U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf • Auttamisen iloa • www.uff.fi
UUTISKIRJE 1/2016
Tukemalla kehittyviä maita vaikutamme myös seuraavien sukupolvien hyvinvointiin
Nostaa esiin tärkeitä asioita
Vaikuttaa sekä tiedottaa
Tekee ympäristöja ilmastotyötä
UFF:n tiedotushanke: Kaikilla on oikeus ja vastuu! Suomen ulkoasianministeriö tukee UFF:n Kaikilla on oikeus -tiedotushanketta, jossa käsitellään oikeudenmukaisuutta ja ympäristön sekä sitä kautta kaikkien hyvinvointia. Hankkeessa järjestetään
ympäri Suomea maksuttomia kierrätystyöpajoja, joissa tekemisen ohessa pohditaan yhdessä tärkeitä asioita ja niiden toteutumista. Tiedotushankkeen keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret.
UFF osallistui Maailma Kylässä -festivaaleille, nuorten oikeuksien kylään. Yhdistyksen pisteessä askarreltiin käsinukkeja kierrätysmateriaaleista ja keskusteltiin siitä, toteutuuko kaikkialla maailmassa oikeus vapaa-aikaan ja leikkiin.
Vantaalla järjestetyssä kesän päättäjäistapahtumassa yhdistyksen työpajassa painettiin paitoja, joissa teemana oli ”Mihin kaikilla kuuluisi olla oikeus?”. Pajaan osallistuneet saivat muistokseen kierrätyspaidan, jossa tärkeä aihe muistuttaa pitkään.
Korkeasaaressa UFF:n työpajoissa käsiteltiin ilmaston muutosta ja sen vaikutuksia elinympäristöön. Saaressa vieraili päivän aikana liki 2 000 koululaista, joista suuri osa tutustui myös UFF:n ilmastopajoihin.
Keravalla järjestetyssä Ääni asunnottomuudelle -tapahtumassa UFF:n banderolleihin maalattiin päivän teemaan liittyviä iskulauseita. Myös tapahtumassa esiintynyt bändi, For Tomorrow, ikuisti banderollille omat kannanottonsa.
Parantaa ruokaturvaa ja toimeentuloa
Toimii kotimaassa ja globaalisti
Auttaa parempaan tulevai suuteen
Toimii vastuullisesti ja kestävästi
Maanviljelyhankkeissa haasteena ilmastonmuutos Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa negatiivisesti miljooniin maanviljelijöihin kehitysmaissa. Säästä on tullut vaikeasti ennustettavaa ja vuosittaiset sademäärät vaihtelevat entistä enemmän. Sään ääriilmiöiden, kuten helleaaltojen ja kuivuuden sekä rankkasateiden ja tulvien, arvellaan lisääntyvän entisestään. Kehitysmaiden pienviljelijät ovat riippuvaisia usein peltojen sadosta. Sadon huuhtoutuminen tulvan alle tai sen jääminen vaatimattomaksi kuivuuden takia vaikuttaa suoraan perheiden ruokaturvaan, toimeentulosta puhumattakaan, kun ylimääräistä myytävää ei jää. Kehitysmaiden köyhien viljelijöiden kyky sopeutua ilmastonmuutokseen on heikko, kun valtioilla ei ole resursseja kouluttaa tai tukea viljelijöitä taloudellisesti.
UFF tukee Suomen ulkoasiainministeriön kanssa maanviljelijöiden toimintaryhmiä Angolassa ja Malawissa sekä EU:n kanssa yhteistyössä myös Namibiassa. Ryhmissä pienviljelijöiden mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen parannetaan mm. kouluttamalla heille maan kasvukuntoa ylläpitäviä viljelymenetelmiä, edistämällä kuivuutta kestävien lajikkeiden viljelyä ja perustamalla vihannestarhoja, joiden yhteydessä on saatavilla kasteluvettä. Hankkeita tuettu yhteisrahoituksella Suomen ulkoasianministeriön kanssa.
UFF tukee yhdessä Suomen ulkoasiainministeriön kanssa kahta maanviljelijöiden toimintaryhmähanketta eteläisessä Angolassa sijaitsevissa Kuando Kubangon ja Kunenen maakunnissa. Hankkeet tähtäävät 2500 viljelijän ja heidän perheidensä ruokaturvan ja tulojen parantamiseen sekä perheiden terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Maanviljelyn kehittäminen on myös Angolan hallitukselle tärkeä asia, sillä suurin osa maassa myytävästä ruoasta on kallista tuontitavaraa. Angolassa puhkesi maan itsenäistyttyä lähes 30 vuotta kestänyt sisällissota, joka päättyi vasta 13 vuotta sitten. Sotaa käytiin erityisesti maaseudulla, mikä on osaltaan hidastanut maataloussektorin kehitystä. Esimerkiksi Kuando Kubangon maakunnasa, jossa käytiin sisällissodan verisimmät taistelut, on vielä paljon sodan aikaista kalustoa ja miinoitettuja alueita, joita ei voida käyttää viljelyyn ennen kuin miinat on raivattu. Viljelyhankkeiden keskiössä on myös veden saanti. Kunenessa vesiteknikko Gasparin avustuksella on asennettu yksinkertainen köysipumppu. Hankkeeseen osallistuvien viljelijöiden joukosta valitaan huoltohenkilöt, jotka osaavat tarvittaessa korjata pumpun. Huoltohenkilöt ovat usein naisia. Viljelijähankkeissa edistetään vammaisten ihmisten osallistamista. Vammaiset ovat kehitysmaissa kaikkein heikoimmassa asemassa ja heitä syrjitään. Perheet myös usein piilottavat vammaiset lapsensa.
Nostaa esiin tärkeitä asioita
Uudet viljelymenetelmät opitaan peruskoulun opetuspuutarhassa Etelä-Malawissa Blantyressä ja Thyolossa UFF yhdessä ulkoasianministeriön kanssa on tukenut vuodesta 2013 opettajaverkostohanketta, jonka tarkoituksena on kehittää opetuksen laatua 40:ssä maaseudun alakoulussa. Hankkeen toteuttaja on UFF:n pitkäaikainen kumppani, paikallinen järjestö DAPP Malawi. Kouluissa tarjotaan opettajille täydennyskoulutusta, tuetaan opettajien ja koulujen välistä verkostoitumista sekä kehitetään lapsilähtöistä opetustapaa. Osana hanketta jokaiseen kouluun on rakennettu helppokäyttöinen kaivo sekä koulupuutarha. Koulupuutarhassa oppilaat oppivat käytännössä monipuolisia viljelytekniikoita jotka paitsi parantavat satoa, myös ylläpitävät maan kasvukuntoa ja auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Merkittävin muutos aikaisempaan nähden on se, että ennen lapset opiskelivat koulussa maataloutta ja viljelyä pelkästään teoriatasolla, eivätkä taidot välttämättä siirtyneet lainkaan käytäntöön. Nyt opitut asiat harjoitellaan opetuspelloilla ja myös lasten vanhemmat käyvät kouluilla tutustumassa opetuspuutarhoihin ja voivat ohjata uudet menetelmät käyttöön kotipelloillaan.
Tekee ympäristöja ilmastotyötä
Vaikuttaa sekä tiedottaa
Koulujen opetuspelloilla opitaan käytännössä kuinka maan kasvukuntoa ja satoja parannetaan.
Opetukseen sisältyy myös varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin.
Maissia, kaalia, porkkanaa Machekan kaikki luokat (1-8) käyttävät opetuspuutarhaa opiskelussa. Uusiin taitoihin kuuluu esimerkisi: kiertoviljely, luonnollisten lannoitteiden käyttö, rikkaruohojen poisto, kastelu, sekä ilmaston muutoksen vaikutuksiin varautuminen. Lapset opettelevat miten vettä voidaan säästää ja miten kosteus saadaan sidottua maaperään paremmin. Opetuksessa käydään myös läpi mitä kasveja tai lajikkeita kannattaisi käyttää aikaisempaan verrattuna. Lapset oppivat tekemään lannasta ja kasveista lannoitetta, jota käytetään pelloilla. He myös opettavat vanhemmilleen miten lannoitetta tehdään ja miten sitä käytetään. Machekan koulun puutarhassa on kasvatettu mm. maissia, tomaatteja, kaalia, porkkanoita ja sipulia. Osa sadosta on annettu erittäin köyhille tai aliravituille lapsille ja osa on myyty. Sadosta saaduilla rahoilla on ostettu uusia siemeniä ja käytetty koulun pieniin päivittäisiin tarpeisiin, esimerkiksi saippuaan.
Parantaa ruokaturvaa ja toimeentuloa
Toimii kotimaassa ja globaalisti
Auttaa parempaan tulevai suuteen
Toimii vastuullisesti ja kestävästi
Myös eteläisen Afrikan kuivin maa tuottaa satoa Namibian ilmasto on Saharan eteläpuolisen Afrikan kuivin. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on vain 270 millimetriä. Alhaisen savipitoisuuden vuoksi maaperä on ravinneköyhää ja sitoo vettä huonosti. Vain prosentilla maan pinta-alasta arvioidaan olevan luonnostaan keskinkertaiset tai hyvät edellytykset maatalouden harjoittamiseen, mutta silti viljely on yleisimpiä tapoja hankkia perheille elanto.
Kavangon alueella Pohjois-Namibiassa, jossa viime vuoden lopulla käynnistynyt UFF:n ja EU:n rahoittama hanke toteutetaan, on etelää paremmat mahdollisuudet maataloudelle. Sademäärät vaihtelevat kuitenkin myös pohjoisessa, ja esimerkiksi vuoden 2013 kuivuus iski pahiten juuri Kavangon alueen viljelijöihin, joilla ei ole tarvittavaa tietoa eikä resursseja selviytyä haasteellisista tilanteista tai osaamista parantaa peltojensa tuottavuutta.
UFF:n ja EU:n rahoittama Namibian viljelyhanke toteutetaan yhteistyössä DAPP Namibian ja Namibia Nature Foundationin kanssa, jolla on kokemusta ja näyttöä viljelytulosten parantamisessa. Hankkeessa on mukana 1010 viljelijää. Hankkeen menetelmät hyvien tuloksien saavuttamiseksi perustuvat paikallisten pienviljelijöiden kouluttamiseen ja tukemiseen sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ilmiöiden tiedostamiseen ja niihin sopeutumiseen. Parempien ja monipuolisempien satojen myötä viljelijäperheiden ruokaturva ja elintaso kohenee. Samalla tuontiviljasta riippuvaisen maan huoltovarmuus kohentuu.
Namibia Nature Foundation, on aikaisemmissa hankkeissaan samalla alueella saanut aikaan hyviä tuloksia edistämällä maan olosuhteisiin sopeutettuja, kasvukuntoa ylläpitäviä menetelmiä: mukana olleet viljelijät ovat saaneet kasvatettua peltojensa tuottavuutta maan keskimääräisestä 300 kilogrammasta/hehtaari 1800 kiloon, eli kuusin kertaiseksi. Viljelijät ovat huonoinakin vuosina keränneet kohtuullisia satoja, kun tavanomaisia menetelmiä käyttävien viljelijöiden sadot ovat jääneet pieniksi. Tärkeimmät tekijät aikaan saadussa muutoksessa ovat olleet tekniikat, joilla maaperän kosteuspitoisuutta on saatu nostettua, täsmälannotteiden käyttö istutuksen yhteydessä ja kotieläinten lannan hyödyntäminen, samojen istutuslinjojen käyttäminen vuodesta toiseen sekä kiertoviljely palkokasveja hyödyntäen, jolloin maaperän ravinnepitoisuus kasvaa. Myös yksinkertaisten kastelujärjestelmien rakentaminen ja niiden ylläpidon omaksuminen ovat tärkeitä pitkäkestoisten hyötyjen saavuttamisessa.
Nostaa esiin tärkeitä asioita
Vaikuttaa sekä tiedottaa
Globaalilla yhteistyöllä mittaviin hyötyihin UFF on mukana kansainvälisisessä Humana People to People hyväntekeväisyysjärjestöjen verkostossa, ja on yksi sen perustajajäsenistä. Kaikki verkostoon kuuluvat järjestöt ovat itsenäisiä yleishyödyllisiä organisaatioita. Humana People to People -verkoston jäsenorganisaatioiden tarkoitus on parantaa kehittyvien maiden ihmisten olosuhteita, koulutusta, perheiden ja yhteisöjen toimeentuloa sekä terveydenhuoltoa.
Tekee ympäristöja ilmastotyötä
Humana People to People -jäsenorganisaatiot rahoittavat kehitysyhteistyöhankkeita kierrätysvaatemyynnillä ja yksityisten sekä yritysten lahjoittamien varojen avulla. Myös valtiot ja EU rahoittavat useita hankkeista.
Verkoston kautta järjestöt jakavat tietoa parhaista menettelytavoista ympäristö- ja kehitysyhteistyötä sekä niihin liittyvästä varainhankinnasta. Laaja, globaali verkostoituminen auttaa myös löytämään kokeneita ja luotettavia kumppaneita kehitysyhteistyöhankkeisiin.
Humana People to People -jäsenorganisaatiolla on 47 000 vaatekeräysastiaa, joiden kautta voi kierrättää käyttökelpoisia tekstiileitä. Kierrätysvaatemyymälöitä Euroopassa 403 ja Afrikassa 85.
Kierrättäminen Humana People to People -järjestöjen kautta kautta hyödyttää paitsi hankkeisiin osallistuvia ihmisiä, perheitä, kyläyhteisöjä ja maita, myös ympäristöä.
UFF sekä muut Humana People to People -verkoston pohjoismaiset jäsenet, UFF Norway, UFF Denmark ja Humana Sweden, ovat kaikki mukana sekä kotimaansa vaatekierrätyksessä että kehitysyhteistyön tukemisessa. Pohjoismaisilla organisaatiolla on toiminnasta jo yli 30 vuoden kokemus, ja tuona aikana toimintatavat ovat hioutuneet siten, että kaikille tuoteryhmille on löytynyt hyviä jatkokäyttökanavia ja vaikeissakin olosuhteissa on kehitysyhteistyön toteuttamiselle luotettavat ja osaavat kumppanit sekä hyväksi havaitut toimintatavat. Vaatekeräys toimii kaikissa Skandinaavian maissa ja tehokkaan lajittelun ansiosta kerättyjen kierrätystuotteiden jälleenkäyttöaste on koko Skandinaaviassa korkea: 80 % vaatteista voidaan ohjata uudelleen käyttöön sellaisenaan, 15 % sopii materiaalin kierrätykseen ja vain 5 % ohjataan energiajätteeksi.
Yhden puuvillakilon kierrättäminen pienentää hiilijalanjälkeä lähes 30 kg. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kierrättämällä esimerkiksi t-paidan, säästyy 3800 litraa vettä, 7 kg hiilidioksidipäästöjä ja 500 g torjunta-aineita.
Kierrättämällä ja kierrätystuotteita suosimalla vähennetään myös öljyn käyttöä. Noin 67 % tekstiileistä on synteettisistä kuiduista kokonaan tai osittain valmistettuja ja synteettiset kuidut valmistetaan pääosin öljystä.
Parantaa ruokaturvaa ja toimeentuloa
Auttaa parempaan tulevai suuteen
Toimii kotimaassa ja globaalisti
Toimii vastuullisesti ja kestävästi
Kehityshankkeet auttavat ja työllistävät Humana People to People -verkoston jäsenet toteuttavat vuosittain yhteensä noin 360 kehitysyhteistyöhanketta. Näistä useimmat ovat pitkäkestoisia monen vuoden kokonaisuuksia. Hankkeilla vaikutetaan noin 12 miljoonan ihmisen elämänlaatuun parantavasti. Kehitysyhteistyöhankkeet toimivat myös työllistävästi. Joka vuosi noin 200 000 vapaaehtoista osallistuu kehitysyhteistyöhön Humana People to People -järjestöjen kautta, ja noin 9 000 ihmistä työllistyy ja saa elantonsa työskentelemällä verkostoon kuuluvissa organisaatioissa tai niiden tukemien kehityshankkeiden parissa.
Humana People to People kehitysyhteistyöhankkeet Yhteisökehitys • lastenapu- ja yhteisökehityshankkeita 15 kehittyvässä maassa, Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa
HIV / AIDS-valistus • sisältää tiedotusta HIVin ja AIDSin sekä malarian ja tuberkuloosin ehkäisemistä sekä hoitamisesta
Ammatillinen koulutus
• toimii usein muiden hankkeiden yhteydessä Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa
• ammattikoulut seuraavissa maissa: Angola, Guinea Bissau, Malawi, Mosambik, Namibia, Zimbabwe
• yhteensä 109 hanketta • hankkeista hyötyy yli 327 000 perhettä
• vuosittain n. 1600 opiskelijaa
Opettajakoulutus • koulutusta seuraavissa maissa: Angola, Kongo DR, Guinea Bissau, Malawi, Mosambik, Sambia ja Intia
Peruskoulutus • koulutusta seuraavissa maissa: Angola, Mosambik, Namibia Sambia, Zimbabwe ja Intia • yhteensä 14 koulua, joista osa orpolapsille tarkoitettuja
• viimeisen 13 vuoden aikana koulutettu yhteensä yli 26 000 opettajaa kehittyviin maihin
Viljelijäkoulutus • koulutusta seuraavissa maissa: Kiina, Intia, Brasilia, Equador, Angola, Kongo DR, Guinea Bissau, Malawi, Mosambique, Etelä-Afrikka, Sambia; namibia ja Zimbabwe • yhteensä 308 koulutusryhmää, joissa 95 000 viljelijää
Kehitysyhteistyö hyödyttää etenkin lapsia UFF:n tukemissa hankkeissa hyöty kohdistuu viimekädessä lapsiin ja tulevaisuuteen. Olipa kyse sitten opetus-, viljely-, ympäristö-, terveys-tai yhteisökehityshankkeesta. Opetushankkeissa lisätään laadukkaan opetuksen määrää erityisesti maaseutualueille ja slummeihin, joilla asuu paljon väkeä, mutta jonne koulutettu väestö ei yleensä suuntaa. Viljelyhankkeissa parannetaan ruokaturvaa ja siten edesautetaan ravinnon ja vitamiinien saantia. Ympäristöhankkeissa taas varmistetaan elinympäristön säilyminen seuraaville sukupolville. Moniin hankkeisiin sisältyy myös terveys opetusta, yhteisökehitystä ja lastenapua, joissa autetaan paitsi lapsia myös kokonaisia kyläyhteisöjä voimaantumaan ja kehittymään. Suomen ulkoasianministeriö tukee kuutta UFF:n kehitysyhteistyön hanketta eteläisessä Afrikassa ja Intiassa.
Saajan tilinumero Saaja Maksaja
Danske Bank: FI37 8000 1571 0750 51 Nordea: FI49 2001 1800 3905 39 UFF, U-landhjälp från Folk till Folk i Finland rf
Haluan osoittaa tukeni Mosambikicin Nacalan lastenapuhankkeelle (summa omavalintainen). Keräyslupanumero: POL-2015-8012
Allekirjoitus
Viite: 610270
Tililtä - nro
Eräpäivä – TILISIIRTO
Euro
Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.