Page 1

MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA | TILASTOTIETEEN OPISKELIJOIDEN LEHTI | II/2014

R. A. FISHER Tilastotieteilijät kadonneen jäljillä

Mikä sinusta tulee isona? Työharjoittelussa thl:ssä

Tavoiteaikojen mukainen tilastolainen

Rauhanindeksin maahantuonti

Väliviikon kohtalo ja laskarit nykyaikaisiksi

Erilaisia laskareita erilaisiin kursseihin


Pääkirjoitus

Paluu arkeen Elokuu on vasta aluillaan, mutta ensimmäiset opintohuolet ovat

millaista tilastotiede on opintojen jälkeen. Nämä aiheet ovat

käyneet jo mielessä. Mitä kursseja sitä ottaisi ensi vuodelle,

itsellenikin vuosi vuodelta yhä tärkeämpiä asioita ja onkin

mitä sitä oikein opiskelisi? Onneksi näihin kysymyksiin ei

hienoa kuulla mitä ihmiset todella tekevät teoreettisen

tarvitse vielä pariin viikkoon vastata ja voi keskittyä sen sijaan

pänttäämisen lisäksi. Tämä voi myös hieman valottaa fukseille

Tyyppiarvoon, joka pursuaa taas kerran mielenkiintoisia juttuja.

mitä he ovat tulleet matematiikan lisäksi opiskelemaan. Kenties

Joukosta löytyy myös muutama itselleni varsin ajankohtainen

vastata kysymykseen mitä tilastotiede oikeastaan on... Ollakseni

aihe sekä uutisotsikoissakin keväällä kuuluisaksi tullut

täysin rehellinen en ole itsekään täysin varma mitä se on, sillä

Malaysian Airlinesin koneen mysteeritapaus s. 22, jota

vaihtoehtoja on niin monta mistä valita, mutta siksi täällä

lähestytään tällä kertaa tilastotieteen kannalta!

olenkin.

Kumpulassa on koko kevään aikana ollut puhetta paljon

Aloitimme Tyyppiarvon toisen numeron kasaamisen jo keväällä,

laskuharjoituksista, tuttujen kesken laskareista, ja kuinka niitä

mutta pääsykoekiireiden ja töiden takia lehden valmistuminen

voitaisiin kenties kehittää parempaan suuntaan. Ideoita on

jäi nyt syksyyn mikä sinänsä oli hyvä asia, sillä ehdimme ladata

lennellyt ympäriinsä, ja nyt myös monia opinahjoja kiertänyt

akut ja keskittyä rakkaaseen ainejärjestölehteemme aivan eri

Lassi s. 11 ottaa asiaan kantaa. Laskarit ovat meille

tavalla. Onhan sitä paitsi mukava päästä aloittamaan opinnot

tilastolaisille osa tavallista arkea, joten olen varma, että

uusi, painosta tullut, Tyyppiarvo kourassa! Toivottavasti lehti

kyseinen artikkeli kiinnostaa ja koskettaa monia sekä

auttaa sekä uusia että vanhoja opiskelijoita orientoitumaan taas

toivottavasti herättää myös uusia ideoita sen suhteen, kuinka

tulevaan vuoteen ja muistuttamaan siitä, mitä se tilastotiede

laskareita voisi viedä eteenpäin. Kumpulan henkilökunta onkin

taas olikaan.

ollut palautteen suhteen vastaanottavaista ja ovat mielellään kuunnelleet opiskelijoiden ideoita.

Lopuksi haluan vielä kiittää Janinaa, toista päätoimittajaamme, ja taittajaamme Jarmoa, joiden kanssa olemme kuluttaneet

Toinen iso uudistus, joka ehkä herättää tunteita vanhemman

monta tuntia pähkäillen lehden pää- ja yksityiskohtia. Isot

vuoden opiskelijoissa, on tuleva periodiuudistus. Asiaa on puitu

kiitokset kuuluvat tietysti myös ahkerille moodilaisille, jotka

koko kevät ja vihdoin tähän saatiin virallinen päätös, joka johti

jaksavat kirjoitella ja nähdä vaivaa yhteiseen lehteemme. Ilman

perioditaukojen ”poistumiseen”. Tätäkin asiaa on käsitelty tässä

mielenkiintoisia tekstejä ei olisi tätäkään lehteä kasassa.

lehdessä Moodin puheenjohtajan ja opintovastaavan palstoilla (sivut 7 ja 10). Jos itselle asia on vielä yhtään epäselvää, kannattaa pelkän silmäilyn sijaan lukaista molemmat jutut läpi! Kaiken opiskelun ja laskarirumban aikana alkaa välillä tuntua

muutama artikkeli tilastotieteen soveltavasta puolesta ja siitä

Tyyppiarvon toinen päätoimittaja

II / 14

Pauliina Karell

Tyyppiarvo

alaa, katoaa omista käsistäni. Onneksi lehdestä löytyy myös

vasemmalla Janina Hietala, oikella Pauliina Karell

siltä, että tilastotieteen punainen lanka, syy miksi opiskelen tätä

3


Esittelyssä

Lassi Haasio

II / 14 | 95. numero | 30. vuosikerta

Julkaisija

Moodi ry

blogs. helsinki. fi/moodi-ry

Päätoimittajat

Pauliina Karell Janina Hietala

pauliina. karell@helsinki. fi janina. hietala@helsinki. fi

Ulkoasun suunnittelu

Jarmo Kallio Janina Hietala Pauliina Karell Taitto ja grafiikka

Jarmo Kallio

Kirjoittajat

Olen fuksi. Olen myös yksi Tyyppiarvon uusista toimittajista ja lisäksi osaan syödä litran jäätelöä kymmenessä sekunnissa. Yksi edellä olevista ei tosin pidä paikkansa, mutta opin peruskoulussa, että kolmiportainen luettelointi on tehokasta. Nimeni on Lassi Haasio ja minut värvättiin kirjoittamaan Tyyppiarvoon “aiemman opiskelukokemukseni” vuoksi. Olen opiskellut ympäri suomalaisia yliopistoja vuodesta 2010. Yliopistoja on tullut koluttua kaksi ja tiedekuntia neljä. Viime syksynä päätin tehdä vihdoin jotain oikeaa. Siispä aloitin tilastotieteen opinnot. Aikomuksenani on saada kandin paperit syventymällä biometriaan, minkä jälkeen voin jatkaa päämäärätöntä yliopistoseikkailuani. Sitä odotellessani tyydytän seikkailunhaluni kirjoittamalla Tyyppiarvoon.

Paula Bergman Ville Hyvönen Pauliina Karell Sirpa Myllymäki Lassi Haasio Tuomo Nieminen Mikhael Koufos Kimmo Vehkalahti Teemu Palviainen Kansikuva

Tuomo Nieminen

Tyyppiarvo-logo

Heikki Ritaluoma

Sarjakuva

Heikki Ritaluoma Paino

Stadin Ammattiopisto Painos 60 kpl

Tyyppiarvo

II / 14

Verkossa

issuu.com/tyyppiarvo facebook.com/tyyppiarvo Ota yhteyttä

tyyppiarvo@gmail.com Tyyppiarvo saa HYY:n järjestölehtitukea

4


SISÄLTÖ

s.3

Pääkirjoitus ________ Paluu arkeen

s.4

Esittelyssä ________ Lassi Haasio

s.6

Tapahtumakalenteri ________ Syksy 2014

s.7

Puheenjohtajan Sanoma _______ Lomailevat yliopistolaiset

s.8

Henkilökunnan sana ________ Fisher

s.10

Opintopalsta ________Väliviikon kohtalo ja laskarit nykyaikaisiksi

s.11

Kolumni ________ Erilaisia laskareita erilaisiin kursseihin

s.12

Haastattelu ________ Rauhanindeksin maahantuonti

s.18

Alumnihaastattelu ________Mikä sinusta tulee isona

s.22

Haastattelu ________ Tavoiteaikojen mukainen tilastolainen

s.24

Mediapalsta________ Tilastotieteilijät kadonneen jäljillä

s.25

Ekonurkka

s.26

Moodissa

II / 14

Työharjoittelussa THL:ssä

Tyyppiarvo

s.16

5


Tapahtumakalenteri

Tyyppiarvo

II / 14

SYKSYN TAPAHTUMIA

SYKSYN TAPAHTUMIA 6


Puheenjohtajan sanoma

LOMAILEVAT YLIOPISTOLAISET

K

uten monet ovat jo kuulleet, opetusperiodien välissä olevat väliviikot muuttuvat ensi lukuvuonna koko yliopistossa niin sanotuiksi tentti- ja lukuviikoiksi. Nykyisillä väliviikoilla ei pidetty opetusta eikä tenttejä, mutta tulevilla tentti- ja lukuviikoilla niitä voi järjestää. Laitoksellamme tämä muutos vaikuttaa ainakin siten, että ainakin massaluentojen tentit siirtyvät saliteknisistä syistä viimeiseltä opetusviikolta tentti- ja lukuviikolle, jolloin seuraava periodi alkaa heti tenttien jälkeisellä viikolla käytännössä ilman minkäänlaista taukoa.

lisää, tunti- ja opintopistemäärät pysyvät samoina. Tällöin lukuvuoteen jää itse asiassa neljä viikkoa vähemmän, ei enempää, aikaa suorittaa opintoja, sillä ainakin tiedekuntatentteihin osallistuminen muulloin kuin kesällä hankaloituu huomattavasti väliviikkojen poistuessa. Kokonaisen kurssin asioiden omaksuminen periodin aikana ei yksinkertaisesti ole aikaa, tai jos on, se johtaa varsinaisten kurssien laiminlyömiseen.

"Väliviikot muuttuvat ensi lukuvuonna koko yliopistossa niin sanotuiksi tentti- ja lukuviikoiksi."

Ville Hyvönen toimii Moodi Ry:n puheenjohtajana kaudella 201 4

Tyyppiarvo

Jos uudistuksen tavoitteena on opiskelun tehostaminen opintopisteiden suhteen niin, että nykyisellään kuudessa viikossa suoritettavat kurssit venytetään seitsemään viikkoon, sillä voi olla päinvastainen vaikutus laitoksellamme. Vaikka periodeihin tulee käytännössä yksi opetusviikko

II / 14

Kuitenkin muiden kuin massaluentojen osalta kurssin tentin ajankohdan päättäminen jää luennoitsijan vastuulle. Tällöin on mahdollista pitää nykyiseen tapaan kuusi viikkoa luentoja ja tentti seitsemänYliopiston johdon taholta muutosta on nellä viikolla, jolloin luennoitsijalle ja perusteltu sillä, että opiskelijoille tarjotaan lisää mahdollisuuksia suorittaa opin- opiskelijoille jää hetki aikaa hengähtää tojaan. Taustaoletuksena vaikuttaa olevan, ennen seuraavaa tiivistahtista periodia. ja näin on myös ääneen sanottu, että opis- Vaikka itse pidänkin väliviikkoja loistavana mahdollisuutena omaehtoiseen opiskelijat käyttävät nykyisellään väliviikot lähinnä lomailuun. Tämä ei pidä mielestä- keluun, en kyllä suoraan sanottuna näe ni ollenkaan paikkaansa; ainakin itse olen mitään pahaa siinäkään, jos opiskelijat ns. lomailevat välillä. Ainakin jos vaihtoehto käyttänyt väliviikot kandi- ja harjoitustöiden tekemiseen sekä tiedekuntatentteihin on se, etteivät lomaile, mutteivät myöslukemiseen. Yliopiston pitkiä ”lomia” miet- kään suorita kurssin kurssia enempää (tai tiessä kannattaa myös muistaa että suurin jopa aiempaa vähemmän). Seitsemäntenä päivänä nimittäin Jumalakin lepäsi. osa opiskelijoista käyttää ne itse asiassa työntekoon, joka taas on välttämätöntä toimeentulon kannalta.

7


kuva: Jarmo Kallio

Henkilökunnan sana

Fisher — p-arvojen ja suurimman uskottavuuden mies Kirjoittanut: Sirkka-Liisa Varvio

Yliopistonlehtori, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Tyyppiarvo

II / 14

R

8

onald Aylmer Fisher, 1890 Lontoon maaseudulla – 1862 Adelaidessa Australiassa, oli merkillinen ja merkittävä tiedemies. Muistelmista ja nekrologeista piirtyy henkilökuva joka on toisenlainen kuin odottaisi, nimittäin sen perusteella mitä tiedetään hänen kuuluisista riidoistaan muiden nimekkäiden klassisen tilastotieteen perustajien kanssa. Hän oli tiedemaailmassa kyllä kohtalaisen arrogantti, mutta oli hänellä ystäviäkin, paljonkin. Kunnianosoituksia, tieteellisiä kunniajäsenyyksiä ja mitaleja lukemattomista yliopistoista ympäri maailman. Tätä pientä katsaustani varten olen tutustunut Fisherin henkilökuvaan mm. teoksista MacKenzie, 1981, Statistics in Britain 1865-1930 ja Provine, 1971, The Origins of

Theoretical Population genetics, sekä Fisherin tyttären, Joan Fisher Boxin kirjaan R.A.Fisher, The life of a Scientist, 1978. Joan, tieteenhistorioitsija ja taustaltaan myös luonnontieteilijä, oli George Boxin keskimmäinen vaimo ja Box oli se kuuluisa tilastotieteilijä joka sanoi: ”All models are wrong, but some of them are useful.” Fisher oli erittäin sosiaalinen, hassutteli, imitoi sarjakuvahahmoja, oli aina mukana kampusten piknikeillä, pistooliammuntariennoissa (puolisokeana), ystävistään huolehtivaisena: ”You look tired and need to be refreshed, I shall take you on the river. You shall rest in the canoe while I paddle.” Ikävystymistään tieteellisen kokouksen


Henkilökunnan sana

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Fisher oli innokas pääsemään mukaan ja oli koko loppuelämänsä katkera siitä että se oli mahdotonta. Lääketieteellisissä testeissä kaikki muut ominaisuudet olivat A1, näkö kuitenkin C5. Ei auttanut vaikka hän yritti uudelleen ja uudelleen, käytti jopa kolmia linssejä päällekkäin. Hän joutui toimimaan koulujen matematiikan opettajana ne vuodet jotka lapsuudenystävät puolustivat maata. Hän vihasi tilannetta.

Fisher julkaisi lähes 300 tieteellistä artikkelia joista noin puolet on puhdasta tilastotiedettä, puolet genetiikkaa ja matemaattista evoluutioteoriaa. Hänen siteeratuin artikkelinsa käsittelee ihmisen veriryhmiä – eikä laisinkaan pelkästään tilastotieteellisestä näkökulmasta. Biologiasta Fisher kiinnostui jo lapsena ja hänelle tärkein tieteellinen yhteistyökumppani oli E.B. Ford, erittäin kuuluisa ekologi ja perhostutkija. Tilastotieteilijät tuntevat, tai ainakin tietävät, Fisherin kuuluisan kirjan, ensimmäisen julkaistun tilastotieteen oppikirjan, parjatun keittokirjan (että tilastotiede muka olisi vain kokoelma maustepurkkeja, testejä, joista valitaan sopiva), Statistical Methods for Research Workers. Ensimmäinen painos 1925 ja iso määrä painoksia 1960-luvulle saakka, jolloin oli jo kilpailevia oppi- ja käsikirjoja. Biologit tuntevat lisäksi Fisherin tärkeän teoksen The Genetical Theory of Natural Selection. Ensimmäinen painos 1930, viimeisin 1999.

II / 14

Fisher oli pahasti likinäköinen, ei kestänyt sähkövaloa. Äiti luki 4-5 vuotiaalle kuopukselleen astronomian perusteita. Vanhempia sisaruksia oli neljä ja kaksoisveli menehtyi syntyessään. Jo alaluokilla todettiin pojan matemaattinen lahjakkuus; opettaja otti hänet erityiseen koulutukseen jossa matemaattisia ongelmia ratkaistiin intuitiivisesti, minimoitiin silmiin kohdistuva rasitus, ohitettiin todistuksia jotka olisivat vaatineet kaava-askartelua kynällä ja paperilla. Tästä lienee perintönä hänen moitittu tapansa hoitaa matemaattisia todistuksia usein tavoilla jotka eivät olleet yleisesti hyväksyttyjä, somehow, he found the pearl without opening the oyster. Fisheriltä ilmestyneisiin tieteellisiin julkaisuihin matemaatikkojen reaktio oli usein: Fisher is wrong. Yleensä, ei aina, hän oli oikeassa. Jonkun muun oli kuitenkin hänen päässään syntyneet päätelmät ja ratkaisut myöhemmin todistettava – ennen kuin ne hyväksyttiin ja astuivat voimaan.

Hänellä oli kuitenkin rakas vaimo, Gudruna, lähetyssaarnaajan tytär, kaunis intellektuelli joka julkaisi esimerkiksi Etelä-Amerikan kirjallisuutta koskevia tutkielmia. He saivat kuusi tytärtä ja kaksi poikaa. Toiseksi vanhimman tyttären, Joanin, kirjan perusteella (myös) kotona tuotiin selvästi esille että hänen akateemisen isänsä ja myös hyvät geenit omaavan äitinsä ihmiskunnallinen, eugeniikan sääntöjen mukainen velvollisuutensa oli tehdä paljon lapsia – vain näin ihmiskunnasta jalostuu parempi. Eugeniikka oli 1890-luvun lopulta yli 50 vuoden ajan tärkeä ja yleisesti noudatettu periaate ja tieteenala; Fisher yksi nimekkäimmistä alan edustajista, niin tilastotieteilijänä kuin geneetikkonakin, kuin myös isänä. Kun hänen vanhin poikansa Henry kaatui toisessa maailmansodassa, hän surunsa keskellä näki vaivaa etsiessään Henryn entisiä tyttöystäviä: olisiko kuitenkin käynyt niin että hänen geeniensä linjat jatkuisivat jonkun kautta. Joanin kirjan perusteella välittyvä kuva kodista on kaikkea muuta kuin tympeä, jollaiseksi se nyt näyttäytyy eugeniikan leiman valossa eugeniikka oli täysin luonnollista. Koti oli lämmin ja sekä isä että äiti olivat hyviä vanhempia, lapsilla oli hyvä olla.

Tyyppiarvo

ilmapiiriin tai esitelmään hän demonstroi ottamalla tekohampaat suustaan ja puhdisti niitä valkoisella liinalla. Hän oli aina ehdottoman oikeudenmukaisuuden puolella. Esimerkiksi, Royal Societyn ehdokkaan jäsenyyden hyväksymisen evääminen aviorikoksen perusteella suututti Fisherin - vain tieteellisellä pätevyydellä sai olla merkitystä. Fisher ei arvostanut hallinnollisia tehtäviä, An administrator, not the highest form of human life. Hän oli myös todella huono luennoitsija ja opettaja. Virallisissa tilaisuuksissa hän pukeutui siististi, muuten käytti vanhoja kuluneita vaatteita. Tämä olemus, yhdistyneenä punaiseen partaan, antoi vaikutelman ”sosialistisesta agitaattorista”. Hänen elämänohjeensa oli kuitenkin konservatiivisuus ja aristokratia.

9


Opintopalsta

Väliviikon kohtalo ja teksti: Tuomo Nieminen laskarit nykyaikaisiksi Tämä teksti on alun perin julkaistu hieman eri muotoisena Moodin nettisivujen opintoblogissa 2.2.2014. Alkuperäistä tekstiä voi tarkastella ja kommentoida osoitteessa: http://blogs.helsinki.fi/moodi-ry/tutkinnot-uusiksi/.

Tuomo Nieminen on Moodi Ry:n opintovastaava vuodelle 2014

Maanantaina 7.4. järjestettiin matematiikan ja tilastotieteen laitoksen lukukausittainen yksikkökokous, jossa käsiteltiin tulevana syksynä tapahtuvaa periodisoinnin muutosta ja vaihdettiin henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken ajatuksia liittyen opetusmenetelmien kehittämiseen. Kaikin puolin positiivista oli, että paikalla edustamassa oli kymmenkunta tilastotieteen opiskelijaa! Kiitos kaikille paikalle saapuneille!

Tyyppiarvo

II / 14

Valitettavasti perioditauon muuttuminen tentti- ja lukuviikoksi on muutakin kuin pelkkä nimenmuutos. Asiassa ei isompien kurssien kohdalla ollut oikeastaan minkäänlaista keskustelun varaa. Näiden kurssien tentteihin tarvitaan niin monta isoa salia, että tentit on pakko järjestää samalla viikolla muiden Kumpulan laitosten tenttien kanssa ja muut laitokset olivat jo päättäneet siirtää tenttinsä väliviikollle. Muutoksen käytännön toteutukseen liittyen oli esillä ideoita viikoittaisen työtaakan vähentämiseksi näillä kursseilla, tai kenties koeviikkoa edeltävän viikon järjestämisestä kevyempänä kertausviikkona. Joka tapauksessa lähtökohtaisesti tarkoitus ei ole lisätä viikon verran lisää töitä fuksien kursseihin. (Mikä onkin hyvä asia, sillä ainakin tilastotieteen fuksien syksy on mielestäni työläs ja monilla jäävät opinnot kesken nykyiselläänkin!) Muiden, kun massaluentokurssien kanssa voidaan tenttien suhteen tulevaisuudessa toimia niin kuin luennoitsija ja opiskelijat parhaaksi näkevät, mikä toivottavasti tarkoittaa sitä, että muilla kuin isoimmilla kursseilla ei asiassa muutosta tapahdu. Otin kokouksessa esille laskuharjoitustilaisuuksien mahdollisen kehittämisen ja asiasta syntyi hyvää

10

keskustelua. Toisen vuoden opiskelija Emma Kämäräinen (tuutori, Moodin taloudenhoitaja) jakoi positiivisia kokemuksiaan tietojenkäsittelytieteen kursseilla käytössä olevasta laskarikäytännöstä, jossa (koti)tehtävät käydään läpi pienryhmissä ennen niiden esittämistä ryhmänä muille ja yksi tehtävä tehdään yleensä myös ryhmänä paikan päällä. Ratkaisujen esittämistä varten laskariluokissa on taulu jokaisella seinällä, jotta ryhmät voivat kirjoittaa ratkaisunsa samanaikaisesti. Yllämainittu kuulostaa ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta. Perinteisessä laskuharjoitusmallissa on muutamia heikkouksia, joihin tämä malli vaikuttaa tarjoavan ratkaisut. Yksi heikkous on se, ettei tehtäviin saa neuvoja ennen niiden esittämistä muille. Tämä johtaa siihen, että kovin usein opiskelijalla on vähintään jonkinasteinen epävarmuus ratkaisun suhteen, mikä on omiaan luomaan ylimääräistä jännitystä valmiiksi jännittävään esiintymistilanteeseen. Ratkaisun läpikäyminen ryhmässä ja mahdollisuus vielä tarkistaa ohjaajalta epäselviä kohtia ennen ratkaisun esittämistä auttaisi tähän selvästi. Yllä olevassa mallissa aikaa käytetään myös melko tehokkaasti. Taulullekirjoitus tehdään ryhmissä samanaikaisesti, johon liittyy vielä mahdollisuus keskustella. Perinteisessä mallissa usein suurin osa ajasta laskuharjoitustilanteessa kuluu siihen, että muut istuvat hiljaa kun yksi kirjoittaa taululle (hiljaa). Toivottavasti idea ottaa tulta ja myös tilastotieteen ja matematiikan kurssien laskuharjoituksia pyritään uudistamaan niin, että oppimisesta tulee entistä helpompaa,hauskempaa ja motivoivampaa!


Kolumni

Erilaisia laskareita erilaisiin kursseihin kirjoittanut: Lassi Haasio

Matematiikan peruskurssi C2 (10 op), matematiikan ja systeemianalyysin laitos Kuten Kumpulan Analyyseihin, tähänkin kurssiin sisältyy kaksi laskuharjoitusta viikossa. Viikon ensimmäiset harjoitukset olivat perinteiset harjoitukset, jonne opiskelijan odotetaan saapuvan ratkottujen tehtävien kanssa, ja tehtävät esitetään taululla. Toiset harjoitukset olivat vapaata laskemista assistentin opastuksella. Ensimmäisistä harjoituksista sai hyvityspisteitä listaan merkityistä ratkotuista tehtävistä, toisissa harjoituksista pelkästä läsnäolosta. Pistepolitiikka kannusti saapumaan paikalle, vaikkei olisi osannut yhtäkään tehtävistä. Datasta tietoon (4 op), tietojenkäsittelytieteen laitos Kerran viikossa käytiin perinteisissä laskuharjoituksissa, joista ei kuitenkaan saanut mitään hyvityspisteitä tenttiin. Tavanomaisten laskuharjoitusten ohella oli tietokoneharjoitukset, joissa koodattiin Matlabilla assistentin johdolla. Läsnäolo oli pakollista kurssin läpäisemiseksi. Tahti tietokoneharjoituksissa oli kova, eikä mukana oikein pysynyt muuten kuin orjallisesti assistentin ohjelmointia kopioimalla. Olisin itse kaivannut tehtäviä, joita ratkotaan omaan tahtiin assistentin apua hyödyntäen. Kumpulan opetusmenetelmiä kehittäessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää muiden yliopistojen ja tiedekuntien kokemuksia, jottei pyörää tarvitse keksiä uudestaan. On myös huonoksi opetuksen laadulle pitäytyä samoissa vanhoissa menetelmissä uudistuksia peläten. Jos muualla on uskallettu kokeilla kaikenlaista, miksi ei meilläkin?

II / 14

Piirianalyysi I (5 op), radiotieteen ja -tekniikan laitos Kurssiin kuului yksi laskuharjoitus viikossa. Laskuharjoituksissa laskettiin omatoimisesti tilaisuudessa jaettuja tehtäviä. Apua sai assistentilta pyytämällä, joten mitään vaikeaa asiaa ei tarvinnut jäädä pähkäilemään pitkäksi ajaksi. Tehtäviä oli enemmän kuin kahden tunnin aikana ehti laskea, ja opiskelijoita kannustettiinkin ratkomaan tehtäviä jo ennen laskuharjoituksiin saapumista, jotta pystyisi heti kysymään apua vaikeisiin asioihin. Lisäksi kurssiin kuului joka viikko yksi postilaatikkoon palautettava tehtävä. Tehtävä arvosteltiin asteikolla 0-2 ja nämä pisteet olivat ne varsinaiset laskaripisteet, joista sai hyvitystä välikokeeseen. Tehtävä oli

yleensä monivaiheinen ja sisälsi kaikki viikon uudet asiat samassa paketissa.

Tyyppiarvo

K

errataan alkuun muistutuksen vuoksi Kumpulassa yleisesti käytössä olevan laskuharjoitusdoktriinin periaatteet: opiskelijoille jaetaan tehtävät noin viikkoa ennen laskuharjoitusta. Laskuharjoitustilaisuudessa jokaisesta etukäteen ratkaistusta tehtävästä saa hyvityspisteitä, jotka lasketaan kurssikokeen pisteisiin mukaan. Malli on kuitenkin ongelmallinen – mikäli opiskelija on osannut tehdä kaikki tehtävät, houkutellaan hänet pisteiden avulla ”turhaan” laskuharjoituksiin. Jos taas opiskelija ei ole osannut tehdä yhtäkään tehtävää, ei pisteitä heru, eikä tilanne kannusta saapumaan laskuharjoituksiin. Vaikka paikalle raahautuisi, on tehtävien läpikäynti taululla heikko yritys paikata osaamista. Vanhan viidakon sananlaskun mukaanhan laskemaan oppii vain laskemalla, ei toisten laskemista katsomalla. Otaniemen puolella laskuharjoitusten menetelmät ovat yleisesti ottaen paljon meikäläistä kirjavammat. Joillakin laitoksilla saattaa olla yhteisiä periaatteita, toisilla taas kurssien järjestäjät päättävät kaiken itse. Alla on poimittu laskuharjoituskäytäntöjä muutamalta itse suorittamaltani kurssilta.

11


Rauhanindeksin maahantuonti

Tyyppiarvo

II / 14

teksti: Ville HyvĂśnen, kuvat: Jarmo Kallio

12

SaferGloben toimitusjohtaja Maria Mekrin kertoi Tyyppiarvolle rauhanindeksihankkeesta Helsingissä Taidemuseo Kiesman aulassa


Haastattelu

Tyyppiarvon toimitus pyrkii seuraamaan tarkkaan tilastotieteeseen liittyviä aiheita ja raportoi uusimmista kehityskuluista tuoreeltaan. Tapasimmekin SaferGloben tutkimusjohtaja Maria Mekrin, joka kertoo Tyyppiarvolle ensimmäisenä suomalaisena mediana heidän suunnitelmistaan. Maria vaikutti olevan aidosti innoissaan suunnitelmasta, ja etukäteen laatimani kysymyslista osoittautuikin äkkiä tarpeettomaksi. Lopulta kaksituntiseksi venähtänyt keskustelu risteili kouluäijäprojektista taloudelliseen eriarvoisuuteen konfliktien taustalla. Seuraavassa keskityn kuitenkin olennaiseen, eli suunnitelmaan Suomen rauhanindeksin toteuttamiseksi. Kansainvälinen rauhanindeksi Kansainvälisen rauhanindeksin taustalla on uusi rauhantutkimus ja sen tapa nähdä rauha jatkuvana muuttujan perinteisen binäärisen sota/rauha-jaottelun tilaan. Marian mukaan nykymaailmassa konfliktit ovat aiempaa pirstaloituneempia, ja on hankala määritellä ovatko esimerkiksi Irak, Afganistan, Egypti tai Ukraina tällä hetkellä sodan vai rauhan tilassa. Sen sijaan on mielekästä puhua eritasoisista maiden sisäisistä ja niiden välisistä konflikteista ja siitä, miten nämä vaikuttavat maiden asukkaiden turvallisuuteen ja maan rauhanomaisuuteen. Kansainvälisen rauhanindeksin laskemisessa ei kuitenkaan rajoituta pelkästään aseellisiin konflikteihin, vaan maiden rauhallisuutta mitataan yhteensä 22:lla eri indikaattorilla, jotka mittaavat toisaalta yhteiskunnan rauhallisuutta ja vakautta, ja toisaalta niiden sotilaallista varustelutasoa. Näitä indikaattoreita ovat esimerkiksi poliittinen epävakaus, väkivaltarikollisuuden määrä ja terrorismin määrä yhteiskunnassa, sekä maan sotilasmenojen osuus budjetista ja sen mahdollinen ydinasekapasiteetti. Sen sijaan yhteiskunnallisten muuttujien ottamiseen mukaan indeksiin taustalla on Marian mukaan ajatus siitä, että aseellisten konfliktien poissaolo ei välttämättä vielä tee yhteiskunnasta rauhallista, vaan huomioon tulee ottaa yhteiskunnan turvallisuustilanne kokonaisuudessaan. Rauhaa ei kuitenkaan voi pelkistää myöskään turvaan

Tätä voi havainnollista tilanteella, jossa maan hallinnon korruptio ja epäoikeudenmukaisuus johtaa väkivaltaisiin mielenosoituksiin ja lopulta siihen että oppositio kaappaa vallan. Tuntuisi oudolta sanoa että maa on ollut rauhallinen ennen konfliktia, mutta yht'äkkiä muutunut yhdessä yössä sotaisaksi. Myös taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät tulee siis ottaa huomioon rauhallisuutta arvioitaessa, sillä konfliktien juuret ovat hyvin usein juuri yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksissa. SaferGlobe Finland SaferGlobe Finland on vuonna 2009 perustettu suomalainen sitoutumaton tutkimusverkosto, jonka toiminta perustuu pitkälle eri alojen asiantuntijoiden vapaaehtoistyöhön. Maria on sitä mieltä että rauhaa ja keinoja rauhan edistämiseksi tutkitaan häviävän vähän suhteessa siihen, kuinka paljon sotaa ja konflikteja tutkitaan. SaferGloben tarkoitus onkin nimenomaan tuottaa tietoa rauhasta ja tarjota välineitä rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Kansainvälisestä nimestä huolimatta SaferGlobe on täysin suomalainen projekti; se on Marian mukaan myös siinä mielessä ainutlaatuinen että vaikka maailmalla toimii paljon rauhantutkimukseen keskittyviä tutkimusverkostoja ja ajatushautomoita, täysin samanlaisella konseptilla toimivaa hänelle ei vielä ole tullut vastaan. Ehkä tunnetuin SaferGloben julkaisuista on sen vuotuinen Suomen asevientiraportti, mutta sen asiantuntijat tekevät myös paljon pienempiä selvityksiä, ja verkoston toiminnan rahoittamiseksi se tarjoaa esimerkiksi yrityksille tilaustyönä selvityksiä jonkin konfliktialueen olosuhteista. Rauhantutkimus koetaan ehkä yleensä aattellisesti värittyneeksi toiminnaksi, mutta Maria vakuuttaa että SaferGlobe on poliittisesti riippumaton ja sitoutumaton toimija, ja asiantuntijapalveluiden myymisellä pyritään juuri siihen että verkosto ei olisi riippuvainen ulkopuolisista tukijoista. Maria kertoo että myös verkoston asiantuntijat ovat laajalta skaalalta opiskelijasta

II / 14

G

suoran väkivallan uhalta ja rikollisuudelta, vaan huomioon tulee ottaa myös ns. rakenteellinen väkivalta, eli ettei maan hallinto toimi epäoikeudenmukaisesti sen omia kansalaisia kohtaan, siis käytännössä esimerkiksi maan ihmisoikeustilanne ja yhteiskunnalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Tyyppiarvo

lobal Peace Index eli Kansainvälinen rauhanindeksi vuodesta 2007 lähtien julkaistu indeksi, joka vertailee maailman maita niiden rauhallisuuden mukaan. Muutamassa maassa julkaistaan omaa kansallista rauhanindeksiä ja riippumaton tutkimusverkosto SaferGlobe suunnittelee sen tuomista Suomeen yhteis-työssä Global Peace Indexin kanssa.

13


professoriin ja ase-ekspertistä pasifistiin. Näin pyritään toisaalta turvaamaan eri alojen asiantuntemus, ja toisaalta myös saamaan nuorten näkökulmaa toimintaan, sillä myös kriisialuiden väestö on pääosin hyvin nuorta.

Tyyppiarvo

II / 14

Suomen rauhanindeksi

14

Suomi on Kansainvälisessä rauhanindeksissä sijalla seitsemän, mutta tämä ei Marian mukaan tarkoita sitä, etteikö Suomessakin olisi tässä suhteessa ongelmia, kuten vähemmistöjen asema ja tietynlaisen väkivallan hyväksyvä kulttuuri, joka näkyy esim. muihin länsimaihin verrattuna huomattavan korkeina henkirikoslukuina. Hänen mukaansa Suomessa kuitenkin suurin osa asioista todella hyvin moniin muihin maihin verrattuna, vaikka emme tätä aina itse osaa arvostaakaan: esimerkiksi Suomen poliisin toiminta on kansainvälisesti verrattuna erinomaista.

Uusia aineistoja ei ole tarkoitus kerätä, vaan hyödyntää jo olemassaolevia tilastoja ja tutkimuksia. Marian mukaan tällainen indeksi helpottaisi eri alueille kohdennettujen toimenpiteiden ja projektien vaikutuksen tutkimista. Jos jossain kunnassa panostetaan suureen projektiin jonka tarkoituksena on nuorison syrjäytymisen estäminen, voidaan konkreettisesti tarkastella vaikuttaako tämä alueen rauhallisuuteen esimerkiksi naapurikuntiin verrattuna. Samoin myös oletusarvoisesti negatiivisten asioiden, kuten suurten työpaikkojen lopettamisten, vaikutuksia voitaisiin tutkia.

Marian mukaan olisi tärkeää jos meillä olisi kvantitatiivinen mittari joilla näitä asioita voitaisiin mitata, ei esimerkiksi pelkästään nuorisotyöttömyyttä tai rikollisuutta yksittäisinä muuttujina, vaan yhteiskunnan rauhallisuutta ja turvallisuutta kokonaisuutena. Helposti Suomen rauhanindeksin tarkoitus ei kuitenkaan ole verrata ymmärrettävät luvut ja mittarit ovat myös tehokkaita Suomea muihin maailman maihin eikä keskittyä argumentaatiovälineitä, ja niitä seurataan tarkasti ulkopuolisiin uhkiin, vaan mitata rauhallisuutta alueittain. mediassa; esimerkiksi PISA-vertailun tuloksista tehdään Täällä on valtakunnallisesti erittäin kattavat tilastot, mutta pitkällekin meneviä johtopäätöksiä koulutusjärjestelmän ei mitään yhteistä mittaria jolla voitaisiin verrata toisaalta toimivuudesta. Tietenkin nämä mittarit aina yksinkereri alueiden rauhallisuutta keskenään ja toisaalta taistavat monimutkaisia ilmiöitä, eikä niihin pidä luottaa tarkastella yhdellä alueella ajassa tapahtuvia muutoksia. sokeasti. Kuitenkin jos rauhallisuutta ja hyvinvointia


Haastattelu

Tyyppiarvo

voitaisiin kuvata konkreettisilla indekseillä samalla tavalla Kyseessä on siis varsin laaja ja kunnianhimoinen projekti, joka on kansainvälisestikin uraauurtava. Projekti on tällä kuin taloudellisia tunnuslukuja, ehkä niiden merkityksen puolesta olisi helpompi argumentoida päätöksiä tehtäessä. hetkellä suunnitteluvaiheessa ja Maria kerää sille parhaillaan rahoitusta. SaferGloben verkostoon ei kuulu tällä hetkellä tilastotieteen asiantuntijoita, mutta Maria Kolmella maalla, Yhdysvalloilla, Englannilla ja Meksikolla kertoo että Suomen rauhanindeksi on siinä mielessä on jo omat valtakunnalliset rauhanindeksit. Ne kuitenkin poikkeuksellinen projekti, että sen kokoamiseen tarvitaan keskittyvät vain muutamaan ilmeiseen muuttujaan, kuten SaferGloben rauhantutkimuksen ja konfliktien asiantunhenkirikoksiin ja väkivaltarikollisuuteen. Sen sijaan tijoiden lisäksi myös laajaa tilastotieteellistä ja yhteiskunSuomen rauhanindeksiin on tarkoitus ottaa mukaan tatieteellistä asiantuntemusta, sillä hyvien muuttujien laajemmin yhteiskunnallista hyvinvointia ja turvallisuutta kuvaavia muuttujia samalla tavalla kuin Kansainvälisessä valinta ja oikea metodologia ovat projektin kannalta ensiarvoisen tärkeitä. SaferGlobesta ja Suomen rauhaninrauhanindeksissä. Kansainvälinen rauhanindeksi tarjoaa deksistä varmasti siis kuullaan vielä, joten yhteiskunnallivalmiin teorian ja viitekehyksen, jonka pohjalle rakentaa Suomen rauhanindeksi, mutta tarkoituksena on sista asioista kiinnostuneiden tilastotieteen opiskelijoiden nimenomaan tutkia yhteiskunnan sisäisiä tekijöitä ja jättää kannattaa olla tarkkana. ulkoisiin uhkiin ja asevarusteluun liittyvät muuttujat pois Maria on viime aikoina itsekin perehtynyt indeksistä. tilastotieteeseen; vaikka tilastot näyttävätkin hänen mukaansa vain yhden puolen asiasta, kvantitatiiviset Kansainvälisen rauhanindeksin sivuilta löytyy varsin tutkimusmenetelmät tarjoavat keinoja arvioida näppärä interaktiivinen kartta, josta voi vertailla indeksin yhteiskunnallisten toimenpi-teiden vaikutuksia, ja siten kaikkia komponenttimuuttujia maittain, tai valita yhden kohdentaa niitä oikein. Jos jotain asiaa, esimerkiksi rauhaa, maan, jonka tuloksia tarkastelee erikseen kaikkien voi konkreettisesti mitata, on myös toisaalta helpompi muuttujien suhteen. Kannattaa käydä tsekkaamassa; ainakin omasta mielestäni kyseessä on erittäin toimiva ja kehittää konkreettisia keinoja sen edistämiseksi, ja elegantti esimerkki datan visualisoinnista. Marian mukaan toisaalta helpompaa argumentoida näiden keinojen puolesta, sillä nykymaailmassa erilaiset indeksit ja tilastot myös Suomen rauhan-indeksiin yhteyteen suunnitellaan ovat keskeisessä roolissa päätöksiä tehtäessä. vastaavaa interaktiivista graafiikkaa.

II / 14

"SaferGloben verkostoon ei kuulu tällä hetkellä tilastotieteen asiantuntijoita."

15


Työharjoittelussa THL:ssä

kirjoittanut: Teemu Palviainen

H "Itse harjoittelupaikan löytäminen kävi helposti."

Tyyppiarvo

II / 14

"Alun perehtymisen jälkeen tehtäväni oli tehdä itsenäisesti analyysiajoja, joiden tuloksena oli käytännössä yleistetty regressiomalli."

16

omma alkoi siitä, kun oli mahdollista hakea kandin paperit saatuani valtiotieteellisen tiedekunnan harjoitteluapurahaa. Apurahan myöntämisen jälkeen selvisi, ettei tilastotieteessä ollut hakukriteerit täyttäneitä hakijoita muita kuin minä, kun taas kaikki pääaineet mukaan lukien apurahan sai reilu kolmasosa hakijoista. Tilastotieteen kohdalla tilanne on ollut ilmeisesti sama myös tänä vuonna. Itse harjoittelupaikan löytäminen kävi helposti -otin vain yhteyttä sähköpostilla biometrian linjan kurssien luennoitsijoihin, joilta sain muutamien yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteita. Hakua ei ainakaan vaikeuttanut se, että mainitsin 2kk yliopistolta saatavasta rahoituksesta 3kk harjoittelujaksoa varten - ainakin kun vertaa aikaisempien keväiden lähes tuloksettomiin kesätyöhakuihin. Joka tapauksessa näin ollen päädyin THL:ään (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osastolle, jossa oli käynnissä jo vuonna 2009 alkanut ‘Työtä kaikille -täystyöllisyyskokeilu Paltamossa’ -projekti, jossa THL:n tehtävänä oli selvittää työllistämiskokeilun tuomat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset. Harjoittelun alkuvaihe meni tutustuessa taloon sekä tutustuessa muihin projektin parissa työskenteleviin henkilöihin, jotka varsin kattavasti kertoivat tutkimuksen aikaisemmista vaiheista ja muista projektin tuomista haasteista. Työtehtäviin kuului käytännössä kolmen vuoden aikana kerättyjen survey-aineistojen yhdistäminen ja haluttuja muuttujia (ml. taustamuuttujat) koskevat analyysiajot käyttäen yleistettyjä lineaarisia sekamalleja sekä logistista regressiota. Mittareina käytettiin kolmea erilaista kyselylomaketta, jotka sisälsivät kysymyksiä laidasta laitaan, niin päihteidenkäytöstä, ravitsemuksesta, elämänlaadusta kuin henkisestä

ja fyysisestä toimintakyvystäkin. Mukana oli myös terveystarkastusten yhteydessä kerättyä tietoa painoindekseistä verenpaineeseen ym. Työ oli käytännössä pelkkää SAS-ohjelmointia, johon perehtymiseen meni helposti ensimmäiset viikot, mutta kiitos hyvän ohjaajan, SAS:in käyttö alkoi sujua jo kohtalaisen hyvin ihan kohtuullisessa ajassa. Enimmäkseen hyödynnettiin jo aikaisemmissa tutkimuksissa, kuten Helsingin psykoterapiatutkimuksessa käytettyjä SASmakroja, joten SAS:n makrokielellä työskentely oli erittäin olennaista. Alun perehtymisen jälkeen tehtäväni oli tehdä itsenäisesti analyysiajoja, joiden tuloksena oli käytännössä yleistetty regressiomalli, joissa vastemuuttujaksi valittiin, jokin kiinnostava ilmiö, kuten päivittäinen tupakointi, johon haluttiin selvittää esimerkiksi koulutuksen, työttömyyden, sukupuolen ja iän kaltaisia vaikutuksia. Päähuomio keskittyi mahdollisiin eroavaisuuksiin kolmen tutkimusryhmän (Paltamon työttömät, työssäkäyvät ja naapurikunnan työssäkäyvät) ja kolmen eri mittauskerran välillä ajalla 20092013. Harjoittelu päättyi omalla kohdalla muutamia päiviä luultua aikaisemmin projektin ja töiden ollessa vielä kesken henkilöstösihteerin ilmoitukseen pitämättömistä lomapäivistä, joita ei voida säästösyistä maksaa rahana. Työympäristönä THL vaikutti hyvin vaihtelevalta, ja ilmeisesti eroja löytyy eri yksiköiden välillä. Projektin loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2013, josta omakin nimi löytyi. Lisää osoitteessa www.thl.fi/paltamo.

Teemu Palviainen valmistui kandidaatiksi tilastotieteestä keväällä 2012 ja oli harjoittelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kesällä 2013


HaLUatko tyyppiarvon toimittajaksi? Olet sydämellisesti tervetullut vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen ______________________________________________________________ Odotamme: Suomen kielen kohtalaista kirjoitustaitoa (mielellään myös lukutaitoa), kiinnostusta lehdenteon eri osa-alueisiin ja aikatauluissa pysymisen jaloa taitoa (plus miinus neljä päivää). Arvostamme myös nykyistä tai edeltävää kontaktia tilastotieteeseen tai Moodi ry:hyn. Katsomme ansioksi myös omat juttuideat, mutta emme niitä vaadi. _____________ Tarjoamme: Uusia elämyksiä, mielenkiintoisia kontakteja ja arvokasta kokemusta lehtimaailmasta. Lisäksi etuihimme kuuluu pääsy suoraan sisäpiiriin. Näet ja koet sellaista mistä monet voivat vain haaveilla!

Rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antavat päätoimittajat Janina Hietala ja Pauliina Karell (etunimi.sukunimi@helsinki.fi). Myös mahdollisen kiinnostuksen voi osoittaa ko. henkilöille.

Tyyppiarvo

II / 14

Nähdään ja kuullaan journalismin merkeissä!

17


Alumnihaastattelu

Mikä sinusta tulee isona?

teksti: Mikhael Koufos, Kimmo vehkalahti

E

i tarvitsekaan vielä tietää, tuore tilastotieteen

Milloin valmistuit ja mitä opiskelit (suuntautuminen,

fuksi :) Onnittelut opiskelupaikan johdosta

sivuaineet, kieliopinnot)?

meidänkin puolestamme! Tilastotieteen

oppiaineelle poikkitieteellisyys on ominaista, mikä

Faiz: Valmistuin maisteriksi joulukuussa 2006.

avaakin yllättävän paljon mahdollisuuksia sijoittua

Opiskelin tilastotiedettä, erityisesti ekonometriaa ja

erilaisiin työtehtäviin ja -paikkoihin. Valinnanvaraa

aikasarja-analyysia. Sivuaineitani olivat kansantalous-

sivuaineiden ja valinnaisten opintojen suhteen on

tiede ja matematiikka.

yliopistollamme tarjolla varsin paljon, vaikka toki

"Tärkeä osa opiskelijoiden edunvalvontaa on työelämätapahtumien järjestäminen."

kannattaa tutustua myös muidenkin korkeakoulujen

Ilkka: Valmistuin keväällä 2011 ML tdk:sta pääaineena

kurssitarjontaan. Ei juuri ole sellaisia opintoja, jotka

tilastotiede (ekonometria ja aikasarja-analyysi). Sivu-

eivät tilastotieteen pääaineopiskelijan tutkintoon

aineina opiskelin matematiikkaa ja kansantalous-

sopisi.

tiedettä. Kieliopintoja tein tutkintovaatimusten mukaan.

Tärkeä osa opiskelijoiden edunvalvontaa on työelämätapahtumien järjestäminen, jossa monen

Eija-Leena: Valmistuin toukokuussa 2012

muun toiminnan lisäksi Moodi on ollut aktiivinen.

yhteiskuntatilastotieteen linjalta. Keskityin

Tämän vuoden puolella Moodi on jo ehtinyt

kandiopintojen valinnaisissa tilastotieteen kursseissa

vierailemaan Helsingin Sanomilla,

monimuuttujamenetelmiin ja tarkoitus oli jatkaa

Kansaneläkelaitoksella, Elinkeinoelämän

samalla linjalla maisterivaiheen opinnoissa, mutta

tutkimuslaitoksella sekä konsulttiyritys Avauksella.

kurssitarjonta asetti rajoitteita. Maisterivaiheessa

Myös syksy 2013 oli tällä saralla vilkas – noin

opiskelin sitten mm. otanta-, imputointi- ja

kuukauden sisään järjestettiin kaksi virastovierailua,

tietosuojamenetelmiä. Sivuaineena opiskelin

yritysexcupäivä sekä työelämäilta. Perinteeksi

kandivaiheessa perusopintojen verran matematiikkaa,

muodostunut yritysexcupäivä järjestettiinkin nyt toisen

italiaa (olin vaihdossa) sekä psykologiaa. Maisteri-

kerran.

vaiheessa sivuaineopintoni olivat sirpaleisemmat: opiskelin muutaman kurssin markkinointia sekä

Tyyppiarvo

II / 14

"Sivuaineena opiskelin kandivaiheessa perusopintojen verran matematiikkaa, italiaa (olin vaihdossa) sekä psykologiaa."

18

Päivän tarkoituksena on käydä kolmessa moodilaisia

yksittäisiä kursseja muita tieteitä kuten

kiinnostavassa ja moodilaisista kiinnostuneessa

laskentatoimea, kansantaloustiedettä, saksaa ja

yrityksessä eri toimialoilta. Syksyllä excut

gradunkirjoitusta.

suuntautuivat Espooseen, jossa kävimme hissi- ja liukuporrasvalmistaja KONEella, liiketoiminta-

Jenni: Valmistuin syksyllä 2010. Suuntauduin survey-

analytiikkaratkaisujen tarjoaja SAS Institutella sekä

metodiikkaan, koska sen käytännönläheisyys viehätti

kliinisten tutkimusten tiedonhallintaan ja tilastolliseen

minua. Sivuaineina luin matematiikan lisäksi

analysointiin keskittyneellä 4Pharmalla. Samalla

kansantaloustiedettä ja sosiaalipsykologiaa.

järjestettiin myös työelämäilta, jonne kutsuttiin Moodin nuoria alumneja, eli tilastotieteestä jo

Kerro työstäsi.

valmistuneita, kertomaan työelämästään. Haastattelimme neljää nuorta tilastotieteestä

Faiz: Johdan Tilastokeskuksen 'Tilastolliset

valmistunutta Moodin alumnia: Faiz Alsuhailia

menetelmät' -yksikköä. Työhöni kuuluu toiminnan

(Tilastokeskus), Ilkka Tynkkystä (SN4Mobile), Eija-Leena

suunnittelua, seurantaa ja raportointia. Käytännössä

Koposta (Accenture) ja Jenni Nikulaa (Helsingin seudun

tilastotieteellisen asiantuntijatyön ohjaaminen

liikenne).

edellyttää, että on itsekin perehtynyt asioiden


Alumnihaastattelu

tilastotieteellisestä puolesta. Hallinnollisten tehtävien

BEST-tutkimus, jossa vertaillaan eurooppalaisten

lisäksi työhöni kuuluu aikasarjamenetelmiin liittyvä

kaupunkien joukkoliikennettä yhteismitallisella

kehittämistyö. Opetan ja konsultoin viraston sisällä

asukastyytyväisyyskyselyllä. Olen myös vastannut

paljon: tavoitteena on parantaa käytäntöjä päivittäi-

suoritelukujen hallinnasta ja vetänyt kansainvälistä

sessä tekemisessä.

projektia, jossa rakennettiin pohjoismaisten pääkaupunkien yhteinen tietokanta joukkoliikenteen

Ilkka: Työskentelen tuotanto- ja tutkimuspäällikkönä

tunnuslukuja varten. Lisäksi olen tehnyt paljon muuta

ict-alalla toimivassa pk-yrityksessä. Työni koostuu

mielenkiintoista, joista päällimmäisenä on jäänyt

asiakastietokantojen käsittelystä, aineistojen

mieleen lähijunaliikenteen matkustajamäärien

käsittelyssä käytettävien työkalujen kehittämisestä

laskentamallin kehittämisen ohjaaminen. Jänniä

sekä aineistojen analysoinnista. Varsinaista

aikoja työrintamalla elelen nytkin, sillä siirryn talon

tilastotiedettä työssäni tulee vastaan harvoin, mutta

sisällä toisiin tehtäviin, jossa fokus on enemmän

koen, että tilastotieteen opinnoista on ollut suurta

datan hyödyntämisessä eri muodoissa, tarpeiden

hyötyä työssäni tarvittavan ajattelutavan

tunnistamisessa, menetelmien kehittämisessä ja

muodostumiseksi.

laadun tarkkailussa. Toimin lisäksi HSL:ssä

"Lisäksi olen tehnyt paljon muuta mielenkiintoista, joista päällimmäisenä on jäänyt mieleen lähijunaliikenteen matkustajamäärien laskentamallin kehittämisen ohjaaminen."

pääluottamusmiehenä, mikä on ollut erittäin Eija-Leena: Työskentelen tällä hetkellä Accenturella

hyödyllistä ja opettavaista sekä mukavaa vastapainoa

SAS-konsulttina data- ja analyysitiimissä. Työ on

varsinaisille työtehtäville.

projektiluontoista, usein asiakkaan tiloissa tehtävää ja saattaa sisältää hyvinkin mitä tahansa maan ja

Varsinaisten opintojen lisäksi, mitä muuta työelämän

taivaan välillä: tähän mennessä olen tehnyt

kannalta hyödyllisiä taitoja opit opiskelujen aikana

kannattavuuslaskentamallia sekä systeemi-

(esim. järjestötoiminnan kautta)?

integraatiota. Olen huomannut, että oli nimike tai projekti mikä tahansa, toimin yleensä tulkkina hard

Faiz: Laskuharjoitusten opettaminen oli kaikkein

core -koodaajien ja bisnes-puolen ihmisten välillä.

hyödyllisintä: tilastotieteilijän tulee osata selittää

Työpäivät kuluu usein ihan hujauksessa ja kaikilta

asioita henkilöille, jotka eivät ole itse

työntekijöitä odotetaan hyvällä tavalla todella paljon.

tilastoasiantuntijoita. Vuorovaikutustaidot ovat

Analyysimenetelmät ja niiden tehokkuus ovat usein

tärkeitä, sillä tilastotieteilijä toimii harvoin yksin.

aika heikossa tiedossa niin teknisellä kuin bisnespuolellakin ja vaativampia menetelmiä on tästä

Ilkka: Järjestötoiminnassa opin ryhmässä toimimista ja

syystä hankala saada vietyä läpi. Koko opintojen

toiminnan organisoimista konkreettisella tasolla (mm.

tuoma potentiaali ei ole siis valitettavasti ollut vielä

Hämäläis-Osakunnan isännistö ja HYSY ry). Teorian ja

käytössä ja valitettavan usein joutuu selittämään

konkretian välisen suhteen hahmottamisessa on ollut

perusasioita. Onneksi analyysien tärkeydestä on

olennaista hyötyä työelämässä.

"Laskuharjoitusten opettaminen oli kaikkein hyödyllisintä."

Eija-Leena: En olisi ikinä uskonut kuinka paljon

maailmassamme. Sanoisinkin, että analyysien

Valtiotieteellinen tiedekunta vain opiskeluympäris-

hyötyjen sekä tulosten kommunikointi on todella

tönä vaikutti maailmankatsomukseeni. Vaikka en

tärkeässä osassa tilastotieteilijän työtä ja siihen

opiskellut oikeastaan perinteisiä valtiotieteitä

pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota myös

kovinkaan paljon, tarttui ympäristöstä jonkinlainen

opintojen aikana.

palo ja tapa ajatella asioita yhteiskunnalliselta kannalta tai jollain tavalla isomman kuvan kautta.

Jenni: Aloitin Helsingin seudun liikenne

Opin myös kriittistä ajattelua niin kuin yliopisto

–kuntayhtymässä (HSL) keväällä 2010 liikenne-

lupaakin. Akateemisen vapauden ja halloped

tutkijana. Tehtäviini ovat kuuluneet tutkimukset, kuten

(yliopistohallinnon opiskelijaedustus) -työn kautta

yli 50 000 matkustajan näytteen ympärivuotinen

opin etujen ajamista sekä asennetta ja tahtoa

asiakastyytyväisyystutkimus sekä kansainvälinen

vaikuttaa asioihin. Järjestötoiminnasta oppi tietenkin

"En olisi ikinä uskonut kuinka paljon Valtiotieteellinen tiedekunta vain opiskeluympäris-tönä vaikutti maailmankatsomukseeni."

Tyyppiarvo

ymmärtää niiden tärkeys tiedon täyttämässä

II / 14

vauhkottu jo monta vuotta julkisuudessa ja alettu

19


Alumnihaastattelu

hyödyllisiä taitoja kuten kokouskäytäntöjä ja

Vinkkejä tilastotieteen opiskelijoille/tilastotieteen

tapahtumien järjestelyä, mutta tärkeimpänä pidän

opiskelua harkitseville?

toiminnan kautta tullutta rohkeutta toimia ns. aikuisten maailmassa hoitamassa asioita ja ottamassa

Faiz: Opinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota teorian,

vastuuta.

välineiden (ohjelmistot) ja soveltamisen väliseen tasapainoon. Nämä asiat tukevat toisiaan ja antavat

"Erityisesti opetustyötä työnantajat ovat arvostaneet."

Jenni: Opintojen aikaisen vapaa-ajan käytin pitkälti

hyvät valmiudet työelämään. Niiden kautta saa myös

työntekoon ja harrastuksiin. Tutkimuksen parissa aloin

oivalluksen elämyksiä, kun opittua asiaa pääsee

työskennellä 2007 TNS-Gallupilla

pyörittämään oikealla datalla!

tutkimusassistenttina. Tämän jälkeen olen ollut myös pienessä IT-markkinatutkimusyrityksessä, TKK:lla ja

Ilkka: Tietotekniikka on ehdoton tilastotieteilijän

tilastotieteen opetustehtävissä Eximialla ja Työväen

työkalu, joten tilastolliset ohjelmistot, ohjelmointi ja

Akatemiassa. Erityisesti opetustyötä työnantajat ovat

tietojenkäsittelytiede yleensä on hyvä pitää mukana

arvostaneet ja itsekin pidän sitä erinomaisena

opiskeluohjelmassa.

työkokemuksena, koska sitä kautta olen saanut esiintymisvarmuutta ja oppinut esittämään asioita

Eija-Leena: Jo alaa opiskeleville haluaisin sanoa, että

selkeässä ja yksinkertaisessa muodossa.

ällä murehdi sivuaineita, opiskele sitä mikä on kivaa, sillä tilastotieteen sovellusalat ovat niin laajat, että

"Kysyntää on reippaasti tilastotieteen osaajille."

Millainen kysyntä mielestäsi on tilastotieteen

omituisellakin kombinaatiolla löytää paikkansa

osaajista?

työelämästä. Kannustaisin myös tutkimaan JOOopintojen kautta pääsyä myös muihin kuin HY:n

Ilkka: Oman käsitykseni mukaan kysyntää on reippaasti

tarjoamiin sivuaineopintoihin. Ne, jotka vielä pohtivat

tilastotieteen osaajille. Toisaalta tilastotieteen opinnot

alaa, niin sanoisin että tilastotiede on uusi DI-tutkinto:

luovat hyvän perustan työllistyä myös töihin, joissa ei

järkevä ja sillä saa töitä melkein alalta kuin alalta. Ja

ole paljoakaan varsinaista tilastotiedettä.

onhan sitä ammattia tituleerattu mm. ”sexiest job of 21st century”.

Eija-Leena: Tilastotieteen osaajista on nyt pula, ja

Tyyppiarvo

II / 14

"Ongelmana on, että tilastotieteilijöiden osaamispotentiaalia ei osata käyttää vielä hyödyksi."

20

kysyntä kasvaa koko ajan. Ongelmana on, että

Jenni: Kannattaa jo hyvissä ajoin miettiä, millaisia töitä

tilastotieteilijöiden osaamispotentiaalia ei osata

tahtoisi tulevaisuudessa tehdä sekä mille sektorille

käyttää vielä hyödyksi. Kommunikointitaitoihin,

mahdollisesti suuntautua ja suunnitella opintoja sen

visuaalisuuteen sekä mahdollisuuksien luomiseen

mukaan. Yksityisellä sektorilla kaupallisista opinnoista

pitäisi satsata todella paljon, jotta ala lähtisi vielä

on hyötyä, julkisella puolella mahdollisesti

suurempaan nousuun. Toisaalta nykyinen kysyntä

hallinnollisista opit voivat olla plussaa. Tarkasteluun

nimenomaan perustason taidoille takaa sen, että jo

kannattaa ottaa myös palkka-asiat ja työllistyminen,

tilastotieteen perusopinnoilla pärjää valtavan pitkälle.

joihin esimerkiksi ammattiliittojen julkaisuista voi tutustua. Työkokemusta kannattaa hankkia, eikä työn

Jenni: Tilastotieteen osaamista arvostetaan, mutta työllistymistä helpottaa, jos on esimerkiksi kaupallista osaamista lisäksi. Riippuu tietysti, millaisia tehtäviä hakee ja miltä sektorilta.

suhteen kannata alkuun olla liian ronkeli.


Alumnihaastattelu

Mikhael Koufos on tilastotieteen 5. vuoden opiskelija ja Moodi ry:n työelämä-, alumni-, HYY- ja suhdevastaava.

Kimmo Vehkalahti

Tyyppiarvo

II / 14

on tilastotieteen yliopistonlehtori ja Moodi ry:n entinen opintovastaava.

21


Haastattelu

Tavoiteaikojen mukainen tilastolainen

Tyyppiarvo

II / 14

teksti ja kuvat: Tuomo Nieminen

22

Juha Lehtiranta aloitti Helsingin yliopistolla vuonna 2009 ja on siitä harvinainen tapaus, että gradu on jo loppumetreillä ja työpaikkakin plakkarissa tietotekniikka- ja tuotekehityspalveluyhtiö Tiedossa. Tavoiteajan mukaisten opintojen suorittamisen lisäksi Juha on ollut aktiivinen moodilainen ja taittanut Tyyppiarvoa. Tapasimme Juhan eräänä keväisenä keskiviikkona café Portaalissa.


Haastattelu

Tilastojen mukaan olet Jyväskyläläinen.

Naisia on.

Emmä tiedä mitkä tilastot tommosta sanoo, hahaha... Aaa, joo siis

Joo, suunnilleen. Onks niit ihan 51 prossaa maailmassa.

mä kävin alottamassa opiskelut siellä. Olin vuoden siellä ja sit hain pääsykokeilla tänne.

Sulla on naisia. Mulla on naisia? No emmä tiedä, kuusi vuotta seurustellu saman

Olisit halunnut sexy saxmaniksi, mutta klikkasit kännissä väärää

tytön kanssa.

ruutua ja päädyit tilastolle. Sexy Saxmaniksi.. kuka se on?

Unelmasi on tuomaroida Tanssii Tähtien Kanssa, kuten isäsi. Kuten isäsi... Onks sul nyt jotain salatietoo, haha. Se vois olla

Se on sellainen saksofonia soittava seksikäs mies.

hauskaa, mä tykkään Jorma Uotisesta, sil on hyvä tyyli.

Allright. Mä tuuttasin fonia kyllä pitkään... en tiedä miten seksikkään tästä naamasta saa, mutta tilasto oli ihan hyvä

Jorma Uotinen on isäsi.

kakkosvaihtoehto.

Jorma on mun faija? Hetkonen...

Lehteä voi alkaa taittaa helposti.

Olette ainakin aivan samannäköisiä.

(nauraen) No ei kyllä voi, saakeli. Siis emmä muista monta

Okei, kiitos! Jorma Uotinen on komea mies.

numeroa mä taitoin (Tyyppiarvoa), mutta kyl se oli helvetinmoinen opettelu ainakin mulle.

Ainejärjestöaktiivit ovat täynnä itseään.

Kannattaa alkaa tuutoroida.

Ööö.. Emmä ihan osta. Mun mielestä se on hauskaa puuhastelua

Joo. Se oli siistii. Sanalla sanoen diggailin.

ja kyllähän siinä tekee duunia kaikille. Voi siin tuijottaa omaan napaankin, mut kyl siin pääasiassa tekee yhteiseks hyväks juttuja.

Olet supliikkimiehiä. Hmm? Emmä tiedä. Kai mä oon ihan ok joidenkin janttereiden

Ala-asteella pitäisi opettaa koodaamista ja data-analyysia.

kanssa.

Joo pitäis. Kyllä, ehdottomasti. Viro on tässä verraton kärki. Siellä on menty pitkälle tässä, ja muutenkin tietotekniikkajutuissa

Tilastotiede on tylsää.

Virossa menee tosi lujaa. Mä oon sitä mieltä, että tilastotiedettä

Ei! Siis tilastotiede paranee vanhetessaan. Mä hain psykaan

pitäis lukion pitkässä matikassa opettaa huomattavasti. Kolme

alunperin ja tulin tilastolle vähän silleen, että katotaan vuosi. Ja

kurssia ei olis yhtään liikaa. Ja koodaaminen... niit on sellasii

se eka vuosi... se ei ollu erityisen mielenkiintonen. Siin on sitä

kivoi graafisia oppimispelejä, ekaluokkalainen oppis sen kyllä, jos

perus-paskaa ja matikkaa ja se ei ollu kiinnostavaa, mut siistit

vaan sille joku opettais. Mitä tahansa voidaan mallintaa.

päättely ja nää hötöt mitä ajaa läpi, että niil on jotain hyötyäkin.

Noo... Mitä tahansa voidaan yrittää mallintaa, hahaha. Jos sä

Paranee vanhetessaan. Mä hain psykaan alunperin ja tulin

koittaisit lähtee Mona Lisaa tulkitsee jollain matemaattisella

tilastolle vähän silleen, että katotaan vuosi. Ja se eka vuosi... se ei

mallilla, ni emmä tiedä syntyiskö siit mitään käyttökelpoista...

ollu erityisen mielenkiintonen. Siin on sitä peruspaskaa ja

tekstinlouhintaa Aleksis Kiven Seitsemään Veljekseen.. kai siitä

matikkaa ja se ei ollu kiinnostavaa, mut siistit jutut tulee

jotain irtois.

syventävissä. Siel oppii oikeesti tekeen juttuja ja pääsee siihen ineen. Ja sä huomaat, että ne todari ja tilastollinen päättely ja nää

Olet ylpeä Gradustasi.

hötöt mitä ajaa läpi, että niil on jotain hyötyäkin. Paranee

Kyl mä luulen, että siitä tulee ihan hyvä. Mmmm.. Yhä enemmän

vanhetessaan.

tulee sellanen fiilis, että täst tulee ihan paskaa, kun se loppurutistus on nyt käynnissä. Mut luulen et sit jälkikäteen oon

Kannatat Manua.

ihan tyytyväinen siihen. Nyt on semmonen epätoivon vaihe,

Liverpool.

hehehe. Se kuuluu asiaan.

Tyyppiarvo

pääsee siihen ineen. Ja sä huomaat, että ne todari ja tilastollinen

II / 14

jutut tulee syventävissä. Siel oppii oikeesti tekeen juttuja ja

23


Mediapalsta

Tilastotieteilijät kadonneen jäljillä teksti: Paula Bergman

Kun lentokone katoaa, voi tilastotieteestä löytyä ratkaisu.

M

ysteerit ovat olleet osa elämää koko ihmiskunnan

Lennon 370 dataa verrattiin teoreettisiin lentoreitteihin ja näitä

historian ajan. Ihmismieli yrittää hahmottaa ympäröivää

verrattiin toisiin saman tyypin, Boeing 777 -koneisiin, jotka olivat

maailmaa järjellä, ja epävarmuutta on vaikea sietää.

lentäneet samaa reittiä. Data sopi eteläiseen reittiin. Tutkimuksen

Siispä on arvioitava todennäköisyyksiä ja tutkittava

seurauksena Malesian pääministeri Najib Razak ilmoitti

mahdollisuuksia, esimerkiksi aiempien tapahtumien perusteella.

24.3.2014, reilut kaksi viikkoa katoamisen jälkeen, koneen pudonneen eteläiseen Intian valtamereen. Tätä juttua

Kun Malaysia Airlinesin lento 370 Kuala Lumpurista Pekingiin

kirjoitettaessa 28.4.2014 konetta ei ole vielä löydetty, mutta sitä

katosi tutkasta 8.3.2014 epäselvissä olosuhteissa, olivat

etsitään juuri sieltä osasta Intian valtamerta, jonne sen oli

mysteerin ainekset kasassa. Kummallisia seikkoja oli monia: sekä

laskettu pudonneen.

koneen Acars-tiedonsiirtojärjestelmä että lentokoneen sijainti- ja korkeustietoja välittävä transponderi joko rikkoutuivat tai kytkettiin pois päältä niin, ettei lennon kulkua ollut mahdollista seurata. Koneessa olleista matkustajista kahdella oli väärennetty passi. Koneen lentäjien on kerrottu aiemmalla lennolla viihdyttäneen naisia ohjaamossa. Lisäksi kone ohjattiin pois

”Ryhmä hyödynsi etsinnöissään Bayesin teoreemaa, jossa keskeistä on ennustusten jatkuva päivittäminen uuden todistusaineiston valossa.”

tutkien ulottuvilta, eri suuntaan kuin mihin sen oli tarkoitus lentää.

Matematiikkaa ja tilastotiedettä on hyödynnetty aiemminkin kadonneiden lentokoneiden etsimisessä. Air Francen lento 447

Mustan laatikon paikannussignaali toimii vain noin kuukauden

Rio de Janeirosta Pariisiin katosi 1.6.2009. Kun Air Francen

ennen akkujen tyhjenemistä. Mustaan laatikkoon tallentuu

etsinnät eivät olleet tuottaneet tulosta, hakivat he apua Colleen

tasaisin väliajoin tietoja lentokoneen tilasta. Lisäksi ohjaamossa

Kellerin johtamalta tilastotieteilijöiden ryhmältä. Ryhmä hyödynsi

käydyt keskustelut ja matkustamon kuulutukset tallentuvat

etsinnöissään Bayesin teoreemaa, jossa keskeistä on ennustusten

viimeisimmän puolen tunnin ajalta. Ei ole kuitenkaan varmaa,

jatkuva päivittäminen uuden todistusaineiston valossa.

mistä vaiheesta viimeiset nauhoitukset ovat. Siten toivo siitä, että

Etsimisessä otettiin huomioon kaikki mahdolliset mekaaniset viat

mustien laatikoiden löytyessä paljastuisi merkittävää lisätietoa

ja muut onnettomuuden syyt ja laskettiin niiden perusteella

koneen viimeisistä hetkistä, on heikkoa.

todennäköisyyksiä koneen putoamisesta eri kohtiin etsintäaluetta.

Tyyppiarvo

II / 14

Keskeisintä lentokonemysteerin selvittämisessä on kuitenkin koneen paikantaminen. Siinä tilastotieteilijät tulevat kuvaan

Konetta ei laskelmista ja etsinnöistä huolimatta löytynyt, joten

salapoliisien lailla. Britannialainen satelliittiyhtiö Inmarstat lähti

laskelmiin oli tehtävä muutoksia. Aikaisemmin tietyt alueet oli

määrittelemään lentokoneen viimeisintä sijaintia johtolan-

määritelty epätodennäköisiksi koneen sijaintipaikoiksi sen

koinaan signaalit, joita kone lähetti tunnin välein viestintä-

perusteella, ettei sieltä etsittäessä ollut saatu mustan laatikon

järjestelmien jo sammuttua. Yhtiö hyödynsi Doppler-ilmiötä, jolla

lähettämää signaalia. Nyt otettiin huomioon myös mahdollisuus

tarkoitetaan aallonpituuden muuttumista kun säteilyn lähettäjä

siitä, että musta laatikko ei olisi lainkaan lähettänyt signaalia.

ja sen havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden. Lentokoneen

Uuden mahdollisen skenaarion perusteella eri alueiden

lähettämän signaalin nousukulmasta ja ajasta, joka kului sen

todennäköisyyksiä arvioitiin uudelleen ja konetta lähdettiin

saapumiseen, voitiin laskea mahdolliset etenemissuunnat, joiden

etsimään uusien laskelmien mukaan todennäköisimmästä

mukaan kone oli lentänyt joko pohjoiseen Aasian mantereelle tai

paikasta. Nämä tutkimukset johtivat koneen osien löytymiseen

etelään Intian valtamerelle. Doppler-ilmiötä hyödynnettäessä

huhtikuussa 2011.

aaltoliikkeen lähettäjä oli tässä tapauksessa lentokone ja vastaanottaja satelliitti.

24


Ekonurkka

Kevät on lopussa ja aurinko lämmittää ilmaa, tenttiviikot takana ja rentoutumiseen riittää enemmän aikaa. Ekovinkki tällä kertaa kääntää katseet kohti kesään! Nopeasti, helposti ja kätevästi saat istutettua omat yritit ja taimet. Ekovinkki tuo kaupunkimaailmaan hieman maalla asumisen tunnelmaa. Kokeilkaapa, löytyykö teistä viherpeukalo vai tuottaako istutus sotkua ja hankaluuksia?

Ekovinkkinä on... ...Taimiruukku

Taimiruukkuun tarvittavat tarvikkeet:

Teksti& kuvat: Sirpa Myllymäki

Tyyppiarvo

Ohje (mallissa kasvatettu herneitä): Leikkaa maitopurkin pituudesta puolet pois. Säästä alaosa. Kaada maitopurkin pohjalle puoleen väliin taimimultaa.Kylvä siemenet multaan ja peitä kevyesti mullalla (herneet pitää liottaa vedessä yön yli). Suihkuta vettä mullan päälle ja peitä elmukelmulla. Pidä multa kosteana ja poista kelmu ensimmäisten itujen jälkeen. Vie taimiruukku aurinkoiseen paikkaan.

II / 14

-taimimultaa -maitopurkki -siemeniä esim. herneitä, salaattia, persiljaa -suihkepullo -elmukelmua

25


Moodissa

Kuvia kev채tjuhlista 1 6.5.1 4 Kuvat: Janina Hietala, Jarmo Kallio

Tyyppiarvo

II / 14

Moodi palkitsi vuoden aikana ahkerasti mukana olleita j채seni채.

26


Moodissa

Tyyppiarvo

II / 14

Kattosauna Sivistyksen terassilla.

27


Tyyppiarvo 2 / 14