Sehnsucht

Huttunen, pakkaa kynäsi! - Ei nimimerkkiä En ole Huttunen.

JOENSUU Kyllikin siskot aloittivat katupartioinnin Joensuussa 15. tammikuuta. Toistakymmentä siskoa kokoontui Joensuun torille iloisissa merkeissä kovasta pakkasesta välittämättä. Niina Ruuska perusti kansainvälistäkin huomiota herättäneen Kyllikin siskot -ryhmän vastavetona valkoisen Suomen puolesta taistelevan Solders of Odinin katupartioinnille. Siskot kertoivat kulkevansa kaupungilla jakamassa iloa, rakkautta ja viisautta. Lisäksi he jakoivat tikkareita.

No en minäkään varmasti tykkää kaikista sinun rakastamistasi asioista. Minä en sentään kirjoittele lehtiin todetakseni asiaa.

Gramofon in sähköinen startti

Kyllä olen. Täällä kirjoitan omana itsenäni ja mielipiteeni ovat omiani. Tule katsomaan Rajaspeksiä, se on hauska.

Santtu Paananen, teksti & kuva

Suomen Mielenterveysseuran Auttava puhelin palvelee numerossa 010 195 202 ark. 09:0007:00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15:00-07:00.

”Perinteisen median murros ja hidas uudistuminen: Huomioita itäsuomalaisen ylioppilaslehden kysymyspalstalta”

Iron maidenin top 3 biisit? - Seppo The Trooper (1983), Prowler (1980) ja Invaders (1982). Tarvitseeko tätä edes kysyä? KUOPIO Gramofon Festin 5-vuotisjuhlavuosi laukaistiin käyntiin perjantaina Olutravintola Pannuhuoneella Hisserin keikan merkeissä. Disco Ensemblestä tutun Miikka Koiviston sooloprojektin massiivinen hektis-maalaileva elektropoljento otettiin lämmöllä vastaan ahtaaksi buukatun tuvan voimin. Kolmihenkisen livekokoonpanon ensimmäinen Kuopion visiitti siis tuskin jää viimeiseksi. Gramofon Festin vuosi jatkuu seuraavaksi klubitapahtumalla huhtikuussa ja varsinainen kaksipäiväinen päätapahtuma järjestetään kesällä.

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

YYA-sopimuksen nojalla ISYY:n hallituksen puheenjohtajan paikka kuuluu Kepulle. YYA-sopimuksen nojalla UEF:n hallituksen on valittava keskuudestaan J.Pulkka hallituksen puheenjohtajaksi. Eikö yli oppilas kunnan puheen johtajien pitäisi keskittyä Itsenäisyys päivän puheissa Isäm maam me pulustamiseen eikä kaiken maailman turva paikan haki joihin!? Missä on opiskelijoiden Isäm maallisuus!? t. Maaham muutto kriitikko

Voisiko UEF kampuksille perustaa Minervan Soturit, jotka valvoisivat sivistysyliopiston ylläpitämistä, valtaisivat välillä rehtoraatin ja antaisivat esimerkiksi lukuvinkkejä ja auttaisivat opinnoissa? Kuinka monta tekstaria tänne tekstaripalstalle täytyy lähettää, että tästä tulee tekstarisivu? Mie voin ottaa vastaan ne käsityötaitoiset kun Savonlinnan kampus pistetään lihoiks. Miun tilalla riittää kyllä hommia niille. Ex-kampuspj Hiltunen on kova mies panemaan.......porvareille vastaan.

Pasi Huttunen teksti & kuva

UEF tekee imagovideoita ihanasta yhteisöstä ja yyteeneuvottelut meneillään, kuka enää uskoo. Mitä vittua?

Nyt saa huutaa

Missä oli tartar kastike rapeilta kala paloilta? Miksei ISYY aja opiskelijan etua ja reagoi mitenkään? Hallituksen on erottava välittömästi! AMICA MARKKINOI 12.1. RAPEITA KALAPALOJA VALHEELLISESTI!!1 Kastikkeena oli sinappirelissiä vaikka ainoa oikea suomalaisen miehen vatsaa tyydyttävä kastike on tartarkastike. KUKA ON VASTUUSSA? MILLOIN EDARI PUUTTUU ASIAAN? ONKO MÖNKKÖNEN TIETOINEN? Missä on kaikki miehet Sykettä ryhmäliikunnoista? Ei oo paljon silmäniloa tarjolla. Onneksi spinningissä käy se söpö JumppaTeme trikoosortseissa.

JOENSUU Entinen, ankea lehtisali muutettiin Joensuun kampuskirjastossa opiskelijoiden olohuoneeksi. Tila toimii kirjaston tilojen ja aulatilojen välitilana, jossa voi lukea kirjoja ja lehtiä, opiskella, surffailla netissä ja tehdä vaikka ryhmätöitä ilman kirjaston varsinaisten tilojen tiukkaa vaatimusta hiljaisuudesta. Värikkäillä verhoilla, säkkituoleilla ja nojatuoleilla sisustettu tila tuntuu aidosti viihtyisältä.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kansainvälisyys tuo lisäkuluja ISYY:lle Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallintoelimisissä, edustajistossa ja hallituksessa, on tänä vuonna kolme kansainvälistä opiskelijaa. ISYY on käännöshaasteen edessä. – Roosa Hämäläinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ottaa kansainvälisyyshaasteen tänä vuonna todesta. Syksyn vaaleissa edustajistoon äänestettiin kolme muulla kuin suomenkielellä kommunikoivaa opiskelijaa. Kaksi heistä valittiin edelleen hallitukseen. Kielimuuria murretaan käyttämällä edustajiston kokouksissa simultaanitulkkeja. Myös edustajiston esityslistat käännetään jatkossa englanniksi. Kaksikielisyys tuo lisäkuluja. Tämän vuoden keskushallinnon toimintakulujen budjettiin on varattu 25 000 euroa tulkkaus- ja viestintäkuluja varten, mikä on huomattava lisäys aiempina vuosina viestintään ja brändäykseen varattuun 4 000 euroon. ”Simultaanitulkkauksesta arvioidaan aiheutuvan satojen eurojen kulut kokousta kohti riippuen siitä, kuinka kauan kokoukset kestävät ja millainen sopimus tulkkausfirman kanssa saadaan tehtyä”, kertoo ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen.

Kokousmateriaalien käännöstyöt tekee englantia opiskeleva siviilipalvelusmies, joka parhaillaan kääntää muun muassa ylioppilaskunnan sääntöjä englanniksi. Käännösasioihin osattiin varautua etukäteen. Kansainvälisiä opiskelijoita oli ehdolla edustajiston vaaleissa niin monta, että monikielistä edustajistoa voitiin pitää ennakkoon todennäköisenä. Hallituksen ja edustajiston lähetekeskustelun jälkeen tulkkauksesta päätettiin jo syksyllä lisätä oma kohtansa vuoden 2016 talousarvioon.

Pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkosen mukaan Isyy ei ole edustajiston kokousten simul-

taanitulkkauksessa ensimmäinen ylioppilaskunta, vaan kokemuksia on saatu aiemmin Helsingistä ja Turusta.

Hallituksen kokouksiin ei simultaanitulkkausta tai esityslistojen käännöksiä olla kuitenkaan tilaamassa, vaan pääasiallisena toimintakielenä säilyy suomi. ”Hallitustyöskentely on sen verran hektisempää, että esimerkiksi hallituksen kokoonkutsumisaika on ainoastaan vuorokausi. Lisäksi ulkopuolisilta tahoilta kuten Opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulevat lausuntapyynnöt vaativat vastaa-

mista nimenomaan suomeksi”, Mikkonen selventää. Kansainvälisten jäsenten osallistumista pyritään kuitenkin tukemaan pitämällä puheenvuorot ja keskustelut kokouksissa englanniksi ja käymällä esityslistat ja muut materiaalit läpi yhdessä ennen kokouksia. Viime vuoden hallituksen Arshad Haroon oli ISYY:n historian ensimmäinen kansainvälinen hallitusjäsen.

Finnish Friend –toiminta johdattaa kulttuuriin

Azra Tayebi ja hänen ystäväperheensä äiti Maiju Ahlholm sekä lapset Uljas ja Kerttu.

Finnish Friend -ystävätoiminta, on yksi tavoista vaihto-oppilaan kokemus opiskelusta suomalaisessa yliopistossa on rikkaampi. Sen kautta vaihto-oppilas pääsee tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja vapaaehtoisten perheiden arkeen yliopis-

Uljas 1 | 29. 1. 2016

toelämän ulkopuolella. Resurssien puutteiden takia Itä-Suomen yliopisto lopetti ystävätoiminnan viime vuoden puolella. Joensuussa kuitenkin reagoitiin nopeasti ja joulukuussa 2015 perustettu ISYY:n alainen Finnish

Friend Joensuu –kerho on aloittanut toimintansa. Aktiivina käynnistämisessä on toiminut aiemmin ystävätoiminnassa mukana ollut Azra Tayebi. Kun hän sai tietää, että toiminta oltiin lopettamassa määrärahojen puutteen vuoksi, hän päätti perustaa kerhon, joka organisoisi toimintaa Joensuun kampuksella. ”Olin onnekas kun aivan opintojeni alussa pääsin kokemaan suomalaisen kodin, syömään pullaa ja juomaan kotitekoista marjamehua. Kaikki oli uutta ja hieman pelottavaakin, mutta löysin ihmisiä jotka pitivät samoista asioista kuin minä ja halusivat tietää enemmän kotimaastani yhtä paljon kuin minä halusin tietää Suomesta. Noita hetkiä en unohda koskaan”, Tayebi kertoo. Azra Tayebi toimii Finnish Friend – kerhon puheenjohtajana. Finnish Friend Joensuuhun ovat tervetulleita liittymään kaikki ISYY:n jäsenet. Mukaan tahtovien suomalaisten vapaaehtoisten ei kuitenkaan tarvitse olla Itä-Suomen Yliopiston opiskelijoita tai ISYY:n jäseniä. Käytännössä perheet tai yksilöt voivat ilmoittautua vapaaehtoisiksi ja liittyä kerhon jäseniksi, jonka jälkeen heidät saatetaan yhteen yhden kansainvälisen opiskelijan kanssa. Sekä kansainväliset opiskelijat, että vapaaehtoiset ystävät voivat ilmoit-

Uutinen #

Finnish Friend -toiminta on monelle vaihto-opiskelijalle tärkeä väylä päästä sisään suomalaiseen arjen kulttuuriin. Ystävyyttä tarjoaville suomalaisille on puolestaan tarjolla ystävä ja niin ikään eri kulttuurien ymmärrystä. - Sini Melanen, teksti

tautua toimintaan sähköpostilistan kautta: FinnishFriendProject@gmail.com. Helmikuulle on suunnitteilla tapahtuma, jossa toimintaan ilmoittautuneet kansainväliset opiskelijat ja suomalaiset vapaaehtoiset voivat halutessaan tutustua toisiinsa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin Wiikko-Ärsykkeessä. Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla ei ole tällä hetkellä Finnish Friend -toimintaa. Savonlinnassa lähinnä kansainvälisten oppilaiden vähyyden vuoksi yksittäiset tutorit ovat ottaneet suomalaiseen kulttuuriin tutustuttamisen asiakseen ja Kuopion kampuksella ystävätoiminnan järjestäminen on vielä työn alla.

Minun lämmikkeeni Joensuu

– Niina Turunen, teksti & kuvat

Ville Hermanni Kinnunen

Esa Harjulampi

metsätiede, 2. vsk.

fysiikka, 5. vsk.

” Kylminä aamuina ainoa asia, jonka

” Lämmikkeeni ovat L-kokoiset

avulla selviän yliopistolle, on tämä parta. Se pitää minut lämpimänä kaikista kovimmillakin talvipakkasilla. Aloin kasvattaa partaa armeijan jälkeen, eli kaksi vuotta sitten. Ei tässä mitään huonoja puolia ole. Hoidan partaa normaalisti siistimällä. Kaverit usein kehuvat partaani, ja joskus ne, joilla ei itsellään parta kasva, kadehtivat sitä.

Kuopio

silkinpehmeät bokserit, joita saa Varustelekasta. Ne ovat miellyttävän tuntuiset ja niin hyvät, että ollessamme kavereiden kanssa leirillä Välimerellä Korsikassa, kaverilla oli näitä kolme kappaletta mukana. Kaikki hävisivät matkalle, mutta minusta tuntuu että eräs mukana ollut, joka on aika tohelo, pakkasi ne omaan laukkuunsa ja matkan aikana hukkasi ne ympäri Nizzan kaupunkia. Ne jäivät sinne eikä niitä

– Santtu Paananen, teksti & kuvat

Katariina Paloniemi

Olli Ainasoja

sosiaalitieteet, 2. vsk.

biolääketiede, 3. vsk.

” Clipperin lakritsitee. Kuusamossa ihastuin erään vege-lounaspaikan lakritsi-pakuriteehen, joten jotain vastaavaa oli saatava itsellekin. Juon sitä kupin päivässä yleensä iltaisin, kun kahvia ei enää kehtaa juoda. Kyseinen tee on myös Reilun Kaupan luomutuote, mikä toki lämmittää myös.

” Minun lämmikkeeni on lämpimät vaatteet. Ulkona tarkenee hienosti, kun laittaa kunnon toppavaatetta päälle. Myös kauluri on kätevä. Kuljen koulumatkat kävellen talvellakin, sillä asun varsin lähellä kampusaluetta.

Savonlinna

koskaan löytynyt. Sain niitä joululahjaksi ja olin hyvin tyytyväinen.

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Ilari Katajamäki

Alina Peura

luokanopettaja, OpeArt, 2. vsk.

kotitalous, 3. vsk.

” Lämmikkeeni on tee, erityisesti pakuri-

” Lämmikkeeni on kaksi fleecepeittoa.

tee. Pakuriteen ohje: Pakurikääpä haetaan lähikoivusta. Sitä saa myös viherkaupoista. Kääpää keitetään tunti hiljalleen kiehuvassa vedessä. Laitetaan lakritsijuuriuutetta sekaan fiiliksen mukaan. Ja hunajaa. Jos oikein haluaa hifistellä, niin lisätään vielä siitepölyä. Pakuritee vaikuttaa piristävästi ja parantaa vaivat flunssasta krapulaan.

Mulla on myös fleece-kigurumi, sellainen jumpsuitin tapainen haalari. Se on niin iso, että sen sisälle mahtuu varmaan kaverikin, jos haluaa. Viime viikonloppuna kaksi kultaista noutajaa ja sekarotuinen terrieri nukkui meidän kanssa kigurumin päällä. Siksi se on ihan koirankarvoissa ja pitäisi pestä.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Ajassa

Etäopiskelu edellyttää itsekuria ja aikataulujen hallintaa Joustava etäopiskelu on hyvä vaihtoehto silloin, kun elämäntilanne sitä vaatii. Yksinäiseen urakkaan ei pidä ryhtyä kevein perustein. – Niina Turunen, teksti & Anna Räikkönen, kuva

”

Etäopiskelu oli oikeastaan pakko”, kertoo saksan ja ranskan kieltä sekä matkailualaa opiskeleva Hanna Douaud, 25. ”Tapasin ranskalaisen mieheni opiskelijavaihdossa Wienissä ja vähän sen jälkeen saimme tyttären. Uuden lukuvuoden alettua minä palasin lapsen kanssa kahdestaan Joensuuhun suorittamaan kandin tutkintoni loppuun. Mies jäi Ranskaan töihin. Erillään vietetty vuosi oli henkisesti aika raskas, ja sen aikana tuli selväksi, etten voisi pitää lasta enää erossa isästään. Etäopiskelijaksi ryhtyminen oli paras vaihtoehto, sillä halusin jatkaa Itä-Suomen yliopistossa.” ”Opiskelu erosi totutusta siinä mielessä, että päivät tuntuvat nykyään paljon lyhyemmiltä. Alussa ajattelin, että voisin pitää vaikka perjantaisin vapaapäivän, mutta se ei tullut kuuloonkaan. Vaikka opiskelisin koko päivän, en saa aikaan yhtä paljon kuin yliopiston kirjastossa istumalla. Miehen työn takia olen vastuussa tyttäremme hoitoon viemisestä. Tytön hoitoaika on siis myös minun opiskeluaikani. Lähin tukiverkostomme on 360 kilometrin päässä asuva mieheni äiti”, Douaud kertoo.

Yksinäisyys on Douaudin mukaan yksi etäopiskelun huonoista puolista. ”Kukaan ei soittele perään edes sen vertaa kuin yliopistolla. Kaiken joutuu opiskelemaan itsenäisesti, samoin ryhmän tuki puuttuu. Olisi mukavampaa kuunnella opettajan luentoa kuin opiskella asioita yksin ja esimerkiksi käännöksien kohdalla kuulla muiden opiskelijoiden ajatuksia. Myös materiaalien hankkiminen on hankalaa. Matkailualalla ei ole vielä pahemmin e-kirjoja. Välillä sähköpostia saa lähettää koko ajan ja joskus vastauksen saamisessa kestää”, Douaud kertoo. ”Helppoa on tietenkin se, että voi olla samassa paikassa koko päivän. Kurssin suoritustapoihin voi myös jossain määrin

Uljas 1 | 29. 1. 2016

vaikuttaa. Vaikeinta on mielestäni ajanhallinta ja se, että olen koko ajan hirveän stressaantunut. Itsekuri kasvaa samalla ja ajankulumisen tajuaa ihan eri lailla”, Douaud summaa. Yliopiston henkilökunta on Douaudin mukaan suhtautunut hänen tilanteeseensa ymmärtäväisesti. ”He ovat yhtä lailla perheellisiä ihmisiä. Olen tietysti siinä mielessä ihanteellisessa tilanteessa, että matkailuopinnot tehdään muutenkin verkkokursseina, ja ranskan opiskelu Ranskassahan on mitä tehokkainta.” Douaud neuvoo, että etäopiskelun aloittamista tulee harkita tarkkaan. ”Tämä ei todellakaan ole mitään herkkua. Opiskelisin mieluummin yliopistolla muiden kanssa kuin yksin kotona ja ulkomailla. Järkyttävän stressaavaa tämä siis on ja teen tätä vain perheeni takia”, Douaud kertoo. Myös Helena Salakka valitsi etäopiske-

lun elämäntilanteensa takia. ”Minulla on jo maisterin tutkinto ja hoidan lapsia tällä hetkellä kotona, joten etäopinnot sopivat elämäntilanteeseeni loistavasti”, opinto-ohjauksen erillisopintoja tekevä Salakka kertoo. ”Meillä on neljän tai viiden päivän lähijaksoja aina noin kahden kuukauden välein Joensuussa. Opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson voi suorittaa missä vain.” Salakalla ei ollut suurempia ennakkoodotuksia opiskelun suhteen. ”Odotin hyvin hektistä opiskelupakettia, sillä olin kuullut, että tämä erillisopintojen paketti vaatii paljon työtä. Tähän mennessä etätehtäviä on kuitenkin ollut mielestäni hyvin maltillisesti.” Parasta Salakan mielestä etäopiskelussa on sen joustavuus. ”Voin tehdä oppimispäiväkirjaa tai harjoittelua juuri silloin, kun se sopii aikatauluihini. Opiskelu on siis joustavaa aikataulullisesti, mutta myös suoritus-

Helena Salakka pitää etäopiskelua loistavana opiskelumuotona sen joustavuuden vuoksi.

tavoissa on vaihtoehtoja. Haastavaa etäopiskelussa voisi olla lastenhoidon järjestäminen lähiviikoille, jos ei olisi verkostoja. Onneksi mummot ja papat ovat itselläni isona apuna. Itse olen kokenut etäopiskelun loistavana opiskelumuoto-

na juuri sen joustavuuden takia. Moodle toimii näppärästi ja meillä opiskelijoilla on oma Facebook-ryhmä. Meillä on asiantunteva ja helposti lähestyttävä henkilöstö ohjauksen laitoksella.”

Huonot vitsit ja yhteiset kurssit helpottavat kaverin löytämistä Miten tutustua opiskelukavereihin ja löytää ystäviä maassa, jossa vaikeneminen on kultaa, vuodenaikana, jolloin säätilan uhmaaminen on kansallinen uroteko? Lue vinkit, älä jää. – Niina Turunen, teksti & kuvat

”Jos tapaat kiinnostavan ihmisen, pyydä hänet esimerkiksi kävelylle, uimaan tai salille. Jos et uskalla tehdä sitä koululla, yritä sitä jossain pippaloissa. - Katja Kananen

”Ryhmätöissä, biologian laboratorioissa ja lajintunnistuskursseilla olen itse tutustunut ihmisiin. Myös ruokalassa ruoka-aikana, sillä joskus päätyy istumaan tuntemattoman viereen. - Niina Lempiäinen ”Mene rohkeasti eri aineiden kursseille. Kun on joku yhteinen aihepiiri, siitä on helppo keksiä juteltavaa.

”Omat kaverini olen löytänyt harrastuspiirien, kuten teatterin kautta. Ole oma itsesi, sillä muuten joudut esittämään tapaamillesi ihmisille lopun ikääsi. . - Iiro Tuovinen

- Elina Kirmanen

”Keskustele muistakin aiheista kuin koulusta. Mielestäni tärkein tapa kaverustua on jopa tyhmistä asioista käyty keskustelu. Hyviä puheenaiheita ovat esimerkiksi tyhmät professorit, harrastukset, kotiseutu, parisuhteet ja lukioajat. - Saara Holopainen

”Pitää vain uskaltaa tehdä aloite ja avata oma suu. Jos kokee itsensä rohkeaksi, voi yrittää heittää jonkun mauttoman vitsin. Jos aloitteen tekeminen ei onnistu, niin sitten pitää vain koettaa jossain muualla. - Karri Kejonen

”Osallistu ainejärjestöjen tapahtumiin. Myös järjestötoiminta itsessään auttaa tapaamaan ihmisiä. Varsinkin pienimuotoisissa tilaisuuksissa tutustuminen on helpompaa, kun tunnelma on intiimimpi kuin parin sadan hengen opiskelijabileissä. Kaikki tilaisuudet, jossa alkoholijuomia nautitaan kohtuudella, ovat hyviä. - Antti Sillanmäki

”Fuksivuonna ihmisiin tutustuminen on tapahtumien ja bileiden vuoksi helppoa, joten kannattaa haalia kavereita silloin. Myöhemmin opinnot eriytyvät ja elämäntilanteet muuttuvat, ja porukat usein hajoavat. - Emilia Kuutti

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Uljas 10 | 4. 12. 2015

“Päämääränämme on Hollywood, ei sen enempää eikä vähempää!

Blokess

puolivahingossa huipulle UEF:lainen opiskelijaporukka Blokess niittää mainetta sosiaalisessa mediassa. Ilmiöksi noussut lyhyt sketsiviihde on ensisijaisesti hauskanpitoa ja menestys on tullut matkalla. Yksi ryhmän jäsenissä on jo unelmissaan matkalla Hollywoodin. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Janita Autio, kuva

tä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on viimeisen vuoden aikana kaikessa hiljaisuudessa kasvanut yksi suomalaisen komiikan uusimmista tekijöistä - Blokess. Lyhyitä huumorivideoita sosiaaliseen mediaan kuvaava opiskelijakolmikko on lyönyt itsensä läpi niin Instagramissa kuin Facebookissa. Martin Kalliolan, Jussi Pulkkisen ja Matti Rothin muodostamaa trioa on ehditty kuvailemaan maan medioissa jo ilmiöksi. Uljaan haastatteluun saapunut Blokess ottaa ilmiönä olemiseen kuitenkin vaatimattomamman kannan: “Noh, ehkä sketsiryhmä voisi olla hyvä määritelmä meistä”, Pulkkinen toteaa. Blokess tuottaa noin kymmenen sekunnin mittaisia videota etenkin Instagramiin. Lyhyet videot vaativat tekijöiltään tiivistämisen ja hauskuutuksen taitoa. Ilmeet, eleet ja selkeä juoni korostuvat. Blokessilta löytyy myös Youtube-tili, jonne on kuvattu yksi hieman pidempi livesketsi. Videolle on kertynyt jo lähemmäs 40 000 katselukertaa. Blokessin syntytarina sijoittuu loppu-

syksyyn 2014. Itä-Suomen yliopiston Medistudia-rakennuksen eräässä luokkahuoneessa on meneillään talousmatematiikan luento. Tunnilla mukana olevat Kalliola ja Pulkkinen keskittyvät enemmän Vine-videoiden katseluun kuin yhtälöiden ratkomiseen. Lopulta miehet päätyivät selailemaan Appstoresta sopivia aplikaatioita omien videoiden tuottamiseen.

“Siitä se ajatus sitten lähti”, Pulkkinen kertoo. Blokessin ensimmäinen pätkä on kuvattu saman tien kyseisellä luennolla. Yliopisto nousee merkittävään rooliin erityisesti videoiden kuvaus- ja tapahtumapaikkana. “Suurin vaikutus UEF:illa on ollut kuitenkin siinä, että se toi meidät yhteen. Aloitimme kaikki samaan aikaan opinnot vuonna 2014 kauppatieteen laitoksella. Muuten tuskin olisimme tavanneet sillä Kalliola on kotoisin Lapualta, Roth Kuopiosta ja minä Tampereelta”, Pulkkinen kertoo. Blokess on toiminut yliopistolla jopa tutkimuskohteena, kun eräät sosiologian opiskelijat tekivät äskettäin kurssilleen heistä ryhmätyön aiheena brotherhood. Blokess on tehnyt yhteistyötä myös

muiden alan tekijöiden kanssa. SeksikäsSuklaa, joka kuvaa videoitaan Helsingissä, otti vuosi sitten heihin yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. Videoita syntyi useampi ja näin Blokessin maine kasvoi kohisten. Sittemmin yhteyttä ovat ottaneet myös yritykset erilaisten kampanjoiden tiimoilta. Yhteistyötä on tehty jo muun muassa Soneran, Sokoksen, Restelin ja Cloettan kanssa. Nykyisin Blokessia pyöritetään oman yrityksen kautta. Mutta onko Blokessin luova prosessi muuttunut kaupallisuuden myötä? “Eipä oikeastaan. Vähän tarkemmin joudumme miettimään, miten yritys tai palvelu sisällytetään tarinaan”, kertoo Roth. “Välillä keksimme idean lennosta, kuvaamme sen samoin tein, ja koko hommaan menee 10 minuuttia. Välillä

taasen saatamme suunnitella ja pyöritellä ideaa pitkäänkin, mutta loppujen lopuksi se jääkin toteuttamatta”, Roth kuvailee prosessia. “Koko homma lähti liikkeelle sattumanvaraisesti, ja emme me myöhemminkään olla liian tarkkaan toimintamme suunnitelleet. Suoraan sanottuna en usko, että tästä olisi näin hyvää juttua edes liikaa suunnittelemalla tullut.” Yhtenä vahvuutena on ryhmän jäsenten luonteiden kirjo. “Itse olen se kaveri, jolta tulee ne hulluimmat ideat ja saatan usein puhua, ennen kuin mietin asiaa sen tarkemmin. Jussi taas on sitten minun vastakohtani, kaveri joka pohtii ideoita syvällisemmin ja usein toppuuttelee villeimpiä juttuja. Matti sijoittuu johonkin meidän väliin mitä tulee ideoihin, mutta yksityiskohdat hän tykkää hioa loppuun asti kohdilleen”, Kalliola kertoo.

Blokess Syntymä: lokakuu/2014 Kotipaikka: Kuopio Löytyy: Blokess nimellä Instagramista, Facebookista ja Youtubesta. Instagramissa seuraajia noin 43000 Facebookissa tykkääjiä noin 28000 Youtubessa vasta yksi video, tilaajia noin 2500

Top | III tekijää taustalla

1. Seksikäs Suklaa ”Hän laittoi meille viime keväänä koodia, että teillä on hyvä meininki ja voitaisiinko tehdä yhdessä videoita. Totta kai me haluttiin. Tehtiin lopulta joku 10 videota kimpassa. Saatiin huikea boosti ja haippi hänen avullaan. Tuolloin meillä oli noin 2000 seuraajaa ja hänellä yli 10000. Räjähdysmäisestä noususta kiitos Suklaalle!

Blokessien tähtäin on jo lyhytvideoita

etäämmällä. “Olemme tässä matkan varrella ruvenneet tajuamaan, että Blokess tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia kuin vain Instagram-videot”, Pulkkinen kertoo. “Jos realistisesti ajatellaan, niin olisi mahtavaa, jos pystyisimme tienaamaan elantomme näillä hommilla”, jatkaa Roth. Tyylilleen uskollisena Kalliolla ei turhia kainostele. “Päämääränämme on Hollywood, ei sen enempää eikä vähempää!”

2. Yhteinen huumori

”Nauretaan meidän videoille ja pidetään hauskaa aina, kun tehdään niitä. Se hauskuus on ajanut meitä eteenpäin, eikä tää oo maistunu puulta.

3. Äidit

”Kaikki kunnia äideille, nehän ne on meidät tehny! Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Miksi juuri Puijo on niin erikoinen? Metsäähän Suomessa riittää.

Satumetsä ja ristiriita keskellä kaupunkia

”

Nuorin poikani opetti minulle, että maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, sanoo Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen KLYY:n puheenjohtaja Paula Hyvönen. Se on hyvä ohjenuora kaikkeen luonnonsuojelutyöhön. Kuopiossa luonnonsuojelutyötä on tehty jo 120 vuoden ajan ja vuonna 1896 perustettu KLYY on Suomen vanhin luonnonsuojeluyhdistys. Yhdistys aloittaa juhlavuotensa juhlimisen Eläköön Puijo! -valokuvanäyttelyllä, joka on esillä Kuopion kaupunginkirjaston aulassa 30. tammikuuta saakka. Valokuvissa tulee esille kaupungin keskellä sijaitsevan luonnonsuojelualueen ainutlaatuisuus. ”Satumetsä kävelymatkan päässä keskustasta”, kuvailee KLYY:n kunniapuheenjohtaja Atte von Wright. Vaikka Puijolla on vankka sija kuopiolaisten sydämissä, on sen historia ollut täynnä ristiriitoja. Esimerkiksi sota-aikaan Puijolle suunniteltiin suuria halkosavottoja, viime vuosina puhetta ovat herättäneet golf-kentän ja Antikkalan laskettelurinteen sittemmin kariutuneet laajentamissuunnitelmat. ”Puijon suojelussa voitot eivät koskaan ole olleet lopullisia”, von Wright toteaa. Mutta miksi juuri Puijo on niin erikoinen? Metsäähän Suomessa riittää. Atte von Wright näyttää karttaa Pohjois-Savon metsistä. Vanhat, Puijon kaltaiset metsäalueet on merkitty siihen sinisellä. Niitä on todella vähän. Valtaosa Suomen metsistä on teollisuuden tarpeisiin valjastettuja puupeltoja.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Puijon luonnonsuojelualueen historia on ollut täynnä ristiriitoja. Juhlavuonnaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys haluaa tuoda esille alueen ainutlaatuisuuden. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Tero Pelkonen , kuva Puijoa voi hyvällä syyllä

kuvailla satumetsäksi kävelymatkan päässä keskustasta. Puijon kaltaista vanhaa metsää on jäljellä hyvin vähän.

”On kysytty, miksi metsänsuojelualueen pitää olla keskellä kaupunkia. Ei nähdä sitä, että Puijon kaltaista vanhaa aarniometsää ei muualla enää juuri ole. Pohjois-Savo on kuin pälvikaljuinen kaunotar. Hakkuuaukeita ja nuorta metsää on paljon. Poikkeuksen maakunnan yleiskuvaan muodostavat oikeastaan vain Puijo ja Neulaniemi. Nykytilanne on se, että nähdäkseen aitoa, vanhaa metsää, pitää tulla maaseudulta kaupunkiin”, von Wright sanoo. Luonnonsuojelijoiden on moneen otteeseen syytetty olevan Puijon kehittämisen tiellä. Paula Hyvösen mielestä kyse on osittain tahallisesta väärinymmärtämisestä. KLYY ei vastusta alueen järkeviä hoitotoimia, mutta tämänhetkiset toimet ovat yhdistyksen mielestä liian kovia. Metsänhoidollisin perustein Puijoa nakerretaan pikkuhiljaa sisältäpäin, kun aiemmin uhkana on ollut Puijoa ympäröivien asuinalueiden laajeneminen. Hakkuuta voi verrata avoimeen haavaan, jonka paraneminen vie ihmisiän. ”Jos kevyt metsänhoito Puijolla saa jatkua, jälki on karmeaa. Pitäisi muistaa, että Puijo on virkistysmetsää, ei talousmetsää”, Hyvönen painottaa. Sekin on hyvä kysymys, tarvitseeko Puijoa edes kehittää. ”Kun golf-kentän laajennuksesta keskusteltiin, kysyin tutulta metsurilta, mitä hän tekisi Puijolle. Hän vastasi, että antaisi sen olla sellaisenaan ainakin sata vuotta”, Hyvönen kertoo.

Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

”

Joensuu haluaa kasvaa ja sitä se saa tehdäkin, mutta ei Savonlinnan kustannuksella.

Tällä en tarkoita sitä, etteikö Savonlinnassakin pystyttäisi tekemään tiedettä. Ei se ole meistä kiinni! Joensuu haluaa kasvaa ja sitä se saa tehdäkin, mutta ei Savonlinnan kustannuksella eli kaupungin näivettämisellä. jos näin pääsee tapahtumaan, niin silloin voidaan nimikin muuttaa Joensuun yliopistoksi. Onko Joensuussa vedetty kotiinpäin? Kadunmies alkaa epäillä nykyisten näyttöjen (KVL:n siirto) perusteella, että näin on tapahtumassa. Ja miksi sitten ei olisi? Joensuu ja Mikkeli – Savonlinnan ”rakkaat viholliset” ovat aina osanneet pitää puolensa. Ei valtiovalta ole ainoa syyllinen Savonlinnan näivettymiseen. Tätä vain ei sovi sanoa ääneen. Jonkun tai joittenkin arvovalta voi kärsiä siitä! Mitä aiottu ookooällien yhdistäminen merkitsee käytännössä? Samaa mitä fuusiot yleensä: työpaikkojen vähentämistä ja vähentymistä.

Kysynpähän, montako professoria jää työttömäksi pitkässä juoksussa? Vastaus: aika monta. On sinisilmäistä uskoa, etteikö näin kävisi! Esimerkkejä tällaisesta ”kehityksestä” on liike-elämässä vaikka kuinka monta. Miksi korkeakoululaitos tekisi tässä suhteessa poikkeuksen? Valtiontalouden nykyinen tila ei anna muuta mahdollisuutta vuosikausiin. Kysymyksiä riittää: miksi Joensuun suunta ei asetu selvästi Savonlinnan OKL:n säilyttämisen puolelle? En ole kuullut ensimmäistäkään tällaista puheenvuoroa siltä suunnalta. On vain kierrelty ja kaarreltu kaukaa asian varsinaista ydintä. Selvä kannanotto Savonlinnan kampuksen puolesta puuttuu – ainakin toistaiseksi. Miksi? Ari Rajamo emeritus toimittaja Savonlinna

Avoin kirje Uljaan kohtalosta ISYY:n edustajistolle

dellinen hallitus päätti kauden viimeisessä kokouksessa yliopiston lehden Uljaan paperiversion lakkauttamisesta kahden vuoden aikataululla. Kritisoin tätä päätöstä ja toivon että uusi edustajisto pyörtää tämän harkitsemattoman päätöksen. Yliopiston lehden paperiversion lakkauttamisesta koituu enemmän kuluja, kuin saatavia menoja. Lehden paperiversion mainostuloilla ei makseta ainoastaan 10.000 kappaleen vuosittaiset painokulut, mutta myös rahdista sekä mainosmyynnistä koituneet kulut. Toinen asia mikä päätöksessä olisi pitänyt nähdä keskeisenä seikkana on, että Uljas sattuu olemaan opiskelijoiden edunvalvontaa valvova lehti. Tämä on lehden keskeinen agenda, kuten tulisi olla ylioppilaskunnan edustajistonkin pyrkimys. Kysymys kuuluu, onko edustajiston sydämen asialla opiskelijoiden edunvalvonta vai ei? Turha politikointi ja säätäminen syö uskottavuutta. Uljas ei ainoastaan

”

Kysymys kuuluu, onko edustajiston sydämen asialla opiskelijoiden edunvalvonta vai ei?

ilmesty kaikilla Yliopiston kampuksilla fyysisenä versiona, sen lisäksi lehteä jaetaan kampuskaupungeissa. Tämä on osoitus siitä intellektuellista hyvästä, mitä yliopiston opiskelijat voivat yliopistossa tuottaa yhteiskunnalle. Vasta-argumenttina voidaan aina heittää se, että lehti voi nettiversionakin toimittaa vastaavia tehtäviä. Kuitenkin se, että puoli-ilmainen lehti painokuluihin ja mainostuloihin suhteutettuna yritetään lakkauttaa, ei käy mihinkään järkeen. Entä jos paperiversio lakkautetaan? Lehden mainostulot laskevat, eikä paperiversion lakkauttamisella saavuteta niitä säästöjä, mitä päätöksellä lähdettiin hakemaan. Ainakin toivon että päätöksessä on ollut kyse säästöistä, koska mikä tahansa muu syy on ristiriitainen syy edustajiston tärkeimmälle tehtävälle, opiskelijoiden edunvalvonnalle.

Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta iso lasku veronmaksajille!

Savonlinna aina Joensuun ja Mikkelin ristivedossa

avonlinnan kurjistuminen jatkuu, jos valtiovalta unohtaa tehtävänsä. Täällä Itä-Suomessa korkeakoulupolitiikka on myös aluepolitiikkaa. Kuka laskisi, kuinka monta valtion virkaa ja/tai laitosta on jo tähän mennessä menetetty? Liian monta, sanon minä. Opettajankoulutuksen keskittäminen aiheuttaa montakin kysymystä. Joku koiranleuka voi kysyä, oliko OKL:n perustaminen tänne jo alun perin virhe? Siltä se saadaan näyttämään, kun oikein kovasti kangetaan Joensuuhun päin! Eikö jo riitä ikuinen kissanhännänveto Mikkelin ja Savonlinnan välillä? Se ei lopu niin kauan, kun täällä ei kyetä yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä voisi olla erimerkiksi tutkimuksen keskittäminen Joensuuhun ja opetuksen Savonlinnaan. Videoyhteydet toimivat kuten muukin moderni viestintä. Onhan Joensuuhun keksitetty muutakin tutkimusta kuten metsäala.

Keskustanuorten itäiset piirit:

Jos uusi edustajisto ei ryhdy toimiin Uljaan paperiversion pelastamiseksi, tästä seuraa että lehden nettiversion tuottamisen hinta opiskelijoille kallistuu. Tästä saattaa myöhempinä vuosina seurata puheita koko lehden lakkauttamisesta, mikä on vielä lyhytnäköisempi teko kuin käsillä oleva. Katsoisin että edustajisto tarvitsee kipeästi kaikkia opiskelijoiden edunvalvontaa puoltavia asioita. Lehden, aktiiviset ihmiset, tiedotuksen väylät sekä hyvin informoidut opiskelijat. Terveisinä uudelle Itä-Suomen yliopiston edustajistolle, tehkää järkeviä faktoihin perustuvia päätöksiä, ei tyhjää politiikkaa. Parhain terveisin. Ari J. Tervashonka ylioppilaskunnan jäsen Joensuu

tä-Suomen yliopiston hallituksen kaavailut keskittää opettajankoulutus Joensuuhun lopettamalla Savonlinnan kampus, saa itäsuomalaisilta keskustanuorilta täyden tyrmäyksen. Laaja maakuntapohjainen korkeakoulutus on ollut suomalaisen sivistyksen perusta, jota emme saa edes heikkoina taloudellisina aikoina unohtaa. Mielessä on pidettävä myös Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen seuraukset. Savonlinnan kaupungin arvion mukaan kampuksen sulkemisen suorat kustannukset yhteiskunnalle olisi noin 80 miljoonaa euroa, joka koostuu muun muassa kampuskiinteistöjen arvojen alaskirjauksista, alueen opiskelija-asuntojen lainavastuiden sekä uusien korvaavien tilojen maksujen lankeamisesta. Tämän lisäksi tulee ennalta arvaamaton määrä aluetaloudellisia tappioita, joihin kuuluvat ostovoiman pienentyminen ja sen seurauksena työpaikkojen häviäminen, sekä kaupungin ikärakenteen muuttuminen. Puhumattakaan opiskelijoiden tuomasta aineettomasta pääomasta kaupungin ja alueen kehittämiseen. Opetusministeri Grahn-Laasosen on turha vedota asiassa yliopistojen autonomiaan, koska Keskustanuoret hyvin muistavat vielä edellisen hallituksen opetusministeri Gustafssonin kannanoton Savonlinnan kampuksen puolesta. Tämä käytännössä tuolloin ratkaisi opettajankoulutuksen jatkumisen. Opetusministerin tulisi tukea korkeakoulujen laadullista kehitystä ja edistää jo olemassa olevien yksiköiden profiloitumista ja vahvuuksia. Kolmen kampuksen yliopiston ainutlaatuisuus avaa vain mahdollisuuksia, jos se halutaan niin nähdä. Keskustanuorten mielestä Savonlinnan tapauksessa yliopiston tulee noudattaa hallitusohjelman kirjausta ”Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä.” Savonlinnan kampuksesta on tullut vahvan osaamisen tehokas keskus alueellisella panostuksella ja yhteistyöllä. On anteeksiantamatonta jos tämän kaltainen seutukunnan alasajo toteutetaan vieläpä keskustalaisen pääministerin aikana. Itä-Suomen yliopisto ei ole itsekkään laskelmissaan pystynyt osoittamaan saavansa Savonlinnan kampuksen siirrolla säästöjä, puhumattakaan valtiontalouden kokonaisuudesta. Pystyvätkö Itä-Suomen yliopisto ja hallituspuolueet kantamaan syyllisyyden yhteiskunnallisesti lähes 100 miljoonan euron tappioista, alueellisesta näivettämisestä ja sen arvaamattomista seurauksista? Keskustanuorten itäiset piirit vetoavatkin Itä-Suomen yliopiston hallitukseen, kokoomuslaiseen opetusministeri Grahn-Laasoseen, Keskustan puoluejohtoon ja erityisesti pääministeri Sipilään, jotta Savonlinnan kampus säilytetään. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Itä-Savon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson Keskustanuoret

”On anteeksiantamatonta jos tämän kaltainen seutukunnan alasajo toteutetaan vieläpä keskustalaisen pääministerin aikana. Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Jokainen määrittää omat henkilökohtaiset rajansa itse.

Mitä tehdä, kun ’ei’ ei riitä? Yliopistokampuksilla tapahtuvista häirintäkokemuksista tulisi kertoa eteenpäin erityisesti silloin, kun sanominen ei yksin riitä. Usein jo selkeä rajanveto lopettaa epämiellyttävän käytöksen. -Mira Heiskanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

liopistokampuksilla ja opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvissa häirintätilanteissa kyse on useasti häirikön ja häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön erilaisista näkemyksistä siitä, missä menee sallittavan käytöksen raja. Tiukkaa rajaa häirinnälle on kuitenkin haastavaa määrittää, sillä tapaukset ovat aina kokemusperäisiä. ”Häirikkö ei välttämättä itse näe toimintaansa epämiellyttävänä, vaikka se tuntuisi häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön mielestä siltä”, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) häirintäyhdyshenkilö Hannele Mirola kertoo. Häirintäyhdyshenkilön mukaan kaikenlaisia tapauksia on ollut, joten häirinnän sattuessa yhteydenottoa ei kannata epäröidä. ”Kyseessä ei tarvitse olla seksuaalinen häirintä, vaan mikä tahansa tapaus, joka tuntuu itsestään epämiellyttävältä. Jokainen määrittää omat henkilökohtaiset rajansa itse”, Mirola toteaa. Omien rajojen tiedostamisen lisäksi myös omaa toimintaa ja käyttäytymistä on syytä harkita. ”Kannattaa miettiä, minkälaisiin tilanteisiin on turvallista ja järkevää mennä”, Mirola huomauttaa. Varsinaisessa häirintätilanteessa Mirola kehottaa puolustamaan itseään.

Jos joudut (seksuaalisen) häirinnän kohteeksi Kirjaa ylös mitä tapahtui, missä tapahtui ja milloin tapahtui. Mieti, oliko tapahtumalla silminnäkijöitä. Kaikki todistusaineisto on tärkeää, ettet joudu olemaan vain sana sanaa vastaan. Ota yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön, olipa kyseessä millainen tapaus tahansa. Yhteydenotot ovat aina luottamuksellisia.

ISYY:n häirintäyhdyshenkilö Hannele

Mirola

”Voi sanoa yksinkertaisesti ’lopeta’. Jos pelkkä sanominen ei auta, kannattaa ottaa yliopiston puoleen yhteyttä, jolloin pystymme puuttumaan asiaan”, Mirola sanoo. Olipa kyseessä millainen häirintätapaus tahansa, asiasta on aina syytä kertoa eteenpäin. Mirolaan otetaan yhteyttä vähän alle kymmenisen kertaa lukukaudessa. ”Kaikki eivät välttämättä tiedä häirintäyhdyshenkilön olemassaolosta

tai uskalla syystä tai toisesta ottaa yhteyttä. Näistä syistä osa tapauksista saattaa jäädä käsittelemättä.” Mirolan mukaan yhteydenottojen jälkeiset toimenpiteet ovat aina tapauskohtaisia. ”Esimerkiksi laitoksen esimies tai opintopäällikkö voi puhutella häiriöntekijää. Tilanteesta riippuen myös poliisiin voidaan olla yhteydessä.” Häirintäyhdyshenkilöön voi olla yhteydessä niin sähköpostilla kuin puhelimellakin. Päivitetyt yhteystiedot löytyvät ISYY:n nettisivuilta. Lisäksi YTHS sekä Joensuun kriisikeskus auttavat häirinnän kohteeksi joutuneita opiskelijoita.

Kainalo | Syrjinnän tähden

Kampanjoinnilla syrjintää vastaan Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) parin vuoden takainen Say no to discrimination -kampanja rohkaisi opiskelijoita kirjoittamaan nimettömästi kokemiaan syrjintä- ja häirintätapauksia paperille ylös. ”Kampanja haluttiin järjestää, jotta saisimme tietää, millaisia tapauksia kampuksilla on käynyt”, Mirola kertoo. Kampanjan kautta tulleiden palautteiden kautta syytä suureen huoleen ei tullut. ”Kampanjassa ilmenneitä tapauksia sinänsä ei voitu käsitellä, sillä viestit olivat nimettömiä. Keskustelua kampanjan tapauksista kuitenkin käytiin, pyrkimyksenä kehittää toimintamalleja mahdollisten samankaltaisten tapahtumien aiheuttamien yhteydenottojen varalle”, Mirola kertoo. Asioiden ylös kirjaaminen voi sen sijaan auttaa käsittelemään tapahtumia, joita on kokenut. ”Kampanja oli matalan kynnyksen tapa kertoa kokemuksensa nimettömänä”, Mirola toteaa.

Uhrina katseen alla Joensuun kampuskirjastossa tapahtunut epämiellyttävä käytös herätti Annin (nimi muutettu) itsesuojeluvaiston. Yhteydenotto henkilökuntaan poiki porttikiellon, mutta pelko ja turhautuminen puhkaisivat lopulta ahdistushäiriön. Ratkaisuna ongelmaan oli lopulta oman opiskelutilan saaminen. -Mira Heiskanen, teksti

yksyllä 2013 opintonsa aloittanut Anni viihtyi fuksivuotenaan kirjaston lukusalissa. Tilanne alkoi kuitenkin hiljalleen muuttua epämiellyttäväksi. ”Aloin kiinnittämään huomiota yhteen noin 35-vuotiaaseen mieheen, joka vaelteli kirjastolla päivittäin useaan otteeseen”, Anni aloittaa. Anni luki tuolloin itse päivittäin kampuksen hiljaisessa salissa. ”Hän tuli istumaan parin tuolin päähän ja katseli minua. Hän tarkkaili välillä myös lasien läpi kirjahyllyjen välistä”, Anni jatkaa. Samainen henkilö saattoi istuutua Annin

Uljas 1 | 29. 1. 2016

viereen useiksi minuuteiksi. ”Vaihtelin paikkaa kirjaston sisällä ja totesin hänen tekevän samaa, olinpa missä tahansa.” Omituista käytöstä jatkui viikosta toiseen. ”Olin kerran samaan aikaan hiljaisessa salissa, kun tämä henkilö sai raivokohtauksen kirjastotyöntekijälle. Lopulta henkilö poistettiin tilasta. Tuolloin ymmärsin, ettei henkilö ole ihan normaali kaveri”, Anni sanoo. Tapahtumat alkoivat ahdistamaan Annia. Lopulta hän otti yhteyttä kirjaston henkilökuntaan. ”Sain tuolloin kuulla, että kyseinen henkilö oli aiemmin

kosketellut naisia ja saanut tämän takia pidemmän porttikiellon”, Anni kertoo. Anni sai hankittua henkilölle lopulta porttikiellon. ”Muistaakseni syksyllä 2014 henkilö palasi ja jatkoi ahdisteluaan. Tuolloin oma pää alkoi kärsiä”, Anni muistelee. Henkilökunta kehotti Annia hankkimaan lähestymiskiellon. Anni ei suostunut ehdotukseen. ”Mielestäni yliopiston tehtävänä on taata opiskelijalle turvallinen opiskeluympäristö.” Samana talvena Anni alkoi kärsimään ahdistushäiriöistä, eikä yliopistolle tulo huvittanut. Vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa ongelmaan löydettiin lopulta ratkaisu. ”Sain oman opiskelutilan. Minut laitettiin ongelmatapauksena yksinäiseen koppiin, joka tuntui epäreilulta. Taivuin ratkaisuun, koska halusin lukea pääsykokeisiin sellaisessa tilassa, jossa ei tarvitsisi pelätä”, Anni päättää.

Missä menee raja?

Seksuaalisena häirintänä voidaan pitää eitoivottua ja yksisuuntaista, fyysistä, sanallista tai kirjallista sukupuolista lähestymistä. Rajat ovat henkilökohtaisia ja kokemusperäisiä. Häiritsijä ei välttämättä aina tiedosta toimintaansa epämiellyttäväksi. Häiritsijälle on kerrottava, että hänen käyttäytymisensä on epämiellyttävää ja pyydettävä häntä lopettamaan. Selkeiden rajojen ilmaiseminen saattaa riittää tilanteen ratkaisemiseen. Häirinnän asteesta ja toistumisesta riippuen häiritsijälle voidaan antaa huomautus tai varoitus. Lähde: Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 2010–2014.

La 13.2.2016 klo 16-01 • Joensuu Areena

23:45

luntailosaaressa.fi @luntailosaaressa

19:15

Antti Tuisku

AMORPHIS

20:45

22:15

Mustasch (SWE) 16:30

JVG

17:45

PAPERI T 0€ Opiskelijaliput 2

nnissä ISYY:n, Opiskelijaliput myy OKA:n toimistoissa Karelia AMK:n ja P Levy-Eskoilla. sekä Kerubissa ja

VIIKATE Liput 20/30 € • Konsertti on ikärajaton Vip-paketti 70 € • Ennakkomyynti: TikettI • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Lisätiedot: luntailosaaressa.fi JARJESTÄJÄ:

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Piskis on toiminut löytöeläinten

parhaaksi 2000-luvun alusta saakka. Yhdistyksen haaveena on löytää pysyvät toimitilat, johon suuretkin kissalaumat voitaisiin sijoittaa kerralla. Inka Kantasen kodissa on monia omaa kotia etsiviä löytökissoja. Tälle pennulle on jo koti tiedossa.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Suurimmassa Piskiksen talteenottamassa laumassa oli lähes 70 kissaa.

Kissarakkautta Kissoja siellä, kissoja täällä. Kesäkissaongelmasta ehkä päästiin, mutta silti yhä edelleen moni kissa on heitteillä. Todellinen ongelma ovat leikkaamattomien kissojen laumat, jotka voivat kasvaa räjähdysmäisellä vauhdilla. Kuopiolainen Piskis ry jatkaa siitä mihin kaupungin pieneläinsuojalla loppuvat valtuudet. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

dison tarkastaa kaikki Inka Kantasen luokse tulevat vieraat. Se juoksee ovelle vastaan ja heilauttaa hyväksyvästi tuuheaa häntäänsä. Tervetuloa peremmälle. On heti selvää, että Kantanen on hyvin eläinrakas ihminen. Kissoja on monta. Aikuiset loikoilevat hyllyjen päällä, sohvalla nukkuu tiiviissä kasassa kuusiviikkoisia kissanpentuja. Edison on perheen pysyvä lemmikki, muut Kantasen luona majailevat mirrit ovat vielä omaa kotia vailla olevia löytökissoja. Kantanen on kuopiolaisen löytöeläinyhdistys Piskis ry:n aktiivijäsen. Yhdistys pyydystää loukuttamalla karanneita tai muusta syystä kodittomiksi joutuneita kissoja ja etsii niille kodit. Kaikki kissat leikataan, rokotetaan ja loislääkitään. Lopetus tulee kyseeseen vain, jos mitään ei kissan hyväksi enää ole tehtävissä. Pennuille koti löytyy helposti. Aikuinen kissa saattaa odottaa omaa kotia jopa vuoden. Ja kissoja riittää. Niitä löytyy niin kaupunkien keskustoista kuin mökkiteiden varsilta. Suuri ongelma ovat maaseutujen kissalaumat, joissa saattaa olla kymmeniä yksilöitä. Kantanen ja Piskiksen puheenjohtaja Irja Huttunen huokaavat. Ratkaisu ongelmaan olisi helppo: kissojen leikkauttaminen, mutta se jää harmittavan monelta kissanomistajalta syystä tai toisesta hoitamatta. ”Kissan voi leikkauttaa, kun se painaa noin kaksi kiloa. Ensimmäistä kiimaa ei tarvitse odottaa, vaikka niin yleisesti luullaan.” Koiraan verrattuna tavallinen maatiaiskissa on aina ollut hyljeksitty eläin. Kissojen annetaan ulkoilla valvomatta, niitä jää autojen alle, syntyy ei-toivottuja pentuja. Tietenkin suurin osa omistajista on vastuullisia, mutta silti liian moni kissa on ulkona oman onnensa nojassa. Miksi? ”Kissoja on liikaa ja niitä saa aivan

Kainalo | Piskis pelastaa

Vapaaehtoistoimintaa lahjoitusvaroin

Löytöeläin yhdistys Piskiksen aktiivit Irja Huttunen ja Inka Kantanen. Viime vuonna Piskiksen sijaiskodeissa Kuopiossa asui noin 200 kissaa.

liian helposti, jopa ilmaiseksi”, Piskiksen aktiivit sanovat. Löytökissat eivät välttämättä ole tahallisesti hylättyjä. Kadonneen kissan etsimiseksi ei vain nähdä tarpeeksi vaivaa. ”Kun kissa katoaa, helposti ajatellaan, että kyllä se jossain tuossa pyörii. Soitetaan ehkä kerran eläinsuojalle ja luovutetaan. Maaseudulla taas mietitään, että kissa on varmaan jäänyt auton alle tai sitten kettu tahi ilves on vienyt sen, ja otetaan uusi”, he jatkavat. Vuonna 2015 Piskiksen sijaiskodeissa asui

yhteensä noin 200 kissaa. Löytöeläinten määrissä on ollut valtakunnallisellakin tasolla viime vuosina selkeää nousua. ”Ei kissojen määrä ole kuitenkaan mitenkään merkittävästi lisääntynyt. Maaseudulla on ollut kissalaumoja aina, nykyään niistä vain ilmoitetaan viranomaisille herkemmin”, Huttunen sanoo. Piskikselle tieto laumoista tulee yleensä alueellisen valvontaeläinlääkärin kautta. Joskus lauman omistaja itse havahtuu ongelmaan, ja pyytää apua. Usein kyseessä on yksinelävä vanhus, jonka leikkaamattomat kissat ovat alkaneet lisääntyä hallitsemattomasti. Suurimmassa Piskiksen talteenotta-

iskiksen kaltaisia vapaaehtoistoimijoita on ympäri Suomea, Pohjois-Savossakin useita. Eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä, mutta koska kissalaumat ovat usein Kuopion kuntarajojen ulkopuolelta, ei niitä voida viralliselle, kaupungin ylläpitämälle pieneläinsuojalle ottaa. Ilman Piskiksen kaltaisia toimijoita monen kissan kohtalo olisikin lopettaminen. Piskis toimii täysin vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Yksityisiltä ja yrityksiltä saadut hiekka-, ruoka- ja rahalahjoitukset kattavat kuluista noin puolet, loput otetaan omasta pussista. ”Kyllähän tähän rahaa menee, mutta se voisi mennä johonkin paljon huo-

massa laumassa oli lähes 70 kissaa, kun mukaan laskettiin myös kaikki talteenoton jälkeen syntyneet pennut. Neuvottelutaitoja tarvitaan: vaikka suuren lauman hoitaminen on haasteellista, on kissoihin jo ehditty kiintyä. ”Joskus teemme diilin lauman omistajan kanssa, että leikattuna voimme palauttaa pari kissaa. Tällä pyritään estämään se, ettei heti otettaisi uutta leikkaamatonta kissaa, jolloin sama ruljanssi on pian taas edessä”, Huttunen kertoo. Kissalaumat ovat monessakin mielessä vakava eläinsuojelullinen ongelma. Jo pelkästään kymmenien kissojen ruokkiminen on yksittäiselle ihmiselle taloudellisesti lähes mahdotonta. Kaikilla laumoilla omistajaa ei edes ole, vaan kissat elelevät keskenään esimerkiksi hylätyissä navetoissa. Kissapopulaatio kasvaa nopeasti, sillä emokissa voi saada jopa kolmet pennut vuoden aikana. Toistuvat tiineydet rasittavat emon kehoa, eivätkä pennut saa emonmaidosta kaikkia tarvitsemiaan vasta-aineita ja ravinteita. Loiset, bakteerit ja virukset jylläävät. ”Välillä pentuja kuolee käsiin, eikä syytä välttämättä koskaan saada tietää”, Kantanen toteaa. Lauman kasvaessa reviiri käy ah-

nompaankin”, Irja Huttunen toteaa. Ihan noin vain kissaa ei Piskikseltä saa. Kissoille halutaan taata mahdollisimman hyvät kodit, joten kaikki kissaa haluavat haastatellaan. Kissoista pyydetään luovutusmaksu, jolla katetaan leikkaus- ja lääkintäkulut. Suloisille pennuille on kysyntää, vaikka monesti aikuinen kissa saattaisi olla parempi vaihtoehto. ”Lapsiperheeseen olisi usein parempi hankkia pennun sijaan aikuinen kissa. Se osaa pentua paremmin pitää puolensa ja poistuu paikalta, jos otteet ovat liian rajut. Pentu sen sijaan saattaa puolustautuessaan räpsäistä”, Inka Kantanen kuvailee. Eikö sijaiskissoista luopuminen ole vaikeaa? Ei, vastaa Kantanen. Jonossa on koko ajan uusia tulijoita. taaksi. Osa kissoista lähtee vaeltamaan ja pentuja syntyy maastoon. Puhutaan villikissoista, mutta Huttusen mielestä termi on väärä. ”Ainoa villikissa on ilves. Tavallisen kotikissan kohdalla kyse on siitä, että jossain vaiheessa elämäänsä kissa on menettänyt luottamuksensa ihmiseen. Usein luullaan, ettei ulkona elänyt kissa kesyynny enää sisäkissaksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Jos kissa on joutunut olemaan pitkään ulkona, se suurin piirtein roikkuu oven karmeissa kiinni, jos sitä yrittää saada edes lasitetulle parvekkeelle”, hän naurahtaa. Kaikki eivät Huttusen ja Kantasen kis-

sarakkautta ymmärrä. Ihmettelyä työn järkevyydestä saa kuulla usein. ”Mirrit eivät valitettavasti ole Suomesta loppumassa, eikä niiden tarvitsekaan, mutta kaikille pitäisi kuitenkin saada taattua niin sanotusti inhimilliset olot”, Huttunen perustelee Kantasen nyökytellessä vieressä. Paras kiitos työstä tuleekin kissoilta. Kun maastosta loukutettu kissa pääsee lämpimään, saa ruokaa ja kokee olonsa turvalliseksi, sen ilme muuttuu rauhalliseksi. Se korvaa kaiken vaivannäön. Se riittää. Uljas 1 | 29. 1. 2016

Reportaasi

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Opiskelijaliike kaatoi lukukausimaksut Saksassa Suomessa hallitus suunnittelee lukukausimaksujen käyttöönottoa, mutta Saksassa valittiin päinvastainen tie ja luovuttiin niistä. Tähän vaikutti opiskelijoiden voimakas painostus. Liikehdintä myös aktivoitui ylioppilaskuntien ulkopuolella. Olisiko Suomessakin aika heittää hyvästit SYL:n hyvänmielenkampanjoille? -Antti Saarelainen, teksti & Bildunstreik, kuvat Saksassa lukukausimaksujen käyttöönotto aiheutti suuren vastarinnan aallon yliopistoissa. Erityisen voimakkaaksi opiskelijoiden vastustus nousi Hessenin osavaltiossa, jossa kaikkien opiskelijoiden maksamasta puolivuosittaisesta 500 euron suuruisesta lukukausimaksusta luovuttiin jo vuonna 2008 – vain vuosi niiden käyttöönoton jälkeen. Tuolloin liikkeessä mukana ollut Ole Guinand kertoo opiskelijoiden innostuneen vastustamaan lukukausimaksuja valtaamalla yliopiston tiloja, rautateitä, sekä yliopistoille kulkevia teitä. Suomalaisesta opiskelijatoiminnasta poiketen toiminta oli usein spontaania ja itsenäisesti organisoitua sekä viralisten ylioppilaskuntien ulkopuolella. “Jos haluat kirjoittaa lukukausimaksujen vastustamisesta, älä keskity liikaa virallisiin rakenteisiin, toiminta oli usein ihan muualla. Eivät ylioppilaskunnat marssi - opiskelijat marssivat”. Toisin kuin Suomessa myös lukiolaisilla oli keskeinen rooli liikkeessä, myös Ole oli mukana toiminnassa ollessaan lukioikäinen ja suunnittelessaan opiskelevansa tulevaisuudessa yliopistossa. Hessenin esimerkki innoitti yliopistoaktiiveja myös muissa yliopistoissa ja yhdeksi liikken sloganiksi nousikin: “Kick it like a hessen – potkaise maksut pois kuin hesseniläinen”. Osaltaan valtakunnallista yliopisto-opiskelijoiden liikehdintään innoitti onnistunut kampanja Hessenissä, mutta vuonna 2008 olivat myös koululaiset kaduilla. Näiden tapahtumien innoittamana yliopistojen aktiivit alkoivatkin suunnitella Bildunstreikiksi kutsuttua opiskelijatoimintaviikkoa. Yhtenä valtakunnallisella tasolla johtohenkilönä toimineen Oskar Stolzin mukaan toimintaa suunniteltiin puoli vuotta ja sitä mainostettiin paljon ennakkoon. Toiminnan itsenäisen profiilin varmistamiseksi se organisoitiin virallisten ylioppilaskuntien ulkopuolella.Koska Saksassa ei ole vastinetta

Suomen Ylioppilaskuntien liitolle, vaihteli ylioppilaskuntien tuki liikehdinnälle suuresti osavaltioittain. Myös kampanjan tavoitteet vaihtelivat paikallisesti: Esimerkiksi Berliinissä opiskelijat keskittyivät erityisesti vaatimaan lisäpanostuksia koulutukseen ja kaikkien oikeutta myös maisteritason koulutukseen, entisen Länsi-Saksan alueella kampanjoinnin kohteena ollessa lukukausimaksut. Bildunstreikin suurimpana onnistumi-

sena Stolz pitää näyttäviä suurmielenosoituksia, jotka keräsivät yhteensä 250 000 opiskelijaa kaduille ympäri maata yhteensä 110:ssa kaupungissa. Osana toimintaviikkoa opiskelijat myös vaativat lisärahoitusta korkeakouluille ojentamalla miljoonien eurojen lisälaskun opetusministerille ja tämän kieltäydyttyä lisärahoituksesta symbolisen pankkiryöstön yrittäminen rahoituksen korjaamiseksi. Opiskelijoiden mielestä valtion olisi pankkien pelastamisen sijaan pitänyt panostaa korkeakoulusektorille ja lukukausimaksujen sijaan korkeakoulujen tulisi saada lisärahoitusta verovaroista. Pankkiryöstö-performanssin lisäksi Stolz nostaa onnistuneeksi toiminnan muodoksi myös opiskelijoiden ”häätämisen luennoilta” maksamattomien lukukausimaksujen vuoksi: “Useissa yliopistoissa menimme vartijoiksi ja henkilökunnaksi pukeutuneina luentosaleihin kesken luentojen ja poistimme sieltä riviopiskelijoita esittäviä omia aktiivejamme sillä verukkeella, että he eivät ole maksaneet lukukausimaksujaan. Tämä oli todella tehokas tapa saada aikaan keskustelua sekä opiskelijoiden, että professoreiden piirissä. Jälkimmäiset olivat yleensä hyvin vihaisia ja eräskin huusi minulle naamapunaisena kuinka koulutuksen tulee olla vapaata kaikille”. Viennan yliopistovaltauksen jälkeen myös saksalaiset opiskelijat innostuivat valtaamaan yliopistojaan ja valtauksia olikin nopeasti ympäri koko Saksaa, liike kuitenkin hidastui vuonna 2010 ja toi-

minta muuttui muistuttamaan enemmän suomalaista lobbaamiseen keskittyvää y-liikettä. Opiskelijat olivat kuitenkin onnistuneet osoittamaan pystyvänsä tarvittaessa myös massamoblisaatioon kaduille ja lopulta lobbauksen tuloksena kaikki osavaltiot luopuivat lukukausimaksuista. Vuonna 2014 Ala-Saksin osavaltio luopui

viimeisenä osavaltiona lukukausimaksuista ja yliopisto-opiskelusta tuli suurimmalti osin jälleen ilmaista koko maassa. Suurimmassa osassa osavaltioita lukukausimaksuista saadut tulot olivat lisätuloja yliopistoille ja niitä käytettiin usein opetuksen laadun parantamiseen. Esimerkiksi Hessenin osavaltiossa Frankfurtin yliopistoon perustettiin lukukausimaksuilla 84 uutta opetushenkilöstövirkaa. Lukukausimaksuista luopumisen jälkeen suurin osa tästä rahasta

maksetaan yliopistoille liittotasavallan ja osavaltioiden toimesta. Monet yliopistot kuitenkin tuntevat edelleen olevansa aliresurssoituja ja esimerkiksi Saksan lukukausimaksukehitystä seurannut professori Barbara Kehm Glasgowin yliopistosta pitää luultavana, että lukukausimaksut nousevat jälleen keskusteluun tulevaisuudessa. Humboldtin yliopiston kansainvälisyyspalveluiden johtaja Ursula Hans tuo esiin myös toisen maksuttomaan koulutukseen liittyvän ongelman: ”Joskus ihmiset esimerkiksi Aasiassa katsovat mainoksiamme hassusti, ja ajattelevat ettei ilmainen koulutus voi olla laadukasta”.

Kirjoittaja teki korkeakouluharjoittelunsa Berliinissä

Kainalo | Maksuttomuus houkuttelee

Suomi ja Saksa menevät eri suuntiin Suomen hallituksen esitys lukukausimaksuista EU ja ETA –maiden ulkopuolisille opiskelijoille meni läpi eduskunnassa. Maksujen on tarkoitus olla käytössä vuodesta 2016 alkaen. Suomesta poiketen Saksassa lukukausimaksu vaikutti suoraan kaikkiin opiskelijoihin ja niistä päättämisen katsotaan oikeudenpäätöksellä kuuluvan osavaltioille. Suomesta poiketen valtio kuitenkin sääti lukukausimaksuille 500 euron katon. Lukukausimaksut otettiin oikeuden päätöksen jälkeen nopeasti käyttöön läntisissä osavaltioissa vuoden 2005 jälkeen, Berliinin ja itäisten osavaltioiden jäädessä ulkopuolelle. Tällä näyttääkin olleen erityisesti vaikutus Berliinin korkeakoulujen kansainvälistymiselle: Vuoteen 2005 verrattuna aloittavien kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat liki tuplaantuneet – varmasti myös Berliinin yleisellä houkuttelevuudella

on osansa asiassa. Kuitenkin lukukausimaksujen käyttöönotto näyttää tilastojen valossa laskeneen heti kansainvälisten opiskelijoiden määrää hieman ja pitkässä juoksussa hidastaneen kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntymistä niissä osavaltioissa joissa ne on otettu käyttöön. Vuoteen 2005 verrattuna maksuttomissa osavaltioissa vuosittain aloittavien kv-opiskelijoiden määrä on noussut 76 prosentilla ja maksullisissa korkeakouluissa 54 prosentilla. Erityisesti maksujen poistolla on kuitenkin ollut vaikutusta Saksan kansainväliseen maineeseen ja houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Top Universities –sivuston kansainvälistä opiskelua miettiville suunnatun kyselyn mukaan Saksa on noussut neljänneksi suosituimmaksi kohteeksi maisteriopiskelijoille ja maksuttomuuden sanotaan olevan yksi syistä. Antti Saarelainen

Uljas 1 | 29. 24. 1. 2016 2014

Tautien kuvaaja

Raimo Suhonen työhuoneessaan nykyisellä kuvausvälineellä ikuistetun melanooman kanssa.

Ihotautikuvia oppimateriaaleista selatessa alkaa kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat lähes kaikki yhden miehen, Raimo Suhosen kuvaamia. Selvitimme kuka Suhonen on ja mikä innostaa valokuvaamaan tauteja. –Turkka Tuovinen, teksti & kuva

uulosairaalle terveysalan opiskelijalle lääketieteellinen tietokanta Terveysportti on mahtava väline diagnosoida tenttiinluvun ohessa luomiaan syöviksi. Kuvia selatessa muodostuu selkeä teema, lähes jokaisen niistä on kuvannut herra nimeltä Raimo Suhonen. Sama nimi löytyy valtaosasta ihotautien oppikirjojen kuvia. Mitä ihmettä? Mielenkiintoni heräsi. Jäljitin ja tavoitin Suhosen klinikaltaan Mikkelin torin kulmalta. Suhonen osoittautuu juuri 70 vuotta täyttäneeksi professoriksi ja on ihotautien erikoislääkäri. Painehaavoja ja paiseita kuvaamaan ajavan mielenlaadun taustalla on Suhosen mukaan filosofia tehdä asiat itse paremmin, jos suinkin mahdollista. Suhosen mukaan ihotautien valokuvaus kärsi 70-luvulla teknisistä puutteista. Suhosen aloittama yhteistyö USA:n

Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Kun itse tekee, saa mitä tarvitsee. suuntaan kohensi tekniikkaa, mutta vasta Canonin maahantuoja ymmärsi, miten ihotautilääkärin kamera varustetaan. Lopulta Suhonen loi Mikkelin ihopoliklinikalleen studio-olosuhteet salamoineen. Kuvanlaatu parani entisestään. 80-luvulla kuvattiin diafilmille, joten valotuksen ja valaistuksen piti onnistua vähemmillä otoksilla kuin digikuvien aikakaudella. Työ vei tekijänsä mukanaan. "Siinä kyllä lähti mopo aivan käsistä. Kuvasin potilaita aina, kun luvan sain. Kuvista alkoivat kiinnostua muutkin, ja niitä käytettiin opetustarkoituksiin. Diakuvat skannattiin, editoitiin ja tallennettiin "korpuille". Kuvia käytettiin Duodecimin Lääkärin CD:llä ja syntyi myös ihotauteja esittäviä kuvakirjasia, kuten ihotautien pikaopas: Mikä tauti missä?”, Suhonen kertoo.

Kansiin koottu laatu oli kattava. ”Legendan mukaan pikaoppaalla selvisi aikoinaan ihotautien kurssitentistäkin.” Laajin kokoelma Suhosen ihotautikuvia on tietokannassa "Etsi diagnoosi". Myös kotimainen Ihotaudit - oppikirja on pääosin Suhosen kuvittama. Vaikka ihotautikuvat ovat olleet Duodecimin tietokannoissa suosittuja, Suhosen omat kotisivut (www.ihotauti.net) ovat saaneet yli 300 000 käyntiä, pääosin kuvien vuoksi. Kuvagalleriaan on linkki myös Suomen lääkärilehden potilasversion etusivulta: Potilaan lääkärilehti. Nykyään hyvillä kamerapuhelimilla saa ihosta riittävän hyvää kuvaa. Potilaat esittelevätkin ihomuutostensa aikaisempia vaiheita omasta kännykästään, ja se on vastaanotolla tervetullutta. Toinen Suhosen intohimo on vienyt va-

lokuvauksen parista autotalliin instrumenttien kehitystyöhön ja valmistukseen. Ihotautien jäädytys- eli kryohoito nestemäisellä typellä tuli Suomeen vuonna 1981 ja osoittautui pian hyödylliseksi. Sittemmin Mikkelissä järjestettiin jopa valtakunnallista jäädytysmetodin koulutusta, ja vuosien mittaan edettiin lisälaitteiden valmistukseen. Kryokärkiä tehdään nykyisin kotimaan käyttöön

Suhosen ja tuttava-hammaslääkärin autotalleissa. Suhosen filosofia paremmin tekemisestä toimii täälläkin: "Kun itse tekee, saa mitä tarvitsee", Suhonen kuittaa. Suhosen mukaan yleiskliininen stereomikroskooppi piti puolestaan suunnitella, koska pelkällä suurennuslasilla ei nähnyt ihomuutoksia tarpeeksi hyvin. Ihotautilääkäriksi Suhonen erikoistui sattumalta. Toimiessaan amanuenssina ihotautiklinikalla hän tiesi asepalveluksen koittavan pian amanuensuurin päättymisen jälkeen, mutta pohjoisen metsät eivät houkutelleet pääkaupunkiseudulla perheineen tuolloin asunutta Suhosta. "Sain idean, että teen lääketieteellistä tutkimusta armeijassa. Sovin Pääesikunnan kanssa varusmiesten jalkasilsa- ja erytrasmatutkimuksesta - ja Riihimäen varuskunnassa se onnistuikin. Syntynyt julkaisu auttoi koulutusviran saannissa HYKS Ihotautien klinikassa 1974. "Ei tämä ihotautiala ollut mikään kaukainen nuoruuden haave. Sitä vain jonnekin tipahtaa ja huomaa alan kiinnostavaksi. Koskaan ei ole tarvinnut olla työttömänä, ja tämä on kivaa. Lopetan vastaanoton sitten joskus, kun en aamulla enää muista näiden härvelien kaikkia viittä salasanaa", Suhonen lupaa tietokonettaan katsellen.

OPISKELIJAMENU GARLIC BURGER

11,00 €

CHORIZO & BACON BURGER

11,00 €

AMIGOS BURGER

11,00 €

NACHO-CHICKEN BURRITO

11,00 €

TRIPLE CHEESE CHICKEN

11,00 €

NUTS SORBET

3€

Burgerin välissä creme fraichea, jääsalaattia, marinoitua punasipulia, Burgerin välissä chorizomakkaraa, pekonia, Monterey Jack –juustoa, burgerpihvi, lämmintä valkosipulisalsaa ja Monterey Jack –juustomurua. coleslaw-salaattia sekä sinappimajoneesia. Komeuden kruunaa ranskalaiset. Lisäksi tarjoillaan ranskalaiset ja jalapenovalkosipulimajoneesi. Tomaattitortillan sisällä salaattia, tomaattisalsaa, nachokuorrutettua Burgerin välissä BBQ-kastiketta, jääsalaattia, tomaattia, marinoitua broilerin fintafileetä ja Monterey Jack -juustoa. Lisäksi ranskalaisia ja punasipulia, burgerpihvi, Monterey Jack –juustoa, pekonia ja chorizosinappimajoneesia. Tarjoillaan Fajita Magic –maustettujen ranskalaisten chipotlemajoneesia. kanssa. Burgerin välissä broilerin rintafileetä, vuohenjuustoa, Amarillon cheddarjuustokastiketta, jääsalaattia, marinoitua punasipulia sekä tomaattisalsaa. Tarjoillaan Crispy Slices –perunoiden ja Blue Cheese – dipin kanssa.

Limesorbetti itsetehdyllä mangomelballa ja paahdetuilla cashewpähkinöillä.

Gluteeniton

Laktoositon

Vähälaktoosinen

Hinnat ovat voimassa 1.1.–31.5.2016 Joensuun Amarillossa kaikilla voimassa olevilla opiskelijakorteilla. Etu on henkilökohtainen. Opiskelijakortilla näiden burgereiden tuunaus onnistuu veloituksetta myös kasvisversioksi tai gluteenittomaksi. AMARILLO | Torikatu 20, 80100 Joensuu | 010 762 3420 Puhelun hinta: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/minuutti.

UUSI COFFEE HOUSE ON AVATTU

AVOINNA ma-to 7-22 pe 7-23

fb.com/coffeehouse.joensuu

la 9-23 su 9-21

KEVÄÄN TÄYDELTÄ BILEITÄ! 5.2. 19.2. VOICE - LADIES NIGHT

24.3. TEFLON BROTHERS

5.3. ONE MORE TIME

15.4. RÄHINÄ SPECIAL: UNIIKKI, BRÄDI & SPEKTI

FEAT.

K-SYSTEM

28.4.

8APPRO

2.1

4.5. RETRO-HEHKU, OKU LUUKKAINEN

13.5. KUUMALLE HIEKALLE

EVERY WEDNESDAY & SUNDAY!

S I L T A K A T U

8.4. ALEX KUNNARI

18.3. JVG

F B . C O M / B E P O P S T R E E T

Torikatu 20, 80100 Joensuu

F B . C O M / B E P O P. J O E N S U U

Kysy opiskelijakortilla etuja!

JOENSUU JUHLII MEILLÄ Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kulttuuri Teatteri

Draamaa ja riemunkiljahduksia Kuopion kaupunginteatterin kevätkausi esittelee Viron lähihistoriaa sekä Latinalaisen Amerikan lämpöä. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Sami Tirkkonen, kuva Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen kuvaa teatterin alkanutta kevätkautta mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Luvassa on niin lastenteatteria kuin latinalaisamerikkalaista lämpöä. ”Odotettavissa on väkevää, puhuttelevaa draamaa, mutta myös riemunkiljahduksia”, Laasonen kertoi teatterin kevätkauden avajaisissa. Kenties näkyvin teatterin kevään satsauksista on kirjailija Sofi Oksasen menestysteokseen Kun kyyhkyset katosivat perustuva samanniminen näytelmä. Sen ohjaa virolainen teatterilegenda, Eesti Draamateatterin pääjohtaja Priit Pedajas. Kun kyyhkyset katosivat on Pedajasin ensimmäinen ohjaustyö Suomessa. Näytelmä kuvaa Viron traagista lähihistoriaa sodanaikaisen saksalaismiehityksen ja 1960-luvun neuvostohallinnon kautta. ”Tunnen itseni välittäjäksi. Yritän hie-

man avata ikkunaa, että myös suomalainen yleisö ymmärtäisi Viron historiaa ja sitä ilmapiiriä, joka Virossa on vallinnut. Ensin saksalaiset otettiin vastaan hyvillä mielin, koska neuvostohallinnon toimesta tuhansia ihmisiä oli jo ehditty kyydittää Siperiaan”, Pedajas kertoi. Kevätkauden avannut lastennäytelmä Todellinen prinsessa perustuu H.C Andersenin satuun. Yli 5-vuotiaille soveltuvan näytelmän ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Pekka Laasonen. Myös teatterin kolmas ensi-ilta on lapsille suunnattu. Tanssiteatteri Minimin kanssa yhteistyössä tehtävän Hei, kelaa! -esityksen kohderyhmää ovat 9–12-vuotiaat. Huhtikuussa ensi-iltansa saa Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettava Kivi kiveltä, joka kertoo Kuopion tuomiokirkon 200-vuotisesta historiasta. Kauden päättää Anne

Kun kyyhkyset katosivat on virolaisen teatterilegenda Priit Pedajasin ensimmäinen ohjaustyö Suomessa. Kuvassa Pekka Kekäläinen ja Mikko Rantaniva.

Rautiaisen ohjaus Frida. Visuaalisesti kaunis, intohimoista musiikkia sisältävä näytelmä kertoo taiteilija Frida Kahlon elämästä. Syyskaudelta jatkavat Housut pois ja

Juoppohullun päiväkirja sekä syksyn aikana loppuunmyydyille katsomoille esitetty Pihkatappi.

Teatteri

Porot, luteet ja ihminen samassa kattauksessa Joensuun kaupunginteatterissa saa helmikuussa ensi-iltansa kansankomedia Kekkonen tulee? Kekkosta odotellaan lappilaisessa jokivarren kylän Allin baarissa. Ja sitten juonipaljastus: Ei se Kekkonen tule, vaikka tarve olisi. – Oona Heikkinen, teksti & Ville Kokkola, kuva Joensuun kaupunginteatterissa piakkoin ensi-iltansa saava Kekkonen tulee? on leikkisä kansankomedia, jossa käsitellään ihmisyyden tematiikkaa ymmärtäväisen hymyn läpi. Näytelmän komiikka kumpuaa tunnistettavuudesta ja vapautuneesta itselleen nauramisesta. ”Tässä ei esiinny yhtään tyyppiä, joka pelaisi puhtain kortein. Jos katsellaan ihmistä, niin katsellaan ennen kaikkea vikoja ja nauretaan niiden kanssa. Mua

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kekkosen tulemista odottavat Allin baarissa Mirva Kuivalainen, Markku Maasilta ja Anna Ojanne.

naurattaa se, miten paljon mä löydän omia piirteitäni näyttämöltä”, hehkuttaa

ohjaaja Perttu Leinonen. Suomalaisten omituisuuden ja hulluuden juhliminen ovat aiheita, joita Leinonen soisi näkevän teatterissa enemmänkin. ”Just noin hulluja tyyppejähän mä oon nähnyt pitkin Lappia ja Pohjois-Karjalaa. On helpottavaa tuoda ne näinkin korkeakulttuuriseen instituutioon kuin teatteri”, Leinonen sanoo. Näytelmässä ihmisen omituisuutta tarkastellaan eri näkökulmista, kuten luteiden ja porojen vinkkelistä. ”Siihen tulee sellainen luontokysymys siitä, miten omituista kipuilua me oikein katsellaan ja miten outo eläin ihminen onkaan.” Leinonen sanoo ettei kyseessä ole poliittinen näytelmä. Ainakaan siinä mielessä, miten poliittinen näytelmä perinteisesti ajatellaan. ”Parhaiten musta tuntuu, että politiikkaa voi tehdä juhlimalla sitä, mikä meillä on yhteistä, eikä sitä mikä on erilaista. Meillä on niin paljon yhteistä kaikkien kanssa kansakunnasta tai yhteisöstä

riippumatta.” Poliittisia näytelmiä on ollut paljonkin ja Leinonen sanoo olleensa niistäkin innostunut, mutta nyt oli aika tehdä toisenlainen juttu, vaihteeksi ihmisestä. ”Nyt tuntu siltä, että entä jos me kertoisimme hieman jostain muusta. On täällä muitakin aiheita kuin poliittiset aiheet, vaikka lehdistä lukemalla tuntuu että niitä ei löydy”, sanoo Leinonen. Leinosen mukaan näytelmä on kansankomediaa nykyteatterin elein. ”Me yritetään vilpittömästi tehdä kansankomediaa niin hyvin ja rakkaudella kun me osataan, eikä olla naamioitu tätä kansankomediaksi yrittäen jemmata sitä täyteen jotain poliittista kamaa.” Leinonen kannustaa opiskelijaa tulemaan teatteriin. ”Tää on ehdottomasti semmonen biisi, joka kannattaa käydä kattoon. Kunnianhimoista hyvää teatteria, mutta pointti on siinä että se on kepeää ja omalaatuista ja helpommin vastaanotettavaa”, Leinonen vinkkaa. Kekkonen tulee? kantaesitys ja ensi-ilta lauantaina 13. helmikuuta Joensuun kaupunginteatterissa.

Lunta Ilosaaressa

Festarit talven keskelle

Lunta Ilosaaren artistikattaus pyrkii tarjoilemaan jokaiselle jotakin. Tapahtuma on jatkumoa aiemmin ulkoilmassa järjestetyille ”kohti rokkia” -tapahtumille. Kuopion ja Savonlinnan kampuksia silmällä pitäen tapahtuman sivuilla kerätään myös kimppakyytejä. – Emma Vormisto, teksti Joensuun Lunta Ilosaaressa tarjoilee keskelle talvea virittäytymistä festaritunnelmaan. 13. helmikuuta Joensuun Areenalla on tarjolla vilkkuvia valoja, Kerubin grillin ruokaa ja huoletonta yhdessäoloa sekä tietenkin huippuartisteja niin Suomesta kuin Ruotsista. ”Tapahtuman ideaan kuuluu tietty festarimaisuus, johon tähdätään muun muassa ohjelman monipuolisuudella. Tapahtumasta en oikein voi nimetä yhtä vetonaulaa, sillä yhdelle se on Mustasch, toiselle Antti Tuisku ja kolmannelle taas joku muu, tapahtuman tuottaja Harri Laukkanen kertoo. Mustaschin ja Antti Tuiskun lisäksi lavalle nousevat JVG, Amorphis, Paperi T sekä Viikate. Viime vuonna liput myytiin loppuun jo ennakkoon. Lunta Ilosaaressa on suunniteltu virittelemään rokkikansaa kesän festareihin, mutta nyt sisätiloissa. Aiemmin Ilosaaressa järjestetyistä ”kohti rokkia” ulkoilmatapahtumista luovuttiin vaihtelevien talvisäiden vuoksi. ”Festivaalin ajankohdan taustalla vaikuttaa moni tekijä, mutta ystävän- ja Sulon päivän tienoilla on tiettyä erityisvirettä. 2000-luvun alkupuolella Kohti rokkia -tapahtumat ajoittuivat usein tuohon aikaan, ja onhan Sulon päivä ollut perinteisesti tulevan kesän Ilosaarirockin ohjelman julkaisupäivä”, Laukkanen kertoo tapahtuman historiasta. Myös opiskelijoita on mietitty tapahtumaa suunniteltaessa muun muassa artistikattausta valittaessa ja opiskelijalippuja painettaessa. ”Kaikki Uljaan lukijat ovat lämpimästi tervetul-

Ukkosmaine kerää levyrahaa Joensuulaisille ja monille muillekin tuttu ja rakas Ukkosmaine kerää joukkorahoituskampanjalla rahoitusta uuden, kuudennen levynsä julkaisuun. Tammikuun 22. päivä alkanut mesenointi päättyy sunnuntaina 14. helmikuuta. Duon asettama 3000 euron minimitavoite on jo ylitetty ja nyt kampanja tähtää kohti varsinaista 5000 euron tavoitettaan. Rahoitusta kerätään Mesenaatti.me -palvelussa.

Humu-Klubilla levyjulkkarit Levynjulkkareitaan juhlistava The Country Dark tähdittää Humu-Klubia Pannuhuoneella 5. maaliskuuta. Bändin Hypnik Jerk –albumi julkaistaan Humu Records – levymerkillä 19. helmikuuta. The Country Darkin juhlan täydentää armotonta groovea tarjoileva XES, jonka laulaja Maija Moisio tunnetaan myös Kauko Röyhkän löytönä ja lahjana suomalaiselle musiikkikentälle. Antti Tuisku ei kaivane nenäänsä vaan esiintyy Lunta Ilosaaressa tapahtumassa helmikuun puolen välin tienoilla.

leita, ja kerubilaisten toiveena olisikin, että opiskelijat ottaisivat tapahtuman omakseen”, Laukkanen vinkkaa. Festarityyliin myös liput voi vaihtaa rannekkeisiin edeltävällä viikolla Kerubissa ja näin välttää jonotteluja. ”Tapahtumaan saapumisessa kannattaa suosia julkisia tai lihasvoimaa. Kimppakyytejä kannattaa ja voi sopia vaikka luntailosaaressa.fi löytyvän linkin kautta”, Laukkanen muistuttaa.

Talvi-Anti

Nykytaidetta lumessa ja pakkasessa

ANTI-festivaali laventaa perinteiseltä paikaltaan syyskuulta myös keskelle talvea. – Pasi Huttunen, teksti Kuopiolainen ANTI-festivaali ottaa mittaa lumesta ja pakkasesta Kuopiossa ja Tahkon matkailukeskuksessa 22.-28. helmikuuta. Aiemmin nykytaiteen festivaali on järjestetty syyskuussa, mutta nyt ollaan kokeilemassa uusien jäiden kantavuutta. ”Olemme jo monta vuotta halunneet esitellä talvista ANTIa. Se alkoi hulluna päähänpistona: ANTI, festivaali ilman seiniä ottamassa mittaa pakkasesta, lumesta ja jäästä. Tässä sitä nyt sitten ollaan suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden kanssa tarjoamassa ainutlaatuista kohtaamista Suomen talven kanssa”, festivaalin taiteellinen johtaja Gregg Whelan intoilee. Ohjelmistossa nähdään kokeneita, kansainvälisiä ja kotimaisia live art -taiteentekijöitä, ympäristötaiteilijoita sekä muusikoita. Luvassa on myös kaksi tanssipohjaista teosta, tieteellis-taiteellinen seminaari, lasten työpaja ja PechaKucha Night! Lisäksi

Poimintoja

Taas räkä poskelle ja metsään Räkäposkella-hiihto järjestetään tutussa paikassa Mehtimäen ladulla tänä vuonna 18. helmikuuta. Tapahtumassa on tarkoituksena kiertää 1,6 kilometrin hiihtolatua joukkueittain 12 tunnin aikana mahdollisimman monesti siten, että vähintään yksi jäsen joukkueesta on aina ladulla. Viime vuonna voittajajoukkue keräsi 880 kilometriä ja yhteensä kilometrejä hiihdettiin 6614. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 370 ihmistä.

Opiskelijoiden kiekkokarnevaali Joensuussa Jääkiekkospektaakkeli vailla vertaa tarjoillaan Joensuussa 2. maaliskuuta, kun Jokipojat järjestää Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden kiekkokarnevaalin. Jokipoikien ottelu Kajaanin Hokkia vastaan alkaa 18:30, mutta bileet alkavat jo kuudelta. Erätauoilla on tarjolla ohjelmaa ja opiskelijoille on erilaisia alennuksia. Muutama opiskelija pääsee kokeilemaan taitojaan myös jäälle.

Länsimaalaisuus puntarissa Soropissa

festarin olohuone ilmestyy Kuopioon 22. helmikuuta ja pysyy auki 20. maaliskuuta saakka.

Länsi ja länsimaalaisuus on poliittinen käsite, joka täytyy avata kriittiseen tarkasteluun. Tampereen yliopiston tohtoriopiskelija Karim Maïche tekee juuri tätä viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Mitäs me länsimaalaiset – Suomi ja lännen käsite. Maïche saapuu Joensuuhun Soroppiin (Torikatu 30) 30. tammikuuta kertomaan kirjastaan ja Syyrian tilanteesta. Maïchen haastattelu Uljaassa 7/2015. Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Yritin ensin tehdä satiiria, mutta se tuntui väärältä, koska se on niin traaginen keissi.

Jättiläinen

Kasvuyritys helvetistä valkokankaalla

Käsikirjoittaja Pekko Pesonen kertoo valmistautuneensa elokuvan mahdollisesti herättämiin voimakkaisiin reaktioihin tutkimalla asiat niin tarkkaan, että voi seistä kaiken sanomansa

takana.

Salassa tehdyn Jättiläinen-elokuvan mukaan Talvivaaran kaivoksen kaltainen ilmiö oli mahdollinen ainoastaan rakenteellisen korruption ansiosta. Todellisuus on niin synkkä, että siitä ei voinut tehdä satiiria, joten Pekko Pesonen kirjoitti sen jännäriksi. - Pasi Huttunen, teksti & Essi Siljoranta, kuva

uomalaisen yrityshistorian tuhoisimpiin ilmiöihin lukeutuva Talvivaaran kaivos on muodostunut kollektiiviseksi traumaksi. Luonto on suomalaisille tärkeä ja kaivos on osoittautunut ympäristökatastrofiksi, jota selvitellään vielä pitkään. Tilannetta on pahentanut innokkaiden taloustoimittajien estoton löyhäkynäisyys silloin kun Talvivaaraa sen perustamisvaiheessa hehkutettiin uudeksi Nokiaksi. Romahdus näistä odotuksista oli raju. Nyt Talvivaaran nostaa keskusteluun melkein ensi-iltaan asti salassa pidetty Aleksi Salmenperän elokuva Jättiläinen. Lähtöasetelma oli käsikirjoittaja Pekko Pesosen mukaan journalistinen, mutta lopputulos on jännitysdraama. Perjan-

Uljas 1 | 29. 1. 2016

taina 22. tammikuuta ensi-iltansa saanut Jättiläinen keräsi avausviikonloppunaan 9 527 katsojaa. Se oli koko maassa neljänneksi katsotuin elokuva viikonlopun aikana. ”Yritin ensin tehdä satiiria, mutta se tuntui väärältä, koska se on niin traaginen keissi. Alkuun projekti pidettiin salassa, jotta tutkimustyö voitiin tehdä rauhassa. Loppuvaiheessa oli kyse siitä, että elokuvan herättämä keskustelu haluttiin ajoittaa lähelle elokuvan ensi-iltaa”, Pesonen sanoo. Leffaa on kuvattu Talvivaaran kaivoksella ja Pesonen sai myös pitkän haastattelun Pekka Perältä. ”Me haluttiin, että myös Pekka saa äänensä kuuluviin. Lopussa kun hän sanoo sanottavansa, on se litteroitu suoraan

haastattelusta. Kyllähän se haastattelun tekeminen aika jännittävää oli, koska Pekka on iso persoona ja kova puhumaan ihmisiä pyörryksiin”, Pesonen kuvailee ja jatkaa: ”Se haastattelu oli tosi tärkeä Pekan ymmärtämisessä ja muuttikin käsitystäni hänestä. Varmistui, että Pekan motiivi ei ole raha, vaan näyttämisenhalu.” Ennen kaikkea Jättiläinen on elokuva rakenteellisesta korruptiosta, jota ilman koko kaivos olisi ollut mahdoton. Pekka Perä (Jani Volanen) venyttää lupaehtoja ja sääntöjä joka käänteessä hyvässä yhteistyössä virkamiesten kanssa. Talvivaara näyttäytyy mittaluokaltaan valtavana startuppina, joka saa kerättyä valtavan pääoman innovatiivisen, mutta riskeiltään mielettömän bioliuotusbisneksen rakentamiseen. Potentaaliset voitot ovat suuria, mutta niitä ei koskaan saavuteta. Sen sijaan koko rakennelma romahtaa. ”Aihe on aika lohduton ja halusin päähenkilön, jonka kaari olisi positiivinen. Se ei voinut olla Pekka Perä. Etenkin elokuvaa tehdessä Perän tilanne näytti niin synkältä”, Pesonen toteaa.

Elokuvan varsinainen päähenkilö onkin Joonas Saartamon esittämä fiktiivinen virkamies, joka kipuilee moraalisten ongelmien kanssa valmistellessaan Talvivaaran lupa-asioita. ”Mukana on fiktiivisiä henkilöitä, koska tarkoitus oli nimenomaan kuvata rakenteellista korruptiota. Se draama ja ne keskustelut on olleet niin suljettujen ovien takana, että olisi ollut ehkä mahdotonkin kirjoittaa oikeista henkilöistä”, Pesonen sanoo. Pesonen on tehnyt kunnioitettavan urakan elokuvaa käsikirjoittaessaan. Tiimissä hänellä oli mukana kaksi Talvivaaraan perehtynyttä tutkivaa toimittajaa, Juha Kauppinen ja Hanna Nikkanen. Korkeataiteellista kunnianhimoa enemmän leffassa on kyse viihteen ja journalismin ristisiitoksesta, joka onnistuu yllättävän hyvin muodostamaan uskottavan kuvan suomalaisesta rakenteellisesta korruptiosta. Jättiläinen on valittu myös kilpailemaan parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelistä Göteborgin elokuvafestivaaleilla. Tuomaristo valitsee voittajan kahdeksan elokuvan joukosta 6. helmikuuta.

EDM

Joensuun lahja elektroniselle tanssimusiikille Motions on kiinnostava uutuus EDM-kentällä. Sen ensisingle teki vaikutuksen kuulijakuntaan YleX:n rummuttamana, ja pian julkaistava uusi kappale jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä myös joensuulaislähtöisen laulajattaren Kasiin kanssa. - Antti Sillanmäki, teksti

ommi Vatasen ja Tuomo Koranderin muodostama Motions on tuore elektronisen tanssimusiikin saralla vaikuttava yhtye, jolla on potentiaalia murtautua kansainvälisten tekijöiden joukkoon. Siitä todisteena soi hieno Flow-kappale, jonka vokalistina toimii Kasii. Flow nousikin syksyllä YleX-kanavalla tehosoittoon, ja toi yhtyeen kertaheitolla suuren yleisön tietoisuuteen. Nuorille musiikintekijöille olikin huikea kokemus saada oma kappale soimaan radioon. ”Tietysti oli mahtavaa, että YleX:llä tykättiin kappaleestamme niin paljon että pääsimme suoraan soittolistalle. Oli upea tunne kuulla kappaleemme ensimmäistä kertaa radiosta.” Yhtye vakuuttui Kasiin kyvyistä siinä määrin, että yhteistyö jatkuu heti. ”Ehdottomasti jatkamme yhteistyötä Kasiin kanssa, itse asiassa häntä tullaan kuulemaan hyvinkin pian julkaistavalla seuraavalla singlellämme.” Uusi single jatkaneekin yhtyeen nostetta, jonka avulla se on tullut huomatuksi jo ulkomailla

asti. Nordic playlist-musiikkipalvelu valitsi yhtyeen parhaimpien pohjoismaisten tulokkaiden listalleen. Yhtye pitää kuitenkin jalat maassa, vaikka tavoitteet ovatkin pohjoismaiden ulkopuolella. ”Alusta lähtien tavoitteemme on ollut luoda kansainvälistä soundia, joten ulkomaat ovat toki tähtäimessämme. Mennään kuitenkin yksi asia kerrallaan, sillä onhan Suomessakin vielä paljon valloitettavaa.” Yhtye ei siis mene asioiden edelle, vaikka eri medioiden edustajat Yleä ja Uljasta myöten toivovat heistä seuraavaa suurta vientituotetta. Yhtyeen tekemisessä on mukana realismi, vaikka pohjoiskarjalalaiset EDM-ihmiset toivoisivatkin yhtyeestä omaa Nightwishiään. Yksi valloitettavista kotimaisista kohteista on tietysti kotoisa Ilosaarirock. Yhtyeen jäsenet ovat olleet festareilla niin töissä kuin yleisönäkin. Seuraavaksi toiveissa olisi sitten vuorossa esiintyminen, ehkäpä jo tulevana kesänä. ”Esiintyminen Ilosaarirockissa olisi eräänlainen unelmien täyttymys, sillä olemme viettäneet aikaa Ilosaarirockin parissa monena kesänä.” Yhtye kasaakin livesettiään

paraikaa, joten ehkäpä yhtyeen unelma toteutuu. Motionsin menestyksen puolesta puhuu sekin seikka, että se osaa hyödyntää nykyaikaiset markkinointikanavat, mutta ei kuitenkaan unohda perinteisen musiikkiteollisuuden voimaa. Tästä kertoo sen vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, ja toisaalta se on tehnyt sopimuksen myös alan jättiläisen, Universal Musicin kanssa. ”On totta, että nykyinen informaation helppo saatavuus ja jaettavuus mahdollistavat omavaraistenkin bändien musiikin esille tuomisen mahdollisesti myös suurillekin yleisöille. Mutta niin

Kuvataide

Kapinataidetta Neuvostoliitosta Joensuun taidemuseon näyttely esittelee sosiaalista realismia vastaan kapinoinutta taidetta Neuvostoliitosta 1980-luvulta. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

lkialastomana urheilukentällä kuperkeikkaa heittävä hahmo olisi nyt jälkikäteen helppo tulkita tarkaksi analyysiksi viimeisiä vuosiaan eläneen Neuvostoliiton tilanteesta. Serbialaisen Vladimir Velickovicin (s. 1935) mieleenpainuva, vuonna 1988 valmistunut hiilityö Kuperkeikka tekee poikkeuksen Joensuun taidemuseon Kasaritaidetta Leningradista –näyttelyn kokonaisuuteen, jossa muut teokset ovat venäläistaiteilijoiden työtä, eikä hän varmaan tätä teoksellaan hakenut.

Näyttelyn tuottaja Eino Nieminen ja Vladimir Velickovicin Kuperkeikka.

Mielikuva on silti herkullinen. Monella tavalla absurdin valtion, mutta syvästi sivistyneen kansan kohtalot heittivät kuperkeikkaa taloudellisessa, ideologisessa ja sotilaallisessa kilpajuoksussa Yhdysvaltain kanssa ja lopulta koko suurvalta romahti. Venäläinen taide-elämä vapautui 1980-luvulla glasnostin myötä ja lännessä kiinnostuttiin venäläisestä nonkonformistisesta, sosiaalisen realismin hylänneestä undergroundtaiteesta. Samaan aikaan huimaa nousukautta eläneessä lännessä riitti rahaa taidehankintoihin. Teoksia alkoi virrata myös Suomeen. Kasaritaidetta Leningradista –näyttelyn on tuottanut Eino Nieminen. Näyttely on koottu Liisa ja Otto Kotovuoren lahjoituskokoelmasta, johon kuuluu 63 taideteosta. Esillä on 12 taiteilijan teoksia.

sanotut perinteiset kanavat tuovat myös mukanaan asiantuntevuutta, kontakteja ja kokemuksen tuomaa viisautta, joita ei välttämättä muuta kautta saisi.” Perinteinen albumiformaatti on menettämässä, ellei jo menettänyt asemansa singlejulkaisuille ja musiikkivideoille, mutta Motions aikoo vielä julkaista myös albumimittaisen teoksen. ”Tällä hetkellä menemme single kerrallaan, mutta varmasti tulee aika kun alamme kasaamaan myös laajempaa kokonaisuutta.” Siihen asti kannattaa nauttia yhtyeen kansainvälisen tason tanssimusiikista kappale kerrallaan.

OPISKELIJA-

NINJA

SAVON NOTKEIN OPISKELIJATAPAHTUMA

8.4.2016 @ VESILEPPIS, LEPPÄVIRTA Rastikilpailuja ympäri Vesileppistä Jatkobileet Vesileppis Areenalla Ilmaiset bussikyydit Kuopio & Varkaus Opiskelijaystävälliset hinnat Pool partyt ja DJ Huikeita palkintoja

Jatkobileiden pääesiintyjänä SPEKTI OSTA LIPUT ISYY, CafeSavotta ja Lippupalvelu.fi

HINTA 60€/joukkue (4 henkilöä)

Lisätiedot netistä: www.opiskelijaninja.f i Uljas 1 | 29. 1. 2016

Itsepuolustuspuhe vai korruption ruumiinavaus?

Entinen puoluesihteeri ja maan tavan henkilöitymä Jarmo Korhonen löi tietonsa korruptiosta pöytään. Löytyykö sisäpoliittiselle ydinlataukselle laukaisijaa? Onko kyseessä Korhosen oma puolustuspuhe vai vakavan ongelman esiinnostaminen, vai jotain siltä väliltä? - Tenho Kiiskinen, teksti

eskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen on jälleen noussut perunakuopasta tietokirjailijana, aiheenaan vuonna 2008 alkaneet vaalirahoituskohut. Maan tapa -teoksen keskeisissä väitteissä kultaisten kädenpuristusten Suomesta ei ole mitään uutta, mutta yksityiskohdissa on, siellähän pirunkin sanotaan asuvan. Hyväveliverkoston sähköpostiliikenne ja Korhosen suoraan saamat sisäpiiritiedot puhuvat karua dokumentaarista kieltään. Jarmo Korhosen raottaman kuvan pelottavin piirre on päättäjien valehtelun säännönmukaisuus. Röyhkeys nojaa varmuudelle siitä, että kunnollisia seurauksia ei tule. Suomessa veljet eivät tipahda tyhjän päälle, sillä liike-elämän kaverit petaavat helpon elämän politiikasta lähteneille. Se on maan tapa. Faktoilla ei siis välttämättä ole merkitystä. Vai voisiko tapaus Korhonen tehdä poikkeuksen? Kysymystä on järkevintä maistella katsomalla, mitä on pöydässä. Ensinnäkin on tiedostettava, miten kiusallinen hahmo entinen puoluesihteeri on suurimmalle osalle poliittista eliittiä. Korhonen oli sisäpiirissä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Toiseksi on pantava merkille, kuinka alimitoitettuja väitteet Korhosen siltojen polttamisesta ovat. Paremminkin Korhonen on pommittanut sillat, myrkyttänyt veden ja kylvänyt joenpientareille napalmia. Kolmanneksi voidaan katsoa median reaktioita. Esimerkiksi Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari ehti jo naureskelemaan Korhosen väitteille lehden tavasta suojella kokoomusta kielteiseltä uutisoinnilta (HS 19.10.2015). Korhonen osoittaa huolestuttavalla määrällä yksityiskohtaisia esimerkkejä HS:n järjestelmällisesti mustamaalaavan, pimittävän ja propagoivan. Lehti on Korhosen mukaan kainaloita myöten mukana päivänpolitiikassa.

Uljas 1 | 29. 1. 2016

sen Suomenmaa-lehden Annukka Kaarela, jonka mukaan Korhonen ei kykene

”Toimittaja Jaakko Hautamäki ja Helsingin Sanomat osallistuivat kisaan Timo Laanisen puolella (puoluesihteerivaali 2010, - toim. huom.) Lehti ja sen toimittaja retkeilivät ympäri Suomea Laanisen vaalivankkureissa ja tekivät Laanista ylistäviä ja Korhosta moukaroivia juttujaan. Helsingin Sanomat ei tehnyt

taistelun aikana ainuttakaan haastattelua minusta.” Junkkarin mukaan Korhosen 800-sivuinen tiiliskivi on lähinnä puolustuspuhe miehen syyttömyydestä, vaikka Korhonen myöntää virheensä ja valheensa monessa yhteydessä. Taustarumpua Junkkarille on pärisyttänyt keskustalai-

esittämään todisteita vaalirahoituksen kytköksistä suomalaisiin suursijoittajiin (Suomenmaa 24.10.2015). Lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä osakekauppojen, päivämäärien, rahavirtojen ja poliittisten päätösten sekamelskasta, jonka Korhonen puristaa vakuuttavasti ymmärrettävään muotoon. Ehkä kysymys mediahiljaisuudesta on ennenaikainen. Ehkä toimituksissa valmistaudutaan paraikaa lähikuukausien kohdennettuihin iskuihin poliitikko kerrallaan? Näin toivoisi tapahtuvan, mutta käytännössä median kahden suuren, Alma Median ja Sanoman, toimitukset eivät voi tehdä paljoakaan. Omistajien, poliitikkojen ja näiden hihnassa kulkevien päätoimittajien varpaille astuminen tietäisi potkuja toimittajamoukka kerrallaan. Maakuntalehtien vapaudelle voi hymähtää, sillä mainostajat pitävät omistaan huolen Arkadianmäellä. Journalistien tilanne on sietämätön, sillä Korhosen paljastuksissa on ammennettavaa kymmeniin juttuihin. Matti Vanhasen ja Sari Sarkomaan ministerierojen todelliset syyt, liikemies Juha Kajon rooli vaalirahoituksissa, Ilkka Salmen mahdollinen poliittinen nimittäminen Supon päälliköksi ohi pätevämmän hakijan… Kirjoitettavaa riittäisi, sillä käsittelemättömät tapahtumat sijoittuvat kaikkialle muualle kuin historian alkuhämäriin. Pallo on nyt perussuomalaisilla, ainoalla toistaiseksi tahriintumattomalla eduskuntapuolueella. Jos sen kanavat eivät hallituspaikan vuoksi uskalla tarttua sisäpoliittiseen ydinaseeseen, vuoro siirtyy pienjulkaisuille, bloggareille, riippumattomille verkkolehdille ja muille sellaisille tahoille, joilla on vähän tai ei mitään menetettävänä. Rukoilla sopii, että valtakunnallisista lehdistä löytyisi edes yksi asemastaan riittävän välinpitämätön päätoimittaja näyttämään vihreää valoa juttusarjalle. Tätä kirjoitettaessa valtiovarainministeri Alexander Stubb on jäänyt kiinni valehtelusta eduskunnalle koskien niin sanotun hallintarekisterin viranomaiskannatusta. Kerta ei ole ensimmäinen.

ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset

Lisää tapahtumia

4.2. Edustajiston iltakoulu ja kokous (video-

löydät ISYY:n verk-

Syki itsesi lämpimäksi

yhteys)

kosivuilta!

9.2. Liikuntailtapäivä. ISYY:n toimistot auki

isyy.fi/ajankohtaista/

Kiinnostaako curlaus, kiehtooko roller derby vai haluatko kenties vapauttaa sisäisen Harri Kirvesniemesi? Pakkasenpuremat varpaat lämpenevät varmasti, sillä SYKETTÄ -liikuntailtapäivän lajien kirjo ei jätä ketään kylmäksi! Kevään SYKETTÄ –liikuntailtapäivä järjestetään Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa 9.2. ja siihen voivat kaikki Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta. Liikuntailtapäivä on vapautettu molemmissa korkeakouluissa opetuksesta klo 12.15 alkaen rehtoreiden päätöksellä. Liikuntailtapäivään osallistuminen ei myöskään edellytä Sykettä -liikuntatarraa. Liikuntailtapäivänä kaikissa kaupungeissa on tarjolla runsaasti liikunta-aktiviteetteja ja erikoistarjouksia. Huomioithan kuitenkin, että osa liikuntailtapäivän lajeista on maksullisia ja niihin otetaan rajattu määrä osallistujia. On siis suositeltavaa ilmoittautua lajeihin hyvissä ajoin! Kaupunkikohtaiset ohjelmat, lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www. sykettä.fi.

7.-13.3. (viikko 10) hiihtolomaviikko. ISYY:n

Tule mukaan talvipäivän Sykkeeseen!

Osiossa esitellään kampuksilla toimivia kerhoja. Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

poikkeuksellisesti klo 9-11 toimistot ovat suljettuina Kuopio

Joensuu

29.1. ESN KISA: Erasmus in schools-info

30.1. How to Survive the Winter in Finland

event

2:30pm

1.2. Winterfest lipunmyynti alkaa klo 8

31.1. Skiing school for International Students

Lukemalla

& visit to the Botanical Gardens at 1pm

2.2. Järjestökoulutuspäivä Snellmanialla

3.2. Järjestökoulutus Joensuussa

3.2. Preemio: Kuopion Haalaribileet feat. JVG

3.2. Poikkitieteelliset WILD WEST -haalaribi-

Puikkarissa

leet Ilonassa

5.2. Kultin ja Hyeenan Tahkoexcu!

4.2. Erasmus in Schools – info event at 2pm

9.2. Preemion poikkitieteelliset Hunting-sitsit

7.2. ESN Joensuu Goes Sledging! at 12noon

11.2. ESN KISA international food festival

9.2. Sykettä Sports Afternoon & Trip to Koli

12.2. Dentinan Tahkoexcu 2016

12:15pm onwards

12.2. Preemio ry:n 15. vuosijuhlat

9.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Ilonassa

16.2. Winterfest

klo 22

16.2. ESN KISA sitsit in Amarillo and afterpar-

13.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali

ty in Passion

18.2. Räkäposkella-hiihto

19.-20.2. Opiskelijakomediafestivaali Pannu-

19.2. International Dinner at 6pm

huoneella

23.2. ESN Goes Bowling! at Cosmic

21.-26.2.2016 ESN KISA goes Levi

6.3. – Fri 11.3. ESN Joensuu trip to Lapland

23.2. Puijo 100v. mäkihyppykisat

(Saariselkä)

26.2. Serverin ja Sociuksen talvinen TahkoXQ vol. II

Savonlinna

24.-27.03 ESN KISA goes St. Petersburg

3.2. Järjestökoulutus Joensuussa

Hyvät Kuvat tarjoilee elokuvaelämyksiä ISYY:n lihalla

Edunvalvonnan uusi kasvo ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen. Vuoteni Mikko Aaltosen sijaisena on lähtenyt reippaasti käyntiin työhön perehtymisen ja alkuvuodes-

ta pidettävien koulutuksien merkeissä. Päätoimipaik-

yvät Kuvat on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-

Kevään 2016 ohjelmisto:

kani on Kuopio, mutta välillä käyn pyörähtämässä

nan elokuvakerho. Kerhon tavoitteena on levittää

11.2. Inside Out -- Mielen sopukoissa

myös Joensuun kampuksella. Siellä työskentelevän

ja pitää yllä elokuvakulttuuria tuomalla yhteen

18.2. Taxi Teheran

työparini kanssa jaamme työt niin, että minä vastaan

kaikki elokuvan ystävät. Hyvien Kuvien viisitoistahenkinen

25.2. Ingrid Bergman -- Omin sanoin

pääasiassa sosiaalipoliittisista kysymyksistä, jotka

johtokunta valitsee joka kevät ja syksy uutuuksien ja van-

3.3. Inherent Vice

koskevat opiskelijoiden hyvinvointi- ja terveyspal-

hempien klassikkojen joukosta 12 elokuvaa esitettäväksi Kino

17.3. Dheepan

veluja, sekä asumista ja opintotukiasioita. Koska

Kuvakukossa. Yli 70 -vuotiaassa elokuvateatterissa tunnelma

24.3. Neil Young -- A year of the horse

toimimme eri kampuksilla meihin saa luonnollisesti

on jo itsessään kokemisen arvoinen.

31.3. Sicario

olla yhteydessä kaikissa opiskelijaa mietityttävissä

Kerhon ohjelmistoon pyritään valitsemaan mielenkiintoi-

7.4. Irrational Man

asioissa. Annamme myös mielellämme tietoa siitä,

sia elokuvataiteen eri tyylisuuntia edustavia elokuvia eri

14.4. The Assassin

kuinka ylioppilaskunnan toimintaan pääsee mukaan.

vuosikymmeniltä ja ympäri maailman. Kerholaiset voivat

21.4. Boheemielämää

itse vaikuttaa ohjelmistoon antamalla palautetta, toivomalla,

28.4. Mandariinit

Olen iloinen siitä, että olen saanut jatkaa ylioppi-

ehdottamalla tai vaikka liittymällä johtokuntaan, johon uudet

12.5. What we do in the shadows.

laskunnan toiminnassa uusien mielenkiintoisten

Kuka: Toinen ISYY:n kahdesta edun-

tehtävien parissa. Ylioppilaskunta on ollut minulle

valvontasihteeristä

jäsenet ovat aina tervetulleita.

Uuteen vuoteen olen lähtenyt hyvillä mielin.

Piia Tiainen

Elokuvakerhon leﬀoja pääsee katsomaan elokuvakortilla, joka

Lisäksi ekstraleﬀa, jonka esitysaika ilmoitetaan nettisivuillam-

hyvin opettavainen toimintaympäristö useiden

Mitä: Toimii asiantuntijana sosiaali-

oikeuttaa pääsyn kaikkiin kahteentoista kaudella esitettävään

me www.hyvätkuvat.fi.

vuosien ajan ja toivon, että pääsen työssäni kehittä-

ja koulutuspoliittisissa asioissa,

mään kampusten välistä yhteistyötä edunvalvonnan valmistelee kannanotot ja vastaa

elokuvaan. Kortin hinta on 25 euroa, joten per leﬀa hinnaksi

saralla entisestään.

jää noin kaksi euroa.

Esitykset ovat Kino Kuvakukossa torstaisin klo 17.30 ja 20.00.

Tervetuloa kokemaan elämyksellisiä hetkiä hyvien elokuvien

Elokuvakorttien myynti alkaa 4. helmikuuta klo 12.00 ISYY:n

parissa!

toimistolla Lukemalla (Yliopistonranta 3) sekä 11.2. Kino Kuva-

Opiskelijoille haluan toivottaa aurinkoista kevättä ja

kukossa puoli tuntia ennen näytösten alkua. Maksuvälineenä

intoa opiskeluun!

hallinnon opiskelijaedustajien valinnan valmistelusta. Missä: Kuopion kampuksella

käy ainoastaan käteinen.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell Uljas 1 | 29. 1. 2016

LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Integrity

- Itäinen Turhan Tietäjä

Mies, älä mussuta lkaneen vuoden ensimmäinen someilmiö oli naisiin kohdistuvaa ahdistelua käsitellyt #lääppijäkampanja. (Imettävää äitiä säikkyvää Hesan hipsteriä ei lasketa some-ilmiöksi.) Kampanjan tarkoituksena on tuoda esille ja nostaa keskusteluun suomalaisten naisten arkielämässään kokemaa seksuaalista häirintää ja ahdistelua omakohtaisten kokemusten kautta, antamaan täten ilmiölle eräänlaiset kasvot. Pian sosiaalinen media täyttyi sadoista tavallisten naisten kertomuksista törkeästä käytöksestä, jota he ovat joutuneet sietämään jo sukupolvien ajan. Suurimmassa osassa tapauksista ahdistelijana olivat olleet tuiki tavalliset suomalaiset miehet. Kun huomasin kampanjan häshtägin ensi kertaa uutisvirrassani, se herätti tajunnassani ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uskon virtuaaliseen kansalaisyhteiskuntaan ja sen mahdollisuuksiin nostaa ihmisille tärkeitä asioita keskusteluun. Ehkä keskustelu loisi jopa kestävän ja rakentavan pohjan muutokselle sekä kehitykselle. Jouduin kuitenkin pettymään, sillä keskustelun tasosta kävi jälleen kerran ilmi, että nyt on vuosi 2016 ja että internet on yli äyräidensä tulviva lokasanko täynnä SM-tason uuvatteja. Tarkoitan näillä nyt niitä tuiki tavallisia suomalaisia miehiä. Suomenkielinen internet täyttyi heti kampanjan alkupäivinä miehistä, jotka rupesivat oitis selittelemään, että eiväthän kaikki suo-

Sanna Hukkanen | Korpi

malaiset miehet syyllisty häirintään. Suuressa suosiossa oli myös itsensä jalustalle nostaminen toteamalla, ettei itse lääpi ketään. Lisäksi moni ehti paikalle muistuttamaan, että turvapaikanhakijat ovat suomalaisille naisille nyt se suurin uhka. Kampanja kääntyi nopeasti päälaelleen, kun eetteriin valtasivat mussuttajat. Nämä pikkusieluiset miehet käänsivät keskustelun koskemaan taas kerran sitä, miten suomalainen mies on kyllä kunnollinen eikä lääpi, vaikka jotkut niin saattavat tehdäkin. Ulkomaalaiset sen sijaan yleistettiin lääppijöiksi tuttuun tapaan. Lopulta oltiin pisteessä, jossa keskusteltiin siitä, kuinka feminismi on Suomessa tarpeetonta, koska meillä on kuulemma jo tarpeeksi tasa-arvoa. Miehinen itsetunto koki kampanjan vuoksi niin kovan kolauksen, että Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin otti asiakseen pönkittää sitä tekstillään, jonka otsikko oli ”Suomalainen mies, sinä et ole sika”. Ei näin, pojat, ei näin. Kun keskusteluun nousee satoja tarinoita naisten kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä, normaalin ihmisen reaktio olisi tunnustaa, että kyseessä on yhteiskunnallisen mittakaavan ongelma ja todeta, että asialle on tehtävä jotain rakenteellisella tasolla. Kenties jopa tunnistaa ilmiö omassa lähipiirissään ja puuttua häiritsevään käyttökseen arkielämässä. Vähintä, mitä kukaan voi tehdä, on ottaa neuvosta vaari ja ainakin itse käyttäytyä kunnolla. Asiallinen käytös vaatii luonteen lujuutta, joka on mussuttamista tärkeämpi miehinen hyve. Toivo Haimi Panee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa ja kulttuuria kieroon.

1 2

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla piste periheli taipuu helposti he ______ ksi sanakiepissä. (6) B) Mikäli Daavidin tähdestä puuttuu yksi sakara, on se silloin sym _______ llinen. (7)

Kuka oli ensimmäinen näyttelijä, joka kieltäytyi vastaanottamasta parhaan miespääosan Oscaria, mutta silti voitti sen: ”Se koko homma on yksi helvetin lihaparaati. En halua mitään osaa siitä”? Näyttelijä ilmoitti Akatemialle, että hänen patsaansa pitää toimittaa erääseen museoon, joka oli omistettu hänen roolihahmolleen. Mutta, koska hän ei laittanut mitään paperille, näin ei tehty. Nykyisin palkinto on Virginian sotilasakatemiassa, jonka oppilas hänen Oscar-roolihahmonsa oli ollut.. 1) Marlon Brando. X) Geoge C. Scott. 2) Karl Malden.

Marlene Dietrichin mukaan eräs upseeri ”uskoo vilpittömästi soturin Valhallaan”. Hänen joukkonsa lähettivät Valhallaan pari miljoonaa saksalaista toisessa maailmansodassa. Tämä kenraali virtsasi ponttonisillalta Reiniin miestensä nähden hänen 3. armeijansa ylittäessä jokea Frankfurtin lähellä maaliskuussa 1945, todeten: ”Olen aina halunnut kusta Reiniin.” Yksi liittoutuneiden parhaista komentajista. Saksalainen marsalkka Gerd von Rundstedt piti häntä Rommelin kaltaisena panssarisodankäynnin mestarina: ”Hän on parhaanne.” Kenraali uskoi jälleensyntymisoppiin ja kuvitteli olleensa legioonalainen antiikin Roomassa tai Napoleonin upseeri edellisissä elämissään. Piti sotilailleen evästyspuheen: ”Painakaa tämä mieleenne, miehet! Näytettään niille saatanan saksalaiselle. Minä tahdon, että ne natsikusipäät nousevat takajaloilleen, ja ulisevat: Jeesus Kristus! Nyt se perkeleen kolmas armeija ja se saatanan ______ tulevat taas…. Minä haluan päästää helvetin irti siellä ja pyyhkäistä kaiken maan tasalle. Ja sen jälkeen me teemme pienen huviretken niiden keltaperseisten japsien luo ja teemme niistä selvää ennen kuin merijalkaväki saa kaiken kunnian.” Kuka? 1) George S. Patton. X) Bernard Montgomery. 2) Dwight D. Eisenhower.

Mitä lääkettä valmisti ensimmäistä kertaa brittiläinen kemisti C. R. A. Wright vuonna 1874? Bayer-yrityksessä huomattiin sen voimakas vaikutus. Vuodesta 1898 vuoteen 1910 sitä markkinoitiin riippuvuutta aiheuttamattomana yskänlääkkeenä. Sitä määrättiin lapsille, jotka olivat sitä otettuaan oudon rauhallisia – siis varhainen Ritalin. Suomen armeijan käytössä sotien aikana, josta ongelmat alkoivat. Sitä sai reseptilääkkeenä suhteellisen helposti hengitystievaivoihin. Esimerkiksi Pulmo-yskänlääke. Lisäksi se oli halpaa, mikä sopi hyvin sodan hävinneelle maalle. Apteekeistamme se poistui 1950-luvulla. Aikanaan Bayer oli rekisteröinyt sen nimen saksan kielen sanasta, jolla viitattiin sankarilliseen oloon, jota sen testaajat olivat kokeneet siitä saaneensa. 1) Morfiini. X) Kodeiini. 2) Heroiini.

Missä autourheilukilpailussa ajetaan siinä 805 kilometrin matka? Vuodesta 1911 lähtien. Viime vuoden voittaja oli Juan Pablo Montoya. 1) Indianapolis 500. X) Le Mans 24 tuntia. 2) Silverstone

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Oikeat vastakset sivulla 32.

TULOSSA HELMIKUUSSAA:

TO 4.2. PE 5.2.

LA 6.2.

PE 12.2. LA 13.2. LA 20.2. TO 25.2. PE 26.2.

EVA & MANU, 10€ OLD FARTS ROCK: SOULWHAT, TATU JA PÄIVÄKAKKARAT, HETECAZ, 20€ OLD FARTS ROCK: SWEET LEAF, WARMATH, BREAKIN’ STRAIN, 20€ Old Farts Rock liput myy LevyWÖYH!, 10€ kauppa Äx SAIMAA, 12€ Katso koko VERJNUARMU, 7€ ohjelma netistä! SANTA CRUZ, 12€ FUNKKAA TAIKKA KUOLE: TAPANI KANSALAINEN 6€

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Ti 2.2. To 4.2. Pe 5.2. La 6.2. Ti 9.2. To 11.2. Pe 12.2. La 13.2. Ti 16.2. To 18.2. Pe 19.2. La 20.2. Ti 23.2. To 25.2. Pe 26.2. La 27.2.

Opiskelijan tiistai Super Touhujen Jatkot Club Friday Kuopion Kuumin Muotishow Opiskelijan tiistai TouhuTorstai-Klubi with DJ RNO LIVE: Sini Sabotage Shake It Party Opiskelijan tiistai Klassikan ja Kallaveden lukion Penkkarijatkot Club Friday Shake It Party Puijon Kisat Official After Party TouhuTorstai-Klubi LIVE: Winning Team DJ’s LIVE: Timi Lexikon

Kauppakatu 16, Kuopio Ti, To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio | www.passionclub.fi

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Opiskelija, tilaa Karjalainen! Lue missä, milloin ja miten haluat kaikilla käyttöliittymillä: printti, verkko, tabletti ja mobiili!

4 kk 62k 2 kk 31k

(norm. 74 e) (norm. 37 e)

Soita 0800 98848 tai tilaa sähköpostitse:

asiakaspalvelu@karjalainen.fi Tarjous on voimassa 15.2.2016 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä. Näköislehteen rekisteröimistä varten tarvitsemme sähköpostiosoitteesi.

Crosstraining ti 23.2.

MFC - Move, fuel, chill Täysin uusi harjoittelumuoto painopalloja käyttäen. Monipuolinen kokovartalo reeni, soveltuu kaiken kuntoisille ja kokoisille.

OPISKELIJA! Salikortit alk. 26,10€/kk (-10% kaikista listahinnoista)

Kehonhuoltoa ja lihaskuntoa lämmössä. mm. Jooga, Hotstretching, Pilates, Hotcore, Foamroll. Zekkaa lisää netistä !

Tällä kupongilla opiskelijoille liittyminen

0€

kuntosali - ryhmäliikunta- crosstraining

Tarjous voimassa 30.03.2016 asti

Uljas 1 | 29. 1. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: liperi bolivia X, 1, 2, 1