Page 1

TYYPPIARVO Tyyppiarvo 4/97

1

1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678 1234567890123456789012345678901212345678

Joulu-Extr a Joulu-Extra 24-sivua

Hyv채채 Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Moodin virallinen 채채nenkannattaja

4/97


2

Tyyppiarvo 4/97

Pääkirjoitus Vuosi lähenee loppuaan ja pikkujoulutkin on jo vat ja ajaisivat yhteisiä etujaan toisiaan tukien. vietetty. Ehkä itse kunkin olisi aika miettiä mitä Joka ainoan pitäisi avata suunsa tarvittaessa ja kulunut vuosi on antanut ja mitä se on vienyt. kertoa mikä ei toimi. On sääli opiskella, jos aina Vaikka vuosi tuntuu nyt lyhyeltä ja mitättömältä joutuu tyytymään ylhäältä annettuun huonosti ajalta, on hauska uppoutua hetkiseksi sumuisten toteutettuun pakkomuottiin. Opettajat ovat ja epämääräisten ajatusten tarjoamien oppilaita varten ja jos he ajattelevat muuta, on johtolankojen varovaiseen seuraamiseen. Vaikka uravalinta mennyt pahasti pieleen. Hyvän saattaa olla irvokkaan itsekeskeistä ajatella opettajan pitäisi välittää asiantuntemustaan olevansa viisaampi kuin ennen, ei kukaan voi oppilailleen mahdollisimman tehokkaasti ainakaan väittää olevansa kokemattomampi. molempien ehdoilla. Opiskelijoiden tulisi Kokemukset kasvattavat. Ne pureutuvat viestittää ideoita omista toivomuksistaan ja häikäilemättömästi suojaamattomaan suunnitella opetusta opettajien kanssa siten, että viattomuuteen ja muuttavat sen innostuneet opettajat opettaisivat hienorakenteisen, koskemattoman innostuneille oppilaille. Samalla ikävän välittömyyden karkeaksi irvikuvakseen. tulosvastuullisuuden vaatima Irvikuvat kuitenkin elävät ja opiskelijoiden valmistumispunertavan turhautuneisuuden motivaation kasvattaminenkin johdattelemina ne syöksyvät 2 Pääkirjoitus sujuisi luonnostaan, eikä kauniisti kirkastuvaan vapauteen. 3 Puhiksen palsta järjettömiä tutkinnon vaatimusVaikka vapaus on todellista, on se 4 Lauri Tarkkonen tason laskuja tarvitsisi edes kahlehdittua ja keskeneräistä. 8 Lukiomatikkaa ajatella. Onneksi. Mutta eihän yksinkertainen Timo Alanko idea voi toimia. Opiskelijat Tämä lehti, Tyyppiarvo, on 9 Grögerin gradu alistuvat kiltisti kohtaloonsa edelleen olemassa. Mennyt 10 Alangon väikkäri eivätkä edes uskalla kokeilla vuosi on kasvattanut myös 11 Tyyppiarvoa ja osoittanut sen 12 MEGA-Integraatio mitään erilaista. Opettajat kestävyyden muuttuvissa, 14 Aino kirjoittaa opettavat vasemmalla kiireisissäkin olosuhteissa. 15 12 vuotta sitten kädellä laiminlyöden Onko kaiken takana perusvelvollisuutensa tai Enkeli Taivaan turhautuvat saamattomien muutama yksittäinen 16 Laitoksella tapahtuu o p i s k e l i j o i d e n aktiivi, vai onko se merkki 17 Tilastopäivät nollaosallistumisesta. opiskelijoiden uudesta 18 noususta, yhdenty- 20 Dilbertin Periaate Mutta mikäs siinä, misestä? 22 Musta Pukki niinhän se on aina Jos opiskelijat olisi- 24 MoPPI ennenkin ollut. vat järkeviä, he liittoutuisiReijo Sund TYYPPIARVO 4/97 - Moodin virallinen äänenkannattaja 13. vuosikerta - 35. numero Päätoimittaja: Reijo Sund Toimittajat: Heikki Hyhkö Jukka Jokinen Harri Lehtinen Perttu Muurimäki Aki Niemi + joukko satunnaisia avustajia - Kansikuva: Mervi Lindman Taittaja: Heikki Hyhkö - Painopaikka: Limes - Painos: 150 kpl Motto: Tehtävämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle


Tyyppiarvo 4/97

3

Puheenjohtajan palsta Rakkaat kollegat. Jätän Teille nyt viralliset jäähyväiset. Neljä vuotta Moodi ry:n hallituksessa, kaksi siitä puheenjohtajana, saa riittää minulle. On aika verenvaihdon ja ensi vuonna voitte sitten harjoittaa itsekritiikkiä. Aion vetäytyä taustalle, aivan kuin eläkkeellä olevat presidentit, ja jatkaa kiusantekoa kulisseista käsin, täysin vailla vastuuta ja muita pidäkkeitä. Haluan vielä kiittää kaikkia minua sietäneitä ja toivon että en ole jättänyt kenenkään sieluun parantumattomia arpia. Kiitos. Tämän lisäksi haluan pohtia elämää yleensä ja ihmiselämää erityisesti. Olen vasta herännyt huomaamaan, miten kiinnostava elementti aika ja ajan vaikutukset ihmiseen loppujen lopuksi ovat. Kuinka ajan kuluessa ihminen joutuu erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Tapaa erilaisia ihmisiä ja koiria ja kissoja ja muita eläimiä ja kaikki ne vaikuttavat häneen ja muovaavat häntä (siis

kyseistä ihmistä). Erilaiset vaikutteet voivat vaikuttaa välittömästi tai painua pinnan alle muhimaan. Sitten jokin uusi ärsyke ikäänkuin laukaisee muutoksen, tai toimii ainakin katalysaattorina. Ihminen siis oppii ja omaksuu. Kun yhtäkkiä ymmärtää että ei ole sama ihminen kuin ennen, vaikka sotu onkin sama edelleen, tajuaa myös että aika vaikuttaa sinuun. Hetken sitä ehtii iloita siitä että voi vielä muuttua hyväksi, kunnes tajuaa että aika loppuu - toisessa päässä vaanii kuolema. Ehdinkö valmiiksi koskaan? - nousee mieleen. Olenko koskaan edes likimain sellainen kuin haluaisin olla? Näistä johtuu miettimään, mikä tässä nykyisessä minussa on sellaista, mitä en voi hyväksyä. Miksi en voisi hyväksyä itseäni sellaisena kuin olen, miksi minun tulisi muuttua? Ilmeisesti tila loppuu joten kaikki joutuvat nyt miettimäänä näitä kysymyksiä itse kotonaan.

Hyvää joulua ja uutta vuotta. -perttu-


4

Tyyppiarvo 4/97 Henkilökunta esittelyssä Yliassistentti

Lauri Tarkkonen Missä kävit koulusi ja miksi halusit silloin tulla? Helsingissä. Kouluaikana arvelin ryhtyväni journalistiksi. Kun tulit yliopistolle opiskelemaan, tiesitkö heti mitä halusit lukea? Luulin tietäväni. Sain hyvän alun journalistin uralleni, kun olin aikanaan RUK:n kurssijulkaisun päätoimittaja, joka oli siihen aikaan riittävä meriitti pyrittäessä johonkin lehteen vakinaisesti töihin. Aloitin opintoni yhteiskuntatieteellistä yleissivistystä täydentääkseni, ensimmäinen varsinainen arvosana, jonka suoritin oli itsellenikin yllätykseksi tilastotieteen approbatur, jonka suoritin pois alta, jotta voisin hankkia sitten laajempaa sivistystä. Kuitenkin vähitellen huomasin, että ilman menetelmiä muut aineet olivat kovin onttoja ja työkalujen haltija (ja käytön osaaja) oli vapaa käyttämään niitä mihin tahansa haluamaansa. Kauanko opiskelit ja koska aloitit opettamisen? Opintoni olivat tavallaan kaksijakoiset, kun kirjoittauduin tiedekuntaan syksyllä -63, olin juuri päässyt armeijasta ja aloittanut opintorahojen keräämisen journalistina. Ensimmäisen kolmen vuoden ajan suorittelin peruskursseja ja prot (silloin niitä piti suorittaa kaksi) ja kirjoitin ja valokuvasin, kunnes arvioin säästöjeni riittävän ainakin kolmen vuoden täysipäiväiseen opiskeluun. Sen jälkeen opiskelin kolmisen vuotta ja -69 piti sitten ottaa paperit ulos, kun tarjotussa assistentuurissa VTK sai kaksi palkkaluokkaa parempaa palkkaa kuin valt.yo.. Niihin aikoihin keskimääräinen valmistumisaika oli kuusi ja puoli vuotta, taisin mennä vähän alle. Missä ja mitä opetat tänä lukuvuonna? Syksyllä olen pitänyt kurssia käyttäytymistieteellisestä mittaamisesta ja keväällä rakenneyhtälömalleista. Lisäksi vedän seminaaria, joka on tarkoitettu eri alojen

tutkijoille, jossa keskustellaan tilastollisten menetelmien soveltamisesta erilaisiin tutkimusongelmiin. Missä tiedekunnissa olet opettanut Helsingin yliopistossa? Jos tuntiopetus lasketaan, niin voin sanoa, että kaikissa paitsi oikeustieteellisessä ja teologisessa. Tosin muutamat teologit ovat olleet kursseillani ja olen osallistunut heidän opinnäytteittensä ohjaamiseen. Entäs muualla (suomessa/maailmalla)? Olin neljä vuotta (-72, -76) Tansaniassa tilastotieteen lehtorina University of Dar es Salaamissa ja vuonna -86 Uppsalassa vaihdokkina. Talven 91-92 olin apulaisprofessorina Helsingin Kauppakorkeakoulussa, jossa olen ollut myös useita vuosia tuntiopettajana. Lisäksi olen ollut tuntiopettajana aika monessa suomalaisessa korkeakoulussa. Joensuun, Kuopion, Jyväskylän ja Turun yliopistot tulevat ainakin mieleen. Mitä muita töitä olet tehnyt? Journalistina pyrin sillä tavalla monipuolisuuteen, että toimin sekä toimitussihteerinä, joka siihen aikaan tarkoitti yleensä lehden taittamista ja kokoamista sekä yleistä suunnittelua, juttujen ja kuvien hankkimista sekä kirjoittajana, jos mahdollista otin myös kuvia, pääasiallisesti omiin juttuihini. Valokuvaamisesta oli tietysti hyötyä toimiessani freelancerina, koska on helpompi myydä juttuja, joissa on myös aiheeseen sopivat kuvat ohessa. Tähän ikään mennessä on tietenkin tullut tehtyä kaikenlaista, mutta jos rajoitutaan sellaisiin hommiin, jotka ovat olleet taloudellisesti jollain tavoin merkitseviä, niin mieleen tulevat nyt lähinnä toimiminen Hartwallin limsakuskina, rakennuksilla kirvesmiehenä. Viimeksi mainitusta voisi kuriositeettina mainita Suomen suurlähettilään saunan pystytys Dar es Salaamissa, jonka sain valmiiksi hieman ennen kuin Martti Ahtisaaresta tuli suurlähettiläs. Ehkä taustani selittää sen, että minulla on tavallaan


Tyyppiarvo 4/97 journalistinen ote tilastotieteeseen. Tilastotieteen tehtävä on kuvata todellisuutta, antaa todisteet havaituista riippuvuuksista ja lainalaisuuksista.

Millaisena näet yliopiston tulevaisuuden? Useimmat muutokset ovat aika hitaita, mutta jos halutaan kaukaisempia visioita, niin näen kerrostumia. Nykyiset tehokkuuskriteerit suosivat määrää laadun kustannuksella, nykyinen informaatioilmasto suosii kovin pinnallisia ratkaisuja. Tämä johtaa väistämättä siihen, että varsin suuri osa tutkinnoista (ja myös tutkimuksesta) jää varsin vaatimattomalle tasolle. Tätä väitettä täytynee yrittää hieman perustella. Jos yrittäjä palkkasi viisi- tai kuusikymmentäluvulla “maisterin”, niin hän varsin usein saattoi antaa tälle varsin vapaat kädet, “maisterin” oletettiin osaavan itse arvioida miten hän voi parhaiten edistää yrityksen hankkeita omalla osaamisellaan. Nykyään yhä useammin akateemisen loppututkinnon suorittanet ihmiset tekevät “konttoristien” hommia. Tarkoitan tällä sitä, että pidetään luonnollisena palkata “maisteri” rutiiniluontoisiin tehtäviin, eikä edes odoteta hänen kykenevän johonkin muuhun. Tämä näkyy myös yliopiston sisällä. Varsin usein kun esitän neuvoakysyvälle tutkijalle jotakin hieman työläämpää analyysimenetelmää, tai suosittelen, että hän vielä kerran tarkastaa joitakin asioita, minulle vastataan, että ei meidän alallamme tarvita tuollaisia hienouksia. Olimme Kimmo Vehkalahden kanssa esittelemässä

5 käsityksiämme miten tilastollisten menetelmien soveltamista olisi opetettava valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämässä seminaarissa. Olimme, jopa nähneet vähän vaivaakin esityksemme suunnittelussa, ja se sai positiivisen vastaanoton; ... kyllähän tuo oli ihan hienoa ja mielenkiintoista, mutta ei meidän opiskelijoiltamme voida edellyttää. Joskus ennen pidettiin itsestään selvänä, että jokaisessa kohdassa olisi pyrittävä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, nyt sitä kartetaan tietoisesti, koska siitä on niin paljon vaivaa. Laatuun on pyrittävä tinkimättömästi, jokainen myönnytys on vaarallinen. On todettava, että puutteita on ollut ennenkin ja on usein päädytty vääriin ratkaisuihin, mutta milloinkaan ei tietoisesti valittu huonompaa ratkaisua. Toivon kuitenkin, että tämän keskinkertaisuuden ohi nousisi myös huippuja, jotka muodostaisivat toisen tason, jossa ei ole sijaa kompromisseille. Tämä ei tietenkään synny sillä, että jotkut yksiköt nimetään tai ne itse nimeävät itsensä huippuyksiköksi, vaan sillä, että jokainen yksikössä toimiva niin tutkijat, opettajat kuin opiskelijat päättävät pyrkiä parhaaseen ratkaisuun ilman kompromisseja. Mikä on sinua eniten kiinnostava tilastotieteen osa-alue? Monimuuttujamenetelmät, hyvin laajasti ymmärrettynä. Olen varsin vakuuttunut siitä, että useimpia ilmiöitä tutkittaessa olisi syytä ymmärtää niiden moniulotteisuus. Osa tilastotieteen huonosta maineesta johtuu siitä, että tilastolliset mallit yksinkertaistavat ilmiöitä liiaksi. Erityisharrastukseni on mittaamisen ongelma, joka on keskeinen kaikessa empiirisessä tutkimuksessa. Useimmat tilastotieteilijät sysäävät sen maton alle, koska sen kunnollinen käsitteleminen edellyttää myös tutkittavan ilmiön käsitteiden tuntemista ja


6 ymmärtämistä. Tilastotieteilijät karttavat tätä ongelmaa, koska eivät halua perehtyä ongelman sisällöllisiin piirteisiin ja soveltajat käsittelevät sitä kovin naivisti, koska heillä ei ole aseita sen kunnolliseen käsittelyyn. Olen kehittänyt tähän mittaamisen ongelmaan varsin toimivan ratkaisun ja pyrin kursseillani tarjoamaan välineitä sekä tilastotieteilijän että soveltajan tueksi. Pidän tätä varsin mielenkiintoisena haasteena. Miten tilastotieteen opetusta voisi kehittää yliopistossa? Tilastotieteen laitos on suhteellisen pieni, mutta tilastotiedettä opetetaan jossain muodossa suuressa osassa yliopiston laitoksia. Valitettavan useissa paikoissa tilastotieteen opetuksessa painopiste jää temppujen opetteluun tilastollisen ongelmanratkaisun sijaan. Tilastotieteen laitoksen opetus on kohdistunut varsin selkeästi tilastotieteen tutkijoiden ei niinkään soveltajien koulutukseen. Kuitenkin tilastotieteen sovellutuksen konsulteille on kysyntää ja monet tilastotieteilijät ovatkin sitten oppineet työnsä ääressä soveltajiksi. Varsin monet tilastotieteen tutkijat tulevat matematiikan puolelta, mutta siitä huolimatta voisi ajatella, että teoreettisella puolella voisi aina parantaa matemaattista pohjakoulutusta, matematiikka on tietenkin siellä työväline, ja kuten kiinalainen sananlasku sanoo, ennen kuin ryhdyt vaativaan työhön, teroita työkalusi hyvin. Toisaalta koska kysyntä työmarkkinoilla painottuu soveltavalle puolelle ja konsultointiin, niin olisi tutkittava mitä mahdollisuuksia on kehittää soveltamisen opetusta, olisiko mahdollista, että nykyisen tilastollisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon rinnalle tulisi myös jonkunlainen konsulttilinja. Tämä edellyttäisi mielestäni nykyisten data-

Tyyppiarvo 4/97 analyysin kurssien rinnalle myös harjoittelua oikeassa sovellutus ympäristössä. Yliopistossa on monella alalla suositeltua tai jopa pakollista harjoittelua, siitä huolimatta, että pidän dataanalyysin kurssejamme varsin hyvinä, niin tällainen jää kuitenkin sormiharjoitteluksi. Tästä jää kokonaan pois asiakkaan ja hänen ongelmiensa kohtaaminen. Joskus koko projektin vaikein vaihe on selvittää mitä asiakas oikein tarvitsee, hän ei aina osaa haluta sitä. On varsin yleistä, että tilastotieteilijä mennessään johonkin tutkimusprojektiin katsoo mitä alalla aikaisemmin on tehty ja hän toistaa tätä mekaanisesti, vaikka hänen koulutuksessaan on tarjottu esillä olevien ongelmien ratkaisemiseen huomattavasti tehokkaampia ja parempia ratkaisuja. Nuorella tilastotieteilijälle ei ole kanttia mennä tarjoamaan uusia ratkaisujaan tai kokemuksen puute estää häntä näkemästä niiden relevanssin. Minkä neuvon haluaisit antaa tilastotieteen pääaineopiskelijoille? Pyrkikään hankkimaan mahdollisimman monipuoliset valmiudet. Jos haluatte konsulteiksi, niin yrittäkää myös perehtyä johonkin kiinnostavaan sovellutusalaan, verratkaa siellä käytettyjä menetelmiä muihin aloihin, saatatte huomata, että monet ovat ratkaisset samoja ongelmia eri tavalla, toiset paremmin ja toiset huonommin. Kun vertaatte erilaisia ratkaisuja, niin pyrkikää miettimään mitkä ovat erilaisten menetelmien taustalla olevat olettamukset ja matemaattiset rakennelmat. Miettikää mielessänne mitkä olisivat ne perustelut, joilla voisitte puolustaa eri ratkaisuja. Tilastollinen kuvaus on aina yksinkertaistus tilanteesta, pohtikaa miten erilaiset kuvaukset eroavat toisistaan, miten eri menetelmät hukkaavat informaatiota.


Tyyppiarvo 4/97 Mitä mieltä olet suomalaisesta mediasta ja sen suhtautumisesta tilastotieteeseen? Karrikoiden voisi sanoa, että ainoa asia mitä media on oppinut tilastotieteestä on vanha vitsi, jonka mukaan ensin on vale, sitten emävale ja sitten tilasto. Tämän jälkeen he suruttomasti käyttävät menetelmiä, jotka ovat suoraan D.Huffin kirjasta “How to lie with statistics”. Tai sitten he esittävät jotain muutosta kuvaavia käyriä, jossa erot alittavat otannasta aiheutuvan vaihtelun ja tekevät tästä erosta suuren numeron. Jos media ymmärtäisi enemmän tilastotieteestä, olisi tilastotiede viestinnän suosituin sivuaine. Nyt se lienee epäsuosituin. Seuraatko säännöllisesti joitain ohjelmia televisiosta/radiosta? Kesäisin radiosta merisäätiedotuksia ja talvisin televisiosta erilaisia dekkarijuttuja, erityisesti sellaisia, joissa oleellista on ongelman ratkaiseminen päättelemällä. Tämä muistuttaa tavallaan tilastotieteilijän toimintaa, jossa suhteellisen vajavaisen tiedon perusteella on kuvattava tapahtuma ja tehtävä johtopäätöksiä, jossa johtopäätös joko voi vastata todellisuutta tai sitten ei. Tätähän yritämme opettaa esimerkiksi tilastollisessa päättelyssä. Minkä kirjan (tieto/kauno) luit viimeksi? Tietokirjoista viimeksi kokonaan luettu on Harvey Goldsteinin Multilevel Statistical Models ja kaunokirjallisella puolella jokin purjehduskirja. Mikä on suhteesi urheiluun? Olen aikaisemmin harrastanut aika intensiivisesti jääkiekkoa; pelannut, valmentanut ja osan journalistiurastani vietin urheilutoimittajana ja kirjoitin pääasiallisesti jääkiekosta. Missä maassa kävit viimeksi ja missä haluaisit vierailla? Viimeksi kävin Lontoossa, viivyin vajaan vuorokauden, joten tätä ei mielestäni kannata laskea. Kesällä liikumme yleensä eri puolella Itämerta, entistä itäblokkia olemme karttaneet byrokraattisten muodollisuuksien vuoksi, jokohan ensi vuonna vierailu olisi niin mutkatonta, että tulisi käytyä.

7 Miten vietät lomasi ja vapaa-aikasi? Purjehtimalla ja venettä kunnostaen ja ehostaen. Miten kuvailisit luonnettasi? Itsepäinen. Miten on sosiaalisen aktiivisuutesi laita, eli Kuinka usein osallistut seurakunnan tilaisuuksiin? Ateistina olen tällä mittarilla mitattuna epäsosiaalinen. Valehteletko koskaan? (vastaus asteikolla yhdestä viiteen) Mark Twain (suuri amerikkalainen ajattelija, jota meillä luullaan lastenkirjailijaksi) sanoo: Liioittelemalla pääsee lähimmäksi totuutta. Liioittelen joskus. Mitä mieltä olet psykologisista testeistä noin yleensä? Suuri osa psykologisista testeistä on tehty musta tuntuu menetelmällä. Niitä ei ole kunnolla validoitu eikä niiden mittauksen tarkkuudesta (reliabiliteetista) ole kunnollista tietoa. Siitä huolimatta psykologinen mittaaminen jos sitä tehdään tosissaan voi antaa tietoa, jota voidaan käyttää ihmisen käyttäytymisen ennustamiseen. Psykologia empiirisenä tieteenä on kuitenkin aika nuori, mutta toivottavasti kehittyy, jos vain haluaa ymmärtää, että kaikki empiirinen tutkimus on vain niin hyvää kuin sen käyttämät mittausmenetelmät, koska ne ratkaisevat kuinka hyvää ja luotettavaa tietoa on käytettävissä johtopäätösten tekemiseen. Ja sitten loppukevennyksenä; Mitä Survolla ei voi tehdä? Ei nyt heti tule mitään olellista mieleen. Verkkosurffaus on tietenkin vielä Survon ulkopuolella, mutta sehän tulee jo pian suoraan käyttöjärjestelmän osaksi, joten se ei ole tarpeen. Kuitenkin esimerkiksi web-sivuja luotaessa tarpeellinen HTML-ajuri Survossa on, koska vaikuttaa siltä, että yritykset haluavat esimerkiksi markkina-tutkimuksiensa raportit suoraan sisäiseen verkkoonsa. Tämän haastattelun suoritti sähköpostitse Hessu.


8

Tyyppiarvo 4/97

Lukion matematiikan opetuksessa rutkasti uutta ja hyvää Joulukuun alussa poikkesin lukion matematiikan vanhemman lehtorin sijaisena pari päivää vanhassa opinahjossani. Pesti oli tosi mukava ja mieluisa. Toihan se jo pelkästään vaihtelua yliopistolaskareiden pitämiseen, jota tosin viime lukuvuodesta poiketen minulla ei tänä syksynä ole ohjelmassani ollut. Myös opetettavat aiheet olivat tosi jees; yhteensä 11 tunnista 6 oli lukion laajaa matikkaa (2 tuntia jokaiselle vuosikurssille) sekä pari tuntia leppoisaa ATK:n nettiopetusta abeille. Sokerina pohjalla sain nautiskella vielä 3 tunnin verran lyhyen matikan kertaamista abiryhmän kanssa, tyttöjä kaikki tyynni tietysti. Valmistautuessani maanantain vastaisena yönä oppitunneille koin ensimmäiset ilonhetkeni. Ohessa oleva 1. vuosikurssin tehtävä nro 59 repi minut täysin riekaleiksi. Miten yksinkertaisella laskuesimerkillä voidaankaan saattaa insinöörit siihen valoon, mikä ainakin meille tilastotietelijöille tuottaa mitä suurinta tyydytystä ja vahingoniloa! Kun sitten tunnilla kerroin oppilaille, kuinka olin yön aikana haljennut totaalisesti, heittivät luokan vitsikkäät pojat: Miten sitten pystyit tänään tulemaan kouluun? Kokosin itseni, kyllähän te minut tunnette, vastasin kylmän vakavasti.

matematiikassa ollut aina ennenkin vähintään kohtuullinen. Laajalla puolellahan tilastotiede ja tn-laskenta ovat vastaavasti jääneet lähes lukiossa kuin lukiossa suurin piirtein olankohautuksen tasolle, kaiken paatoksellisen raja-arvo-, derivointi- ja integraalituhertamisen kustannuksella. Nyt lyhyellä matikalla on tilastotieteestä ja tnlaskennasta pakollisen kurssin lisäksi tarjolla valinnainen jatkokurssi. Kurssin sisältöä paremmin tuntematta se on varmasti hyödyllistä tavaraa vaikkapa kaupalliselle tai yhteiskuntatieteelliselle alalle tähtääville. Meikäläisen vanhassa koulussa ei tuohon jatkokurssiin ollut kuitenkaan löytynyt ryhmää ainakaan ensi kevään abien joukosta.

Valinnaisuutta tilastotiedettä myöten Kaikkien positiivisin havainto sijaisuuteni ajalta oli kuitenkin se, kuinka paljon lukion matematiikan opetus on muutaman viime vuoden aikana mennyt eteenpäin. Niin lyhyessä kuin laajassakin matematiikassa kurssit on sovitettu selkeiksi asiakokonaisuuksiksi. Tähän liittyen jokainen kurssi luetaan myös yhdestä ainoasta oppikirjasta. Oppilaiden rahapusseja tosin esim. laajan matikan lukijoille vähintään 11 kirjan hankiminen saattaa kirpaista kohtuuttomastikin. Kirjojen kierrättäminen kavereiden kesken kuitenkin helpottanee tilannetta. Mutta siihen valinnaisuuteen. Lyhyt matikkahan on perinteisesti ollut hyvin käytännönläheistä, ja tämä painopiste näyttää vahvistuneen entisestään, hyvä niin. Valinnaisissa kursseissa tarjolla on mm. talousmatematiikan kurssi, johon ko. koulussa ryhmä oli saatukin kasaan. Tilastotieteen asema puolestaan on lyhyessä

Lukuteoriaa vai topologiaa? Laajan matematiikan tarjonta on kuitenkin vielä aivan luku sinänsä. Pakollisia kursseja on ymmärtääkseni 11 eli sama määrä kuin aina ennenkin. Valinnaisia kursseja pystyy sitten ottamaan vielä päälle, jos vain riittävät oppilasryhmät saadaan kokoon. Halutessaan nykylukiolaiset voivat lukea laajaa matikkaa ainakin 13 kurssin verran, mikä lienee myös käytännön maksimi, sillä ilmeisesti liki koko Suomessa pyörivässä 5-jaksojärjestelmässähän kolme vuotta lukiossa viipyville jaksoja kertyy juuri nuo 13. Toisaalta monet lukiothan järjestävät myös kesäopetusta, mutta ei nyt siitä enempää. jatkuu >>>


Tyyppiarvo 4/97

9

Timo Alanko, Tuore Tohtori Tyyppiarvon toimituskunta kävi seuraamassa tilastotieteen alaan liittyvää väitöstilaisuutta ja onnistui myöhemmin sähköpostin välityksellä esittämään muutaman kysymyksen kiireiselle Alangolle. Väitöskirjan tiivistelmä löytyy seuraavalta aukeamalta. Missä olet opiskellut ja työskennellyt? Helsingin yliopistossa 1970-luvulla. Aineina käytännöllinen filosofia, matematiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelyoppi. Pitkään pääaineeni oli filosofia ja vaihdoin sen tilastotieteeksi vasta aivan lopussa. Opiskeluaikana työskentelin mm. tietokirjallisuuden kääntäjänä ja matematiikan lehtorina (yläaste ja lukio). Valmistuttuani olin assistenttina ja tuntiopettajana tilastotieteen laitoksella pari vuotta. Seuraavaksi Alkoholitutkimussäätiön projektitutkijana kolme vuotta jolloin tein lisensiaattityön. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) erikoistutkijana olen ollut vuodesta 1983. Päätehtävänäni on ollut tilastollinen konsultointi, koesuunnittelu, mallittaminen ja mittausepävarmuuden kysymykset. Virkavapauksien turvin olen työskennellyt välillä EKK:ssa, Alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa, Edinburghin yliopistossa (2 kertaa), Maastrichtin yliopistossa jne. Olen tehnyt melko paljon töitä Alkoholitutkimussäätiön apurahojen turvin tavallaan vastakohtana tekniselle tutkimukselle.

Valinnaisten laajan matikan kurssien tarjonta täyttäneekin sitten kaikkein kunnianhimoisimpienkin matikkapäiden tarpeet. Omat kurssinsa on mm. lukuteoriasta ja numeerisesta analyysistä - tilastotiedettä ja tn-laskentaa unohtamatta. Lisäksi lukiothan voivat halutessaan räätälöidä nykyisten koulukohtaisten opetussuunnitelmien mahdollistamina omat kurssinsa vaikkapa topologiasta tai matriisilaskennasta. Käytännössä kuitenkin jokainen, joka jo lukioaikoina haluaa lukea mahdollisimman paljon laajasti matematiikkaa, tarttunee omin päin suoraan yliopistotason standardikirjallisuuteen. Tästä huolimatta lukioiden laaja,

Miksi laadit väitöskirjan? Kyseessä on tutkimus johon sain Alkoholitutkimussäätiöltä apurahan ja alun perin tarkoitus oli tehdä pari julkaistavaa artikkelia ja konferenssiesitelmää. Se on oikeastaaan jatkoa lisensiaattityölleni vuodelta 1982, mutta sen jälkeen on tullut uusia suuria aineistoja, ja tietokoneet ovat kehittyneet. Myös muutama uusi idea oli syntynyt. Miksi juuri väitöskirja: halusin tohtorin tittelin. Mikä laatimisprosessissa oli vaikeaa, mikä helppoa? Vaikeinta oli perusajatuksen hiominen, ohjelmointi, ja ennen kaikkea viimeistely ja esitysasu jota joutui loputtomasti muuttelemaan. Helppoa oli tuttu aineisto ja aihe. Kuinka kauan laatiminen kesti ja muuttuiko sisältö alkuperäisistä suunnitelmista ja jos muuttui, miksi? Tämän työn ensimmäinen versio oli 12 sivun esitelmä vuonna 1995. Joten voinen sanoa että vuoden 1994 loppupuolelta vuoden 1997 kesään laadin tätä juttua. Tosin etupäässä muun työn ohessa. Toisaalta, kuten sanoin olin tehnyt asiaan liittyvää tutkimusta ja mallitusta jo 1980-luvulla joten kestoa on vaikea määritellä. Toteutusvaiheessa monet detaljit vasta aukenivat, mutta pääsuunnitelma ei muuttunut juurikaan.

valinnainen matematiikan tarjonta on vain ja ainoastaan hyvä asia. Ja kuten edellä olen esitellyt, matematiikan asema lukioissamme vaikuttaa kaiken kaikkiaan hyvältä - ainakin Tervakoskella ja muulloinkin kuin vain allekirjoittaneen sooloillessa sijaisena. AKI NIEMI Ratkaisut tehtävään 59: a) 200 tonnia b) 60 tonnia c) 1.010 tonnia (laskimen antamalla likiarvolla luvulle neliöjuuri 2). Insinöörejä laitetaan halvalla ihan olan takaa


10

Tyyppiarvo 4/97

Otoskoordinointia ja lupauksia valmistumisesta Olen tämän lehden ilmestymisen aikoihin jo toivottavasti karistanut valtsikan tomut jaloistani (publiikkipvm on 10.12.) ja matkalla kohti uusia seikkailuja. [Näin on jo käynyt. Tämä gradu sai arvosanakseen eximia cum lauden ja sen lisäksi se sai yhden tiedekunnan kymmenestä pro gradupalkinnosta. Moodi onnittelee. (Tiedekuntaneuvoston jäsenen huomautus.)] Tässä kuitenkin muutamia mietteitä gradun tekemisen tiimoilta. Tutkielmasta kehikossaan. Tällä hetkellä Paradoxrelaatiotietokantaohjelman varaan rakennettu Tutkielmani nimi on Yritysotantojen OTKO on käyttöönottovaiheessa. Testikäytön koordinointisovellus - OTKO. Tutkielma kertoo lisäksi sitä on käytetty muutamien todellisten yritysotantojen koordinoinnin teoreettisista yritysotosten poimintaan. OTKOon kehitetyn perusteista ja Tilastokeskukselle tekemäni uuden otantamenetelmän, Bernoulli - Poisson sovelluksen toteutuksesta. Sovelluksen otannan, ominaisuuksia testattiin myös Monte tekemisen taustalla oli yritysmaailmassa Carlo -simulointikokeiden avulla. ilmennyt turhautuminen Tilastokeskuksen tiedusteluihin vastaamiseen. Tiedustelujen Kirjoittamisesta otantapohjaisuudesta ja vastaajien satunnaisesta valinnasta johtuen yritykset olivat voineet joutua Tilastokeskus tarjosi tutkielman teolle vastaamaan useampiin tiedusteluihin lyhyenkin inspiroivan ja pitkämielisen työympäristön. ajan kuluessa. Yritysotantojen koordinoinnilla Inspiraatiota ja tukea sain osakseni pyritään tasoittamaan yrityksille tiedusteluihin tilastokeskuslaiselta Ismo Teikarilta, joka tekee vastaamisesta syntyvää rasitetaakkaa. yritysotantojen koordinoinnin, yritysdemografian Yksittäisen yrityksen liiallisen tiedustelu- ja Bernoulli - Poisson -otannan teoriaan liittyvää rasituksen ehkäisemisellä halutaan parantaa väitöskirjaa, sekä Tilastokeskukselle yrityksen vastausmotivaatiota, joka vaikuttaa menetelmällistä konsultointia tarjonneen oleellisesti yrityksiltä saatujen vastausten laatuun kanadalaisen otantaspesialistin Carl-Erik ja tiedustelujen palautusprosentteihin. Särndalin taholta. Pitkämielisyyttä osoittivat Koordinoinnilla pyritään myös parantamaan puolestaan esimiehet ja -naiset, jotka jaksoivat otantojen tekijän hallintaa peräkkäisten otantojen uskoa valmistumiseeni, vaikka lupaamani poiminnoissa muun muassa rotaation ja ja uuden valmistumisaikataulut muuttuivat useampaan Bernoulli - Poisson -otantatavan avulla. kertaan. Toteutettu yritysotantojen koordinointisovellus, Itse kirjoitusprosessi osoittautui paljon OTKO, koordinoi yritysotosten poiminta- vaikeammaksi kuin kuvittelin. Vastassa oli prosessia ennen muuta kahden tärkeän käsitteen omatekoinen henkinen muuri, jonka ylittäminen avulla. Ne ovat yritysten ja toimipaikkojen vei aikaa. Vaikeudet alkoivat, kun graduun kiinteät satunnaisluvut sekä yritysten liittyvä ohjelmointiurakka oli takana ja jäljellä vastausrasiteindeksit. Kiinteät satunnaisluvut oli työn ohessa tapahtuva tekstiosuuden mahdollistavat helpon peräkkäisten ja muotoilu. Lyhyet rupeamat työpäivän päätteeksi rinnakkaisten otosten koordinoinnin ainoastaan tai sen lomassa eivät juurikaan edistäneet tekstin poiminnan aloituspistettä kontrolloimalla. syntyä. Aikaisemmin kirjoitetut asiat alkoivat Vastausrasiteindeksi puolestaan tarjoaa keinot unohtua ja niitä piti tarkistella yhä uudelleen seurata yrityksille pitkällä aikavälillä alkuperäisartikkeleista. Kirjoitustyöhön ei tiedusteluihin vastaamisesta kertyvää rasitusta. syntynyt tarvittavaa rutiinia ja rytmiä, jotta Se toimii satunnaisluvuilla tapahtuvan todellista edistymistä olisi tapahtunut. Tuntui että koordinoinnin rinnalla varmistaen ettei poljen paikoillani loputtomassa asioiden suossa, yksittäisen yrityksen rasitetaakka kasva enkä löydä sitä oleellista kerrottavaa, saati että liialliseksi. osaisin muotoilla sanomani hyvin. Kaiken lisäksi Koordinointijärjestelmään on toteutettu neljä eri kesästä tuli ennätyksellisen helteinen, mikä ei otantatapaa ja se mahdollistaa monipuolisten ainakaan houkutellut jäämään sisälle ositusten teon yritysrekisteristä muodostetussa kirjoittamaan. jatkuu >>>


Tyyppiarvo 4/97

11

Timo Alanko: Statistical models for estimating the distribution function of alcohol consumption Tämän tilastollisen monografian pääaiheena on väestön alkoholinkulutuksen pitkän ajan ‘todellisen’ jakauman estimointi lyhyeen havainnointijaksoon (käytännössä viikkoon) perustuvien haastattelutulosten pohjalta. Perussyy tilastolliseen mallintamiseen on se, että yksilöiden kulutuksessa on runsaasti satunnaisvaihtelua, sekä juoduissa määrissä että käyttötiheydessä. Satunnaisvaihtelu puolestaan aiheuttaa sen, että lyhyen havainnointijakson tulosten käyttö sellaisenaan johtaa harhaiseen kulutusjakauman estimointiin. Työn tarkoitus onkin mallittaa satunnaisvaihtelu siten, että se saataisiin erotettua ‘todellisesta’ eli pitemmän aikavälin kulutuksesta. Käytetty lähestymistapa on klassinen parametrinen tilastollinen mallintaminen. Työssä käytetään kahta havaitsematonta eli latenttia muuttujaa: yksilön ‘todellista’ juomistiheyttä ja pitkän tähtäyksen ‘todellista’ keskimääräistä kertakulutusta. Edellämainittuja muuttujia vastaavat havaittavat muuttujat ovat havaintojakson juomiskertojen lukumäärä ja keskimääräinen kertakulutus. Ehdollisina yksilötason muuttujina nämä mallinnetaan tiivistetyllä Poisson-jakaumalla ja gammajakaumalla. Vastaavat aggregaattitason havaittavat marginaalijakaumat johdetaan analyyttisesti käyttäen väestön heterogeenisyyden kuvaamisessa kolmea eri sekoituseli priorijakaumaa, jotka kaikki ovat parametrisiä

ja jatkuvia. Oletusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi ja priorijakaumien vertailemiseksi oletuksia verrataan haastattelututkimusten aineistoon, sekä yksilötasolla että otostasolla. Satunnaisesti valitun yksilön ‘todellinen’ kokonaiskulutus määritellään ‘todellisen’ juomistiheyden ja ‘todellisen’ kertakulutusmäärän tulona. Väestön kokonaiskulutuksen jakauma saadaan siten johtamalla yllämainitun tulon jakauma ja estimoimalla marginaalijakaumien parametrit otoksesta; latenteilla muuttujilla ja havaituilla otosmuuttujilla on näet samat parametrit. Työn empiirisenä päätuloksena ovat ‘todellisen’ kokonaiskulutuksen jakauman parametriset mallit, jotka on sovitettu vuosien 1976, 1984 ja 1992 haastattelututkimusten aineistoihin, erikseen naisille ja miehille. Päätulosten lisäksi käytetty mallinnus mahdollistaa otokseen kuuluvia haastateltavia koskevat ennusteet ja päättelyn. Tämän takia työssä johdetaan Bayeslähestymistapaa käyttäen joukko regressiotuloksia ja havainnollistetaan niiden ominaisuuksia. Lopuksi työssä käytetyn lähestymistavan hyviä ja huonoja puolia pyritään arvioimaan; samoin esitellään sen mahdollisia yleistyksiä sekä soveltavan tutkimuksen alueita, joissa työssä kehitettyä metodologiaa voitaisiin käyttää. (Timo Alangon lyhyehkö haastattelu löytyy edelliseltä aukeamalta)

Tarvittiin aivan uudella tasolla oleva päättäväisyydenpuuska ja lataus, joka nosti vanhan sanonnan “tartu härkää sarvista” merkityksen mielessäni uudelle tasolle. Lisäpainolastina oli kaksi pitkään hautumassa ollutta harjoitustyötä, joiden loppuunsaattaminen vaati myös oman aikapanostuksensa. Onneksi tiedekunnassamme on publiikkeja ja gradun viimeisiä palautuspäiviä niin harvoin (vain kaksi kertaa tänä syksynä), sillä juuri tuo ehdoton (jos halusi valmistua tämän vuoden puolella) deadline herätti taistelutahtoni. Syys- ja lokakuun illat ja viikonloput tuli vietettyä aika tarkkaan opinnollisissa merkeissä. Kaunokirjallisuus oli pannassa, televisio kylmeni nurkassaan ja yhteydenpito ystäviin oli vähäistä. Niin siinä sitten lopulta kävi, että lokakuun viimeisenä päivänä kiikutin graduni tiedekuntaan. Sen jälkeen piti vielä vähän viilailla harjoitustöitä ja keräillä merkintöjä. Gradun jättämisen riemu laimeni tehokkaasti erilaisia byrokratian vaatimuksia täyttäessä. Nyt hengityksen tasauduttua tuntuu omituiselta, että se gradun tekeminen kesti niin pitkään. Tunne on samanlainen, kuin suunnistuskilpailun jälkeen karttaa tutkiessa, jolloin jälkiviisaus kukoistaa ja tehdyt virheelliset valinnat näyttäytyvät idioottimaisina. Hannu Gröger


2

Tyyppiarvo 4/97

aatio integraa M ega-in tio gr te M ega-


Tyyppiarvo 4/97

3


14

Aino kirjoittaa - risteilystä

Tyyppiarvo 4/97 Jotta saataisiin kansallinen näkökulma taittajamme päätti suorittaa vastaavan kyselyn Helsingin tilastotieteen laitoksella. Heikki Hyhkö oliko risteilyllä mielestäsi tylsää vai jopa huippu tylsää? - Ei tietenkään, vaikka lähtöaika Helsingistä (5.30) oli kyllä liian varhainen. Kuinka integroituminen onnistui? -Kohtuullisesti, vaikka välillä derivoituminen olisi kuvannut tilannetta paremmin. Mitä mieltä olet vastaavien tapahtumien järjestämisestä tulevaisuudessa? -Erittäin tärkeää ja lupasihan Moodi järjestää ensi vuonna risteilyn Helsingistä. Kolleeguushan luo jo yksinään yhteenkuuluvuudentunnetta, mutta mitä yhteistä on juuri tilastotieteen opiskelijoilla? Tilastotieteenopiskelijapopulaation sisäinen hajonta lienee varsin suuri, mutta luulisin kuitenkin, että olemme jollain lailla yhtenäistä porukkaa ja eroamme selvästi jopa matemaatikoista ja yhteiskuntatieteilijöistä. (Taisipa nyt tulla annetua s-tieteellinen vastaus ilman päätä ja häntää.) (Mainittakoon vielä Viking Linen kunniaksi, että Phil Haley & His Comments oli paras bändi, jonka olen koskaan risteilyllä nähnyt.)

Mikä on tylsyyden huippu? Kuuluisan Ameriikkalaisen semantikon Jay Lenon mukaan ASA:n konferenssi, 700 tilastotieteilijää samassa hotellissa. 16.-17.11. 1997 vietti 39 Suomen tilastotieteen nuorta toivoa vuorokauden samassa veneessä. Tavoitteena oli integroitua pyhän tilastollisen henkäyksen ja väkijuomien suosiollisella avustuksella. Saavutettiinko tällä statistikko määrällä tuo tylsyyden huippu, sitä kävin tiedustelemassa Turun tilastotieteen laitokselta. Maiju Siltala oliko risteilyllä mielestäsi tylsää vai jopa huippu tylsää? -Ei, siellä oli jumalattoman hauskaa! Kuinka integroituminen onnistui? -Hyvä alku. Mitä mieltä olet vastaavien tapahtumien järjestämisestä tulevaisuudessa? -Tärkeää ja oleellista, tunnelma tiivistyy tutustumisen myötä. Kolleeguushan luo jo yksinään yhteenkuuluvuudentunnetta, Hessu mutta mitä yhteistä on juuri tilastotieteen opiskelijoilla? - Tilastotieteilijöillä on analyyttinen ja filosofinen ote elämään. On hauska jutella samalla aaltopituudella olevien kanssa. (Mainittakoon vielä Jay Lenon kunnian säilyttämiseksi, ettei laivalla ollut täydellisiä laboratorio-olosuhteita tylsyyden mittaamiseksi vaan esim. Mikko Alatalon läsnäolo väärensi pahasti saatuja tuloksia.) Aino Launonen


Tyyppiarvo 4/97

15

Tyyppiarvo 12 vuotta sitten Tyyppiarvon toinen numero ilmestyi syksyllä 1985. Lehdessä oli 12 sivua, joista viimeinen oli tyhjä. Kansi oli vaalean oranssi ja sen kuva-aiheen näette tuossa alapuolella. Lehden keskiaukeamalla oli Lehtori Vasaman laatima ristisanatehtävä. Lehden kuvituksena oli kansikuvan lisäksi yksi valokuva. Takakansi oli jälleen tyhjä. Lehdellä oli kaksi päätoimittajaa, jotka olivat Janne Pitkäniemi ja Jyrki J. Nummela. Edellisen lehden toimituskunnasta oli jäljelle jäänyt Tapio Luostarinen. Jo mainittujen lisäksi lehteä toimitti vielä kolme fuksia. Lehti taitettiin edelleen SURVO 76’lla, mutta Lehden painopaikka oli vaihtunut Limekseksi ja painos oli 150 kpl. Lehden Sisältö: Pääkirjoitus Kolmannen kerroksen väkeä (Seppo Mustonen) Silloin kun fuksianpunainen oli muotiväri Ristisanatehtävä (Pyry-Matti Vasama) Urpo Leppäsen Haastattelu VTL Pentti Saikkosen väitöskirjan tiivistelmä Oodi Moodi Moodi Moodi Moodi Moodi (Moodin sählyjoukkue sähläsi) Kolmannen kerroksen väkeä Mikä olet miehiäsi? Seppo Mustonen ja toimin professorina sekä laitoksen esimiehenä. Mikä sinua tilastotieteessä kiinnostaa? Viehätys on ensinnäkin siinä, että matematiikkaan nähden tilastotiede on vähemmän idealistinen, kun ... Täytyy mukautua maailman epätäsmällisyyteen. ... Mitä uutta kuuluu SURVO -maailmaan? Tärkeintä juuri nyt on C-kielisen SURVO 84C:n kehittäminen. ...

Pääkirjoitus ...OLKOON AKSIOMAATTISENA DEVIISINÄMMEANALOGINEN PROGRESSIO!!! (Janne Pitkäniemi & Jyrki J. Nummela) Tilastotietieteilijä huipulla: ministeri Urpo Leppäsen haastattelu ... Urpo Leppäsen taustaa ylioppilas 1963 Joensuun lyseosta, VTK ja VTM 1967 (HY), tilastotieteen laitoksen assistentti 1967-68, HYY:n edustajiston jäsen 1966-68, Hyy:n hallituksen jäsen 1967. (Työvoimaministeri 83-87 tait.huom.). Urpo Leppänen aloitti opiskelunsa valtiotieeteellisessä tiedekunnassa vuonna 1963 ... Koska haluna oli suuntautua sekä matemaattisesti että yhteiskuntatieteellisesti, ainoa kompromissi pääaineen valinnassa oli tilastotiede. ...gradutyö käsitteli Suomessa 1962-1965 tieliikenteessä tapahtuneita risteysonnettomuuksia. ... Työ valmistui noin puolessa vuodessa, jolta ajalta hän sai palkkaa 400 mk/ kk Tapaturmantorjunta ry:ltä. Tilastotieteen laitokselta ministerin mieleen parhaiten jäänyt henkilö oli professori Leo Törnqvist ... Professori saattoi sulkeutua huoneeseensa jopa kahdeksaksi tunniksi yksinomaan suorittamaan ajatustyötä. ... Koska opiskelijoita oli vähän, oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta mm. laudaturtyössä. Ja tietysti nykyisen apulaisprofessorimme väitöskirjan tiivistelmä: Comparing Asymptotic Properties Of Some Tests Used In The Specification Of Time Series Models Väitöskirjassa verrataan eräiden autokorrelaatio- ja ristikorrelaatiotestien asymptoottisia ominaisuuksia. ... (Pentti Saikkonen) Hessu


16

Tyyppiarvo 4/97

Enkeli Taivaan kruunasi pikkujouluriehan


Tyyppiarvo 4/97

17

Kassun (Halonen?) pari ensimmäistäkin säettä joulun klassikkovirsi Enkeli Taivaasta riittivät takaamaan sen riittävän mutta välttämättömän ehdon onnistuneisiin pikkujoulubileisiin: Joulun Ilosanoma vaikutti keskuudessamme. Ja Luojamme iloksi meitä autuaita Kuppalassa riittikin; 23 moodilaisen riehakas joukko, johon liittyi vielä nipo-Jupu jatkopaikassamme Aladdinissa. Toki myös maallisempi voimahahmo, KuningasJoulupukki pistäytyi keskuudessamme. Moodilaiset osoittautuivat olleen varsin kilttejä, sillä saamamme lahjat olivat toineen toistaan mieluisampia. Vai mitä sanookaan Reijo rotanloukkuineen tai Sampo kaapinkahvoineen. Pikkujoulut olivat siis kaiken kaikkiaan menestys. Päivämäärän siirtäminenkin perinteisestä joulukuun 5:nnestä kaksi päivää aikaisemmaksi osoittautui onnistuneeksi valinnaksi; 24 paikalla olijaa jatkaa hyvin pikkujoulujen monivuotista suosiota ehkä koko Moodi-vuoden ykköstapahtumana. Paitsi Kassu kultakurkkuineen myös muutamat muut yksilöt nousivat erityisiksi illan hahmoiksi. Puuron keitossa kunnostautuivat tällä kertaa

Laitoksella tapahtuu Syksyn -97 tilastotieteen johdantokurssi pohjanoteeraus Tilastotiede ei ole koskaan ollut suosittu aine valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mutta ei siltä saisi viedä sitä viimeistäkin hohtoa tai heräämisen mahdollisuutta huonolla peruskurssilla. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että yli 20 vuotta vanhat kerta toisensa jälkeen muuttumattomat ääneen mumistut luentokalvot tai posketonta työtä vaativat harjoitustehtävät eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia, vaikka yliopistossa kuinka olisi luennoimisen vapaus. Suoran kritiikin kompensoiminen helpoilla kokeilla ei muuta perusasetelmaa: opetukseen ja sen kehittämiseen mielenkiintonsa menettäneitä opettajia ei haluta eikä tarvita. Moodille opintotoimikunta Moodi ry. on perustanut opintotoimikunnan kohentamaan opettajien ja opiskelijoiden välistä kommunikaatiota opetuksen järjestämisessä. Tavoitteena on erityisesti syventävien opintojen ja graduohjauksen kehittäminen. Myös opintopiiritoimintaa pyritään organisoimaan halukkuuden ja mahdollisten resurssien puitteissa. Moodi 30v Moodi lähestyy kunnioitettavaa kolmenkymmenen vuoden ikää. Tämän kunniaksi on aikomuksena järjestää vuosijuhlat. Vuosijuhlamestari on kuitenkin vielä nimeämättä. Jos tunnet sisälläsi pienenkin innostuksen kipinän, ilmoittaudu tähän luottamusvirkaan ja ryhmä mitä omituisempia tonttuja rientää ilomielin taustajoukoiksesi.

Harri, Perttu ja Sampo lopputuotteen ollessa mitä maukkainta perinneherkkua. Muusta tarjoilusta ja järjestelyistä puolestaan huolehtivat päävastuullisina ansiokkaasti Riika, Annukka ja Heli; kiitos vielä heille. Yksilöinä toki varsin vaatimattomia olivat (taas kerran) fuksit Tommi, Simo ja Juha. Supermiest-paidat osoittautuivat kuitenkin ihan hyväksi vitsiksi, ainakin body-Juhan yllä. Illan suurin sankari olikin Jupe, 4.12. tasan tarkkaan 23 v. (yksilönä erittäin vaatimaton) (pj:n huom)

AKI NIEMI

Trio-erectus


18

Tyyppiarvo 4/97

Tilastotiede on kuollut Eläköön tilastotiede ”Statistics is dead”, laukoi Prof. David Spiegelhalter Tilastoseuran vuotuisilla Tilastopäivillä Porthania IV:ssa. Järjestyksessään 77. kokoontumisessa oli 140 kotimaista tilastotieteilijää todistamassa kuinka UkkoBayes otti vallan käsiinsä. Torstaiaamu, 6. marraskuuta. Marssin sisään Porthanian pääovesta ja havaitsen, että toimekkaat moodilaiset ovat jo käynnistäneet ilmoittautumisen Tilastopäiville. Paikkojen tarkastus, viime hetken hiomiset, kaikki näyttää olevan kunnossa huolimatta Porthanian aivokuolleista vahtimestareista. Järjestelytoimikunnan jäsenenä on hyvä olla. Kuinka olisinkaan voinut arvata, että tänä samaisena päivänä pikku frekventisti sydämessäni saisi kuoliniskun. Tämänvuotisille Tilastopäiville pääluennoitsijoiksi oli kutsuttu kaksi professoria Brittein saarilta, bayesilaisesta lähes-

tymistavastaan tutut David Spiegelhalter ja Peter Green. Kahden seuraavan päivän aikana Sali oli täynnä silmäätekevää populaa (sekä lehterillä että estradilla), mutta missä oli laitoksen henkilökunta? heidän olisi tarkoitus

valottaa viime aikoina “kulovalkean tavoin” levinnyttä bayesilaista aatemaailmaa. Ja millä tavoin: “Tilastotiede on kuollut. Ei tarvita kuin yksi kaava ja loput on laskemista”. Vain järjestelytoimikunnan jäsenyys esti minua karkaamasta prof. Spiegelhalterin kurkkuun. Kaikki vain ihmettelivät huuli pyöreänä ja hiljaa. “Suomalaiset tilastotieteilijät ovat munatonta porukkaa” ajattelin. Sitten alkoi pommitus: Green ja Spiegelhalter vuorottelivat estradilla ja täydensivät loistavasti toisiaan. Jutussa alkoi olla jujua. Syskyn Sempun aihepiiri oli mitä mielenkiintoisin ja ajankohtaisin,Vierailevat tähdet onnistuneesti valitut. teoreettisen tilastotieteen kurssilla kävijät vakuuttuivat viimeistään bayesiläisyyden iloista kun lavalla todettiin, ettei asymptotiikkaa, harhattomuutta ym. frekventististä hölynpölyä tarvita. Kaikki on yhdessä kaavassa. Jumalainen kaava porautui pikkuhiljaa otsalohkoni läpi ja koin valaistumisen. Kerettiläinen oppi jota olin kritiikittömästi ottanut vastaan jo vuosia tuntui hukkaanheitetyltä ajalta. Koin olevani kuin alkuasukas pimeydessä jolle lähetyssaarnaaja on juuri tuonut ilosanoman. Illallistilaisuus oli menestys. Viinin menestys oli liiankin hyvä se loppui kesken. Vielä tervetuliaisjuhlassa Rake-salissa illalla pää oli niin pyörällä, ettei edes ymmärtänyt hävetä oman laitoksensa puolesta kun jyväskyläläiset ilmoittivat 9:stä valmistuneesta tilastotieteilijästä -kiitos heidän Miksei meidän laitoksella ole samankaltaisia soveltavia, TUTKINTOON JOHTAVIA koulutusohjelmia kuin Jyväskylässä? maisterikoulutusohjelmalleen. Myöhemmin illalla osa jumalhahmoiksi nousseista luennoitsijoista palautui tavallisten kuolevaisten joukkoon. Ruoka ei ollut kovin hyvää, vähän liian kalavoittoista. Sen sijaan viini ja jälkiruokakakku korvasivat huonon ruoan.

Pahkinen jakaa maisterin papereita.


Tyyppiarvo 4/97 Spiegelhaltter oli torstaina charmantti herrasmies, perjantaiaamuna irstas sika. Perjantai, 7.marraskuuta. Paljon voipuneita katseita. Loistavin terä ja säihke esityksestä on hieman hiipunut. Toinen toistaan kummallisempia DAGeja. Luennot sisälsivät lukuisia hienoja sanoja, joiden yhteys toisiinsa jäi ”joskus” epäselväksi. (Directed acyclic graphs) piirtyy verkkokalvolle. Kokovihreään pukeutuneen Peter Greenin esityksen aikana uninformative prior:ista tulee päivän sana. Tämän vuoden tilastopäivät olivat todellinen universaali menestys, myös vihreä mies oli kutsuttu paikalle. Saarnaajien vankka usko ja itseluottamus dogmiinsa pitää yllä uskoa uudelleensyntymisestä vaikkakin edellispäivän maailmaa parantanut saarna kohtaakin kiusallisia käytännön ongelmia.

Anders oli kunkku. Kutsutut luennoitsijat saavat shownsa päätökseen. Yleisö taputtaa reippasti, mutta hieman innottomasti. Kommentaattoreiden on aika astua lavalle: Apuproffamme Anders Ekholm mainitsee ensin kohteliaaseen tapaansa esittävänsä pyynnöstä hieman kriittisen puheenvuoron ja heittää sen jälkeen happoa Anders osaa kuohauttaa. kutsuttujen luennoitsijoiden silmille. Kolme esimerkkiä saavat Brittivieraamme taas lämpenemään. Spiegelhalter pyrkii aggressiivisuudella peittämään sen, että Andy on niskan päällä. Ruokailua kärsimättömästi odottanut Ekholm vs. Spigu 3-1 (Andersin oma maali) yleisö saa kaipaamansa herätyksen ja elää täysillä mukana estradilla nahistelevien esiintyjien kanssa kuin kukkotappelussa. Bayes-murina vaipuu pikkuhiljaa kitinäksi ja kiteytyy lopulta yhteen säälittävään puolustukseen: ”Kyl meki toi tulos

19 saatais jos vain valittais oikea priori” Phah!Pieni frekventisti on jälleen herännyt henkiin. jotkut luennoista menivät enemmän tai vähemmän yli hilseen. Paitsi tietysti Andersin piruettitunti, joka oli jo näyttävyydessään huippuluokkaa. Loikka sinne loikka tänne... Ja kaikki suomalaiset kolikot ovat harhattomia! Ruokailun jälkeen Joensuun yliopiston professori Juha Alho toteaa lakonisestikuinka kaikille Bayes-hienouksille löytyy myös frekventistinen vastine. Harmistuneena totean, että edellisiltana roviolla poltetut asymptotiikkamonisteet on hankittava takaisin. Brittivieraat toteavat asian näin olevan, mutta ovat viehättyneet bayesiläisyydestä, koska se tarjoaa yhtenäisen teoriapohjan näille kaikille sirpaleina levällään oleville “standardimetodeille”. Päätän hankkia monisteet, mutta lukea niitä vain yleisestä mielenkiinnosta. Muutama vaikeahko hyvin aihespesifi sovellus esitellään vielä kunnes on aika panna pillit pussiin. On loppuyhteenvedon aika. Samaan aikaan kun korulauseita Seminaari muodosti erittäin yhtenäisen teeman ja säilytti hyvin intensiteettinsä loppumetreille asti. esitellään ja loistavia luennoitsijoita kiitellään, muodostuu pikkuhiljaa oma pikku yhteenveto bayesiläiseen päähän. Pikku frekventisti seisoo vielä jaloillaan, mutta hieman runneltuna. Sen sijaan iltaauringon laskiessa frekventisti ei enää muodosta varjoa koska iso Bayes-mörkö seisoo edessä. Oli ihan kivat pippalot kaikenkaikkiaan. Kirjoituksessa esiintyvä henkilö ja tapahtumat ovat täydellistä mielikuvituksen tuotetta. Sen sijaan tekstin seassa olevat sitaatit ovat Tilastopäiville osallistuneen 8-päisen moodilaisryhmän todellisia ja lahjomattomia kommentteja.

Harri & Heli Jukka Jokinen


20

Tyyppiarvo 4/97 Tyyppiarvon testissä:

Dilbertin Periaate: Tehottomat työntekijät siirretään johdonmukaisesti sinne, missä he voivat tehdä vähiten vahinkoa eli johtotehtäviin. Scott Adamsin Dilbert ilmestyy yli 1400 lehdessä kaikkialla maailmassa.. Tässä jutussa olevat lainaukset ovat kirjasta Dilbertin periaate, jonka tarkoituksen Scott Adams selittää tyhjentävästi kirjansa suuressa avuksessa, joka alkaa seuraavasti: Nykyään vaikuttaa siltä, että kuka tahansa sylimikrolla varustettu idiootti tienaa mukavat rahat väsäämällä kirjan liike-elämästä. Siihen minäkin perustan toivoni. Kirjassa on myös Scott Adamsille lähettetyjä esimerkkejä tosi elämästä, kuten seuraava: Eräs yritys hankki työntekijöilleen sylimikroja matkakäyttöön. Johtoporras pelkäsi, että laitteet varastettaisiin ja keksi nerokkaan ratkaisun: sylimikrot kiinnitettiin pysyvästi työntekijöiden pöytiin. Kiireelliseltä vaikuttaminen Älä ikinä kävele käytävillä ilman asiakirjaa hyppysissäsi. Asiakirjoja kanniskelevat ihmiset näyttävät olevan uutteria ja kiirehtivän tärkeisiin kokouksiin. Tyhjin käsin kulkevat näyttävät olevan matkalla kuppilaan. Sanomalehti käsissään kulkevat näyttävät olevan matkalla vessaan. Työyhtälö: todellinen työ + työn simulointi = koko työ Kukaan ei usko tilastoihin. Kirjailijana tämä säästää valtavasti aikaani. Se pyyhkäisee pois kaiken syyllisyyden, jota olisin voinut tuntea tilastojen tekaisemisesta. “Normaali” ihminen yleensä uskoo tutkimuksia, jotka tukevat hänen senhetkisiä mielipiteitään ja antaa piutpaut muille. Siksi olisi aivan turha viitata todellisiin tutkimuksiin. Esimiehen mielestä seuraava yhtälö on totta: työntekijän aloite= enemmän työtä=paha Asiakirjat Jos asiakirja on yli kaksisivuinen, vain harva lukee sen. Ja ne jotka lukevat, eivät muista siitä mitään vuorokauden kuluttua. Siksi kaikkien asiakirjojen tulisi olla yli kaksisivuisia. Ei kukaan halua lukijoiden alkavan tajuta tosiasioita. Haluat, että he katsovat luovaa fonttivalintaasi, loistavaa tyhjän tilan käyttöä ja innostavia graafejasi. Hyvä muotoilu antaa lukijalle selkeän vaikutelman siitä, että olet nero ja siksi kaikki mitä olet pannut paperille, on varmasti oikein.


Tyyppiarvo 4/97

21

Kokoukset Tule kokouksiin myöhässä ja poistu aikaisin. Näin syntyy vaikutelma, että olet niin kiireinen, ettet millään ehdi kaikkea. Kokousten alkuosat ovat joutavia ja lopussa jaetaan aina uusia tehtäviä. Se on sinun laisesi kiireisen ihmisen ajanhaaskausta. Kokoukset ovat performanssitaidetta, jossa kullakin näyttelijällä on yksi näistä haastavista rooleista: - Itsestäänselvyyksien mestari - Hyväntahtoinen sadisti - Ruikkuttava marttyyri - Jorisija - Unelias Viestintä Kuka tahansa kauppatieteiden professori voi kertoa, että viestinnän tarkoitus liike-elämässä on selkeä tiedonvälitys. Siksi professorit harvemmin menestyvät liike-elämässä. Viestinnän todellinen tarkoitus liike-elämässä on oman uran edistäminen. Tämä tavoite on yleensä ristiriidassa “selkeän tiedonvälityksen” kanssa. Budjetointi Budjetin kaavioiden ja taulukoiden pitää olla niin monimutkaisen näköisiä, että ne välittävät nämä viestit: 1. Olen tehnyt paljon taustatyötä budjettini vuoksi. 2. Fiksut ihmiset ymmärtäisivät tämän taulukon. Älä sinä vain kuulu siihen “toiseen” ryhmään. Viereinen strippi kuvannee hyvin tämän artikkelin kirjoittajan panosta tähän juttuun. Dilbert Zone on webbisivu, jolta löytyy aina viikkoa aiemmin ilmestynyt strippi ja Dilbert-stripit vuodesta 1989 vuoteen 1995 kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Always Postpone Meetings With Time-Wasting Morons (1992) Dilbert Zonen osoite on: Shave the Whales (1994) http://www.unitedmedia.com/comics/dilbert/ Bring Me the Head of Willy the Mailboy (1995) It's Obvious You Won't Survive on Your Wits Alone (1995) Hessu Still Pumped From Using the Mouse (1996) Fugitive From the Cubicle Police (1996) Muut Scott Adams julkaisut: Casual Day Has Gone Too Far (1997) Build a Better Life By Stealing Office Supplies Suomeksi ovat ilmestyneet: Clues for the Clueless Siirrä aina tapaamista aikaavievien ääliöiden kanssa The Dilbert Principle Tuokaa minulle lähettipojan pää Dogbert’s Top Secret Management Handbook Ajelkaa valaat Seven Years of Highly Defective People Dilbertin periaate The Dilbert Future


22

Joulutarina... Kauan kauan sitten tilastotieteilijät olivat tiedekunnan komeimpia ja halutuimpia kumppaneita. Ei ollut sellaista s-tieteilijänaista, joka olisi saattanut vastustaa komean ja tulisen tilastotieteilijäuroksen soidinkutsua ja -tanssia. Tiedekunnan muut miehet - valtio-oppineet, sosiologit, kansantaloustieteilijät - taistelivat tilastotieteilijänaisten huomiosta, sillä he olivat tiedekunnan kauneimpia ja älykkäimpiä ja lempeimpiä ja tyylikkäimpiä. Suuria turnajaisia järjestettiin joissa naistilastotieteilijät valitsivat joukosta itseään eniten miellyttävät ja palkitsivat heitä kuten parhaaksi näkivät. Laitoksemme kaikki opiskelijat olivat onnellisia, terveitä ja menestyivät opinnoissaan. Laitoksellamme valmistui viisitoista gradua vuodessa. Saimme huippuyksikkörahoitusta. Sitten kateelliset muitten laitosten opiskelijat kehittivät hirvittävän ja katalan juonen tilastotieteilijöitten pään menoksi. Tämä järkyttävä tarina kuvaa tuota kammottavaa tapausta. Se alkaa näin... Lumihiutaleet leijailivat leppoisasti kun nelikymmenpäinen iloinen joukko tallusti hangessa joululauluja laulellen. Siinä menivät Moodi ry:n hilpeät jäsenet läpi joulumaiseman viettämään omaa pikkujouluaan Vanhalle Ylioppilastalolle. Koko yläkerta oli varattu heidän käyttöönsä, koristeltu kauniisti ja kaikkialla lähistöllä tuoksui glögi, joulupuuro ja lämpimät piparit. Nauraen ja huhuillen joukko astui aulaan ja portieerit riensivät auttamaan takkeja heidän yltään. Kaikkialla ryntäili kumartelevia ja avuliaita valkopaitaisia henkilökunnan jäseniä, joita ei kiinnostanut mikään niin paljon kuin Moodi ry:n jäsenten hyvinvointi. Heidät ohjattiin yläkertaan ja viehättävästi kynttilöin valaistuihin pöytiin. Jouluoluita ja siidereitä kannettiin kaikkien kouriin ja juhlat saattoivat alkaa. Moodi ryn hallituksen jäsenet Jaakko, Saija, Riina, Taneli, Veikko, Ritva, Helena, Petteri ja Timo oli sijoitettu neljään eri pöytään, kaksi kuhunkin ja henkevästi he viihdyttivät muita pöydissä olijoita, pitivät yllä keskustelua ja lauloivatkin välillä vieraita viihdyttääkseen. Puheita pidettiin, pipareita mutusteltiin ja löysipä joku mantelinkin puurostaan. Sitten pöydästä, jossa puheenjohtaja Jaakko istui, alkoi kuulua kilinää, kun Jaakko pyysi hiljaisuutta ja nousi seisomaan.

Tyyppiarvo 4/97 - Rakkaat ystävät! On jälleen se aika vuodesta kun käännämme katseen menneeseen ja muistelemme tehtyjä tekoja. Tämä vuosihan on ollut meille moodilaisille erityisen suotuisa. Olemme tehneet 17 excursiota, kolme ulkomaan matkaa, käyneet teatterissa seitsemän kertaa, konserteissa ja ooperassa viisi kertaa ja taidenäyttelyissäkin kahdesti. Kolme moodilaista on istunut Kannunvalajien hallituksen avainpaikoilla, kaksi Tilastoseuran hallituksessa ja yksi jopa kaupungin hallituksessa. Keväällä toissavuotinen puheenjohtaja väitteli tohtoriksi, kesällä oli kolmet häät ja syksyllä saimme 20 innostunutta fuksia, jotka kaikki ovat suorittaneet jo B-oppimäärän rakkaassa pääaineessamme. Kertakaikkiaan ei voi mennä paljoakaan paremmin. Mutta ensi vuosi näyttää vieläkin paremmalta. Itsehän olen väistyvän hallituksen puheenjohtaja, mutta ensi vuoden puheenjohtaja -ehdokkaiksi lupautuneet henkilöt ovat kaikki tavattoman dynaamisia, heillä on visioita ja voimaa viedä niitä eteenpäin. Teidän tehtävänne, rakkaat kollegat on valita heistä paras. Tiedän että valinta on vaikea, mutta uskon vahvasti teidän, arvon kenttäväki, tietävän mikä on Moodille parasta. Mutta politiikka sikseen, nyt on perinteinen pikkujoulumme, huomenna on itsenäisyyspäivä eli meillä on totisesti aihetta juhlia. Pian tulee Pukki ja me kaikkihan olemme olleet niin kovin kilttejä vai mitä. (kuorossa kaikki huutavat “Niin olemme”) Ilta on vielä nuori, pöydät notkuvat juhlavista antimista ja seura on parasta mahdollista. Nauttikaamme! Kiitos. Jaakko istuutui myrskyisien suosionosoitusten saattelemana. Kaikki iloitsivat autuaan tietämättömänä hirvittävästä kohtalosta, mikä heitä kaikkia hetken kuluttua kohtaisi. Valtiotieteellisen tiedekunnan muitten laitosten opiskelijat näet olivat kateellisuuden ja pahantahtoisuuden myrkyttäminä käynnistäneet hirvittävän suunnitelman syökseäkseen Moodin ja tilastotieteen opiskelijat hirvittävään alhoon. He olivat salaa hakanneet Moodin tilaaman joulupukin henkihieveriin ja palkanneet hänen tilalleen pahamaineisen Mustan Pukin. Kalpeakasvoisen, mustaviittaisen ja -tukkaisen hohottajan, jonka valkoisen parran lomasta hänen vinosti hymyillessään välähteli pari teräviä kulmahampaita. Musta Pukki oli pitkä ja laiha ja puhui suomea oudosti korostaen ja mikä


Tyyppiarvo 4/97 oudointa, hän ei vaatinut palkkaa palveluksistaan. Nyt tuo kammotus siristeli lumipyryssä Mannerheimintiellä ja tuijotti ahnaasti Vanhan yläkerran valoja ja lähti nopein askelin ylittämään katua. Näytös oli alkanut! Hän avasi oven käsin koskematta, nousi rappuset jalkojen liikkumatta ja astui saliin.

Musta Pukki

- Pukki tuli! kaikui hieman epävarmasti monelta suunnalta, sillä kaikki aavistivat heti Mustan Pukin nähdessään että kaikki ei ollut ihan kohdallaan. Mutta voi, sellainen oli Mustan Pukin taika ja voima, että pian hän oli hurmannut ihmiset puolelleen hauskoin anekdootein pitkän uransa varrelta ja kaikki pitivät Mustaa Pukkia mukavana pukkina. Niinpä kukaan ei ihmetellyt taikka epäillyt mitään, kun Musta Pukki ilmoitti jakavansa lahjat kaikille viereisessä salissa yksin lahjan saajan kanssa. Kaikkien mielestä ajatus oli suorastaan jännittävä. Niinpä kun Musta Pukki sulkeutui viereiseen saliin ja sulki välioven takanaan, oven taakse muodostui suorastaan jono. Ja niin Musta Pukki sai työrauhan. Kukin lahjan saaja astui vuorollaan saliin ja sulki oven takanaan. Jäljelle jääneet painoivat jännittyneinä korvansa oveen yrittäen salakuunnella, mitä viereisessä salissa tapahtui. Mitään he eivät tietenkään kuulleet. Mutta kun tätä oli kestänyt jonkin aikaa alkoivat jonon häntäpään moodilaiset hieman herpaantua ja

23 palata pöytiin naukkailemaan jouluantimia. Niinpä heidän siinä juopotellessaan kävi niin että eräs Kari-niminen moodilainen tunsi tarvetta keventää itseään. Hän nousi pöydästä ja horjahteli käytävään, vilkaisi molempiin suuntiin ja lähti astumaan vasemmalle vessan etsintään. Käveltyään mielestään ikuisuuden hän saapui ovelle ja aukaisi sen. Kauhea näky kohtasi hänen silmiään, sillä hän oli avannut viereisen salin oven, salin jossa Musta Pukki jakoi lahjoja. Kaikkialla makasi kuihtuneita ruumiita ja Musta Pukki oli juuri kumartunut Karin hyvän ystävän Ilkan kaulan puoleen.- Iiik, Kari huudahti, joku homo imee meidän Ilkkaa.[Tämä repliikki on suora lainaus Jari Halosen elokuvasta Takaisin ryssiin. Kirjoittaja kiittää ja lainaa luvatta] Karin avunhuutojen hälyttäminä muut pikkujoulun viettäjät ryntäsivät saliin ja tajusivat kauhukseen että Musta Pukki ei ollutkaan oikea pukki vaan vampyyripukki. Rohkeimmat yrittivät puuttua Mustan Pukin toimiin, mutta yhdellä käden heilautuksella Musta Pukki sai ihmiset lakoontumaan ja lukittua molemmat ovet. Kaikki moodilaiset olivat nyt kiikissä hirvittävän vampyyripukin ansassa. Aamuun asti Musta Pukki nautti kaappauksen hedelmistä, joi kaikkien moodilaisten veret ja kun aamu uhkasi sarastaa, hän muutti itsensä lepakoksi ja lensi pois. Vasta tuntikausia myöhemmin ensimmäiset moodilaiset alkoivat virota. He tunsivat olonsa heikoiksi ja voimattomiksi, kasvot olivat värittömät ja laihat, he kavahtivat valoa ja ääntä. Yksi ja kaksi kerrallaan he hiipivät surkeina pois ja tuon päivän jälkeen tilastotieteen opiskelijat eivät olleet enää entisen veroisia. Nykyään he ovat verettömiä ja värittömiä, surkeita ja saamattomia. Kukaan toisen laitoksen naistaikka miesopiskelija ei edes katso heihin päin. On kuin kirous olisi laskeutunut heidän ylleen. Laihoina ja huonoryhtisinä he ovat painautuneet päätteidensä ääreen, kalvakka keinovalo leikkii heidän kalpeilla kasvoillaan. Muitten laitosten opiskelijat onnittelivat itseään onnistuneesta manööveristä ja sen jälkeen he ovat hallinneet tiedekuntaa mielin määrin. Tilastotieteen laitoksen suuruuden aika oli enää kalpea muisto, unenomainen kuva painuneena pieniin tilastotieteilijäin aivoihin. Todella kauheata... -perttu-


24

MoPPI 97

Mopit | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | ka | vv | yht. | pelurit | 11 | 14 | 9 | 13 | 9 | 16 | 10 | 15 | 12 | 9-16 | 24 | pelit | 4 | 5 | 8 | 6 | 5 | 9 | 7 | 4 | 6 | 4-9 | 48 |

Tyyppiarvo 4/97

Tyyppiarvo 4 / 1997