Page 1

2014

3

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Teatterin johtaja Perseet on aika hilata ylös penkistä » 6-7 Onko opiskelijapalaute kelvollinen laadun mittari » 10-11


Alku

”Menee hulinaksi jos aletaan toimia vakaumuksen mukaan.

Kevät tuli

Sisällys | Herkkää on

Pääkirjoitus | Uljas linja

4-5 6-7 12-13 T 11-13 14-15 18-19

Tuntemisen riemut

UEF:n rehtorien kausi päättyy. Rehtori Perttu Vartiainen panttaa vielä tietoa jatkoaikeistaan. Akateeminen rehtori valitaan vasta kun varsinainen on valittu.

ISYY:n Edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kritisoi kovasanaisesti hallituksen suunnitelmaa aloituspaikkojen lisäämisestä. Sillä ei hakijasumaa pureta.

Kampusviljelmien rönsyt leviävät jo Joensuusta Kuopioon. Enää tarvitaan sopiva paikka viljelmille, kaikki muu on hallussa

Viidennes ihmisistä on erityisherkkiä, mutta yhteiskunta ei herkkyyttä osaa arvostaa. Hektinen kilpailuyhteiskunta laittaa monet koville, mtta erityisherkille se on erityisen tukalaa.

Tiedon jano tietokirjallisuustapahtuma tarjoilee eväitä tietokirjailijaksi haluaville ja tietoa janoaville. Perinteisten kirjailijahaastattelujen lisäksi tarjolla on monenlaisia työpajoja. Kirjailijavieraana on muun muassa Timo Harakka.

Vaihtarit ja suomalaiset opiskelijat eivät kohtaa, vaikka kumpikin ryhmä tuntuisi sitä toivovan. Lähdimme etsimään pullonkaulaa.

Humoro nigra | Petteri Taalas pohtii rehtoria akatemian ulkopuolelta. Uljas tietää. Ananas tulee! Ja entistä vahvempana kirvelevän akateemisen rehtorikilvan tappion jälkeen. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi

ieto on tunnetusti kriisissä. Ihmisen kyky herätä tuntemaan tunteita informaation suhteen puolestaan ei ole. Ukrainan kriisi on jälleen osoittanut iskuvalmiutemme kunnon paniikkiin yhtymiseen. En ota kantaa varsinaiseen tilanteeseen, mutta kun tänään Gustaf Haglund totesi YLE:n haastattelussa, että ”Eivät ne tänne uskalla tulla. Ne tietävät, että täällä tulee turpiin”, niin ryssäsymboli sai taas lunastuksensa. Kansa tuntee tunteita ja Gustav iskee vanhan populismin suonta. Samaan aikaan naapurissa ruotsalaiset näkevät venäjänkuvia ja käyttävät tilanteen kiiman täysmilitarisoidakseen Gotlannin, koska kai hekin nyt osansa saavat siinä missä Ukraina. Tieto jää vauhdin jalkoihin, uskon riemut tulevat, ja lehdistö heilahtaa jokaiseen henkäykseen. Koska median murros. Kuopiossa käynnistyy uusi tietokirjallisuustapahtuma maaliskuun lopulla. Paneeleiden ja kirjailijaesittelyiden lisäksi Tiedon janolla on tavoite aktivoida tiedonkuluttajasta tiedontuottajaksi. Tapahtuma on osa suurempaa hanketta, johon kuuluu lukuisan kustantajajoukon lisäksi opettajaliittoja sekä poliittisia toimijoita. Tavoite on vahvistaa oppivaa yhteiskuntaa, ihmisten kykyä vastata murrosvaiheen haasteisiin ja hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Päästä yli öyhöttämisestä, jota harrastetaan poteroissa eri laidoilla. 19. maaliskuuta vietettiin 170:nettä kertaa suomalaisen tasa-arvon uranuurtajan Minna Canthin syntymäpäivää. Paitsi lankakauppias Canth oli myös näytelmäkirjailija ja maamme ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen. Aktiivinen toimija keräsi salonkiinsa näkemystä, intellektuelleja ja ajattelijoita. Milloin pyöriteltiin spiritismin aiheita, milloin työväenaatetta ja naiskysymystä, toisinaan agendalla oli raittius- ja rauhanaate, tai darwinismi sekä sielutiede. Mutta ytimessä oli se ajattelu, jano, tiedonhankinta ja sen suodattaminen. Pyrkimys edes yrittää ymmärtää lankakauppaa laajemmalle. Lehden sivulla on juttu sananvapauden mukanaan tuomasta vastuusta. Ajatus on paljolti sama kuin Leena Sharman tuoreessa kirjassa Ne - kohtaamisia perus-Suomessa (2014). Toivottavasti pian on taas vuoro nähdä koko ihminen typistettyjen karikatyyrien sijaan. Siihen päästään opiskelemalla ja ajattelemalla. Brändätään vähemmän, ollaan ja eksytään enemmän, janotaan tietoa ja innostavia keskusteluja.

”Pyrkimys edes yrittää ymmärtää lankakauppaa laajemmalle.

Kansikuva

Joona Sipi

2

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Uljas 3 | 21. 3. 2014

3


Pitäisikö luennoilla olla paremmat mahdollisuudet työskennellä seisaaltaan? Tekijät: Patrick Raivio, Anna-Maria Tenhu & Raisa Savolainen

Kuopio Aaro Kujanen sosiologia, 4 vsk - Seisomapaikat on erittäin hyvä idea. Pari tuntia putkeen seisominen on myrkkyä selälle. Ajoittain tuleekin selkäongelmien kanssa painittua. Jos seisomapaikkoja tulee saleihin niin todennäköisesti tulisin niitä käyttämään. Sanni Mari Käärmelahti ympäristötieteet, 1 vsk - Ainakin ois kiva kokeilla miten seisominen vaikuttaa. Ehkä se lisää aktiivisuutta luennolla ja parantaa keskittymistä. Istuminen on niin passiivista.

Joensuu Laura Kiuru kasvatustiede - Mielestäni ei, sillä luennolla istuminenkin on toisinaan riittävän työlästä.

Karri Soppi sosiologia - Kaikkeahan voi kokeilla, mutta itse en tarvitse tällaista mahdollisuutta.

Savonlinna Elena Silverang kasvatustieteet, 3 vsk. - Jos on neljän tunnin luentoja, niin ehdottomasti! Ei ilman seisomapöytiä tule mieleen seistä. Kokeilupöydät voitaisiin sijoittaa esim. luentosaliin B308. Jos niistä tykättäisiin, niin sitten lisää. Taloudellisesti vaivaton vaihtoehto olisi kyllä pienet jumpille pyhitetyt tauot. Jonna Pakarinen kotitaloustiede, 6 vsk. - No, miksipä ei. Joo, saisi veren kiertämään, kyllä seisoisin ainakin joskus. Mutta seisomapaikat varmaankin sijoitettaisiin luentosalin taakse, jolloin menettäisin vakiopaikkani istua salin takarivissä.

4

Uljas 3 | 21. 3. 2014

”Keittiössä henkilökunnalla on luonnollisesti kuulosuojaimet, mutta ruokalan melua on vain pakko sietää

”Paras ehdokas kyllä hilautuu esiin myös ilman äänestyksiä.

Rehtorikilpa käynnistymässä?

UEF urut | Käytäntöä

Opettajat ja opiskelijat huolissaan vapaakauppasopimuksesta Koulutus on suljettava kokonaan Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) ulkopuolelle, vaativat eurooppalaiset opiskelijoiden ja opettajien järjestöt. Euroopan komission lupailema julkisen koulutuksen jättäminen sopimuksen ulkopuolelle ei järjestöjen mukaan riitä. Järjestöjen huoli liittyy muuallakin usein esitettyyn huoleen siitä, että vapaakauppasopimus siirtäisi valtioiden itsemääräämisoikeutta erityiselle välimiesoikeudelle, joka ratkoisi riitoja. ”Ehdotetut rajoitukset koulutuksen sisällyttämiselle sopimukseen ovat hyvin heikot ja yksityinen koulutus saatetaan sisällyttää siihen. Raja yksityisen ja julkisen koulutuksen välillä hämärtyy, joten vain julkisen koulutuksen rajaaminen ulos ei välttämättä riitä”, yli 30 miljoonaa opettajaa edustavan Education internationalin (EI) pääsihteeri Fred van Leeuwen toteaa. Eurooppalaisten ylioppilaskuntien liiton

ESU:n hallituksen jäsen Maroš Korman on samoilla linjoilla. ”Ilman tehokasta suojausta ja rajaamista ulos sopimuksesta koulutussektoriin voisi kohdistua entistä kovempia kaupallistamisen ja yksityistämisen paineita”, hän toteaa. Eurooppalaisia järjestöjä huolestuttaa amerikkalaisten yksityisten koulutusyritysten mahdollinen maihinnousu Eurooppaan. Vapaakauppasopimus toisi niille oikeuden haastaa maita välimiesoikeuteen kaikesta niiden voittoihin vaikuttavasta sääntelystä. Sopimusluonnosta ei ole julkaistu, eikä neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta käydä avoimesti. Käytännössä Euroopan komissio neuvottelee sopimuksen valmiiksi USA:n kanssa, jonka jälkeen Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti joko hyväksyvät tai hylkäävät sen. Pasi Huttunen

Carelia-ravintolan meluratkaisut ristiriitaisia Joensuun Carelian opiskelijaravintolan melutason on todettu nousevan ruuhka-aikaan yli 80 desibeliin eli kuuloa vaurioittavalle tasolle. Toimenpiteisiin ollaan ryhtymässä, mutta ratkaisuja ei vielä ole esiteltäväksi. Ravintolaesimies Juha-Pekka Pirhonen on huolissaan jo melun vaikutuksista myös työntekijöihin. ”Keittiössä henkilökunnalla on luonnollisesti kuulosuojaimet, mutta ruokalan melua on vain pakko sietää. Äänieristystä voisi lisätä ja päivittää tiloja muutenkin tälle vuosituhannelle”, Pirhonen ehdottaa. Pirhosen mielestä Carelian melutasoa ei ratkaista pelkällä äänieristyksellä, vaan tarvitaan kipeästi myös lisää tilaa. Hänen mukaansa Carelia-ravintolan tilat on alun perin suunniteltu vain 300- 500 ruokailijalle, kun nyt kävijämäärät ovat jo kolminkertaistuneet. Pirhosen mukaan ratkaisun avaimet ovat Yliopistokiinteistöillä. Yliopistokiinteistöjen kanta on ristiriitainen. Toisaalla haaveillaan laajentamista ja toisaalla torpataan suunnitelmat säästösyistä. Suomen Yliopistokiinteistöjen edustaja Markku Saravo maalailee lisätilaa rakentamalla esimerkiksi lasi-

tettu terassi Yliopistokadun suuntaan varauloskäynnin kohdalle. Samaan hengenvetoon Yliopistokiinteistön kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula tyrmää suunnitelmat sopimattomina nykyiseen säästölinjaan. ”Carelian rakennus on valmistunut vuonna 1985 ja viime vuonna keskimääräinen myyntimäärä on reilu 700 annosta päivässä. Asiakaspaikkoja ei ole tullut lisää, mutta lounasaikaa on jatkettu kello 17 saakka”, Harjula kertoo. Harjula myöntää meluongelman. Hänen mielestään ravintolatoiminta on kuitenkin tilasta huolimatta jouhevaa. Hänen mukaansa jonotusajat eivät ole poikkeavan pitkät, eikä ravintolakapasiteettia tule mitoittaa ruuhkahuipun mukaan. Hän ei myöskään usko, että ravintolan tilojen laajentaminen toisi muutosta nykyisten tilojen akustiikkaan. ”Tulemme tekemään tarvittavia korjaustoimenpiteitä melutason laskemiseksi siedettävälle tasolle. Ravintolapalvelujen tuottajan kanssa on myös mietitty ratkaisuja kassa-asioinnin nopeuttamiseksi.” Anna-Maria Tenhu

UEF etsii käytännön osaajia UEF tiivistää jatkossa siteitään elinkeinoelämään myös henkilöstörekrytoinnilla. Uusi hallintojohtosääntö mahdollistaa niin sanottujen Professor of Practice –tehtävien perustamisen, joihin palkataan yritysmaailmassa ansioituneita. Käytännön professorien tehtävät ovat aina määräaikaisia ja niiden kelpoisuusvaatimukset ovat löyhemmät kuin varsinaisilla professuureilla.

”Tutkimuksesta syntyvän elinkeinotoiminnan edistäminen on myös yliopiston etu. Lisäämällä alueen houkuttelevuutta se kasvattaa myös yliopiston houkuttelevuutta”, akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen sanoo. Esimerkiksi Aalto yliopisto on palkannut Sixten Korkmanin Professor of Practice –tehtävään. Pasi Huttunen

Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen on toiminut rehtorina jo vuodesta 1998, jolloin hänet valittiin Joensuun yliopiston rehtoriksi. Hän siirtyi yliopistojen yhdistyessä suoraan Itä-Suomen yliopiston rehtoriksi.

Itä-Suomen yliopiston rehtorien toimikausi päättyy tänä vuonna. Nykyinen rehtori Perttu Vartiainen panttaa vielä jatkoaikeitaan ja lupaa kertoa vasta yliopiston hallituksen aprillipäivän kokouksen jälkeen suunnitelmistaan. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Itä-Suomen yliopiston johdossa saattaa olla pian luvassa merkittäviä muutoksia, kun rehtori Perttu Vartiaisen viisivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Myös akateemisen rehtori Jukka Mönkkösen määräaikainen tehtävä päättyy samaan aikaan. Vielä ei ole selvillä, jatkavatko he tehtävissään myös määräajan päättymisen jälkeen. Akateeminen rehtori valitaan sitten, kun varsinainen rehtori on valittu. Perttu Vartiainen on toiminut rehtorina yhtäjaksoisesti melkein 16 vuotta. Vuonna 1953 syntynyt Vartiainen aloitti tehtävässään vuonna 1998, jolloin laitos oli vielä Joensuun yliopisto. Yliopiston rehtoreille ei ole varsinaisesti määritelty

eläkeikää. Vartiainen painottaa, ettei suostu kommentoimaan omaa jatkoaan ennen kuin rehtorin tehtävä on julistettu hakuun. ”Pidän hyvänä jos hallitus pääsee ensimmäinen huhtikuuta pidettävän kokouksen jälkeen julistamaan tehtävänhaun. Sen jälkeen minä kerron asiasta oman kantani. Toki olen käynyt hallituksen kanssa taustakeskusteluja, mutta ymmärtääkseni hallituksen jäsenetkään eivät ennen kokousta kerro asiasta mitään”, Vartiainen toteaa. Uusien rehtorien valinnasta päättää yliopiston hallitus. Petteri Taalaksen, hallituksen puheenjohtajan, mukaan uusi yliopiston keulakuva valitaan ensi

kesäkuussa. ”Tehtävään on avoin haku ja hallitus haastattelee hakijaehdokkaat sekä lähettää heidät mahdollisiin psykologisiin testeihin. Kun tiedot ovat kasassa, päätämme valinnasta kesäkuun kokouksessamme”, Taalas kertoo. Hallitus voi tarvittaessa äänestää, jos yksimielisyyttä valinnasta ei synny. Äänestämään voidaan joutua myös siinä tapauksessa, jos vastakkain on useita erittäin hyviä ehdokkaita. ”Viime kierroksella olimme yksimielisiä siitä, ketkä olivat parhaita hakijoita joten asiasta ei tarvinnut äänestää ja se on epäilykseni nytkin. Paras ehdokas kyllä hilautuu esiin myös ilman äänestyksiä”, Taalas arvioi. Yliopiston rehtorilta odotetaan vahvaa tulosjohtamista ja laitoksen menestys painaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Myös kansainvälinen osaaminen ja yhteistyö ovat johtotehtävissä tärkeitä. ”Yliopisto kilpailee koko ajan hyvistä opiskelijoista ja professoreista sekä ulkopuolisesta rahoituksesta. Laitoksen niin

sanottu tuloskunto on keskeinen asia. Rehtoriksi hakevalla täytyy olla sopiva tausta ja näyttöjä siitä, että hän kykenee tulosjohtamista tekemään.” Rehtori ei kuitenkaan johda pelkillä taloustaidoilla, sillä myös yliopiston sielunmaailman tunteminen on tärkeää. Rehtori on julkikuvan kannalta merkityksellinen ja sidosryhmäsuhteissa täytyy menestyä. ”Kyllä rehtori voi periaatteessa tulla myös yliopistomaailman ulkopuolelta. Ei tässä ole mitään tiukkoja reunaehtoja sen suhteen”, Taalas sanoo.

1

Uutinen #

Gallup

Kampustunteita

Uljas 3 | 21. 3. 2014

5


Kampus

”Kysyntää on selkeästi enemmän kuin korkeakoulupaikkoja on tarjolla.

Työuria halutaan pidentää alkupäästä alentamalla korkeakouluopintojen aloitusikää. Päämääränä on saada tutkinnon suorittanut mahdollisimman nuorena työelämään. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Uutinen #

2

Kuopion korkeakoululiikunnan suunnitteli-

ja Saara Hanhela vetää Perseet ylös penkistä –kampanjaa yhdessä ISYY:n Matias Vainion kanssa. Kampanja sai alkunsa hammaslääketieteen opiskelijoilta tulleesta ideasta.

diabetesta, metabolista oireyhtymää sekä sydän- ja verisuonitauteja. Listan mukaan suomalaiset aikuiset viettävät lähes 80 prosenttia valveillaoloajastaan pääasiassa istuen. Pasi Huttunen

Rytmihäiriköt 1 – Cuptori 0

Liikuntatuutorit taas haussa ISYY hakee liikuntatuutoreita kaikille kolmelle kampukselle. Liikuntatuutoriksi voi hakea kuka tahansa opiskelija, mikään huippu-urheilija ei tarvitse olla. Tehtävään luvataan myös koulutus. Liikuntatuutoreiden tehtävänä on lähinnä tehdä opiskelijoille tutuksi liikuntatarjontaa ja rohkaista liikkumaan. ”Liikuntatuutoroinnin tavoitteena on saavuttaa myös terveytensä kannalta riittämättö-

mästi liikkuvia opiskelijoita myönteisessä ilmapiirissä toiminnallisin ja kannustavin keinoin. Sen avulla terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat saavat myönteisiä kokemuksia”, ylioppilaskunnasta kuvaillaan. Hakulomake tulee täyttää viimeistään 28. maaliskuuta kello 12 mennessä. Pasi Huttunen

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

ISYYn hallitukselle ostettiin meidän rahoilla työtabletit, joilla vain pelataan pelejä. Voisi ne jäsenmaksurahat paremminkin käyttää!

Uljas lienee yksi Itä-Suomen parhaista lehdistä sisältäen myös aitoa journalismia. Onneksi säilyi paperisena. Jatkakaa hyvää työtä! T. ex-AMK-opiskelija

Edustajisto päättää OLL:n jäsenyydestä

ISYY vahvistaa syrjintälinjauksensa

Joensuu 25.3. klo 16. Ylioppilaskunnan toimiston kokoushuoneessa

ISYY:n edustajisto päättää kokouksessaan 22. 3. ylioppilaskunnan liittymisestä Opiskelijoiden liikuntaliiton jäseneksi. Suomen ylioppilaskuntien liitto päätti liittokokouksessaan erota OLL:stä

ISYY liittynee virallisesti mukaan sisäministeriön syrjinnästä vapaa alue –kampanjaan. Edustajisto päättää asiasta kokouksessaan 22. maaliskuuta. Sekä Joensuun yliopiston ylioppilaskunta

Kuopio 26.3. klo 16. Uljaan toimituksessa

6

Uljas 3 | 21. 3. 2014

että Kuopion yliopiston ylioppilaskunta olivat kampanjassa mukana, mutta ISYY ei ole koskaan vahvistanut mukana oloaan. Syrjimättömyyden periaatetta on noudatettu myös ISYY:ssä.

JOENSUU Ampumahiihdon maailmancupin kisahuuman tiedotettiin valtaavan myös Joensuun torin. Tiedotettiin medialle, mutta ei ilmeisesti yleisölle. Ideaalitapauksessa kisahuumaa ei tarvitse tekemällä tehdä, mutta nyt olisi voitu sitäkin yrittää. 13. maaliskuuta Cuptorilla Ultra Bran hittejä tykittänyt Rytmihäiriköt näytti lavalla olevan yleisöään runsaslukuisempi, eikä kyse ollut siitä, että bändissä olisi jotain vikaa. Torille vaivalla ja huolella pystytetty juhlameininki kumisi tyhjyyttään koko päivän.

Kaikkialla ei meluta

RAIlumnit on rautaa, ja nykynuoriso pilalla!

Uljaan avoimet avustajapalaverit: vuoden 2015 alusta alkaen, joten ylioppilaskuntien on päätettävä itse, haluavatko ne kuulua urheiluliittoon. Päätös yhteisöjäsenyysasiasta on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

KUOPIO Minna Canthin ja tasa-arvonpäivänaattona 18. maaliskuuta järjestettiin Kuopion kirjastolla paikallisten luovien yrittäjien ja Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden muotinäytös. Näytillä oli designia teemalla kierrätys ja ekologisuus. Mukana teoksillaan olivat muun muassa Anja Hult, Mirka Design, Pirjo Paldanius, Tuula Asikainen, Buffo-asut, Jonna Kolehmainen, Aila Koski-Vähälä, Baabuska, Anni Iivarinen, Anna-Maija Halonen, Catie Fleming, Elina Ström ja History 2.0. Tapahtuman järjesti Pohjois-Savon Vihreät naiset.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

myös kymmenen vuoden päästä, mutta ne eivät liene työllistymisen tae silloinkaan.

tutkinnon suorittaneena aiemmin. Se voi olla monesti koulutuksessa olevan etu.” Edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta ei usko, että hakijasuma purkautuu ainoastaan aloituspaikkoja lisäämällä. ”Samalla se houkuttelee myös muitakin kuin näitä ensikertalaisia hakemaan aloille, joille hakija uskoo että on nyt tavallista helpompi päästä.” Aaltonen arvioi, että tietyille aloille pääsy helpottuu, mutta samaan aikaan käynnissä olevan opiskelijavalintauudistuksen myötä se luo hakijoille painetta löytää kerralla se oikea ala. ”Lisäksi mahdollista aloituspaikkojen lisäystä on perusteltu työelämän kannalta relevanteilla aloilla, vaikka takuuvarmaa työllistymistä eivät tarjoa kuin sosiaali- ja terveysala. Olivat nämä hakijasuman purkualat mitkä tahansa, alakohtaiset ammattiliitot tulevat tyrmäämään idean miltei sataprosenttisella varmuudella”, Aaltonen sanoo. Maisterinpaperien Aaltonen ei usko kokevan inflaatiota ainakaan lähimmän kymmenen vuoden säteellä. ”Maisterintutkinto tullee olemaan pätevä työmarkkinoilla, muttei tarjoa tuolloinkaan takuuvarmaa työllistymistä, kuten ei nytkään.”

Ylioppilaskunta ryhtyy kiskomaan opiskelijoiden perseitä ylös penkistä. Maaliskuun lopulla käynnistyvä ”Perseet ylös penkistä” –kampanja tavoittelee opiskelijoiden yhtäjaksoisen istumisen vähentämistä. Yliopistolta vaaditaan monipuolisempia työskentelymahdollisuuksia, kuten seisomapisteitä luentosaleihin. Lisäksi aiotaan tiedottaa opiskelijoita ja henkilökuntaa liiallisen yhtäjaksoisen istumisen haitoista. Ylioppilaskunta lähettää ainejärjestöille sähköpostitse allekirjoitettavaksi sitoumukset, joissa ainejärjestö ilmaisee tukensa istumisen vähentämiskampanjalle. Ainejärjestöille järjestetään kampanjan yhteydessä myös flash mob –haaste, jonka voittaja palkitaan kolmen sadan euron lahjakortilla urheiluliikkeeseen. Lisäksi opiskelijoilta kerätään e-lomakkeella kannatusääniä sekä ehdotuksia työskentelypisteiden kehittämiseksi. Sitoumukset ja kannatusäänet toimitetaan vapun jälkeen yliopiston akateemiselle rehtorille ja henkilöstön kehittämispäällikölle. Kampanjan inspiraationa toimii muun muassa Opiskelijoiden liikuntaliiton kasaama 10 faktaa istumisesta –lista, jonka mukaan runsaasti istuvilla on esimerkiksi muita useammin ylipainoa, tyypin kaksi

Muotia Canthin muistolle

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen arvelee, että maisterintutkinto säilyttää arvonsa

Hallitus aikoo ehdottaa tuhansia lisäpaikkoja korkeakoulujen hakijasuman purkamiseksi. Tämä on osa viime syksynä laadittua rakennepoliittista ohjelmaa, jolla tähdätään työurien pidentämiseen niiden alkupäästä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää kehysehdotuksessaan, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään tulevan neljän vuoden aikana vuositasolla noin 3000 paikalla. Samalla opiskelijavalintoja uudistetaan sillä tavalla, että ensi syksynä koulutukseen haetaan yhdellä sähköisellä lomakkeella samassa valtakunnallisessa yhteishaussa. Korkeakoulut voivat myös varata opiskelupaikkoja ensimmäistä tutkintoon johtavaa paikkaansa hakeville. Uudistuksen toisessa vaiheessa, aikaisintaan keväällä 2016, paikkojen varausmahdollisuus on tarkoitus muuttaa velvoitteeksi. Korkeakoulujen tulisi tuolloin varata yhteishaussa opiskelupaikkoja ensikertalaisille. Uudistuksen tarkoituksena on, että alanvaihtajat eivät jatkossa veisi ensimmäistä paikkaansa hakevalta paikkaa yhteishaussa. Opetusneuvos Birgitta Vuorinen Opetusja kulttuuriministeriöstä, miksi korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää halutaan lisätä? ”Ajatus on saada korkeakouluihin lisää aidosti uusia opiskelijoita ja tarjota korkeakoulupaikkaa entistä useammalle. Kysyntää on selkeästi enemmän kuin korkeakoulupaikkoja on tarjolla. Aloituspaikkojen lisäämisellä pyritään siihen, että hakijasumaa eli odottavien joukkoa saataisiin pienemmäksi”, Vuorinen kertoo. Taustalla asiassa on pysyä EU-yhteistyössä asetetussa tavoitteessa, että korkeakoulutettujen määrä tietyissä ikäryhmissä olisi myös jatkossa korkea. ”Ensisijainen tavoite on katsoa loppupäähän: jos opintoja päästään aloittamaan aiemmassa vaiheessa ja valmistutaan suunnilleen tavoiteajassa, lopuksi työmarkkinoille siirrytään

Perseet ylös penkistä -kampanja käynnissä

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Aidosti uusien opiskelijoiden perässä

Etsin

Lisätietoa kysymällä: toimitus@uljas.net

JOENSUU Meluamisesta on puhuttu Joensuun kampuksella paljon viime aikoina. Esimerkiksi opiskelijaravintoloiden ja kirjaston melu on etenkin herkemmälle ihmiselle todellakin usein sietämätöntä. Etenkin kirjastossa tuntuu kohtuuttomalta, että joutuu sietämään jatkuvaa hälyä. Onneksi on myös rauhallisia paikkoja, kuten vaikka itseopiskelutila Atrium, jossa vallitsi keskellä viikkoa, keskellä päivää näppäimistöjen naputusta lukuun ottamatta miellyttävä rauha ja hiljaisuus. Uljas 3 | 21. 3. 2014

7


Kampus

”Pakollinen yhdistäminen olisi tuonut lähes mahdottomia ongelmia aineenopettajaksi opiskelevien kannalta. Kolumni | Maailmantappi

Järki voitti opintopolussa

K

Halaa ihmistulppaa

ISYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Anu Arosanervo kertoo, että opintopolkukysymyksessä päästiin pitkien neuvottelujen päätteeksi opiskelijan kannalta hyvään tulokseen.

Aineenopettajat voivat edelleen itse rytmittää harjoittelunsa. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi helmikuussa uuden opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelman, josta poistettiin sivuaineena suoritettavien opintojen kulkukaavio. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opetusharjoittelujen rytmittäminen on yhä mahdollista suorittaa omaan opintosuunnitelmaan parhaiten sopivalla tavalla. Anu Arosanervon, ISYY:n hallituksen koulutuspoliittisen vastaavan mukaan ratkaisuun päädyttiin pitkien keskustelujen jälkeen tiedekuntaneuvostossa. ”Tilanne on nyt se, että aiempi suunnitelma aineenopettajapolun pedagogisten opintojen suoritusajankohtien osalta on

8

Uljas 3 | 21. 3. 2014

vain ohjeistus. Eli opinnot voi edelleen suorittaa tiedekuntaneuvoston päätöksellä samalla aikataululla kuin aiemminkin”, Arosanervo kertoo. Hän on tyytyväinen, että opiskelijalla on myös jatkossa vapaus opintojen rytmitykseen. ”Kaksi harjoittelua kandissa ja kaksi maisterissa on suositus. Pedagogiset voi edelleen suorittaa esimerkiksi yhden harjoittelun kandivaiheessa ja kolme maisterivaiheessa.” Opiskelijaedustajia oli mukana uuden opetussuunnitelman valmistelussa ja työryhmässä, joka aineenopettajakoulutuksen muutoksia valmisteli. Sara Tiippana oli opiskelijaedustajana mukana asian

suorittaa viidessä vuodessa”, Arosanervo pohtii. Yliopistolaki velvoittaa yliopiston järjestämään opintopolun niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Kuitenkin aineenopettajan ja luokanopettajan opintopolut eroavat Arosanervon mukaan suuresti. ”Täysin erilaisia asioita ei saa yhdistämällä samanlaisiksi. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että niin sanotusti järki voitti tiedekuntaneuvostossa tässä asiassa.”

3

Uutinen #

Aineenopettajat voivat myös jatkossa suorittaa opintonsa samassa aikataulussa kuin aiemmin. Opiskelijaedustajat olivat aktiivisesti mukana, kun uusi pedagogisten opintojen opetussuunnitelma hyväksyttiin tiedekuntaneuvostossa. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

käsittelyssä tiedekuntaneuvostossa. ”Opintojen kulkukaaviosta luovuttiin, että opiskelijalle ei tulisi sudenkuoppia. Esimerkiksi niin, että joku jäisi ilman opintotukia koska kurssit tulevat hölmössä järjestyksessä tai ei pääse suorittamaan harjoitteluja oikeaan aikaan”, Tiippana selventää. Hän toivoo, että opintojen suorittaminen olisi niin joustavaa, kuin on annettu ymmärtää. Laitoksilta saatava ohjaus pitäisi olla osaavaa, että tiedonpuutteen takia ei tulisi katkoksia ja esteitä opiskelulle. Syksyllä yhdistyvät kaikkien opettajaopiskelijoiden pedagogiset opinnot, mutta jo nyt on saatu näyttöä, että opintosuunnitelmissa kaikkea ei voi valaa samasta muotista. ”Pakollinen yhdistäminen olisi tuonut lähes mahdottomia ongelmia aineenopettajaksi opiskelevien kannalta. Koska tutkintoon on käytännössä pakko suorittaa toinen pitkä sivuaine, jotta tuleva opettaja työllistyy, olisi hyvinkin vaikeaa järjestää opinnot niin, että ne on mahdollista

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS

KTM-TUTKINTO Pääaineena taloustiede Tule suorittamaan taloustieteen maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, suuntautumisvaihtoehtoina ”Makrotalous ja rahoitus” sekä ”Työ, alue ja politiikka”. Hakuaika 30.4.2014 mennessä. Tarkemmat tiedot: www.jyu.fi/jsbe/opiskelijavalinta/erillisvalinnat

eitä ne on ne sankarit, joiden elämäntehtävä on asettua poikkiteloin kutakuinkin kaiken mahdollisen suhteen? Olen varma, että nämä ihmistulpat suostuvat syntymäänkin ainoastaan kahden imukupin avulla. He haraavat vastaan kohdunkaulaa pitkin lasketellessaan, ja periaatteesta kierittävät napanuoran kaulansa ympärille, jos ei vastaanottokomitea muuten ymmärrä että tämä tulppa ei yksinkertaisesti tahdo tulla ulos. Ihmistulpat varttuvat sangen hitaasti, ja heidän motoriset taitonsa eivät kehity koska he ovat päättäneet niin, ei suinkaan siksi että heissä olisi jotain fyysistä vikaa. Housuunsakin he paskantavat pitkin taaperoikää silkasta vittuilusta vaippapakkoa kohtaan. Varttuessaan ihmistulpista kehittyy mainioita vastarannankiiskiä. He vastustavat kaikkea muutosta, ja kokevat että antaessaan tilaa toisille, he menettävät palan sieluaan. Aikuisikään ehtiessään he ajavat pitkin moottoritietä imukupin jälki sielussaan, ja havaitessaan jonkun kepittävän rampilta juuri heidän eteensä, he kokevat voimakasta tarvetta estää tuo epäoikeudenmukaisuus tulppaamalla ajoväylä, puhumattakaan ohitustilanteista. Ohituskaistahan on juuri sitä varten, että sen avulla voi haalia mahdollisimman pitkän autoletkan taakseen roikottaakseen sitä sitten perässään kuin kuninkaallista autosaattuetta, tulppa luonnollisesti paalupaikalla. Ihmistulpat asuvat mielellään lähellä palveluja, mutta ahdistuvat suuresti kun joutuvat kohtaamaan muita ihmisiä esimerkiksi lähikaupassa. Tulppa työntää ostoskärryjään poikittain, ”Hän tiedostaa tulpan velvolli- ja blokkaa kärkoko suutensa tässä yhteiskunnassa ryillään makeishyllyn ja tulpat jakaantuvatkin tasaises- siksi aikaa kun hän palaa vielä ti elämän kaikille osa-alueille. punnitsemaan ostamansa luomumandariinit, jotka hän haetutti hyllyntäyttäjällä takahuoneesta. Ihmistulppa on sen vuoksi melkoinen veijari, että hän tiedostaa tulpan velvollisuutensa tässä yhteiskunnassa ja tulpat jakaantuvatkin tasaisesti elämän kaikille osa-alueille. Akateeminen tulppa on se joka varaa jo hyvissä ajoin luentosalin penkkirivin reunapaikat ja kaksi seuraavaa penkkiä tavaroilleen, ja närkästyy sitten kun porukka pyrkii hänen ohitseen. ”Anteeks pääsenks mä tästä” kysymys kuvottaa tulppaa, ja vaikka hänen tekisi mieli sanoa että ”no vittu et pääse”, hän tyytyy vain huokaisemaan teatraalisen närkästyneenä, koska tulppa ei ole ilkiö. Tulpat tykkäävät myös yliopiston kirjaston tietokoneista, ja he nauttivat havaitessaan jonon kasvavan ennätyksellisen pitkäksi. He ovat kirjoittavinaan esseetä, mutta oikeasti he katsovat youtubesta videoita joissa vanhus kaatuu rollaattorilla katukivetykseen. Tulppaa naurattaa kaikki sellainen. Tulppa tykkää myös kävellä keskellä jalkakäytävää, koska hänestä on mukavaa kun takana tulijat soittavat kelloa, turhaan. Ihmistulppia täytyy silti rakastaa, he opettavat meille kärsivällisyyttä tämän hektisen arjen keskellä. Ensi kerralla kun kohtaat ihmistulpan, halaa häntä. Hän tekee sinulle vain sitä, mitä et itse tekisi kenellekään. Anne-Maria Tenhu Kirjoittaja on kaikkia rakastava humanisti

Uljas 3 | 21. 3. 2014

9


Ajassa

Opiskelijapalautteesta rahoituskriteeri

– mutta mittaako se laatua? VAIKUTTAVUUS K O U L U T U

41 %

Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15 % Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 9 % 55 op suorittaneiden määrä 11%, ( josta 2015 opiskelijapalaute 3 %)

Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät

korkeakoulututkinnot 1% Kansainvälinen opiskelijavaihto 2%

S

Valmistuneet työlliset 1 %

T U T K I M U S

Suoritetut tohtoritutkinnot 9 %

Ulkom. tohtoritutkinnot 1%

Laskennalliset julkaisut 13 % - josta kv referee-julkaisut 9% - jost muut tieteel. julkaisut 4%

Ulkom. tutk. & op. hlöstö 2%

34 %

K O U L U T U S & TIEDEPOL. TAVOITTEET

25 %

Uusi tietokirjallisuustapahtuma Kuopioon

KANSAINVÄLISYYS

LAATU

Avoimessa & erillään suoritetut op:t 2%

Tiedon jano

Kilpailtu tutkimusrahoitus 9 % - josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 %

- josta muu kilpailtu rahoitus 6 %

L A A J U U S

Strategiaperusteinen rahoitus 10 % Alakohtaisuus 8 % Valtakunnalliset tehtävät 7 %

Yliopistojen rahoitusmalli 2013 alkaen. Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Juuri päättynyt valtakunnallinen kandikysely vaikuittaa atkossa yliopiston saamaan valtionrahoitukseen. Teoriassa opiskelijapalautteen avulla on tarkoitus mitata laatua, mutta käytännössä kriteeri saattaa olla yliopistojen manipuloitavissa. – Jenni Karjalainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa uudessa rahoitusmallissaan, että valtion yliopistoille varaamista tuista 3 prosenttia jaettaisiin opiskelijapalautteen perusteella. Samalla suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen perusteella jaettavasta osuudesta leikattaisiin vastaava määrä. Opiskelijoiden kokema laatu tahdotaan ottaa rahoituskriteeriksi sillä perusteella, että se vahvistaisi rahoitusmallin laatunäkökulmaa. Yliopiston opiskelijapalautteen perusteella saamaan summaan tulevat kuitenkin vaikuttamaan yliopiston saamien laatupisteiden lisäksi myös kyselyn vastausprosentti sekä yliopiston koko. Maalaisjärjellä pääteltynä vain yksi näistä tekijöistä on laatukriteeri. Lisäksi yliopistot saavat itse

10

Uljas 3 | 21. 3. 2014

päättää, milloin kyselyt tullaan jatkossa toteuttamaan, kuinka niistä tiedotetaan ja kuinka niihin kannustetaan vastaamaan. Onko siis mahdollista, että laadun mittariksi tarkoitettu opiskelijapalaute onkin yliopistojen manipuloitavissa? Testataanko tässä sittenkään laatua vai yliopistojen kykyä rekrytoida opiskelijat vastaamaan haluttuun tapaan? Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kiertää Uljaan kysymykset ympäripyöreillä patenttivastauksilla, mutta myöntää, että opiskelijapalautteessa on varmasti puutteensa. ”Palautteen on kuitenkin nähty soveltuvan rahoitusmallin laadulliseksi kriteeriksi, ja palautteen hyödyntämisen

on katsottu täyttävän keskeiset ehdot”, Lehikoinen kuittaa. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen toistaa Lehikoisen luettelemat linjaukset, mutta suostuu kuitenkin kommentoimaan myös manipulaatiomahdollisuutta. ”Tulosten manipulointi, eli esimerkiksi vain laadukkaaksi tiedettyjen ohjelmien opiskelijoiden rekrytointi vastaamaan kyselyyn, ei ole kenenkään intresseissä – eikä kyselyn laskentamekanismin myötä kovin kannattavaakaan. Jokainen vastaus on rahoituksen näkökulmasta palkitseva”, Mäkeläinen vakuuttaa. Hänen mukaansa tavoitteena on, että yliopistojen menettelyt kyselyn toteuttamisen suhteen olisivat yhtenevät. Se, miten tavoite käytännössä toteutetaan, tuntuu olevan vielä epäselvää. ISYYn edunvalvontasihteeri Pekka Koivaaran mukaan yliopisto ei missään tapauksessa pyri manipuloimaan opiskelijoita vastaamaan tietyllä tavalla, mutta pohtii toki keinoja, joilla vastausmääriä saataisiin kasvatettua. Tämä johtuu Koivaaran mukaan puhtaasti siitä, että kasvavan vastausprosentin myötä yli-

opisto saisi käyttöönsä kattavampaa tietoa omasta toiminnastaan. Myös UEFin opintopalvelujen päällikkö Erja Widgrén-Sallinen on tässä asiassa Koivaaran kanssa samaa mieltä. Sen sijaan Koivaara yksin kyseenalaistaa opiskelijapalautteen laadullisena rahoituskriteerinä. ”Onko opiskelijapalaute laatukriteeri – se onkin hyvä kysymys. Ainakin opiskelijapalautteen määrä on selkeä yliopiston oman aktiivisuuden mittari, ei laatumittari”, Koivaara kiteyttää. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa kevään kandikysely suunnattiin tutkintonsa 1.8.–31.12.2013 suorittaneille opiskelijoille, jotka saivat sähköpostilinkin kyselyyn. Heitä muistutettiin kyselystä myös tekstiviesteillä. Vastaaminen oli vapaaehtoista, mutta kannustimena käytettiin mahdollisuutta voittaa iPad tai 100 euron lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan. Kyselystä tiedotettiin yleisesti myös yliopiston sivuilla sekä useissa sisäisissä viestimissä. Vastausten osallisuutta yliopiston valtionrahoitukseen syksyllä 2015 alkavalle lukuvuodelle ei kuitenkaan mainittu.

Tietokirjatapahtuma Tiedon jano esittelee tiedon monia muotoja Kuopiossa 28.-29. maaliskuuta. Värikkäästä ohjelmasisällöstä voi todeta, että tieto taipuu moneen. Se on kriittisyyttä, luovaa ajattelua, taidetta, filosofiaa, politiikkaa… Ja se kuuluu kaikille, tapahtuman järjestäjät toteavat. - Tähti Oksanen, teksti & Wikipedia, kuva

K

uopion lyseon tiloissa järjestetään 28.-29. maaliskuuta tietokirjatapahtuma Tiedon jano. Erityisesti nuorille ja opiskelijoille suunnattu monipuolinen tapahtuma tarjoaa mm. työpajoja, kirjailijahaastatteluja, musiikkia ja paneelikeskusteluja pinnalla olevista aiheista. ”Kaikista on tiedon tuottajiksi”, tapahtuman järjestäjiin kuuluva Ari Häkkinen Into Kustannuksesta sanoo, ”Haluamme herätellä nuoria aktiiviseen keskusteluun ajankohtaisista aiheista.” Häkkisen mukaan se onnistuu tietokirjojen kautta hyvin, sillä ne käsittelevät yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Tiedon kerääminen ja tuottaminen ovat vaikuttamisen keinoja. ”Tiedon jano on käytännössä tietokirjakiertue, joka aloitettiin tänä vuonna. Kuopion Tiedon jano -viikonloppu on sen ensimmäinen oma tapahtuma”, Häkkinen kertoo. Tiedon jano kiertää kuluvana vuonna yli 50 tapahtumaa ympäri Suomea. Valtaosaan tapahtumista tuodaan tietokirjamyyntiä, mutta joihinkin myös muuta ohjelmaa. Kiertueen alkaminen Kuopiosta on osin sattumaa, Häkkinen kertoo. Rosebud-kirjakaupan muutosta lyseon viereen kauppahalliin virkosi ajatus tapahtuman järjestämisestä. Kuopiossa valmistuneiden torin alueen muutosten johdosta ihmisten on sanottu kaikonneen keskustasta. Tapahtumia siis tarvitaan. ”Tiedon janon ohjelmassa Kuopion keskustan suunnitteluun otetaan kantaa kriittinen kartografia -työpajassa, jossa puidaan kaupunkisuunnittelua ja sen vaikutuksia kaupungin eläväisyyteen”, Häkkinen kertoo.

Tiedon jano Kuopion lyseossa 28.-29. maaliskuuta Lisätietoa: www.tiedonjano.fi/ Ohjelmassa muun muassa: Filosofia-kahvila: Kansalaistottelemattomuus – milloin lain rikkominen on perusteltua? Iltaklubi King’s Crownissa: Tiedon tuoppi – puheenvuoroja ja livemusiikkia Peter von Bagh: Muisteja-elokuvan näytös ja haastattelu TIETOKIRJA.FI-tapahtuma: Miten tulla tietokirjailijaksi? Eläinten oikeudet -paneeli: Eveliina Lundqvist: Salainen päiväkirja eläintiloilta ja Elisa Aaltola: Johdatus eläinfilosofiaan Savon Sanomien eurovaaliehdokaspaneeli

Häkkisen mukaan Tiedon janon ansiona on sen osallistavuus. ”Monet kirjatapahtumat rajoittuvat kirjailijahaastatteluihin. Työpajoilla ja keskustelevammalla ohjelmalla saadaan ihmiset itse tuottamaan sisältöä.” Tämä sopii tapahtumaan ajatukseen rohkaista nuoria tiedon tuottajiksi. Toinen Tiedon janon ydinajatuksista on, että tapahtumat ovat korostetun paikallisia. ”Kuopiossa tämä näkyy esimerkiksi siten, että järjestäjiin kuuluu useita paikallisia tahoja kuten Snellman-instituutti ja Satama Tarmo. Ohjelman sisältö on koottu paljolti paikallisesti koskettavis-

Peter Von Bagh saapuu Kuopioon Tiedon jano tapahtumaan esittelemään Muistejaelokuvaansa. Elokuva kertoo omakohtaisesti elämästä ja lapsuudesta 50-luvun Oulussa ja Suomessa.

ta aiheista ja keskustelijoiksi on valittu Kuopiosta tai Savosta lähtöisin olevia kirjailijoita”, Häkkinen kertoo. Tiedon jano on tarkoitus vakiinnuttaa

vuosittaiseksi Kuopioon ja viedä myöhemmin muihin kaupunkeihin. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Into Kustannus ja Rosebud.

Uljas 3 | 21. 3. 2014

11


” Kotimainen tietokirjallisuus viestii myös suomalaisesta elinvoimaisesta kulttuurista.

Tahdotko tietokirjailijaksi Maaliskuun lopussa Kuopiossa järjestettävä tietokirjallisuustapahtuma Tiedon jano tarjoaa muun joukossa ohjeita tietokirjailijaksi tulemisesta. Otimme varaslähdön ja kyselimme Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajalta Jukka-Pekka Pietiäiseltä kuinka se tehdään ja missä suomalainen tietokirjallisuus kulkee? – Jenni Karjalainen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajalta Jukka-Pekka Pietiäinen, kerrohan, miltä näyttää tietokirjallisuuden tila Suomessa?

”Tilanne on oikeastaan kaksijakoinen. Toisaalta painettujen kirjojen myynti on laskenut, eikä sähköisten julkaisujen myynti ole pystynyt täyttämään syntynyttä aukkoa. Toisaalta meillä ilmestyy edelleenkin valtava määrä hienoja tietokirjoja ja ne näkyvät myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lisäksi tietokirjailijat ovat kysyttyjä esiintyjiä eri tilaisuuksissa”, Pietiäinen summaa. Kysynnän täytteeksi on myös tarjontaa. Esimerkiksi Suomen tietokirjailijat ry kehottaa kotisivuillaan etsiviä hakemaan rekisteristään puhujaa, luennoitsijaa tai kirjoittajaa, ja viime vuonna lukioille tarjottiin mahdollisuutta kutsua tietokirjailija koululle puhumaan. Tämän lisäksi tietokirjailijat sekä järjestävät omia tapahtumia että ovat mukana muiden tapahtumissa. Esimerkiksi Tiedon janossa läsnä olevia TIETOKIRJA.FI -tapahtumia on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Mitkä ovat TIETOKIRJA.FI -tapahtumien tärkeimmät saavutukset?

”Mielestäni TIETOKIRJA.FI -tapahtumat ovat tuoneet eri alojen tietokirjailijoita ja tietokirjojen ystäviä uudella tavalla yhteen. Tämä on vahvistanut tietokirjailijoiden identiteettiä ja edistänyt verkostoitumista”, Pietiäinen vastaa. ”Itse esitysten lisäksi myös käytäväja kahvilakeskustelut ovat tärkeitä. On ollut mahtavaa järjestää tällaisia tilaisuuksia, joissa on hyvä tunnelma ja paljon kuulijoita”, Pietiäinen lisää. Tietokirjallisuustapahtumien kävijämääristä voisi päätellä, että kaikki eivät tänäkään päivänä tyydy Wikipedia-artikkeleihin ja Googlen hakutuloksiin vaan arvostavat julkaistua kirjallisuutta tietolähteenä. Toisaalta, viime vuoden myydyimpiä tietokirjoja olivat muun muassa Guinnes World Records 2014 ja Mitä missä milloin 2014.

12

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Haluatko tietokirjalijaksi? 1. Tule asiantuntijaksi Jos et vielä ole sellainen, kouluta itsesi. 2. Harjoittele kirjoittamista Tietokirjailijan täytyy osata ilmaista itseään kielellisesti. Tämä vaatii harjoittelua. Aloita pienemmistä kirjoitustöistä kuten sanomalehtiartikkeleista, arvosteluista tai blogiteksteistä. (Toim. huom. esimerkiksi Uljaaseen on helppo tulla kehittymään: sen kun kävelet ovesta sisään.) 3. Valitse aihe Mistä tahansa aiheesta voi kirjoittaa tietokirjan, eikä vaikeitakaan aiheita kannata karttaa. Monet myytit ja tabut odottavat vielä rikkomista. Pietiäinen kuitenkin kehottaa tarkkailemaan muita julkaisuja: jos esimerkiksi suhteellisen pienen joukon harrastuksesta on juuri julkaistu tietokirja, odota ainakin pari vuotta ennen kuin tartut aiheeseen uudestaan. 4. Mieti, tuntuuko kirja omimmalta julkaisumuodolta Asiantuntevuutesi ei välttämättä tarvitse johtaa tietokirjaan. Saatat löytää paikkasi vaikkapa jonkin eritysalan lehden toimituksesta. Jos kuitenkin tunnet valtavaa paloa tietokirjan kirjoittamiseen, anna mennä. ”Julkaistu kirja opettaa tekemään seuraavasta vielä paremman”, Pietiäinen päättää.

Onko Internet tietokirjallisuuden ystävä vai vihollinen?

”Internet on tärkeä ja sillä on niin paljon hyviäkin puolia, että sen nimittäminen viholliseksi antaisi väärän kuvan. On totta, että Internet on vienyt tietosanakirjoilta ja monilta muilta hakuteoksilta markkinat, mutta toisaalta Internetin pitäisi oikeastaan lisätä tietokirjallisuuden kysyntää. Tarvitsisimme yhä enemmän

?

asiantuntijoita, jotka kokoaisivat ja jäsentäisivät relevanttia tietoa ja perusteltuja näkemyksiä tuosta tiedon valtamerestä”, Pietiäinen kiteyttää. Harppaus oikeaan suuntaan saattaa olla Helsingin yliopistoon vuonna 2013 perustettu Suomen ensimmäinen tietokirjallisuuden professuuri. Pysyvän tehtävän mahdollistivat muun muassa Suomen tietokirjailijat ry:n ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tekemät lahjoitukset. Ennen tätä kaikki kirjallisuuden alan professuurit olivat liittyneet kaunokirjallisuuden opetukseen ja tutkimukseen, vaikka 80 prosenttia suomalaisesta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta. Kannattaako tietokirjoja kirjoittaa vai kääntää? Eli kuinka suuri osa Suomen tietokirjamarkkinoiden teoksista on käännöksiä?

”Molempi parempi. Käännösteoksia ilmestyy vähän yli 1000 nimikettä vuodessa, eli noin 15 prosenttia kaikista tietokirjoista on käännöksiä. Kääntäminen kannattaa, koska saamme näin kotimaisille kielille maailmankirjallisuutta ja uusia näkemyksiä tuoreeltaan. On kuitenkin erittäin tärkeää, että emme ole käännösteosten varassa. Suomalaiset tarvitsevat myös kotimaista, suomalaisiin olosuhteisiin kirjoitettua tietokirjallisuutta. Kukaan muu ei kirjoita sitä meidän puolestamme. Kotimainen tietokirjallisuus viestii myös suomalaisesta elinvoimaisesta kulttuurista”, Pietiäinen perustelee. Tietokirjallisuus voi siis hyvin. Vaikka jatkuvasti kehittyvä sähköinen tiedonvälitys on tuonut mukanaan haasteita, tietokirjallisuus vaikuttaa edelleen yhteiskunnassa. Mikäli tunnet suurta paloa kokeilla itsekin siipiäsi tietokirjailijana, oheinen laatikko esittelee Pietiäisen vinkkien perusteella piirretyn polun alusta loppuun saakka. Miten tulla tietokirjailijaksi? –tapahtuma Kuopion Lyseolla 29. maaliskuuta klo 10-16. Tietokirjailijat Pekka Niiranen, Jukka-Pekka Pietiäinen ja Ari Turunen puhuvat, keskustelevat ja opastavat tietokirjailijaksi aikovia.

Uljas 3 | 21. 3. 2014

13


Ajassa

Lukutoukat pellolle

Avoviljelyä helposti ja nopeasti: Avomaalle levitetään kerros sanomalehteä rikkakasvien estämiseksi sekä kompostoituvaa kasviainesta ja multaa.

Pulloviljelmässä voi kasvattaa vaikka herneitä.

Yliopiston tuki viljelylle, löytyy. Lupaus viljelylaatikoista, on. Tekijöitä ja intoa kasvimaan möyrimiseen, kyllä vain! Helmikuun lopussa järjestetyssä infotilaisuudessa maalailtiin kukkasia seinille ja unelmoitiin vehreästä yliopistosta. Enää puuttuu vain lopullinen paikka, tarkemmat viljelysuunnitelmat ja varsinainen toteutus, jotta Kuopion kampusviljelmästä tulee tänä kesänä totta. Joensuussa kampusviljely toimii jo kolmatta kesää. - Anni Ylönen, teksti & Sirpa Silvennoinen, kuvat

DIY - Kaupunkiviljelmä Paikka: Ikkunalauta, parveke, pihapiiri, joutomaa. Viljelykasvit vaativat vähintään 6 tuntia suoraa auringonpaistetta päivässä. Astia: Kasvatusastia tai multasäkki, jossa reikiä tai soraa pohjalla, jotta juuret saavat ilmaa. Multaa: Ylöspäin kasvaville vihanneksille 15 cm ja juureksille 30 cm multakerros.

Avoviljelmän voi myöhemmin reunustaa laudanpätkillä. Sekaan lisätään kompostoituvaa kasviainesta vuosittain

Parhaimmillaan viljelmät tuovat väriä asfalttiviidakon keskel-

On tätä tovi odoteltukin. Yliopiston laatupäällikkö ja kestävän kehityksen edistäjä Sirpa Suntioisen mukaan intoa kampusviljelmän perustamiseksi Kuopioon oli jo viime keväänä, mutta ajatus haudattiin liian myöhäisen heräämisen vuoksi. Tänä vuonna on aloitettu hyvissä ajoin. Yliopisto on luvannut viljelmille puiset kehikot sekä multaa, siemeniä ja joitakin työkaluja nykyisen puutarhan jäämistöstä. Lisää tarvikkeita haalitaan käsiin sieltä mistä löytyy, esimerkiksi internetin kaupunkiviljelyryhmien kautta. Mahdollisiksi kasvatuspaikoiksi on kaavailtu Melanian ja Mediteknian sisäpihoja. Kampusviljely on ainakin tässä vaiheessa rajattu yliopiston henkilökuntaan ja opiskelijoihin, sillä yliopiston tuki toiminnalle halutaan kohdentaa juuri omaan väkeen. ”Henkilökunta on hahmotellut omaa viljelystään muun muassa Snellmanian niin sanotulle rehtorin parvekkeelle”, kertoo Suntioinen. Kuopion kampusviljelmän yhtenä vastuuhenkilönä toimii ympäristötieteen opiskelija Miia Komulainen, jolla on aikaisempaa kokemusta aiheesta lapsuudenkodin kasvimaan ja omien

parvekeviljelmien kautta. Nyt ensimmäisenä vuonna viljeltäviksi kasveiksi on suunniteltu erilaisia yrttejä, kuten basilika, tilli, korianteri, kehäkukka, persilja, ja todennäköisesti myös salaattia, pinaattia, hernettä ja härkäpapua. Mikäli viljelykselle saadaan vakituinen paikka, voidaan yksivuotisten lisäksi harkita monivuotisia kasveja sekä jotain pysyvämpää, kuten marjapensaita ja raparperia. Komulaisen mukaan projekti on parasta aloittaa pienestä. ”Katsotaan miten saadaan porukkaa mukaan, missä saamme kasvattaa ja miten viljely lähtee käyntiin.” Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan, ei tarvitse olla valmis puutarhuri. ”Tekemällä oppii, ja opetellaan yhdessä”, Komulainen rohkaisee. Mitä kampusviljely käytännössä vaatii?

Tietämystä kasvimaailmasta ei tarvitse, sitä löytyy muilta ja mitä ei tiedä, voi aina selvittää. Osallistujille ei tule ainakaan tässä vaiheessa kustannuksia, sillä viljely toteutetaan niillä resursseilla, jotka onnistutaan saamaan käsiin. Ainoat vaatimukset ovat aikaa ja halua mullan möyrimiseen.

Siemeniä ja taimia: Ystäviltä, tutuilta, kaupunkiviljelyryhmistä, kaupasta. Kysy kasvikohtaiset ohjeet, aloita tarvittaessa esikasvatus sisällä. Kastelu: Pieniä taimia usein ja varovasti. Taimien kasvettua kastele mieluummin reilusti kerralla, mutta harvemmin. Kastele, kun multa on 5-10 cm syvyydeltä kuivaa. Lannoitus: Istutusvaiheessa ja pari kertaa kesän aikana, esimerkiksi kanankakkaa, ruohosilppua, edellisen syksyn lehtiä. www.kaupunkiviljely.fi

”Tavoitteena on ottaa käyttöön viikoittainen talkoopäivä, jonne osallistujien toivotaan tulevan. Mikäli paikalle ei tuolloin pääse, voi myös tulla omalla ajallaan silloin kun ehtii. Hellejaksojen kasteluvuorot voi päättää vaikka Kuopion Kampusviljelijät -ryhmässä”, valaisee Komulainen. Yliopiston asettamat ehdot ovat vil-

jelmästä huolehtiminen ja alueen siistinä pitäminen. Tarvittaessa syksyn tullen kehikot on purettava talveksi talteen. Joensuun kampusviljely käynnistettiin vuonna 2012 ja vuosi sitten perustettiin virallinen kampusviljelykerho, jonka puheenjohtaja Juhana Venäläinen on ollut mukana alusta asti. Viljelyksiä on kolmella eri alueella Puutarhurin talon ja Agoran ympärillä. Muun muassa omenaja luumupuut, yrtit, herneet ja marjapensaat ovat tuottaneet hyvin satoa joka vuosi. Viljely toimii talkootyöllä. ”Siemeniä, taimia ja tarvikkeita on saatu sekä lahjoituksina yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä että myöhemmin kerhostatuksen myötä ylioppilaskunnan tuella. Aikaa viljely vaatii juuri niin paljon kuin haluaa käyttää. Toki pitkäjänteisyyttä tarvitaan, mutta ei välttämättä yhden ja saman ihmisen sitoutumista. Esimerkiksi kesäaikaan kun monet matkustavat paljon, kasteluvuoroja on suunniteltu useiksi viikoiksi etukäteen”, kertoo Venäläinen käytännön toteutuksesta. Kerhon perustaminen myös Kuopioon on mahdollista tulevaisuudessa. Toiminta kuitenkin aloitetaan mahdollisimman yksinkertaisesti. Tavoitteena on lyödä maaliskuun aikana kasvatussuunnitelmat ja ydinjoukko lukkoon. Istutukset alkavat heti kun säät sallivat eli yöpakkaset väistyvät. Savonlinnassa ei tiettävästi ole ollut innostusta kampusviljelyyn. Molemmille kampuksille mahtuu vielä multasormia mukaan. Lisätietoa löytyy Kuopion kampusviljelijät sekä Kaupunkiviljelyä Joensuussa -Facebook-ryhmistä. Joensuussa käytössä myös kotisivut osoitteesta kampusviljely.tumblr.com sekä sähköpostilista, jonne voi liittyä lähettämällä postia osoitteeseen kampusviljely@gmail.com.

le. Kuvassa Rypysuon asukastuvan parkkipaikka.

14

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Uljas 3 | 21. 3. 2014

15


”Yksinäinen on haavoitettu eikä hän halua haavoittua lisää, joten kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen saattaa pelottaa.

Herkkänä maailmalle Kilpailuyhteiskunnassamme herkkyys on aliarvostettu ominaisuus, vaikka erityisherkkiä on viidennes ihmisistä. Sama jakauma löytyy biologien mukaan muiltakin eläimiltä ja herkkyys auttaa selviytymään vaaratilanteista paremmin. Myös ihmisillä erityisherkkyys voi olla voimavara, jos sitä ei lannisteta – Anna-Maria Tenhu, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

H

erkkyys on psykologi Heli Heiskasen mukaan aliarvostettu ominaisuus. Heiskasen mukaan ajassamme erityisen herkät ihmiset oppivat usein häpeilemään itseään ja pitämään herkkyyttään puutteena. HSP (highly sensitive person) on erityisherkkä ihmistyyppi, johon lukeutuu noin 20 prosenttia ihmisistä huolimatta kulttuurista. Biologit ovat havainneet, että tämä hermojärjestelmässä esiintyvä erityisherkkyys löytyy yli sadalta eläinlajilta. Toiset yksilöt ovat herkempiä aistimaan vaaran kuin toiset. Heiskasen mukaan erityisherkistä noin 70 prosenttia on introvertteja, jotka ovat suuntautuneita enemmän omaan sisäiseen maailmaansa ja viihtyvät mieluiten yksin tai parin ystävän seurassa. Erityisherkät kuormittuvat suuresta väkijoukoista ja metelistä. Erityisherkkyys ei ole sairaus, vaan osa ihmisen persoonallisuutta. Kysymys on Heiskasen mukaan siitä, mitä yhteiskunnassa arvostetaan. Herkkyyden arvostaminen on kulttuurisidonnaista. Aasiassa sitä arvostetaan, mutta USA:ssa taas ei. Länsimaissa oletamme että herkkä viidennes sopeutuu hektiseen yhteiskuntaan ja kuormittavaan elämänrytmiin. ”Yritysmaailmassa ja kouluissa ulospäin suuntautunutta valitettavasti arvostetaan enemmän, vaikka yhtä pätevä ihminen on herkkä yksilö joka on pohtiva, intuitiivinen ja syvällinen.” Elaine Aronin laatimassa herkkyystestis-

sä luetellaan ominaispiirteitä, jotka antavat työkaluja ihmisen oman herkkyyden tutkimiseen. ”Joku voi olla herkistynyt äänille ja melulle ja ne saavat aikaan epämiellyttävän tunteen tai jopa kivun. Herkkyyttään ei välttämättä edes heti tiedosta, vaan vasta päästyä kotiin metelistä voi jälkikäteen tulla tunne, että on aivan uupunut eikä oiretta osaa yhdistää aiempaan koettuun meteliin”.

16

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Hän kertoo myös, että hermojärjestelmän kannalta ajateltuna äänet ovat impulsseja hermojärjestelmälle, ja jos koko ajan tulee virikettä äänen kautta, järjestelmämme ylikuormittuu. Vaikka lempimusiikki yleisesti rentouttaa, liika on silti liikaa. ”Stressiperäisiä oireita on herkemmillä enemmän, jos yritetään mennä muiden mukana jatkuvassa ylikuormituksen tilassa. Nykyinen elämä kannustaa ylikuormittumiseen, kaiken pitää olla tehokasta ja nopeaa. Herkkä kuormittuu siis luonnollisesti herkemmin, koska havaitsee ja prosessoi ärsykkeitä tarkemmin ja syvemmin”, Heiskanen toteaa. ”Lääkäritkään eivät tunnista tätä, ja harva psykologi on tietoinen tästä”, Heiskanen harmittelee, mutta uskoo tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa. ”Tieto lisääntyy ruohonjuuritasolla. Herkkä ihminen vertaa itseään jatkuvasti muihin, koska suurin osa ihmisistä jaksaa tehdä ja mennä, ja kun yrittää tehdä perässä tulee riittämättömyyden tunne, kun ei pystykään. Itsetunto kärsii koska on erilainen ja negatiivinen leima syntyy helposti. Kursseilla olen huomannut että kun ihminen löytää hyvät puolet herkkyydestään, siitä tuleekin voimavara.” ”Hyviä puolia herkkyydessä on hyvä mielikuvitus ja luovuus. Monella herkällä ihmisellä on luovia ideoita, uusia ratkaisuja ja taiteellisia lahjoja, meidän tulisi osata arvostaa heitä”, Heiskanen sanoo. Herkkä ihminen havaitsee erilaisia tunnelmia ja energioita paljon herkemmin. Koska herkkä ihminen tuntee kaiken hyvin voimakkaasti, koetaan myös negatiiviset tunteet voimakkaammin. ”Mielenterveysongelmia ei herkillä välttämättä ole sen enempää, mutta jos lapsuus on ollut vaikea, herkkä kokee lapsuutensa ongelmat erityisen voimakkaasti. Masennusta saattaa siis olla enemmän. Jos erityisherkän lapsuus puolestaan on hyvä ja tasapainoinen, hänestä voi tulla keskimääräistä pärjäävämpi ja onnellisempi”, Heiskanen kertoo. ”Kursseilleni tulee vanhempia joilla herkkiä lapsia, ja vanhempien onkin tärkeää osata suhtautua herkkään lapseensa oikein. Myös aikuisiän terapia auttaa vaikean lapsuuden läpikäynyttä herkkää

ihmistä, sillä hän on herkkyytensä ansiosta vastaanottavaisempi ja paranee sitä kautta paremmin.” Herkkävaistoisuus auttaa myös varomaan vääriä ihmisiä, paitsi jos on oppinut itsetuhoisen suhtautumisen ja hakeutuu tietämättään itseään vahingoittavaan ympäristöön. Heiskanen toivoo, että ihmiset alkaisivat tiedostaa, että toiset ihmiset ovat hermojärjestelmältään herkempiä kuin muut. Herkkä ihminen ei tahallaan kärsi metelistä, valoista tai muista itseään kuormittavista tekijöistä. Heiskasen mukaan hyvänä vinkkinä koulu- tai työpaikan ruokalan metelistä herkistyville voisi olla vaikkapa sermillä erotettu, hiljainen tila ruokalaan. Eräässä päiväkodissa on kokeiltu hiljaisuuden mattoa, jossa lapsi saa olla omassa rauhassa ja vetäytyä sivuun. ”Herkkiä ihmisiä tulisi arvostaa ja kunnioittaa, ja se voi tapahtua vain ymmärryksen kautta”, Heiskanen toteaa. ”Meidän tulisi antaa vaihtoehto rauhaa haluavalle. Melua on nykyisin niin paljon, elämisen tasapaino on kallistunut väärään suuntaan. Työssäni minua puhuttelee esimerkiksi hiljaiset ja yksinäiset henkilöt ja erityisesti nuoret, jotka ovat viisaita ja ihania ihmisiä mutta juuri herkkyytensä takia ovat yksinäisiä”, Heiskanen harmittelee. ”Miten nämä nuoret ja yksinäiset saataisiin löytämään toisensa? Yksinäisiä on todella paljon, ja he joutuvat pärjäämään jopa vuosia ilman ystävää. Saattaa olla vielä niinkin, että yksinäinen on haavoitettu eikä hän halua haavoittua lisää, joten kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen saattaa pelottaa”. Heiskanen ehdottaa, että yliopistossa voisi järjestää vaikka hiljaisuuteen painottuvan kokoontumisen vaikka hyvien kirjojen parissa, johon herkimmätkin uskaltaisivat tulla vailla pelkoa. ”On hyödyllistä tunnistaa omat tarpeensa ja sen, mikä itselle sopii ja mikä ei sovi. Kun kokee tarvitsevansa lepoa, niin lepää. On hyvä oppia toimimaan tuntemuksiensa mukaan, sillä työelämässähän juuri tarvitaan itsetuntemusta. Työpäivän tauot tulisi käyttää rauhallisessa, ei-kuormittavassa ympäristössä ja tehdä vaikka hengitysharjoituksia”, Heiskanen ehdottaa. Testaa oma herkkyyteesi- testi: http://heliheiskanen. fi/kurssit-ja-ryhmat/herkkyytesi-voima/herkkyystesti-3/ Lisätietoa Heli Heiskasen kursseista: www.heliheiskanen.fi

Kainalo | Herkän tie

Häpeä aistimisesta Johanna kertoo, kuinka hänen lapsuudenkodissaan ei annettu tilaa herkkyydelle. Kiusatun kokemukset noudattelevat tutkimustuloksia. Anna-Maria Tenhu, teksti

Kun olin lapsi, kiinnyin poikkeuksellisen voimakkaasti kavereihini ja isovanhempiini, ja itkin joutuessani heistä eroon. Herkkyydestäni muodostui taakka. Sain usein kuulla olevani ylireagoiva itkupilli”, Johanna kertoo. Hän muistaa kuinka ala-asteen opettajatkaan eivät tuntuneet ymmärtävän hänen herkkyyttään, ja häntä kehotettiin yrittämään enemmän. ”En kestänyt ulkopuolisuuden tunnetta ja kävin myös silloin tällöin juttelemassa psykologilla, koska terveydenhoitajan tarkastuksessa täytetty masennuskysely oli viitannut siihen, että olisin masentunut”, Johanna kertoo. Johanna muistelee kuinka hänen äitinsä kielsi kertomasta kenellekään että Johanna käy psykologilla. Se hävettäisi hänen äitiään liikaa. Äiti opetti hänet häpeämään herkkyyttä ja kotiolot pahensivat Johannan tuntemuksia. Tänä päivänä hän osaa olla herkkyydestään ylpeä. ”Herkät lapset ja nuoret tarvitsisivat erityisen paljon tukea hyväksyäkseen itsensä”, hän toteaa ja muistelee, kuinka lukiossa tutustui päihteitä käyttävään mieheen. Mies käytti hänen herkkyyttään hyväksi, ja manipuloi ajattelemaan itsetuhoisesti. ”Hän ruokki ajatusta, että olen poikkeava. Herkkyydestäni tehtiin negatiivinen asia ja koin tuolloin että minusta ei ole mihinkään”, Johanna kertoo. ”Käytimme päihteitä ja nautin tunteesta, jossa olin turtunut eikä minun tarvinnut murehtia mistään, paitsi seuraavasta päihdeannoksesta. Kokeilin masennuslääkkeitä ja kävin mielenterveyshoitajalla, mutta masennus ei hellittänyt”, Johanna muistelee ja kertoo olleensa muutaman vuoden vaikeassa päihdekierteessä. Päihdehoidon ja tukiasumisen avulla hän onnistui lopulta pyristelemään irti tuhoisasta suhteesta. ”Tänä päivänä osaan jo kääntää herkkyyteni voitoksi. Nautin suunnattomasti aitojen, rakkaiden ihmisten parissa olemisesta, joiden kanssa ei täydy esittää mitään. Mietin myös miten pystyisin auttamaan muita. Olen löytänyt ihmisiä, jotka ovat samanhenkisiä kuin minä, outoja lintuja.” Uljas 3 | 21. 3. 2014

17


Keskustelukyvyttömät tunarit

Seuraa

@ilosaarirock

11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu www.ilosaarirock.fi \\ www.fb.com/ilosaarirock

Kuoppa on kaivettu jo riittävän syväksi ja terävät piikitkin viritelty pohjalle. Nyt on pakko rakentaa silta, että pääsemme sen yli. Joensuun kampuksella sitä tehtiin kahden keskustelutilaisuuden voimin. - Pasi Huttunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus.

Vihapuhetta, rasismia eikä oikein uskon-

toakaan ole helppo määritellä yksiselitteisesti, eikä esimerkiksi rikoslaki edes yritä. Rikoslain ulkopuolellakaan ei ole selkeää mistä on kyse. ”Rikoslaissa ei ole vihapuhetta. On kiihottaminen, kunnianloukkaus ja

18

Uljas 3 | 21. 3. 2014

alleviivataan Sharman teoksen takakannessa isolla fontilla, koska se todellakin on väännettävä rautalangasta. Sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori painottaa, että vihapuhetta on tärkeä ajatella enemmän ryhmien kuin yksilöiden kautta. Kyse on viholliskuvien luomisesta, ja juuri siitä ihmisryhmien typistämisestä helppoihin kategorioihin. ”Puheen ja tekojen suhde on harmaa kulttuurinen kysymys. On vaikea ajatella yhtään sotaa tai konfliktia, johon ei liittyisi vihapuhe. Siinä mielessä se ei ole vaaratonta. Arkiseen vihapuheeseen ei koko ajan tarvitse suhtautua, että sensuurin on iskettävä, mutta se jatkumo puheesta tekoihin on tunnettava. Ja voi kysyä, että missä se väkivalta alkaa. On myös sanallista ja henkistä väkivaltaa”, Vuori pohtii. Tolvanen korostaa, että lakiin on nojattava määrittelyvaikeuksista huolimatta. Esimerkiksi Päivi Räsäsen puhe siitä, kuinka vakaumuksen noudattaminen on joissakin tilanteissa lain noudattamista tärkeämpää, ei Tolvaselle kelpaa. ”Lain kanta on selvä. Menee hulinaksi jos aletaan toimia vakaumuksen mukaan”, hän ilmoittaa uskonnonvapautta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa. Sanan- ja uskonnonvapauden kohdalla se tarkoittaa, että eri mieltä saa olla ja jopa vihata saa, mutta ei loukata, eikä yllyttää väkivaltaan. Tietenkin lain on elettävä mukana ajassa mahdollisimman joustavasti, jotta sen legitimiteetti säilyy.

uskonrauhapykälät sekä laiton uhkaus. Oma kantani on, että rikoslaissa ei pidäkään käyttää termiä vihapuhe. Se on liian epämääräinen”, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kuvailee ELSA:n paneelissa. Toimittaja Leena Sharma kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Ne – Kohtaamisia perus-Suomessa (2014) sanoiksi yleistyvän uupumuksen polarisoituneeseen ja poteroituneeseen keskustelukulttuuriin. Kirjaansa varten hän muun muassa valitsee paljastusblogi Kunnollisvaalien lista-

uksesta pahimmalta ja brutaaleimmalta rasistiselta umpinatsilta vaikuttavan tyypin haastateltavaksi. Amon Rautiainen saa vakuutettua ainakin Sharman, ja luultavasti myös kirjan lukijan, ettei ole rasisti, natsi tai edes järin brutaali. Usein se mutta lauseessa ”En ole rasisti, mutta…” kertoo rasistisuudesta, mutta ei aina. On myös maahanmuuttokriittisiä ilman mitään lainausmerkkejä, ja itse asiassa Leena Sharma tunnustautuu sellaiseksi. ”Älköön kukaan kuvitelko, että totuus ihmisestä mahtuu yhteen blogiin, päivitykseen tai kuvakaappaukseen”,

Yhteiskunta asettaa vapauden rajat joka tapauksessa. Jossakin pääsee hirteen, jossakin vankilaan, toisaalla saa sakkoja, toisaalla pääsee armottomaan perinteisen ja sosiaalisen median löylytykseen. Olipa sananvapauden sääntelystä ja uskonrauhapykälistä mitä mieltä tahansa, niin keskustelua voi Suomessa ja Euroopassa hyvin käydä niitä kunnioittaen. Jos haluamme, että meillä on yhteisö, jonka sisällä keskustellaan, ei tässäkään asiassa lopulta kukaan pääse vastuutaan karkuun. Jos hakee itselleen tai politiikalleen menestystä raja-aitojen pystyttämisestä ja viholliskuvien kyhäämisestä, on täysin mahdollista, että ne rajat ja kuvat otetaan tosissaan ja koetaan velvoittavina. Sanoistaan on jokaisen kannettava tavalla tai toisella vastuu.

PORTISH EAD ( UK)

A L ICE IN CH A INS ( U S)

E LLI E G O ULDING ( UK )

H AIM ( U S ) A S A P F E RG ( U S )

T R E N T E M Ø LLE R ( D E N )

E N NA KKOL IP U T : ILOS A A R IRO CK. FI JA T IKE T T I

L I P P U VA I H TO EH D OT:

LA- S U 9 5 € L A 6 0 € \\ SU 75 € P E S U LO - K L UB I 29 €

Eppu Normaali

PE 11.7.

A

jatusrikollista ei laki sitkeistä väitteistä huolimatta tunne. Vihata, inhota ja pelätä saa mitä vain haluaa, mutta näistä tuntemuksista kertominen onkin sitten eri asia. Suomessa yksityisyyden ja kunnian suoja menee esimerkiksi Ruotsin käytäntöä paljon selkeämmin sananvapauden edelle, ja tästä syystä Suomi onkin ollut kerta toisensa jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hampaissa. Netin suoma nimettömyys, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu, taloudellinen ja sosiaalinen globalisaatio sekä oikeistopopulismin nousu vastareaktioineen ovat pakottaneet pohtimaan sananvapauden rajoja ja keskustelijoiden vastuuta sanoistaan. Mielipide- ja puoluejohtajat joutuvat hyväksymään, että kantavat poliittista vastuuta myös seuraajiensa möläytyksistä. ISYY:n alkuhämärissä kuuluminen rasistisena pidettyyn Facebook-ryhmään pudotti hallitusten puheenjohtajat palleiltaan Joensuussa ja Kuopiossa. Aki Kaurismäki joutui vaikeuksiin puhuessaan yhden prosentin tappamisesta, Jussi Halla-aho ja James Hirvisaari saivat tuomionsa. Dan Koivulaakson lausuntoja siitä, että Perussuomalaiset olisi jytkyn jälkeen pitänyt eristää poliittisesti, eikä ainakaan antaa heille valiokuntapaikkoja, on vaikea pitää kutsuna rakentavaan dialogiin. Osaltaan yhteiskunnallisen keskustelutaidon kriisistä kertoo sekin, että Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin lyhyen ajan sisällä kaksi puhumisen vapautta ja vastuita ruotivaa keskustelutilaisuutta. Toinen oli kampusperinteeksi jo muodostunut Ylioppilaiden Symposiumi, jossa pohdittiin uskonnonvapautta. Toinen puolestaan oli oikeustieteen opiskelijoiden järjestön ELSA:n järjestämä sananvapauden ja vihapuheen suhdetta käsitellyt paneelikeskustelu.

KO NS ER T TI < 12 0 MI N.

Eläkeläiset: Humpfonia! Pariisin Kevät \\ Anssi Kela

!

M U S TA S C H ( S W E )

J E N N I VA RT I A I N E N

Stam1na \\ Happoradio \\ J. Karjalainen Haloo Helsinki \\ Viikate \\ Sanni \\ Olavi Uusivirta Herra Ylppö & Ihmiset \\ Damn Seagulls Gracias & The Globe Band \\ KC/MD Mafia Tuomo \\ Wolfheart \\ Insomnium Turmion Kätilöt \\ Ranger \\ Black Lizard + L ISÄ Ä O H JE L MAA L UVASSA!

KL UB I

Uljas 3 | 21. 3. 2014

19


”Periaatteessa mukava ihminen on mukava kaikissa kulttuureissa, joten emme tekisi sen suurempaa eroa siihen mistä kukakin on kotoisin.

Vaihtarit eivät löydä suomalaisia Usein käy niin, että opiskelijoiden ja vaihtareiden joukot kulkevat omissa uomissaan. Halua kohdata ja sotkeentua olisi molemmin puolin, mutta käytäntö, kulttuurit ja arki eivät usein kohtaa. Yhytimme Joensuussa vaihtariporukan ja kysyimme miltä Suomi tuntuu, tuoksuu ja näyttää. - Anna-Maria Tenhu, teksti & Pasi Huttunen, kuva

P

arikymppiset Alejandro Ordovas ja Pablo Guillerna Franco ovat molemmat kotoisin Espanjasta, ja viettävät vaihto-opiskelijavuottaan Joensuussa. Kansainvälistä vaihtoaan on lopettelemassa myös kanadalainen Stacey Andrews. Kolmikko on tyytyväinen opiskeluaikaansa Suomessa. He kertovat saaneensa lämpimän vastaanoton yliopistolla ja kiittelevät etenkin lukukauden alun tuutoritoimintaa, mutta harmittelevat samalla yhteydenpidon vähenemistä orientaatioviikon jälkeen. ”Emme tietenkään tarvitse kädestä pitäjää koko vaihto-opiskeluvuoden ajaksi, mutta lukukauden alussa on mukavaa kun tuutori on vastassa jo heti kentällä, ja auttaa ensimmäisten viikkojen käytännön järjestelyissä”, Stacey kiittelee ja kertoo ensimmäisten ihmiskontaktien paikallisten kanssa tapahtuvan juuri tuutoreiden kautta. ”Se auttaa varmasti, jos tuutoriksi hakeutuvan luonne on sosiaalinen ja ihmiskontakteja pelkäämätön, ei tuutorina muuten varmasti pärjää, varsinkaan vaihtoopiskelijoiden kanssa”, Stacey pohtii. ”Minullakin on vain hyviä kokemuksia yliopistolta, mutta paikallisten asukkaiden puolesta en ole aina tuntenut oloani aina kovin tervetulleeksi”, Alejandro harmittelee. ”En tiedä mistä se johtuu, mutta etenkin humalassa suomalaiset miehet osaavat olla melko aggressiivisia”, Alejandro jatkaa ja Pablo vahvistaa ystävänsä väitteen. ”Se on totta, suomalaiset ovat selvin päin ujoja ja säyseitä, mutta humalassa heistä tulee aggressiivisia. Illan aikana olemme jopa joutuneet vaihtamaan ravintolaa miespuolisten suomalaisten käytöksen takia”, Pablo harmittelee. Alejandro kertoo kokemuksesta joensuulaisen yökerhon jonossa. Heidän takanaan jonottaneet kaksi suomalaismiestä olivat vaatineet järjestyksenvalvojaa päästämään suomalaiset sisään ennen ulkomaalaisia. He ovat myös saaneet melko tylyn kehotuksen opiskella Suomen kieli kunnolla, ennen kuin ryhtyvät puhumaan paikallisille. ”Valitettavasti ei ole mahdollista oppia täydellistä Suomea melko lyhyen vaihto-opiskeluvuoden aikana, mutta olen oppinut kuitenkin ymmärtämään melko hyvin mitä puhutaan”, Alejandro kertoo.

20

Uljas 3 | 21. 3. 2014

”Olemme innoissamme Suomesta, ja haluaisimme kovasti tutustua suomalaiseen kulttuuriin, mutta kieltämättä ensimmäiset ikävät kokemukset paikallisten kanssa ovat saaneet meidät varovaisemmiksi”. Stacey kertoo, että vaikka hän ei syrjintää hyväksykään,

hän tavallaan ymmärtää joensuulaisten ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan. ”Olen itsekin kotoisin pienestä kaupungista Kanadassa, joten tiedän että vierasta kieltä kuullessasi koet hetkellisesti että hetkinen, mistä ja miksi nuo ihmiset oikein tänne tulevat”, Stacey naurahtaa, ja jakaa samalla ihmetyksensä siitä, kuinka hyvää englantia Suomessa puhutaan. ”On mahtavaa, että tulen toimeen omalla äidinkielelläni lähes toisella puolella maapalloa. Voin asioida missä tahansa virastossa tai puhua kenen kanssa tahansa, ja minua ymmärretään. Se on uskomatonta”. Alejandro ja Pablo ovat samaa mieltä, ja toteavat että Espanjassa edes kaikki opettajatkaan eivät osaa englantia. Yliopiston toimintaan he ovat tyytyväisiä. Vaihtarit kehuvat suomalaisten opiskelijoiden olevan ystävällisiä, eivätkä ole törmänneet syrjintään yliopistolla. He kertovat viettävänsä aikaa pääsääntöisesti toisten vaihto-opiskelijoiden kanssa ja naurahtavat heidän juhliensa olevan myös hieman raisumpia kuin suomalaisten opiskelijoiden. ”Me tanssimme pöydillä ja metelöimme paljon, laulamme yhteislauluja ja hulluttelemme”, Stacey kikattaa ja kertoo tavanneensa mukavia suomalaisia tuutoreiden kautta. ”Periaatteessa mukava ihminen on mukava kaikissa kulttuureissa, ja joten emme tekisi sen suurempaa eroa siihen mistä kukakin on kotoisin. Vietämme aikaa pääsääntöisesti mukavien tyyppien kanssa, emmekä ajattele heidän kuuluvan mihinkään tiettyyn kansakuntaan”, kolmikko kertoo lähes yhteen ääneen ja he lisäävät paikallisen kulttuurin tuntemuksen olevan kuitenkin tärkeää, sillä sen avulla osaa tarpeen vaatiessa kunnioittaa ja ymmärtää paikallisia toimintatapoja. ”Kuten esimerkiksi sen, että täällä joutuu itse punnitsemaan hedelmät kaupassa asioidessaan, se oli alussa outoa”, Stacey nauraa ja pojat kertovat ihmettelevänsä suomalaisten nuorten itsenäisyyttä. ”Espanjassa saatetaan helpostikin asua kolmekymp-

pisinä vielä kotona, mutta suomalaiset opiskelukaverini asuvat lähes kaikki jo omillaan, se on hämmentävää ja ihailtavaa”. Alejandro ja Pablo kertovat ruokailevansa iltapäivisin Carelialla yhdessä muiden espanjalaisten kanssa, ja he sanovat ruokailun olevan heille tärkeä sosiaalinen tapahtuma. ”Syömme mielellämme päivän päätteeksi, kun ei ole kiire mihinkään ja voimme samalla vaihtaa päivän kuulumiset”. Alejandro, Pablo ja Stacey myöntävät että heistä saattaa lounasaikaan lähteä enemmän ääntä kuin hiljaisemmista suomalaisista, mutta muistuttavat että opiskelijaravintola on oikeastaan kampuksen ainoa paikka jossa he voivat kokoontua koulupäivän aikana yhteen. ”Olisi ihanaa jos kampuksella olisi jokin sosiaalinen tila jossa olisi vaikkapa sohvia ja istuskelualueita, ja siinä samalla mahdollisuus lounastaa”, Stacey ehdottaa ja mainitsee esimerkiksi Agoran kahvion tuntuvan paikalta, jossa pitää istua mahdollisimman hiljaa ja olla häiritsemättä muita. ”Opiskelijaravintola on muutenkin hyvä paikka tavata, sillä hintataso on toisiin paikallisiin ravintoloihin verrattuna alhaisempi”, Stacey sanoo. Vaihtarit kokevat että heti opiskeluvuoden alussa muodostuvat kontaktit toisiin opiskelijoihin, ja vaihtoopiskelijoista kehittyykin vuoden kuluessa tiivis ryhmä. Suomalaiset opiskelijat ovat enemmän kuin tervetulleita heidän illanviettoihinsa, mutta he pohtivat kuinka he voisivat saada kutsun perille. ”Lähes kaikki sähköpostikutsut tapahtumiin on kirjoitettu suomenkielellä, joten osa meille suunnatuista kutsuista menee sen vuoksi ohi”, Stacey harmittelee ja kertoo tämän varmasti olevan yksi syy sille, miksi heitä ei juuri näy suomalaisten opiskelijoiden järjestämissä juhlissa. Kutsu saadaan usein suullisesti ja liian myöhään. Vaihtarit eivät myöskään ole koskaan kuulleet ainejärjestöjen pikkujouluista, ja he harmittelevat sitä että sellainen tapahtuma on mennyt heiltä kokonaan ohi. Joensuuta he kehuvat rauhalliseksi ja turvalliseksi kaupungiksi, ja Stacey pystyisi jopa kuvittelemaan itsensä asumaan Joensuussa. ”Täällä on uskomattoman turvallista, kertaakaan minulle ei ole tullut oloa että enpäs uskalla kulkea vaikka tuolla kadunpätkällä”. Alejandro ja Pablo vahvistavat Staceyn kokemuksen. ”Minä tosin ihmettelen vähän sitä, että jos joku tönäisee minua, sitä ei pyydetä anteeksi, vaan jatketaan matkaa”, Pablo hämmästelee. ”Tuo on kyllä niin totta, mikä ihme siinä on että ei voi sanoa että oi olen pahoillani?”, Stacey huudahtaa.

Uljas 3 | 21. 3. 2014

21


Kulttuuri Elävä kaupunki

Kulttuuri tulee opiskelijan luo Tanssijat ryömivät koloistaan ja muusikot savuisista kellareistaan, kun ISYY:n kulttuuriviikko valtaa kampukset huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Viikon aikana kampuskaupunkien kulttuurin tekijät esittelevät toimintaansa. Tarjolla on myös ilmaisnäytöksiä ja alennuksia kulttuuririentoihin. – Tähti Oksanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva ”Kulttuuri on rikasta kaikissa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeissa”, vakuuttaa ylioppilaskunnan vapaa-aikaja liikuntavastaava Matias Vainio ISYY järjestää viikolla 14 kulttuuriviikon, jonka aikana opiskelijat voivat tutustua kaupunkien kulttuuritarjontaan omilla kampuksillaan. Vainion mukaan kulttuurin mainonta voisi tavoittaa opiskelijat paremmin, mistä idea kulttuuriviikon järjestämiseen syntyikin. 1.-3. maaliskuuta paikalliset toimijat pitävät ständejä kampusten päärakennuksissa päiväteemoittain. Tiistaina teemana on tanssi ja teatteri, keskiviikkona musiikki ja torstaina kuva ja sana. Kampuksilla nähdään myös pieniä esityksiä. Viikon aikana on tarjolla iltaohjelmaa sisältäen mm. teatteriharjoituksien seuraamista, ilmaisia tanssitunteja

sekä konsertteja ja elokuvia alennettuun hintaan. Kulttuuriviikon tavoitteena on parantaa opiskelijoiden tiedonsaantia kaupunkinsa kulttuurielämästä ja ohjata heitä kulttuurin pariin. Vainion mielestä opiskelijoiden kiinnostus kulttuuria kohtaan on vaihtelevaa. ”Moni opiskelija haluaisi käydä enemmän tapahtumissa, mutta heiltä puuttuu kaveri, joka olisi kiinnostunut tulemaan mukaan”, Vainio sanoo, ”Ajatuksena on lanseerata maaliskuun aikana tuutoroinnin tapaan toimiva kulttuurikaveriverkosto, jonka kautta ihmiset löytävät muita kulttuurista kiinnostuneita seuraksi tapahtumiin.” ISYY:n kulttuuriviikon ohjelma löytyy ylioppilaskun-

ISYY:n vapaa-aika- ja liikuntavastaava Matias Vainio herättelee ylioppilaskunnan osalta uinunutta kulttuuritoimintaa muun muassa lanseeraamalla kampuksille kulttuurikaveriverkostoa.

nan nettisivuilta osoitteesta isyy.fi

Stand up

Naurettava meininki Kuinka monta opiskelijaa tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu? Vastaus peruskysymykseen selvinnee huhtikuussa, kun huippukoomikot saapuvat Ismo Leikolan ja André Wickströmin johdolla viihdyttämään kuopiolaisia opiskelijoita Student Stand Up Rallyn merkeissä. – Maiju Pohjolainen, teksti

Ismo Leikola ja joukko muita

22

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Poimintoja

Omstart!

naurattakuopiolaisia opiskelijoita huhtikuussa.

Huhtikuussa kuopiolaisten opiskelijoiden nauruhermot pistetään todelliselle koetukselle, kun ensiesiintymisensä tekevä Student Stand Up Rally -tapahtuma tuo kaupunkiin huippukoomikoita Ismo Leikolasta ja André Wickströmistä alkaen. Opiskelijat ja koomikot paiskaavat komediakaupunki Kuopiossa kättä poikkeuksellisella tavalla. ”Vastaavanlaista poikkitieteellistä stand up -tapahtumaa ei ole aiemmin järjestetty Kuopiossa eikä muuallakaan Suomessa”, intoilee tapahtuman järjestämisessä mukana ollut Kultin puheenjohtaja Sami Gabbouj. Fortiksen tapahtumavastaava Pia Nousiaisen mukaan Student Stand Up Rallyyn pyrittiin valitsemaan mahdollisimman erityylisiä koomikoita, jotta kaikille löytyisi jotakin naurettavaa. ”Tulee olemaan ihan koomikosta kiinni, mitä läppää illalla kuullaan. Luultavasti he ovat ottaneet opiskelijat huomioon”, Nousiainen uumoilee. Hän itse odottaa kuumeisesti Wickströmin ja Leikolan englanninkielistä settiä, jolla koko ralli pyöräytetään käyntiin. Myös Gabbouj vannoo Leikolan nimeen. ”Muutkin setit vaikuttavat hyviltä, mutta Leikola on kunkku!”

”Muutkin setit vaikuttavat hyviltä, mutta Leikola on kunkku! Stand upin kestosuosikkien lisäksi lavalle nousee oman kaupungin nousevia tähtiä. Esimerkiksi Pannuhuoneen Open Mic -klubille mahtuu esiintymään viisi nopeimmin ennakkoon ilmottautunutta opiskelijaa. Komiikka tuodaan kaupunkiin kuopiolaisten ainejärjestöjen sekä Kuopion Komediafestivaalin voimin. Tapahtuman järjestäjinä toimivat yliopistolta Fortis, Kulti, KuoLO, Preemio ja Serveri sekä Savonialta tradenomiopiskelijoiden KuoTra. Gabbouj ja Nousiainen avasivat komediahanat jo ennakkoon ja lupasivat kertoa Uljaan lukijoille mojovat vitsit. ”Kuinka monta miestä tarvitaan avamaan olutpullo? Ei yhtään, se pitää tuoda avattuna”, Gabbouj sutkauttaa. ”Mitä yhteistä on insinöörillä ja salamalla? Ensin välähtää ja sitten korjataan tuhot”, niittaa Nousiainen loppuun. Student Stand Up Rally Introssa ja Pannuhuoneella 10. huhtikuuta 2014. Liput opiskelijoille 8-10 euroa, open mic -klubille vapaa pääsy.

Speksi kasvoi isoksi Kuopion lääkisläiset ovat viihdyttäneet yleisöä speksi-näytelmillään jo kymmenen vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi tarjotaan katsojille matka Venäjälle, jossa legendaarinen Rasputin rietastelee, renttuilee ja tanssii ripaskaa. Lavalle saa taas huudella ihan mitä sattuu ja luvan kanssa. Omstart! - Maiju Pohjolainen, teksti & Anssi Saviluoto, kuva Kuopion lääketieteen opiskelijoiden speksi-näytelmä viettää tänä vuonna kymmenvuotissynttäreitä. Juhlavuoden kunniaksi speksi suuntaa itänaapuriin ja herättää henkiin Rasputinin, jonka rietastelut aiheuttavat valtavaa närää tsaarin hovissa. Historiankirjoista ammentavaan tarinaan tullaan varmasti lisäämään myös rutkasti viitteitä tähän päivään. Sotshin olympialaiset ja Venäjän uhittelu Ukrainassa eivät olisi voineet sattua speksin kannalta parempaan saumaan. Juhlaspeksin aihe valittiin tosin jo kauan ennen kuin esimerkiksi Ukrainan kriisistä alettiin kohista. ”Suunnittelu jouduttiin aloittamaan tavallista aikaisemmin, sillä juhlavuoden kunniaksi jokainen tiimi haluaa pistää silmään hieman isompaa vaihdetta”, projektin taiteellinen johtaja Pihla Patamaa kertoo. KuoLOn speksi on kulkenut kymmenessä vuodessa kauas perinteisistä koulukyhäelmistä. Yli sadan innokkaan lääkisläisen ja hammaslääkisläisen voimin tehtävä projekti muistuttaa jo hyvin paljon oikeaa teatteria. Tämän vuoden näytelmän ohjaava Aapo Sirén otti juhlavuoden haasteen vastaan innolla. ”Paineita ja hyvää kutinaa on ainakin vielä tässä vaiheessa sopivassa suhteessa. Esimerkiksi näyttelijäporukassa on ollut alusta asti todella hyvä henki päällä, se tulee varmasti näkymään myös lavalla”, Sirén lupaa. Speksissä perinteiseen näytelmään yhdistetään muitakin taiteenlajeja. ”Meillä on harvinaisen taidokas ja monipuolinen yhdistelmä musiikkia, tanssia ja improvisaatiota. Ehkä mukana vähän jotain ajattelemisen aihettakin”, Sirén

Kuopiossa debytoi huhtikuussa uusi rehellisen amerikkalaishenkisesti nimetty Urban City Blues Festival Puikkarissa 25.-26. huhtikuuta.Kaksipäiväinen tapahtuma lataa tiskiin monipuolisen kattauksen kotimaisen roots-musiikin huippunimiä sekä paikallista osaamista. ”Tapahtuman nimi on keksitty savolainen pilke silmäkulmassa. Kaupungissa, missä kaikki tapahtumat ovat Puijoja tai kantteja tai muita, on syytä olla yksi leukavan amerikkalainen tapahtumanimi. Tämä ei estä tulevaisuuden Jotunin jameja ja Snellmannin souleja”, järjestäjät virnistelevät.

Garagea Humu-klubille

KuoLOn kymmenennen speksin tekemiseen osallistuu 130

lääkisläistä ja hammaslääkisläistä.

kuvailee. Myös yleisö voi myös osallistua näytelmään huutamalla ”Omstart!”, jolloin näyttelijät toistavat edellisen kohtauksen katsojien haluamalla tavalla tai tyylillä. ”Useista muista teattereista lentää nopeasti pihalle, jos käy pikku maistissa huutelemaan sekavia kesken näytöksen.” Huhtikuussa ensi-iltansa saavassa Ristiinpukeutuja-speksissä halutaan korostaa erityisesti KuoLOn speksin parhaita puolia. Täten luvassa on taas rutkasti huumoria ja viiltävää suorapuheisuutta. ”Käsittelyyn otetaan tälläkin kertaa juuri ne asiat, joista ei saa vitsailla eli seksi, uskonto ja politiikka. Lääkisläiset ovat perinteisesti olleet pelkäämättömiä kaikkien aiheiden suhteen”, Patamaa paljastaa.

oilla 4-9. huhtikuuta 2014. speksi.kuolo.fi

Säbäspektaakkeli Areenalla

Vuoden salibandyspektaakkelia povaillaan Joensuu Areenalle neljäs huhtikuuta kello 13:30 alkaen, kun Joensuun kampuksen salibandyliigat huipentuvat finaalitapahtumaan. Tapahtuma on kahden liigan yhteinen kauden päätös. Ohjelmassa on kolme ottelua: kilpaliigan pronssiottelu kello 13:30, rentoliigan finaali noin kello 14:40 sekä kilpaliigan finaali 15:50. ”Liigojen finaalit ovat perinteikäs tapahtuma, joka on vuosi vuodelta kasvanut ja kehittynyt. Finaalitapah-

Autotallirock on tunnetusti sitä uskottavinta rokkia ja aiemmin hiukan folkkiin leimaantunut Humu-klubikin tarjoilee tällä kertaa sitä itseään. Stereo 8000, eli ex-Anssi 8000 ja Maria Stereo saapuu kiertueellaan Pannuhuoneella järjestettävälle klubille 19. huhtikuuta. Kyseessä on kaistapäinen sekoitus lo-fi poppia ja autotallirokkia Lisäksi klubilla nähdään helposti ja kiistatta Imatran paras orkesteri Underground Witch Rock, jonka tarttuvat sointukierrot, psykedeeliset vivahteet ja loputtoman sympaattinen laulaja Nikita Rytkönen ottavat yleisönsä takuuvarmasti.

Pessi ja Illusia Joensuussa Pessi ja Illusia on rakastettu tarina aikuistumisesta, yhteiskunnallisista hierarkioista ja toivon säilyttämisestä. Valoa verhoista! –teatterin tulkinta nähdään Rantakylän auditoriossa 29. ja 30. maaliskuuta sekä 1. huhtikuuta kello 19. Esityksiin on vapaa pääsy. Valoa verhoista! –teatteri on yksi Joensuun seudun kansalaisopiston aikuisten teatteriryhmistä.

KuoLOn kymmenes speksi ”Ristiinpukeutujat” Kuopion PalatsiStudi-

Salibändy

Kahden liigan kaudet huipentuvat yhteiseen finaalitapahtumaan Joensuu Areenalla. Jatkossa salibandytoiminta alkaa toivottavasti ylittää myös kampusrajoja. –Pasi Huttunen

Uusi blues-festari Kuopioon

tuman ydin ja tavoite on saada mukaan opiskelijoita kaikilta suunnilta, ei ainoastaan innokkaimpia lajiaktiiveja”, tapahtumaa järjestävä Tuomas Manelius kertoo. ”Olisi hienoa nähdä tämä tapahtuma ja koko salibandyliigatoiminta ainejärjestörajat ylittävänä, yhteisöllisenä ja kampuksen liikuntakulttuuria kehittävänä kokonaisuutena”, hän jatkaa. Salibandy on lajina helposti lähestyttävä ja suosittu, yleisöystävällinen laji, jota pelataan vaihtelevan aktiivisesti kaikilla kolmella kampuksella. Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan kehitettyä enemmän myös kampusrajat ylittävää toimintaa. Tämän vuoden Joensuun kampuksen liigoissa on pelannut yhteensä 17 joukkuetta, jotka koostuvat pitkälti yliopisto-opiskelijoista. Mukana on myös AMK-opiskelijoita ja –joukkueita.

UEF kaipaa airuita Joensuuhun Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen tohtoripromootioon 28.-30. elokuuta haetaan opiskelija-airuita. Airuet avustavat promootion järjestelyissä ja pääsevät samalla aitiopaikalle ottamaan tuntumaa akateemiseen perinteeseen. Savonlinnasta tulevilla korvataan matkat ja järjestetään majoitus. Lisäksi touhusta saa opintopisteitä. Airueksi voi ilmoittautua 17. huhtikuuta saakka.

Ukkosmaine julkaisee kirjan Kymmenen ikävuotensa kunniaksi joensuulaisbändi Ukkosmaine julkaisee kirjan Salamaponin selässä, jonka luvataan käyvän bändin historian tarkkaan läpi. Rahoituksen duo aikoo hankkia mesenaatti.me –joukkorahoituskampanjalla. Kampanja oli kerännyt jo 1554 euroa kun lahjoitusaikaa oli jäljellä 18 päivää. Keräyskampanja päättyy 6. huhtikuuta. Tavoite on 3500 euroa ja minimitavoite 2000 euroa. Mesenaateille on luvassa kirjan (15€ tai 20€) lisäksi esimerkiksi Niinivaaran kiertokävelyjä bändin kanssa (50€) sekä akustisia olohuonekeikkoja (350€).

Uljas 3 | 21. 3. 2014

23


”Leimaavinta suomalaisessa teatterissa on se, että se toteutuu hyvin samankaltaisena paikasta tai tekijöistä riippumatta. Tähän on tietenkin poikkeamia, mutta mä en haluaisi, että ne ovat poikkeamia.

Paikallinen mies Teatterinjohtaja Vihtori Rämä kaivaa esiin Joensuun kaupunginteatterissa piilevää potentiaalia. Tavoitteena on jatkuvasti paikkaansa hakeva, yhteiskunnallisesti keskusteleva teatteri, jonka tyylin tunnistaa. – Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva

T

aiteen tehtävä ei ole olla mikään turvapaikka, johon paetaan kun arki ahdistaa liikaa. Jos teatteri toimii vain välineenä arjen unohtamiseen, on se kuin viulun soittamista Auschwitzissa, toteaa vuoden verran Joensuun kaupunginteatteria johtanut Vihtori Rämä. Hänen mukaansa teatterin tulee jatkuvasti hakea vastausta kysymykseen: miksi tätä tehdään? ”Yksi keskeisimmistä teatterin olemassaoloa perustelevista argumenteista on, että sinne tullaan unohtamaan arki. Mulle on ihan poissuljettu vaihtoehto,

että osallistuisin sen paskan yhteiskunnan ylläpitämiseen. Koska senhän täytyy olla paska, jos se pitää unohtaa. Voihan sitä mennä dokaamaan jos haluaa unohtaa paskan elämän, mutta en halua olla avaamassa niitä pulloja”, Rämä sanoo. Teatterista kiinnostuneiden keskuudessa yleinen mielipide Joensuun kaupunginteatterin tilanteesta tuntuu olevan, että Rämä astelee säröisillä kevätjäillä. Toinen yleinen näkemys näyttää olevan, että niin on kovasta taloudellisesta riskistä huolimatta välttämätöntä tehdä. Teatterin on tavalla tai toisella tavoitettava nuorempaa väkeä, mutta vakiintuneempaa yleisöä ei ole varaa karkottaa. Esimerkiksi opiskelijoita ei juuri teatteriin ole saatu. Rämä ei suostu puhumaan uudistamisesta, vaan toteaa kaivavansa esiin potentiaalia, joka teatterilla on koko ajan ollut. ”Sitähän se on aika monessa yliopistokaupungissa, että pohditaan miks ne ei

Kainalo | Puberteettinen haistatus

Terveiset Kutturasta

T

erveiset Kutturasta, teatterinjohtaja Vihtori Rämän 19. maaliskuuta ensi-iltansa saanut ohjaustyö on tiedotteen mukaan ”puberteettinen, alatyylinen kiukunpurkaus, jossa piereskellään ja nauretaan epäkorrektin ilottelun merkeissä myyttisille saamelaisille, hesalaisille uusavuttomille, Kekkoselle - ja tietenkin Mannerheimille. Eli esitys nauraa heille, jotka Suomen ovat rakentaneet tällaiseksi kuin se on, ja meille, jotka kiltisti sitä samana ylläpidämme.” Se ei lupaa katsojalle valmista ajatusta, vaan kannustaa pureskelemaan itse. ”Se haistattaa molemmille osapuolille. Meidän näkökulma on, että pitäkää vittu tunkkinne. Molemmat osapuolet vaan

24

Uljas 2 | 21. 2. 2014

poteroituu, eikä kukaan edes kunnolla muista mikä on kahtiajaon alkuperäinen syy. Ei nää asiat ole oikeasti niin vaikeita. Jos vaikka kunnioitettaisiin toinen toistaan”, Rämä sanoo. ”Vanha yhteisöllisyyshän rakentuu tunnistettavuuden ja yhteisten vihollisten ympärille. Haaveilen erimielisten yhteisöstä, jossa erilaiset maailmankuvat eivät näyttäytyisi uhkina. Se vaatisi kyvykkyyttä siihen, että antaa myös toisen olla niin kuin se haluaa.” Näytelmä perustuu Mikko-Pekka Heikkisen romaaniin, jossa EteläSuomen ja Pohjois-Suomen välille syttyy sisällissota.

tuu. Vittu, miks ne tulis jos se kama ei ole älyllisesti tai emotionaalisesti kiinnostavaa?”, Rämä lataa. Joensuussa käytiin jo yksi teatterisota vuonna 1971, kun teatterinjohtajana oli Jouko Turkka. Erimielisyydet vallanjaosta teatterissa johtivat siihen, että johtokunta antoi Turkalle kenkää ja näyttelijät valtasivat teatterin. Lopulta Turkka otettiin takaisin, mutta hänen kanssaan teatteria johtamaan tuli Yrjö Kostermaa tasa-arvoisena johtajana. Vähän siis kutkuttelee selkäpiissä nytkin, mutta ainakaan vielä ei mistään sodasta näy merkkejä. ”Emmä oo mitään taloudellista riskiä ottamassa”, Rämä tuhahtaa vastaukseksi. ”Olen asettanut tavoitteeksi, että katsojamäärät lähtevät hiljalleen nousuun. Pitää saada ihmisiä ymmärtämään monenkirjavia juttuja. Uskon, että yhdessä ihmisessä on useita katsojuuksia. Taloudellisen riskin manaaminen tilanteessa, jossa vapaat ryhmät tekee kymppitonnilla, ja meillä budjetti on 3,2 miljoonaa on aika falskia. Meidän yhteiskunnassa on vielä tämä juttu, että valtio rahoittaa teatteria. Talous on yksi reunaehto muiden joukossa, mutta jos me ei saada yleisöä, niin se kertoo vakavammasta epäonnistumisesta. Me ollaan silloin epäonnistuttu yhteiskunnan kanssa kommunikoinnissa”, hän jatkaa. Rämän tavoitteena on avata teatterin ovia niin ulosmenoja kuin sisääntulojakin varten. Orastavia yhteistyökuvioita on esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen kanssa, teatteri on tuottamassa monessa formaatissa julkaistavaa kuunnelmaa ja tekee kahdeksan yhteistuotantoa eri teattereiden kanssa vuonna 2014. Lisäksi Rämä kokoaa ”ammattikatsojien” ryhmää, joiden kanssa voitaisiin yhdessä ajatella teatterin suuntaa ja tulevaisuutta. Alueteatteri toimii siis moneen suuntaan. Toisaalta on aluepoliittinen velvoite tuoda teatteria syrjäseutujen väen saataville, mutta toisaalta yhteydet ja yhteistyökuviot teatterin ulkopuolelle kantavat mukanaan myös potentiaalia taiteelliseen uudistumiseen. Esimerkiksi yhteistyö yliopiston kanssa voisi hyödyttää sekä taidetta että tiedettä. ”Meillä on yhteisötaiteilija, joka ryhtyy tekemään erilaisia prosesseja. Muun muassa sinne yliopiston suuntaan. Teatteri

on jo lähtökohtaisesti sellainen, joka voisi toimia monialaisesti ja monipuolisesti alueen toimijoiden kanssa. Teatteri Sataman kanssa joo, mutta sen ei tarvitse olla edes toinen taidepulju. Se voisi olla kerta kaikkiaan vaikka autokorjaamo.”

” Taloudellisen riskin manaaminen tilanteessa, jossa vapaat ryhmät tekee kymppitonnilla, ja meillä budjetti on 3,2 miljoonaa on aika falskia. Suomeen täytyisi Rämän mukaan saada

mahtumaan enemmänkin kuin yksi ainut teatterin tekemisen traditio, joka on ollut vallassa 60-luvulta saakka. ”Se on tietysti tavallaan ihan inhimillistä psykologiaa. Mimeettisen halun ja sosialisaation kauttahan me opimme. Mutta taiteen, ja varsinkin verovaroin tuotetun teatterin pitäisi just pystyä tekemään näkyväksi sitä teatterin metafysiikkaa, että millä muulla tavoin me voisimme olla. Mun mielestä taiteella ja inhimillisyydellä ei tarvitsisi olla mitään yhtäläisyysmerkkejä, vaan taiteessa pitäisi kysyä sen ohi”, hän vaatii ja jatkaa: ”Leimaavinta suomalaisessa teatterissa on se, että se toteutuu hyvin samankaltaisena paikasta tai tekijöistä riippumatta. Tähän on tietenkin poikkeamia, mutta mä en haluaisi, että ne ovat poikkeamia. Teatterilla olisi se potentiaali, että se voisi määrittyä paikallisesti. Jos sitä potentiaalia ajattelee janana, niin siitä käytetään hyvin pieni pätkä. Teatterilla pitäisi olla oma, tunnistettava tyyli.” Teatterin yhteiskunnallisuus tarkoittaa Rämälle hyvin konkreettista avoimuutta. Teatterin tuotantorakenteissa asustaa vallankumous ja rajoitukset ovat hänen mukaansa lähinnä korvien välissä. ”Pitää olla rohkeutta ja taitoa kysyä, miten me haluamme teatteria tehdä. Teatteria ei pidä asettaa arjen unohtamisen funktioon, vaan sen muutoksen pitää tapahtua myös siellä arjessa. Vallankumous ei ole mikään uusi Kekkosen kuva seinälle, vaan kysymys siitä, miten kukin pystyy arkeaan rakentamaan. Sitä, että eteen avautuisi mahdollisuus toisin tekemiseen ja olemiseen.”

Uljas 3 | 21. 3. 2014

25


Höyryvoimainen anarkia

Arvio

käännekohdassa

Presidentintekijät

Kankea murikka liukuu kohti nänniä

Steampunk on muutakin kuin korsetteja ja höyrykoneiden pihinää fantastisessa viktoriaanisessa maailmassa. Se sisältää myös tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä ja sukupuolen historian uudelleenkirjoitusta. Samalla suosion kasvu uhkaa tasapäistää ja laimentaa genren. - Jani Ylönen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

M

agdalena Hai julkaisi vuonna 2012 ensimmäisen suomalaisen steampunkromaanin. Häntä viehätti lajin anarkistis-karnevalistinen luonne, mutta ennen kaikkea sen vapaus tiukasta tieteis- ja fantasiakirjallisuus erottelusta. Näiden lajien tai niiden kattogenren spekulativiisen fiktion eli spefin kentällä naiskirjailijoille ja –hahmoilla on usein ollut vähemmistöasema. Suomessa naisilla on kuitenkin ollut vahva rooli spefin kentällä. Steampunk on kirjallisuuden lajina perua jo 60-luvulta. Alakulttuuriksi se muotoutui 2000-luvun alussa ja meillä se on näkynyt selkeämmin vasta viime vuosina. Lajin tarinat sijoittuvat usein 1800-luvun vaihtoehtoiseen maailmaan, jossa höyrykoneet tuottavat vielä suuren osan energiasta ja korsetteja koristavat usein erilaiset mielikuvitukselliset mekaaniset apuvälineet. Laji hakee inspiraationsa muun muassa 1800-luvulla kirjoitetusta tieteis- ja seikkailukirjallisuudesta. Näissä teoksissa maailmaa tutkivat ja kauhistelivat poikkeuksetta miessankarit. Naiset olivat heidän rinnallaan hidasteita tai sivumennen pelastettavia neitosia. Magdalena ja useat steampunkin kirjoittajat kritisoivat kyseistä ajankuvaa. ”1800-lukua peilataan usein miestoimijoiden kautta. Se on meidän mielissämme hyvin maskuliininen ja heteronormatiivinen aikakausi. Kaikki ovat kuulleet tarinat korseteissa pyörtyilevistä naisista ja pianonjaloista”, Hai aloittaa. Hain mukaan ajan kuva on stereotypia. ”Jo hyvin vaatimatonkin taustatutkimus paljastaa aivan toisenlaisen 1800-luvun, joka oli täynnä mielenkiintoisia toimija- ja tiedenaisia sekä erikoisia elämäntarinoita. Steampunkissa on mahdollisuus hyödyntää tätä näkökulmaa 1800-lukuun ja kirjoittaa tarinoita, jotka eivät vaikuta historian toistolta, tarinoita joihin myös 2000-luvun ihminen voi samaistua. Samalla nykylukija saattaa alkaa nähdä menneisyyden monimuotoisempana kuin se yleensä esitetään”, Hai jatkaa. Roolien uudelleenkirjoittaminen sopii Hain mukaan hyvin steampunkin asen-

26

Uljas 3 | 21. 3. 2014

Curling on vauhdikas, mutta monille tuntematon joukkuelaji. Sen perusperiaatteena on liu’uttaa kivenlohkare mahdollisimman lähelle pesässä odottavaa nänniä. - Tatu Lehto, teksti & kuva

Steampunk Tieteisfantasiaa, jossa useimmiten 1800luku kuvitellaan uudelleen. Teknologia perustuu höyryyn ja kellokoneistoihin, visuaalinen ilme korsetteihin ja monokkeleihin Sisältää yhteiskuntakritiikkiä (punk)

Keskeisiä teoksia: Michael Moorcock – The Warlord of the Air (1971) William Gibson & Bruce Sterling – The Difference Engine (1990) Cherie Priest – Boneshaker (2009) Gail Garriger – Soulless (2009)

teeseen. Asenne puolestaan ponnistaa aikamme kehityksestä. ”Vanhemmassa steampunk-kirjallisuudessa naisten rooli saattoi olla hyvinkin perinteinen, mutta 2000-luvulla naispäähenkilöt ovat tulleet voimalla esiin. Uskoisin, että naispuolisten kirjoittajien lisääntyminen on vaikuttanut tähän. Naiskirjoittajat haluavat tieteiskirjallisuuteenkin enemmän omaa sukupuoltaan edustavia, toiminnallisia, moniulotteisia hahmoja.” Hai kuitenkin painottaa, etteivät yleisyydestä huolimatta naispuoliset päähenkilöt ole kuitenkaan erityisesti steampunkin juttu. ”Moniulotteisille naishahmoille on vain nykyään enemmän tilausta ja kirjoittajilla halua ja tarve tuottaa niitä enemmän.” Kuten kirjallisuudessa usein ja erityisesti spekulatiivisessa fiktiossa, genren alkuteokset kirjoittivat miehet. ”Tämän hetken kirjoittajapolvessa on paljon sellaisia naisia ja miehiä, joille naispuolinen sankari ei ole ollut itsestäänselvyys. Me olemme kasvaneet spekulatiivisen fiktion lukijoiksi nuorten miesten kasvutarinoilla. Oman ikäluokkani naisilla on suorastaan tarve kirjoittaa moniulotteisia, toiminnallisia spefisankarittaria, koska meillä ei tällaisia samaistumisen kohteita ole liiaksi asti ollut”, Hai kertoo. Kaikille naishahmot eivät vieläkään ole

itsestäänselvyys. Kun ensimmäinen suomalainen steampunk-antologia julkaistiin, sen naishahmojen runsas määrä sai

Kohudokumentti itse asiassa suorastaan hellii Taru Tujusta. Sisällön perusteella on ensi-iltaa ennakoinutta kohua vaikea ymmärtää.

V

erityishuomiota. ”Oli kiinnostavaa ja aika yllättävääkin, että Osuuskumman Steampunk! – Koneita ja korsetteja -antologiaa pidettiin feministisenä, koska siinä oli paljon naispuolisia päähenkilöitä. Meille kirjoittajille kyse oli enemmänkin siitä, että koimme luontevaksi kirjoittaa päähenkilöiksi naisia. Naishahmojen suuri lukumäärä tuskin tekee antologiasta vielä feminististä?”, Hai ihmettelee. ”Mutta kertoohan tämäkin siitä, että nainen päähenkilönä on edelleen jossain määrin anomalia ja valinta, joka täytyy perustella. Ehkä jonain päivänä pääsemme tilanteeseen, jossa naispäähenkilö voi olla ensisijaisesti henkilö eikä nainen,” Hai pohtii. Vastaavasti esimerkiksi Yhdysvalloissa sukupuoli on vielä huomattavasti määrittelevämmässä roolissa kirjallisuuden kentällä. Muutama vuosi sitten tiettyjen yhdysvaltalaisten naiskirjailijoiden teokset yritettiin määritellä bustlepunkiksi. Hain mukaan termin voi katsoa saman aikaan viittaavan sekä päämäärättömään hyörimiseen että naisten historialliseen alusasuun. Naisten steampunkin koettiin olevan olennaisesti erilaista kuin miesten vastaavan.

Steampunk kulttuurina elää kahta tarinaa.

Toisaalta kirjallisuus on menossa yhä vapaammaksi, mutta samalla esimerkiksi pukeutumisen alakulttuurit ovat alkaneet vakiintua konservatiivisemmiksi. Steampunkin siirtyessä suurempaan suosioon alakulttuurin anarkia on vaarassa varista. ”Siinä, missä kirjallinen steampunk on muuttunut sukupuolen kuvaamisen suhteen vapaammaksi ja anarkistisemmaksi, steampunkin cosplay-, larp- ja pukuharrastusulottuvuudesta on tullut genren trendiytymisen myötä kokonaiskuvaltaan selkeästi heteronormatiivisempi. 2000-luvun alkupuolella steampunkalakulttuuri oli enemmän ”punk” ja erilaiset transidentiteetit, cross-dressing yms. olivat vahvasti näkyvillä. Nykyään steampunk-asuissa ei juurikaan näe sellaista sukupuoli-identiteeteillä leikittelyä kuin aiemmin,” Hai mainitsee. Sen vanhaa energiaa pitääkin ehkä etsiä sieltä, missä siitä ei ole tullut vain kivoja pukuideoita ja hauskaa viihdekirjallisuutta. ”Ainakin visuaalisella puolella venäläinen steampunk on tällä hetkellä upeampaa ja hurjempaa kuin missään muualla”, Hai kertoo.

aikka Sotsissa ei tänä vuonna nähtykään suomalaisväriä Curlingturnauksessa, niin muutama vuosi sitten Curlingilmiö suorastaan pyyhkäisi valtakunnan yli. Usein mielikuvissa aikuiset ihmiset karjuvat, kinaavat ja liu’uttavat kivenlohkareita tarkoituksenaan siivota ”nännipesä” puhtaaksi vastustajan mötiköistä. Mikä Curlingissa viehättää? ”Se on tarkkuuslaji. Siinä tulee olla tarkka ja rauhallinen. Se on hyvä joukkuelaji, jossa hyvä joukkuehenki on tärkeää”, toteaa Joensuun Curling ry:n hallituksen puheenjohtaja Ari Sorsa. Yhdistys on perustettu 1985 ja nykyinen jäsenmäärä on noin 80. Kun Curlingia ajattelee, niin ensimmäisten mielikuvien joukossa ovat tiukasti jäähän tuijottavat kanadalaisveteraanit, jotka karjuvat toisilleen liu’uttamisen lomassa sekalaisia huudahduksia, kuten ”whipit!” ja ”haryepep!”. Tämä on merkki siitä, että tunteet ja aistit ovat herkimmillään ja valmiina toimintaan Herääkö pelin tiimellyksessä alkukantaisia vaistoja? ”Kun kapteeni huutaa kurkku suorana toisesta päästä ”harjaa!”, niin siinä mielessä kuulostaa aika alkukantaiselta, mutta se kuuluu peliin”, Sorsa tuumii. ”Ajatus on siinä, että saadaan ihminen tekemään juuri sitä,

Uskovainen ihastelee

Joensuulaisen Curling yhdistyjsen puheenjohtaja Ari Sorsa keskittyy

liu’uttamaan kiveä nänniä päin.

mitä on harjoiteltu. Yleensä jos hallissa on 5-6 joukkuetta, niin ääni ei oikein kuulukaan, jos ei huuda täysillä.” Curlingiin kätkeytyy ehkä muutakin alkukantaista kuin spontaani aggressio: radan päässä olevan päätyalueen keskikohtaa kutsutaan ”nänniksi”. Tarkoitus on sijoittaa omat kivet lähimmäs jäistä nipukkaa. ”Ei tiedä, kuka sen on keksinyt. On myös olemassa joukkue nimeltä Nännimestarit, mikä on todella hyvä nimi curlingjoukkueelle,” Sorsa toteaa huvittuneena. Kaikki Curling-termit eivät kylläkään ole yhtä hupaisia. Mutta Curling-terminologiassa nänni ei sijaitse ”maalissa” tai ”keskustassa”, vaan nimitys voi mahdollisesti olla myös monitulkintainen. ”Tietenkin on ”pesä”. Jokainen voi miettiä, mitä sillä tarkoitetaan,” Sorsa huomauttaa.

Kainalo | Eka kerta

Nänniä kohti Toimittaja kokeilee lajia ensimmäisen kerran elämässään. Kenkä sujautetaan erikoispohjalliseen, joka on erityisen liukas. Ammattilaisten erityisvalmisteisissa kengissä toisen kengän pohja on esimerkiksi teflonia tai muuta kitkatonta materiaalia. Tämä mahdollistaa sulavan liukumisen jäällä. Toimittaja asettuu paikoilleen. Hän tarttuu kiveen ja tähtää sen kohti hallin toisessa päässä odottavaa nänniä. Hän vapauttaa kankean murikkansa hallittuun luisuun ja tuijottaa odottavasti sen raukeaa luisumista kohti pesää. Lopulta laaki liukuu pesään ja hivelee nänniä. Hän kokee tyydytystä ensimmäisestä kerrastaan. Oudon kiinnostava laji.

Olisi paljon helpompi arvostaa Tuukka Temosen dokumenttia Presidentintekijät (2014) ilman ensi-iltaa edeltänyttä kohua. Leffa katsoessa väkisinkin miettii, oliko Taru Tujusella todella syytä yrittää torpata sen esittäminen. Katsomisen jälkeen voi todeta, että se ei ole lainkaan olennainen kysymys. Oli kohun virittely tarkoituksellinen taktinen veto Kokoomukselta tai ei, niin loistavana mainoksena se dokumentille toimi. Ja toisin kuin ennakkokohusta voisi luulla, luo elokuva ennen kaikkea myönteisen ja brändäystyötä tukevan kuvan niin puolueesta, kampanjaryhmän väestä kuin presidentistäkin. Presidentintekijät seuraa vaalit voittaneen Sauli Niinistön kampanjaa pääasiassa kampanjaryhmän kokouksissa. Temonen on kokoomuslainen dokumentoimassa oman puolueensa kampanjaa ja sen kyllä huomaa. Sauli Niinistö näyttäytyy itse vaalikampanjansa naruja pitelevänä tiukkana ja tarkkana talousmiehenä. Lopussa alleviivataan ja rautalangasta väännetään, että vaalikisailusta huolimatta Niinistö on Koko Kansan Presidentti. Vielä painotetaan, että vihreät alentuivat paskan heittoon omassa kampanjassaan, mutta Sauli ei. Itse vaaleista annetaan kuva yksilöiden intressishoppailuna, jossa mitään todellisia vastakkainasetteluja ei ole olemassa. Kampanjaryhmän väki Taru Tujunen ja Kirsi Piha etunenässä esitetään kuvia kumartelemattomina piinkovina

”Teos on puuduttava, vaikka aihe on tavattoman kiinnostava, henkilöt kiehtovia ja dokumentti suomalaisittain ainutlaatuinen.

ammattilaisina. On jo sinänsä arvokasta, että tällainen dokumentti nyt Suomessa ensimmäistä kertaa tehtiin. Temonen on todellakin päästetty sisäpiirin ytimeen ja hän on saanut kuvata ja käyttää kuvamateriaalia harvinaislaatuisen vapaalla kädellä. Tästä lähtökohdasta katsoen dokumentti on silti hienoinen pettymys. Tällainen dokumentti olisi tietenkin parempi, jos siinä olisi neutraalimpi tuntu, mutta sitä tuskin olisi voinut tapahtua. Temonen pääsi tekemään dokumentin juuri puoluesidonnaisuutensa vuoksi. Enemmän harmittaa se, että dokumentaarista tehoa ei olisi menetetty, jos elokuvaan olisi rakennettu hiukan enemmän draaman kaarta. Suuria tunteita kampanjassa riittää laidasta laitaan, mutta katsoja ei pääse elämään niissä mukana millään tavalla. Tapahtumasta toiseen hypitään latteana, tasapaksuna kronologiana. Teos on puuduttava, vaikka aihe on tavattoman kiinnostava, henkilöt kiehtovia ja dokumentti suomalaisittain ainutlaatuinen. Pasi Huttunen

Uljas 31 | 24. 21. 3.1. 2014

27


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kulttuuriviikko tuo paikallisen kulttuuritoiminnan lähemmäksi opiskelijaa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta järjestää viikolla 14 eli 31.3–6.4.2014 ensimmäistä kertaa kulttuuriviikon kampuksillaan Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Kulttuuriviikolla paikalliset toimijat tulevat esittelemään toimintaansa yliopiston tiloihin ja järjestävät ilta-aikaan opiskelijoille mahdollisuuden tulla itse kokemaan, mitä heillä on tarjottavana opiskelijoille. – Kulttuurielämä kaikilla kolmella kampuksella on todella monipuolista, mutta jostain syystä se ei tavoita opiskelijoita laajasti. Kulttuuriviikon tarkoitus on tuoda paikalliset toimijat lähemmäs opiskelijoita ja samalla tarjota kulttuuritoimijoille kanava markkinoida omaan toimintaansa, toteaa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vapaa-ajan vastaava Matias Vainio.

Päiväsaikaan toimintaan voi tutustua tiistaista torstaihin klo 10–14. Joensuussa tapahtuma järjestetään Carelian aulassa, Kuopiossa Snellmanian aulassa ja Savonlinnassa OKL:n yläaulassa. Viikko jakautuu päiväohjelman osalta kolmeen teemapäivään: tiistaina pääteemana on tanssi ja teatteri, keskiviikkona musiikki ja kerhot sekä torstaina kuva ja sana. Iltaohjelma ei noudata teemoittelua, vaan toimintaa on monipuolisesti useampana iltana. Viikon tarkempi ohjelma eri kampuksilla löytyy ISYY:n verkkosivuilta: www.isyy.fi

Edunvalvonta ei nuku (paitsi öisin) Kysymys: Opetustilassa on vapaita koneita, mutta opettaja sanoo, ettei niitä saa käyttää kurssin aikana. Onko hän oikeassa?

Opiskelijaedut

PeeÄssän ravintoloissa EHTA

• Á la carte annoksista

FRANSMANNI

• Á la carte annoksista

-10%

-10%

AMARILLO

• Á la carte annoksista

-10%

RUSTIK

• Á la carte annoksista

10%

HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi

• Isommat ranskalaiset ja isompi juoma normaalihintaisen aterian ostajalle

BUFFA Prisma Kuopio • Pizzabuffa

ROSSO

7,50 €

Kuopio, Iisalmi ja Varkaus

• Á la carte annoksista • Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat

ROSSO EXPRESS Ykkösrasti • Pizzat, pastat ja wokit

SOKOS HOTEL VESILEPPIS

• Á la carte annoksista

Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakka Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Meidät löydät myös Facebookista!

www.peeassaravintolat.fi In good company

28

Uljas 3 | 21. 3. 2014

-10% 10 €

-10%

-10%

Vastaus: Tämä on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kustantaman Uljas-lehden ensimmäinen edunvalvontapalsta. Ideana on välittää tietoa opiskelijoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tulevissa Uljaan numeroissa avaan erilaisia tapauksia, lakeja ja säädöksiä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Ehkä palstalla esiintyy tulevaisuudessa myös joku ”vieraskynä”. Ensimmäisessä kirjoituksessa avaan opiskelijan ja kenen tahansa (EU-)kansalaisen perustavanlaatuista oikeutta olla läsnä. Yliopistolain 6 § toinen momentti sanoo seuraavaa ”Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.” Tämä tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että kuka tahansa saa mennä mihin tahansa tilaan, jossa on meneillään yliopis- ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka to-opetusta. Henkilön ei tarvitse olla ilmoittautunut kurssille Koivaara kertoo opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista tai edes olla kirjoilla kyseisessä yliopistossa. Eli jos olet aikeissa mennä suorittamaan esimerkiksi virkamiesruotsin näyttökokeella ja haluat vähän preppausta ennen koetta, voit käydä istumassa kaikilla löytämilläsi ruotsinkursseilla yliopistolla. Tai jos olet ATK-luokassa tekemässä kandin työtä ja kyseisessä tilassa on opetus alkamassa ja kurssin vetäjä pyytää sinua poistumaan, voit ilmoittaa, että ”aion seurata opetusta”. Tämän jälkeen sinulla on oikeus jäädä luokkaan ja käyttää tietokonetta, jos muutkin kurssilla niin tekevät. Asiassa on toki ymmärrettävistä syistä poikkeuksia, kuten esimerkiksi monet lääketieteen ja kemian opetustilanteet. Eli tässäkin järjenkäyttö on sallittua ja lakia ei ole säädetty, jotta opiskelijat voisivat kiusata opetushenkilökuntaa. Käyttäydy siis asiallisesti, mutta pidä kiinni oikeuksistasi.

Kaikki kampukset: 22.3. Edustajiston kokous Savonlinnassa 31.3.–6.4. ISYY:n kulttuuriviikko Joensuu: 4.4. Liikuntatuutoreiden vaellusretki Petkeljärvelle 18.4.–22.4. Opiskelijamatka Pietariin 29.4. Sawo–Karjala Excursio Kuopio: 24.3. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli 27.3. Hyvät Kuvat: Mud 28.3. Syrjinnän ja kiusaamisen vastainen koulutus klo 12–14, S 22 29.3. OPKO:llä Ville Kuusela: Pyhä henki klo 18, Sairaalakatu 11 31.3. Leffailta Wanhalla Pappilalla: Elysium klo 19, Kuninkaankatu 12 3.4. Hyvät Kuvat: The Way Way Back 5.4. Ensimmäinen tuutorikoulutus klo 10–16, Mediteknian aula, MET 5.4. OPKO:llä Piispa Jari Jolkkonen: Uskon älylliset, emotionaaliset eettiset ulottuvuudet klo 18, Sairaalakatu 11 9.4. Tuutorikoulutus klo 14–16, MET ja Ömeising Reis 10.4. Hyvät Kuvat: Syvyys 10.4. Student Stand Up Rally klo 18, Intro ja Puikkari 17.4. Hyvät Kuvat: The Grandmaster 14.4. Sawo–Karjala Excursion (29.4.) lipunmyynti alkaa klo 10. ISYY:n toimistolla. Savonlinna: 24.3. ISYY:n Savonlinnan toimisto suljettu 25.3. Kokkisota 26.3. Ainejärjestöjen salibandyturnaus klo 18, OKL-halli 31.3. Valmistuvien info klo 16–19, Ainosali 1.4. Kevättanssit Huvilalla 9.4. Finkkua perinteille, Ravintola Rocks 15.4. MUNANmetsästys klo 10–14

15.4. Pedaryn MUNAbingo klo 14, 2. krs sohvat

ISYY:n lihalla

Yhdenvertaisuuden airut ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n hallituksen jäsen Inka-Mari Helvilä. Inka-Mari toimii ISYY:n hallituksen sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaavana. Pesti kuljettaa häntä kampuksilla viemässä eteenpäin opiskelijan hyvinvoinnin ja kehitysyhteistyön sanomaa. ”ISYY:llä on juuri käynnissä yhdenvertaisuuskysely, joka kartoittaa, esiintyykö opiskelijayhteisössämme syrjintää tai kiusaamista. Toivon, että mahdollisimman moni kertoisi meille havainnoistaan, sillä niiden pohjalta voimme rakentaa yhdenvertaisempaa ylioppilaskuntaa.” Kyselyyn, jonka linkki löytyy ISYY:n sivuilta, voi vastata 23.3. asti. Hallituspestin parasta antia ovat Inka-Marin mielestä ihmisten tapaaminen ja opiskelijoiden etujen valvonta. ”Työ on muutenkin hauskaa, sillä ISYY on vireä ja innostunut organisaatio.”

Inka-Mari Helvilä. Kuka: ISYY:n hallituksen sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava Mitä: Toteuttaa parhaillaan ISYY:n yhdenvertaisuuskyselyä ja suunnittelee syksyn kehitysyhteistyöviikkoa Missä: Opiskelee luokanopettajaksi Savonlinnassa, työskentelee luottamustehtävissä kaikilla kampuksilla

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 Yliopistonranta 3 to 10-15 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 57100 SAVONLINNA 70211 KUOPIO pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.joensuu@isyy.fi 044 576 8430 044 576 8419 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen. Uljas 3 | 21. 3. 2014

29


Tiedote runous Pakkaamme tutkimus- ja väitösuutisia tiiviiseen runomuotoon, joka tarjoaa lukijalle vaivattoman madonreiän tieteen galakseihin. Luitko Itä-suomen yliopiston väitös- tai tutkimustiedotteen? Lähetä meille oma runosi osoitteeseen toimitus@uljas.net otsikolla TIEDOTE RUNOUS

Bioinformatiikan hypoteeseja Lyhyitä, eivät koodaa. Yksi miRNA hiljentäjänä sitoutumalla. Arvellaan kontrolloivan. Useita gigatavuja bioinformatiikkaa, biotieteitä, tietojenkäsittelytiedettä, tilastotiedettä. Viereisestä alueesta raportoitiin ainutlaatuisia ominaisuuksia. Korkean kapasiteetin määrittämiseen genomin ja transkriptomin säätelyverkon ymmärtämistä. UEF väitös 15.3.: Bioinformatiikan menetelmillä uutta tietoa pienistä ei-koodaavista RNA-molekyyleistä.

Lahjoja lisäämään Globaalissa etelässä hämäränä vuosisatojen ajan. Ymmärtämistä oikein käytettynä. Sosioretorista vastaanottajiinsa tehokkaasti. Strategisen tavoitteen heikkouksia lannistamaan. Lahjoja lisäämään. Paavali ei taistele moninaisuutta vastaan.

LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry

1

Universal-yhtiö antoi saman päivänä vuonna 1955 potkut kahdelle näyttelijälle lahjattomuuden takia. Myöhemmin he esiintyivät yhdessä eräässä paukutteluleffassa, joka oli kökköparodia näiden kahden kovaksikeitetyn kundin rooleista ja jonka ohjaus oli suoraan sanottuna lahjatonta. Toinen näyttelijöistä on osa americanaa – ikoninen hahmo, joka tulee ratsastamaan Shanen tavoin kohti kaukaisia vuoria. Ja luultavasti tulee tällaiseksi jäämään, vaikka on omassa tuotannossa antanut vinkkejä siitä, ettei pahemmin piittaa uransa väkivaltaisesta menneisyydestä. Toisen läpimurto tapahtui vuonna 1972, ja hänelle povattiin varmaa Oscaria elokuvasta, jonka elementtejä ovat banjo, kanootti, Cahulawasseejoki, käsijousi ja hillbillyjen hoku ”Squeal like a pig”. Palkintoa ei tullut, koska hän meni mellastamaan alastomana erään marttalehden keskiaukeamalla. Sittemmin hän on tehnyt 90 elokuvaroolia; 300 tv:ssä. Sai uuden ehdokkuuden sivuosapystiin eräästä vuoden 1997 leffasta, joka kertoo pornoteollisuudesta 1970-luvulla. Nimeä näyttelijät. 1) James Caan ja John Voight. X) Warrene Beatty ja Gene Hackman. 2) Clint Eastwood ja Burt Reynolds.

2

Kuka kirjallisuushahmo on kentaurien kasvattama? Ennustus povasi tälle väkivaltaista kuolemaa, ja merenjumalatar kastoi pojan eräässä joessa. Jumalattaren saatua tietää, että eräs eurooppalais-aasialainen kalabaliikki voitaisiin voittaa vain pojan avulla, puki tämä hänet tytöksi. Eräs sankari löysi hänet ja teki lopun Barbi-hommista. Sodan aikana eräs kuningas kaappasi hänen marttansa, minkä vuoksi hän ilmoitti haluavansa ”Koskelan komppanianpäälliköksi! Sitten lähdetään”. Teki saatana sotalakon. Tätä ennen hän oli kolannut erään kovan kundin, jonka nimi muistuttaa erään taiteilijan nimeä, joka ”on hyvä jätkä” – kuten eräässä laulussa mainitaan. Tämän kolatun sukulainen – jolla on epämääräistä kansainvälistä kuuluisuutta saaneen luisevan hutsun nimi – kolaa hänet myöhemmin. Tämä kolaaja ei ole martta vaan martti. Hän tiesi, että äiti oli pitänyt poikaa kiinni väärästä paikasta. 1) Akhilleus. X) Hector. 2) Paris.

3

Minkä maan kuninkaan seremonianimi on Phrabat Somdej Phra Paramindra Maha Bhumibol Adulyadej Mahitaladhibet Ramadhibodi Chakrinarubodindara Sayamindaradhiraj Boromanatbophit? Kaverien kesken Rama IX, ja hän on ollut kuningashommissa vuodesta 1950 lähtien. Kuninkaan suojaksi on laadittu majesteettirikospykälä, jonka mukaan häntä ei saa arvostella. Kritiikin kohteen kanta lain soveltamiseen on ollut suvaitsevampi kuin hallituksen tai militäärien, jotka ovat käyttäneet sitä opposition kurittamiseen. 1) Nepalin. X) Thaimaan. 2) Bhutanin.

UEF väitös 14.3.: Apostoli Paavalin opetus armolahjoista on ymmärretty väärin

Kaupallistettu hyvinvointi Pinnallisuutena ja muotitietoisena käyttäytymisenä perhepolitiikka. Pikaliitot ja pikaerot. Lifestyle minä, minun pirstaleinen. Ei pysyvä olotila.

4 5

Kuka sellainen pelaaja, joka on voittanut jalkapallon MM-kisoissa jonkin värisen mitalin, on eniten punaisia kortteja saanut pelaaja MM-lopputurnauksissa?

1) Ronaldo. X) Maradona. 2) Zinedin Zidane. Minkä nimisiä olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavalloille Kansainliiton nimissä ja toimeksiantona luovutetut siirtomaa-alueet? Sivistyneempi termi, sille tosiseikalle että voittajat rosvosivat hävinneiltä näiden rosvoamat alueet.

1) Mandaatteja. X) Huoltohallintoalueita. 2) Protektoraatteja.

UEF väitös 14.3.: Suomalainen perhe on entistä monikudelmaisempi.

Nimi 1

30

Uljas 3 | 21. 3. 2014

2

Oikeat vastakset sivulla 32.

3

4

5 Uljas 3 | 21. 3. 2014

31


32

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 3 | 21. 3. 2014

Uljas 3/2014  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you