a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

SÄIKEITÄ Porin yliopistokeskus 2018


PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI PL 181 (Pohjoisranta 11 A) 28101 Pori ucpori.fi Porin yliopistokeskuksen kirjasto ucpori.fi/kirjasto

Sisällys

AALTO-YLIOPISTON TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULU Pori Urban Platform of Aalto PUPA taide.aalto.fi/pori

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Positiivisen rakennemuutoksen Satakunta

4

Porin yksikkö tut.fi/pori poridi.fi

Kolmen kopla vai kolmiodraama

6

TAMPEREEN YLIOPISTO

Elintapojen sietämättömän huonot terveysvaikutukset

10

Laivojen rikkipäästöjen vähentäminen parantaa terveyttä ja ilmanlaatua

12

”NAKS” ja Kimblestä tuli juomapeli

16

Strategia ja osaamisen johtaminen yrittäjän elämässä

20

Ihmeellinen tiskikaappi

24

Tilapäinen taide kaupunkikehittäjänä Mikä voisi mennä pieleen?

26

Miksi katsoa kun muut pelaavat?

29

Arvomaailmojen 32 muutos tietoyhteiskunnassa Vesi ja ihmisen rentoutuminen – voiko vesielämystä mitata?

34

Fitnessblogit asiantuntijuuden airueina

36

Yliopistokeskus lukuina 38

Porin yksikkö uta.fi/yky/pori

TURUN YLIOPISTO

Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö utu.fi/tse/pori Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/ktmt/ Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus utu.fi/fi/yksikot/mkk/ Lääketieteellinen tiedekunta utu.fi/fi/yksikot/med/

SÄIKEITÄ – Porin yliopistokeskus 2018

Julkaisija Porin yliopistokeskus Taitto Rosa Peltonen, Lin Aalto / Sataedu Nakkila Valokuvat Juha-Matti Tenhunen, Taija Turkia, Maarit Laakkonen, Sari Tsokkinen, Sanna Salo, Katja Syrjä / Sataedu Nakkila Lauri Linna, Heli Leppäniemi, Mari Blom Paino Brand ID


n e s i v i i Posit n e s k o t u u m e n n e rak a t n u k S a ta


E

sko Ahon elokuussa 2017 julkaistussa Positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa -raportissatodetaan, että ”Suomeen näyttäisi syntyvän aivan uudenlaisia rakenteellisia ongelmia, kun jonkin alueen elinkeinoelämän kasvu ja työllisyysnäkymät ovat poikkeuksellisen hyvät. Lounais-Suomen tilanne on tästä ajankohtainen esimerkki.” Satakunnassa on merkittäviä kasvuodotuksia teknologia-alalla, erityisesti robotiikka- ja automaatioalalla. Satakunta onkin robotiikka- ja automaatioalan johtava keskittymä Suomessa. Ala tarvitsee lähivuosina satoja korkeasti koulutettuja osaajia. Vuoden 2017 aikana Satakunnassa alalle on ollut avoimena lähes 700 uutta työpaikkaa insinööreille ja diplomi-insinööreille. Työnhakijoita avoimiin paikkoihin on ollut 5-20% avoimien paikkojen määrästä. Yrityksillä on merkittäviä rekrytointiongelmia. Satakunnan ELY:n selvitysten mukaan ne johtuvat sekä korkeakoulutettujen osaajapulasta että työikäisen väestön vähenemisestä. Osaajapulaan voidaan nopeimmin vaikuttaa muuntokoulutuksella. Porin yliopistokeskuksessa on Tampereen teknillisen yliopiston toimesta muuntokoulutettu insinööreistä diplomi-insinöörejä vuodesta 1987 lähtien. TTY:llä on Porissa Johtamisen ja tietotekniikan maisteriohjelma, jossa on 60 aloituspaikkaa. Monet opiskelijoista tulevat työelämästä. Ohjelman vetovoima on viime vuosina ollut erittäin hyvä. Hakijoita oli viime kevään haussa kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Myös muut Porin yliopistokeskuksen koulutusohjelmat olivat erittäin vetovoimaisia. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylioppilaispohjaiseen ohjelmaan haki yli 1500 opiskelijaa. Aloituspaikkoja ohjelmassa oli 60. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen ylioppilaspohjaiseen ohjelmaan haki lähes 100 (aloituspaikkoja 29). Tampereen yliopiston koulutusohjelmiin haki yli 270 (35 valittiin).

Olen keskustellut Satakunnan alueen teollisuusyritysten kanssa osaajatarpeesta. Keskusteluissa korostuu, että teollisuuden asiantuntijatehtävissä tarvitaan aina vahvaa talouden osaamista. Vaikka yliopistokeskuksessa ei tällä hetkellä ole sellaisia koulutusohjelmia, jotka suoraan tukisivat metalli- tai prosessiteollisuutta, niin vahvoja talouden osaajia yliopistokeskuksesta kyllä valmistuu. Yliopistokeskuksen yksiköissä on kehitetty monimuoto-opetusta, joka on yhdistelmä lähiopetusta, etäopetusta ja itsenäistä opiskelua. Opetuksessa hyödynnetään voimakkaasti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia, jolloin lähiopetuksessa voidaan enemmän keskittyä opitun syventämiseen. Erityisesti maisteriohjelmissa monimuoto-opiskelu mahdollistaa opiskelun työssäkäynnin ohella. Yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot tuottavat Porissa koulutusta Satakunnan alueen tarpeisiin. Ainoastaan Aalto-yliopistolla ei tällä hetkellä ole koulutusohjelmaa Porissa. Muuntokoulutusten toteuttaminen liittyy keskeisesti yliopistokeskusten tehtävään. Porin yliopistokeskuksessa käynnistyy syksyllä 2018 kertaluontoinen automaatiotekniikan DI-koulutusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Kaksivuotinen koulutusohjelma vastaa Satakunnan alueen akuuttiin työvoimapulaan automaatioalalla. Yliopistokeskuksen opiskelijoista merkittävä osa tulee Satakunnan ulkopuolelta. Toistaiseksi yliopistokeskuksessa ei ole omia kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, mutta sellainenkin Porissa voisi hyvin olla. Maakunnan elinvoiman kannalta vaihtuva-alaisia muuntokoulutusohjelmia olisi toteutettava vuosittain. Koulutusten pitäisi joustaa sisällön, keston ja oppilasmäärien suhteen, jotta voidaan riittävästi reagoida alueen työmarkkinoiden kysyntään. Yliopistokeskuksella on muuntokoulutuksissa tarvittava osaaminen.

Porin yliopistokeskuksen tutkimus- ja koulutustoimintaa vahvistaa merkittävästi myös alueen vahva tuki. Vuonna 2017 Satakunnan korkeakoulusäätiö lahjoitti Turun yliopistolle yrittäjyysprofessuurin, joka sijoittuu Poriin. Robotiikka- ja automaatioalan koulutuksen myötä on avautumassa mahdollisuus alueen yrityksille olla tukemassa alueen koulutusta ja tutkimusta. Hallitus on esittänyt muuntokoulutukseen 10 M€ määrärahaa vuoden 2017 lisätalousarviossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että määrärahalla voidaan kouluttaa 550 uutta osaajaa. Pidän lisätalousarvion ehdotusta positiivista rakennemuutosta tukevaan korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen oikein mitoitettuna siinä suhteessa, että 10 milj. euroa mahdollistaa ehdotuksen mukaisen 550 opiskelijan koulutuksen. Kun jo pelkästään Satakunnassa automaatio- ja sähköalan uusia työpaikkoja on alkuvuoden aikana ollut auki noin 700, niin lisätalousarviossa ehdotetulla määrärahalla ei ratkaista osaajapula-ongelmaa. Ahon raportissa ehdotetaan, että tulisi ”rakentaa yhteistyömalli, jolla kansallisten ja alueellisten toimijoiden voimavarat kyetään yhdistämään kasvua uhkaavien pullonkaulojen estämiseksi.” Nähdäkseni yliopistoilla on tässä keskeinen rooli. Tampereella ja Turussa toimivien yliopistojen tuottama koulutus Satakunnassa tuottaa Satakuntaan jäävää osaavaa työvoimaa. Koulutettujen osaajien saaminen Turusta tai Tampereelta Poriin on paljon haastavampaa. Olisikin syytä miettiä sellaisia pysyviä keinoja, joilla yliopistokeskuksissa voitaisiin toteuttaa vuosittain vaihtuva-alaisia ja alueen osaajatarpeita palvelevia muuntokoulutusohjelmia.

JARI MULTISILTA Johtaja Porin yliopistokeskus

UCPori 2018

5


i a v a l p o k n e m l Ko a m a a r d o i m l o k Maailmassa on tällä hetkellä noin 45 miljoonaa ihmistä, jotka ovat paenneet kotimaansa turvattomia olosuhteita toiseen valtioon. Heistä kolme miljoonaa etsii turvapaikkaa Euroopassa. Suomeen on kahden viime vuoden aikana saapunut noin 42 500 turvapaikanhakijaa – alle promille maailman pakolaisista.

V

aikka lukumäärä on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna mitätön, on muutos aiempaan ollut suuri ja nopea. 2000-luvun alussa vuotuiset turvapaikanhakijamäärät pyörivät muutamissa tuhansissa, kun taas vuonna 2015 otettiin vastaan 32 000 turvaa, suojelua ja tukea vailla olevaa ihmistä Irakista, Afganistanista, Somaliasta, Syyriasta, Albaniasta ja Iranista. Tällaiseen tulvaan emme valtiona emmekä kansakuntana olleet varautuneet. Uuden edessä on ollut myös Porin kaupunki, jonka turvapaikanhakijamäärä on parissa vuodessa neljä-

6

Säikeitä

sataakertaistunut. Paikkakunnalle on perustettu noin 300-paikkainen vastaanottokeskus sekä yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö. Myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtyvät kaupungin asukkaiksi ja kunnallisten tukipalveluiden piiriin. Porin vajaa 400 turvapaikanhakijaa on hiekanjyvä valtameressä, mutta 85 000 asukkaan kaupungissa muutos on huomattava.

Yksi kaipaa tienviittaa, toinen vierellä kulkijaa Maahanmuuttajaväestön raju kasvu on tuonut uusia haasteita paikallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle niin Porissa kuin muuallakin. Sekä turvapaikanhakijat että oleskeluluvan saaneet kuntalaiset ovat kotipaikkakunnallaan oikeutettuja tarvitsemaansa sosiaaliseen tukeen. Valtio vastaa tuen kustannuksista, mutta käytännön työ tehdään paikallisesti kunnan, järjestöjen ja yritysten voimin. Turvapaikanhakijat eivät ole yksi ja yhtenäinen ryhmä. Myös tuen

tarpeet vaihtelevat suuresti. Pulmat flunssapöpöstä kirjastokortin hankkimiseen ja jokapäiväiseen toimeentuloon koskettavat turvapaikanhakijoita siinä missä ketä tahansa meistä. Lisäksi moni turvapaikanhakija on kohdannut tilanteita, joista me näemme korkeintaan painajaisia. Traumatisoivat kokemukset läheisen murhasta oman hengen uhatuksi tulemiseen ja monenlaisiin hyväksikäytön kokemuksiin edellyttävät sekä ammatillista apua että myötätuntoista ja tukevaa lähiympäristöä. Näiden ääripäiden välillä on kirjo asioita - vieraan kielen oppiminen, epävarmuus tulevaisuudesta, mahdollisesti vihamielinen ympäristö jotka haastavat jokapäiväistä arjessa pärjäämistä.

Sanoista palveluihin, kirjaimista käytäntöön Kuntatason turvapaikanhakija- ja pakolaistyötä ohjataan kansallisesti. Valtio lupaa turvapaikanhakijoille taloudellista tukea sekä mahdollisuuden asumiseen, terveyspalveluihin ja koulutukseen. Lisäksi järjestetään avustusta lakiasioissa, neuvontaa


Turvalliset olosuhteet sek채 mahdollisuus asua ryhm채kodissa ja k채yd채 suomalaista koulua ovat portti tulevaisuuteen, jota kotimaassa ei olisi olemassa kirjaimellisesti.

UCPori 2018

7


ja opastusta sekä mahdollisuus “sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen ja muihin hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin”. Käytännön vastuu kaiken tämän järjestämisestä on kunnalla sekä turvapaikanhakijoita majoittavilla vastaanottokeskuksilla ja ryhmäkodeilla, jotka nekin toimivat paikallisesti. Yksin tulleille alaikäisille järjestetään henkilökohtainen edustaja, ja monet kunnat - Pori mukaan lukien - ylläpitävät maahanmuuttajille tarkoitettua tuki- ja neuvontapistettä. Porissa turvapaikanhakijoiden tukipalvelut ovat osa kunnallisia sosiaalipalveluja. Sirpaleinen ja monimutkainen tukijärjestelmä tuottaa haasteita kenelle tahansa maallikolle, saati toisenlaisesta kieli- ja kulttuuriympäristöstä tulevalle. Harva ammattilainen kannattaa maahanmuuttajille suunnattuja erillisiä palveluita, sillä ne voivat hidastaa integroitumista valtakulttuuriin. Yhtä mieltä kaikki ovat siitä, että turvapaikanhakijoiden valtavirrasta poikkeavat tarpeet ja alttius syrjinnälle tulee palveluiden suunnittelussa kuitenkin ottaa huomioon. Valtionhallinnon velvoitteet eivät sosiaalityön ammattilaisten mielestä tarjoa riittävän selkeää ohjeistusta siihen, miten työ ja vastuu turvapaikanhakijoiden tukipalveluista tulisi jakaa. Osan kunnille annetuista tehtävistä hoitaa kunta, osan hoitavat järjestöt. Käytännöistä sovitaan paikallisesti. Ammattilaisten kokemuksen mukaan asioista sopiminen ja koordinointi ovat kuitenkin lapsen kengissä. Niitä leimaavat toimijoiden välisen yhteistyön ja kommunikaation puute sekä niukat resurssit. Kolmannen sektorin toimijat kokevat usein hoitavansa tehtäviä, jotka kuuluisivat julkisten palvelujen piiriin.

Ystävyys yksin ei kannattele nuoria Sosiaalisen työn ammattilaisilla on ensikäden tietoa käytännön työstä

8

Säikeitä

turvapaikanhakijoiden parissa, mutta parhaiten tuen tarpeista ja sen saamisesta tietävät turvapaikanhakijat itse. Nuorten turvapaikanhakijoiden parissa toteuttamassamme tutkimuksessa nuoret kuvasivat vapaamuotoisesti sosiaalisen tuen lähteitään, tarpeitaan ja kokemuksiaan. Kotimaastaan paenneet ja Suomesta turvapaikkaa toivovat nuoret arvostavat valtiolta saamaansa materiaalista tukea suuresti. Turvalliset olosuhteet sekä mahdollisuus asua ryhmäkodissa ja käydä suomalaista koulua ovat portti tulevaisuuteen, jota kotimaassa ei olisi olemassa - kirjaimellisesti. Valtion takaaman ja paikallistasolla toteutuvan ohjauksen, neuvonnan ja emotionaalisen tuen suhteen tilanne on kuitenkin heikompi. Kuntatoimijoiden tai kolmannen sektorin palvelut realisoituvat turvapaikanhakijanuorille sosiaalisen tuen lähteinä varsin harvoin. Haastattelemistamme nuorista kukaan ei tiennyt maahanmuuttajien tuki- ja neuvontapisteestä, ja virallinen edustaja oli jäänyt useimmille nuorista etäiseksi. Merkittävimpänä sosiaalisen tuen lähteenä turvapaikanhakijanuorille näyttäytyvät toiset samassa tilanteessa olevat nuoret. Opastusta, neuvoa ja rakentavaa palautetta haetaan

RIIKKA KORKIAMÄKI Tampereen yliopiston Porin yksikkö Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto

ennen kaikkea samassa ryhmäkodissa tai vastaanottokeskuksessa asuvilta ikätovereilta. Tällainen “sisäpiirin” tieto toimii hyvin silloin, jos se on oikeaa, mutta valitettavasti näin ei aina ole. Vaikeista kokemuksista tai ikävistä tunteista ei nuorten kesken juuri puhuta, ja surun, ikävän tai epätoivon hetkinä moni kokee olevansa yksin. Joillekin nuorille ryhmäkodin ohjaajasta, vapaaehtoistyöntekijästä tai opettajasta koulussa saattaa muodostua tärkeä aikuinen. Tällaista yksittäisille sosiaalisille suhteille ja henkilökemioille perustuvaa tukea voidaan kuitenkin pitää sattumanvaraisena. Liian moni tutkimukseemme osallistuneista nuorista sanoi: “ei ole ketään”. Paikallistason ammattilaiset ovat avainasemassa valtionhallinnon lupausten ja nuorten kokemusten välittäjinä. Usein he kokevat kuitenkin toimivansa ristiriitaisessa ja epäselvässä välitilassa sen sijaan, että heillä olisi selkeä rooli valtion, kunnan ja henkilökohtaisten suhteiden muodostamassa kolmiossa. Turvapaikanhakijoiden toinen toisilleen tuottama tuki on tärkeää, mutta yksin sen varassa oleminen tuottaa turhan mutkikkaita reittejä suomalaisen yhteiskunnan jäsenyyteen.

VILMA WIRO

Tampereen yliopiston Porin yksikkö Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto


UCPori 2018

9


Elintapojen sietämättömän huonot terveysvaikutukset Väestön ikärakenteen muutos ja suuret yhteiskunnalliset edistysaskeleet eivät ole olleet kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta odotettuja voittokulkuja. Ravinnon puutteeseen ja infektiotauteihin liittyneet ongelmat ovat väistyneet ylipainon, liikkumattomuuden ja ylipäätään elintapoihin yhdistettyjen sairauksien tieltä.

H

yvän terveyden arvostus ei ole kuitenkaan muuttunut. Suomi on sitoutunut YK:n päätöslauselmaan tarttumattomien sairauksien (Non Communicable Diseases, NCD) ehkäisystä. Sen tavoitteet kohdistuvat liikuntaan, ravitsemukseen, lihavuuteen, tupakointiin, alkoholin käyttöön sekä kohonneen verenpaineen ja korkean kolesterolin hoitoon. Tavoitteisiin pääsemisellä voitaisiin vähentää yksilöiden välistä eriarvoisuutta. Se edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon

10

Säikeitä

toiminnan painopisteen siirtämistä ongelmien toteamisesta ja hoidosta niiden ehkäisyyn. Terveys ja hyvinvointi eivät voi olla vain terveydenhuollon vastuulla, vaan ne tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Elintapaohjaus on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Aiheeseen liittyvän tiedon puutteesta ei vaikuttaisi olevan kyse. Kliinisen kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen mukaan myös elämänlaadulla sekä psykososiaalisilla tekijöillä on merkittävä osuutensa niin terveyden ja terveellisten elintapojen kuin ylipäätään arjessa selviämisen kannalta.

Elämänlaatu ja elintavat Porin opetusterveyskeskuksessa toteutetun, keväällä 2017 Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjatyöni Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa mukaan ylipaino huononsi tutkittujen fyysistä elämänlaatua. Lisäksi huono elämänlaatu heikensi selvästi painonhallinnan onnistumista. Saman väitöskirjan toisen osatyön mukaan henkilöt, jotka kärsivät ylipainosta tai tupakoivat, olivat sitä

mieltä, että elintavoista kysyminen on sopivaa vain silloin, kun käynnin syy koskee tavalla tai toisella elintapoja. Paradoksaalisesti juuri heidän kanssaan terveydenhuollon henkilöstön olisi tärkeätä keskustella elintavoista toisin kuin niiden, joilla on korkea koulutustaso ja terveelliset elämäntavat, ja jotka pitävät asian puheeksi ottamista joka tilanteessa tärkeänä.

Psykososiaalisten tekijöiden vaikutus elintapoihin Vuoden 2014 aikana toteutettiin niin ikään Porin opetusterveyskeskuksessa professori Päivi Korhosen suunnitelman mukaisesti PORTAAT-tutkimuksen (PORi To Aid Against Threats) aineiston keruu. Tutkimukseen ilmoittautui kaikkiaan 836 kaupungin työntekijää. Osallistujajoukko oli hyvin naisvaltainen, 732 naista, jolla perusteella miehet poistettiin tutkimuskohortista. Osallistujat olivat kirjaston, museon, teknisen palvelukeskuksen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työntekijöitä. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa haluttiin selvittää työntekijöiden sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen kohdistuvia


uhkatekijöitä. Turun yliopiston yleislääketieteen laitoksella työskentelevä kliininen opettaja Veera Veromaa on analysoinut tuloksia ja kirjoittanut niihin liittyen ensimmäiset artikkelit. Tutkimustulosten mukaan vain 25 % tutkituista täytti American Heart Associationin (AHA) määrittämät ihanteellisen sydänterveyden kriteerit. Näitä ovat tupakoimattomuus, normaali BMI-arvo, suosituksen mukainen liikunnan määrä ja intensiteetti, terveellinen ruokavalio, ihanteellinen verenpaine sekä hyvät veren rasva- ja sokeriarvot. Mitä vähemmän tutkittavalla on näitä tekijöitä, sitä suurempi on hänen riskinsä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Tässä tutkimuksessa psykososiaalisten riskitekijöiden määrä kasvoi lineaarisesti suojaavien tekijöiden vähenemisen myötä. Toisin sanoen henkilöiden, joilla oli mm. taloudellisia ongelmia ja vähän koulutusta, oli vaikeampi saavuttaa ihanteellisen sydänterveyden kriteerejä kuin henkilöiden, joilla näitä ongelmia ei ollut. Samasta aineistosta laaditun toisen osatyön perusteella itse arvioidulla terveydentilalla katsotaan olevan tärkeä merkitys pohdittaessa mahdollista sairastumisriskiä. Henkilöt, jotka arvioivat terveytensä hyväksi, saivat parhaat pisteet terveyskäyttäytymistä kuvaavista tutkimuskysymyksistä: tupakoimattomuus, normaali BMI, terveellinen ruokavalio ja liikunnallinen elämäntapa. Nimenomaan tupakointi ja ylipaino yhdistetään huonoon itse arvioituun terveyteen ja sairastumisriskin kasvuun. Näin ollen yksinkertaisella kysymyksellä ”kuinka jaksat?” tai ”millaiseksi koet terveytesi?” voi päästä jo melko pitkälle arvioitaessa tutkittavan sairastumisriskiä.

Elintapoihin vaikuttamiseen liittyvä vaikeus Elintapojen puheeksi ottamista on pohdittu kansainvälisesti. Sen on katsottu kuuluvan perusterveyden-

huollon tehtäviin. Britanniassa on laadittu ohjeet terveydenhuollon ammattihenkilöille siitä, kuinka heidän tulisi ohjeistaa tupakoivia ja ylipainoisia henkilöitä. Ohjeet eivät kuitenkaan ole toimineet toivotulla tavalla. Potilaat kokivat elintapojen puheeksi ottamisessa suurimmaksi esteeksi haitalliseen elämäntapaan liittyvän negatiivisen leimautumisen ja muutokseen liittyvät kustannukset. Lääkärit puolestaan kokivat, että he eivät olleet saaneet koulutuksellisia valmiuksia tämän tyyppisten ongelmien käsittelyyn. Perusterveydenhuollon käynteihin varattu aikataulukaan ei anna mahdollisuuksia paneutua elintapojen käsittelyyn. Lääkärit ovat myös pelänneet vaarantavansa hoitosuhteen potilaaseen ottamalla tämän elintavat puheeksi. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin myös siitä, että luottamuksellisessa potilas-lääkärisuhteessa näin ei kävisi. Kesällä 2016 ylipainoisten potilaiden kokemuksia lääkärissä käynneistä käsiteltiin Helsingin Sanomissa. Kirjoitusten mukaan vastaanotolle tulleet potilaat kokivat tulleensa erittäin huonosti kohdelluiksi tai heidän kaikki ongelmansa nähtiin ylipainon syyksi ja jätettiin sen vuoksi hoitamatta. Osa lääkäreistä puolestaan kokee, että elintapojen käsittely ei kuulu lääkärin työhön ollenkaan ja niiden käsittely lääkärin vastaanotolla on tavallisen elämän medikalisointia. Elintapojen yhteys terveyteen on osoitettu kiistatta. Sairauksien ehkäiseminen on paitsi inhimillisesti arvioiden, myös taloudellisessa mielessä yhtä tärkeätä kuin jo todettujen sairauksien hoitaminen. Turun yliopiston yleislääketieteen laitoksen Porin hajautusyksikkö on osallistunut elintapoja käsitteleviin tutkimuksiin. Niiden perusteella on kertynyt näyttöä siitä, että yksilön psykososiaalinen tilanne tulisi ottaa huomioon annettaessa elintapaohjeita vastaanotolla käyville potilaille. Potilaan ja hänen elämäntilanteensa tunteva terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa. Varsin pieninkin toimin voidaan saavuttaa tuloksia, kunhan se tehdään oikeassa tilanteessa oikein keinoin.

Terveys ja hyvinvointi eivät voi olla vain terveydenhuollon vastuulla, vaan ne tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

TELLERVO SEPPÄLÄ Kliininen opettaja LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun yliopisto

UCPori 2018

11


Laivojen rikkipäästöjen vähentäminen parantaa terveyttä ja ilmanlaatua

SECA-lyhenne tulee sanoista sulphur emission control area, mikä suomeksi tarkoittaa rikkipäästöjen valvonta-aluetta. SECAsääntelyn avulla halutaan vähentää laivoista tulevia rikkipäästöjä, jotka ovat haitallisia paitsi ympäristölle niin myös ihmisille.

R

ikkipäästöt aiheuttavat happamoitumista, mikä puolestaan vahingoittaa ekosysteemejä, rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Terveyshaittoja aiheuttavat etenkin päästöjen pienhiukkaset. Niiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin, vanhuksiin, hengityselin- sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsiviin. SECA-sääntelyä koskevissa tutkimuksissa

12

Säikeitä

on todettu, että laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen vaikuttaa positiivisesti sekä ihmisten terveyteen että ilmanlaatuun. SECA-alueeseen kuuluvat Itämeri, Pohjanmeri sekä Englannin kanaali. Sääntelyalueella laivoissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus on saanut vuoden 2015 alusta lähtien olla 0,1 prosenttia aiemman yhden prosentin sijaan. Laivojen polttoaine on vielä melko rikkipitoista verrattuna esimerkiksi autoissa käytettävään polttoaineeseen, jossa rikkiä saa maksimissaan olla 0,001 %. Käytännössä autojen polttoaine ei nykyisin sisällä ollenkaan rikkiä, sillä katalysaattorit edellyttävät rikitöntä bensiiniä. Ns. rikkidirektiivi on ollut merenkulkualalla viimeisten vuosien aikana eniten keskustelua herättänyt aihe.

SECA-sääntelyn vaikutusten arviointi SECAa on käytetty tutkimuksissa esimerkkinä siitä, miten ympäristösääntely vaikuttaa alueeseen ja sen ihmisiin. Vaikutusten arviointi voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan, jos sääntelyn voimaantulopäivä otetaan huomioon: aiemmin säädetyn ja olemassa olevan sääntelyn vaikutukset tai tulevan sääntelyn vaikutukset. Voimassa olevaa sääntelyä voidaan verrata niihin arvioihin, joita on tehty ennen sääntelyn voimaanastumista. Sääntelyä voidaan myös peilata poliittisiin väittämiin ja mahdollisiin uhkakuviin, joita ennen sääntelyn voimaantuloa on esitetty. Tavoitteena tulisi olla, että olemassa olevan sääntelyn arviointeja käytetään hyväksi tulevan sääntelyn suunnittelussa.


Hyvää elämänlaatua voidaan pitää arvona itsessään, mutta hyötyjä voidaan myös laskea taloudelliselta kannalta.

UCPori 2018

13


Monia arviointitutkimuksia on tehty ennen SECAn voimaantuloa, jotta saataisiin selville sen potentiaaliset vaikutukset. Osa tutkimuksista on ollut melko yksinkertaisia selvityksiä, jotka ovat perustuneet lähinnä eri polttoainelaatujen välisiin hinnaneroihin. Toki on tehty syvällisempiäkin tutkimuksia, joissa on keskitytty kustannushyötyanalyyseihin tai lähimerenkulkuun kohdistuviin vaikutuksiin, kuten sen kilpailukykyyn verrattuna rautatie- ja maantieliikenteeseen. Tilannetta on tarkasteltu pääasiassa taloudelliselta kannalta. Jos terveyteen liittyviä vaikutuksia onkin tutkittu, niiden yhteydessä on useimmiten käytetty päästöskenaarioita.

jen terveysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, ollaan yhtä mieltä. Näyttäisi siltä, että on olemassa erityisiä vaikutuksia tietyille riskiryhmille, joita määrittävät esimerkiksi ikä, sukupuoli, vamma tai sosiaalinen status. Lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on hengitys- tai sydän- ja verisuonisairauksia, joutuvat kärsimään saasteista enemmän kuin keskimääräinen, terve aikuisväestö. Eri väestö- ja riskiryhmien välillä esiintyvien erojen lisäksi ilmenee myös alueellinen vinouma. Satamakaupungeissa ja laivareittien läheisyydessä asuvat ihmiset altistuvat saasteille eniten. Toisaalta eri ihmisryhmät kyseisillä alueilla myös hyötyvät alentuneista päästöistä eniten.

SECA-sääntelyn noudattaminen aiheuttaa väistämättä kustannuksia. Oletettavin lyhyen aikavälin vaikutus, jonka SECAn arvioitiin aiheuttavan, oli polttoaineen hintojen nousu. Vähemmän rikkiä sisältävä polttoaine on kalliimpaa, sillä rikin poistaminen on kallista. Ennen SECAn voimaanastumista tehtyjen tutkimusten mukaan kuljetuskustannusten arvioitiin nousevan jopa 20-40%. Laskelmat perustuivat halvemman ja kalliimman polttoaineen välisiin hinnan eroihin. Kustannukset eivät kuitenkaan nousseet ennustetusti, sillä polttoaineen absoluuttiset hinnat eivät nousseet merkittävästi yleisen hintojen kehittymisen vuoksi. Hintojen nousun lisäksi arvioitiin kuljetusten siirtyvän jossain määrin mereltä maalle. Myöskään tällaista muutosta ei juuri tapahtunut.

Hyvää elämänlaatua voidaan pitää arvona itsessään, mutta hyötyjä voidaan myös laskea taloudelliselta kannalta. Terveyteen liittyvät tekijät, kuten kuolleisuus, sairauspäivät ja sairaalakulut ovat lukuja, joita voidaan käyttää hyväksi laskettaessa sääntelyn taloudellisia vaikutuksia. Alentunut kuolleisuus, vähentyneet sairauspoissaolot ja alemmat terveydenhoitokulut ovat niitä taloudellisia hyötyjä, joita tehokkaalla ympäristösääntelyllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa.

Kustannusten ja hyötyjen epätasainen jakautuminen Kustannushyötyanalyysien tulokset osoittavat, että rikkisääntelyn hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin kustannukset, vaikka mukaan otettaisiin vain ihmisten terveyteen kohdistuvat hyödyt. Erityisesti paikallisesta näkökulmasta katsottuna positiiviset vaikutukset ovat merkittäviä. Yleisesti on tunnustettu, että sääntelyn avulla saavutettavat terveyteen ja ympäristöön liittyvät hyödyt ylittävät kustannukset. Myös siitä, että päästö-

14

Säikeitä

Kun verrataan esimerkiksi Keski-Euroopan maita kauempana sijaitseviin alueisiin, niihin kohdistuu erisuuruisia taloudellisia kustannuksia. SECAn noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat Euroopan reuna-alueilla sijaitseville teollisuuden aloille, joilla on pitkät merimatkat markkinoille. Erityisesti paperi- ja metalliteollisuus ovat olleet huolestuneita kasvavista kuljetuskustannuksista, jotka heikentävät niiden kilpailukykyä. Huoli aiheutuvista kustannuksista on useassa tapauksessa ollut kuitenkin suurempi kuin todellisuudessa syntyneet kustannukset, joita sääntely on aiheuttanut.

Ympäristösääntely innovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä Ympäristösääntelyn positiivisiin ”sivuvaikutuksiin” voidaan lukea innovaatiotoiminnan lisääntyminen. Monet

teknologiayritykset ovat kehittäneet uusia ja parantaneet vanhoja tuotteitaan SECA-määräysten sanelemina. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjoajien, laivasuunnittelijoiden ja korjaustelakoiden tilauskirjat ovat saaneet täytettä, kun varustamot ovat päättäneet hankkia uusia tai korjata vanhoja aluksiaan niin, että ne voivat kulkea päästörajoitusalueilla. Jo nyt rikkisääntely on luonut maailmanlaajuiset markkinat: on kehitetty päästöjen vähentämisteknologiaa, kehitetty energiatehokkaampia laivamoottoreita sekä luotu näihin liittyviä palveluita. SECA-sääntelyä seuraava kaikkia maailman meriä koskeva sääntely astuu voimaan vuonna 2020. Globaali sääntely määrää, että laivoissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa maksimissaan olla 0,5 % nykyisen 3,5 % sijaan. Ne yritykset ja tahot, jotka ovat olleet liikkeellä muita aiemmin, saavat toimia suunnannäyttäjinä perässä tulijoille.

MINNA ALHOSALO Tutkija Turun yliopiston Brahea-keskus, Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus

Teksti perustuu EnviSuM-hankkeen (Environmental Impacts of Low Emission Shipping: Measurements and Modelling Strategies) tuloksiin. Projektin tavoitteena on tarjota poliitikoille ja viranomaisille työkaluja ja suosituksia, joita voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa tulevaisuuden sääntelyjä. Tietoa tarjotaan myös merenkulkualalla tehtävien investointipäätösten tueksi.


PM 2,5 from shipping?

BEFORE SECA REGULATION Jan 1st, 2015: Sulphur emission from vessels cause negative environmental and health impacts. Sulphur emissions cause acidification which damage ecosystems, buildings and cultural heritage. People living in port cities and in coastal areas close to the main shipping routes are affected most. Children, the elderly and people with respiratory or cardiovascular disease or diabetes will suffer from air-borne pollutants more than others.

St Petersburg

Gothenburg

Gdansk

Š Sopiva Design

AFTER SECA REGULATION Jan 1st, 2015: The costs and benefits of SECA are unevenly distributed. Besides positive impacts, such as improved health of people, better condition of the environment and adoption of innovations, emission restrictions affect peripheral regions through compliance costs.

St Petersburg

Air quality improved by

70% Gothenburg

Gdansk

Š Sopiva Design

UCPori 2017


”NAKS” ja Kimblestä tuli juomapeli Juomapeleihin liittyvä tutkimus on usein keskittynyt alkoholin kulutuksesta koituviin terveyshaittoihin, sosiaalisiin ongelmiin sekä ”pimeään pelaamiseen”, jossa pelataan vaarallisilla asioilla kuten huumausaineilla. Juomapelejä on kuitenkin ollut olemassa jo pitkään, ja niillä on oma merkityksensä kulttuurissamme sekä hyvässä että pahassa. Ne liittyvät illanviettoihin ja tapahtumiin, joissa ihmiset tutustuvat toisiinsa. Ne murtavat jään väliltämme.

T 16

actic Gamesin Kimble-lautapeli on jo 50 vuoden ajan viihdyttänyt suomalaisia lautapelaajia. Pelisäännöt ovat helpot:

Säikeitä

kuljeta omat neljä pelinappulaa pelilaudan ympäri maaliin ensimmäisenä. Vain kuutosella saa lähteä liikkeelle. Jos osut takaa-ajotilanteessa samaan koloon kuin vastapelaajan nappula, tämän nappula palautetaan takaisin kotipesään. Noppa sijaitsee Pop-o-matic-noppakuvun alla. Opiskelijapiireissä Kimble tunnetaan juomapelinä, joka auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan niin toisiinsa kuin vanhempiin opiskelijoihin sekä opiskelijaelämään. Opiskelijat eivät suinkaan tyydy vain pelaamaan peliä, vaan Kimble on myös näpertelyn ja tuunauksen kohde. Pelistä rakennetaan uusia, säännöiltään monimutkaisempia versioita, joita pelataan ilman alkoholiakin. Keräsin vuonna 2015 Kimble-muistoja verkkokyselyllä, johon vastasi 247 vastaajaa. Vastaajien joukossa oli Aalto yliopiston Automaatio- ja systeemitekniikan killan opiskelijoita, jotka

kutsuivat minut tutustumaan Kimble-kulttuuriinsa. Tein lopulta keväällä 2017 visiitin Espoon Otaniemeen. Sain luvan dokumentoida NAKS Aasien KimbleSeurueen eli lyhyesti NAKSin toimintaa ja seurasin pari erää heidän Ihmiskimbleään. Tämä artikkeli on pintaraapaisu siitä, kuinka Kimblestä tulikaan juomapeli NAKSin käsissä.

”Eka peli on aina nopee ja vähäsyöntinen” NAKSin Kimble-kulttuuri painottuu ennen vappua järjestettäviin Konttauskauden avajaisiin. Nimi pohjautuu aikaan, kun killalla oli käytössään kontti. Tuolloin opiskelijat pelasivat Ihmiskimbleä, jonka pelaamista jatkettiin kontista luopumisen jälkeenkin. Syy Kimblen valintaan on hämärän peitossa. Haastattelemani opiskelija Matti Ojala toteaa, että Kimbleä on kuitenkin pelattu jo hyvin pitkään. Se on heille tapa tutustua uusiin ihmisiin. Opiskelijat ovat kokeil-


UCPori 2018

17


leet muitakin juomapelejä, mutta Kimbleen mahtuu eniten pelaajia ja sitä pelataan Otaniemessä niin yksilökuin joukkueversioina. Ojalan mukaan Kimble on heille sydämen asia ja herrasmiespeli. Kimbleen on jo pitkään liitetty tietynlaista myyttisyyttä, joka on näkynyt mediassakin. Etenkin silmälukujen 1 ja 6 välinen suhde sekä ruotsalaisten helpotetut säännöt ovat monelle tuttuja Kimble-kohuja. ”Kuutosen jälkeen tulee usein ykkönen” eli ”Kutos-ykkönen” tunnetaankin opiskelijoiden keskuudessa klassikkotapana aloittaa peli. Toinen tunnettu käsitys on se, että ensimmäinen peli Kimbleä on aina nopea ja vähäsyöntinen eli toisten pelinappuloita ei juuri lähetetä takaisin kotipesään. Vasta sen jälkeen pelataan varsinainen peli, joka usein kestää pidempään. Peliä seuraavat Kimble-jumalat, joilta voi rukoilla menestystä pelissä. Jumalat voivat suuttua, jos pelaaja jättää väärässä kohtaa vastustajan pelinappulan syömättä. Rangaistuksena tulee usein myöhemmin itse syödyksi. Myyttisyys näyttäisikin kiinnittyvän tehokkaasti juomapeliversioon.

Erilaiset Kimble-versiot Juomapeleissä juominen on yleensä rangaistus, ei palkinto. Pelaajan suoriutumiskyvyn on tarkoitus huonontua pelissä. Kimble on kuitenkin yksinkertainen ja helposti opittava peli, minkä vuoksi pelissä on vaikea huonontua. Tästä syystä pelisääntöjä muokataan ja monimutkaistetaan, jotta peliin saataisiin lisää haastetta ja hauskoja tilanteita. Olennaista juomapeliversiossa ovat sakot eli bufferit, joita kertyy syödyksi tulemisesta. Yksi sakko vastaa puolikasta 0,33 litran juomatölkkiä. Nappulan voi tuplata, triplata tai quadrata, jos lähtöruudussa saa peräkkäisiä kuutosia. Pelissä voi myös korottaa, jolloin kaikkien pelaajien maalista siirtyy yksi pelinappula takaisin kotipesään. Korottajan nappula siirtyy lähtöruutuun.

18

Säikeitä

NAKSin käytössä on useita opiskelijoiden itsensä suunnittelemia ja rakentamia Kimble-versioita. Versioissa on säilytetty Kimblen tutut piirteet kuten Pop-o-matic-nopansekoitin sekä toisen pelinappulan syöminen, mutta sääntöjä on lisätty ja peliaikaa pidennetty. 3D Kimblessä liikutaan kahdella päällekkäin asetetulla pelilaudalla. Peli alkaa alemmalta laudalta, jonka jälkeen siirrytään ylälaudalle. Versio on pitkäkestoinen, sillä jos ylälaudalla tulee syödyksi, nappula siirtyy takaisin alalaudalle. 15-vuotisjuhla-Kimblessä puolestaan on yksi ylimääräinen nappula per joukkue, ja ensimmäinen liikkeelle lähtevä nappula on aina tuplattu. Heksa Kimble muistuttaa ulkonäöltään mehiläiskennostoa. Siinä on tavoitteena päästä laudan toiseen päähän, ja nappuloita voidaan pinota päällekkäin. Modulaari Kimblessä vanhoja nappuloita on spray-maalattu uusilla väreillä ja joukkueita voi olla 3-7. Pelilauta muodostuu paloista, joita lisätään sitä mukaa, kun saadaan nappuloita peliin. Ihmiskimble vaatii tilaa, ja sitä pelataan yliopiston parkkipaikalla. Pelirata muodostuu erivärisistä IKEAsta ostetuista matoista sekä kotipesinä toimivista sohvista. ”Pelilaudan” keskellä ei ole jättiläismäistä Pop-o-maticia vaan itserakennettu pelipöytä, jolla tapahtuvat pelitilanteet kuvataan ihmisnappuloilla. Normaalikokoinen Pop-o-matic on teipattu pelipöydän keskelle. Ihmisnappuloilla on yllään kunkin joukkueen väriä edustavat ponchon kaltaiset asusteet eli Pozhot. Kirjaa sakoista ja pelin kulusta pitää huolta Kimble-kulttuurista yleisesti vastaava Jäykkäranne, joka tuomaroi yleensä ensimmäisen pelin. Pelissä on aina erikseen nimetty tuomari, joka tuntee säännöt hyvin. Alkoholi ei ole välttämättömyys pelatessa. Etenkin uusien, monimutkaisten versioiden rakentelu ja sääntöjen kehittäminen tekevät pelaamisesta erikoista ilman alkoholiakin. Juomat voivat olla myös alkoholittomia.

Ojala kertoo, että juoma-annoksia on kokeiltu korvata myös urheiluliikkeillä sekä Euron juustoilla. Pelaaminen ei kuitenkaan ollut järin mukavaa toisen Euron juuston jälkeen.

Enemmän vai vähemmän peli? Juomapelien vaikutukset pelaajiin ovat selvät, mutta miten on itse pelin laita? Tekeekö alkoholi pelistä enemmän vai vähemmän pelin? Juominen muuttaa pelin tavoitteita ja pelipanoksia. Toisaalta se pidentää itse pelin käytettävyyttä ja uudelleenpelattavuutta, kun pelejä tuunataan. Kadonneita tai rikkoontuneita osia voidaan korvata korkeilla ja pulloilla. Uudelleenpelattavuutta lisäävät muutkin ei-pelilliset elementit kuten suklaa tai raha. Juomapelit ovat pelaajan omaa, vapaavalintaista toimintaa. Pelaajilla on oikeus muokata pelejä omassa, yksityisessä käytössään. Lopulta juomapelissä on kyse vain yhdestä perinteestä ja tavasta pelata Kimbleä. Se on osoitus siitä, kuinka Kimblen rooli ja tehtävät muuttuvat ja seuraavat pelaajaa tämän eri elämänvaiheissa.

LILLI SIHVONEN

Tohtorikoulutettava Digitaalinen kulttuuri Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Turun yliopisto


Peliä seuraavat Kimblejumalat, joilta voi rukoilla menestystä pelissä. Jumalat voivat suuttua, jos pelaaja jättää väärässä kohtaa vastustajan pelinappulan syömättä.

UCPori 2018

19


n e s i m a a s o a j a i g e Strat n ä j ä t t i r y n e n i m a t joh ä s s ä m elä Tiedämme, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli taloudessa ja innovoinnissa, erityisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Kuitenkin tutkimuskirjallisuudessa strategisesta johtamisesta on kirjoitettu enemmän suurten yritysten näkökulmista ja niistä kerättyyn aineistoon pohjautuen. Mitä sitten on strategisen osaamisen johtaminen?

S

trategisella osaamisen johtamisella varmistetaan, että yrityksen henkilöstöllä on sellaista osaamista, joka mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Strateginen osaamisen johtaminen on myös

20

Säikeitä

tärkeää nopeissa muutostilanteissa pärjäämiselle ja sen kautta saadaan myös kilpailuetua ja erottumista kilpailijoista. Kirjallisuudessa on myös tuotu esiin näkemyksiä, joiden mukaan pienet yritykset eivät ole yhtä strategiaorientoituneita kuin suuret. Ne myös harvemmin hyödyntävät strategisen johtamisen työkaluja, eivätkä toimintaa ohjaavat visio ja strategia ole välttämättä kirjallisessa muodossa. Syitä tähän ovat muun muassa rajalliset resurssit, kuten esimerkiksi taloudelliset resurssit, aika ja tietämys. Yhtenä ratkaisuna tähän monet uudet ja pienet yritykset näkevät yhteistyösuhteiden kehittämisen muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Tällöin lähtökohdan yhteistyölle muodostavat sekä oma että yhteistyökumppaneiden osaaminen. Strategia siis muotoutuu usein pienissä yrityksissä epämuodollisesti kokeilujen ja tekemisen kautta.

Osaamisen johtamista pohtimassa ”Yksinyrittäjän tärkeintä osaamista ovatkin kontaktit ja verkostot, joiden rakentamisessa auttavat sosiaaliset taidot ja kyky sanoittaa omaa osaamista ja katsoa sitä eri näkökulmista.” Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Rovaniemen Koulutuskuntayhtymän tutkijat ja kehittäjät ovat yhdessä yrittäjien kanssa miettineet, mitä osaamista yrittäjä tarvitsee, mikä rooli strategialla on yritystoiminnassa tänään ja tulevaisuudessa sekä miten tarvittavaa osaamista voidaan kehittää ja hankkia. Yrittäjät ovat työpajoissa arvioineet omaa osaamistaan liiketoiminnan eri osa-alueilla, kuten myynnissä ja markkinoinnissa, asiakashankinnassa ja yrityksen talouden hoidossa, sekä ovat kartoittaneet oman osaamisensa siihen suunnitellun


UCPori 2018

21


ohjelmiston avulla. Osaamisen ja sen kehittämisen pohtiminen yhdessä muiden yrittäjien kanssa on tuonut yrittäjille sekä tietoa siitä, missä he ovat erityisen vahvoilla, että myös tietoa kehityskohteista. Tapoja ja työkaluja hankkia tarvittavaa osaamista ja kehittää omaa osaamista on myös mietitty yhdessä toisten yrittäjien kanssa. Yhteensä seitsemään osaamisen johtamisen työpajaan on osallistunut 21 yksintai kaksin yrittäjää, jotka tarjoavat erilaisia asiantuntijapalveluita, kuten konsultointia, valmennusta, erilaisia markkinoinnin palveluja, urasuunnittelua, kirjanpitoa ja taloushallintoa.

Vahva identiteetti ja tuntemus omasta osaamisesta auttaa oman osaamisen esille tuomisessa.

22

Säikeitä

Strategiaa tehdään ja osaamista johdetaan käytännön työssä ”Strategia tuo keskeiset painopistealueet ja ohjaa toimintaa. Se luo suuntaa eli toimii tiekarttana.” Vaikka yrittäjillä ei välttämättä ollut käytössä kirjallista strategiaa, strategisia linjoja oli tuotu esiin liiketoimintasuunnitelmassa ja he olivat hyvin selvillä strategian merkityksestä ja pystyivät hyvin suullisesti kuvaamaan strategian toisille yrittäjille työpajoissa. Strategiat linkittyivät vahvasti yrittäjien osaamiskartoituksissakin tunnistettuihin ydinosaamisalueisiin, samoin heidän visionsa asiakkaille tuotettavasta arvosta vaikutti vahvasti heidän strategiseen näkemykseensä. Sekä strategian muotoutumiseen että osaamisen johtamiseen vaikuttavia tekijöitä näyttäisivät olevan: asiakkaat, verkostot ja markkinat, yrittäjäidentiteetti ja itsensä johtaminen. Yrittäjien mielestä hyvinvoiva asiakas hyödyttää myös heitä. On tärkeää kuunnella asiakasta ja oppia tuntemaan heidät. Asiakkaiden löytäminen koettiin haasteena ja asiakashankinnassa on tärkeää muokata omaa viestiä, riippuen siitä onko asiakas yritys, yhteisö ja julkisorganisaatio. Yhteistyö toisten yrittäjien, liiketoiminnan kehittäjien ja asiakkaiden kanssa nähtiin tärkeänä esimerkiksi palvelujen kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Toiset yrittäjät voivat toimia yksinyrittäjille

myös työyhteisönä: ”Verkostojen hyödyntäminen, ne voivat olla se yhteisö”. ”Entä yrittäjäidentiteetin muotoutuminen? –Sitä pitää myös aktiivisesti rakentaa.” Yrittäjäidenteetti nousi keskusteluissa esiin hyvin tärkeänä asiana ja sen muodostuminen onkin yrittäjien mielestä jatkuva ja pitkäkestoinen prosessi. Toisten yrittäjien rooli sparraajina ja mentoreina koettiin tärkeänä. Paljon keskusteltiin myös epäonnistumisesta, ja siitä kuinka se ei saa määritellä yrittäjää. Yrittäjäidentiteetin nähtiin vaikuttavan paljon siihen, miten yrittäjä toimii asiakkaiden kanssa. Vahva identiteetti ja tuntemus omasta osaamisesta auttaa oman osaamisen esille tuomisessa. Asiakkaiden kanssa tulee toimia kohteliaasti ja rakentavasti, mutta niin, että ei tarvitse mitenkään nöyristellä. Oman itsensä johtaminen on tärkeä osaamisalue ja myös siitä heräsi paljon keskustelua työpajoissa. Ketteryys nähtiin sekä hyvänä että vähemmän hyvänä asiana. Ketteryys merkitsee sitä, että on mahdollisuus nopeasti päättää ja lähteä mukaan uusiin juttuihin, mutta jos uusiin juttuihin lähtee liiaksi mukaan voi oma päämäärä kadota. Ja miten löytää tasapaino keskittymisen ja hyvinkin erilaisten asiakkaiden palvelemisen ja räätälöinnin välillä? Konkreettiset työsuunnitelmat esimerkiksi uusien asiakkaiden kontaktointiin ja siihen valmistautumiseen nähtiin tärkeinä ja niistä jaettiin kokemuksia työpajoissa.


Kokemustemme pohjalta voimme sanoa, että mikroyrityksissä osaamisen johtaminen ei pohjaa niinkään strategisin päätöksiin. Sen sijaan osaamisen johtaminen on monimutkainen prosessi, jossa käytäntö ja mahdollisuudet sekä yhteistyö ja verkostot vaikuttavat vahvasti. Toisin kuin suuremmissa ja vakiintuneimmissa yrityksissä, joissa strategia laaditaan tietylle ajanjaksolle, tarkastelluissa mikroyrityksissä strategia nähtiin jokapäiväisen toiminnan kautta muuttuvana ja kehittyvänä. Pienissä yrityksissä korostui myös ketteryys. Ketteryys on etu, mutta siitä voi aiheutua myös haasteita, kun haetaan tasapainoa keskittymisen ja erilaisiin kokeiluihin ja tekemiseen lähtemisen välillä. Yrittäjät kokivat strategisesti tärkeiden osaamisalueiden ja kehityskohteiden tunnistamisen tärkeäksi. Osaamiskartoituksen avulla on mahdollista erottaa yrityksen tarvitsema osaaminen yrittäjän omasta osaamisesta ja sitä kautta nähdä, mitä osaamista kannattaa etsiä yhteistyökumppanien ja verkostojen kautta. Osaamiseen liittyvistä seikoista on hyödyllistä keskustella toisten yrittäjien kanssa, kuten yksi yrittäjä totesi työpajaan tullessa: ”Oli ihana tulla tänne, kun tämä on osaamisklinikka”.

MERVI VÄHÄTALO

Tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

TANJA LEPISTÖ

Projektitutkija ja jatko-opiskelija Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

UCPori 2018

23


Ihmeellinen tiskikaappi

Tutorin näkökulma vaihto-opiskelijoiden arkeen Porissa Aloitin opintoni Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä syksyllä 2013. Muutin Turusta Poriin jännittyneenä tulevasta perehdytysviikosta, sillä en tuntenut Porista ketään. Samaa jännitystä kokivat varmasti Poriin samana syksynä saapuneet uudet vaihto-opiskelijat.

O

mien opintojeni lisäksi syksy 2013 oli myös Porin yliopistokeskuksen vaihto-ohjelman ensimmäinen syksy. Silloin saapuivat ensimmäiset 12 opiskelijaa TTY ja TY/TuKKK:n opiskelijoiksi suorittamaan opintojaan Poriin. Sittemmin opiskelijamäärä on kasvanut, ja viime syksynä vaihto-opiskelijoita oli täällä jo 26. Ensimmäisen opiskelusyksyni perehdytysviikolla ajauduin useamman kerran vaihto-opiskelijoiden joukkoon erilaisissa tutustumisleikeissä ja kilpailuissa. Kaikki olivat hieman jännittyneitä ja varovaisia puheissaan, mutta kaikilla tuntui kuitenkin olevan mukavaa. Opintojen alkaessa seuraavalla viikolla olin jo hankkinut itselleni muutaman suomalaisen opiskelijan lisäksi pari kaveria ”vaihtareista”. Vietin syksyn aikana tämän yliopistokeskuksen ensimmäisen vaihtariryhmän kanssa paljon aikaa. Kutsuin heitä tutustumaan kotikaupunkiini Turkuun ja tsemppasin heitä lähte-

24

Säikeitä

mään mukaan erilaisiin opiskelijatapahtumiin Porissa. Nämä tapahtumat olivat minulle ensimmäisiä, mutta vakuutin heitä siitä, että mahtavaa tulee olemaan. Ryhmä oli täynnä aktiivisia ihmisiä, jotka olivat tulleet Poriin kokemaan uusia asioita, joten yleensä sain mukaani ainakin jonkun. Aikaa ja yhteisiä kokemuksia jaettiin syksyn aikana sen verran paljon, että joulun tenttiviikolla vietetyssä läksiäisjuhlassa ei vältytty kyyneliltä. Päätin, että yritän pitää kevään vaihtareihin hieman etäisyyttä, jota vastaavanlaisilta tunnekuohuilta vältyttäisiin. Tämä päätös kesti viikon ajan ja kevään toisella viikolla olin jo löytänyt tieni vaihtareiden illanistujaisiin. Toukokuussa olin taas tilanteessa, joka sisälsi kyyneleitä ja lupauksia uudelleen tapaamisesta. Olin kevään aikana päättänyt myös hakea seuraavaksi vuodeksi kv-tutoriksi. Toimin kv-tutorina lopulta kolme vuotta ensimmäisen opiskeluvuoteni lisäksi.

Elokuu pitkissä kalsareissa? Neljän vuoden aikana pääsin tutustumaan yli sataan vaihto-opiskelijaan. Kokemuksia eri kulttuurien toimintatavoista sekä vaihtareiden mielipiteistä Porista ja Suomesta on kertynyt lukuisia. Suurin osa kv-opiskelijoista, joihin olen tutustunut, ei ole hakenut ensisijaisesti Suomeen, eikä varsinkaan Poriin. He ovat päätyneet Porin yliopistokeskukseen

mutkien kautta ja osa on saapunut Suomeen aluksi hieman epäluuloisena. Monet vaihtarit tulevat suurista yliopistoista ja ovat kotoisin useita kertoja Poria suuremmista kaupungeista, joten Pori tuntuu aluksi pikkuruiselta kylältä, jossa ei vain voi tapahtua mitään. Ennakko-odotukset Porin lisäksi myös Suomesta ovat vaihdelleet. Yleisimmät oletukset Suomesta ja suomalaisista ovat olleet ympärivuotinen kylmyys, kallis hintataso, rakkaus jääkiekkoon, suuri alkoholin käyttö sekä se, että suomalaiset eivät puhu kenellekään. Korkeaan hintatasoon varautuneena eräät vaihtarit saapuivat Suomeen autolla, joka oli täytetty koko vaihtovuoden ruokatarpeilla. Tätä elokuussa tuotua ruokaa jäi yli vielä koko lukuvuoden jälkeen ja muutama riisipaketti päätyi toukokuussa lopulta myös oman keittiöni kaappiin. Lisäksi muutamat kallista alkoholia pelänneet vaihtarit ovat tuoneet kotimaastaan jopa pulloittain erilaisia viinoja. Näitä ei kuitenkaan ole tarvinnut vaihdon jälkeen jakaa muille. Suomen keli on saanut jotkut tulijoista hämilleen. Muutamat elokuussa Suomeen saapuneet vaihtarit ovat saapuneet tänne laukut täynnä Pohjoisnavalla tarvittavia vaatteita ja ihmetelleet kovasti, kun elokuussa ei tarvitakaan pitkiä kalsareita ja toppahousujen tilalle on pitänyt ostaa shortsit. Hämmentyneitä ilmeitä ovat aiheuttaneet


myös esimerkiksi tiskikaappi, tiskiharja sekä se, että Suomessa astiat yleensä huuhdellaan tiskaamisen jälkeen.

lään. He ovat olleet iloisia siitä, että lähes jokainen suomalainen ainakin yrittää puhua englantia ja palvelua saa englanniksi kaikkialla.

Lisäksi meidän ”itsestään lukkiutuvat” ovemme ovat jättäneet useita kertoja vaihtarin kotitalon rappukäytävään. Osan jopa useampaan kertaan. Eräs heistä kyllästyi lopulta lukitsemaan itsensä asunnon ulkopuolelle ja piti oven avoinna vuorokauden ympäri.

Kummallisista tavoistamme huolimatta vaihtarit lähtevät yleensä Suomesta haikeina, täynnä uusia kokemuksia sekä toki myös rahattomina. Vaihtareiden mielestä Suomessa on mieletön opiskelijakulttuuri, ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, upea luonto sekä parempi jääkiekon taso kuin kotimaassa.

Salmiakin kauhut ja opiskelijaruoan ihanuus Ruoka- ja juomakulttuurimme ovat myös loihtineet kummallisia ilmeitä ulkomaisten opiskelijoiden kasvoille. Erityisesti salmiakki ja mämmi ovat saaneet monet huutamaan lähes kauhusta. Fazerin sininen, suomalainen jäätelö, makaronilaatikko sekä lonkero ja siideri ovat puolestaan maistuneet useimmille heistä. Eräät saksalaiset opiskelijat lopulta Saksaan palattuaan jopa tilasivat siideriä kotiovelleen. Saksalaisia ja ranskalaisia opiskelijoita on kummastuttanut myös se, että meillä Porissa voi opettajia puhutella etunimellä ja heidän kanssaan voi keskustella niitä näitä luentojen ulkopuolella. Omissa yliopistoissa kun pitää puhutella professoreja sukunimellä ja lisätä eteen vielä herra tai rouva. Myös se, että opiskelijaruoka on Suomessa hyvää ja erityisesti halpaa on saanut vaihtarit syömään opiskelijaruokaa useita kertoja päivässä. Opiskelijaruoka onkin ollut monen mielestä ainut asia, mikä Suomessa on halpaa.

Korkeaan hintatasoon varautuneena eräät vaihtarit saapuivat Suomeen autolla, joka oli täytetty koko vaihtovuoden ruokatarpeilla.

Kaiken muun kummallisen lisäksi myös suomalaisten kielitaito on ollut usealle vaihtarille yllätys. He kun saapuvat Suomeen siinä uskossa, että suomalaiset eivät kommunikoi edes toistensa kanssa omalla äidinkielel-

Monet ovat vaihdon jälkeen jopa käyneet Suomessa uudelleen. Kävin itsekin kaksi vuotta sitten Saksassa kiertelemässä ja tapaamassa Porissa olleita vaihtareita, joita voin ilolla edelleenkin kutsua ystävikseni.

KTK Minna Alho toimi vaihtoopiskelijoiden kv-tutorina lukuvuosina 2013-2017.

UCPori 2018

25


Tilapäinen taide kaupunkikehittäjänä Mikä voisi mennä pieleen?

“Taideteoksia kotikortteliin, kaupunkilaisille vaikutusmahdollisuuksia, empatiaa metroasemille! Kun taiteilija toimii kaupunkikehittäjänä, tuloksena voi olla monenlaista toimintaa ja toimintamalleja – sekä myös työpaikkoja luoville aloille.” Näin haaveilee Katriina Rosavaara Luova ja osallistava Suomi -verkoston nettisivuilla Taiteilijat kaupunkikehittäjinä puheenvuorossaan.

26

Säikeitä

E

lävä Pori -hanke oli yksi Space Invaders V “Sietokyky” -tapahtuman järjestäjistä Tampereen Hiedanrannan alueella toukokuussa 2017. Tapahtuma oli kahden yliopiston yhteinen kurssi: (Aalto-yliopiston Situated urban ja Tampereen yliopiston Väliaikainen Hiedanranta meets Space Invaders), eri alojen kokeilevaa tutkimusta, luentoja, keskusteluja, performansseja, usean taiteilijan paikan päällä ja paikkaa työstäviä teoksia, kävelyitä, aterioita, yöpymistä kartanossa, vierailevia esiintyjiä, avajaisia ja purkua. Sietokykyä koeteltiin monesta kulmasta, myös kaupunkikehittämisen perspektiivistä.

Kaksi kurssia kartanossa Tekijät majoittuivat tapahtuman ajaksi Lielahden osittain tyhjillään olevaan kartanoon, joten perinteinen kurssin tai näyttelyn rakenne murtui jo toteutustavan myötä. Muutosten alla oleva Hiedanranta ja Lielahden kartano tarjosivat vaikuttavat puitteet uudenlaista muotoa kokeilevalle projektille. Punatiilinen kartano puistoineen idyllisen järven rannalla, vanha tehdasmiljöö sekä sen uudet kasvot: graffitit, tapahtumatila, skeittihalli sekä näitä kaikkia leimaava väliaikaisuus ja odotuksen tuntu. Pitkään tyhjillään ja vajaalla käytöllä ollutta aluetta on lähdetty kehittä-


mään asukaslähtöisesti, erilaisten DIY toimintojen ja tapahtumien avulla, ja toisaalta massiivista uudisrakentamista tavoittelevalla arkkitehtikilpailulla. Space Invaders toi hedelmällisellä tavalla yhteen kaksi eri lähestymistapaa Hiedanrannan alueeseen. Tampereen yliopiston Hallintotieteiden tutkinto-ohjelman ja Ympäristö- ja aluepolitiikan kurssilla tavoitteena oli oppia tuntemaan Hiedanrannan tulevaisuuden suunnitelmat uutena asuinalueena, sekä ennen kaikkea alueen mahdollisuudet erilaiseen kaupunkitilan väliaikaiskäyttöön liittyen. Hiedanrantaa kehitetään kaupungin kokeilualustana, joka ammentaa jakamistalouden ja omavaraisuuden teemoista. Opiskelijat osallistuivat kiinnostuksensa mukaan teemoittain järjestettävään väliaikaistoimintaan ja muodostivat käsityksen alueen kehittämispotentiaalista. Aalto-yliopiston Visual Culture and Contemporary Art -ohjelman kurssilla puolestaan painopiste oli tilasidonnaisessa prosessiluonteisessa taiteessa, ja paikan olemuksen sekä historian ja nykyisten suunnitelmien tarkastelussa. Kurssille oli opiskelijoiden lisäksi kutsuttu tutkijoita ja taiteilijoita, jotka osallistuivat ja osallistivat erilaisin tavoin ryhmää. Kaikki tapahtumat olivat avoimia yleisölle, mutta osoittautui, ettei kynnys Hiedanrantaan saakka lähtemiselle ollut tamperelaisten keskuudessa lainkaan niin matala kuin mitä meidän oli annettu ymmärtää. Alueelle saapuminen ei ollut niin helppoa kuin olisi voinut toivoa, eivätkä huonot opasteet ja vähintään epämääräisen näköinen reitti alueelle varmastikaan lisänneet innokkuutta lähteä retkeilemään vielä viileään kevääseen.

tyhjillään, mietittiin yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi, eläköön innovointi, tehdastoimintaa. Kurssien puitteissa tutustuttiin myös Tampereen yliopiston Ketterä kaupunki -hankkeeseen ja kaupunkiaktivismin erilaisiin muotoihin sissiviljelystä alueelle tulevan julkisen saunan yhteisölliseen rakennusprojektiin. Kurssin teema, sietokyky, oli monin tavoin esityksissä läsnä. Teemalla viitattiin niin ympäristön kykyyn sietää erilaisia asioita, yhteiskunnan ja kansalaisten ja muiden olioiden kykyyn kestää kestämättömiä olosuhteita kuin myös taiteilijoiden ja muiden DIY toimijoiden kykyyn sietää jatkuvaa epävarmuutta ja olosuhteiden toistuvaa muuttumista. Kurssin luennot, esitykset ja keskustelut purettiin lopuksi erilaisiksi teoiksi ja teoksiksi. Aalto-yliopiston opiskelijat toteuttivat alueelle näyttelyn, joka otti erilaisia muotoja yksityisistä esityksistä ja niiden dokumentaatiosta yleisölle tarkoitettuihin esityksiin sekä sisä- ja ulkotiloihin toteutettuihin teoksiin.

Siedettävä tilapäisyys? Myös Space Invaders oli osa ohjelmaa, jolla aluetta tehdään tunnetuksi Tampereella, ja jatkumoa tapahtumien sarjalle, jonka avulla alueen eri käyttömahdollisuuksia on tutkittu. Tarkoitusperiä ei edes näennäisesti kaupungin kehityshankkeen puitteissa yritetty peitellä, vaan siitä vastaavan tahon esityksestä ilmeni, että taide- ja kulttuurialan toimijat, joilla ei ole varaa markkinahintaisiin

vuokriin, mutta kykyä nostaa alueen arvoa ja kiinnostavuutta mahdollisten uusien vuokralaisten silmissä, ovat tervetulleita alueella vain niin kauan, kunnes markkinahintaisten vuokrien saaminen on mahdollista. Halua tai suunnitelmaa yhteistyön jatkamiseen tulevaisuudessa ei tuntunut olevan. Kaikkinensa kokemus jätti siis ristiriitaisen vaikutelman: toisaalta kurssi, tapahtuma ja yhteistyö olivat onnistuneita, toisaalta tapahtuman kautta tuli jälleen ilmi, miten erillään toisistaan taide, kulttuuri ja kaupunkisuunnittelu lopulta yhä kuitenkin ovat toisistaan, hyvistä tarkoituksista huolimatta. Alue ja tila olivat hienoja ja oli mahtavaa päästä toteuttamaan asioita tällaisessa ympäristössä. Kokonaisuus oli toimiva ja opettavainen sekä herätti runsaasti ajatuksia. Toisaalta yhdeksi päällimmäisistä tunteista jäi myös turhautuminen. Jos kaupungeilla ja kaupallisilla toimijoilla nykyään on jo rohkeutta hyödyntää taide- ja kulttuurialan toimijoiden osaamista alueiden kehittämisessä, niin olisi toivottavaa, että tähän toimintaan myös sitouduttaisiin ja toimintoja kehitettäisiin yhdessä. Pysyvyys ja jatkuvuus myös edesauttaisivat yleisön ja tulevan asujaimiston löytämistä alueelle, kun kyse ei aina olisi vain lyhytkestoisista ja taivaan tuuliin katoavista tempauksista. Ja niitä työpaikkoja luoville aloillekin ehkä syntyisi, jos tekijöiden panosta ei aina ajateltaisi vain vapaaehtoisena harrastuksena, josta näkyvyys on riittävä palkkio.

DIY Hiedanranta Osallistaviin menetelmiin pohjaavaa suunnittelutyötä oli tehty yhdessä alueen toimijoiden, nykyisten ja tulevien asukkaiden kanssa, sekä alueen rajoitukset huomioon ottaen. Kaunis järvenranta on historian seurauksena pitkälti käyttökelvoton. Tavoitteena on silti ekologinen, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa. Toistaiseksi suunnitelmissa on kuitenkin vielä paljon aukkoja - komeaan vanhaan tehtaaseen, joka on seissyt pitkään

ANNA JENSEN

Tohtorikoulutettava Elävä Pori Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

TAINA RAJANTI

Vanhempi yliopistonlehtori Pori Urban Platform PUPA Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

UCPori 2018

27


28

Säikeitä


a o s t a k i s Mik t u u m n ku ? t a v a a l pe Ihmiset usein pohtivat, miksi kukaan haluaisi katsoa, kun toinen pelaa tietokonepeliä, eikö voisi suoraan vain pelata itse? Tämä on yleinen harhaluulo niiden kesken, jotka eivät ole kasvaneet nykyaikaiseen digitaaliseen ympäristöön, eivätkä välttämättä ymmärrä kaikkia pelaamisen muotoja kulttuuriilmiönä. Gamification Group -tutkimusryhmässä tutkitaan muun muassa tätä kiinnostavaa katsomisaspektia, joka on yksi aikamme nopeimmin kasvavia viihdeilmiöitä.

I

hmiset istuvat tuolinsa reunalla, muutama hyppää ylös ja rupeaa huutamaan. Ympärillä kirkkaat valokeilat maalaavat monivärisiä muotoja seiniin ja maahan, yläpuolellamme kiiltää langanohuita laservaloja, jotka leikkaavat savuista ilmaa. Kaiutintorneista kantautuu kovaäänistä selostusta ja ilmassa on suuren urheilutapahtuman tuntua. Kyseessä ei suinkaan ole Mayweather vs McGregor urheiluspektaakkeli, vaan toisenlainen urheiluspektaakkeli, jossa runtua saavat lähinnä hiiret ja näppäimistöt. Ympäri maailmaa järjestetään lukuisia elektronisen urheilun (eSports) tapahtumia, joissa kymmenet tuhannet fanit kokoontuvat katsomaan, kun ammattimaisesti lajiaan harjoittavat pelaajat kilpailevat isoista palkintosummista. Näiden isojen yleisötapahtumien lisäksi

eSportsia kulutetaan pääsääntöisesti internetin välityksellä, sillä internet on alunperin mahdollistanut moninpeli-ilmiön suosion kasvun. Kun käy paikan päällä katsomassa eSports -tapahtumia, on helppo ymmärtää miksi sitä verrataaan usein perinteiseen urheiluun. Mutta eroaako eSportsin katsominen perinteisestä urheilusta? Muun muassa tätä tutkitaan Gamification Groupin eSports-hankkeessa (vastaava professori Juho Hamari).

Ymmärrä katsojia, ymmärrä peliä Lähtökohtamme tutkimusprojektilla oli ymmärtää, mitkä seikat saavat ihmisiä katsomaan niin eSportsia kuin pelaamista yleisesti.

UCPori 2018

29


Moni 80- ja 90-luvulla kasvanut muistaa varmasti istuneensa sohvalla odottamassa, että kaveri tai sisarus pelaisi vuoronsa loppuun, jotta itse pääsisi pelaamaan. Pelaamisen katselu ei siis ole uusi ilmiö, mutta nykyaikaiset teknologiat ovat luoneet täysin uudenlaisen tavan kuluttaa pelejä muuten kuin pelaamalla, ja pelit ovatkin esim. YouTuben suosituin sisällön muoto. Mikäli seuraa valtavirran media- ja teknologiauutisointia, on ollut mahdotonta välttää lähiajan kohuotsikoita, jotka liittyvät YouTube sisällöntuottajiin, kuten Logan Pauliin ja Felix Kjellbergiin (PewDiePie). Videopalveluiden suosion myötä yhä useampi nuori tekee sisällöntuotannosta uraa, ja pelit sekä pelaamisen katselu ovat tässä vahvasti läsnä. YouTuben lisäksi toinen merkittävä palvelu pelaamisen katselussa on Twitch, joka mahdollistaa livelähetykset mistä päin maailmaa tahansa. Twitchin palvelua käyttävät nykyään miljoonat sisällöntuottajat ja katsojia palvelulla on monta kertaa sisällöntuottajia enemmän. Kuten YouTube, on Twitchkin luonut ympärilleen suuren joukon ammattimaisia sisällöntuottajia (streamaajia), jotka lähettävät livekuvaa eli streamaavat pelaamista lukuisia tunteja päivässä. Suositut streamaajat keräävät kymmeniätuhansia samanaikaisia katsojia ja tienaavat melko isoja vuosiansioita, jotka pääsääntöisesti tulevat näiltä yksityisiltä katsojilta erinäisten lahjoitusten ja tilausten kautta. Olemme tutkineet katsomismotivaatioita sekä internetin yli katsottaessa, että Assembly 2016 -tapahtumassa, jossa tarkasteltiin livekatsomisen ja internetkatsomisen eroja. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että katsomismotivaatiot eivät suuresti eroa perinteisen urheilun ja eSportsin välillä. Perinteisessäkin urheilussa on

30

Säikeitä

isoja lajikohtaisia eroja, jos verrataan esimerkiksi golfin ja nyrkkeilyn katsomista. Nykyisiä suosittuja eSportspelejä voi pitää jopa hiukan perinteisen joukkueurheilun kaltaisina. Useat suosituimmista eSportspeleistä ovat joukkuelajeja, ja ne muistuttavat paljonkin esimerkiksi jalkapalloa ja jääkiekkoa erityisesti nopean tahtinsa ja yllättävien käänteidensä puolesta. Kun tarkasteltiin livekatsomisen ja internetkatsomisen eroja, yksi selkeä tulos oli se, että sosiaalinen kanssakäyminen motivoi livekatsojia enemmän. Tämähän on melko helppo ymmärtää, sillä paikan päällä ollessa pääsee kokemaan suuren joukkohurmoksen, kun taas internetin yli suurin osa seuraa pelejä yksin, vaikka osallistuisikin keskusteluun erinäisten sosiaalisten medioiden ja chatin kautta.

Internet-idoliksi “tubettamalla” Videosisällön ja eSportsin katsomisen lisäksi, tutkimme Gamification Groupissa myös sisällöntuottajia ja heidän toimintaansa, eli suomessakin suosittua “tubettamista”. Tubettaminen on videosisällön tuotantoa, jossa yksilö on pääasiassa sisällöntuottaja ja sisältöä jaetaan yhden tai useamman kaupallisen kanavan kautta. Vaikka suomalainen termi tälle tuotannolle korostaa erityisesti YouTuben merkitystä tässä ilmiössä, tubettaminen tapahtuu nykyään myös muissa kanavissa, kuten esimerkiksi Twitchissä ja suoratoistopalvelu Periscopessa. Videoita usein jaetaan myös sosiaalisen median kanavissa, joista erityisen suosittuja videosisällön jakeluun ovat kuvapalvelu Instagram ja Snapchat. Tubettamisen aloittamisen matala kynnys on lisännyt tämän ilmiön suo-

siota ja moni nuori sanookin, että haluaisi isona tulla ammatti”tubettajaksi”. Suositut tubettajat ovat myös nykynuorison idoleita, samaan tapaan kuin esimerkiksi näyttelijät ja muusikot, ja tubettajien ympärille on muodostunut nopeasti fanikulttuureja ja -yhteisöjä. Vaikka tubettamisen suuri suosio saattaakin luoda illuusion helposta maineesta ja mammonasta, on tubettaminen ammattina kovaa työtä ja tubettamisessa työn ja huvin sekoittuminen kehittää muun muassa yhteiskunnan ja perinteisen median rakenteisiin uusia ja monimutkaisia ulottuvuuksia, joita tutkimuksemme pyrkii ymmärtämään. Ryhmämme ensimmäiset tutkimustulokset tämän ilmiön ympärillä osoittavat esimerkiksi, että sisäiset motivaatiotekijät saavat sisällöntuottajia jatkamaan tekemistään ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten rahan ja maineen, sijaan. Eli toisinsanoen tässäkin luovassa ammatissa näyttäisi olevan kyse eräänlaisesta kutsumusammatista.

Moni 80- ja 90-luvulla kasvanut muistaa varmasti istuneensa sohvalla odottamassa, että kaveri tai sisarus pelaisi vuoronsa loppuun. Pelaamisen katselu ei siis ole uusi ilmiö.


MAX SJÖBLOM

Projektipäällikkö & tutkija Gamification Group Tampereen teknillinen yliopisto

MARIA TÖRHÖNEN Tutkija Gamification Group Tampereen yliopisto

JUHO HAMARI

Pelillistämisen professori Gamification Group Tampereen teknillinen yliopisto / Turun yliopisto

UCPori 2018

31


s o t u u m n e j o m l i a a m o v r A a s s a n n u k s i e t h y o t ti e Elämme parhaillaan tietoyhteiskunnassa, jossa tuotetaan informaatiota valtavia määriä. On arvioitu, että tiedon määrä kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein.

G

lobaalisti helposti jaettava tieto ja verkottuminen muuttavat arvojamme. Tätä arvomaailmojen muutosta voidaan pohtia muun muassa digitalisaation näkökulmasta.

Arvojen jakamisen helppous Globaalien tietoverkkojen avulla tietoa voidaan siirtää lähes reaaliaikaisesti maapallon joka kolkkaan. Tietoverkoissa käytetyt lukuisat sosiaalisen median palvelut yhdistävät samoista asioista kiinnostuneita, lähentävät maailmalle muuttaneita sukulaisia tai verkostoivat yrityksiä keskenään. Tietoverkot mahdollistavat mullistavan tavan jakaa tietoa monin eri tavoin, jolloin se mahdollistaa tietoisuuden nostamisen eri maista ja kulttuureista. Sosiaalisen median palveluiden avulla kynnys verkottua eri kansallisuuksien kanssa on matala. Yhä nuorempina me voimme olla jo osana globaalia maailmaa ja peilata oman identiteettimme, persoonallisuuden ja toimintatapojemme kehitystä sitä vasten. Pystymme lapsuudessamme syntyneitä kansallisia kulttuuriarvoja vertaamaan yhä helpommin muiden maiden ikäistemme arvoihin. Tietojen

32

Säikeitä

avoimuudella ja hyvillä tietoverkoilla voidaan mahdollistaa tasavertaisemman ja avoimen yhteiskunnan syntyminen, jossa erilaiset arvot tulevat esiin ja jonka myötä niistä päästään avoimesti keskustelemaan.

Arvojen ohjailua Länsimaissa tiedon saanti on helppoa, mutta mitä köyhempiin tai sulkeutuneisempiin valtioihin mennään, sitä vaikeampaa on saada luotettavaa tietoa. Tämä aiheuttaa eriarvoistumista, koska tiedon kontrolloimisella voidaan alkaa hallita ja ohjata harhaan. Pahimmillaan valtion johto voi eriyttää kansalaiset muusta maailmasta niin sosiaalisen median palveluiden kuin myös tietoverkkojen käytöstä.

Verkkoon jättämämme jäljet Klikkauksemme ja kirjoittelumme muodostavat meistä yhä tarkempaa profiilia sosiaalisen median palveluihin, jotka tuntevat arvomaailmojamme yhä tarkemmin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että niin sanottuja valeuutisia kohdennetaan tiettyjä arvoja edustaville, joille niiden tiedetään menevän helpoimmin läpi.

Kohti yhteisiä arvoja On helppoa visioida, että globaali tiedonvaihto ihmisten välillä lisäisi tietämystä toistemme arvoista ja alkaisi luoda myös pohjaa globaalisti yhteisille kulttuuriarvoille. Tällaisten

yhteisten arvojen syntyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Vahvan globalisoitumisen vuosikymmenten jälkeen on alkanut ilmetä voimakkaita vastareaktioita. Niihin on voinut olla syynä erityisesti markkinoiden globalisoituminen, jonka vuoksi työpaikkoja on siirtynyt länsimaista halvemman tuotannon maihin, joissa myös ympäristönsuojelu on ollut heikommin toteutettu. Toisaalta globaalisuus on ehkä liian laaja käsite, jonka takia ihmiset haluavat korostaa omia juuriaan ja omaa merkitystään omassa pienemmässä yhteisössään, eikä niinkään korostaa olevansa vain yksi ihminen miljardien joukossa. Euroopan unionin toimintaa voi nähdä tietyn tason arvomaailmojen sulatusuunina. Vuosisatoja sitten eri maiden johto oli enemmän tai vähemmän riippuvainen papistosta ja kirkon säännöistä sekä arvoista. Suomessa kirkko ja valtio eivät ole sidoksissa toisiinsa, mutta nykyään Suomen valtio on neuvottelemassa asioista EU-tasolla. Yhteiset säännöt ja arvomaailmat estävät sotien syntymistä, minkä takia EU alun perin perustettiin. Kriisien syntymistä se ei näköjään pysty estämään, mutta siihen voi olla syynä, ettei EU:lla ole varsinaista selkeää arvojohtajaa, kuten Suomessa tällaista valtaa edustavaa presidenttiä.

Arvojen löytäminen ja vertailu Informaation jatkuva kasvu ei takaa sivistyksen kasvua ja arvojen kehittymistä. Olennaisen ja oikean tiedon


löytäminen on yhä vaikeampaa. Myös oman viestin erottuminen tästä valtavasta tietomassasta on haastavaa. Sosiaalisen median palvelut ovat hyviä, sillä niiden avulla samoja arvoja arvostavat löytävät globaalisti toisensa. Toisaalta se palvelee huonojakin arvoja korostavia, joiden verkostoituminen globaalisti olisi fyysisessä maailmassa mahdotonta. On vaikeaa ohjeistaa, miten nuoren kannattaisi peilata omaa arvomaailmaansa sosiaalisen median palveluissa. Parhaimmillaan sieltä voi löytää samoja elämänarvoja arvostavan elämänkumppanin, mutta pahimmillaan verkkoidentiteetti voidaan kaapata tai keskustelufoorumien palautteet voivat tuhota itsetunnon. Toisaalta, jos nuorena et ole verkon palveluissa mukana, niin riittävätkö fyysisen maailman verkostot pysymään sosiaalisissa yhteisöissä mukana?

Tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa ja tietoverkkojen kaistaleveyksien kehittyessä yhä suuremmiksi voisi kuvitella, että ihmiskunta olisi arvoiltaan kehityksensä huipulla.

Musiikki ja arvomaailmat Eri aikakausien musiikkitrendit ovat hyviä vertailukohtia kulloisenkin yhteiskunnan tilanteesta ja arvomaailmoista. Jossain vaiheessa haluttiin korostaa suomalaista pop-musiikkia ja viime vuosikymmenellä huipulla oli pohjalaista kulttuuria edustava Lauri Tähkän yhtye. Eri vuosikymmenien saatossa musiikki on arvomaailmaltaan avautunut koko ajan. Suomessa hyväksytään hyvin erilaisia arvomaailmoja, joista musiikilliset esimerkit ovat Lordin ja Pertti Kurikan punk-bändin valitseminen Euroviisuihin. Toisaalta on hieman yllättävää, että koko Eurooppa oli arvomaailmaltaan avoin Lordin tapaiselle musiikkityylille.

Arvojen kehittymisen huippu Tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa ja tietoverkkojen kaistaleveyksien kehittyessä yhä suuremmiksi voisi kuvitella, että ihmiskunta olisi arvoiltaan kehityksensä huipulla. Muutaman vuoden aikana ollaan nähty kuitenkin suuriakin muutoksia: suurten maiden johtajat käyttävätkin virheellistä tietoa tai vaihtoehtoisia totuuksia tieteellisesti todistetun tiedon sijasta. Onko tämä valtion johtajien arvomaailmojen muutos pysyvää vaiko nykyisten johtajien jokin tilapäinen häiriö, jää nähtäväksi. Sosiaalisten palveluiden helppous ja halpuus mahdollistavat asioiden pinnallisuuden kasvun. Viestejä tulee monesta eri palvelusta niin nopeasti, että yksi twiittaus ei saa

välttämättä sekuntiakaan huomiota. Kuinka moni ehtii tuossa ajassa pohtimaan viestin tarkoitusta ja totuutta? Samankaltaisia virheellisiä viestejä luettaessa yhä uudestaan, ne alkavat muuttua todeksi jossain vaiheessa.

Arvojen kehittyminen vaatii lukutaitoa Tietoa tulee monista viestimistä kaiken aikaa, mutta olennaista on poimia oikea tieto, lukea se huolella, ymmärtää se hyvin ja muodostaa sen pohjalta omat päätelmät, jotka tukevat omaa arvomaailmaa. Joskus tiede on väittänyt maapalloa litteäksi, joten aina eivät tieteellisetkään lähteet pelasta oikean tiedon etsijää. Aina pitäisi olla rohkeutta arvioida asioita uudestaan.

PETRI LINNA

Projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Pori

UCPori 2018

33


Vesi ja ihmisen rentoutuminen – voiko vesielämystä mitata? Suomi on tuhansien järvien maa. Lisäksi suomalaiset ovat aina olleet merenkulkukansaa. Meri ja järvet ovatkin juurtuneet syvälle suomalaisten sielunmaisemaan. Matkailuala on Suomessa kasvavaa liiketoimintaa, mutta silti vielä varsin vaatimatonta kansainvälisessä vertailussa.

M

atkailualalla saattaakin olla Suomen ainutlaatuiseen vesistöön liittyen huimia mahdollisuuksia. Muualta maailmalta katsottuna suomalaisten saama vesistökokemus on selvästi rikkaampaa ja monivivahteisempaa. Rantasaunan, veneilyn ja risteilymatkailun lisäksi lähes kaikki suomalaiset ovat käyneet etelän aurinkorannoilla. Tämä herättääkin kysymyksen, olisiko suomalaisessa vesistöelämyksessä jotakin sellaista, joka kiinnostaisi muitakin. Veteen liittyy mielikuvia ja elämyselementtejä, joita voisi periaatteessa hyödyntää matkailussa nykyistä pontevammin. Henkisten kokemusten lisäksi on kiinnostavaa selvittää, näkyykö vesistökokemus ihmisissä myös fysiologisesti. Jos näin olisi, se antaisi jälleen uuden valtin hyvinvointimatkailu-bisneksen kehittämiseen ja markkinointiin.

34

Säikeitä

Tutkijat sanovat kyllä, rahoittaja myös Kesällä 2017 yliopistonlehtori Anu Lähteenmäki-Uutela teki suunnitelman tutkimuksesta, jossa ihmisten kokemuksia vesistöjen äärellä mitattaisiin heidän kehoistaan. Dosentti Markus Rantala Turun yliopiston biologian laitokselta lähti mukaan (tutkijat sanovat yleensä kyllä). Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Turun yliopiston biologian laitos saivatkin Maa- ja metsätalousministeriöltä sinisen biotalouden kehittämisrahaa ja tutkimus toteutetaan 2018. Ainakin kahdeksan tutkijaa ja pari graduntekijää on mukana. Hankkeessa voidaan tutkia työhyvinvointia, matkailijoiden käyttäytymistä, yleisempiä hyvinvointivaikutuksia, arvottamista ja palvelujen kehittämistä. Satakuntalaisten matkailuyritysten blue care –toimintaa päästään kehittämään yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailututkijoiden kanssa.

Kaikki haluavat retkeilemään Koehenkilöiksi haluavia riittää: kaikki sanovat olevansa ihan stressaantuneita. Tutkimuksessa keskitytään aikuisiin stressaantuneisiin koehenkilöihin sekä ryhmässä tehtäviin vesistöretkiin Satakunnan alueella. Opiskelijaryhmiäkin tutkitaan: lukiolaiset ja kauppatieteen ylioppilaat kärsivät myös stressistä.

Meksikossakin toteutetaan yksi osuus! Meksiko Cityn pitäisi teoriassa olla stressaava paikka. Tutkimuksen suunnittelun kannalta kohderyhmän arjessa kokema stressi on hyvä asia, koska silloin on mahdollista erottaa tilastollisesti vesistökokemusten aiheuttamat fysiologiset muutokset koehenkilöissä.

Ihminen pitää vedestä Yleisesti ottaen ihmisen perusluonteeseen kuuluu tietty kaipaus veden äärelle. Vesi on elämisen perustarve jokaiselle, mutta tavat toimia vesistöissä ja niiden äärellä vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Evoluutiopsykologia on teoria, jonka mukaan ihmisen tunteet ovat evoluution tulosta. Ihmisen aivot ovat miljoonien vuosien kuluessa sopeutuneet kivikauden ympäristöön siten, että hengissä selviämistä ja lisääntymistä edistävät tunteet ovat jääneet jäljelle. Ihminen esimerkiksi pitää maisemasta, jossa on vettä. Ihmisen geeneissä kulkee tieto, että ihminen tarvitsee juomavettä sekä syötäväkseen veden lähellä tai vedessä oleilevaa riistaa ja/tai kalaa. Ihminen toisaalta kuormittuu kiireessä, tungoksessa ja ruuhkassa betonin keskellä. Stressihormonitasot ovat pysyvästi koholla ja ihminen voi masentua. Myös diabetesriski kasvaa. Toteutettavan tutkimuksen tulokset voivat antaa vinkin esimerkiksi siitä, pitäisikö keskellä työpäivää tai sen jälkeen lähteä vähän jokirantaan.


Iho johtaa sähköä Matkailututkimuksessa ei ole juuri käytetty kehon mittaamiseen perustuvia tutkimusmenetelmiä. Yleensä matkailijalta kysytään, miltä reissu tai kokemus tuntui. Ihon sähkönjohtavuus kertoo puolueettomasti siitä, onko ihminen kiihtynyt vai rentoutunut. Tätä voidaan reaaliaikaisesti mitata esimerkiksi Moodmetric-yrityksen kehittämällä sormuksella ja mobiilisovelluksella. Stressihormonitasoja voi myös mitata aika kätevästi sylkinäytteistä. Näitä menetelmiä käytämme hankkeessa. Datan säilyttämisessä pitää olla tarkkana: ihmiset eivät halua terveyteen liittyviä tietojaan leviteltävän. Tutkimusta to-

Tutkimuksemme yhdistää luonnontieteitä ihmistieteisiin. Jos ihminen palautuu stressistä esimerkiksi vesilintuja Yyterissä tarkkailemalla tai Kokemäenjoessa melomalla, sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Terveys ja työkyky sekä sairauksien ehkäiseminen voidaan mitata rahassa. Alueet pitää suunnitella siten, että vesistöt pääsee aistimaan. Matkailupalveluja voidaan kehittää siten, että rentou-

tuminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköllä on jo perinteitä monitieteisen tutkimuksen toteuttamisessa. Monitieteisyydestä yleensä puhutaan paljon, mutta käytännössä yliopistojen kannustinjärjestelmät eivät sellaista tue. Yksittäisille tutkijoille monitieteisyys on aina henkilökohtainen riski. Siitä huolimatta porilaiset tutkijat ovat vastanneet huutoon positiivisella porilaisella hulluudella, sillä ahtaiden oppiainekohtaisten siilojen tietoinen rikkominen voi tuottaa jotakin merkityksellistä niin tutkimukselle kuin yhteiskunnallekin. Niinhän se lopulta kuitenkin on, että tuurilla ne isotkin laivat seilaa.

ANU LÄHTEENMÄKI-UUTELA

TEEMU HAUKIOJA

teutettaessa kiinnitetäänkin erityistä huomiota eettisiin periaatteisiin ja yksityisyydensuojaan.

Useat tieteenalat liittyvät tähän!

Koehenkilöiksi haluavia riittää: kaikki sanovat olevansa ihan stressaantuneita. Yliopistonlehtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

UCPori 2018

35


t i g o l b s s e n t Fi n e d u u j i t n u t n a i s a a n i e u air Viime vuodet vallalla ollut hyvinvointibuumi on sekä synnyttänyt kirjavan henkilökohtaisten valmentajien eli personal trainereiden ammattikunnan että ajanut ihmiset etsimään liikuntaja ravintovinkkejä verkon syövereistä.

E

tenkin nuoret, kehonmuokkauksesta kiinnostuneet naiset ovat päätyneet hankkimaan elämäntapaohjeita fitnessblogeista, joissa neuvot ovat yhtä moninaisia kuin itse bloggaajatkin. Fitnesstietoutta kaipaavan blogin lukijan oma lähdekriittisyys joutuu koetukselle sisältöjä seuloessa, sillä liikunta-alan asiantuntijoiden tietämys kilpai-

lee mutu-tuntumaan perustuvien näkemysten kanssa. Fitnessblogit voikin nähdä taistelukenttänä, jolla kiistellään hyvinvoinnin oikeista määrittelytavoista ja saavuttamiskeinoista sekä ilmenemismuodoista. Kun fitnessbloggaaja julkaisee näkemyksiään ja kaupittelee niihin perustuvia harjoitus- ja ravinto-ohjelmiaan, tulee hänen elämästään itsessään tuote.

Fitnesstietoutta kaipaavan blogin lukijan oma lähdekriittisyys joutuu koetukselle sisältöjä seuloessa.

36

Säikeitä


Kehonmuokkaus sinänsä ei ole uusi ilmiö. Varsinaista fitnessvallankumousta on edeltänyt kuntosalikulttuurin nousu ja ”luonnollista naiseutta” uhanneen naiskehonrakennuksen alakulttuurin rinnalle 1990-luvulla noussut feminiinisempi, sopivasti lihaksikkaan naisruumiin ihanne. Kuntoiluaiheisia julkaisujakin jumppaohjeineen on ollut olemassa aina 1960- ja 70-lukujen vaihteesta saakka. Blogiympäristöön erilaiset lifestyle-julkaisut ilmestyivät 2000-luvun alkupuolella, minkä jälkeen niiden suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Fitnessblogien taustalta voi löytää myös verkko- ja harjoituspäiväkirjojen jatkumon.

Rempseitä liikuttajia ja timmejä ruumiita Seurasin vuoden 2015 elokuussa kuutta sen hetken suosituinta suomalaista fitnessblogia. Tarkastelin sitä, mistä aiheista bloggaajat päivityksiään julkaisivat ja miten he näitä asioita esittivät. Olin kiinnostunut erityisesti tavoista, joilla fitnessbloggaajat toivat esille omaa asiantuntemustaan ja hankkivat alan tietoa. Bloggaajien julkaisut liittyivät pääasiassa terveyteen, hyvinvointiin, ulkonäköön ja ruumiillisuuteen. He käsittelivät näitä teemoja muun muassa liikuntaa, ravintoa, ihannepainoa ja urheiluvarusteita koskevien päivitystensä kautta. Tyypillisimmillään päivitykset sisälsivät bloggaajien omiin kokemuksiin perustuvia treeni- ja ravitsemusvinkkejä. Kaikki bloggaajat korostivat omia terveellisiä elämäntapojaan ja tavoitteellista treenamistaan. Kommunikoidessaan lukijoidensa kanssa he omaksuivat järjestelmällisesti neuvomiseen ja ohjeistamiseen keskittyvän asiantuntijaroolin. Suurimmat erot bloggaajien välillä ilmenivät asioiden esittämistavoissa. Osa näyttäytyi asiapainoitteiseen sävyyn kirjoittavina, itsetuntemusta korostavina kannustajina ja osa henkilökohtaisia mielipiteitään kärkkäästi esittävinä, rempseinä liikuntaan

patistajina. Ratkaisu tietyn bloggaajan seuraajaksi ryhtymisestä – ja samalla hänen treenimenetelmiensä omaksumisesta – saatetaan usein tehdä ilmaisutyylin perusteella.

Ravitsemusvinkkejä ja Raamatun ohjeita Taustoiltaan seuraamieni bloggaajien joukossa oli niin ammattikorkeakoulutasoista liikunnanohjaajaa ja fysioterapeuttia kuin ex-kilpa- aerobicaajaa ja bikinifitnessmalliakin. Heidän blogeissaan ilmoittamiensa kurssisuoritusten joukosta löytyi viittä erilaista personal trainer -koulutusta. Tutkimuksentekohetkellä PT-maailma oli nimikkeen suojaamattomuuden vuoksi varsinainen villi länsi. Blogin lukijan omalle vastuulle jääkin blogisisältöjen pätevyyden arvioiminen eli esimerkiksi se, sopiiko bloggaajan tarjoama harjoitusohjelma itselle ja mitkä intressit bloggaajalla on suositella juuri tiettyä lisäravinnevalmistetta. Osa fitnessblogiyleisöstä äityi aika ajoin antamaan kommenteissaan hyvin kriittistäkin palautetta seuraamilleni bloggaajille – etenkin silloin, kun heillä oli omasta mielestään parempaa tietoa esimerkiksi raskausajan liikkumattomuuden syistä, kehonkoostumusmittausten mahdollisista tuloksista tai sykemittarien ominaisuuksista. Yhdessä kärjistetyimmistä esimerkeistä eräs fitnessbloggaaja päätyi suosittelemaan kaikille lukijoilleen mehupaastoa. Mehut hän oli tietenkin saanut ilmaiseksi yritykseltä, jota hän mainosti julkaisussaan. Paaston terveysvaikutuksia esitellessään hän kuitenkin eksyi reitiltään hivenen arveluttavaan – tai ainakin ravitsemusalan kannalta erikoiseen suuntaan. Bloggaaja nimittäin liitti päivityksensä yhteyteen lisätietoa paaston edullisista vaikutuksista lisäämällä linkin hyvin uskonnollispainoitteiselle sivustolle. Näin tehdessään kyseinen fitnessbloggaaja tuli (todennäköisesti huomaamattaan) perustelleeksi mehupaaston tarpeellisuutta Raamatun opeilla.

…kaksi vuotta myöhemmin Palasin samaisten fitnessblogien äärelle tasan kaksi vuotta myöhemmin. Halusin tietää onko mikään muuttunut. Elokuussa 2017 enää kaksi aikaisemmin tarkastelemistani blogeista sijoittui Suomen 10 suosituimman fitnessblogin joukkoon. Kaikkien bloggaajien julkaisu- ja kommenttimäärät olivat vähentyneet, ja yksi oli taas aloittelemassa bloggaamista uudelleen tauon jälkeen. Määrien laskua blogeissa voinee selittää osin se, että bloggaajat olivat siirtäneet julkaisujaan muille sosiaalisen median kanaville kuten Instagramiin, Snapchatiin ja YouTubeen. Osalla bloggaajista oma kiinnostus oli suuntautunut osittain muualle: juontotöihin, oman salin pyörittämiseen tai uuden urheiluharrastuksen aloittamiseen. Pääasiassa päivitykset koskivat edelleen liikuntaa ja ravintoa eli sitä kautta kaksi vuotta sittenkin vallalla olleita hyvinvoinnin ja ulkonäon määrittelyjä. Silmiinpistävää oli entisestään lisääntynyt kaupallisuus. Osasta suosittuja fitnessbloggaajia oli kahdessa vuodessa tullut myös valtamediassa tilaa saavia julkisuuden henkilöitä: TV-ohjelman gladiaattoreita, Suomen iloisimman yrittäjän tittelillä varustettuja toimijoita ja liian paljastavien Instagram-kuviensa vuoksi potkut blogipalvelusta saaneita ex-missejä.

RIIKKA TURTIAINEN

Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma Turun yliopisto

UCPori 2018

37


Porin yliopistokeskuksesta valmistui vuonna 2017

173

maisteria ja diplomi-insinööriä sekä

OPISKELIJOITA

1745

1076 PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT 55 JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAT 566 AVOIMEN YLIOPISTON OPETUK-

SEEN ILMOITTAUTUNEET 48 TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN OSALLISTUNEET

HENKILÖSTÖÄ

177

6

tohtoria

19 PROFESSORIT 47 MUU OPETUSHENKILÖSTÖ 72 TUTKIMUSHENKILÖSTÖ 17 HALLINTO- JA TALOUSHENKILÖSTÖ 36 MUU HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN KOKONAISMÄÄRÄSTÄ

TOHTOREITA 67

42,9 % OKM-RAHOITUS

38

Säikeitä

25,5 % PORIN KAUPUNKI

13,4 %

RAKENNERAHASTOT

10,2 %

KILPAILTU TUTKIMUSRAHOITUS


OPISKELIJAVAIHTO

LÄHTENEET 30 TULLEET 51

YHTEENSÄ

290 200

VERTAISARVIOIDUT TIETEELLISET ARTIKKELIT

4,7 %

YKSITYINEN (YRITYS, YHDISTYS, YKSITYISHLÖ)

JULKAISUA (pl. opinnäytetyöt)

24

VERTAISARVIOIMATTOMAT TIETEELLISET KIRJOITUKSET

RAHOITUS 1,5 %

VALTIO, MUU

15

36

TIETEELLISET KIRJAT (MONOGRAFIAT)

AMMATTIYLEISÖLLE SUUNNATUT JULKAISUT

0,9 %

10,6

MUU RAHOITUS (SÄÄTIÖT)

0,4 %

KUNTAYHTEISÖT

15

SUURELLE YLEISÖLLE SUUNNATUT JULKAISUT

milj. 0,4 %

ULKOMAINEN RAHOITUS

UCPori 2018

39


40

Porin yliopistokeskus / PL 181 (Pohjoisranta 11A), 28101 Pori / puh. 02 627 2700 / www.ucpori.fi Aalto-yliopisto / Tampereen teknillinen yliopisto / Tampereen yliopisto / Turun yliopisto Säikeitä

SÄIKEITÄ 2018  

Neljä yliopistoa, ihmisiä, tiedettä ja taidetta. Otteita opiskelusta, opettamisesta ja tutkimuksesta Porin yliopistokeskuksessa.

SÄIKEITÄ 2018  

Neljä yliopistoa, ihmisiä, tiedettä ja taidetta. Otteita opiskelusta, opettamisesta ja tutkimuksesta Porin yliopistokeskuksessa.

Profile for ucpori
Advertisement