Page 1

Tyyppiarvo 4/93

sivu 13


Tyyppiarvo 4/93

Ennätyksiä ilmassa! Tätä kirjoittaessa näyttää erittäin lupaavasti siltä, että Tyyppiarvon toimituskunta tulee kuluvana vuonna yltämään kaikkien aikojen suoritukseen. Jos Luoja suo eikä salama iske ja tämä Tyyppiarvon joulunumero ilmestyy ennen uutta vuotta, olemme nimittäin onnistuneet julkaisemaan täydet neljä numeroa vuodessa ensimmäisen kerran miesmuistiin. Maagiset neljä numeroa, jotka takaavat HYY:n tuen ja liikevaihtoverottomuuden vuodeksi 1994. Kaiken lisäksi tämä vuoden viimeinen Tyyppiarvo ei ole mikä tahansa seinästä repäisty kyhäelmä vaan Tyyppiarvon historian e n s i m m ä i n e n kaksoisspecialteemanumero! Joulun lisäksi teemana on nimittäin eteläinen naapurimaamme Viro, jota käsittelemme laaja-alaisesti ja useamman kirjoittajan voimalla. Toimituskunnan puolesta toivotan kaikille Tyyppiarvon lukijoille hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta 1994! Marja Häppölä

sivu 2

Sisällysluettelo Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Harjoittelu opintojen tukena4 Moodin etelänmatka Eestiläisiä laitoksella! Momblen kerhosivu Palloiluturnaus Kuopassa Joulutarina 11

2 3 5 7 9 10

 Tyyppiarvo - Moodin virallinen äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Toimittajat:

Marja Häppölä Petri Harjamäki Kalle Huhtala Mika Leinonen Mari Savela +vierailevia tähtiä

Taitto:

Kalle Huhtala

Painos: Painopaikka:

150 Limes

Aineistoa, mielipiteitä ja kehuja saa toimittaa sähköpostitse osoitteeseen marja.happola@helsinki.fi Motto: Tehtävänämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle


Tyyppiarvo 4/93

Puhiksen palsta Vuosi puheenjohtajana alkaa olla takana. Pitäisi ehkä miettiä, mitä on tullut tehtyä ja mitä jäänyt tekemättä. Mitäpä muutakaan voisi tehdä perjantai-iltapäivänä tyhjässä mikroluokassa? (miksi ylipäätään olla mikroluokassa perjantaiiltapäivänä (taitt. huom.))

Päällimäisenä mieleen ovat jääneet 25-vuotisjuhlat, jotka onnistuivat lopulta lähes yli odotusten. Tosin viimeinen järjestelyviikko oli varsin paniikintäyteinen. Monta asiaa olisi voinut tehdä helpomminkin ja ennen kaikkea ajoissa. Toinen ilonaihe on Tyyppiarvo, jota on pitkästä aikaa saatu kokoon täydet neljä numeroa, tosin taas vain muutaman ihmisen voimin. Teknisesti lehti on vakiinnuttanut tasonsa, sisältö on sitä, mitä on parissa päivässä kiireellä saatu aikaiseksi. Suurin ongelma pienessä järjestössä on usein tekijöiden puute. Ei ole hauskaa järjestää vain itseään varten. Liian usein Moodin tapahtumissa on paikalla vain hallituksen jäseniä. Edes fukseja ei paljon ole näkynyt tänä syksynä. Kulttuuri-, urheilu- ja juhlatoiminta sujuu tällä hetkellä vanhalla rutiinilla. Yhdistyksen taloudenhoito on kunnossa. Yhteyksiä muihin järjestöihin on pyritty ylläpitämään. Suurimmat puutteet löytyvät opintotoiminnasta. Ensi vuodeksi ehdottelisin ainakin pitkään puhutun tenttikansion kokoamista. On myös esitetty, että Moodi alkaisi järjestää kurssikyselyitä. Ensi vuonna vaihtuvat myös hallinnon opiskelijaedustajat. Moodilaisia tarvitaan ainakin laitosjohtoryhmään ja tiedekuntaneuvostoon. Näihin soveltuvat parhaiten nyt opintojen alkuvaiheessa olevat, koska virkakausi kestää kolme vuotta. Hallinnossa toimimista on paljon hyötyä, pysyy ajan tasalla yliopistoelämässä, oppii kokoustekniikkaa ja saahan kokouksista palkkionkin. Toinen ensi vuoden tärkeä asia on laitoksemme muutto. Moodinkin omaisuus, mikroluokan kaappi, täytynee siirtää. Vai saammekohan uuden kaapin uusista tiloista? Samalla voisi tutkia, mitä kaapin arkistoista löytyy. Myös mikroluokassa olevat vanhat tyyppiarvot on suojeltava, etenkin, kun joistakin numeroista on jo painos loppunut. Lopuksi kiitän kaikkia kuluneen vuoden aikana Moodin toimintaan osallistuneita. Ja toivotan onnea tuleville Moodin toiminnasta päättäville. Mika Leinonen

sivu 3


Tyyppiarvo 4/93

Harjoittelu opintojen tukena Yleistä harjoittelusta Valtion tulo- ja menoarvioon varatulla määrärahalla on valtion virastoihin ja laitoksiin (työtehtävästä riippuen kelpaavat myös yliopisto ja sen laitokset) voitu palkata korkeakouluharjoittelijoita. Harjoittelun laatuvaatimuksena edellytetään koulutusohjelman kannalta mielekästä työtä ja sitä, että ko. virasto tai laitos järjestää harjoittelijan työhön ohjauksen. Harjoittelujakso kestää tavallisimmin 3 kuukautta (joka tapauksessa 1 - 6 kk). Opinto-oppaassa lukee, että harjoitteluun ovat oikeutettuja ne pääaineopiskelijat, jotka ovat pääsääntöisesti suorittaneet aineopinnot. Tätä lausetta ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti. Syventäviin ehtineet tilastotieteen opiskelijat ovat suurimmaksi osaksi suorittaneet harjoittelunsa (tai ainakin osan siitä!) jo aikaisemmin. Itse sain harjoittelupaikan kahden vuoden opiskelun jälkeen (=A-oppimäärä, päättelyt ja lineaariset mallit suoritettuina). Tilastotieteen koulutusohjelmaan harjoittelu sisältyy ns. vaihtoehtoisena opintosuorituksena eli sillä pystyy korvaamaan yhden kurssin syventävistä opinnoista (3 ov). Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan laitokselle raportin: mitä teit, mitä opit yms.

järjestelyistä. Laitoksilla on harjoittelupaikkoja rajallinen määrä (tilastotieteen laitoksella viime vuonna 5 tai 6!), joten yhdyshenkilön vastaanotolla kannattaa käydä jo aikaisin keväällä!! Vakuutettuaan tiedoillaan ja taidoillaan harjoitteluyhdyshenkilön ja saatuaan harjoittelupaikan, opiskelija ottaa itse yhteyttä työn- antajaan ja sopii mahdollisesta työhaastattelusta. Työhaastattelussa opiskelijalla on mainiona kilpailuetuna se, että ko. virasto tai laitos ei joudu maksamaan opiskelijan palkkaa. Sen jälkeen kun opiskelija on valittu harjoitteluun, sopivat laitos ja työnantaja harjoittelusopimuksen (joka on edellytyksenä sille, että opiskelijalle maksetaan palkkaa harjoittelusta).

Käytännön järjestelyistä Mistä saat tietää harjoittelupaikoista!? Valtiotieteellisessä tiedekunnassa kullakin laitoksella on oma harjoitteluyhdyshenkilönsä (lukuvuonna 93-94 tilastotieteen laitoksella Seppo Hassi), jolta voi tiedustella tarjolla olevia h a r j o i t t e l u p a i k k o j a . Harjoitteluyhdyshenkilö vastaa myös paikkojen jaosta ja muista käytännön sivu 4

Artikkelin sepittäjä M. Lahdenkari pohtimassa matkaa SUDANiin SASin kyydissä

Koska opiskelijat ovat toisinaan tilapäisesti vähissä varoissa (huolimatta


Tyyppiarvo 4/93

kattavasta opintotukijärjestelmästä!), opiskelijaa ilahduttaa tieto, että harjoittelusta saa työkokemuksen ohella myös rahaa! Paljonko?! Korkeakouluopiskelijalle maksetaan palkkaa harjoitteluajalta 95% A1 palkkaluokan mukaisesta peruspalkasta (eli n. 5000 mk kuussa käteen, riippuen tietenkin veroprosentista!). Loma (2 päivää / kuukausi) pidetään harjoitteluaikana. Harjoittelu Tilastokeskuksessa

Itse olin mukana avustajana kahdessa otantapohjaisessa tutkimuksessa. Käytännössä laskin erilaisia otantateoreettisia tunnuslukuja, joilla pyrittiin selvittämään otanta-asetelmien tehokkuutta eri estimaateille. Kirjoitin myös aiheeseen liittyvän raportin (“Raportti maatilaotoksen eläintuotannon kokonaismäärien estimoinnista SUDAANohjelmistolla”). Tilastollisten ohjelmistojen käytön harjoittelu (lähinnä SAS ja SUDAAN) ja otantateorian hienouksien opiskelu vei suhteellisen

Hyöty opinnoissa Tilastotieteen opiskelu on usein (vai pitäsikö sanoa joskus?) luonteeltaan niin teoreettista, että opiskelijan varsin vaikea mieltää mitä tilastotieteilijän työ voisi olla käytännössä (ainakin opetustyön ulkopuolella). Juuri tästä syystä pidän harjoitteluaikaa erittäin tärkeänä opiskelumotivaation kohottajana. Lisäksi saa työkokemusta, kontakteja, ehkä jopa visioita kiinnostavista sovellusalueista yms. ja tietenkin myös oppii todella paljon. Suosittelen. Mika Lahdenkari MOODIN VUOSIKOKOUS Moodi ry:n sääntöjen mukaan on järjestömme vuosikokous pidettävä tammi-helmikuussa. Kokouksessa valitaan mm. Moodin kahdeksanjäseninen hallitus ja muita virkailijoita ja päätetään, onko edellinen hallitus toiminut sääntöjen mukaisesti. Tänä vuonna (tai ensi vuonna) (siis vuonna 1994) vuosikokous on maanantaina 17.1. kello 19. Paikka on Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, viides kerros. Paikanpäällä tarkempi opastus. Kannattaa saapua paikalle, varsinkin ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden. Saat mahdollisuuden tutustua Moodin toimintaan ja moodilaisiin, kuulla mitä on tehty ja mitä tehdään ja halutessasi päästä vaikuttamaan järjestömme tulevaisuuteen. Paikalle tulemalla et sitoudu mihinkään, eikä ketään pakoteta, eikä edes painosteta mihinkään luottamustoimiin. Tilaisuuteen pyritään järjestämään porkkanatarjoilu.

sivu 5

ilmoitus *ilmoitus *ilmoitus *ilmoitus *ilmoitus *

Itse suoritin valtionhallinnon harjoitteluni Tilastokeskuksessa, joka lupaavasta (?) nimestään huolimatta on enemmän yhteiskuntatieteilijöiden kuin tilastotieteilijöiden miehittämä. Osasto, jolla työskentelin oli Menetelmäpalvelut, joka on Tilastokeskuksen metodiyksikkö. Menetelmäpalveluiden ensisijaisena tehtävä on auttaa talon sisäisten tutkimusprojektien tilastotieteellisissä ongelmissa. Menetelmäpalvelut myy tietotaitoaan myös talon ulkopuolelle. Luonnollisesti metodiyksikössä tilastotieteilijöiden osuus oli huomattava. Tilastokeskuksen tutkimusprojektien luonteen vuoksi aikasarja-analyysin ja varsinkin otantateorian spesialistit olivat Menetelmäpalveluissa hyvin edustettuina.

paljon aikaa, joten 3 kuukautta kului todella nopeasti. Työ oli kaikin puolin koulutusta vastaavaa ja mielenkiintoista. Suosittelen Menetelmäpalveluita ainakin otantateoreettisista ongelmista kiinnostuneille opiskelijoille.


Tyyppiarvo 4/93

Moodin Moodinetelänmatka etelänmatka Tallinnaan Tallinnaan29.4-93 29.4-93

Sarjoissamme "Historian aarrearkusta" ja "Moodi ulkomailla" muistellaan nyt viimekeväistä Tallinnan excursiota. Geopoliittisen tilanteen muuttuminen maamme eteläpuolella on mahdollistanut uusien, edullisten risteilyjen toteuttamisen eläkeläisten, opiskelijoiden ja muiden vähävaraisten toimesta. Näiden pohjatietojen perusteella olivat Moodi ja Status suunnitelleet jäsenilleen vapunalustusretken, jolla uskottiin olevan myös tilastotieteellistä ymmärtämystä laajentavia sivuvaikutuksia. Excursio käynnistyi Statuksen Kuopasta tuona aurinkoisena torstaiaamuna. Lähtijöitä oli saatu kasaan neljättäkymmentä. Laivana käytettiin Kristina Reginaa, ja hyvin pian voitiin havaita näin arkipäivänä matkustajiston koostuvan 80% eläkeläisistä, n. 10 % opiskelijoista ja 10% sivu 6

työttömistä. Eläkeläisistä riittikin euronuorille rajattomasti hupia; pehmeän leivän syöjistä suurin osa tuntui olevan armottomasti hukassa. "Oottako poijjaat jo selvittäneet, onko nää vimmit (FIM) niitten rahoja vai meidän?" Laivamatka sujui mukavasti Statuksen lahjakimblellä leikitellessä ja neljän tunnin päästä saavuttiinkin jo Eestiin, tuohon aikanaan valkeaan karttaläiskään.

Hamburger juustuga ja kotletiga, 5 kr. Vapise Ronald McDonald.


Tyyppiarvo 4/93

Edessämme aukeni Tallinna, vanha hansakaupunki tuhansine houkutuksineen. Ensimmäiseksi niistä osoittautuivat taksit, joiden kyydissä siirtyminen keskustaan kävi ripeästi (kävellenkin olisi kyllä päässyt kuten myöhemmin huomattiin), ja samalla kyydillä olisi kätevästi saanut samppanjatkin, "gaig o tagakontis". Valuutta vaihtui Kaubamajassa ja ryhmittymä hajautui pienempiin ryhmiin. Lembitu-kaubamajan nurkan takaa Viruhotellin varjosta löytyi Liviko, jossa nestemäisiä tuotteita myytiin. Niin suuri oli pelko halvan viinan haihtumisesta ilmaan, että ostokset suoritettiin välittömästi (kauppa oli auki iltakymmeneen) ja niinpä saatiin hieman ylimääräistä kannettavaa. Vanalinn, vanha kaupunki ja Toompea tarjosivat infosta hankitun kartan perusteella seuraavat loogiset tutustumiskohteet kunhan oli tankattu muonaa. Toisenkin annoksen olisi ehkä syönyt jos olisi ollut aikaa odotella, mutta eipä hintakaan päätä pakottanut. Aurinko paistoi, ja matkalla Toompealle löydettiin Kohvik, josta sai Pilsner Õlua, josta n. 2 markan hintaisena

Jotkut asiat ovat halvempia rajan toisella puolella

muodostuikin excuilijoiden parissa todellinen hitti. Ylipäätänsä koko Tallinna vaikutti niin hauskalta ja eksoottiselta paikalta, että retkikunnan riemu alkoi jo olla ylimmillään. Livemusiikista vastasi paikallinen Dylan kitaroineen. Päivä on loppujen lopuksi lyhyt, joten se kului maisemia ihaillessa ja Baar:eihin tutustuessa, Dominokeksejä ostellessa ja eksoottisia hampurilaisia, hamburger juustuga ja kotletiga syödessä. Matka oli vaikuttava kokemus mm. Moodin sihteerille, joka herätessään yöllä pimeän hytin lattialta luuli tulleensa mafian ryöstämäksi! Kaiken kaikkiaan matka oli todella hauska, vappumieli ylimmillään ja ilo veljeskansan vapautumisesta suuri. Kalle Huhtala

Mystisen luostari-baari-kombinaatin kellariholvissa kelpasi tarjota kierroksia

sivu 7


Tyyppiarvo 4/93

Eestiläisiä laitoksella! Tyyppiarvon ulkomaantoimituksen Muualta tullut -palstalla ovat tällä kertaa vuorossa eteläisen naapurimaamme asukkaat eli virolaiset. Toimittajamme haastatteli tilastotieteen laitoksella marraskuussa vierailleita virolaisia vaihtoopiskelijoita. Kadri Mäger, Merike Terask, Jane Liinev, Jaanus Sibul ja Hardi Kampus, kaikki 20vuotiaita, opiskelevat Tarton yliopistossa matematiikkaa kolmatta vuotta. Tartossa tilastotiedettä ei opiskella erillisenä aineena, vaan se sisältyy osana matematiikan koulutusohjelmaan ja siihen on mahdollista erikoistua vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Sivuaineena voi lukea mm. taloustieteitä, mutta toisin kuin Suomessa sivuaineet eivät ole pakollisia ja niitä on valittavana huomattavasti rajoitetummin kuin täällä. Virolaiset vieraamme ovat kiinnostuneet tilastostieteestä vaihtelevista syistä. Hardi kertoi päättäneensä erikoistua tilastotieteeseen, koska sen yhteyteen luonnostaan sulautuu myös hänen toinen kiinnostuksen kohteensa, tietokoneet. Tytöt puolestaan arvelivat yhdestä suusta, että tulevaisuudessa tilastotieteen taitajista tulee Virossa olemaan kysyntää ja kertovatkin päätyneensä valitsemaan tilastotieteen nousujohteisen uran kiilto silmissä. Janus nyökyttelee, vaikka huomauttaakin, että tällä hetkellä tilastotieteilijän on lähes mahdotonta löytää koulutustaan vastaavaa työtä Virosta. Viron itsenäistymisellä on ollut vaikutuksensa myös opiskeluun. Neuvostoliitosta erkanemisen myötä mm. pakolliset sotilastaitojen kurssit ovat jääneet historiaan. Aikaisemmin ei opinnoissa myöskään ollut minkäänkaista valinnanvapautta, vaan koko lukujärjestys oli ennalta määrättty. Tähän perustuu ilmeisesti myös nykyinen vapaavalintaisten sivuaineiden vähäinen määrä. Vanhoista ajoista muistuttavat myös monet venäjänkieliset kurssikirjat, joita tosin

sivu 8

enenevässä määrin ovat syrjäyttämässä vironja englanninkieliset teokset. Positiivisena muistona vanhasta järjestelmästä Jane mainitsee opintorahan, johon kaikki opiskelijat olivat oikeutettuja. Nykyisin vain lahjakkaimmat voivat saada valtion stipendejä. Suomessa viettämiensä kolmen viikon ajan laitoksemme vieraat asuivat HOAS:n opiskelijasoluissa. Suomalainen opiskelijaasuminen herätti kaikissa vilpitöntä ihastusta. Tartossa opiskelija-asunnot ovat huonokuntoisia ja yhdessä huoneessa asustaa yleensä kuusi, jopa seitsemän henkeä. Lämmintä vettä ei tule. Tämän vuoksi kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät löytämään asunnon vapailta markkinoilta, vaikka vuokra saattaa tällöin nousta melko korkeaksi. Opintotukisysteemi on Virossa tuntematon käsite, samoin sponssatut opiskelijalounaat. Toisaalta myöskään pankkitukisysteemi ei ole vielä ennättänyt Suomenlahden taakse, joten sikäläisillä opiskelijoilla on mahdollisuus nostaa halpakorkoista, helibor-vapaata opintolainaa. Lukukausimaksuja ei Tarton yliopistossa ole ja kirjat ovat lainattavissa kirjastosta, mutta asuminen tulee kalliiksi. -Entä sitten opiskelijaelämä, oletteko havainneet eroja suomalaisten ja virolaisten välillä? - Joo, virolaiset opiskelijat kyllä juhlivat enemmän..(?!)

Marja Häppölä


Joulukuun momblepoika: Kimbleä on osattava pelata kosteassakin!

Tyyppiarvo 4/93

Kolmas kerta toden sanoo? Momble Kimbledonissa 27.11-93 Oli synkkä ja myrskyinen yö ilta. Oli jälleen se aika vuodesta, kun ESO:n tiloissa olisi tarjolla viinaa, naisia ja armotonta Kimblausta, nimittäin ESOn vuotuinen Kimbledon-turnaus! Tähän tapahtumaan oli teroitettu Momblen ydinjoukkueen mielenkiinto, joka joukkueen jäsenten mielissä ja pelivälinekasseissa saapui tuolle nopanpyörittäjien Colosseumille valmiina kostamaan viimevuotinen tyly putoaminen finaalista.

Yleisön vaatimuksesta mombletyttöä on siistitty

Lady Fortunan hylkiöt? Ensimmäinen kierros käynnistyi Momblen joukkueen, Kallen, Mika Le:n ja Mika La:n kannalta kuitenkin julmissa olosuhteissa. Sumean kuvun alla poksahtelevan nopan silmistä päättävä Lady Fortuna suvaitsi evätä Momblen voitonjanoiselta joukkueelta koko pelilaudalle pääsyn! Äärimmäisen manipuloidulta vaikuttava Pop-OMatic todellakin soi Momblelle vain kolme lyhyttä visiittiä laudalle, johtaen nekin pelivälineitten menetykseen. Ei ollut ilo korkealla Momblen leirissä, josta kuivaa kurkkua kakistellen tuijoteltiin naapureita, joista yksikin oli yrittänyt tuoda peliin lonkkaa, tämä kuitenkin tuomarin toimesta kiellettiin. I kierros päättyi siis häpeällisesti Momblen osalta - 0 pisteeseen!

voitot on nautittava 2 min. sisällä voitosta. Tähän Momble ei hyvistä yrityksistä huolimatta aivan yltänyt, mutta voittoputken ansiosta pelaajien tajunta ainakin laajeni melkoisesti. Valitettavasti kuutosten tulo sitten tyrehtyi ja lopulta jatkopaikan vei jälleen Moodin 3-0-0-0-johtotilanteesta...Prodeko! Moodin oli tyytyminen Jumbofinaaliin, jonka menestys ei juuri päätä huimannut, joskin hieman sumensi sitä lisää. Lopuksi kuulemma kiitimme myös järjestäjiä. Ensi vuonna uudestaan (vrt otsikko). Parannusehdotuksina mainittakoon yhtenäinen peliasu sekä valmiiksi tarrapaperille tulostetut, esileikatut MOMBLE-logot joilla omat pelivälineet voidaan merkitä. K.H.

Momblen nousu ja tuho Toinen kierros, toinen Pop-o-Matic. Ja vastustajina viimevuotiset kompastuskivet Prodeko ja ESO:n Virtuaali! Kierros käynnistyi, ja nyt oli Momblen vuoro näyttää kyntensä. Alkoi hurja takaa-ajo ympäri pelilaudan. Nyt kuutosia sateli, ja Momblen taktikot pääsivät näyttämään kykynsä. Joukkue suojeli selustansa ja laskelmoi tarkasti jokaisen siirron. Tulokset alkoivat pian näkyä: Vastustajien pelivälineitä niitti iso viikate, jonka terästä voitiin hohtavin kirjaimin kirjailtuna lukea: MOMBLE. Seuranneen n. varttitunnin aikana urhojemme kitoihin kaatui 10-12 vastustajaa. Hurja tahti oli omiaan säikyttämään Prodekonkin, joiden puhemies ryhtyi vimmatusti vetoamaan epäviralliseen ns. kahden minuutin sääntöön, jonka mukaan

Joulukuun mombletyttö: Pukki saa tuoda uuden Pop-oMaticin!

Soita 9700MOMBLE! Momblepuhelimessa nyt uudet mombleilut: * Sain pelkkiä kuutosia! * Painoin Pop-o-Maticia yötä päivää * Kyltymätön Kimbletär sivu 9 *Kotipesän kostea yllätys


Tyyppiarvo 4/93

Moodi palloilee Kuopassa Pallopeli, lautapeli, pöytäpeli, noppapeli, silmäpeli, käsipeli, ajopeli, epeli,... Pelien pelaamista sen erilaisissa muodoissa lienee harrastettu ihmiskunnan taholta jo tuhansia vuosia.

Perinteitä kunnioittavat opiskelijat Moodista ja Statuksesta päättivätkin kokoontua ruokkimaan hermostossa mylvivää pelihulluuttaan yhteisen peli-illan merkeissä marraskuun 16:na päivänä. Peliluolaksi oli sospsykojen ehdotuksesta valittu heidän kotikenttänsä Kuoppa Garden. Katsomotiloja olisi riittänyt sankoillekin kannustusjoukoille, mutta lippujen ennakkomyynnistä pääteltävissä ollut yleisökato oli silti melko odottamaton. Se ei kuitenkaan vaikuttanut paikalle kerääntyneisiin pelinaisiin ja -miehiin, jotka kisailivat toisiaan vastaan riemumielin ja hiki kämmenistä valuen. Ottelujen tason nostamiseksi toi Moodi mukanaan virolaisia opiskelijavieraitaan, jotka antoivatkin tiettyä kansainvälistä tunnelmaa illan rientoihin. Status puolestaan myi tarkkuusjuomaa, jota jonkun verran käytettiinkin ainoana sallituna doping-aineena. Perinteiseksi muodostunut biljarditurnaus kuoli jo aloituslyöntiin, koska paikalla olleiden pallonpussittajien innostus ainejärjestöjen väliseen mittelöön oli jostain kumman syystä kadoksissa. Keskinäisiä kahnauksia tosin järjestettiin useampiakin vihreän veran äärellä ja ihmetyksen huudahduksia kuului useitakin pyöreiden kuulien vieriessä koloihin. “Jos tämä/ tuo menee pussiin, niin ... “ lausuntojen jälkeisiä lupauksia joutui moni peluri/vastapeluri lunastelemaan ilmiömäisten suoritusten jälkeen. Momble oli salakuljettanut uuden pelilautansa paikalle ja opetti pop-o-maticin saloja asiaan vihkiytymättömille. Nappuloita siirreltiin harrastelumielessä ympäri lautaa Kimblen sääntöjä opetellen ja niistä kiistellen. Hieman pelailun sivuvaikutuksia vaimensi nappuloiden pieni koko ja veroluokattomuus. Oikeasta kentän kierrosta ja kotipesään ennättämisestä Momble pitänee seminaarin joskus kevätpuolella Mombledon nimisenä. Illan hupentumaksi kohosi eittämättä pöytäjääkiekko. Sinisten ja punaisten pikkuukkojen viipotus mustan minikiekon perässä sai

sivu 10

suupielet hymyyn sekä ukkojen liikuttelijoilta että pelin katselijoilta. Väistämättäkin mieliin nousi ajatus elämän pienistä riemun hetkistä. Ajattelipa joku katsomosta äänenkin, että “ näillä ihmisillä oli varmasti hauskaa jo silloin, kun he juuri kävelemään oppineina leikkivät kävyistä rakennetuilla elukoilla “. Itse lätkän peluussa maaleja tehtiin kahmalokaupalla molempiin verkkoihin. Ottelukokemuksen karttuessa ja kentällä liikuteltavien pelaajien kupsahdellessa välillä kumoonkin osoittautui Mika La:n aivoista käskynsä saava oikea laita-sentteri - akseli ylivoimaisuutensa ja mätti kymmeniä kertoja kiekon vastustajan maalivahdin selän taakse. Eipä siinä vastapuolen ohjauskeskuksessa voitu kuin hämmästellä Moodin Mr. Pöytäjääkiekon kykyjä ja käsien saumatonta synkronoitua yhteistyötä. Kiekon mätkimisen äänekkäimmäksi joukkueeksi kohosi oktaaveilla mitattuna Statuksen fuksimimmi joukkue, joka jaksoi esittää jokaisen tekemänsä maalin jälkeen korvakäytäviä riipaisevan kiljahdus-aarian. Ja maaleja totisesti tuli enemmänkin kuin yksi. Kaikkien kohdallehan osuu voittoja ja tappioita. Tuo marraskuun iltakaan ei poikennut sanottavammin tuosta säännostä. Tosin allekirjoittanut hävisi kaikki kolme pelaamaansa ottelua, vaikka lajikin välillä vaihtui. Vastus vain oli liian hyvä ja tietysti tuurillakin oli osuutta häviöihin. Näinhän se aina on. Pääasia oli kuitenkin, että kaikilla mukana olleilla oli hauskaa ja virolaiset opiskelijammekin saivat hiukan vaihtelua opiskelijaelämäänsä. Väkeä paikalle olisi toivonut enemmän molemmista ainejärjestöistä. Tässä asiassa Moodi voi olla itsestään ylpeä, sillä kerrankin tilastotieteilijöitä oli kokoontunut peliareenoille ja buffetin äärelle statuslaisia enemmän. Petri Harjamäki


Tyyppiarvo 4/93

Joulutarina 6.12.1993 Eilen oli vielä lunta. Yöllä tuuli vei sen pois. Tänään talven ja joulun voi aistia ikkunoilla palavista kynttilöistä ja televisiosta tulevista linnanjuhlista. Yritän tehdä kaikkeni saadakseni jouluisesta tunnelmasta kiinni. Aamulla heräsin väsyneenä. Moodin pikkujouluissa meni myöhään. Keskiviikon tentti kutsui kaikella viehätysvoimallaan kaivautumaan lämpimän peiton suojista. Lukeminen oli vaivalloista. Puolen päivän jälkeen huomasin valuneeni makuuasentoon. Vasta iltapäivällä havahduin unesta. Tilastotieteen kirja poltti käsissäni. Lukeminen ei edelleenkään tuntunut luistavan. On varmaan nälkä, ajattelin. Päätin syödä. Toivoin löytäväni jotain jouluista, niinkuin eilinen lumenvalkea pikkujoulupuuro. Puuronkeittoon ei ollut aikaa. Piti lukea. Löysin kaapista suklaata, hieman vanhaa, mutta edes vähän jouluista. Näkkileipä narskui hampaissa kuin piparkakut. Sytytin kynttilän. Kellon lähetessä viittä aamuinen väsymys oli tipotiessään. Suklaa oli tehnyt tehtävänsä. Elimistössä oli energiaa luvattoman paljon. Paikallaan oleminen tuntui sietämättömältä. Yritin lukea kirja kädessä kävellen ympäri asuntoani. Pienessä huoneessani voi ottaa kymmenen askelta pituussuuntaan ja kuusi askelta leveyssuuntaan ennenkuin seinä tulee vastaan. Kello 17.30 luovutin. Vedin pipon korvilleni ja päätin etsiä joulutunnelmaa ulkoa. Suuntasin kulkuni Senaatintorille. Seisahduin Cafe Engelin eteen katselemaan ylioppilaiden soihtukulkueen saapumista. Näky oli kaunis. Mieskuoro seisoi tuomiokirkon portailla. Imin itseeni hyvää oloa. Laulu Suomen on... Kellon viisareiden vääntyessä tasan kuuteen alkoi pauke. Ensin hiljainen ja satunnainen, sitten kuin sarjatulena jyrähtelevä ammunta. Laulu oli enää katkonaisia sointuja sieltä täältä. Olin hämilläni. En tiennyt missä tai mikä äänilähde oli. Lähdin pois tuntien itseni petetyksi. Jouluinen rauha pilailee kustannuksellani. Tulee ja menee, koputtamatta ja hyvästelemättä. Nyt olen kotona katselemassa uutisista Kauppatorilla järjestettyä ilotulitusta. Hymyilyttää. Linnanjuhlissa Claes Andersson tanssii ilman frakkia. Toimittaja kysyy miksi. Andersson vastaa, että frakki on kuuma, eikä hänellä ole sellaista. Antti Kasvio vannoo uivansa isänmaa mielessään ja Assi Koivisto loistaa kauniissa juhlapuvussaan, jonka toimittaja epäilee olevan satiinia. Suljen television. Myöhemmin illalla kirjoitan korttia ystävälleni. Päästessäni hyvän joulun toivotuksiin huomaan kaipaamani jouluolon löytyvän kuin itsestään. En voi löytää sitä ulkopuoleltani, vaan se täytyy kaivaa syvältä minusta, viime vuonna suljettujen kansien sisäsivuilta.

Mari Savela sivu 11


Tyyppiarvo 4/93

Aki T. Niemen armeijaterveiset exclusively Tyyppiarvon lukijoille tilattuna

sivu 12

Tyyppiarvo 4 / 1993  
Advertisement