Page 1

Moodin virallinen äänenkannattaja- Tilastotieteen opiskleijoiden lehti - II/2015

Tuutorihaastattelu s. 20

Suuri voitto! s. 8

Haluatko Globbariksi? s. 10

Moodin Pokerimestaruus s. 6

Saatat törmätä heihin laitoksella s. 14


Tyyppiarvo 2/2015

Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut. Antton

KONSULTTI/YRITTÄJÄ VTM, M.A.

SINÄ OLET VAIKUTTAJA. Mutta millainen? Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.

2

Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin. Anu

OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM


Tyyppiarvo 2/2015

Tyyp iarvo Tyypp numero - 31. vuosikerta II/15 - 99. numer Julk isija Julka Moodi Moo ry blogs.helsinki.fi/moodi.ry blogs.helsink Päätoi Päätoimittaja Jarmo Jarmo Kallio jarmo.kallio@helsinki.fi jarmo.kallio Ulkoasun ssuunnittelu Aune Sanz Taitto Taittojaja grafiikka Aune Sanz Kirjottajat Kirjoi Antti AnttiVVäisänen Jarmo Jarmo Kallio Pauliin Karell Pauliina Susanna Dakash Tommi Tommi Mäklin TopiasTolonen Topias Vamos VamosTer Ter mostáticos Kansi uva & Kansik Tyyppi vo-logo Tyyppiar HeikkiRi Rtaluoma Heikki Paino Pai Stadin StadinAm Ammattiopisto Verkossa Verk issuu.com/tyyppiarvo issuu.com/ facebook.co/tyyppiarvo facebook.com Otayh y teyttä Ota tyyppiarvogmail.com tyyppiarvo@ HYY:n järjestölehtitukea Tyyppiarvo saa HYY

3


Tyyppiarvo 2/2015

Pääkirjoitus

Moiks! Kirjoitan tätä tekstiä 28.5 aivan kesän kynnyksellä, ulkona alkaa olla jo varsin mukavaa ja lämmintä. Varmempi kevään merkki ovat kuitenkin melko varmasti pääsykokeet. Joukoittain ihmisiä pänttäämässä kirjallisuutta ja asettamalla itsensä, ainakin jossain määrin, suureen arvontaan; voittajat saavat opiskelupaikan. Arvontaan ainakin sellaisilla oletuksilla, että lukio on vaatinut jos jonkinlaisten aineiden opiskelua, eikä ehkä ole mahiksia osata koko pääsykoemateriaalia täydellisesti. Tällöin olisi jossain määrin sattumasta kiinni tuleeko kokeeseen itsen osaamia tehtäviä. Myös jos samasta opiskelupaikasta kilpailee vain harva, voisi ilmeisesti päätellä, että muiden osaamistasot vaihtelevat vuosittain; ei tarvitse olla paras, riittää kun on parempi kuin pari muuta. Nyt teen sitten huiman hyppäyksen pääsykoeasioista ja oletan, että tätä lehteä lukevana olet joko vanhempi tilastotieteen opiskelija/tieteilijä tai olet juuri aloittamassa meillä. Onnittelut opiskelupaikasta! On myös jonkinlainen tsäänssi, että olet vaikkapa sivuaineopiskelija. Uutena opiskelijana olet kuitenkin niitä henkilöitä, joille tämä lehti on tarkoitettu, teimme tästä nimittäin eräänlaisen fuksinumeron; sivuilta löytyy tuutoreiden ja henkilökunnan haastatteluja. Lisäksi matemaatikko Topias Tolonen kertoo omista kokemuksistaan sivuaineopiskelijana, kuinka tilastotiede repäisi hänet mukaansa. Lehdestä löytyy myös perinteinen opintopalsta, jossa Tommi Mäklin kertoo ”iso pyörä”-projektista. Opinto- ja työelämähengessä Antti Väisänen LAL:ista kertoo työelämään siirtymisestä. Jo perinteisesti lehdestä löytyy myös Susanna Dakashin ympäristöpalsta, nyt aiheena Globbarit. Keväällä tapahtui kaksi jännittävää juttua, jotka mainitaan tässä lehdessä: Moodin pokerimestaruuden voitti moodilainen Tommi Mäklin, ja Valtsikan sählyturnauksessa Moodin joukkue vei voiton kotiin. Tyyppiarvo haastatteli voittajia. Jostain lehden sisuksista löytyy myös ilmeisesti brasilialaisen Vamoksen teksti. Tyyppiarvon toimitus toivottaa kaikille hyvää kesää! Muistakaa tehdä kaikkea kivaa! Ainakin toimituksen johtoportaan kerrostaloasunnon liepeillä on nähtävissä, kuinka kesäinen aurinko vetää keravalaisia teinejä ulos pelehtimään. Seuraava Tyyppiarvo ilmestyy taas syksyllä, jää nähtäväksi millainen maailma on silloin, mutta se on varmaa, että sen voi sitten lukea Tyyppiarvosta. Jarmo Kallio Tyyppiarvon päätoimittaja

4


Tyyppiarvo 2/2015

Sisältö s.3 Tekijät s.4 Pääkirjoitus s.6 Moodin Pokerimestaruus s.7 Puheenjohtajan sanoma: s.8 Suuri Voitto! s.10 Ympäristöpalsta: Haluatko Globbariksi? s.12 Kokeilin kerran tilastotiedettä s.14 Saatat törmätä heihin laitoksella s.18 Opintopalsta: s.19 Vamos Termostáticos s.20 Tuutorihaastattelu s.22 Opinnot ensin, työelämä sitten - vai kuinka?

5


Tyyppiarvo 2/2015

Tommi Mäklinistä toiseen kertaan Moodin Pokerimestari (Master Of Poker)! Moodin Pokerimestaruus ratkesi 11.4. perinteikkäästi Uuden Ylioppilastalon Marxissa pyöreän pöydän ääressä, Tyyppiarvo haastatteli uusinutta pokerimestaria näin kesän kynnyksellä. JK: Miltä nyt tuntuu, näin jälkikäteen kun suuren voiton riemusta on jo vähän aikaa? TM: Ruhtinaallinen palkintosumma on vihdoinkin kulutettu loppuun, ja voiton mukanaan tuomasta dekadentista elämäntavasta toipuminen päässyt alkuunsa. Fiilikset ovat kaikesta huolimatta erinomaisen positiiviset ja valmistautuminen ensi vuoden turnaukseen käynnistetty. JK: pystytkö nopeasti palaamaan tuon jännittävän illan hetkiin ja lyhyesti kuvaamaan, miten peli eteni? TM: Peli oli erinomaisen jännittävä loppuun saakka oman stackkini koon hurjasti vaihdellessa noin kolmen big blindin ja johtoaseman välillä. Synkimmilläkin hetkillä kuitenkin uskoin voittoon ja lopulta nousin lähes varmasta tappioasemasta uusimaan mestaruuden. JK: Voiton avaimet, oliko mestarilla jokin strategia? TM: Turnausta edeltävän tankkauksen onnistuminen ruokatarjoilujen tuhoamisen muodossa, kaljaa ja all in. Haastattelija: Jarmo Kallio

6


Tyyppiarvo 2/2015

Puheenjohtajan sanoma: Nailed it Tämä puheenjohtajapalsta syntyi varapuheenjohtajan kanssa päivän varoitusajalla eräässä baarissa nacho-lautasen äärellä. Olimme onnistuneet juuri missaamaan uusintatentin, ja tarvitsimme hetken meditaatioaikaa. Ruoan ja oluen äärellä tuli pohdittua, mitkä kaikki asiat ovatkaan menneet putkeen kuluneen kevään aikana. Teidän iloksenne kokosimme listan. 1. Päädy puheenjohtajakasi ja varapuheenjohtajaksi tietäen, että toinen on lähdössä Japaniin. 2. Unohda pyytää opintovastaavalta toimintasuunnitelmaan opintoasiakohta. 3. Tärppinä tulevalle pj:lle: tulosta vastuuvapauden myöntämispaperi vuosikokoukseen. Se helpottaa asioita. 4. HYY:n toimistolla astiasto tarkoittaa keittiövälineitä. Jotta ruoanlaitto ylipäätään olisi mahdollista synttärisitseillä, kannattaa nekin ottaa mukaan. 5. Toisella kerralla käydessäsi HYY:n toimistolla kannattaa varata se pantti mukaan. Niin, ja tietysti kannattaa olla aukioloaikana paikalla. 6. Astianpesukoneen sanoessa synttärisitseillä itsensä irti älä panikoi. 7. Käy pankissa kolme kertaa väärän informaation takia. Muista toki myös PRH-paperi ja henkkarit. Auttaa kummasti. 8. Tutustu uuteen ystävyysainejärjestön opiskelijoihin jatkoilla haistattamalla heille pitkät ja ilmoittamalla meneväsi mieluummin syömään McDonald’siin. 9. Merkkiompeluillassa kannattaa hoitaa niiden synttärisitsien lahjat pois. Onnistuneen 12 tunnin klusteritunnin jälkeen huomaat tehneesi asioita, joita et olisi ikinä kuvitellut tekeväsi. 10. Kuule matlun suunnittelukokouksessa, että Moodin kaapista valuu ruskeaa mönjää. Monta banaanikärpästä ja räjähtänyttä oluttölkkiä myöhemmin kello on jo aika paljon. 11. Huomaa olevasi Jallusitseillä sunnuntaina klo 12 nappiin menneen merkkiompeluillan tuloksena. Olet myös aivan liian selvänä muihin sitsaajiin nähden.

12. Etene Jallusitseiltä Resonanssin synttärisitseille, koska hyvä idea. 13. Muista ihmetellä vapun onnistumista. 14. Siirrä kaikki tenttisi Survo-risteilyn tieltä. 15. Suunnittele uudelleen aikataulusi ommellessasi laivan terminaalissa vuosijuhlaruusuketta. 16. Huomaa unohtaneesi valtsikan kevätkarnevaalit Ruotsin-laivalla. 17. Laivan saapuessa klo 10:10 satamaan selviydy kotiin ja sen jälkeen neljässä tunnissa iltapukukuntoon Kannun 70-vuotisjuhlille. 18. Päätä kevät onnistuneesti missaamalla lopputenttisi, koska et tarkastanut tentin alkamisajankohtaa. 19. Masennu ja mene baariin juomaan kaljaa. Alkuvuosi ei ehkä ole ollut helpoimmista päästä, mutta kaikesta on selvitty, toiseksi viimeisintä kohtaa myöten, hyvin ihanan hallituksen avulla. Hallituslaiset ovat jaksaneet reagoida nopeasti puheenjohtajan havainnoimiin ongelmiin! Näissä tunnelmissa haluaisin vielä toivottaa uudelle fuksille, joka saattaa lukea tätä kirjoitusta syksyllä, onnea!!! Tervetuloa Moodiin. Valitettavasti en itse ole maisemissa lähtiessäni syksyksi Japaniin vaihtoon, mutta loppuvuoden mahtavaa tunnelmaa ylläpitää ja jalanjäljissäni kulkee varapuheenjohtaja Emma. 5/5 tekisin uudelleen.

Sayonara, Pauliina

7


Tyyppiarvo 2/2015

Suuri 15.3.2015 saimme kuulla, että Moodin joukkue oli voittanut Kannunvalajien sählymestaruuden. Voiton Päivästä on jo hieman aikaa, mutta Tyyppiarvon johtoporras katsoi parhaksi yhyttää Voitokkaan joukkueemme kipparin Sebastian Veijolan ja kysyä fiiliksiä.

Vasemmalta oikealle Sebastian Veijola, Antero Liukkonen, Heikki Ritaluoma, Mikhael Koufos, Heikki Hyhkö, Oskari Matilainen ja Tuomas Reiterä

8


Tyyppiarvo 2/2015

Voitto!

Jarmo Kallio

JK: Miltä nyt tuntuu, näin jälkikäteen kun suuren voiton riemusta on jo vähän aikaa? SV: Tuntuu että olen viimeinkin jättänyt jonkun perinnön jälkipolville. Voiton jälkeen kaikki ovat tienneet mistä moodissa on kyse! JK: Pystytkö nopeasti palaamaan tuon jännittävän turnauksen hetkiin ja lyhyesti kuvaamaan, miten pelit eteni? SV: Helposti pystyn, pelien kulku on jäänyt verkkokalvoilleni ikuisiksi ajoiksi. Lohkopelit voitettiin kaikki pienemmällä tai suuremmalla marginaalilla. Välierässä tuli vastaan monesta syystä rakas ktto ja dramaattisten vaiheiden jälkeen noustiin 3-0 tappiosta 4-3 jatkoaikavoittoon. Finaalissa tuli stydorg vastaan ja finaalissa tuli stydorg vastaan. Peliaika oli finaalissa tuplat pidempi ja näin myös maaleja tuli enemmän. Itse asiassa niin paljon enemmän että ottelun tuomari merkkaili välillä maaleja väärälle joukkueelle... no joka tapauksessa jälleen jouduttiin jatkoajalle jossa Heikki Ritaluoma räjäytti pankin tekemällä voittomaalin ja moodin voitonjuhlat alkoivat. Finaali taisi päättyä 11-10 tjsp. JK: Voiton avaimet, oliko mestareilla jokin strategia? SV: Moodin strategiana oli ottaa vastustajista henkinen yliote tuomalla paikalle moodin lippu. Strategia toimi täydellisesti. Lippu myös nosti omissa riveissä moraalia jonnekin talvisodan tasolle.

9


Tyyppiarvo 2/2015 Moodin ympäristövastaava puhuu

Ympäristöpalsta Susanna Dakash

Haluatko Globbariksi? Maaliskuussa toteutetussa Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta eduskuntavaalien alla. Kyselytutkimuksesta selvisi, että ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi uhaksi, ja että suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Kuitenkin EU:n ja Suomen päätösten arvioitiin merkitsevän huomattavasti vähemmän kuin Yhdysvaltojen tai suurten kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Intian, toimet. Vielä vähemmän ihmisiä kiinnosti katsoa peiliin ja tehdä jotain erilaista omassa arjessaan. Vain alle kolmannes sanoi, että on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haiskahtaa vähän siltä, kuin toivoisimme jonkun jossakin (kaukana) ratkaisevan ongelman puolestamme. Toisaalta on ymmärrettävää, että globaalien haasteiden painolastin alla tuntuu oma pieni panos lievästi sanottuna turhalta. Maailmanahdistuksen syövereihin ei kannata kuitenkaan juuttua. Jos olet yksi niistä suomalaisista, jotka haluaisivat hallituksen toimivan aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja pyrkivän muutoinkin oikeudenmukaisempaan maailmaan, tarjolla on erilaisia väyliä osallistua ja yrittää vaikuttaa. Esimerkkinä vaikkapa Kepa ry:n Globbarit-toiminta.

Globbarit ”Globbaus” on tekoja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Globbareilla on kolme pääteemaa: ilmastonmuutos, talous ja kehitys. Tavoitteena on vakuuttaa päättäjät globaaliasioista ja vaikuttaa suomalaisten asenteisiin. Vaikka ongelmat ovat maailmanlaajuisia, niin muutos voi alkaa läheltä. Suomi ei elä eristyksissä muista. Esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten elämään vaikuttavat ilmastonmuutos, maailmantalous ja poliittiset päätökset, joissa kaikissa myös Suomella on osuutensa. Globbareissa voi ryhtyä maailman muuttamisen uljaaseen tehtävään oman innokkuuden mukaisesti. Pääosin toimintaa on verkossa esimerkiksi blogien ja eri kampanjoiden muodossa. Tempauksia järjestetään myös ihan elävänä ihmisten parissa: toreilla, festareilla, kouluvierailuilla, messuilla - eduskuntaa unohtamatta.

10


Tyyppiarvo 2/2015

Edustajaseuranta Ennen eduskuntavaaleja Globbarit pyrki Maailmantalouden tekijät -kampanjallaan herättämään keskustelua siitä, miten kestävää taloutta edistävällä politiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta Suomessa ja maailmalla. Kampanjan talouspoliittista vaalikonetta käytettiin hakuun noin 95 000 kertaa. Oikeudenmukaisille maailmantalouden tekijöille oli siis kysyntää. Globbarit on myös seurannut kautensa päättävää eduskuntaa ja sitä, miten eri puolueet ja kansanedustajat ovat toimineet ilmastonmuutoksen, kehityksen ja talouden suhteen. Globaalia oikeudenmukaisuutta eduskunnassa edistävistä sanoista ja teoista annettiin Globbarien toimesta pisteitä eli ”peukkuja”. Edustajaseuranta kertoi siten äänestäjille, kuka toimi aktiivisesti paremman maailman puolesta. Tuloksia voi katsastaa netissä http://www.edustajaseuranta.fi. Toivottavasti uudistuva Globbarit-toiminta jatkaa edustajaseurantaa myös seuraavat neljä vuotta. Toki Globbarit ei ole ainoa tapa osallistua eikä välttämättä kaikkia kiinnostava. Oleellisinta onkin ehkä se, ettemme vaalitulosten ihastelun tai päivittelyn jälkeen taannu suloiseen epätietoisuuden ja ”minkäs sille voin” –mielentilaan. Jos ei muuta, niin ainakin voi aloittaa omasta arjesta: siitä, miten liikkuu, syö, asuu ja kuluttaa – ja ketä äänestää.

Käy kuuntelemassa Painavaa asiaa: pe 22.5. klo 9-13

Näin vaalien jälkeen voi Globbareiden järjestämässä Painavaa asiaa 2015 –tapahtumassa käydä vilkaisemassa, miten kansalaiset ympäri Suomen haastavat vastavalittuja kansanedustajia puhumaan kehityskysymyksistä. Tänä vuonna keskitytään ilmastopolitiikkaan ja kestävään maailmantalouteen. Tapahtuma järjestetään perjantaina 22. toukokuuta klo 9-13 Helsingissä, eduskunnan lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin edustalla.

ILMASTOSANASTO Ilmastolaki

TIETOISKU (lähde: Globbarit)

Ilmastolaki on laki, jossa määritellään nykyistä läpinäkyvämpi ja yksiselitteisempi hallintomalli Suomen päästötason laskemiseksi.

Päästökauppa

Päästökaupassa ilmansaasteiden tuottajille määritellään kiintiöt, joiden sisällä saasteiden tuotannon pitäisi pysyä. Jos saasteita tuotetaan kiintiötä vähemmän, ylijäävän kiintiön voi myydä, eli tällöin voidaan käydä päästökauppaa. Liikaa saasteita tuottavat joutuvat puolestaan ostamaan päästöoikeuksia.

Kahden asteen tavoite

Ilmastotieteilijät ovat pyrkineet määrittämään rajaa, jonka yli kohotessaan maapallon keskilämpötilan nousu johtaisi suurella todennäköisyydellä peruuttamattomiin seurauksiin, kuten mannerjäiden sulamiseen. Tämä raja kulki pitkään kahdessa asteessa. Tällä hetkellä pidetään todennäköisenä, että lämpeneminen tulisi rajata vielä alemmas, 1,5 asteeseen. Valtioiden nykyiset päästövähennyssitoumukset eivät riitä pitämään lämpenemistä kahden asteen rajan alapuolella.

Globbarit: http://www.globbarit.fi/ (haettu 21.4.2015) Ilmastobarometri 2015: http://www.ym.fi/download/noname/%7B22C22786-B04F-464B-8640-87DE9349C365%7D/108389 (haettu 21.4.2015) Ympäristöministeriö: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomalaiset_haluavat_tehokkaampia_toimia%2833183%29 (haettu 21.4.2015)

11


Tyyppiarvo 2/2015

Kokeilin kerran tilastotiedettä Topias Tolonen

12

Kumpula. Eräs tavallisen oloinen tiistaiaamu, kello näyttänee hieman yli puolen päivän. Tämä nimenomainen tiistai on niitä päiviä, jolloin mikään ei suju: laskareissa ahdistaa, ruoka ei maistu ja vesipullo kulkee mukana kuin rynnäkkökivääri nohevimmalla sotilaalla. Kuljen Exactumin käytävillä tavanomaiseen tapaani kiirehtien laskariin, päällä luultaavasti kauluspaita, pillit ja tukka takana kuin 50-luvun tupakkamainoksissa. Kierreportaiden kohdalla törmään taas niihin. Tämä joukko komeita herrasmiehiä ja hymyileviä naisia ovat ulospäin harmittoman näköisiä, joidenkin havaintojen mukaan ihan normaaleita opiskelijoita. Exactumin valtaväestöstä poiketen he ovat itseään ylpeänä kantava vähemmistö, joka taistelee oikeuksistaan värikkäänä harmaan matemaatikko-käpistelijä-taustamassan seassa. Tilastotieteen vakiokäyttäjät, ajattelen. Vaihdamme pari sanaa ja matka jatkuu.

Kuulun itsekin erääseen vähemmistöön. Olen matematiikan pääaineopiskelija, ja käytän tilastotiedettä. Tilastotieteen käyttö on hyvin yleistä omien pääaineen opiskelijoiden keskuudessa. Koen kuitenkin olevani erilainen. Aivan kuten monilla muilla matematiikan opiskelijoilla, minulla tilastotieteen käyttö alkoi fuksivuonna kuten moni muukin ikävä asia elämässä: sinisilmäisenä ja propagandan uhrina. Miljoonasta eri tuutista vanhempien opiskelijoiden kuullaan houkuttelevan uusia käyttäjiä: esimerkiksi fraasit ”käyttäisit sinäkin tilastotiedettä”, ”ei yksi kurssi sinua koukuta”, ”työnantajat arvostavat aktiivikäyttäjiä” kantautuivat momen naiivin matemaatikon korville. Olin juuri käynyt kurssin Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja siten erittäin haavoittuvainen aikaisemman kaltaiselle huutelulle, aivan kuten äänestäjä on ennakkoäänestysten alkamispäivänä.

Kytkin nousi. Estot lähtivät. Sinä keväänä sain ensimmäisen annoksen tilastotiedettä. Johdatus tilastolliseen päättelyyn -nimisen annoksen jälkeen olo oli euforinen. Annos oli ollut täsmälääkettä sille vaikealle, abstraktin ja ikävän tuntuiselle pääaineelle (josta tosin opin myöhemmin pitämään) ja toimi porttina uuteen elämään kuten aamujuna tuo mahdollisuuden uuteen päivään. Porttiteoria. Mielipiteeni vieraantuivat muiden matemaatikkojen mielipiteistä. Annos oli toimiva ja ihana, sanoin. Vastaukseksi sain pitkiä katseita ja kuiskuttelua sielun menettämisestä. Taas yksi matemaatikko myi sielunsa sille. Toisaalta ymmärrän hyvin matemaatikkolaumani mielipiteet: annokset ovat oikeutetusti vaikeita niellä, erilaisia, vaativat pureskelua, rukoilua ja maailmankuvan avartamista. Toisaalta taas en ymmärrä negatiivista suhtautumista ja annan olla: lukekoot vaikka logiikkaa! Hymy huulilla sanoin jatkavani käyttöä. Ihan oikeasti.


Tyyppiarvo 2/2015

Kesän aikana ajatukset tasaantuivat: en ollut saanut päivittäistä annosta tilastoa lähes kolmeen kuukauteen. Muiden aineiden kokeilu painaa päälle kuin vappuaatto huhtikuussa. Pääni alkoi selkeytymään. Kuitenkin eräänlainen kaipuu ja keväiset muistot saivat minut jatkamaan käyttöä syksyllä. Todennäköisyyslaskenta, Tilastollinen päättely. Vuosi vaihtuu. Endorfiinimittarit polkevat kohti kaakkoa. Todellisuudentaju hälvenee. Bayes-päättely. Lineaariset mallit. Aallon harja, surffaan sitä surutta. Uusia näkökulmia tippuu kuin tuhkaa Islannissa. Maailmani laajenee. Taas tilastopilvessä. Miksi kukaan vastustaisi tilaston käyttöä? Tilastotieteen aallolta löytyi myös ystäviä: vaihtoehtoinen lauma muita käyttäjiä, joille purkaa käyttämisen ongelmia kuten ryhmäterapiassa yleensä on tapana. Jälkeenpäin ajateltuna tilaston käyttö on kaukana vaarattomuudesta: se tappaa aikaa ja hyvin uskottavasti syö arvosanoja. Tarkemmin ajateltuna se on vaarallinen huume. Taidan olla nykyään aktiivikäyttäjä?

Havahdun ruokalassa aatoksistani puhelimeni piipattua. Verestävät silmäni näkevät viestin eräältä toiselta tilaston käyttäjältä: Hei mun on nyt jonkin aikaa pitänyt kysellä... kirjoittaa Tyyppiarvoon joku juttu tilaston käytöstä... Paniikki iskee. Ei helkkari, en minä kirjoita. Varsinkaan lehtiin. En myöskään osaa sanoa ei. Pitänee polttaa puhelin ja muuttaa pois. Suunnitelma käytäntöön heti tänään. Nielaisen viimeisen haarukallisen ohrariisikamaa ja vesilasi käy ahneasti huulilla. Tarjotin paikalleen ja vielä viimeisen luennon kautta kotiin. Kolmoskerroksessa törmään kyseiseen käyttäjään ja, jopas sattui, hän kysyy samasta asiasta kasvotusten: Hei moi, laitoin sulle just viestin! Mun piti kysyä siinä... ...niin että sopisko sulle? Pahus. Liian myöhäistä. Sisäinen kontrollini huutaa punaista ja havahdun kuullessani hennon O.K. Millon deadline? -vastauksen karkaavan huuliltani. Pitänee tyytyä kohtaloon. Hymyilen, moikkaan ja poistuessani mietin omaa suhtautumistani asiaan: kyllä tästäkin oppii pitämään.

13


Tyyppiarvo 2/2015

Saatat törmätä heihin laitoksella Tyyppiarvo haastatteli joitakin yliopistomme tilastotieteilijöitä ja matemaatikoita. He kertoivat vähän itsestään ja terveiset uusille opiskelijoille.

1. Kuka olet, ja mitä teet laitoksella? 2. Jokin mielenkiintoinen tieteellinen juttu/teoria/tapaus, yms 3. Nopeat terveiset fukseille 4. Tilastotiedevitsi

14


Tyyppiarvo 2/2015

4.

1. Jukka Corander, tilastotieteen professori. Opetan laitoksella Bayes-päättelyä ja tilastollista koneoppimista. Johdan tutkimusryhmää, joka on osa HIIT-tutkimuslaitosta (www.hiit.fi). HIITissä luodaan tulevaisuuden informaatioteknologiaa ja sovelletaan sitä monenlaisiin asioihin.

2. Teen paljon työtä bakteerien ja virusten evoluution salaisuuksien selvittämiseksi laskennallisten menetelmien avulla. Saimme uuden populaatiotason evoluutiomekanismin löytämisestä vuoden 2014 Cozzarelli-palkinnon USA:n tiedeakatemian PNAS-lehdeltä. Laitoksen kotisivulla on linkki Suomen Akatemian tiedotteeseen.

3. Kun menet oikeisiin töihin joudut hyvin todennäköisesti käyttämään tilastotiedettä ja algoritmeja, eli opiskele näitä!

15


Tyyppiarvo 2/2015

1. Olemme Lotta Oinonen ja Johanna Rämö. Opetamme kursseja Johdatus ylipistomatematiikkaan ja Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, joilla matematiikan opiskelu ensimmäisenä syksynä alkaa.

2. Keskuskadulla voit nähdä kummallisen matemaattisen katukiveyksen, joka on rakennettu niin kutsutuista Penrosen laatoista. Se on jaksoton: jos kävelet katua suoraan, kuvio ei koskaan ala toistamaan itseään. Kuitenkin kiveys on rakennettu vain kahdesta erilaisesta laatasta!

3. Tervetuloa matematiikan kursseille! Matematiikkaa oppii vain tekemällä itse, joten satsaa tehtävien tekemiseen alusta asti. Tässä apuna ovat ystävälliset ja taitavat ohjaajat, jotka ovat vanhempia opiskelijoita.

4. ” Syntymäpäivien juhliminen on terveellistä. Tilastojen mukaan ne, jotka juhlivat eniten syntymäpäiviä, elävät muita vanhemmiksi.”

16


Tyyppiarvo 2/2015

1. Pekka Nieminen, hoidan yliopistonlehtorin tehtävää. Olen opettanut kaikenlaisia matematiikan ja tilastotieteen kursseja, viimeaikoina lähinnä tilastollista päättelyä.

3. Tärkeimmät asiat opitaan fuksivuonna. Matematiikan kurssit on syytä opiskella hyvin: se auttaa myöhemmissä opinnoissa paljon.

2. Matematiikassa kiehtova ja kehittyvä ala ovat stokastiikan (todennäköisyyslaskennan) yhteydet muuhun matematiikkaan, esim. analyysiin. Tilastotieteen puolella minua on aina kiinnostanut tilastollisen päättelyn asymptoottinen teoria ja normaalijakauman keskeinen rooli.

4. Tämä tuli vastaan hiljattain: Bayesläinen ja frekventisti tuomittiin kuolemaan ja saivat esittää viimeiset toiveensa. Bayesläinensanoi: ”Haluan antaa vielä kunnon oppitunninkollegalleni.” Frekventisti totesi: ”Toivon, että sitä toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen.”

17


Tyyppiarvo 2/2015

Opintopalsta

Mikä iso pyörä? Tommi Mäklin

Helsingin yliopiston koulutuspoliittisissa piireissä on kuluvan vuoden aikana puhuttu lähinnä helmikuussa opintoasiainneuvostosta alkunsa saaneesta projekista, joka kulkee nimellä iso pyörä. Hankkeen perimmäinen tarkoitus on edistää vuonna 1999 alkaneen Bolognan prosessin toteutumista yliopiston tutkinnoissa ja erityisesti pilkkoa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot toisistaan selvästi erillisiksi kokonaisuuksiksi. Muutoksen taustalla on tavoite kehittää tarjottavan opetuksen rakenteita ja lisätä tutkintojen kansainvälistä kilpailukykyä, mutta myös yhteiskunnallinen paine opintoaikojen lyhentämiseen sekä yliopistojen toiminnan tehostamiseen muun muassa vähentämällä päällekkäistä tutkintotarjontaa maamme korkeakouluissa.

Ison pyörän mukanaan tuomista uudistuksista ensimmäiset otettin käyttöön jo tämän kevään yhteishaussa: hakijoille tarjottiin aiemmasta poiketen vain yhtä korkeakoulupaikkaa. Myös valintakokeen poistuminen ylioppilastutkinnon suorittaneilta matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa sekä eri oppiaineiden pääsykokeiden yhdistäminen valtiotieteellisessä liittyvät olennaisesti isoon pyörään ja ovat johdattelua hankkeen seuraavaan vaiheeseen, joka tähtää nykyisten kandidaatintutkintojen yhdistämiseen ja laaja-alaistamiseen kummankin tiedekunnan sisällä. Näin aikaan saataisiin hakukohteiden väheneminen tiedekuntien sisällä ja toisaalta pyrittäisiin lisäämään oppiaineiden välistä vuorovaikutusta.

Kandidaatintutkintojen muuttamisen tavoitteiden toteuttaminen on toistaiseksi jätetty tiedekuntien vastuulla, ja asiaa selvittämään on molemmissa tiedekunnissa perustettu lähinnä henkilökunnasta koostuvat työryhmät. Kirjoitushetkellä tutkintouudistusten laajuus ja yksityiskohdat ovat vielä melko lailla avoinna, mutta muutokseen suhtaudutaan varovaisen myönteisesti ja sitä pyritään toteuttamaan harkiten edeten. Valtiotieteellisen tiedekunnan suunnitelmat eivät vielä ole allekirjoittaneen tiedossa, mutta matemaattis-luonnontieteellisessä on alustavasti pohdittu uuden, ensimmäisenä vuonna kaikkia tiedekunnan keskeisiä aineita sisältävän ja myöhemmin erikoistumiseen johtavan, tutkinnon tarjoamista nykyisten hakukohteiden rinnalla.

Maisteriohjelmiin iso pyörä ei ainakaan tänä vuonna tule vielä vaikuttamaan, mutta hankkeeseen sisältyy myös ylemmän korkeakoulututkinnon uudistaminen ja yliopiston sisäisen liikkuvuuden lisääminen tutkintojen välissä, joka tarkoittaa alanvaihdon helpottamista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille opiskelijoille. Varsinaisista muutoksista keskustelu käynnistynee ensi vuoden puolella, kun kandidaatintutkinnon tulevaisuus ja tarkoitus tarkentuu. Eräs esillä ollut polku on alemman tutkinnon työelämärelevanssin lisääminen, jolloin osa kandidaatiksi valmistuneista voisi työllistyä ja maisterin opinnot jäisivät teoreettisempaa tai syventävää osaamista sitä vaativilla aloilla tarjoavaksi vaihtoehdoksi keskieurooppalaiseen tapaan.

Moodiin uudistuksessa suurimmin kohdistuva vaikutus on jo edellisessä numerossa esillä olleella kandidaatintutkinnon tarjoamisen mahdollisella lopettamisella valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2017, joka yhdessä matemaattis-luonnontieteellisen tänä keväänä toteuttamien pääsykoeuudistusten kanssa poistaisi mahdollisuuden hakea opiskelemaan tilastotiedettä ilman hyvin arvosanoin suoritettua ylioppilastutkintoa. Nykyisistä pidemmällä olevista opiskelijoista merkittävä osa on tullut tilastolle valintakokeen kautta, ja olisi sääli, jos tämä mahdollisuus tulevaisuudessa poistuu. Järjestön toiminta tulee joka tapauksessa jatkumaan kahdessa tiedekunnassa, sillä maisteriopetusta tullaan edelleen antamaan valtiotieteellisessä.

Ensi syksynä järjestetään hallinnon opiskelijaedustaja eli halloped-vaalit, joissa valitaan opiskelijaedustajia eri aineista yliopiston toimielimiin. Paikka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa myös edellämainittujen uudistusten todelliseen sisältöön. Toivottavasti tilastotieteestä saadaan koulutuspolitiikasta kiinnostuneita aktiiveja ehdolle etujamme ajamaan!

18


Tyyppiarvo 2/2015

Vamos Termostáticos Raikkaan viileä kesäinen ilma tervehtii meitä kävellessämme ulos tamperelaisesta yökerhosta. Hengitän syvään, suljen silmäni tunteakseni paremmin nousevan auringon säteiden väreilyn ihollani. Läheisestä puistosta kantautuu vaimeaa lintujen laulua. Jorgen kadottua kulman taakse ohikävelevä hipsteri kehuu tavallista pyörääni ja pyytää saman tien kyytiä kotiin. Matkaa on vain muutama kortteli, joten päätämme kävellä. N-Oon sitten vähän hullu VT(Ihan sama. Oon saamassa.)- Eiks me kaikki? N- Eikun mä oon oikeesti hullu. VT(Oon edelleenkin saamassa.)- Okei, viittisitkö vähän avata tota? Nainen puhuu vältellen jonkinlaisesta terapiasta. VT(Ei kiinnosta. Oon saamassa.)- Ymmärrän. N-Mitä sä opiskelet? VT-Valtiotieteitä. N-Mä vihaan niitä valtsikalaisia. Vitun hyödyttömiä namedroppaavia posettajia. VT(Vieläkin varma, että oon saamassa.)- En mä kyl oo ees hirveesti eri mieltä. N-Drop me some names! VT(MVNT, mutta leikitään nyt sitten.)- Foucault on ihan jees. N- Tuntuuko susta siltä, et yhteiskunta sortaa sua? VT-Mun kanssa ei kannata ehkä alkaa tälläseen keskusteluun. Voisitko vähän avaa tota? N- Tuntuuko susta siltä, et yhteiskunta syrjii sua sukupuoles takia? VT- Mä oon nuori keskiluokkanen mies, joten ei nyt hirveen syrjityltä tunnu. N(Aloittaa tilittämisen hieman häiritsevä kiilto silmissään.)- Sä pelkäät olla uhri! Et sä ymmärrä et yhteiskunta syrjii sua, koska oot mies! Jotkut ei vaan miten-

kään tajuu, et ne on uhreja! On tosi vaikeeta olla uhri! VT(Toivottavasti tää kilari ei kurista mua kesken panemisen.)- Mä oon kyl eri mieltä. Ei tunnu hirveen sorretulta, enkä oo mikään uhri. Nainen pysähtyy oletettavasti kämppänsä eteen. Tarraan kylmästi perseestä kiinni ja suutelen tyttöä, joka vaikuttaa tyytyväiseltä. Hetken päästä se kuitenkin lopettaa yhtäkkiä. N- Et voi tulla sisään. Mä asun mun poikaystävän kanssa. En usko, joten otan naisen uudelleen haltuun, suutelen ja hyväilen vähän intensiivisemmin. Sessio, jonka aikana se jostain syystä ajattelee ääneen: ”Ei,ei, en saa nauttia tästä” loppuu kuitenkin parin minuutin päästä. N- Et sä voi tulla sisällä. Mun poikaystävä odottaa mua kotona. Katson naista epäuskoisen välinpitämättömästi. N- Kun mä pyysin kyytiä kotiin, niin emmä tarkottanu… Haluutsä tulla syömään mun kanssa yliopistolle ens viikolla? VT- En mä ees opiskele siellä. N(Katsoo mua anelevasti)- Mut mä haluun syödä sun kanssa! VT(Kuka vittu ees pyytää ketään syömään yliopistolle)En oo tulossa.

Alan pyöräilemään laiskasti kotiin leikitellen ajatuksella feministisestä käytännön pilasta, jolla osoitetaan miesten olevan halujensa uhreja. Auringon haihduttaman kasteen raikastama ilmavirta hyväilee laskuhumalaisia kasvojani. Puiston linnut jatkavat iloista lauluaan.

Akkametso

19


Tyyppiarvo 2/2015

Tuutorihaastattelu

1. Lyhyt esittely 2. Terveiset ja vinkkejä fukseille 3. Miksi hait opiskelemaan tilastotieteitä? 4. Erikoistaito Nea Rantanen 1. Olen toisen vuoden tilastotieteen opiskelija eli aloitin opinnot vuonna 2013. Lukion jälkeen pidin välivuoden miettien tulevaisuuden suunnitelmiani ja työskennellen sijaisena päiväkodeissa ja kouluissa. Opintojen ohella toimin Moodin hallituksessa taloudenhoitajana, toisena tapahtumavastaava ja tuutorivastaavana. Vapaahetkinäni viihdyn salilla , kotisohvalla pelaamassa ja Moodin tapahtumissa. 2. Hei kaikki fuksit ja tervetuloa tilastotieteen pariin! Olette valinneet hyvän alan, sillä tilastotieteellä suuntautumisvaihtoehtoja on todella paljon. Lähtekää opiskelemaan avoimin mielin, uskaltakaa valita sivuaineeksi juuri se itseä kiinnostava aine, älkääkä jännittäkö liikaa yksittäisistä kursseista, niin kaikki sujuu varmasti loistavasti. Muistakaa myös, että tuutorit ja minä autamme teitä kaikessa 3. Alunperin hain opiskelemaan psykologiaa, mutta en ensimmäisellä hakukerralla päässyt sisään, koska en ymmärtänyt tilastotieteitä ollenkaan. Seuraavana keväänä kävin Avoimessa yliopistossa tilastotieteen johdantokurssin, jotta sisäänpääsy ei enää jäisi kiinni tilastotieteestä. Kurssi osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja vaihdoin psykan tilastotieteeseen, enkä ole katunut! 4. Tämä osoittautui vaikeaksi... Olen todella hyvä olemaan ajoissa! Usein lähden liikkeelle hieman etuajassa, jotta olen varmasti ajoissa paikalla. Yleensä olenkin vähintään kymmenen minuutia etuajassa kaikkalla. Ehkä hauskempi erityistaito on se, että olen hyvä opettamaan miten kuperkeikkoja tehdään!

Aune Sanz 1. Olen Aune ja tulin Helsinkiin opiskelemaan tilastotiedettä viime syksynä. Sitä ennen valmistuin Kaustisen musiikkilukiosta keväällä 2014. Jos en opiskele, niin todennäköisesti piirrän, syön tai kuuntelen musiikkia tai jollakin tavalla edistän mahdollisuuksiani piirtää, syödä tai kuunnella musiikkia. 2. Tervetuloa ja moi! Mä sanoisin, että ei hätää, jos olo on vähän sellainen, että on hukassa, eikä tiedä onko oikeassa paikassa - eikä hätää, jos olo on sellainen, että ei oo hukassa. Oli tilanne mikä tahansa: ei hätää, vaan eteenpäin - se on lähin suunta! 3. Tilastotiede vaikutti mielenkiintoiselta aineelta, ja varsinkin se, että sitä voi hyödyntää monen asian parissa, houkutti. Matematiikka on aina ollut ihan kivaa ja yhteiskuntatieteet kiinnostaneet myös. 4. Osaan luetella kaikkien tähdistöjen nimet ulkoa! En tosin osaa tunnistaa tähdistöjä, enkä luetella niiden nimiä missään muussa kuin aakkosjärjestyksessä...

20


Tyyppiarvo 2/2015

Daniel Kari

1. Moi! Olen Daniel, puolennentoistavuoden opiskelija ja kotoisin Helsingistä. Tulin tilastolle koska tänne pääsi niin helposti ja ainekin kiinnosti vähän. Vapaa-ajallani tykkään pelata pleikkaria, katsoa futista ja laittaa ruokaa. 2. Opiskelkaa ahkerasti, mutta älkää unohtako myöskään hauskanpitoa! Jos syksyn kurssit tuntuvat raskailta ja liian teoreettisilta, niin ei hätää, keväällä alkava oikea tilastotiede on paljon kivempaa! Näin siis minulle on kerrottu. 3. Vastasin tähän jo tavallaan ykköskohassa. 4. Osaa hajota metsään.

Katja Laine 1. Olen Katja 24-vuotias Helsinkiläinen ja aloitin tilastotieteen opiskelun syksyllä 2014. 2. Kannattaa lähteä kaikenlaisiin tapahtumiin avoimin mielin ja tutustua muihin opiskelijoihin. On sitten mukavaa laskea ja opiskella tutussa porukassa. Tilastotiedettä opiskelee joukko hyviä tyyppejä! 3. Tykkään matikasta ja tilastotiede vaikutti kiinnostavalta ja hyödylliseltä. En osannut päättää mitä lähtisin opiskelemaan ja päätin kokeilla tilastotiedettä. 4. Osaan röyhtäistä kovaa.

Veera Nenonen 1. Moikka! Mä aloitin tuskailut tilastotieteen parissa syksyllä 2014. Siitä lähtien oon ollut kaikenlaisessa aktiviteetissa mukana, kuten Moodin sihteerinä. En ole kovinkaan hyvä esittelemään itseäni, sillä mulla tulee sanotuksi kaikkea turhaa informaatiota (ks. edellisen Tyyppiarvon hallituksen haastattelu...). Mutta juu oon tällanen super-mega-awesome tyyppi, joka haluaa mielellään tutustua uusiin ihmisiin. Tykkään kaneista ja marsuista. 2. Jäätävän upeaa, että oot valinnut juuri tilastotieteen! Eikä tartte olla yhtään huolissaan, vaikka kurssit tai ihan mikä tahansa muu tuntuu vaikealta. Me tuutorit ollaan just sua varten olemassa. Meitä saa kiusata kaikilla ihan typerilläkin kysymyksillä! Voin vaikka tarvittaessa toimia wing(wo)manina, jos bileistä löytyy joku kiva tsirbula/ jamppa. :D 3. Mä menin suoraan lukiosta opiskelemaan kauppikseen, mut huomasin jo heti ensimmäisen vuoden aikana, ettei se oikein ollutkaan mun juttu. Siellä mä jotenkin löysin tilastotieteen, varmaankin tilaston peruskurssin kautta, ja päätin aika spontaanisti hakea opiskelemaan tilastotiedettä. Täällä mä nyt sitten olen, enkä ole kyllä yhtään katunut koulun vaihtoa. Mä osaan kertoo paljon arvoituksia ja aivopähkinöitä. Täs on yks (aika hölmö tosin): Korissa on viisi omenaa ja ne pitäisi jakaa viidelle henkilölle niin, että koriin jää yksi omena. Omenoita ei saa pilkkoa paloiksi. :D

21


Tyyppiarvo 2/2015

Opinnot ensin, työelämä sitten

– vai kuinka?

Lause, minkä kuulee hyvin usein opiskelijoiden suusta: ”Opiskelen ensin loppuun ja mietin niitä työelämäasioita sitten”. Sitten valmistumisen kynnyksellä samat opiskelijat toteavat, että näistä asioista olisi pitänyt kuulla aiemmin. Väite, että opinnot ja työelämä ovat toisistaan erilliset asiat, on väärä. Oman alan työpaikkailmoituksia katsellessa on helppo havaita, että lähes jokaisen vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, eli maisterin tutkinto. Se on minimi, joka jokaisella hakijalla tulee olla. Tutkinnon tuomia taitoja ja osaamista täydennetään vuorovaikutustaidoilla, omalla motivaatiolla, opintojen ohessa hankituilla taidoilla ja muulla tietämyksellä, joiden perusteella lopullinen valinta tehdään. Jos opiskelija vain suorittaa tutkintonsa ajattelematta työelämärelevanssia sen enempää, työmarkkinoilla kohtaa karu yllätys: jokaista avointa paikkaa on hakemassa kymmeniä muita, vastaavan tutkinnon suorittaneita vastavalmistuneita. Ilman perehtymistä työelämässä vaadittaviin taitoihin tai työnhakuun jo opiskeluaikana, ensimmäisen työpaikan saanti viivästyy ja hankaloituu turhaan.

LAL:n vuosittain tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan vastavalmistuneista aina suurin osuus (38 %) on saanut ensimmäisen työpaikkansa hankkimalla jalansijan työpaikkaan jo opintojen aikana. Opiskeluaikana on käytetty hieman aikaa oman uran ja omien mielenkiinnon kohteiden pohtimiseen, lähetetty työpaikkahakemuksia itseään kiinnostaviin yrityksiin, tehty sinne opinnäytetyö, ja osoitettu että on hyvä työntekijä. Valmistumisen jälkeen samassa työpaikassa on jatkettu ja saatu arvokasta, myöhempää työnhakua auttavaa työkokemusta. Opintojen aikainen työnteko saattaa hidastaa opintoja, mutta se edistää valmistumisen jälkeistä työllistymistä ja päämäärätietoisuutta merkittävästi. Toisaalta korostan ehkä liikaa pelkän työnteon merkitystä: Tärkeää on myös käyttää aikaa opintojen ohella oman osaamisen tunnistamiseen ja siihen, millaisen työn haluaa valmistuttuaan. Onko se tutkijan ura, ura teollisuudessa, vaiko ura asiantuntijana? Tietoa mahdollisuuksistasi kannattaa kerätä ajoissa.

Antti Väisänen, opiskelija-asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

22


Tyyppiarvo 2/2015

23


MUKAAN TEKEMÄÄN TYYPPIARVOA! Jos olet tilastotieteen opiskelija tai muuten tilastomielinen (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan), ota äkee yhteyttä päätoimittajaan (jarmo.kallio@helsinki.fi), ellei päätoimittaja sitten ole jo ottanu yhteyttä sinuun, joka on todennäköistä! Muttas hei, juttujen kirjoittaminen on hauskaa, aluksi saattaa tietty ilmetä epäröintiä, mutta vakuutan, että kivaa se on! Jos haluat kirjoittaa vain yhteen lehteen kuinka pienen jutun tahansa niin aina järjestyy :)

Suomen Tilastoseuraan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana, etenkin jos alkaa tuntua siltä, että tavoittelee tilastotieteilijän uraa.

Hyvässä seurassa on mukava verkostoitua! Vuosittain yksi hallituksen jäsenistä valitaan tilastotieteen opiskelijoiden keskuudesta.

Tarkempia TieToja kotisivuiltamme www.tilastoseura.fi ja hallituksen jäseniltä.

Tyyppiarvo215