Page 1

2014

7

It채-Suomen ylioppilaslehti

Uudet kujeet Kuopiolaiset kokevat saavansa kehnompaa kieltenopetusta kuin joensuulaiset >>6-7 Saksa luopui lukukausimaksuista. Muualla Euroopassa niist채 yh채 intoillaan >> 10-11


A

Opiskelijaedut

PeeÄssän ravintoloissa EHTA

• Á la carte annoksista

-10%

BUFFA Prisma Kuopio • Pizzabuffa

7,50 €

K

FRANSMANNI

• Á la carte annoksista

-10%

AMARILLO

• Á la carte annoksista

-10%

RUSTIK

• Á la carte annoksista

10%

HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi

• Isommat ranskalaiset ja isompi juoma normaalihintaisen aterian ostajalle

ROSSO

Kuopio, Iisalmi ja Varkaus

• Á la carte annoksista • Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat

ROSSO EXPRESS Ykkösrasti • Pizzat, pastat ja wokit

SOKOS HOTEL VESILEPPIS

• Á la carte annoksista

-10%

s k t

10 €

-10%

-10%

Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakka Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Meidät löydät myös Facebookista!

www.peeassaravintolat.fi In good company

I

2

Uljas 7 | 24. 10. 2014


Alku

Talvi

”Käsittääkseni esimerkiksi tämän ajan nuoret miehet puhuvat avoimemmin tunteistaan.

Sisällys | <3

Pääkirjoitus | Uljas linja

8-9 10-11 12-13 R

Sota tarvii sotilaan

Kun opettajan pedagogiset opinnot

sai aiemmin suoritettua vuodessa, kuluu siihen nyt kaksi. Opiskelijoita se turhauttaa.

SYL kehuu eläkeuudistusta onnistuneek-

si, mutta Akava tyrmää sen. Selvitimme, mitä uudistus tarkoittaa nyt opiskelevan kannalta.

kuuluvan juomisen lopettaminen ei onnistu. YTHS:n mukaan hoitoon ei hakeuduta tarpeeksi herkästi.

20-21

14-15

Vammaiset ja vanhukset ovat heikoilla, kun

monikansalliset hoivayritykset valloittavat markkinoita. Hankintalaki ajaa pienet toimijat ulos markkinoilta.

@ esacme jamashiri: Thare is m #infow ding the of degra

ri2020 Pet: War on

Entä jos opiskelijaelämään usein

@

Uljas kysyy vie tapahtumajournamismin Rokumenttiin.

Informaatiosota riehuu netissä. Perjantaiseminaarissa pyrimme avaamaan sen luonnetta ja merkitystä.

26-27 Teatteri Satamaan tulvii talkooväkeä avuksi,

mutta kaupunkia toivotaan tueksi, jotta teatterin toiminta varmistuisi. Sataman menetys olisi monelle korvaamaton.

Humoro nigra | |Uljas toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, ja on aika fiiliksissään, uudesta pääsihteeristä AK-47:sta. Savonlinnasta kajahtaa! IAR! Triumviraatti on täytetty. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Patrik Eronen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Pasi Huttunen

okumentin kanssa yhteistyössä järjestettävä tapahtumajournalistinen keskustelutilaisuus Uljas kysyy, tarttuu tällä kertaa informaatiosotaan. Venäjän, Ukrainan ja Nato-maiden välinen kriisi on nostanut jälleen vanhat kunnon propagandalinjat aktiivisiksi. Yksi tilaisuuteen keskustelemaan kutsutuista, on tähän lehteen haastateltu YLE:n toimittaja Jessica Aro. Hän tutkii parhaillaan informaatiosodankäyntiä ja Suomessa operoivia Kreml-mielisiä trolleja. Hänen määritelmässään informaatiosota on vaikuttamaan pyrkivää valtiojohtoista viestintää. Sen tavoite on vaikuttaa kohteen eli päättäjien ja kansalaisten päätöksentekokykyyn, asenteisiin sekä käyttäytymiseen viestin lähettäjän tavoitteiden mukaisella tavalla. Vaikka informaatiosota tarjoaa Ukrainan tilanteen velloessa tuoretta digihurmetta tietoverkkoihin, on disinformaation ja propagandan levitys yhtä vanha huvi kuin tuleen tuijottaminen. Uljas kysyy –tilaisuuden juontajan, turvallisuuspoliikka-bloggari Rysky Riiheläisen arvio on, että syttyneen informaatiosodan taustalla ovat edelleen heijasteet Neuvostoliiton sortumisesta. Olemme Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen eläneet ajassa, jossa suurinta maailmanpoliittista ääntä on saanut pitää yhdysvaltalaisvetoinen länsiliittouma. Informaatiosodaksi tulkitut, Irakin tekaistut joukkotuhoasetodisteet, eivät löytäneet aikanaan tasaäänistä vastaväittäjää. Monet olivat toista mieltä, mutta ääni ei kantanut äänekkäimmän periaatteen vallitessa. Nyt on lisää melua eetterissä. Geopoliittista perusajatusta on helppo soveltaa myös informaatiosotaan. Kapeikkojen hallinta on maasodan perinteisin taistonaihe. Ydinpommi sotki kuvion. Sillä päästiin iskemään ohi kapeikkojen suoraan linjojen taakse, suurella voimalla ytimeen. Isot ja merkittävät, tai mediat ylipäätään, voi vastaavasti nähdä informaation kapeikkoina, joiden hallintapyrkimykset voidaan tulkita tavoitteellisena toimintana. Internet vastasi syntyessään vapaan tiedonvälityksen ydinpommia, ja informaatio pääsi ohi kapeikkojen suoraan syvään ytimeen - kansan näyttöpääterivistöjen kautta tietoisuuteen. Sittemmin Internetin uudismaa on löytänyt omat kapeikkojen vartijansa. Tässä lehdessä on myös Saila Rönkön artikkeli ärsytyksen kulttuurista. Siinä artikkeli sinulle, kun aiheet ja otsikot vituttavat. Jarkko Kumpulainen

” Tuoretta digihurmetta tietoverkkoihin. Uljas 7 | 24. 10. 2014

3


Gallup

Kuka maksaa?

Olisitko valmis maksamaan lukukausimaksua? Jos olisit, niin kuinka paljon? Tekijät: Anni Ylönen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen

Kuopio

Ukko Lyytinen

Farmasia, 2vsk. - Mitä vastineita saisi käytännössä? Jos lukukausimaksulla saisi laadukkaampaa opetusta, voisin maksaa korkeintaan 300 euroa vuodessa. Tosin nytkin olen tyytyväinen opetuksen laatuun.

Melinda Blomqvist

Ravitsemustiede, 4.vsk. - Jotain olisin valmis maksamaan, jos se näkyisi opetuksen laadussa ja lisäisi opiskelunaikaisia harjoittelumahdollisuuksia. Sopiva summa olisi korkeintaan 30 euroa vuodessa.

UEF urut | kampukset lähemmäs

Maisterin arvo pysyi hallinto-oikeudessa Maisterin oppiarvoa ei Itä-Suomen hallinto-oikeuden mukaan voinut viedä opiskelijalta, vaikka tämän opinnäytetyö hylättiin plagioinnin vuoksi. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan opiskelija valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2011, mutta myöhemmin, yli vuosi valmistumisen jälkeen heräsi epäilys plagioinnista. Kun opinnäyte arvioitiin uudelleen, todettiin se osittain plagioiduksi. Tiedekunnan dekaani hylkäsi opinnäytteen ja peruutti maisterin arvon, koska opiskelijalla ei nyt ollut hyväksyttyä opinnäytetyötä. Hallintooikeus kumosi dekaanin päätöksen luottamuksensuojaperiaatteen vastaisena. Luottamuksensuojalla tarkoitetaan sitä, että ihmisen tulee

voida luottaa viranomaisen toiminnan virheettömyyteen ja viranomaisten tekemien päätösten pysyvyyteen. ”Valittajan pro gradu -työ oli ennen oppiarvon myöntämistä tarkastettu erityisessä tarkastusmenettelyssä, jossa mahdolliset virheellisyydet tai plagiointi olisi tullut lähtökohtaisesti havaita”, hallinto-oikeus toteaa päätöksessään. Päätöksessään hallinto-oikeus kuitenkin käytännössä kehottaa viemään asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO voisi sen mukaan paremmin arvioida osapuolten oikeussuojan tarvetta lainvoimaisen päätöksen purkamisessa. Pasi Huttunen

Miehillä ohituskaista työelämään

Joensuu Marianne Eerinen

Englannin kieli ja kulttuuri, 4.vsk. - En olisi valmis maksamaan, en yhtään.

Aleksi Varho

Fysiikka, 1.vsk. -En ole halukas maksamaan, Isyyn jäsenmaksun verran olen luonnollisesti valmis maksamaan.

Savonlinna Ilona Huhtala

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk. - Olen niin asennoitunut siihen, että tutkintoni on ilmainen, että en välttämättä suostuisi siitä maksamaan. Ilmainen tutkinto on silti tosi hieno juttu ja arvostan sitä.

Henrika Hagström

Luokanopettaja, 3.vsk. - En olisi valmis maksamaan tutkinnosta, sillä minulla ei varmaankaan olisi siihen varaa. Muutenkin tutkinnon maksullisuus asettaisi mielestäni opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

4

”Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

Työelämään sijoittuminen on vaikeampaa korkeakoulutetuille naisille kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Näihin tuloksiin päätyi tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Journal of Education and Work –lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan. Valmistumisen aikaan 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat työttömänä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 prosenttia oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 prosenttia. Miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

Korkeakoulutettuja naisia on huomattavasti miehiä enemmän. Vuonna 2000 yliopistosta valmistuneista 64 prosenttia ja ammattikorkeasta valmistuneista 67 prosenttia oli naisia. Naiset myös valmistuvat miehiä todennäköisemmin opinnoistaan. ”Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi”, Vuorinen-Lampila sanoo. ”Hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuodossaan kääntyä naisia vastaan niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustannuksista”, hän toteaa. Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn vastasi noin 2000 kolme vuotta sitten korkeakoulusta valmistunutta. Pasi Huttunen

UEF mukaan Tulevaisuuden yliopisto –hankkeeseen Itä-Suomen yliopisto lähti mukaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koordinoimaan Tulevaisuuden yliopisto –hankkeeseen. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja yliopistojen itse kartoittamiin kehittämistarpeisiin. SYL on asettanut tavoitteeksi, että yliopistot kehittyisivät paikoiksi, joissa opiskelijat eivät ole pelkästään tiedon vastaanottajia, vaan aktiivisia ja yhdenvertaisia yliopistoyhteisön jäseniä. Itä-Suomen yliopiston kehittämissuunnitelmassa aiotaan kehittää digiopetusta ja sähköisiä oppimisympäristöjä, sillä kampukset ovat kaukana toisistaan. ”Yliopistot lähtivät innokkaasti mukaan pilottiin, mikä kertoo niiden halusta kehittyä. Pilotin

myötä toteutetaan erinomaisia hankkeita, jotka kehittävät yliopistoa ja vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Oppiminen, yhteisöllisyys ja opiskelukyky ottavat nyt merkittäviä askeleita”, SYL:n hallituksen jäsen ja koulutuspoliittinen vastaava Mari Kröger kertoo. Muut hankkeessa mukana olevat yliopistot ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. Sosiaalisessa mediassa hankkeesta keskustellaan tagilla #uni2030. Pasi Huttunen


”Me olemme kolmen kampuksen, mutta myös kolmen maakunnan yliopisto.

Uusi pääsihteeri tahtoo EU-rahaa ylioppilaskuntaan

Anna-Kristiina Mikkonen on ISYY:n uusi pääsihteeri. Ensimmäinen työviikko alkoi Suomen ylioppilaskuntien liitton tapaamisella Helsingissä ja jatkui sieltä Joensuuhun. Mikkonen

kertoo, ettei kotona Savonlinnassa jouda juuri ensimmäisellä viikolla olemaan.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uusi pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen haluaa rakentaa ylioppilaskunnalle hyvät suhteet maakuntaliittoihin. ”Me olemme kolmen kampuksen, mutta myös kolmen maakunnan yliopisto. Se on asia mitä tulen varmasti itse korostamaan”, Mikkonen toteaa. Uusi pääsihteeri näkee, että hyvien yhteyksien luominen Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan liitoihin avaa ylioppilaskunnalle tärkeän ja vähälle käytölle jätetyn väylän Euroopan rakennerahastoihin. ”Maakuntaliitot koordinoivat muun muassa ESR- ja EAKR-rahoja, joten luotujen yhteyksien kautta meidät olisi

helpompi noteerata ja ottaa mukaan esimerkiksi projektitoimijaksi. Silloin meillä olisi erillisrahoitusta tehdä asioita ja hankkeita”, Mikkonen pohtii. ISYY:n edustajisto valitsi Mikkosen 35 hakijan joukosta. Mikkonen on demariaktiivi ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana savonlinnalaisen kuntapolitiikan keskiössä. Vaikka kuntapolitiikka on vienyt Mikkosta jo vuodesta 2005, ei opiskelijapolitiikka ole vierasta. Opiskellessaan Joensuun yliopistossa toimi Mikkonen aluksi ainejärjestö Praxiksen johdossa, sitten Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä.

Uusi pääsihteeri asuu ja työskentelee pääasiallisesti Savonlinnassa. Kun yliopiston hallinto on keskittynyt Kuopioon ja Joensuuhun, on sijainti herättänyt kysymyksiä. Mikkonen ihmettelee tätä, koska hänen mielestään kolmen kampuksen hallinnoinnissa ei voi olla paikkasidonnainen, vaan asioita on tarkasteltava kokonaisuuksina ja oltava läsnä missä tarvitaan. ”Tämä on ajankäytöllinen asia. Se on selvä, että tässä tulee paljon työmatkailua Kuopion ja Joensuun kampuksille. Olen valmistautunut, että vähintään kerran viikossa olen läsnä päivä per kampus”, Mikkonen toteaa. Kysymyksiä ajankäytöstä on herättänyt myös Mikkosen mahdollinen eduskuntavaaliehdokkuus kevään vaaleissa. Sosiaalidemokraattien piirijärjestö ei vielä ole vahvistanut ehdokaslistojaan. ”Se pitää sitten katsoa siinä vaiheessa, ja tietysti käydä keskusteluja ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. Lomakertymiä ei kuitenkaan vielä ole, joten pitkiä poissaoloja ei joka tapauksessa tule.”

Anna-Kristiina Mikkonen Syntynyt 1984 Yhteiskuntatieteiden maisteri Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Edellinen työ: ”Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa”-hankkeen projektiasiantuntija.

1

Harrastukset: kuorolaulu, pianonsoitto ja astanga-jooga

Uutinen #

Lokakuun alussa ISYY:n historian toiseksi pääsihteeriksi valittu Anna-Kristiina Mikkonen haluaa hyvät yhteydet maakuntaliittoihin. Etenevä sosiaalidemokraatti johtaa Savonlinnan valtuustoa ja on ehdolla eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Uljas 7 | 24. 10. 2014

5


Kampus

”Suurin ongelma Kielikeskuksessa on ehdottomasti aliresursointi tutkintoon liittyvillä kursseilla.

Kampukset epätasa-arvoisia kieltenopetuksessa Kuopion opiskelijat kokevat, että kielenopetus ei toteudu kampuksilla tasapuolisesti, eikä epävarmat ja pätkivät Joensuusta käsin hoidettavat videokurssit vastaa laadultaan hyvää opetusta. – Pauli Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

tuksen tasosta Kuopiossa. Hänen mukaansa ainejärjestöt ovat jo keränneet kootusti palautetta kieliopinnoista, mutta toivoo, että myös Kielikeskus itse selvittäisi opiskelijakokemuksia aktiivisemmin, jotta ongelmista saataisiin parempi käsitys.

opettajien toimia. Kokonaisuudessaan valmistumisajat ovat kohtuullisen hyvät. Yliopiston budjetti on mikä on, mutta opintojen kannalta kriittiset kohdat pyritään riittävästi resursoimaan”, akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen toteaa. Kielikurssien paikan lunastamisessa Kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen heittää päävastuun opiskelijoille. ”Tässä on kyse kampuslegendasta. Kun noudatetaan annettua opintojärjestystä, niin kyllä kursseille päästään. Nykyään opiskelijat ilmoittautuvat kursseille eri ajankohtina ja ilman, että saapuvat paikalle, jolloin viedään myös kaverin opiskelupaikka. Nykyresurssein on utopiaa, että kaikki opiskelijat pääsisivät haluamilleen kursseille juuri silloin, kuin heillä olisi siihen tarvetta.” Elsinen ei osaa sanoa, onko etäopetuksena tapahtuva monimuoto-opetus lähiopetusta tehokkaampaa oppimisen kannalta, mutta se helpottaa kurssien järjestämistä ja parantaa opiskelijoiden pääsyä kursseille. Sekä Elsinen että Mönkkönen arvioivat monimuoto-opetuksen lisääntyvän tulevaisuudessa.

2

Uutinen #

Kuopion kampuksen järjestöjaoston puheenjohtaja Sami Gabbouj on huolissaan kieltenope-

Kuopion kampuksen opiskelijat eivät mahdu tutkintoihin liittyville kielikursseille. Saksan, ranskan ja espanjan valinnaiset kielet tarjotaan A2-perustasolla aiemman B2-tason sijaan. Muun muassa venäjän kielen lähiopetusta keskitetään Joensuuhun, koska Kuopiossa työskentelevillä kieltenopettajilla eivät riitä työtunnit kaikille kursseille. Määräaikaiset opettajat saavat työskennellä korkeintaan 1600 tuntia vuodessa. Kuopion kampuksen Järjestöjaoston puheenjohtaja Sami Gabbouj on huolissaan tilanteesta. ”Suurin ongelma Kielikeskuksessa on ehdottomasti aliresursointi tutkintoon liittyvillä kursseilla. Toisin kuin tällä hetkellä, vuosikurssien tulisi mahtua kursseille kokonaisuudessaan. Lisäpaikkoja ei ole varattu myöskään niille, jotka eivät vaihto-opiskelun, sairauden tai vanhemmuusvapaan takia pysty suorittamaan kurssia tutkintorakenteessa suunniteltuna vuotena.” Lisäongelmana Gabbouj näkee myös valinnaisten kielten opetuksen alasajon Kuopiossa, koska tämänhetkinen taso ei vastaa työelämän vaatimuksia. Gabbouj esittää, että Kielikeskukselle tulisi ohjata enemmän resursseja ja järjestää vähintään pakolliset kurssit riittävällä kapasiteetilla. Alasajetut valinnaiset kielet tulisi myös palauttaa B2-tasolle hyödyntämällä etä- ja monimuoto-opetusta, mutta lähitapaamisia ei tulisi keskittää ainoastaan Joensuuhun. Kielikeskuksen tulisi myös kerätä vuosittain palautetta nostaakseen esille mahdolliset ongelmat. ”Akateemisena rehtorina en voi kommentoida kielikeskuksen operatiivista toimintaa enkä yksittäisten

Valon vuosi Ensi vuosi on valon teemavuosi myös Itä-Suomen yliopistossa. YK:n teemavuoden tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, missä kaikkialla valoa ja valoteknologioita käytetään, ja yliopisto

6

Uljas 7 | 24. 10. 2014

on ilmoittautunut teemavuoden tukijaksi. ”Tämä muistuttaa siitä, että valo ei ole vain tiedettä meille fotoniikan tutkijoille, vaan paljon enemmän”, teemavuoden

Suomen komitean puheenjohtaja professori Pasi Vahimaa kertoo. Teemavuosi näkyy esimerkiksi SciFest-tiedetapahtumassa Joensuussa 23.-24. huhtikuuta. Teemavuoden tapahtumiin

lukeutuu myös Aurora Carealis –festivaali Joensuussa. ”Aurora Carealis -valofestivaali tuo useita kansainvälisiä valotaiteilijoille Joensuuhun vuodenvaihteessa ja tarjoaa

loistavan mahdollisuuden tehdä tunnetuksi valon tiedettä. Haemme tieteen ja taiteen välille yhteyksiä yhdessä joensuulaisen valotaitelijan Kari Kolan kanssa”, Vahimaa sanoo.


Etsin

Tekstaripalsta

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Ihana murha

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Koko Kuopion kampuksella on *yksi* ainoa tuoli, jossa voi rauhassa ja mukavasti

opiskella kirjaa lukien. Se oranssi koppi Canthian opparilla. Mitä helvettiä?! Miksi käytävät eivät ole täynnä niitä? Snellun lukukopit ovat ergonomisesti kivulias vitsi, lisäksi häiriöitä on poikkeuksetta koko ajan. Suurin osa opiskelusta ei ole edelleenkään mitään dynaamista ryhmätyötä ja e-kirjaa, vaan raakaa paperista ja kirjasta lukemista, eikä yliopistolla voi toisessa päässä tehdä sitä missään. Koppituoleja käytäville ikkunoiden eteen, sisäpihojen estetiikka edistänee opiskelua paremmin kuin tiiliseinä ja keinovalo. Nyt jumalauta, perusasiat kuntoon.

Tiesittekö, että parkkipaikkojen lisäkilpien (”vain henkilökunnan P-luvalla”) vaihtami-

nen parempiin (”opiskelijoiden ja henkilökunnan P-luvalla”) vaatii vain kahta työkalua, haalarit, kopan kaljaa ja teekkarihenkeä? Autetaan yhdessä yliopistoa yhdenvertaisuuteen! Vaihtokilvet kätevästi Melanian parkista! Kaksi riviä Studentian viereen riittänee aluksi! Hallinto katsonee asiaa läpi sormien, koska yo-kunnan esityksiin ei ole reagoitu, opiskelijoiden kansalaispalautteesta puhumattakaan. Rehtorillakin olisi lyhyempi matka kotoaan autolle, jos kilpi olisi Niiralan ABC:lla! Ilon kautta!

Olen yksinkertainen nainen, kaipaan vain vähän kahvia, suklaata ja seksiä. Itä-suoma-

Ei mitään uutista Pasi Huttunen, teksti & kuva

lainen mies olen rakastunut Sinuun - voiko parempaa olla! Komeus vertaansa vailla, vakaus ja arvoituksellisuus ovat miehisyytesi kulmakiviä. Kahvin äärellä unhoitan kaiken muun Sinua pohtiessani. Oi idän mies, suomalainen urhojen urho ja mahtava uros! Kun et paikalla ole, ei sula suklaa sormiini sinua ikävöidessäni. Sinä tunnet naisen ja kaipuun hallittuun vaaraan! Nosta minut olallesi ja kanna seikkailuun! Mielellään suoraan luennolta ja ihan pidemmäksi aikaa! Myös tukiopetus voi olla tarpeellista! Kyllä! Sinussa kulminoituu Idän Ihme ja ihmeellisyys! Opeta minua pitkään ja hartaasti - maisteriksi asti!

JOENSUU Karelia ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijoista muun muassa Pieta Honkakoski ja Tuula Kiesi ovat saaneet työnsä esille Mainoskupla2014 – Tarinoita tavaroiden takaa -vastamainosnäyttelyyn. Tylyn realistiset tunnettuja brändejä mukailevat ja osaksi mainoskuvastoa koodatut teokset herättelevät pohtimaan kulutusvalintoja. ”Vastamainosten tekeminen sopii hyvin osaksi media-alan opetusta”, Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Juha Valonen toteaa. Samaa mieltä. Näyttely on esillä Pohjois-Karjalan museossa, Carelicumissa 9.11.2014 saakka.

Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

The hallowed Stranger When the world around me Couched my dignity In horrible pong There you came With immaculate fur with my life covered from shame and loss Yet I never stung your heart The lovely heart of a strange angel The hallowed goddess of my heart Adekunle Oluseyi Afolabi

JOENSUU Paras uutinen on lopulta se, ettei ole uutista. Tästä retrohenkisesti paperilla levitettävästä meemistä ainakin tulee hyvälle tuulelle. Mediakritiikin kuluneimpia aiheita on, että vain negatiivisista asioista uutisoidaan. Mutta olisi monin verroin kauheampaa jos uutisoitaisiin vain positiivisista asioista. Tämän koiran mahtavuus ei ole yhteiskunnallinen ongelma. Mutta se, ettei kaikilla koirilla ole tilaisuutta olla mahtavia, on. Onneksi Joensuun eläinsuojeluyhdistystä herätellään taas henkiin muutaman vuoden hiljaiselostaan.

Suuri huputus

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

You created in me a heart When I never thought of one You gave me a good sight To behold the beauty of life You taught me to run When I felt my legs were too heavy You sang for me a song So lovely that my heart Sings every second of every minute You light up my life brightly When I was just waking up From the darkness of neglect

Aamukahdeksan Vesivärilehdet grafiittikatoksen edessä vihreät ja keltaiset

Syysaamu on kylmä vaan takissa lämmin kaulaliinan rakkauteen kiedottuna

Kostea maa, hiljainen kampus koivu- ja mäntyläikkien reunustama

Nim. Kampusrunoilija

Uljaan avustajapalaverit Joensuussa 29. lokakuuta klo 16.00

ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla

-tiedottaa

Kuopiossa 30. lokakuuta klo 16.00 Lukemalla Tykkää Uljaasta Facebookissa!

KUOPION Korkeakoululiikunnan Sykettä Savilahdella -hankkeen Saara Hanhela (oik.) ja Sirpa Risto huputtivat kampuksella 500 polkupyöränsatulaa lokakuun alussa. Hanhelan mukaan hanke halusi ilahduttaa niitä, jotka olivat saapunet töihin tai opiskelemaan tervehenkisesti pyörällä. Samalla satulasuojatempauksen tarkoituksena oli Hanhelan mukaan mainostaa hanketta ja muistuttaa, että Sykettä -palvelut ovat olemassa meidän korkeakouluyhteisöämme varten. Satulasuojia jaettiin Snellmanialla, Studentialla, Opistotien kampuksella sekä Microkadulla Savonian kampuksella. Uljas 7 | 24. 10. 2014

7


Uudistukset hidastavat pedagogisia opintoja Viime keväänä pedagoginen koulutus uudistettiin Joensuussa. Kaikkien opettaja-alojen opetussuunnitelmat pyrittiin yhdistämään. Aineenopettajien mukaan opinnot ovat viivästyneet huonon tiedonkulun vuoksi. – Anna Utriainen, teksti & kuva

ta opetussuunnitelmaa”, Sormunen lisää. Muutos ei ole edennyt jouhevasti. Erityisesti aineenopettajien parissa turhautumista aiheuttaa se, ettei pedagogisia opintoja saa enää suoritettua vuodessa, vaan siihen kuluu kaksi. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan viivästys ei johdu itse uudistuksesta, vaan sen huonosta valmistelusta ja tiedotuksen puutteesta. ”Hienohan tämä uudistus on, mutta viestintä eri toimijoiden välillä pätkii. Pedagogiset opinnot jo aloittaneiden on hankala saada varmaa tietoa, kun eri lähteet eivät ole vielä ajan tasalla muutoksista”, kertoo aineenopettajien ainejärjestön Joraus ry:n puheenjohtaja Veera Holopainen. Holopaisen mielestä uudistuksia on lähdetty toteuttamaan keskeneräisenä. ”Toiveena olisi että tähän olisi uhrattu enemmän aikaa, sillä nyt homma tuntuu olevan vielä hieman kesken.”

Yliopistonlehtori Kari Sormunen pitää pedagogisten opintojen opetussuunnitelman muu-

tosta suurimpana käänteenä sitten kandi- ja maisteriopintojen paluun. Opetusharjoittelujen suorituspaikka, Joensuun normaalikoulu saa opiskelijoilta kiittävää palautetta nopeasta reagoinnista opiskelijapalautteeseen.

3

Uutinen #

Viime vuoden opetussuunnitelmauudistukset näkyvät nyt käytännössä itäsuomalaisessa opettajankoulutuksessa, jossa yhdistettiin kertaheitolla niin luokan-, erityis- kuin aineenopettajien opetusta. ”Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä eri opettajaryhmien välille ja vastata paremmin työelämän haasteisiin”, toteaa uudistusta käsitelleen työryhmän puheenjohtaja yliopistonlehtori Kari Sormunen. ”Tätä muutosta voidaan pitää suurimpana sitten kandi- ja maisteriopintojen paluun. Tällä pyritään tukemaan opiskelijoiden kasvua opettajiksi.” Uudistus on tuonut tullessaan muun muassa yhteisiä kursseja ja ryhmätyöskentelyä eri opettajaopiskelijoiden välillä sekä opetuksen yhtenäistämistä muutamien keskeisten teemojen alle. ”Tässä suhteessa olemme mukavasti edellä vuonna 2016 voimaan tulevaa uut-

Opiskelun kielletyt aineet Yliopiston eettisen ohjeistuksen tavoitteena on taata yliopistossa tuotettavien aineistojen korkea laatu sekä asiantuntemus. Eettisyys on myös osa hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Niitä loukkaavaa piittaamattomuutta on tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi, muiden tutkijoiden osuuden vähättely sekä vilppi tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Vilpillä voidaan tarkoittaa sepittämistä, vääristelyä tai luvatonta lainaamista. Yliopiston suunnittelija Outi Suorsa esitteli yliopiston eettistä ohjeistusta alaotsikon ”Opiskelun kielletyt aineet” –alla osana niin uusien kuin jo kokeneempienkin yliopistolaisten opiskelukuntoa kohottavia tietoiskuja Joensuun kampuk-

8

Uljas 7 | 24. 10. 2014

sella. Eettinen ohjeistus käsittelee pitkälti opiskeluun liittyviä rikkomuksia, mitkä liittyvät usein tentissä huijaamiseen tai toisen työn palauttamiseen omanaan. Outi Suorsa kehottaakin rehellisyyteen. ”Myös opiskelutoverista on oikeus huomauttaa”, hän toteaa. Ohjeistuksen tarkoitus on kuitenkin myös suojata opiskelijaa opettajan tekemiltä rikkomuksilta. Uefin nettisivuilta löytyvän ohjeistuksen mukaan opettajalta on kiellettyä plagioida tai käyttää hyväkseen opiskelijan ideoita, tutkimussuunnitelmia tai muita tuotoksia. Opettajan edellytetään toimivan hyvänä roolimallina opiskelijoille noudattamalla

hyviä tieteellisiä käytäntöjä sekä pyrkimällä kannustavan ilmapiirin ylläpitoon. Uraltaan Outi Suorsa muistaa yhden erityisen räikeän plagiointitapauksen. ”Gradu oli kokonaan kopioitu muualta. Teko johti opiskelijan erottamiseen yliopistosta.” Nykyisin yliopiston kirjallisissa töissä käyttämä Turnitin –plagioinnintunnistusjärjestelmä vertaa tekstiä miljooniin aiempiin julkaisuihin, myös toisten opiskelijoiden töihin. Opiskelijoiden vilppiin turvautumiselle Suorsa näkee kaksi syytä. ”Laiskuus ja kopioinnin helppous. Jos opiskelee vain suoritusmerkintöjen takia, plagioiminen voi tuntua helpolta ratkaisulta.” Suorsa kertoo vilppiin suhtautumisessa olevan kulttuurieroja. ”Muissa maissa, esimerkiksi Venäjällä, vilppi esimerkiksi koetilanteessa nähdään normaalina, ja pidetään tyhmyytenä, mikäli ei huijaa.”

Mikäli lähdeviittaaminen tuntuu epävarmalta, Suorsa kehottaa hakemaan apua kielikeskuksen tieteellisen kirjoittamisen kurssilta tai tarkastamaan viittauskäytännön oman alan tieteellisestä julkaisusta. Jos epäeettisyyttä kohtaa omissa opiskeluissaan, jatkotoimenpiteisiin on mahdollista saada apuun tukihenkilö ISYY:n kautta.

4

Uutinen #

Yliopiston eettinen ohjeistus kieltää vilpin sekä opiskelijoilta että opettajilta. Suunnittelija Outi Suorsa esitteli UEF:n eettistä ohjeistusta lokakuussa Joensuussa. – Saila Rönkkö, teksti


Minun lemmikkini Joensuu

–Meri Parkkinen, teksti &, kuvat

Mallu Kosunen

Katju Parviainen

Kulttuurintutkimus 1vsk.

Perinteentutkimus, 2.vsk.

” Topolino eli Topsi luulee varmaan

” Armas (kuvassa) on näistä van-

olevansa koira, kun se saa olla meillä aina vapaana. Se oikeastaan vain nukkuu päivisin, niin sitä ei laiteta häkkiin. Se ei tykkää yhtään olla siellä. Kerran tulin kotiin ja löysin eteisen lattialta jotain valkeaa. Mietin, että mitä ihmettä täällä on tapahtunut. Olohuoneen lattia oli täynnä niitä valkeita juttuja. Ne olivat pieniä styroksipalloja. Topsi oli purrut reiän minun säkkituoliini ja kaivanut täytteet ulos. Sieltä se löytyi tyytyväisenä. Oli tehnyt pesän sinne säkkituoliin sisälle.

Kuopio

Vaikka Topsi oikeastaan vaan nukkuu, syö ja tuhoaa paikkoja, on siitä kumminkin enemmän iloa kuin haittaa.”

hempi, kaksivuotias ja Lotte on noin puolitoista vuotta. Otin Loten löytöeläintalosta Mikkelistä. Ensimmäiset kolme päivää, siellä Mikkelissä, Lotte vain sähisi Armakselle. Armas oli kiinnostunut Lotesta, mutta se ei päästänyt lähelleen. Kyllä mietin, että mitenköhän tässä käy. No, junamatkalla Joensuuhun kissat olivat sitten omissa boxeissaan. Kun sitten päästin ne kotona vapaaksi, niin kaikki olikin hyvin. Kahden päivän päästä ne jo nukkuivat vierekkäin.

–Suvi Vähätalo, teksti & Rasmus Rissanen, kuvat

Sara Hakkarainen

Anniina Koivumäki

Hammaslääketiede, 1.vsk.

Ravitsemustiede, 6.vsk.

” Minulla on kaksi lemmikkiä, 11-vuo-

” 1,5-vuotias lakelandinterrierini Sis-

tias Nuppu-villakoira ja vasta puolivuotias sekarotuinen Kami-koiranpentu. Nuppu on perso nakeille ja osaa tehdä temppuja. Kami taas on hösöttäjä, joka tuntuu pitävän kaikesta ja kaikista. Koirien kanssa leikin ja lenkkeilen jopa neljä kertaa päivässä. Kämppikseni ei onneksi pahastu lemmikeistäni, vaan myös hän hemmottelee niitä herkuilla. Innostus lähteä opiskelemaan hammas-

Savonlinna

Nykyään ne ovat ihan kuin paita ja peppu. Ne kulkevat junamatkatkin paljon rauhallisemmin, kun pääsevät samaan boxiin. ”

lääketiedettä syntyi itse asiassa koirien

si rakastaa vettä ja veneilyä, ja avustelee minua tiskauksessa. Lenkkikaverini on aiheuttanut minulle harmaita hiuksia muun muassa nuolemalla pistorasioita. Kerran heräsin aamulla Sissin tervehdykseen ja kummallisen makeaan tuoksuun. Sissi oli ollut taas vauhdissa ja olohuoneesta löytyi lattialle levinnyt ksylitolipastillipurkki. Onneksi ”Sissisuicide” jäi vain yritykseksi ja suolan avulla sain koiran oksentamaan noin 10

ksylitolipastillia. Nyt koira on onneksi jo hieman rauhoittunut pentuajoista.

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Annika Virtanen

Marja Suutari

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.

Kotitaloudenopettaja, 4.vsk.

” Urho tuli minulle reilu puolitoista vuotta sitten, ja on siitä asti ollut korvaamaton osa elämääni ja arkeani. Se on paitsi maailman viisain koira, myös yksi parhaista ystävistäni. Urhon kautta tulee ulkoiltua joka päivä, joka on mielestäni ihan loistava juttu jo opiskeluidenkin takia. Urho jaksaisi leikkiä vaikka aamusta iltaan, ja onkin oikea seurakoira! Yksinolosta Urho ei pidä lainkaan, ja sille on kehittynyt muutamia tylsiä tapoja osoittaa mieltään: joskus pitkän päivän jälkeen kotiin palatessa villasukat ovat saattaneet saada kyytiä tai

” Meidän taloudessa asustavat Nala

kengät levitelty olohuoneeseen. Urholla ei ole lainkaan karvoja, joten kesällä sille tulee laittaa aurinkorasvaa ja talvisin pukea toppavaatteet, joka tekee pojasta vieläkin hiukan inhimillisemmän.

ja Nalan ensimmäisestä pentueesta luokseni jäänyt Kiira. Koirien lempiherkkuja ovat salaatti, kurkku ja kunnon pihvit, tyttöjä voisi kutsua siis oikeiksi karppaajiksi! Hyvän ruoan lisäksi koirat tykkäävät yli kaiken ihmisistä. Esimerkiksi vuosi sitten lähtiessäni Talvipäiville vein koirat hoitoon niille entuudestaan tuntemattoman Sannan luokse. Luovuttaminen sujui kiireellisestä aikataulusta johtuen hihnat käteen periaatteella. Vain tunnin päästä sain kuitenkin tekstiviestillä kuvan, jossa koko kolmikko

makoili sulassa sovussa sängyllä. Näin käy yleensä jokaisen ihmisen kohdalla, ovathan nuo kaksi niin rakastettavia!

Uljas 7 | 24. 10. 2014

9


Ajassa Lukukausimaksut

Valon pilkahdus Saksasta Saksa luopui lukukausimaksuista, mutta Suomessa opetusministeri tahtoo ne käyttöön. Eurooppalainen trendi on sysätä kustannuksia opiskelijan harteille ja vapaakauppasopimus voi lyödä viimeisen naulan maksuttoman koulutuksen arkkuun. – Pasi Huttunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

V

iimeinenkin Saksan valtiollisista yliopistoista luopui kuluvaan vuoteen tultaessa lukukausimaksuista. Lukukausimaksujen keräämisen mahdollistava laki hyväksyttiin Saksassa vuonna 2005. Saksan nopeasta käännöksestä huolimatta niin eurooppalainen kuin suomalainenkin trendi näyttää kulkevan kohti lukukausimaksuja. Suomessa opetusministeri Krista Kiuru (sd.) haluaisi ottaa lukukausimaksut käyttöön. Opetusministeriön lokakuussa julkaistu tulevaisuuskatsaus ehdottaa lukukausimaksuja joko EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville tai jopa kaikille vieraskielisissä ohjelmissa opiskeleville kansalaisuuteen katsomatta. Kiurun mukaan maksujen periminen toisi lisää rahaa koulutukseen ja voisi parantaa korkeakoulujen mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomessa tehdyn lukukausimaksukokeilun perusteella ei selkeää näyttöä ole

”Olemme järkyttyneitä siitä, että lukukausimaksukeskusteluja käydään foorumeilla, joilta opiskelijat on suljettu ulos.

tavat tuottaa kansantaloudelle tappiota tulovirtojen sijaan. ”Lukukausimaksut estävät pienituloisten perheiden nuoria opiskelemasta ja luovat epävakautta yhteiskuntaan”, linjasivat puolestaan saksalaiset sosiaalidemokraatit perusteita maksuista luopumiselle. Saksan esimerkki ei välttämättä leviä

yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi. Eurooppalaisten ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Elisabeth Gehrke kertoo huolestuneena, kuinka eurooppalaiset koulutuspolitiikan tekijät puhuvat nyt kustannusten jakamisesta sen sijaan, että puhuttaisiin suoraan lukukausimaksuista. Euroopan komissio väittää Gehrken suuntaan tai toiseen, mutta kansainvämukaan, ettei lukukausimaksuilla olisi lisen tutkimustiedon tiedon perusteella mitään haittavaikutuksia, jos opiskelijoiasia näyttää olevan enemmänkin päinvas- ta tuetaan stipendeillä tai lainoilla. Hän toin kuin ministeri väittää. Järjestelmään muistuttaa, että tietoa väitteen tueksi ei mukaan leivottavat stipendijärjestelmät ole tarpeeksi. nollaavat maksuista saadun taloudelliOECD:n Education at a Glance sen hyödyn ja ilman stipendisysteemiä 2014 –julkaisu antaa opiskelijaliikkeelle jäisivät vähävaraiset korkeakoulutuksen aihetta huoleen. Koulutuksen rahoitus ulkopuolelle. Tanskalaistutkimuksen ei ole lisääntynyt samassa suhteessa mukaan ulkomaalaiset tutkinto-opiskekuin opiskelijamäärien kasvu. Julkisen lijat hyödyttävät koko kansantaloutta oli sektorin opiskelijaa kohti käyttämä raha lukukausimaksuja tai ei, ja Kiurukin on on vähentynyt joka kolmannessa maassa myöntänyt, että maksullisuus vähentäisi vuoden 2008 jälkeen. Saksakaan ei ole ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää varsinaisesti maksuttoman koulutuksen ainakin aluksi. Lukukausimaksut saatmaa. Yksityiset yliopistot keräävät lukukausimaksuja edelleen ja valtiollisissa yliopistoissaYliopistomaksut kin maksutta opiskellaan vuodessa (euroa) vain kandiin saakka. ”Samaan aikaan Ilmainen kun näemme opiskelijamäärien lisääntyvän korkeakouluissa, jotkut < 1000 maat edelleen vähentävät korkeakoulutuksen ra< 3000 hoitusta. Tällä on vakavia vaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen ja < 6000 opiskelijoiden tukijärjestelmiin. Päättäjien on puututtava tilanteeseen < 9000 nopeasti”, Gehrke vaatii. Meneillään olevat vapaakauppasopimusneuvottelut (TTIP) USA:n ja EU:n välillä saattavat pohjustaa tietä lukukausimaksujen käyttöönottoon myös Suomessa, uutisoi esimerkiksi Ylioppilaslehti (6/14). Kriitikot pitävät uhkana TTIP-sopimukseen suunniteltua investointisuojaa, joka antaisi koulutusyrityksille mahdollisuuden haastaa valtioita kansainväliseen välimiesoikeuteen. Lakeja maksuttomasta koulutuksesta

10

Uljas 7 | 24. 10. 2014

ESU:n puheenjohtaja Elisabeth Gehrke vaa-

tii, että lukukausimaksukeskustelu käydään avoimesti ja opiskelijoiden kanssa.

voitaisiin päätyä pitämään epäreiluna kilpailuetuna julkisrahoitteisille koulutuslaitoksille. Gehrken mukaan ongelmana on lisäksi avoimuuden puute. ”Olemme järkyttyneitä siitä, että lukukausimaksukeskusteluja käydään foorumeilla, joilta opiskelijat on suljettu ulos. Tämä ei ole vastuullista politiikan tekemistä ja synnyttää epäluottamusta aikana, jolloin sitä Euroopassa kaikkein vähiten tarvitsemme”, hän tykittää. ”TTIP-neuvotteluihin liittyy riski siitä, että päätökset, joihin tulisi liittyä poliittinen keskustelu, tehdään suljettujen ovien takana. Ja en ole mitenkään vainoharhainen, ovi todella on suljettu”, Gehrke arvioi. Opetusministeri Kiuru ei vastannut Uljaan haastattelupyyntöön, eikä myöhempään muistutukseen asiasta. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille loppuu tänä vuonna. Kokeilusta ei saatu oikein mitään tuloksia, mutta näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät auttaisi niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Saksassa maksujen hyötyjä ei löydetty. Gallup lukukausimaksuista sivulla 4. Uljaan juttu lukukausimaksuista: uljas.net/ maksufetissi-valtasi-yliopistot/ Ylioppilaslehden juttu TTIP-sopimuksen vaikutuksista: ylioppilaslehti.fi/tervetuloalukukausimaksut/


Oikeudenmukaisesti huono eläkeuudistus Eläkeuudistus on Akavan mukaan epäoikeudenmukainen, mutta Suomen ylioppilaskuntien liiton mielestä oikeudenmukainen. Eläketurvakeskus kommentoi uudistuksen olevan hyvä, mutta nykyiseen verrattaessa huonompi. – Meri Parkkinen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

T

ällä hetkellä opiskelevat saavat jatkaa työelämässä lähemmäs seitsemänkymmentävuotiaiksi ilman korotettuja eläkekertymiä. Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusliitto Akava ei hyväksynyt eläkeneuvotteluratkaisua, sillä uudistukset eivät kannusta jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Suomen ylioppilaskuntien liitto korostaa uudistuksen tasa-arvoistavan eläkejärjestelmää. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) kehuvat kannanotossaan uudistuksen luovan kestävän ja toimivan eläkejärjestelmän. Sen nopea voimaan astuminen sekä eläkkeen kertyminen koko palkasta ovat opiskelijoiden etujen mukaisia muutoksia. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus oli liittojen tavoitteena neuvotteluissa. Nuorten harteille olisi voinut kaatua ilman eläkejärjestelmän muutoksia vielä isompi taloudellinen taakka. Akava jättäytyi eläkeneuvotteluista ulos, sillä uudistus ei toteuta niitä tavoitteita, joita sille oli etukäteen asetettu. Viimeisten työvuosien korotetun karttuman poistaminen ei kannusta jatkamaan työssä entistä pidempään. Entisille sukupolville tarjottua korvausta koulutukseen uhratuista työvuosista ei tuleville sukupolville enää anneta. Akavan laskelmissa tulevaisuuden eläkeläiset tulevat saamaan pienempää eläkettä kuin nyt elävöityvät samanikäiset. Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi myöntää, että uudistukset vaikuttavat

huonoilta jos vertaa kahta samanikäisenä eläkkeelle jäävää kummassakin järjestelmässä. ETK:n mukaan tulevaisuuden pidempi työura tulee kompensoimaan eläkejärjestelmästä poistuvat superkertymät. ETK:n tiedottaja Kimmo Kontio näkee Akavan laskelmien vääristelevän tilannetta. ”Akava laskee ihmisten työskentelevän nykyisessä eläkejärjestelmässä 68 -vuotiaiksi, mikä ei ole mahdollista,” hän sanoo. Eläkeuudistus ei ainoastaan kannusta

jatkamaan työelämässä, vaan myös rankaisee niitä, jotka jäävät työelämästä saavutettuaan eläkeiän alarajan. Työssä jatkavaa palkitaan korotetulla eläkekertymällä, mutta niiden eläkkeestä leikataan pois, jotka tavoite-eläkeikää eivät saavuta. ”Pitkään työelämässä jatkamisesta palkitaan, ” Hietaniemi sanoo. Vain jatkamalla uraa ikäluokan alinta eläkeikää pidemmälle, on mahdollista nostaa nykyisen järjestelmän eläkeläisten tasoista palkkaa. Myöhään työnuransa aloittavan, kuten yliopistossa opiskelleen tai perheen perustaneen, tulee työskennellä muita pidempään, jotta menetetyt työvuodet eivät näkyisi eläkkeessä. Korkeakoulussa opiskelevien näkökulmasta työelämä näyttää alhaisemmin koulutettuja valoisammalta, sillä korkeampi koulutus takaa fyysisesti keveämmän työn. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan, eivät lisääntyneet työvuodet välttämättä tule olemaan tulevaisuudessa raskaita. ”Täytyy myös muistaa, että 68-vuotias on neljänkymmenen vuoden päästä ihan eri jamassa

kuin 68-vuotias nyt,” Hietaniemi sanoo. Suurin muutos opiskelijoiden kannalta eläkeuudistuksessa on eläkkeen kertyminen vuodesta 2017 eteenpäin koko palkasta tasaisella kertymäprosentilla. ”Kun järjestelmä tulee käyttöön, on työn tekeminen työstä ja iästä riippumatta samanarvoista, ” Hietaniemi kertoo. Eläkettä opiskelijalle kertyy suoritetusta tutkinnosta. Tämä ei tule järjestelmän uudistuksissa muuttumaan. ”Ja monethan opiskelevat opintojen ohessa, mikä kerryttää eläkettä koko ajan, ” Hietaniemi lisää. Uudistuksen ajankohta on nuorille

hyvä. Kun työura on vielä edessä, ehtii eläkkeensä tienata saman järjestelmän aikana. Lähempänä eläkeikää olevat kärsivät uudistuksista eniten, sillä suurempaa kertymää ei koko työuran aikana ole ollut, mutta eläkeikä ehtii nousta. Koko eläkeuudistus nojaa vahvasti siihen olettamukseen, että ihmisten keskimääräinen elinikä tulee nousemaan entisestään. Tiedottaja Kontio mainitsee tämän olevan järjestelmän suurin kompastuskivi. ”Tulevaisuuden kansansairauksia, kuten esimerkiksi diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien, kehitystä ei voi ennustaa ja eikä niiden vaikutusta yhteiskuntaan arvata,” Kontio summaa. Vaikka tavoitteena on saada työntekijät jaksamaan työssään pidempään, uudistus ei tule sisältämään mitään lakiin kirjattavia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Aina eläkeiän noustessa nousee myös työkyvyttömien määrä. Eläkejärjestelmän toimivuutta ja sen muuttamisen tarpeita seurataan koko

Eläke tulee Eläkettä kertyy vuodesta 2017 eteenpäin 1,5 prosenttia bruttopalkasta kaikilta yli 17-vuotiailta. Siirtymäaika kestää vuoteen 2025 saakka, jolloin 53–62-vuotiaille palkkaa kertyy 1,7 prosenttia kuukausipalkasta. Eläkeikä nousee portaittain 1955 syntyneistä lähtien 3 kuukaudella ikäluokkaa kohti, saavuttaen lopulta 65- vuoden eläkeiän. Eläkeiän saavuttavan ensimmäisenä 1962 syntyneet 2027. Vuodesta 2030 lähtien eläkeikää on mahdollista nostaa kahdella kuukaudella vuodessa. Työntekijä tulee saamaan viisi vuotta ennen eläkeiän alarajaa arvion, kuinka paljon elinikäkerroin syö eläkettä jos työstä jää pois. Alimman eläkeiän yli jatkamalla ansaitsee eläkkeeseen 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen.

ajan. Työssäoloaika ja eläkevuodet pyritään pitämään suhteessa samana, vaikka elinikä kasvaisikin. Akava on ennustanut järjestelmän tarvitsevan muutoksia jo kymmenen vuoden sisään, kun taas SYL on ilmaissut kannattavansa järjestelmän pysyvyydestä huolehtimista. Neuvottelutuloksen hyväksyivät Elinkeinoelämänkeskusliitto (EK), Kuntatyönantajat (KT), Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK), Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK), Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkontyömarkkinalaitos. Ministeriö on aloittanut lakiesityksen valmistelun neuvotteluiden pohjalta, joka tullaan antamaan eduskunnan päätettäväksi kesäkuussa 2015. Lakiuudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alusta.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

11


Kun opiskelijabileet

eivät lopu Opiskelijoiden arkeen kuuluvana pidetty toistuva juhliminen voi karata käsistä ja silloin apu on tarpeen. YTHS ja yksityiset päihdekeskukset tekevät yhteistyötä Joensuussa sekä Kuopiossa. - Jussi Turunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

T

aas meni myöhään. Luennolle pitäisi mennä ja pään sisus on kuin kuivattu aprikoosi. Milloin on syytä huolestua alkoholinkäytöstään? ”Oikeastaan juuri silloin, kun tuo kysymys tulee mieleen”, Taina Tirri-Ollikainen, Kuopion YTHS:n vastaava psykiatri kertoo. Jos itse ajattelee juhlivansa liikaa, niin todennäköisesti asia pitää paikkansa. Asiaa voi lähteä tutkimaan YTHS:n nettisivuilta, jossa alkoholinkäytön arviointiin ja seurantaan on tarjolla erilaisia työkaluja, kuten iPhone- ja Android-puhelimiin tehty juomaseurantasovellus OttoMitta. Sivuilta pääsee tekemään myös kaksi kyselytestiä, joiden tulokset antavat merkkejä siitä, onko alkoholinkäyttöön syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tarvittaessa voi soittaa ajanvarauksen hoidontarpeen arvioon omaan toimipisteeseen. ”Uudet, opintonsa aloittavat opiskelijat ovat usein riskiryhmää juomisen suhteen. Uusia asioita ovat tottuminen yliopisto-opiskeluun, itsenäisen elämän haasteet ja uudet sosiaaliset verkostot. Opintojen alussa on yleensä myös paljon juhlia, joten juominen voi tulla tavaksi”, Tirri-Ollikainen sanoo. Opiskelijoiden terveydenhuollossa keskitytään saamaan ihminen opiskelukykyiseksi ja suoriutumaan arjestaan. Yleensä

12

Uljas 7 | 24. 10. 2014

päihdeongelmat hoidetaan yleisellä puolella, mutta jos mukaan kietoutuu esimerkiksi ahdistuneisuutta tai masennusta, ohjataan opiskelija jatkoselvittelyihin mielenterveyspuolelle. Vakavaa päihderiippuvuutta epäil-

täessä opiskelija ohjataan Kuopiossa Päihdepalveluklinikkaan, joka tekee yhteistyötä opiskelijoiden terveydenhuollon kanssa. Järjestelyt ovat samanlaiset myös Joensuussa, jossa YTHS:n apuna toimii jyväskyläläisen Sovatek-säätiön päihdepalvelukeskus. ”Sovatekin kanssa meillä on käytössä saattaen vaihtaen -käytäntö, jossa olemme mukana opastamassa opiskelijaa jatkohoitoon, mikäli tarve vaatii. Emme sano, että mene tuohon paikkaan, tämä ei kuulu meille”, kertoo vastaava lääkäri Eija Vänskä, jonka vastuualueeseen kuuluvat yliopiston Joensuun ja Savonlinnan toimipisteet. Vänskän mielestä hoitoon hakeutuminen kannattaisi hakeutua herkemmin. ”Kohtaamme vuosittain kymmeniä potilaita, joiden tulosyyhyn tai oireisiin alkoholi liittyy jollain tavalla. Moni on aloittanut alkoholinkäytön nuorena, joten aiempi historia on yksi syy hoitoon hakeutumisen tarpeeseen”, Vänskä toteaa. Alkoholi ei Vänskän mukaan ole ainut ilmi tuleva päihde opiskelijoita hoidettaessa.

Päihdepalvelukeskus Sovatekin sairaanhoitajan päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta on avoinna arkisin kellokello 9–12. Paikalle saapuvan hoidontarve arvioidaan ja asiakkaan kanssa keskustellaan jatkohoidon tarpeesta. Jos ei halua tulla vastaanotolle, voi soittaa päivystävään puhelimeen. ”Tavallisesti päädytään käyttämään avohoitoa, jossa käydään tapaamisissa säännöllisin väliajoin. Avohoidossa ollaan muutamista kuukausista puoleen vuoteen”, Sovatekin aluejohtaja Leena Virratvuori valaisee. Fyysisestä riippuvuudesta irtipääseminen vaatii keskittymistä ja ajatustyötä. Virratvuoren mukaan kukaan ei saa ihmistä lopettamaan alkoholin käyttöä, ellei tämä itse halua lopettaa. Retkahdukset ovat tavallisia, vaik-

ka varsinainen hoitojakso avopuolella tai katkaisussa olisi sujunut täysin suunnitelmien mukaan. Alkoholin käytön lopettamisen vuoksi potilaan olo paranee katkolla yleensä nopeasti kun, mutta tavallisesti hoitoa suositellaan jatkettavaksi kuntoutusjaksolla. ”Hoitoon hakeutuu kaikenlaisia ihmisiä monilta aloilta. Alkoholismi on siinä mielessä varsin demokraattinen sairaus ja ongelma, että se ei syrji ketään”, Virratvuori tiivistää.

Alkoholinkäyttö: näistä merkeistä on syytä huolestua Kärsit toistuvista uniongelmista. Olet jatkuvasti alakuloinen, ärtyisä tai et muuten oma itsesi. Tavalliset asiat, kuten opiskelu ja arkielämä eivät suju toivotulla tavalla. Loukkaat itsesi, menetät huomattavasti rahaa tai et kykene muistamaan edellisen illan tapahtumia. Jos juomistasi moititaan tai jos otat krapularyypyn. Jos tunnet syyllisyyttä juomisestasi.


Rokumentti juhlii 10-vuotista taivaltaan marraskuussa Rockelokuvafestivaali Rokumentti on kasvanut kymmenessä vuodessa pienestä pohjoiskarjalaisesta elokuvafestivaalista yhdeksi Pohjois-Euroopan suurimmista musiikkielokuvafestivaaleista. Juhlavuosi tuo mukanaan kovan elokuvaohjelmiston lisäksi tarjolle myös paljon ilmaistapahtumia sirkushuveista brunssiin. Synkistelyn sijaan esille nostetaan optimismi sekä kesäinen festarihenki. – Mira Heiskanen, teksti

R

okumentti järjestetään tänä syksynä kymmenennen kerran 12.-16. marraskuuta. Festivaalin teemana on usko, toivo ja konetuliaseet. ”Aikaisempina vuosina ollaan liikuttu synkissä vesissä teeman suhteen, tänä vuonna haluamme tuoda esille positiivisuutta pessimismin sijaan”, toteaa festivaalin taiteellinen johtaja Petri Varis. ”Elokuvissa kuvataan inspiroivia ihmisiä, jotka uhraavat jopa oman terveytensä sen takia, että voisivat muuttaa maailmaa. Heillä on usko ja toivo parempaan maailmaan, mutta vastassa ovatkin konetuliaseet”, kertoo Varis teeman taustoista. ”Maailman kriisipesäkkeet, kuten Egypti ja Ukraina, näkyvät uutisissa, mutta kriiseissä taistelevat ihmiset ovat piilossa. Leffoissa oikeat ihmiset ovat esillä ja näin he myös antavat tapahtumille kasvot”, toteaa Varis. Rokumentti on laajentunut vuosien

varrella kolmipäiväisestä festarista koko kansan elokuvajuhlaksi. ”Positiivinen palaute kannustaa jatkamaan. Alkusyksyyn kuuluva opiskeluinto on voinut kadota monelta marraskuuhun mennessä, joten Rokumentille on kysyntää”, pohtii Varis. ”Katsojia ei tule ainoastaan Joensuusta, vaan myös muualta päin Suomea. Helsingistä on kyselty, että miksi emme tuo festaria sinne, johon olemme kommentoineet, että tulkaa te tänne!”, naurahtaa Varis. Juhlavuoden kunniaksi perinteisten elokuvaesitysten lisäksi yleisö pääsee

nauttimaan ilmaisesta avajaisgaalasta, leffabrunssista sekä spektaakkelimaisesta ulkoilmatapahtumasta Ilosaaressa. Taianomaiseksi luonnehditussa ulkoilmanäytöksessä esitetään kesäisiä elokuvia sekä aikuisille suunnattua nykysirkusta. ”Järjestämme ison ennennäkemättömän spektaakkelin, ja tuomme kesän vaikka väkisin marraskuun keskelle”, hehkuttaa Varis. ”Kannattaa tulla katsomaan, mitä siellä puuhataan. Tarkoituksena on viettää rentoa iltaa kirkonpenkillä istumisen sijasta”, kertoo Varis. Myös kauhuelokuvayö Cinemare järjestetään kymmenennen kerran. Juhlan kunniaksi Rokumentti ja Cinemare järjestävät yhteistyössä elokuvanäytöksiä, sekä kauhuelokuvakonsertin elokuvateatteri Tapiossa. ”Tänä vuonna Rokumentti ja Cinemare yhdistyvät yhdeksi isoksi elokuvajuhlaksi, jossa näytöksiä järjestetään kymmenen päivää putkeen”, kertoo Varis. Rokumentin juhlavuoteen on panostettu niin elokuvakattauksen kuin erikoisohjelmienkin puolesta. ”Meillä on isot odotukset festivaalin suhteen. Tiedossa on kova leffaohjelmisto. Toivomme myös ihmisten saapuvan ulkoilmatapahtumaan, oli keli mikä hyvänsä”, toteaa Varis. Ennen varsinaista festivaalia Rokumentti kiertää lämmittelyhengessä Kontiolahdella, Kiteellä sekä Outokummussa. Naapurikunnissa on tarjolla ilmaisnäytöksiä klassikkoelokuvista, sekä elävää musiikkia.

Petri Varis näyttää mallia, kuinka kesäinen festarihenki tuodaan syksyn sateiden keskelle.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

13


is shi-f #infowaiorn a m s e t @jamhe acmehoe perceoprce, t f T ri: rading me and tempo, deg pace, ti loss of comof s ulting inort and res ty of eff unai nd. m

P heeatrrti2s 020: W shado +mind ar on @ ws of s+fea doubt rs in t he


Uljaan tapahtumajournalismia

Rokumentissa U

ljas käynnisti tammikuussa 2013 Uljas kysyy –keskustelutilaisuuksien sarjan, jossa keskustelu käydään ja haastattelut tehdään avoimesti halukkaiden läsnä ollessa. Samalla iskulla hoidetaan kaksi kärpästä: hankitaan ja jaetaan uutta tietoa sekä herätellään konkreettisesti yhteiskunnallista keskustelua. Tapahtumajournalismista on jo innostunut myös MTV Uutiset, joka tiedotti syyskuun

lopussa tapahtumajournalismin yksikön perustamisesta. Uljas kysyy –tilaisuuksissa on tähän mennessä keskusteltu kaivosbuumin esille nostattamista kaivospolitiikan kysymyksistä, etsitty mahdollisuuksia pyöräilyn edistämiseen sekä puhuttu turvallisuuspolitiikkaa. Kerubin salissa Joensuun popmuusikot ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet saavat nyt jatkoa Informaatiosota-aiheisella

keskustelutilaisuudella Elokuvateatterikeskus Tapion isossa salissa 14. marraskuuta yhteistyössä elokuvafestivaali Rokumentin kanssa. Tapahtumassa alustajana ja juontajana toimii tuttuun tapaan Rysky Riiheläinen. Riiheläinen on muiden toimiensa ohessa aktiivinen turvallisuuspolitiikkabloggari, ja hän on kutsunut kokoon joukon informaatiosotaa erilaisista näkökulmista tarkastelevia asiantuntija-

vieraita. ”Luonnollisesti lehtijutun näkökulmaa ja mittoja kunnioittaessa toimittaja tekee aina valintoja lukijan puolesta. Tilaisuuden tarkoitus on laventaa lukijan mahdollisuutta päästä tiedon alkulähteille”, taustoittaa päätoimittaja Jarkko Kumpulainen Uljas kysyy –tilaisuuksien luonnetta.

Sota kämmenelläsi Ukrainan sota on ulottunut meille saakka älylaitteiden näytöillä käytävänä taisteluna. Rokumentin ja Uljaan yhteistyössä järjestämä keskustelutilaisuus 14. marraskuuta käy läpi informaatiosodan olemusta asiantuntijavieraiden kanssa. Yksi keskustelijoista, Jessikka Aro on Yle Uutisten Venäjään ja propagandaan perehtynyt toimittaja, joka on itsekin joutunut nimettömien trollien nimittelemäksi, vähättelemäksi ja mustamaalaamaksi. Hän kirjoittaa artikkelia Suomessa toimivista Kremlin asiaa toitottavista verkkotrolleista. – Pasi Huttunen, teksti Mitä on informaatiosota?

Informaatiosota on valtion johtamaa viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan kohteen eli päättäjien ja kansalaisten päätöksentekokykyyn, asenteisiin sekä käyttäytymiseen. Infosota tukee johdon poliittisia tavoitteita ja konfliktin aikana oikeuttaa sotilaallisia toimia. Sodassa ensimmäinen uhri on aina totuus. Välineitä ovat tunteisiin vetoavat keksityt kauhutarinat, selvityspyynnöt, puhemiesten käyttäminen, valtionjohdon julkiset kommentit ja nykyisin myös verkossa häiriköivät trollit. Mikä on Venäjän trolli-armeija, josta olet kirjoittamassa artikkelia?

Se on osa Kremlin suurempaa propagandakoneistoa, ja sen tarkoitus on levittää Venäjän johdon viestejä somessa ja muualla verkossa. Lisäksi trollit manipuloivat kansalaiskeskustelua netissä, tukahduttavat kriittisiä mielipiteitä sekä kylvävät eripuraa asiakysymyksissä. Trollien aseina ovat mm. valheet, vääristely ja henkilöön käyvät hyökkäykset. Artikkeli-

ni Suomessa toimivista Kremlin-mielisistä verkkotrolleista on kesken ja paljastan löydökset myöhemmin. Oletko itse joutunut informaatio-operaatioiden kohteeksi?

Minua on trollitutkimusteni aloittamisen jälkeen systemaattisesti mustamaalattu, uhkailtu, nimitelty, vähätelty ja häiritty. Asialla ovat pääosin nimettömät verkkotoimijat. Lisäksi minua on vaadittu lopettamaan tutkimukseni ja levitetty Venäjän tiedotusvälineissä härskiä valhetta, jonka mukaan työskentelen Yhdysvaltojen sekä Viron turvallisuuspalveluille. Nämä toimet ovat paitsi ala-arvoista käytöstä, myös Venäjän informaatio-operaatioille tyypillisiä keinoja. Onko Suomi informaatiosodan osapuoli, olemmeko informaatiosodassa?

Venäjä käy tällä hetkellä informaatiosotaa länsimaissa oikeuttaakseen sotansa Ukrainassa, mutta Suomi ei ole infosodan pääkohteena. Suomeen kuitenkin kohdistetaan erilaisia informaatio-operaatioita.

Miten nykymuotoinen informaatiosota eroaa perinteisestä propagandasta?

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkijan Saara Jantusen mukaan propaganda ja informaatiosota ovat pitkälti sama asia, käsitteet vain ovat syntyneet eri aikoina. Informaatiosota on informaatioyhteiskunnan aikalainen. Entä miten se eroaa yritysten harjoittamasta markkinoinnista?

Kansalaisilla on yrityksiin nähden parempi kuluttajansuoja: yritysten markkinointia säätelevät lait, ja yritykset voidaan haastaa valehtelusta oikeuteen. Valtion – vieraan tai oman – saaminen vastuuseen sanoistaan on hankalampaa, vaikka valheet olisivat kuinka törkeitä. Kuinka toimittajana voi varmistua välittämänsä tiedon luotettavuudesta informaatiosodassa?

Korostetulla lähdekritiikillä. Tämä tarkoittaa kaikkien julkaistavien tietojen paikkansapitävyyden ehdotonta ja järjestelmällistä tarkistamista. Lisäksi

Jessica Aro on Venäjään ja propagandaan

erikoistunut toimittaja YLE:llä.

eri lähteiden antamat tiedot pitää asettaa laajempaan kontekstiin, pyytää tietoja useammalta kuin yhdeltä lähteeltä ja mahdollisuuksien mukaan myös riippumattomalta ulkopuoliselta tarkkailijalta. Jos tietoa ei voi vahvistaa useammasta kuin yhdestä lähteestä, tämä on syytä kertoa yleisölle.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

15


16

Uljas 7 | 24. 10. 2014


”Monia kertakäyttöisiä muovituotteita käytämme vain muutamia minuutteja, vaikka ne on suunniteltu kestämään vuosisatoja.

Maailma muovikäärössä Suomalainen tuottaa vuosittain lähes 100 kiloa muovijätettä. Samalla kun muovituotanto ja -kulutus ovat kasvaneet, myös jätteen määrä on lisääntynyt. Jopa 80 % merten jätteestä on muovia, ja niin se saattaa kulkeutua jopa kalalautasellesi. –Suvi Vähätalo,teksti & Rasmus Rissanen, kuva

F

acebookissa levisi syyskuun aikana haaste: kieltäydy kassalla pikkupussista ja ota kauppaan mukaan oma kangaskassi. Kyseessä oli Muoviton Syyskuu -kampanja muovittomamman elämän puolesta. Kampanjan aloitti yrittäjä ja yhteiskuntavaikuttaja Fredu Sirviö, joka tuskastui ystäviensä kanssa turhan muoviroskan paljouteen. Muovittoman kuukauden suosio oli taattu. ”Julkaisimme kampanjan jo ennen syyskuuta, ja kahdessa viikossa yli 20 000 ihmistä oli ilmoittanut osallistuvansa”, Sirviö kertoo. Myönteistä palautetta kampanjasta on saatu niin tavallisilta ihmisiltä kuin jätehuollon työntekijöiltä. ”Moni on sanonut että kuukausi avasi silmät eikä paluuta entiseen ole”, Sirviö iloitsee. Yksi haasteeseen tarttuneista on 24-vuotias arkkitehtiopiskelija Iris Andersson, joka viehättyi kampanjan positiivisesta hengestä. Hänkin oli yllättänyt, miten muovia on kaikkialla: ruokapak-

kauksissa, kosmetiikkatuotteissa ja jopa niissä tärkeimmissä tavaroissa. ”Vilkaisin kylpyhuoneeni kaappiin ja sieltähän löytyi muovijohdoksia. Kumisaappaat ja sadetakki ovat sateisen syksyni pelastus. Roskiin en voisi heittää design-valaisintani enkä tietokoneeni hiirtä.” Muoville ei voi olla altistumatta nykyisessä elinympäristössämme. Samalla kun muovituotanto ja -kulutus ovat kasvaneet, myös jätteen määrä on lisääntynyt. Muovi vaanii odottamattomissa paikoissa, sillä esimerkiksi osa hammastahnoista, kuorintavoiteiden rakeista ja fleecevaatteista sisältää mikromuoveja. ”Muovi voi kadota silmistämme, mutta ei luonnosta eikä merestä”, Sirviö muistuttaa. Hajoamaton muovi pilkkoutuu pienen pieniksi hiukkasiksi, joita vesieliöt voivat käyttää ravintonaan. Itämeressäkin on muovihiukkasia, jotka voivat maustaa kala-ateriaamme. Suomen YK-liiton mukaan 95 prosentilla vesilinnuista on ruoansulatuskanavassa muovia. Muovi on materiaalina kevyttä,

Kainalo | Pelastajasta ongelmaksi

Pikamatka muovien historiaan

N

ykymuovien luonnollisempia versioita käytettiin jo tuhansia vuosia sitten. Kiinalaiset valmistivat meripihkasta lakkaa ja faaraot hyödynsivät maidon kaseiinia liimojen valmistuksessa. 1840-luvulla löydetty guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. 1860-luvulla maailmaa mullisti selluloidi, ”ensimmäinen muovi”, joka kehitettiin korvaamaan kallis norsunluu biljardipalloissa. Selluloidia seurasivat maidon kaseiinista valmistettu muovi galaliitti ja ensimmäinen kokonaan teollisesti valmistettu muovi, bakeliitti. 30-luvulta alkaen siirryttiin valmistamaan myös nykyään tunnettuja polyvinyyliklorideja (PVC), polystyreeniä (PS) ja polyeteeniä (PE).

Muovi-sanan keksi kielentuntija Lauri Hakulinen vuonna 1949 korvaamaan englannista lainatun plastiikin. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi muovin kulta-aika ja muovimateriaalit yleistyivät kodin esineissä ja kulutustavaroissa. Suomeen muovibuumi rantautui Eero Aarnion ja Ristomatti Ratian muovihuonekalujen ja sisustusesineiden muodossa 1960-luvun loppupuolella. 1990-luvulle tultaessa muovin tuotantovolyymi oli ohittanut jo teräksen. Nykypäivänä muovi myös työllistää noin 11 000 suomalaista ja vuonna 2011 muovituotteita valmistavia yrityksiä oli maassamme noin 600. Tuotteiden valmistukseen muoveja käytetään Suomessa vuosittain noin 600 000 tonnia.

pitkäikäistä, halpaa ja helppoa valmistaa. Pakkauksissa se on hygieeninen, parantaa säilyvyyttä ja vähentää ruokahävikkiä pellolta kauppaan. Muovin kierrättäminen on kuitenkin haasteellista, sillä kotitalouksissa syntyvä muovijäte on usein likaista ja sekalaatuista. Sirviö ei vaadi kivikaudelle palaamista, mutta hän on huolissaan tuotteiden ylipakkaamisesta ja ongelmallisen muoviroskan syntymisestä.

”Muovi pilkkoutuu pienen pieniksi hiukkasiksi, joita vesieliöt voivat käyttää ravintonaan ”Monia kertakäyttöisiä muovituotteita käytämme vain muutamia minuutteja, vaikka ne on suunniteltu kestämään vuosisatoja.” Totaalinen muovittomuus ei ole Sirviön mielestä välttämätöntä, mutta muoviroskattomuus on mahdollista. Anderssonkaan ei paahtanut kuukautta läpi nollatoleranssilla, vaan tyytyi olemaan mahdollisimman muoviton. ”Vaikeinta oli ruoan tähteiden pakkaaminen ja pakastaminen, kun pakastepussit ja elmukelmut olivat ´kiellettyjä´”. Arkkitehdillä on muoviin myös toisenlainen näkökulma. ”Materiaalina muovi on monipuolinen ja mahdollistaa aivan toisenlaisen muotokielen esineiden suunnitteluun”, Andersson pohtii. Muoviton Syyskuu -sivuston mukaan Suomessa käytetään 300 miljoonaa muovipussia vuosittain. Tavallisten muovipussien rinnalle on ilmestynyt kuluttajasta ympäristöystävällisemmältä vaihtoehdolta kuulostavia biohajoavia muovipusseja. Valitettavasti biohajoava muovikaan ei hajoa täysin luonnossa ja se on kallista valmistaa. ”Biohajoava muovi on askel parempaan, mutta itse suosin uudelleenkäytettäviä ja kestäviä vaihtoehtoja, kuten kangaskassia ja kestohedelmäpusseja”, Sirviö toteaa. Viime vuosina muovi on saanut negatiivista julkisuutta muovinpehmittiminä käytettyjen ftalaattien vuoksi. Ftalaateille altistutaan pääasiassa ravinnon, mutta myös muovi- ja hygieniatuotteiden, kautta. Terveyshaittoina on kuvattu hedelmällisyyden laskua, mutta myös keskivartalolihavuutta, insuliiniresistenssiä ja käyttäytymishäiriöitä. Muovikohua aiheutti lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin päätös kieltää pesuaineiden irtomyynti asiakkaiden omiin astioihin. Vaikka luontoa säästyisi, voi asiakas jäädä

Muovittomia vinkkejä Yritä pidentää muovituotteiden elinikää. Kierrätä ja lajittele. Hanki kangaskassi tai muu kestävä vaihtoehto kauppakassiksi. Hedelmille ja vihanneksille löytyy verkkokasseja esimerkiksi ekokaupoista. Perusta oma kasvimaa tai hae torilta tuoreita vihanneksia ja juureksia. Kuumentaminen voi irrottaa muoviyhdisteitä: huomioi tämä ruoanvalmistuksessa. Keittiössä suosi keraamisia, puisia, lasisia ja teräksisiä astioita. Kosmetiikkatuotteissa muoviin viittaavia termejä ovat mikrokuulat, mikrorakeet tai erilaiset kristallit. Kuorintavoiteita voi valmistaa mm. kahvinpuruista, hunajasta ja sokerista.

täyttöpalvelun vuoksi epätietoiseksi pesuaineen pakkausmerkinnöistä. Oliko Muovittomalla Syyskuulla mitään vaikutusta vai jäikö kampanja vain kuukauden kokeiluksi? Sirviö aikoo jatkaa taisteluaan turhaa muovia vastaan. Hän uskoo vaikuttaneensa ihmisten asenteisiin. ”Luulen, että syyskuu 2014 aloitti uuden aikakauden, jossa välttelemme turhaa muovia ja roskaamista. Kun yksi ihminen kerrallaan valitsee paremmin, alkaa myönteinen kierre.” Andersson kantaa jatkossa kangaskassia mukanaan ja kieltäytyy muovipussista. Hän myös suunnittelee jatkavansa kasvisten ostamista suoraan torilta. ”Tärkeintä on asian ymmärtäminen ja pienet teot kohti muovittomampaa elämää”, Andersson kiteyttää. Kampanjan myötä Päivittäistavarakauppa ry, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö aloittivat selvityksen pakkausjätteen vähentämiseksi. Joutsenmerkityissä tuotteissa mikromuovien käyttö on ollut kiellettyä vuoden 2013 lopulta asti. Pesuaineasetuksesta järjestetään viranomaiskokous Brysselissä joulukuussa, jolloin laki pesuaineiden irtomyynnistä voi muuttua. Sinäkin voit osaltasi vaikuttaa. Pakataanko sinun jogurttisi kaupan kassalla vielä pieneen muovipussiin? Uljas 7 | 24. 10. 2014

17


18

Uljas 7 | 24. 10. 2014


”Kulttuurimme on emotionaalistunut eli tunteiden voimakasta julkista esittämistä tai niistä julkisesti puhumista ei enää paheksuta

Kyllä ärsyttää! Aivottomat tosi-tv - ohjelmat, tyrkyt bloggarit ja tyhmät nettikeskustelut ärsyttävät raivon partaalle. Miksi palaamme niiden pariin yhä uudelleen kiukusta huolimatta? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

Ä

rsyttävyydestä on tullut iso osa kulttuuriamme ja käytöstämme. Vaikka ärsytys vaanii kaikkialla, sen synty ja tarkoitus saavat kuitenkin jopa asiantuntijat ymmälleen. "Ei ole olemassa ärsytystieteiden osastoa tai ärsytyslogeja. Ei ole dataa tai mittauksia miten moni henkilö on ärsyyntynyt ja miten paljon, ei tutkimuksia siitä, mikä ärsyttää eikä systemaattista tutkimusta siitä, miten ärsyttämisen kanssa selviydytään", toteavat tutkija Joe Falca ja tiedekirjoittaja Flora Lichtman kirjassa Annoying - the Science of What Bugs Us. Paradoksaalisesti useimmista epämiellyttävistä asioista nautitaan – kuten kauhuelokuvista tai tulisesta ruuasta. Falcan ja Lichtmanin kirjassa toinen Yalesta valmistunut psykologi Paul Bloom perustelee tätä sillä, että epämiellyttävästä ärsykkeestä nautitaan niin kauan kuin ärsyke ei varsinaisesti uhkaa. Ruudun takaa on siis turvallista tarkastella ärsyttäviä ihmisiä, koska heitä tai heidän tekojaan ei joudu kohtaamaan oikeassa elämässä. Ärsyyntyminen on tunteena läheistä

sukua turhautumiselle. "Turhautumisen tunne johtuu kui-

lusta odotusten ja toteutuneen välillä", toteaa toinen Falcan ja Lichtmanin haastattelema Yalen psykiatrian professori David Ross. Tunteesta pääsee, kun säätää omia odotuksiaan. Voiko tämä selittää, miksi palaamme yhä uudelleen ärsytysten pariin? Odotamme ärsyttävän bloggarin tulleen järkiinsä ja siksi avaamme blogin yhä uudelleen. Odotamme aikuisten ihmisten käyttäytyvän tietyllä tavalla, joten on olemassa pieni mahdollisuus sille, että tosi-tv ohjelmissa sekoilevat laittavat elämänsä järjestykseen. Ärsyyntymiseen liittyy vahvasti ärsytyksestä puhuminen toisille. Yhteinen haukuttava ei ole yhteisöllisyyden rakentamisen kannalta ryhmälle välttämätön, mutta tyypillinen. "Sosiaalisen identiteettiteorian kehittänyt Henri Tajfel teki empiirisellä tutkimuksellaan tunnetuksi näkemyksen, jonka mukaan erilaiset ryhmä- ja yhteisöjäsenyydet ovat olennaisia myös persoonallisen identiteetin rakentumisellemme - samastumme usein varsin voimakkaasti ryhmään tai yhteisöön, jonka jäseniä katsomme olevamme tai jonka jäseniksi meidät määritellään. Tähän samastumisprosessiin liittyy voimakkaasti erilainen sosiaalinen vertailu

muihin ryhmiin, jolloin erilainen toisten negatiivinen arviointi ja jopa nimittely on tässä prosessissa tyypillistä - tämä lisää tunnetta meistä ja noista muista", kertoo sosiaalipsykologian opettaja Mikko Saastamoinen Kuopion kampukselta. Ärsyttävyyden saama laaja julkisuus on

osa suurempaa kulttuurista muutosta. "Yleinen viime vuosien sosiologinen väittämä on, että kulttuurimme on emotionaalistunut eli tunteiden voimakasta julkista esittämistä tai niistä julkisesti puhumista ei enää paheksuta kuten takavuosikymmeninä kulttuurissamme tehtiin, vaan siihen jopa kannustetaan sosialisaatiossa," kertoo Saastamoinen. Osa sosiologeista, kuten brittiläinen Frank Furedi tulkitsee julkista tunneälämölöä pessimistisesti merkkinä kulttuurisesta näköalattomuudesta, valistusajattelun, toisin sanoen järjen käytön kriisistä. "Emme kykene ratkaisemaan järjellä argumentoiden kulttuurimme polttavia kysymyksiä, siksi julkinen keskustelu keskittyy siihen "miltä sinusta nyt tuntuu" ja tästä on tullut kulttuurisesti hyväksyttyä. Some tarjoaa siihen erinomaisen foorumin", jatkaa Saastamoinen. Toisaalla amerikkalainen kollega

Stepjan G. Mestrovic puhuu postemotionaalisesta kulttuurista, jossa emootioita esitetään voimakkaasti, mutta niiden sisältö on trivialisoitunut. "Niistä on muodostunut eräänlainen autenttisuusteollisuus, kuten tosi-tv tai itseapu-ohjelmat. Ihmiset avautuvat niissä tunteistaan ja me kuluttajina kaipaamme koko ajan aidompia ja voimakkaampia tunteita esille, siksipä lapset on taas marssitettu kameroiden eteen", Saastamoinen kertoo. Myönteisiäkin tulkintoja on – Anthony Giddens pitää tunneilmaisukykyä emansipoitumiskehityksenä ja esimerkiksi sukupuolistereotypioihin liittyvien estojen vapautumisena, jolla on pitkässä juoksussa myönteisiä merkityksiä ihmisen hyvinvoinnille. "Käsittääkseni esimerkiksi tämän ajan nuoret miehet puhuvat avoimemmin tunteistaan kuin verrattuna vaikkapa siihen miten oman sukupolveni jurottavat nuorukaiset tekivät", päättää Saastamoinen. Joten, seuraavan kerran kun tunnet verenpaineen kohoavan tutulla tavalla ja suunnittelet jo mielessäsi hyvää juttua kaverille, hengitä syvään, madalla odotuksiasi ja sulje ruutu. Jos pystyt.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

19


Näkökulma

20

Uljas 7 | 24. 10. 2014


Vanhukset ja vammaiset

hankintalain hampaissa Hoivaa tarvitseva kärsii kun hinnat ja palkat poljetaan hoivayrityksissä alas. Suomalainen hankintalaki hankaloittaa laadukkaan palvelun takaamista kun pienet toimijat kilpaillaan ulos markkinoilta. – Anna-Maria Tenhu, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

S

uomessa on säädetty ainoana Euroopan maana erillinen laki, että kunnan tai kaupungin on ensisijaisesti ostettava palvelunsa edullisimmalta tarjoajalta. 70- 80 prosenttia kustannuksista menee hoiva-alalla henkilöstökuluihin, joten tarvittavat leikkaukset toteutetaan henkilökuntaa vähentämällä ja hoitoaikatauluja kiristämällä. On perustettu erillisiä työryhmiä laskemaan kuinka montaa litraa virtsaa mahtuu vanhuksen vaippaan ennen kuin se on vaihdettava. Lisäksi palkataan vähemmän koulutettua henkilökuntaa, ja lisätään yksittäisen työntekijän työmäärää. Pienet ja paikalliset toimijat eivät pysty kilpailemaan monikansallisia yrityksiä vastaan hinnalla. Nimettömänä pysyttelevä itäsuomalai-

nen hoiva-alan työntekijä on kokenut muutoksen. Attendon omistukseen siirtyneessä vanhusten hoitoyksikössä romahtivat työntekijän mukaan sekä hoidon laatu että siihen käytettävissä olevat resurssit. ”Meille on annettu ohjeistus, jonka mukaan aikaa saa käyttää kerrallaan noin 10 minuuttia per vanhus. Samalla on ohjeistettu myös, että vanhuksen

vaipat tarvitsee vaihtaa siinä vaiheessa, kun vaipassa on virtsaa kolmisen litraa”, työntekijä kertoo. Palvelujen tarjoajan vaihduttua työntekijöiden palkkoja laskettiin sadoilla euroilla ja työaikatauluja kiristettiin. ”Vanhusten kohtaamiseen ei jää enää juurikaan aikaa. Työn motivaattorit ovat aika alhaalla. Tämä on ennen kaikkea kutsumusammatti, mutta aikataulutus ja leikkaukset vievät työstä sen antoisimman osuuden, eli vanhuksen kohtaamisen.” Kehitysvammaisten ihmisten palvelut

ovat samassa kurimuksessa. Kehitysvammaisten palveluja tarjoavan Lyhty ry:n toiminnassa mukana oleva Petri Helander toteaa kehityksen kulkevan katastrofaaliseen suuntaan. ”Palveluiden kilpailuttaminen johtaa tilanteisiin, joissa ne tuotetaan niin alhaisin resurssein, että niitä ei ole alun perinkään mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti”, hän sanoo. ”Päättäjät eivät kerro näistä asioista ihmisille tai asianosaisillekaan oikeilla sanoilla ja ymmärrettävästi. Tosin tuskin ymmärtävät itsekään tätä tilannetta, kun budjetit laaditaan lyhytnäköisesti

pohtien vain nopeita säästöjä.” Helanderin mukaan jotkut käyttävät kehitysvammaisia myös imagon kohottajina ottaessaan heitä avotyöhön. Avotyötoiminnassa sekä työntekijä että työnantaja ovat työlainsäädännön ulkopuolella ja tavallaan lainsuojattomia. Avotyötoiminta pitkäaikaisena ratkaisuna ei ole hänen mukaansa kehittävää eikä palvele kenenkään etua. ”On luotu lainsäädännön avulla tällainen kokonaistaloudellinen edullisuusjärjestys, missä monikansalliset yritykset maalailevat kauniita lukuja siitä, kuinka paljon yhden kehitysvammaisen tai vanhuksen hoito maksaa, ja sen perusteella sitten sijoitetaan yritykset listalle ja palvelut on pakko ostaa halvimmalta toimijalta. Luonnollisesti pieni yhdistys ei ole kovin korkealla sillä listalla, missä tuijotetaan palvelujen hintaa, sillä kaltaisemme toimijat kilpailevat laadulla”, Helander kertoo. ”Meillä on ollut jo vuoden ajan Lyhdyssä viisi vapaata asuntolapaikkaa ja kaupungin jonossa on noin 140 kehitysvammaista, mutta paikkoja ei silti täytetä koska olemme edullisuusjärjestyksessä siellä häntäpäässä. Kenen etu se sitten on? Ei ainakaan kehitysvammaisten.”

Helanderin mukaan on päivänselvää, että kun suuret yritykset polkevat hinnat alas, se on suoraan pois palvelun laadusta. Lyhdyn harjoittama kulttuurityöpajatoiminta on mahdollistanut Pertti Kurikan Nimipäivien kaltaisen yhtyeen kaltaisten ilmiöiden nousun. ”Meillä on paljon työpajamaisesti työllistävää toimintaa, esimerkiksi meidän ulkotyöpajoissa on siivoustiimi jonka palveluja ostaa Aki Riihilahti, ja me hoidamme Sonera Stadiumin tapahtumasiivouksia”, Helander kertoo. ”Meidän tarkoituksena on työllistää kehitysvammaisia heidän kiinnostuksensa mukaisiin työtehtäviin ja työpajoihin. Jos kehitysvammaiset ajetaan työskentelemään ruuvinpussituslinjastolle, koska se on halvempaa, niin yhteiskunnalle ei tule siitä minkäänlaista hyötyä - puhumattakaan kehitysvammaisen ihmisen tarpeiden huomioimisesta,” Helander kritisoi. ”On epätodennäköistä, että monikansallinen hoivapalveluja tarjoava yritys voisi tarjota yhtä laadukasta palvelua kehitysvammaisille kuin jotkut voittoa tavoittelemattomat kolmannen sektorin toimijat. ”

Kainalo | Arvopuntari

Ihmisarvoinen työ kaikille Kehitysvammaisten laittaminen ankeaan avotyöhön vaarantaa Pertti Kurikan Nimipäivät-yhtyeen kaltaisten ilmöiden syntymisen. Kärsijän rooliin joutuvat kehitysvammaisten lisäksi myös kunnat ja kaupungit maksaessaan myöhemmin kovan hinnan laatuleikkauksista. – Anna-Maria Tenhu, teksti

P

ertti Kurikan nimipäivien basisti Sami Helle työskentelee Lyhty ry:n kulttuurityöpaja Valossa. Hänellä on omien sanojensa mukaan maailman paras työ. Ennen Lyhty ry:tä Helle toimi avotyössä ja pussitti Fixutnauloja muutaman euron päiväpalkalla. Työpaikkaruokailu maksoi enemmän kuin työstä sai palkkiota, ja Helle toteaa työn olleen epäkiitollista.

”Ei se ole ihmisarvoista työtä, eikä siitä taida tykätä kukaan”, Helle pohtii. ”Kehitysvammaisuus ei luo rajoitteita, mä teen mun nykyistä työtä täydellä sydämellä. Meitä kehitysvammaisia pitäisi kuunnella kun päätetään asioita. Meiltä ei kysytä mitä me halutaan tehdä. Meitä koulutetaan paljon, mutta sen jälkeen me ei saada tehdä sitä työtä mitä halutaan”, Helle sanoo.

”Itse olen kouluttautunut kylmäköksi ja lastentarha-avustajaksi, mutta en ole saanut tehdä niitä töitä ollenkaan. Sain työpaikan lastentarhasta, mutta kollegat eivät hyväksyneet mua enkä siksi saanut työpaikkaa. Ihmiset eivät osaa olla kehitysvammaisten kanssa, eivätkä ne tiedä miten kommunikoida ja mitkä tarpeet meillä on”, Helle harmittelee. Käytännössä lailliseksi orjatyöksi

luokiteltava avotyö ei ole eettistä eikä kansantaloudellisesti järkevää. Tulisi panostaa siihen että kehitysvammaiset ihmiset kykenisivät tulevaisuudessa toimimaan työelämässä täysipäiväisinä veronmaksajina. Laitostamisella ja sijoittamalla kehitysvammaiset ihmiset suuriin yksiköihin saadaan vain hetkellisiä säästöjä.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

21


Kulttuuri OLO-klubit

Kokeellista oloa itärajalla Genrerajat ylittävä OLO-klubi vie kohti eri taiteenlalien symbioosia. – Nina Jääskeläinen, teksti & Jehki Potkonen, kuva Runonlausuntaa, jousikvartetin säveliä kasvitieteellisessä puutarhassa ja performanssitaidetta eriskummallisin äänin. Näitä on koettu OLO-klubeilla, jotka monitaiteellisuudessaan tulevat jatkossakin olemaan osa Joensuun kulttuuritarjontaa. Kaikki sai alkunsa tanssitaiteilija Anna Venäläisen ja teatteri-ilmaisuohjaaja Sanna Kärkkäisen visioinnista. Molemmat työskentelevät Valoa ja Vauhtia – hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää hankkeen osapuolien Botanian, Valoparran sekä Pakkahuoneen yhteistyötä. ”Toimintamalleja ideoidessa meille tuli mieleen tällainen klubikonsepti, joka toimisi yhden nimen alla ja toistuisi vaikka vuodesta toiseen”, Venäläinen pohtii. Klubin nimi kielii tapahtumille kaavaillusta tunnelmasta. ”Esittävän taiteen tapahtumissa tuntuu käyvän usein yleisönkin kannalta niin, että paikalle saavutaan näyttäyty-

mään. OLO-klubit ovat rentoja, siellä voi vain olla”, Venäläinen kertoo. Klubi muuttaa muotoaan järjestämispaikkojen mukaisesti ja teema hahmottuu matkan varrella. Uusimmalla klubilla eri genrejen yhdistäminen tuli konkreettisimmin esille, kun yhteistyötä tekivät USA:sta saapunut performanssitaiteilija Crank Sturgeon sekä joensuulainen Frans Höyer-yhtye, jonka tehtailemiin ääniin Taivaltajat tanssi-improvisaatiokaksikko liikehti. ”Yhteen tapahtumaan voi liittää paljon asioita. Se on sellaista keskieurooppalaista, urbaania taidekulttuuria, jonka rantautuminen Suomeen on nähtävissä jo suuremmissa kaupungeissa”, kolmatta OLO-klubia järjestämässä ollut Jussi Reittu selvittää. Seuraavan OLO-klubeilun aika on Valoparran järjestämän valofestivaalin kanssa samanaikaisesti, heti vuoden vaihteen tietämillä. Tapahtumapaikaksi kaavaillaan baariympäristöä.

Joensuussa USA:sta vierailleen Crankin äänimaailma ei rajoittunut muutamaan ääneen,

soundi syntyi muun muassa teippirullasta.

Hevi

Susirajan töminä kantautuu kauemmaksi Peli-illoista ja saunomisesta toimintansa startannut Susiraja Metal Club rummuttaa nykyisin entistä kovemmin paikallisen metallimusiikkikulttuurin puolesta. – Nina Jääskeläinen, teksti & kuva - Kaikki lähti kavereiden kesken järjestetystä saunaillasta vuonna 2010. Kuuntelimme musiikkia ja joimme vähän bisseä. Porukka tykkäsi todella paljon ja saunanlauteilla alkoi kehittymään idea, että pistettäisiin kerho pystyyn, Susiraja Metal Clubin puheenjohtaja Petri Lauronen muistelee. Alun perin tarkoituksena oli tarjota metallimusiikin ystäville mahdollisuus verkostoitumiseen erilaisissa illanvietoissa. Järjestön kehittyessä säilytettiin Hukkareissuiksi nimetyt saunaillat ja keikkailloista tuli yhä näkyvämpi osa toimintaa. Nykyisin järjestö tekee yhteistyötä myös muiden yliopistokaupunkien metallimusiikkiyhdistysten kanssa. - Organisoimme vastikään viisi kaupunkia kattavan keikkakiertueen, jonka tarkoituksena oli myös herättää valtakunnallista keskustelua demobänditilan-

22

Uljas 7 | 24. 10. 2014

teen suhteen. Että ihmiset muistaisivat käydä katsomassa ja tukemassa myös pieniä yhtyeitä, Lauronen kertoo. Dungeon Escape-nimellä kulkenut kiertue tarjosi paikallisille metalliyhtyeille mahdollisuuden esiintyä oman paikkakuntansa ulkopuolella. - Demobändien on usein vaikeaa saada keikkoja, joten pyrimme omalla toiminnallamme tukemaan ja tekemään kaiken mahdollisimman helpoksi, SMC:n hallituksen rivijäsen Nuutti Turkki kertoo. Kun SMC rekisteröitiin vuonna 2012 opiskelijajärjestönä, oli jäseniä noin 30. Susiraja Metal Clubin toiminta on kasvanut voimakkaasti. Raskaan musiikin kysyntä ei ole Sittemmin tehty sääntömuutos on avan- kadonnut. nut ovet kaikille halukkaille ja jäsenmäärä on melkein nelinkertaistunut. Mielikuva muuttunut ihan samaan tahtiin. JäseSeuraavaksi SMC kutsuu väkeä yhden kaveriporukan järjestöstä tuntuu niä on kuitenkin paljon eri piireistä ja metallihenkisen Halloweenin viettoon siitä huolimatta pysyvän. pyritään pitämään tämä mahdollisimman 1. marraskuuta La Barreen. Lisätietoa - Toiminta on kehittynyt niin nopeavoimena. Mitä enemmän väkeä, sen yhdistyksestä ja tapahtumista: www. asti, että ehkä se mielikuva meistä ei ole kivempaa, Lauronen kertoo. susirajametalclub.fi.


Teatteri

Talvivaara – Kainuulainen scifinäytelmä vihdoin Kuopioon Veikko Leinosen ohjaama ja käsikirjoittama dokumettiteatterinäytelmä Talvivaara -Kainuulainen scifinäytelmä kurottaa suomalaiseen lähimyyttiin. – Jarkko Kumpulainen, teksti & S.M. Khalid Imran, kuvat

Poimintoja Kauhea Humu Pannuhuone ja Humu-klubi täyttyy zombeista ja countrysta 31. lokakuuta, kun The Country Dark kipuaa lavalle soittamaan helmiä kauhurokin kulta-ajalta 50- ja 60-luvuilta. Mukana virnuilevassa country-riehassa ovat myös The Micragirlsistä tutut Katariina Haapalainen ja Mari Halonen sekä Tomi Kosonen Aavikosta. Erikoiskeikalleen The Country Dark saapuu suoraan Saksan kiertueelta.

Talvivaara – Kainuulainen scifinäytelmä saapuu Kuopion Sotkulle Dokumenttiteatteri tarjoilee faktaa taiteellisesti korkeatasoisessa paketissa. 25. lokakuuta. Keväällä kantaesivan Talvivaaraan toimitusjohtajasSiitä annettu kuva ja sen todellityksensä saanut näytelmä kertoo ta Pekka Perästä. suus on lähtenyt jo alunperin niin dokumenttiteatterin keinoin ehkä Näytelmän käsikirjoittaja ja kauaksi toisistaan, että siitä on tähän mennessä yhden kattaohjaaja Veikko Leinonen uskoo tullut jo siksi myyttinen, ilmassa vimman linjauksen Talvivaaran ymmärtävänsä miksi Talvivaarasta leijaava illuusio, joka on kuitenkin tilanteesta. tuli kansallinen haavauma, jossa samaan aikaan hassulla tavalla Kajaanilaisen Vaara-kollektiivin todellisuus ei kipsisakka-altaan todellisuutta”, Leinonen pohtii. ytimekäs ja hersyvä kuvaelma tavoin asetu uomiin. ”Ehkä tämmöiselle realistiselle pohjautuu pariinkymmeneen ”Etelä-Afrikkalainen taitelija suomalaiselle on ollut välillä vaikea haastatteluun ja vierailuihin William Kentridge sanoi aparthei- uskoa, että tämä kaikki stressi joka Talvivaarassa. Dokumenttiteatteri diin liittyen, että hän ymmärsi jostähän liittyy, liittyy myös tarinan ja yltää yhdistämään informaation, sain vaiheessa, että yhteiskunnasta todellisuuden väliseen huomattafaktat, psykologian ja monipuoliset annettu kuva ja sen todellisuus vaan eroon.” tunteet Talvivaarasta sekä Kainuun eivät vastaa toisiaan, vaan niiden Dokumenttiteatteri lienee yksi ja Suomen talouden pelastajana kesken on ristiriita”, Leinonen oivimmista välineistä tavoittamaan että alueen turmelijana. kertoo. aiheen laajat laidat. Näytelmä ei osoittele, vaan Myöhemmin Kentridge ymtarjoilee mustaa ja valkoista faktaa märsi, että sama ristiriita on myös Talvivaara – Kainuulainen scifinäytelsekä huumoria. Samalla näytelmä muiden yhteiskuntien ydintä. mä lauantaina 25. lokakuuta klo 19.00 piirtää myös monisyisen muotoku”Talvivaara on vastaava ilmiö. Kuopion Sotkulla. Liput 15/20 euroa.

Kuopion hengailuiltamat Kuopion kampuksen hengailuiltamat on uusi ilmainen ja alkoholiton tapahtuma joka on aloittanut toimintansa aiemmin syksyllä. ”Hengailuillat tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin eri ainejärjestöistä ilman alkoholia tai baarissa käymistä. Toistaiseksi iltamia järjestetään kerran kuukaudessa, yleensä maanantaisin, joiden päivämääristä ilmoitetaan erikseen”, hengailuiltojen vetäjä ylioppilaskunnan sopojaoston puhenjohtajan Niilo Korpioksa kertoo. Iltoja järjestetään vaihtelevin teemoin ja sisällöin. Keskiössä on kuitenkin yhdessäolo ja muun muassa pelailu, ruuanlaitto ja retkeily. Lisätietoa aiheesta löytyy Wiikko Ärsykkeestä ja Facebookista nimellä ”Kuopion hengailuiltamat”, jossa voi myös esittää toiveita ja osallistua keskusteluun.

Tajuntoja laajentavaa tanssia Koripallo

Kaivattu koripalloliiga aloitti Joensuussa Katukorisliiga tuo uuden lajin opiskelijoiden saapuville. Tappiokaan ei peleissä kirvele liikaa, sillä meininki on rentoa. – Mira Heiskanen, teksti & Sanna Nykänen, kuva Katukoris saapui kampukselle. Sykettä Susirajalla –hankkeen sekä Kataja Basketin yhteistyössä toteuttama Kataja Basket Campus Serie –koripalloliiga aloitti korkeakouluopiskelijoille suunnatun toimintansa lokakuussa. Liigassa pelejä ei ole tarkoitus käydä verenmaku suussa, vaan rennolla mielellä. Idea katukorishengessä käytävästä korisliigasta lähti Kataja Basketin toiminnanjohtajalta Riku Tapiolta. ”Kataja oli mukana keväällä järjestetyssä opintotukikoriksessa ja tuolloin huomasimme, että korikselle on kysyntää opiskelijoiden keskuudessa”, Tapio toteaa. ”Ideana on, että kuka tahansa voi pelata. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa lajitaustaa tai –kokemusta. Avoin mieli on tärkein”, hän jatkaa.

”Koripalloliigan perustaminen on kokonaan uusi juttu Joensuussa. Meillä on jo sähly- sekä jalkapalloliigat, joten oli luontevaa tuoda myös koripallo lähelle opiskelijoita”, Joensuun kampuksen liikuntasuunnittelija Heli Aalto kertoo. Ensimmäisen ottelunsa pelanneen VPS-joukkueen mukaan liigan perustaminen oli hyvä asia. ”Urheilu ja liikunta saivat lähtemään mukaan”, VPS:n Antti Laukkanen toteaa. VPS ei lannistunut ensimmäisestä pelistä, joka koitui lopulta tappioksi. ”Takkiin tuli, mutta se ei haittaa. Tässähän aletaan vasta lämmetä”, Jesse Varvemaa naurahtaa. Liigan pelit pelataan kolme vastaan kolme -katukorisperiaatteella Kataja Basketin kotinäyttämöllä LähiTapiola Areenalla tiistaisin kel-

Yksin sateessa? –tanssifestari Joensuussa 2.-5. joulukuuta lataa tiskiin joukon taiteilijoiden henkilökohtaisia, sosiopoliittisia kannanottoja siihen, miten yksilö liikkuu, esiintyy, eläytyy ja toimii kun muutoksen ajat pakottavat kyseenalaistamaan kaiken. Esittävän taiteen uusia muotoja esittelevä festari tarjoaa niin kansainvälisesti merkittävien kuin paikallistenkin taiteilijoiden tuottamia esityksiä. ”Festivaalilla nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta osin perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista. Tule festivaalille kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallistumaan”, hehkuttelee taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen.

Opiskelijat grillaavat meppejä

Katukorisliigan myötä Joensuussa

rakennetaan elämyksellisyyttä lajin ympärille. lo 12.30 ja torstaisin kello 14.00 alkaen. Tämän vuoden osalta liigaan ilmoittautuminen on jo päättynyt. Uudet joukkueet voivat ilmoittautua mukaan vuoden alussa.

Opiskelijat pääsevät tenttaamaan europarlamentaarikkoja liikkuvuuden ja työllisyyden sekä nuorisotyöttömyyden tiimoilta 27. lokakuuta Eurooppasalissa Helsingissä ja tilaisuutta voi seurata livelähetyksenä netissä. Paneeliin ovat tulossa Heidi Hautala (Vihr., Greens/EFA), Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D) ja Merja Kyllönen (Vas., GUE/NGL), Petri Sarvamaa (Kok., EPP) ja Sampo Terho (PS, ECR). Panelistina nähdään myös edellisen kauden edustaja Sari Essayah (KD). Linkki lähetykseen tulee sekä SYL:n että SAMOKin verkkosivuille. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään tagilla #kuuleEU. Uljas 7 | 24. 10. 2014

23


aLOita

kunnOn sYksY

nYt sinuLLe uusi asiakas kunnOn etu - Kokeile Kunnonsalia veLOituksetta - Tutustu Kunnonsaliin 4 kk 40 € /kk - Testaa Fustra näYtetunti 25 € - Rentoudu hieronnassa aLennus -10%

alk.

40 €/kk

Liikuntakeskus www.kunnonsali.fi VIIHDEKESKUS ISOCEE Ajurinkatu 16, 70100 Kuopio

24

Uljas 2 | 21. 2. 2014

AVoinnA 24/7 KuntosAli ryhmäliiKuntA FustrA method personAl trAiner omt-FysioterApiA hierontA yritysliiKuntA solArium sAunA lisärAVinteet VeKArApArKKi

Kuopio | Ajurinkatu 16 | VArKAus | Ahlströminkatu 23 | puh. (017) 552 3322 | www.kunnonsali.fi


Väärää rahaa

Sepalus auki Eurooppaan

Saksan kiertueelta palannut Jaakko Laitinen ja Väärä raha esiintyi Pannuhuoneella kolmas lokakuuta

Viisi vuotta ja satoja keikkoja myöhemmin Jaakko Laitinen ja Väärä Raha ei näytä taipumisen merkkejä. Päinvastoin, nyt sivutiet kiertävät myös Keski-Euroopan kujilla. – Turkka Tuovinen, teksti & Petri Alanko, kuva

L

aulaja Jaakko Laitinen luotsaa vuonna 2009 perustettua kulttiyhtyettään maailman myrskyissä rohkeasti persoona edellä. Perjantaina kolmas lokakuuta he toivat tanssirytmejään kauppakadun Pannuhuoneelle, missä heitä oli vastassa baarillinen hilpeitä kuulijoita ja mukaan pakotettuja seuralaisia. Palasitte juuri Saksasta, onko tie maailmantähteyteen nyt edessä? Sepalus auki Eurooppaan, kuten kuuleman mukaan vuosia sitten vitsailitte. ”On se, ja tavallaan just se sepalus auki. Että mennee rennosti semmoisena kun on, suomalaiset liikaa miettii mitähän ne ulkolaiset meistä ajattelee.” Rempseää Balkanin iskelmää on nyt soitettu satoja keikkoja, pubeissa, festareilla ja terasseilla. Radiosoitoista rahat eivät kuitenkaan tule vaan ne on haettava ympäri Eurooppaa, jossa on olemassa kielirajat ylittävä kuulijakunta kyseiselle musiikkilajille. Suomalaiset radiokanavat eivät tunnu kuitenkaan yhtyettä löytävän? ”Talvella saattaa pankkitili näyttää aika punaista ja silloin alkaa harmittaa ettei ole ajatellut hittipotentiaalisemmin, mutta onhan se musiikki tärkein. Levy-yhtiössä niillä on ideoita miten tästä saisi paremmin radioihin, mutta kyllä me tehdään musiikki ensin.” Työtä ja aikaa uudet aluevaltaukset kuitenkin vaativat. ”Saksassa oltiin ensimmäisenä iltana tosi pienessä baarissa. Siellä oli viisi ihmistä, onneksi yksi niistä oli meidän kutsuma radiotoimittaja. Kyllähän se hirvitti mennä seuraaviin, mutta niissä oli sitten jo porukkaa. ” Levy-yhtiön pojista piittaamatta Väärä raha

tekee omanlaistaan musiikkia. Sitä kuvailemaan olisi pakko ottaa jokin sellainen termihirvitys kuin progressiivinen iskelmä. Laitinen laskee itsensä bändin ”iskelmäsiipeen” ja uusia kappaleita pitää työstää muiden kanssa ”paremmin kiinnostaviksi.” Tähän asti levyt on tehty kappaleiden ehdoilla ja yhteisymmärrys on löytynyt. Seuraavan levyn kanssa saatetaankin päätyä aivan uuteen ratkaisuun. ”Ajateltiin tehdä kaksi levyä, koska osa uusista biiseistä on iskelmää ja osa lähi-idän tanssimusaa. Niitä olisi hankala laittaa samalle levylle. Mutta voi olla, ettei tule menemään näin. ” Sepalukset Eurooppaan ovat nyt auki ja orkesteri suuntaa marraskuussa takaisin Saksaan. Yhteistyötä on tehty saksalaisen Django 3000 –yhtyeen kanssa ja yhteiskiertuekin syntyi puolivahingossa. Tiivistynyt yhteistyö käynnistyi sananmukaisesti kännissä ja läpällä. ”Me oltiin kesäkuun lopussa Arkhangelskissa katuteatterifestivaaleilla ja joka ilta meidät vietiin sellaiseen venäläistyyliseen autotalliin jatkoille, jossa oli kaljatynnyrit ja tikapuiden joka askelmalla erilaista vodkaa. Yhtenä iltana syntyi jumalaisena ilmoituksena kertosäe: ”I wanna party like a Bonaparte”, ja se sitten levisi siihen koko festivaaliporukkaan, ihan hullua huutoa. Joskus tulee tällaisia chantteja jotka sitten unohtuu, mutta pari viikkoa sen jälkeen ne saksalaiset kutsu meidät Müncheniin äänittämään sen. Se oli aika hurjaa. ” Eikä läppä siihen jäänyt. Monikansallisella levy-yhtiöllä julkaiseva Django 3000 nimesi myös levynsä fraasin mukaan: Bonaparty!

Uljas 7 | 24. 10. 2014

25


Samu Niemeläinen, Ulla Lehmusoksa, Inka Kyytinen ja Tero Sarkkinen kuvailevat Teatteri

Satamaa turvalliseksi kotisatamaksi. Siellä voi heittäytyä, kun tietää, että joku ottaa kopin.

26

Uljas 7 | 24. 10. 2014


”Okei, mää menen puoleksi vuodeksi muualle töihin, niin voit tehdä tuon tuotannon

Talkooväki

kannattelee unelmaa Talkoolaistulva yllätti rahoitusvaikeuksiin joutuneen Teatteri Sataman, mutta myös Joensuun kaupunkia toivotaan mukaan yhteishyvään. Kaupunki luultavasti hyötyisi. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

T

eatteri Satamassa taiteellinen kunnianhimo lyö kauniisti kättä yhdessä tekemisen ja oppimisen kanssa. Jokin erikoinen viehätys paikassa on. Rahoitusvaikeuksien vuoksi teatterin jatko on vaarassa, mutta teatterin väki ei epäröinyt pyytää apua. Kävi ilmi, että huhut talkoohengen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Satamalaiset kasasivat listauksen: 30 tapaa auttaa Satamaa. Siinä kehotetaan tuomaan vaikka maitopurkki kahvilaan, auttamaan mattojen pesemisessä, ryhtymään kannatusjäseneksi, vuokraamaan tilaa tai edes käymään kahvilla talkookahvilassa. Teatterin perustajat Tero Sarkkinen ja Ulla Lehmusoksa kertovat tyytyväisinä, että talkooväkeä on löytynyt. Mutta myös rahaa pitäisi löytyä. Apurahoilla saadaan tuotantoja käyntiin, mutta ne eivät pidä taloa pystyssä. ”Tuotannot maksavat ja useampaan juttuun on aina haettu rahaa. On tehty niin, että okei, mää menen puoleksi vuodeksi muualle töihin, niin voit tehdä tuon tuotannon”, Sarkkinen kuvailee teatterin toimintaa. ”Tuntuu hyvältä, kun on vaikuttanut, että tässä ajassa on talkoohenkeä aika vähän. Tämä syyskuu oli aivan uskomaton. Aloitimme tuossa pöydässä, ja meitä istui siinä viisi. Myöhemmin laskin, niin meitä oli yli sata. Rahastahan se on silti kiinni. Suhteellisen kalliit ylläpitokustannukset tässä tilassa on. Talkoovoimin loppuu päivästä tunnit”, Lehmusoksa toteaa. Rautatieasemalla olevan VR:n omistaman tilan ylläpitokustannukset ovat pienelle yhdistykselle kovat, mutta tila on toiminnan kannalta tärkeä. Talkoovoimin pyöritetyn kahvila Laiturin tuotoilla ja tilan vuokraamisella muille käyttäjille, ei teatteri ole saanut katettua kaikkia kuluja, ja tällä hetkellä varmaa on vain se,

että tilassa voidaan olla vuoden loppuun. Sataman väkeä kuunnellessa tulee tunne, että paljon menetetään jos he eivät pääse unelmiaan toteuttamaan. ”Joensuun kaupunki oli hienosti mukana Pohjoinen valo -festivaalin tukemisessa ja se on antanut avustuksia joihinkin pienprojekteihin. Alkuaikoina meillä oli myös toimistotilat kaupungilta. Mutta ei haittaisi, vaikka ottaisivat meidät suojelukseensa ja taistelisivat meidän puolestamme”, Sarkkinen toteaa. ”Tai siis taistelisi meidän kanssamme”, Lehmusoksa täsmentää. ”Kaupungin budjettiin suhteutettuna tämä ei ole kallista, mutta yhdistykselle kyllä. Klubeista ja talkookahvilasta on saatu henkemme pitimiksi”, hän jatkaa. Kun kituuttavat kunnat sorvaavat ta-

lousarvioitaan ensi vuodeksi, on nuoret helppo sivuuttaa, koska siitä syntyvät kustannukset lankeavat maksettavaksi vasta vuosien päästä. Lisäksi kauhistellaan nuorisojengejä. Pääkirjoituksissa vaaditaan holhousta ja kuria. Teatteri Sataman ajattelu lähtee siitä, että nuoret saavat tilaisuuden sitoutua, kantaa vastuuta ja hakea rajojaan turvallisessa yhteisössä. Sataman väki kuvailee sitä niin, että uskaltaa hypätä, kun tietää, että joku ottaa kiinni. On lopulta helppo laskea, että Sataman malli on se taloudellisesti kannattavampi. ”Miulla on ollut sellaisesta vaahtosammuttimen kokoisesta pikkutytöstä kiinnostus teatteria kohtaan. Seiskaluokalla ilmaisutaidon opettaja vei katsomaan Sataman esitystä ja saatiin esite Sataman kesäleiristä. Lähdin sinne ja innostuin. Täällä on semmoinen tietynlainen tunnelma ja ilmapiiri, hyväksyntä ja yhteisöllisyys”, Inka Kyytinen, yksi satamalaisista kuvailee. ”Ehkä suurin anti, mitä on saanut

Taidetta ja kahvia Teatteri Satama on 13-17 –vuotiaille suunnattu teatteri. Sen tarkoitus on ”luoda nuorille turvalliset ja inspiroivat puitteet ilmaista itseään teatteritaiteen keinoin ja antaa eväitä kohti aikuisuutta yhteisöllisen taideharrastuksen parissa.” Satama toimii tällä hetkellä Joensuun rautatieasemalla sijaitsevassa puutalossa (Itäranta 10). Tilassa toimii myös talkookahvila Laituri. Tilaa on mahdollista vuokrata omaa tapahtumaan sa varten ja toimistotilaakin voi sieltä kysellä. Satama on perustettu vuonna 2008. Satama netissä: teatterisatama.net

Satamalta on rohkeus ja omien rajojen kokeileminen. Se oli ennen aika heikkoa. Ja tämä on semmoinen kotisatama. Helppo on ollut tutustua täällä uusiin ihmisiin”, hän jatkaa. ”Miun tarina on se, että tapasin Ullan kun se oli ohjaamassa jotain ja tuli semmoinen fiilis, että haluan tuonne. Tänne hyväksyttiin juuri sellaisena kuin oon. Täällä on saanut rohkeutta ilmaista itseään ja paljon esiintymiskokemusta. Se auttaa myös muualla”, toinen satamalainen Samu Niemeläinen kertoo. Satamassa hautuu monta unelmaa , eikä

haastattelusta meinaa tulla loppua kun Sarkkinen listaa suunnittelun eri vaiheissa olevia haaveita, projekteja ja tuotantoja. Hän toteaa, että heillä on tapana puhua kaikki unelmansa julki. ”Voi vaikka tulla joku Inka, joka tahtoo mukaan ja toimittaja, joka haluaa tehdä siitä jutun. Se on se niistä unelmista puhumisen idea”, Lehmusoksa sanoo. ”No se, että joko tämä tai joku toinen tila olisi mahdollinen. Sitten, että tulisi paljon visionäärisiä, innokkaita ohjaajia, jotka osaisivat olla nuorten kanssa.

Ja että tulisi esityksiä, joita tekijät itse rakastaisivat ja yleisö saisi jotain. Se, että laittaa itsensä peliin herättää jotain katsojassakin”, hän listaa unelmia. ”Ja se vaatii sen, että on paikka, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi. Silloin voi ilmaista itseään. Katsomoonkin välittyy jotain kokonaisvaltaista ja vilpitöntä”, Sarkkinen lisää. Satamaan on helppo tulla, ja sinne onkin vain kävelty ovesta sisään ja oltu mukana. Kun mukana on hyvä olla, on helppo myös heitellä ideoita. Niin sai alkunsa esimerkiksi Dokkari-klubi, joka pyöri Satamalla lokakuun ajan. Paikalle kannettiin videotykki ja katsottiin porukalla Docventures-dokumentteja. Aikuisia on läsnä ohjaamassa, auttamassa ja tekemässä, mutta teatterin väki korostaa kerta toisensa jälkeen kuinka toiminta lähtee nuorista itsestään. Se on myös tärkein syy siihen, miksi Sataman taide sykähdyttää. Yhtä elämänsä kuohuvimmista ja intensiivisimmistä vaiheista elävät ihmiset saavat tilaa ja rohkaisua kokemuksensa ilmaisemiseen. Pelkät seinät eivät siihen riitä, mutta siihen tarvitaan seinät. Uljas 7 | 24. 10. 2014

27


28

Uljas 7 | 24. 10. 2014


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Ainejärjestö: kehitä toimintaasi, luo uutta tai lyö hynttyyt yhteen muiden kanssa ISYY:n ainejärjestökilpailussa! Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ainejärjestökilpailussa 14.10.–30.11. on tänä vuonna teemana kiusaamisen vastaisuus. Kilpailussa kannustetaan ainejärjestöjä kehittämään toimintaansa, luomaan uusia tapahtumia tai yhdistämään useamman ainejärjestön voimat jäsenistöjen hyväksi. Osallistujat saavat itse päättää, kuinka kilpailun teema huomioidaan suunnitellussa toiminnassa. Ainejärjestökilpailuun voivat osallistua kaikki ItäSuomen yliopiston ainejärjestöt. Osallistujien tulee täyttää ISYY:n verkkosivuilta löytyvä projektisuunnitelmapohja ja yhteystietolomake sekä palauttaa nämä 30.11. klo 12 mennessä sähköisesti osoitteeseen rai@isyy.fi tai paperisena johonkin ISYY:n kampustoimistoista. Kilpailutöissä arvioidaan muun muassa jäsenistön

osallistamista sekä kilpailutyön innovatiivisuutta, hyödyllisyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta. Kilpailussa palkitaan kolme parhaiten kiusaamisen vastaisuuden toiminnassaan huomioivaa ja toimintaansa kehittävää ainejärjestöä. Voittajat valitaan marraskuun lopussa ja heille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Lue lisää: http://isyy.fi/blog/2014/10/20/kilpailukutsuisyyn-ainejarjestokilpailu-2014/ Lisätietoja: Antti Saarelainen, ISYY:n Joensuun kampuspuheenjohtaja, kampuspj.joensuu@ isyy.fi, p. 050 535 3326

Kaikki kampukset 3.11.–7.11. Hymy- ja valitusviikot 7.11. Nenäpäivä 8.11. ISYY:n edustajiston kokous Joensuussa Joensuu: 24.10. ESN Joensuu International Dinner at 6 pm, Metria lobby 31.10. hakuaika ISYY:n Joensuun kampuksen liikuntaohjaajaksi päättyy 31.10. Sykettä-retki Petkeljärvelle 31.10. ESN Joensuu Halloween Party 9.11. ESN Joensuu goes to Pirates of the Baltic Sea Cruise Kuopio: 25.10. OPKOlla lähetit Seija ja Hannu Hyvärinen aiheesta Lahjaksi olette

saaneet - lahjaksi antakaa klo 18 27.10. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli 30.10. Hyvät Kuvat: Isänsä Poika klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 6.11. Hyvät Kuvat: Only lovers left alive klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 9.–11.11. ESN Finland: Pirates of the Baltic Sea cruise (to Stockholm) 13.11. Hyvät Kuvat: A late quartet klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 20.11. Hyvät Kuvat: Tuuli nousee klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko Savonlinna: 23.10. Pedaryn kulttuurimatka 4.11. Olavinkadun appro

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: soko@isyy.fi. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna.

Oppiaineeni tekee päätöksiä eikä välitä opiskelijoiden mielipiteestä. Opintoja suunnittelevissa työryhmissä ei ole yhtään opiskelijaa. Onko tämä oikein? Suomessa yliopisto-opiskelijoilla on lakiin kirjattu oikeus osallistua tiettyihin yliopiston lakisääteisiin toimielimiin. Yliopiston ylimmissä hallintoelimissä, kuten yliopistokollegiossa, hallituksessa ja tiedekuntaneuvostoissa, kolmasosa jäsenistä on opiskelijoita. Lisäksi opiskelijajäseniä on kaikissa muissakin lakisääteisissä toimielimissä, kuten muutoksenhakulautakunnassa ja opintotukilautakunnassa. Opetusta antavien yksiköiden osalta laissa, tai Itä-Suomen yliopistossa, ei ole määritelty mitään toimielimiä. Tiedekunnat, osastot ja laitokset saavat itse määritellä miten organisoivat toimintansa tiedekuntaneuvoston alapuolella. Mikäli ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka yksikössä on toimielin, jossa käsitellään mitään opiskelijoiKoivaara kertoo opiskelijan oikeukden asemaan vaikuttavaa asiaa, kuulusi siinä olla mukana sista ja velvollisuuksista opiskelijajäsen(iä). Opiskelijajäsenten valinta kuuluu yliopistolain mukaan ylioppilaskunnalle, mutta oppiainetasolla päätösvalta opiskelijajäsenten valinnasta on delegoitu suoraan ainejärjestöille. Kaikkiin opetusta antaviin yksiköihin ei ole perustettu mitään virallista monijäsenistä hallintoelintä, jossa opiskelijat olisivat mukana. Kuitenkin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan: ”Valmisteltaessa opiskelijoiden asemaan vaikuttavia päätöksiä on opiskelijoita kuultava tarkoituksenmukaisella tavalla”. Eli jos oppiainetasolla on tehty päätös ilman toimielintä, tulee esimerkiksi ainejärjestöä kuulla ennen päätöksen tekoa. Jos oma oppiaineenne tekee päätöksiä kuulematta opiskelijoita, niin asiasta voi huomauttaa oppiaineenjohtajalle tai viedä asian tiedekuntaneuvostoon. Yliopiston sisäiset valituskanavat eivät välttämättä aina auta ja silloin voi tarvittaessa tehdä myös hallintokantelun hallinto-oikeuteen.

ISYY:n lihalla

Häirinnän kohteeksi joutuneiden tuki ja turva ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on toinen ISYY:n häirintäyhdyshenkilöistä Hannele Mirola ISYY:ssä työskentelee kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä, jos kokee häirintää, ahdistelua, syrjintää, kiusaamista tai epätasa-arvoista kohtelua yliopistoyhteisössä. – Häirintäyhdyshenkilö auttaa löytämään keinot, joilla häiritsevä toiminta saadaan loppumaan. Jokaisella on oikeus puolustaa itseään epäasiallista kohtelua vastaan ja saada tähän tarvittaessa apua, Hannele kertoo. Häirintäyhdyshenkilöille voi soittaa, laittaa sähköpostia tai heitä voi käydä tapaamassa henkilökohtaisesti. ISYY:n härintäyhdyshenkilöt: Mikko Aaltonen, Kuopion kampuksen edunvalvontasihteeri, p. 044 576 8414, koso@isyy.fi Hannele Mirola, Joensuun kampuksen toimistosihteeri, p. 050 341 6346, toimisto.joensuu@isyy.fi

Hannele Mirola Kuka: Hannele Mirola Mitä: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toinen häirintäyhdyshenkilö ja ISYY:n Joensuun kampuksen toimistosihteeri Missä: Joensuun kampuksella, mutta myös muilla kampuksilla opiskelevat voivat olla yhteydessä härintäyhdyshenkilöön.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen. Uljas Uljas 7 |124. | 24.10.1. 2014

29


Kerta-annos

ARISTOTELES JA KOHTUUDEN MERKITYS

A

ristoteles on länsimaisen filosofian vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita, jonka hyve-etiikka säilyi vuosatojen ajan siveysajattelun kulmakivenä. Hyve-etiikan mukaan ihminen on onnellinen ja saavuttaa tavoittelemansa päämäärät parhaiten toimiessaan kohtuullisesti. Oikea toimintapa löytyy seuraamalla hyveen kultaista keskitietä. Olennaista on välttää äärimmäisyyksiä ja rakentaa saatavilla olevista elämänaineksista mahdollisimman tasapainoinen lopputulos. Kohtuus on Aristoteleen mukaan yksilöllinen asia, jonka saavuttamiseksi erilaisten ihmisten on toimittava eri tavoin. Esimerkkinä voidaan käyttää ruuan syömistä. Syödäkseen kohtuullisesti kotona kirjakääröjä lukevan Platonin on nautittava erilaista ruokaa kuin antiikin kreikkalaisen painijan, joka käyttää päivänsä voimaharjoitteluun. Molemmat tähtäävät kohtuuteen, mutta joutuvat käyttämään erilaisia keinoja saavuttaakseen päämääränsä. Aristoteleelle kohtuus on tilannesidonnaista. Ei ole aukottomia toimintaohjeita, joita voisi soveltaa kaikissa tilanteissa. Myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on pohdittava tilannekohtaisesti, kuinka äärimmäiset toimintatavat voidaan välttää. Toisaalta Aristoteleen mukaan on olemassa toimintatapoja, joita ei voi ikinä suorittaa hyveellisesti. Kukaan ei toimi oikein, vaikka pettäisi, murhaisi ja pahoinpitelisi muita ihmisiä vain kohtuullisesti. Aristoteleen oppi haastaa länsimaailmaa

Sanna Hukkanen | Korpi

hallitsevan klassisen liberalismin arvokäsityksen. Liberalismin mukaan kullakin on vapaus toimia haluamalla tavalla, kunhan ei vahingoita muita. Näin ollen myös äärimmäisyyksien ja kohtuuttomuuden harjoittamiseen on oikeus, mikäli toimista ei ole haittaa muille. Liberalismi asettaa eettiselle toiminnalle vähimmäisvaatimuksen ja antaa kullekin vapauden määritellä yksilöllisesti, mistä oman onnensa löytää. Ehkä liberaali ajattelutapa on vaikuttanut siihen, että aikamme ihmisiä luonnehtii vaikeus löytää hyvän elämän suuntaviivoja ja tunnistaa kohtuutta. Jo antiikin filosofit huomioivat, että yhteiskunnallinen asema ei paljasta, kykeneekö ihminen tähän vai ei. Kärjistetysti sanottuna, yritysmaailmassa ylisuuria bonuksia haaliva yritysjohtaja voi olla yhtä heikko tunnistamaan kohtuutta kuin katuojassa makaava juopunut. Molemmat ovat Aristoteleen mukaan paheellisia, sillä kumpikaan ei tunnista hyveen kultaista keskitietä. Näyttää siltä, että Aristoteleen etiikka voi tarjota liberaalia ajattelua paremmat lähtökohdat rationaalisen elämänsuunnitelman rakentamiseen. Tällöin kohtuus osoittaa hyvän elämän suunnan. Kohtuuton voi haalia pikavoittoja, nautintoja ja etuisuuksia, hyveellistä helpommin. Elämän kokonaisuuden kannalta kohtuullisesti käyttäytyvä on kuitenkin paheellista onnellisempi ja tasapainoisempi ihminen. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

1

Minkä elokuvasarjan ensimmäinen osa on vuodelta 1978 – se parhain, josta tuli valtaisa menestys? Miesosissa mm. Elät vain kahdesti-leffassa Ernest Stavro Blofelfeldia esittänyt brittinäyttelijä. Merkittävässä roolissa myös halpa William Shatner-naamari! Naispääosan esittäjän debyytti, joka leimasi hänet vuosiksi. Hänen äitinsä oli hieman samankaltaisessa roolissa eräässä klassikossa vuonna 1960. Budjetti oli siinä 400 000 dollaria, ja se kuvattiin kuta kuin kolmessa viikossa. Muistetaan erityisen tarttuvasta teemamusiikista, jonka ohjaaja itse sävelsi ja soitti; ja kuultiinhan siinä itse Blue Öyster Cultin (Don´t Fear) The Reaper. Elokuva sijoittuu lokakuun viimeiseen päivään. 1) Perjantai 13. päivä. X) Kun tuntematon soittaa. 2) Halloween.

2

Mikä kaupunki on saanut nimensä pohjoisafrikkalaisen kristityn mukaan, joka oli Rooman legioonan komentaja joka kieltäytyi surmaamasta kristittyjä? Tästä hyvästä keisari Maximianus teloittaa pätkäytti hänet legioonansa kanssa. Nykyisin hän on katolisen kirkon ja koptien pyhimys. Suurin osa asukkaista puhuu saksaa, italian ollessa toiseksi tärkein kieli – portugalia seitsemisen prosenttia. Järjesti kaksi isompaa urheilutapahtumaa 1920- ja 1940-luvuilla. Myös turistikaupunki, joka on ollut erityisesti talviloma-jetset-populan suosiossa. Mainitaan yhden hitin ihmeen Peter Sarstedtin vuoden 1969 kappaleessa Where Do You Go To My Lovely: ”And when the snow falls you´re found in _______ with the others of the jet-set. And you sip your Napoleon brandy….” 1) Sankt Gallen. X) St. Moritz. 2) Chamonix.

3

Mikä George Goethalsin loppuunsaattama rakennelma palautettiin 31. joulukuuta 1999, siinä 120 vuotta projektin aloittamisesta? Sen osia ovat mm. Miraflores, Pedro Miguel, Gaillardin leikkaus ja Gatún. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1534, jolloin keisari Kaarle V määräsi etsittäväksi erästä reittiä. Vuosina 1788-1793 Alessandro Malaspina linjasi sen ensimmäiseksi suunnitellun reitin. 1800-luvun loppupuolella eräs valtio aloitti rakennustyöt, ja yli 20000 ihmistä kuoli noin yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 1903 toinen valtio osti projektin, ja sen johtoon nimitettiin eversti Goethals diktaattorisin oikeuksin. Hän ilmoitti suoraan, että lakkolaiset tullaan ampumaan. Rakennelma valmistui 1913 noin viidentuhannen ruumiin jälkeen. 1) Panaman kanava. X) Pan-American Highway. 2) Union-Central Pacific rautatie..

4

Mikä pikku moka – tahallinen tai tahaton – Michelangelolle sattui Daavid-patsaassa; siis mikä asiavirhe siinä on? Eräs lääkäri otti asian esille vuonna 1971. Michelangelon vitsi tai poliittinen korrektius suhteessa katoliseen kirkkoon. Kuitenkin virhe on sopusoinnussa renessanssin taiteen ihmiskuvauksen kanssa, varsinkin raamatullisten hahmojen suhteen. 1) Kivekset puuttuvat. X) Pää on liian suuri suhteessa muuhun kehoon. 2) Jos kyseessä on se Daavid, joka kolasi Goljatin, niin hänen pitäisi olla ympärileikattu.

5

Mikä tanssi mainitaan sekä Procol Harumin kappaleessa Whiter Shade of Pale että Queenin Bohemian Rhapsodyssa? Alkuaan kotoisin Iberian niemimaalta, jota säestetään kitaroin, kastanjetein ja käsin. ”We skipped the light…….. / Scaramouch, scaramouch will you do the…….” 1) Fandango. X) Bolero. 2) Paso Doble.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 7 | 24. 10. 2014

Oikeat vastakset sivulla 32


s-

n i-

i n

n

ela o-

n

n-

Uljas 7 | 24. 10. 2014

31


Sinä voit pelastaa elämän.

KAIKKI KIVESTÄ

Tervetuloa verenluovutukseen:

- ja vähän ylikin

• Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 • Joensuu, ke 12.11. klo 13–18, Joensuun pääkirjasto/Muikkusali, Koskikatu 25 • Savonlinna, ke 19.11. klo 13–18, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7

Petteri Summasen hulvaton veijarikomedia kansalliskirjailija Aleksis Kiven teoksista ja hauskemmasta elämästä Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä. Kutkuttaa nauruhermoja takuuvarmasti!

• • • • •

Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Verenluovutustilaisuuksien kalenteri veripalvelu.fi Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus! 

MUISTA viime hetken -tarjous opiskelijoille. www.kuopionkaupunginteatteri.fi Palvelunumero 0600 96100(1,98e/min+pvm) www.facebook.com/kuopionkaupunginteatteri

Nautimme päivittäin tuotteita, jotka on viljelty toisella puolella maapalloa. Reiluilla valinnoilla autat kehitysmaiden viljelijöitä rakentamaan perheelleen parempaa elämää. Valitse Reilun kaupan tuote ja muuta maailmaa ostos kerrallaan. Reilun kaupan viikko

20.–26.10.2014 www.reilujoensuu.fi

32

Uljas 7 | 24. 10. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 2 1

Uljas 7/2014  
Uljas 7/2014  
Advertisement