Page 1

MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA 3/96 BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES BAYES

on v ar i pp y Ty

en n i k en h s ye a i, B r u su

s y ä äj l p e d tie


Tyyppiarvo 3/96

Tässä numerossa on nyt sitä Tyyppiarvon ajoittain haikailemaa tieteellistä otetta. Joku voi sanoa numeroa tylsäksi. Minä kutsun sitä Bayes-spesiaaliksi. Tuleva työsarkamme (tuskastuttavan aineiston muokkauksen lisäksi) tulee olemaan tilastollinen analyysi. On tärkeää iskostaa mieliin, missä viitekehyksessä sen voi suorittaa. Joku voi sanoa, että näin kunnianhimoinen aihe ei kuulu pseudotieteellisen läpyskämme sivuille. Minä sanon ettei me viinasta aina voida kirjoittaa eikä sosiologiakaan meiltä luonnistu. Kyselymme tilastollisista koulukunnista kirvoitti laitoksemme väeltä niin monta herkullista kommenttia ettei yhtään voinut jättää julkaisematta. Sen sijaan artikkelin ulkoasun näennäinen “raflaavuus” on saavutettu viikkolehdiltä perityllä “revi kommentti asiayhteydestään ja sijoita se aivan väärään paikkaan” -menetelmällä. Haluankin pyytää anteeksi kirjoittajilta ja kehoittaa lukijoita välttämään liiallista ryppyotsaisuutta. Joku voisi kutsua tätä pateettiseksi puolustuspuheeksi. Minä kutsun tätä pääkirjoitukseksi. Lehtemme pursuaa Bayes-spesiaalin lisäksi taas herisyttäviä tarinoita. (Moodin ja Statuksen yhteiset fuksiaiset on pätevän dokumentoijan puutteessa edustettuna kuvasarjalla.) Virkistävä Minna Hännisen graduesittely toi taas esille kuinka uudet kirjoittajat piristävät lehden ajoittain toistuvaa ilmiasua. Täten pääsenkin jouhevasti toistamaan itseäni: Vuoden vaihteessa valitaan lehdelle taas toimittajakuntaa, mutta toimituksemme ovet ovat jo nyt avoinna...

Jukka Jokinen

Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan palsta 3 Tilastollisen päättelyn koulu... 4 P. Saikkosen haastattelu 8 Laitoksella tapahtuu 9 Gradu: Minna Hänninen 10 Urheilusivu 13 Lapsia ja aikuisia 14 Antiikin myyttisistä... 15 Fuksiaiskuvia 16 Rauno kuun kamaralla 18 Momblen kerhosivu 19

 Tyyppiarvo - Moodin virallinen äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Toimittajat:

Jukka T. Jokinen Kalle Huhtala Aki T. Niemi Annarita Koiranen Okko Vainio Perttu Muurimäki +vierailevia tähtiä

Taitto:

Kalle Huhtala

Painos: Painopaikka:

100 Limes

Aineistoa, mielipiteitä ja kehuja saa toimittaa sähköpostitse osoitteeseen jtjokine@cc.helsinki.fi Motto: Tehtävänämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle

sivu 2


Tyyppiarvo 3/96

Puheenjohtajan palsta Mitä opiskelen, missä opiskelen? Fuksimme ovat viimeisten kuukausien aikana saaneet varmasti vastata lukemattomia kertoja kysymyksiin omasta opiskelupaikastaan. Mutta tarkistavat ne vanhempienkin opiskelijoiden sukulaiset ja tuttavat aika ajoin muistiaan -onhan sitä paitsi kohteliaampaa kysyä ‘mitä sinä nyt opiskeletkaan?’ kuin ‘jokos poika on valmistunut?’. Minun vastaukseni ‘Mitä opiskelen?’ -kysymykseen on lyhyt mutta ytimekäs: tilastotiedettä. Aina yritän kuitenkin muistaa muistuttaa myös sijainnistamme valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kysymys omasta tiedekunnasta voi ainakin fukseille tuntua vaikealta ja hieman etäiseltä. Joku vanhempi tilastotieteen opiskelija taas saattaa puolihuomaamattomasti jättää tiedekuntamme mainitsematta - eivät kai sentään lääketehtaatkaan yleensä juuri valtiotieteilijöitä työllistä. Oma tiedekunta on joka tapauksessa aivan olennainen asia kaikille yliopisto-opiskelijoille. Vaikka olisi mitä tahansa mieltä ‘tilastotieteestä S-tieteiden seuralaisena’, niin täältä me kuitenkin jonain päivänä maisterin paperimme irti revimme. Jokapäiväisen opiskelijaelämän kannalta en ainakaan minä voisi kuvitella parempaa paikkaa kuin Unioninkatu ja valtiotieteellinen tiedekunta. Atmosfääri on vaikkapa Porthanian ja päärakennuken kampusta seesteisempi mutta silti, tai ehkä juuri siksi, erinomaisen inspiroiva; tarpeeksi rauhaa, sopivasti vilinää ja vilskettä. Vaalivuoden kunniaksi voin ehkä vielä yhden sanan verran lainata Esko Ahoa ja mainita ‘fasiliteeteista’; lähimmälle Veikkauksen Onlinepäätteellekään ei matkaa ole kahtasataa metriä. Hyvää syksyn jatkoa Tyyppiarvon lukijoille! Aki

sivu 3


Tyyppiarvo 3/96

Oletko sinäkin bayesiläinen ?

Tilastollisen päättelyn koulukunnat Koska tilastollisiin päätelmiin sisältyy aina epävarmuutta on hyvin luonnollista, että alallamme on erilaisia näkökantoja johtopäätöksen teossa. Varmasti merkittävin näkökantojen eroavaisuus on jako todennäköisyyden frekvenssitulkintaan ja subjektiiviseen tulkintaan. Ensimmäisiä kutsutaan frekventisteiksi ja jälkimmäisiä bayesiläisiksi. Toisin kuin esim. kansantaloustieteen eri koulukunnilla, päättely molemmilla tulkinnoilla johtaa useimmiten samaan johtopäätökseen. Sen sijaan koulukuntien merkitystä kuvaa kahden vannoutuneen tilastotieteilijän välinen tieteellinen kiista, joka päättyy kysymykseen “Oletko sinä bayesiläinen vai?”, ja jatkuu sen jälkeen henkilökohtaisena kiistana.

Kysymys: Ajatuksena tällä kyselyllä on pyrkiä kartoittamaan kumpi ajattelutapa, lähestyminen tai tulkinta Teillä on lähempänä sydäntä, frekventistinen vai bayesiläinen... Kaikenkarvaiset kommentit otetaan ilolla vastaan.

Tyyppiarvo suoritti pikagallupin kirjallisesti laitoksemme opettajakunnalle tiedustellakseen kumpaa koulukuntaa he edustavat. Oli ilahduttavaa nähdä, että kysymys sai irroitettua hyvinkin mielenkiintoisia ja opettavaisia kommentteja. Näiden vastausten pohjalta teillä, hyvät lukijat on hyvä pohja antautua tulikivenkatkuiseen jankkaamiseen tulevilla tilastotieteen kursseilla: (edellyttäen tietysti, että olette jo valinneet kantanne...)

Toimituksen subjektiivisen tulkinnan mukaan frekventistinen lähestymistapa vei voiton frekventistit:2, bayesiläiset:1, tyhjiä:2. Seuraavassa varsinaiseen kysymykseen lähimmin tulkittavat vastauksen osat: Prof.Hannu Niemi:”Edustan frekventististä lähestymistapaa.” Apul.prof.Anders Ekholm:”Yksioikoista kantaa minulla ei ole”

Frekventistit voittoon:

1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 Määrittelyjä koulukunnista 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 AE:”Näen paradigmojen ytimet näin: Bayes-päättelyssä toissapäivänä kvantifioitu uskomus muuntuu 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 eilispäivän empiiristen havaintojen perusteella tämän päivän kvantifioiduksi uskomukseksi. Frekventistisessä 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 päättelyssä eilispäivän havainnot analysoidaan tänään laaditulla tai tänään korjatulla mallilla ja raportoidaan 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 luottamuksena reaalimaailman tilasta. Luottamus perustuu ilmiön oletettuun tilastolliseen stabiliteettiin ja 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 periaatteelliseen mahdollisuuteen toistaa aineistonkeruu huomenna ja kaikkina seuraavina päivinä.” 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 JM:”Olen saanut tilastotieteen 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 koulutukseni lähinnä frekventistisen 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 koulukunnan menetelmien kautta, 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 joten en voi sanoa tuntevani 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 bayesilaista lähestymistapaa 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 kovinkaan hyvin. Ilmeisesti siinä on 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 kuitenkin tarkoitus liittää tilastolliseen 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 päättelyyn tutkijan etukäteistietoja ja/ 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 tai subjektiivisia oletuksia 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 parametreista ja niiden jakaumista. 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 Tällainen päättely sopii varmastikin 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 hyvin, etenkin sellaisiin tilanteisiin, 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 joissa on luontevaa ajatella 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 esimerkiksi parametreille joitain 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 rajoituksia.” 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212 1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456789012123456789012345678901234567890121234567890123456789012345678901212

sivu 4


Tyyppiarvo 3/96

Yliass.Ilkka Mellin:”Seuraavassa on ajatelmia bayesilaisuudesta. Ajatelmat olen kerännyt bayesilaista tilastotiedettä käsittelevästä kirjallisuudesta. Koska olen editoinut ajatelmat mieleni mukaisiksi, en anna lähdeviitteitä -ajatelmien lausujat eivät ehkä tunnistaisi eikä tunnustaisi ajatelmia omikseen.” Vs.ass Kimmo Vehkalahti: “Kummatkin kiinnostavia, en edusta mitään koulukuntaa tiukasti.” Vs.ass Jarmo Mikkola: “Itse kuulun ainakin toistaiseksi frekventistisen koulukunnan edustajiin.”

AE:”Mielestäni Bayes-paradigma on yksinkertaisempi ja siksi selkeämpi. Sen sijaan uskon, että sanonta: ‘Frekventistinen p-arvo perustuu kaikkeen siihen, mitä ei tapahtunut’ perustuu tahalliseen väärinkäsitykseen, ja on otettava nokkelana ilkeytenä.” IM:”Tilastotieteilijöiden pitäisi lopettaa tutkimustyö kymmeneksi vuodeksi ja käyttää uusien menetelmien kehittämiseltä vapautuva aika bayesilaisen ajattelutavan opiskeluun.” JM:”Frekventistisen koulukunnan mukaiset menetelmät dominoivat ilmeisesti aika laajalti oppikirjoissa ja julkaistuissa tutkimustuloksissa.”

Tiukkoja kantoja välteltiin Vannoutuneita koulukunnan edustajia ei laitokseltamme löytynyt: HN:”Ymmärrän hyvin että tietyissä sovellustilanteissa on tarkoituksenmukaista tukeutua bayesiläiseen viitekehikkoon havaintojen vähyyden johdosta.” AE:”Molempi parempi. Rikkauttahan on, että tilastotiedettä ja tilastollista analyysiä tehdään kahden voimakkaan ja hyvin tutkitun paradigman puitteissa. Toivon, ettei jompikumpi koulukunta saavuttaisi täydellistä ylivaltaa, enkä usko että niin on käymässäkään.” IM:”Lienee tarpeen korostaa, että mietelmät eivät välttämättä edusta omaa kantaani.” JM:”Frekventistisen koulukunnan mukaiset menetelmät dominoivat ilmeisesti aika laajalti oppikirjoissa ja julkaistuissa tutkimustuloksissa. bayesilaisten menetelmien käyttö olisi varmaankin suotavampaa laajemmin kuin tällä hetkellä, jos ei muuta niin vertailun vuoksi.” Mietelmiä, mielipiteitä Pari näkökohtaa ansainnevat erityismaininnan. Bayes-päättelyn kannattajat tuntenevat tässä tyytyväisyyttä, joskin kiihkobayesläiset saavat näpeilleen:

Erityisesti Anders Ekholm ja Ilkka Mellin vastasivat kyselyymme hyvin kattavasti. Minkäänlaista johdonmukaisuutta on mahdotonta saavuttaa julkaisematta seuraavia kokonaisuuksia. Jos Tyyppiarvon lukijoiden joukosta löytyy opiskelija joka lausuu vielä nasevampia tai tyhjentävämpiä mietelmiä tai näkökantoja, lupaan pyhästi astua miinaan. Tässä tulee leikekirjaanne varten: Ilkka Mellin: BAYESILAISUUDESTA Induktiivisen päättelyn säännöt eivät salli todennäköisyyden määrittelyä äärettömän havaintomäärän avulla. Todennäköisyyttä ei voi määritellä todellisten tai mahdollisten havaintojen avulla. Todennäköisyys ei ole koskaan pelkästään frekvenssi. Todennäköisyyden käsitteen taustalla on ajatus rationaalisen uskon voimakkuuden mittaamisesta. Todennäköisyys kuvaa uskon voimakkuutta, kun usko kohdistuu epätäydelliseen tietoon tai, kun usko on epätäydelliseen tietoon kohdistuva mielentila.

sivu 5


Tyyppiarvo 3/96

Mihin tahansa väitteeseen voidaan liittää todennäköisyys, joka kuvaa kuinka voimakkaasti väitteen totuuteen uskotaan. Bayesilaisuus on subjektiivinen teoria, johon nojaten pystytään kehittämään ristiriidattomia menettelytapoja mallittaa käyttäytymistä epävarmuuden tilassa. Kun tapahtumiin liitetään subjektiiviset todennäköisyydet, sen on tapahduttava tavalla, joka on sopusoinnussa todennäköisyyslaskennan sääntöjen kanssa. Tämä on vaatimus koherentista ja rationaalisesta käyttäytymisestä. Parametrin jakauman tulkitseminen subjektiivisesti ei ole sen subjektiivisempaa kuin havaitun satunnaismuuttujan jakauman tulkitseminen Miten frekventistit tekevät johtopäätöksiä aionutkertaisista tapahtumista? Frekventistiset menetelmät rikkovat uskottavuusperiaatetta vastaan. Bayes-estimaattorin otosominaisuudet ovat irrelevantteja, koska ne perustuvat kokeen hypoteettiseen toistamiseen, mitä ei koskaan tapahdu. Bayesilaisuus on nousussa - kts. modernia tilastotieteellistä kirjallisuutta esim. seuraavista aiheista: ei-parametrinen regressio, Gibbsin otanta, inversio-ongelmat, kalibrointi, Kalmanin suodin, kasvukäyrämallit, kuva-analyysi, tiheysfunktioestimointi. Lopuksi: Bayesilaisuutta suositellaan sopivina annoksina. Varo kuitenkin lääkkeen aiheuttamaa voimakasta riippuvuutta.

å sivu 6

Anders Ekholm: Todennäköisyyden tulkinta Näennäisesti todennäköisyys tulkitaan Bayespäättelyssä uskomusasteena ja frekvenssipäättelyssä tilastollisen stabiliteetin idealisaationa. Epäilen että tilanne itse asiassa on monimutkaisempi. Eiköhän Bayesiläiset rakentaessaan malleja käytä frekvenssitulkintaa ja vannoutuneet frekventistit O. Barndoff-Nielsen ja D.R. Cox sanovat Inference and Asymptotics, 1994, s.33: ‘In connection with methods of statistical inference, probability is used in two quite distinct ways.’ Uskottavuus Uskottavuus on tilastollisen päättelyn keskeisin käsite molemmissa paradigmoissa. Uskottavuus taas perustuu tilastolliseen malliin. Suurimmat edistysaskeleet tilastotieteessä tehdään ja on tehty rakentamalla reaalimaailman toimintaa yhä paremmin kuvaavia malleja tasapainoillen matemaattisen hallittamattomuuden ja todellisuuden yliyksinkertaistuksen välillä. Tämä tehtävä vaatii matemaattisia taitoja ja sovellusalan tietoja. Tieteenfilosofia on hauskaa ja oikein annosteltuna hyödyllistä, mutta ei se tilastotieteilijän varsinaisesta työstä käy.


Tyyppiarvo 3/96

Matemaattinen eleganssi

Kommunikointi soveltajiin

Mielestäni frekvenssipäättelyssä ei ole mitään niin tyylikästä apparaattia, kuin Bayespäättelyn synnyttämä liitännäispriorin käsite. It’s so beautiful, it has to be true. Innostuksella kuulin, että Young Lee ja John Nelder, JRSS B 1996 No.4, ovat äskettäin keksineet laajentaa yleistetyn lineaarisen mallin teoriaa käsittämään satunnaisia selittäviä muuttujia, naittamalla liitännäispriorin ja lineaarisen prediktorin käsitteet keskenään. Kasvualustan molemmille nyt onnellisesti yhdistetylle käsitteelle tarjosi -mitenkäs muuteneksponenttiperheen jakaumat.

Monet soveltajat tulkitsevat ilman mitään prioria tekaistuja p-arvoja todennäköisyyksinä, että nollahypoteesi on väärässä. Toisinaan saattaisi edistää tiedettä parhaiten, että vaaditaan ao tutkijaa formuloimaan priorinsa ja annetaan hänen pitää käsityksensä p-arvosta.

Ehdollistaminen Monisteessa Päättely I syksy 95 olen esittänyt miten tapauksessa, jossa neljä vakavaa sivuvaikutusta osuivat koeryhmään eikä yhtään kontrolliryhmään, saavutetaan terävä analyysi ehdollistamalla sivuvaikutusten kokonaislukumäärän suhteen. Ehdollistaminen oikeiden tunnuslukujen suhteen oikeissa tilanteissa on tilastollisen analyysin suola. Näennäisesti Bayes-päättely on askeleen edellä tässä, koska se aina perustuu koko aineiston suhteen ehdollistetulle jakaumalle. En kuitenkaan ole vakuuttunut, että yo. esimerkissä löytyy mitään yhtä kiistatonta Bayes-päättelyä. Aineisto on tosi pieni eikä pääse ylipuhumaan prioria. Kukaties Bayes-päättely toisinaan yliehdollistaa.

Subjektiivisuuden tieteenaloilla

osuus

eri

Opiskellessani valtsikassa 50-luvulla kuulin, että Westermarck (tai Myrdal tai molemmat) on lausunut, että objektiivista yhteiskuntatiedettä ei voida tehdä, mutta rehellinen yhteiskuntatieteilijä lausuu julki lähtökohtansa. Seuratessani kansantaloustieteilijöiden auliisti ja vuorenvarmasti antamia, muka empiirisiin totuuksiin perustuvia, keskenään ristiriitaisia neuvoja talousvaikeuksiemme voittamiseksi, olen joskus toivonut, että vuoteen 2000 mennessä ainakin kaikki saarnaajahenkiset ekonometrikot olisivat bayesiläisiä. Sen sijaan en ole varma että kansanterveystieteilijöiden olisii hyödyllistä sotkea ennakkokäsityksensä tilastoanalyysiinsä. Muutama vuosi sitten ikävästi päättynyt keuhkosyövän ehkäisytutkimus, SETTI, perustui ilmeisesti väärään ennakkokäsitykseen tupakan ja antioksidanttien vaikutuksesta.

Kuuluisia frekventistejä: (Non-Bayesian,conventional) D.R. Cox O. Barndoff-Nielsen Sir R.A. Fisher J. Neyman K. Pearson J. Jokinen

Kuuluisia bayesilaisia: (Bayesian) Thomas Bayes David Clayton Arthur Dempster Robert Kass Adrian Raftery Don Rubin Adrian Smith David Spiegelhalter

sivu 7


Tyyppiarvo 3/96

Apulaisprofessori Pentti Saikkonen, aikasarja-analyysin kokopäiväammattilainen

‘Tilastotiede on vaan ylipäänsä hauskaa’ Apulaisprofessori Pentti Saikkonen tunnetaan niin opiskelijoiden keskuudessa kuin koko tiedeyhteisössäkin aikasarja-analyysin alan tilastotieteilijänä. Ekonometrikko puolestaan Saikkonen ei ole. - Useat viime aikaiset tutkimukseni on tosin julkaistu ekonometrisissa lehdissä, mutta se johtuu vain siitä, että niissä käsitellään sellaista aikasarja-analyysiä, joka kiinnostaa myös ekonometrikkoja, Saikkonen painottaa. Pentti Saikkonen aloitti opintonsa valtiotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1971 ja luki aluksi kaksi vuotta tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä rinnakkain. Sen jälkeen lopullinen valinta päätyi tilastotieteeseen ja kansantaloustieteen opinnot jäivät cum laude sivuainekokonaisuuteen. - Alun alkaenkin tilastotiede kiinnosti enemmän, mutta en rohjennut heti valita sitä, koska tilastotiede oli erittäin vaikean aineen maineessa. Valittuani tilastotieteen pääaineeksi aloitin kolmantena opiskeluvuonna matematiikan cum laude -opinnot, koska se tuntui tilastotieteen opiskelun kannalta välttämättömältä. Sitä ennen olin suorittanut valtiotieteellisessä vain matematiikan appron, joka siihen aikaan oli paljon nykyistä suppeampi, Saikkonen kertoo. VTK-tutkinnon Pentti Saikkonen sai suoritetuksi vuonna 1975, VTL-tutkinnon matematiikka sivuaineena 1981. Autokorrelaation ja ristikorrelaation testaamista aikasarja-analyysissä käsitellyt väitöskirja Saikkoselta valmistui joulukuussa 1985. Todistuksen valtiotieteen tohtorin tutkinnosta Pentti Saikkonen sai tammikuussa 1986. Tilastotiede on Pentti Saikkosen mielestä ‘vaan ylipäänsä hauskaa, tosin aika ajoin maineensa veroisesti tuskastuttavan vaikeaa’. Niin hyvin hän viihtyykin tilastotieteen parissa, ettei työajan ulkopuolellakaan jää aikaa muulle - paitsi perheelle, johon kuuluvat vaimo ja 18-vuotias tytär. - Kun en ole laitoksella, huomattava osa ajastani kuluu referee-lausuntojen kirjoittamiseen alan aikakauslehtien toimittajille, Pentti Saikkonen toteaa “harrastuksistaan”.

sivu 8

Tilastotieteessä Pentti Saikkonen on perehtynyt aikasarja-analyysiin ja nimenomaisesti tiettyihin asymptoottisiin estimointi- ja testausongelmiin. Vuodesta 1983 alkaen hän on julkaissut yhteensä 27 artikkelia alan kansainvälisissä sarjoissa. Vaikka useat tutkimukset on julkaistu ekonometrisissa lehdissä, on Saikkosen ‘mahdollinen suhde ekonometriaan luonteeltaan täysin tilastollinen.’ - Tämä koskee muuten myös tilastotieteen tutkintovaatimuksissa mainittua aikasarjaanalyysin ja ekonometrian suuntautumisvaihtoehtoa, joka minun tulkintani mukaan sisältää lähinnä aikasarjaanalyysiä eikä sen opiskelu vaadi välttämättä kansantaloustieteen opiskelua. Opiskelijoille Pentti Saikkonen on tuttu ennen kaikkea lineaaristen mallien kurssilta, toisen vuoden keväälle ajoittuvasta perustavaa laatua olevasta rautaisannoksesta. Kurssi on ollut myös pitäjän itsensä mieleen. - Lineaarisissa malleissa on mahdollista esittää johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa kaikki keskeiset teoreettiset tulokset voidaan myös perustella. Haluan kuitenkin mainita, että luentoni ovat perustuneet Andersin (Ekholm) ja Ilkan (Mellin) 80-luvun alussa pitämiin kursseihin. Aikasarja-analyysin aineopintotasoista peruskurssia Pentti Saikkonen ei puolestaan ole koskaan pitänyt. Kiinnostusta Saikkosella olisi vielä paljon peruskurssia pitemmällekin. - Syventävien opintojen jatkokurssin jälkeen perusasioista olisi sen verran tietoa, että voisi ajatella aikasarja-analyysin erityiskysymyksiä käsitteleviä kursseja ja sitten...


Tyyppiarvo 3/96

Työssään apulaisprofessorina Pentti Saikkonen käyttää tutkimukseen ‘kaiken opetukselta liikenevän ajan’. Kuluvana lukuvuotena Saikkonen kuitenkin keskittyy tutkimustyöhön Suomen Akatemiassa. Vuoden virkavapaus päättyy 31.7.1997 - näillä näkymin. Aki Niemi Suomen Akatemian tutkijanakin Pentti Saikkonen työskentelee suuren osan ajastaan tilastotieteen laitoksella. Epästationaarisia trendejä sisältävien aikasarja-aineistojen estimointia ja testausta käsittelevissä tutkimuksissa mukana ovat myös Ritva Luukkonen Työterveyslaitokselta ja Helmut Lütkepohl Berliinin Humboldt-yliopistosta.

Tiedekuntamme opintotoimisto pyysi kaikilta ainejärjestöiltä syyskuun loppuun mennessä vapaamuotoista selvitystä siitä, kuinka palautejärjestelmä (lue: useimmiten kurssikyselylomakkeiden keruu) on laitoksilla toiminut. Moodista selvityksen laativat hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta opintovastaava (Harri) sekä pj (tämän jutun allekirjoittanut). Yhteenvetona totesimme: ‘Mielestämme palautejärjestelmä toimii tilastotieteen laitoksella hyvin’. Muistutimme opintotoimiston väkeä siitä, kuinka laitoksemme antaman opetuksen luonne poikkeaa suuresti monista muista tiedekunnan aineista. Käytännössähän kaikki aine- ja syventävien opintojen kurssit järjestetään meillä varsin pienelle opiskelijajoukolle. Kyselylomakkeet eivät ole tarpeellisia, vaan palautetta kulkeutuu luennoijalle keskusteluissa kurssilaisten kanssa lähes päivittäin.

Tilastotieteen johdanto- ja jatkokurssilla puolestaan ‘massakyselyt’ ovat lähes perinne. Viime lukuvuoden palautteen pohjalta Ilkka Mellin sai mm. viimeisiä korjausehdotuksia ennen luentomonisteensa painamista. Mutta toisaalta myös peruskursseilta saadaan päivittäistä jatkuvaa palautetta; aktiivimoodilaisiahan on niillä laskuharjoitusten pitäjinä. Muuttuneisiin tutkintovaatimuksiin Moodi otti kantaa erityisen opintotoimikunnan lausunnossa viime keväänä. Noista mielipiteistä ja toivomuksista tärkeimmät ovatkin nyt mustaa valkoisella opinto-oppaassa ja tutkintovaatimuksissa. Pääaineopiskelijoilla on johdantokurssilla oma laskuharjoitusryhmä ja työharjoittelu ‘muuttui syventävien opintojen erikoiskurssin korvaavasta suorituksesta pelkäksi opintoihin ylimääräisenä sisällytettäväksi harjoitteluksi’. Aki Niemi sivu 9

Laitoksella tapahtuu

Laitoksella tapahtuu

Moodi selvitti palautejärjestelmän toimintaa


Tyyppiarvo 3/96

Graduesittely:

Minna Hänninen: Tilastolliset tietosuojamenetelmät “Tilastollisilla tietosuojamenetelmillä pyritään rajoittamaan yksittäisen tilastoyksikön ja tämän ominaisuuksien paljastumista tilastoviranomaisen, Suomessa Tilastokeskuksen, julkaisemissa tilastoissa sekä viranomaisen luovuttamissa tilastotarkoituksiin kerätyissä aineistoissa. Käytännössä aineistoa rajoitetaan tai muunnetaan siten, että yksikkötietojen paljastumisriski pienenee. Aineiston rajoittaminen tai muuntaminen vähentää väistämättä aineiston informaatiota, joten tilastollisten tietosuojamenetelmien avulla pyritäänkin löytämään tasapaino kahden usein ristiriitaisen oikeuden välille: tilastoyksikön oikeus tietosuojaan sekä yhteiskunnan ja kansalaisten oikeus tietoon.” Syksyllä 1994 olin tullut tilastotieteen opinnoissani siihen vaiheeseen, jossa olisi pitänyt aloittaa pro gradu-tutkielman puurtaminen tai ainakin jo valita sen aihe. Koska itselläni ei ollut ainuttakaan ideaa sopivasta aiheesta, enhän koskaan ollut edes nähnyt tilastotieteen gradua, päätin aloittaa aiheen ideoinnin osallistumalla laitoksen gradu-seminaariin. Opinto-opashan mainosti, että seminaari oli tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja myös sitä suunniteleville. Olin kuullut tarinoita, että joillakin laitoksilla oli jopa listoja sopivista gradun aiheista sekä näihin liittyvistä lähdekirjoista. Kuten arvata saattaa, tilastotieteen laitoksella ei tällaisia listoja ollut, ja koko syksynä en saanut ainuttakaan vinkkiä sopivasta aiheesta. Vastauksen sijaan törmäsin aina kysymykseen, mistä olin kiinnostunut. No, olinhan minä kiinnostunut monistakin asioista: kissoista, aerobicistä, Melrose Placesta, eläinten suojelusta jne., mutta en oikein käsittänyt, miten nämä nyt liittyivät tilastotieteen graduun. Uhkaava totuus alkoi kalvaa mieltäni: yksikään tilastotieteen ongelma ei kiinnostanut minua, olin ilmeisesti väärällä alalla! Vuoden vaihteen jälkeen ongelma kuitenkin ratkesi lähes itsestään. Prof. Hannu Niemi aloitti Tilastokeskuksen tieteellisenä johtajana ja soitti kotiini tarjoten mahdollisuutta tehdä gradu Tilastokeskuksen

sivu 10

metodiyksikössä. Koska parempiakaan tarjouksia ei tullut, tammikuun lopussa menin sopimaan käytännön järjestelyistä Hannu Niemen ja metodiyksikön pomon Seppo Laaksosen kanssa. Tapaamisella varmistui graduni aiheeksi Statistical Disclosure Control Methods - aihe, jolla ei vielä silloin ollut edes suomenkielistä nimeä. Lisäksi sovimme, että aloittaisin Tilastokeskuksessa maaliskuussa korkeakouluharjoittelijana ja sain kotiin rahdattavaksi pari aihetta käsittelevää kirjaa. “Tutkielman päätarkoitus on esitellä erilaisia tilastollisia tietosuojamenetelmiä. Varsinaisten menetelmien lisäksi selvitellään julkaistaviin tilastoihin ja luovutettaviin aineistoihin liittyvää lainsäädäntöä ja etiikkaa, aiheeseen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä sekä menetelmien kehitystä ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa. Julkaistavien tilastojen ja luovutettavien aineistojen suojauksen lähtökohdat ja suojausmenetelmät ovat erilaiset, joten näitä ryhmiä käsitellään erikseen. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti pitkittäis- ja paneeliaineistojen suojausta omana ryhmänään.”

Viimeisellä viikolla ennen Tilastokeskuksessa aloittamista yritin lueskella saamiani kirjoja. Hankalalta näyttivät, olivat vierasta kieltäkin. Tietosuojaa kirjoissa käsiteltiin puolin ja toisin, tilastotieteestä niissä ei ollut


Tyyppiarvo 3/96

häivähdystäkään. Ehkäpä totuus kuitenkin löytyisi myöhemmin, olihan Seppo Laaksosen hyllyn nurkkaan jäänyt vielä suuri pino aihetta käsitteleviä artikkeleita ja muita julkaisua. Ensimmäiset viikot Tilastokeskuksessa käytin aikaani lähinnä lueskellen tuon pinon sisältöä, mutta totuutta eli tilastotiedettä ei kuitenkaan tuntunut löytyvän. Kun kysyin asiasta Laaksoselta, sain kuulla, että minulla itsellä oli aivan väärä, yliopistomaailman käsitys tilastotieteestä. Aiheeni kuulemma oli todella upeaa empiiristä tilastotiedettä. Pääsin kuitenkin gradun alkuun ja aloin pikku hiljaa myös naputella pääasioita paperille. Seuraava ongelma oli, ettei aiheesta ollut tehty aikaisemmin mitään suomen kielellä ja eri termeille jouduttiin keksimään suomenkieliset vastineet. Otsikon suomennokseksi valittiin tilastolliset tietosuojamenetelmät ja muille termeille enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän, kaamealta kuulostavat suomennokset. Toukokuuhun mennessä olin saanut tekstiä niin paljon, että gradu-seminaarin esitelmään täytyi karsia pois jo lähes puolet. Esitelmässä höpötin harvan kuulijakunnan tuskaksi lähes puolitoista tuntia henkeä vetämättä. Olin vakuuttunut, että ensimmäisen kerran henkeä vetäessäni, joku ehtii huomauttamaan väliin, ettei upea empiirinen aiheeni olekaan tilastotieteen graduksi sopiva. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, joskaan aihevalintaani ei kehuttukaan. “Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan esimerkkiaineiston avulla kahden suojausmenetelmän, satunnais-sotkennan ja mikroaggregoinnin, vaikutusta aineistosta estimoitavaan regressiomalliin. Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen teollisuustoimipaikka-aineisto, joka on osittain yhdistetty yritystasolle. Aineistosta estimoidaan Cobb-Douglas -tuotantofunktio. Tämän jälkeen aineisto suojataan satunnaissotkemalla ja mikroaggregoimalla ja suojatuista aineistoista estimoidaan vastaavat tuotantofunktiot.”

Kesän aikana aloin muodostaa tutkimussuunnitelmaa empiirisen gradun empiirisestä osasta, jonka oli tarkoitus yhdistää tietosuojamenetelmät ja tilastotiede. Mietin ja pähkäilin. Olisin todella tarvinnut apua. Koko Suomi, Tilastokeskus mukaan lukien, tuntui lomailevan. Ketään ei saanut kiinni, eikä kukaan ollut kiinnostunut auttamaan. Näytin vajavaista tutkimussuunnitelmaa useammallekin henkilölle, jotka kaikki kommentoivat sanomalla ihan hyvä. Ei ollut hyvä, mutta ei auttanut: omin voimin en saanut parempaakaan aikaan. Alkoi loputon SASin pyöritys. Korkeakouluharjoittelijan palkkani loppui myös kesän aikana ja paljastui seuraava karmiva totuus: Tilastokeskuksessa on sallittua orjatyövoiman käyttö, vaikka se tiettävästi onkin kiellettyä muissa Länsimaissa - Tilastokeskus ei aikonut maksaa palkkaa gradun teosta. Itse asiassa Tilastokeskuksesta ehdotettiin, että ottaisin laitoksella vapautuvaan assarin paikkan, jos palkkaa mielin saada. Koska rahavarani hupenivat kiihtyvällä tahdilla, tyydyin kohtalooni ja aloitin syyskuun alussa assarina tilastotieteen laitoksella. Työpaikassa, johon olisin viimeiseksi kuvitellut tai halunnut joutua. Joskin myöhemmin, valinta osoittautui oikeaksi ja laitos työpaikkana kuviteltua vähemmän epämiellyttäväksi. “Tilastollisilla tietosuojamenetelmillä pyritään rajoittamaan yksittäisen tilastoyksikön ja tämän ominaisuuksien paljastumista tilastoviranomaisen, Suomessa Tilastokeskuksen, julkaisemissa tilastoissa sekä viranomaisen luovuttamissa tilastotarkoituksiin kerätyissä aineistoissa. Käytännössä aineistoa rajoitetaan tai muunnetaan siten, että yksikkötietojen paljastumisriski pienenee. Aineiston rajoittaminen tai muuntaminen vähentää väistämättä aineiston informaatiota, joten tilastollisten tietosuojamenetelmien avulla pyritäänkin löytämään tasapaino kahden usein ristiriitaisen oikeuden välille: tilastoyksikön oikeus tietosuojaan sekä yhteiskunnan ja kansalaisten oikeus tietoon.”

sivu 11


Tyyppiarvo 3/96

“Tutkimuksessa ilmeni, ettei satunnaissotkenta suojaa riittävästi yksikkötietojen paljastumista vastaan tutkimusaineiston kaltaisia hyvin vinoja aineistoja. Lisäksi satunnaissotketusta aineistosta estimoidut parametriestimaatit tulevat systemaattisesti harhaisiksi. Mikroaggregointi suojaa aineistoa paljastumista vastaan erittäin hyvin. Kuitenkin myös mikroaggregoinnissa estimointitulokset voivat tulla harhaisiksi. Suojauksen onnistuminen siten, että estimointitulokset pysyvät alkuperäisten tulosten kaltaisina riippuu aineiston aggregointiin käytetystä ryhmittelymenetelmästä, aineiston korrelaatiorakenteesta sekä estimoitavasta mallista.”

Alkusyksyn ravasin Tilastokeskuksen ja tilastotieteen laitoksen väliä. Tilastokeskuksessa pyöri edelleen SAS, laitoksella data II, data III, epälineaariset mallit ja muutamat muut rästiopinnot. Päässä pyöri muuten vaan. Lokakuun kiireessä revityn toisen graduseminaariesitelmän jälkeen oli ajan puutteen vuoksi pakko luopua gradun teosta ja keskittyä opintoihin sekä opettamiseen. Hyvä niin, sillä parin kuukauden tauko gradun puurtamisessa selvitti kummasti ajatuksia. Assarin hommat loppuivat vuoden vaihteessa ja palasin taas Tilastokeskukseen. Tammikuussa viimeistelin empiirisen osan ja aloin vaihteeksi kirjoittamaan. Ensin kirjoitin empiirisen osan tulokset, sitten kirjoitin teoriaosan uusiksi, sitten empiirisen osan uusiksi, sitten... kirjoitin, kirjoitin ja kirjoitin.

Inhosin koko tuotostani ja olin päättänyt päästä siitä eroon viimeistään maaliskuussa. Oikolukemisesta ei tullut mitään, sillä oman tekstini lukeminen aiheutti fyysistä pahoinvointia. Sekä Laaksonen että Niemi lukivat tuotoksiani, mutta koska kummallakaan ei tuntunut olevan mitään konkreettisia neuvoja lopputuloksen parantamiseksi, päättelin graduni olevan valmis palautettavaksi. Maaliskuun 1. päivä, viisi päivää ennen viimeistä gradunjättämispäivää, kiikutin tekeleeni kahtena kappaleena tiedekuntasihteerille. Aurinko paistoi, oli ensimmäinen kevätpäivä. Olin vapaa! “Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat olleet Eurostatin julkaisema Schackisin (1993) kokoama julkaisu Manual on Disclosure Control Methods sekä Daleniuksen (1988) teos Controlling Invasion of Privacy in Survey. Lisäksi lähteinä on käytetty tilastollisia tietosuojamenetelmiä käsitteleviä artikkeleita, josta tärkeimpänä voidaan mainita Bethlehemin et al. (1990) Disclosure Control of Microdata.”

Loppuun kai pitäisi kirjoittaa kannustavia neuvoja kaikille niille, jotka graduaan eivät ole vielä valmiiksi saaneet. Höh, mikä minä olen teitä neuvomaan! Tehkää juuri sellaiset gradunne kuin haluatte, tai olkaa tekemättä. Jos teitä neuvon, tulette kuitenkin myöhemmin syyttelemään: “Munkin gradusta ois tullut vaikka mitä, mutta kun Minna neuvoi tekemään sitäjatätä...”. Joten tyydynpähän vain toivottelemaan hauskaa syksyä kaikille! Minna Hänninen

TYYPPIARVOETSIITOIMITTAJIA Lehtemme uljas mutta ah, jo niin väsynyt toimittajakunta etsii uutta verta läpyskämme toimitukseen (päätoimittaja, taittaja, toimittajia...). Kaikki halukkaat otetaan ilolla vastaan. Ota yhteys emaililla osoitteseen jtjokine. Ansioluetteloa emme kaipaa. toimitus sivu 12


Tyyppiarvo 3/96

Moodin Motituksen seurapalsta Myös Motitus on saanut oman pysyvän nurkkauksensa alati uudistuvan Tyyppiarvon sivuille. Tulospalvelun päivittäminen on vain valitettavasti vapaaehtoisten harteilla, joten koitetaanpa olla kärsivällisiä taulukoiden ja tilastojen suhteen. Ainakin vielä nyt kun sarjat ovat vasta aluillaan, olemme mukana reaaliajassa. Minifutissarja,

lohko

Moodin Motitus

0

sekä

sählyn

Moodin Motitus

1:

0 0 0

0-0

0

harrastelijasarja: 0

0 0 0

0-0

0

Toistaiseksi tunnistamaton englantilainen jalkapallohuligaani hetkeä ennen pidätystä

Seuraavassa Tyyppiarvossa juttua Motituksen järjestämästä ‘Tactics and Statistics’ -jalkapallotaktiikkaillasta. Urheilullista syksyä kaikille Tyyppiarvon lukijoille! Aki Motituksen lähettämä valtuuskunta tutustui kesäkuussa brittiläiseen kannattajakulttuuriin. Vastavierailu oli lähellä toteutumistaan jo syyskuussa, mutta 300 Liverpoolkannattajan otos koko saarivaltakunnan edustajana todettiin liian valikoituneeksi joukoksi, ja yhteistapaaminen Helsingissä jouduttin viime hetkillä perumaan.

Moodimainen juoksutulos Moodin juoksudivisioona Random Walk edusti kahden hengen voimin Moodia Helsinki City Marathonin Citykymppi-osuudella. Tarkoituksena oli osua tilastotieteellisesti puoliväliin mahdollisimman tarkasti: joukkue puoliintui, kun puolet siitä keskeytti reitin puolivälissä. Maaliin päässyt osapuoli osui miesten sarjan 202 osanottajan otoksen puoliväliin siedettävällä luottamusvälillä, tarkalleen ottaen kohtaan 98. Aika, n. 48 min (approksimaatio tarkkojen tulosten jo kadottua) ei kuitenkaan riittänyt vetämään tiedotusvälineiden huomiota Random Walkin keskivertotempauksen suorittajien puoleen, ja känsäinvälinen uutiskynnys jäi tällä kertaa ylittämättä. Kalle H. sivu 13


Tyyppiarvo 3/96

Lapsiajaaikuisia

Kaikki me olemme olleet lapsia. Jotkut meistä kai ovat sitä vieläkin, vaikka ilmiasumme on muuttunut jokseenkin aikuismaiseksi. Mutta surullista kyllä, meillä on merkillinen taipumus unohtaa (edes)menneet vuotemme, lapsuuden huolettomuus ja leikit; unohtaa todella olleemme pieniä ihmisiä, söpöjä tytön- ja pojanpalleroita. Mutta emmehän me suinkaan aina ole olleet tällaisia, juoppoja opiskelijoita, leikkiaikuisia. MinustatuliäskettäinparikuukautisenJannevauvan kummi. On todellinen luonnon ihme, miten sellaisia hellyttäviä olentoja voi ollaolemassakovassanykymaailmassa-eikä sellaisenaikaansaamiseksitarvitakoneita... Minustatuleesulaavahaa,kunJanne-vauva leväyttää valloittavan, hampaattoman hymynsä-kerrassaanhurmaavanuorimies! Muttapikkuvauvatkinkasvavatennenpitkää. Niistä tulee isoja ekaluokkalaisia. Kun olin itse‘ekalla’,kuudesluokkalaiset,koulumme vanhimmat,näyttivätsuorastaanjättiläisiltä. Kerran kuulin jonkun heistä kiroilevan ja minua inhotti. Silloin ajattelin, etten itse varmasti koskaan kiroile. Niinpä... Mikä loppujen lopuksi erottaaaikuisenlapsesta? Lapsetovatviehättävän (?!) suorasanaisia ja rehellisiä. Olen kyllä eräänkin kerran nähnyt kaupassa kiukuttelevia, tahtonsaperillehaluavia ärsyttäviäkakaroita.Eikä tiettyynikäänastilapsilla ole vaikeuksia tutustua kotilähiöön juuri muuttaneeseenuuteen leikkikaveriin, mutta

sivu 14

heti peruskoulun alkaessa heille kehittyy "me ollaan kavereita, mutta säpä et ookaan meidän kaveri" -mentaliteetti. Sama tyyli jatkuu itse asiassa yläasteella, lukiossa ja yliopistossa. Vain ilmaisun taso muuttuu: näennäisestiollaankavereita,muttavoitolla varma, että löytyy joku, joka ei pidä sinusta ja kertoo sen kaikille muille paitsi sinulle itsellesi.Lapsetsaattavatollajulmia:ovathan koulukiusauksen uhrit tästä oiva esimerkki, mutta onko pinnan alla kytevä henkinen vallankäyttösenkummempaa? Sitä mukaa kun lapsi kasvaa ja aikuistuu, hänalkaamuodostaaikäänkuinsuojamuuria ympärilleen. Varsinkaan suomalaisessa kulttuurissa ei tunnetusti mennä keskustelemaanvieraidenihmistenkanssa. Paikallisjunassatoisiaanvastapäätäistuvilla aikuisilla on varmaankin aika kiusallinen olo ja hui jos katseet vahingossa kohtaavat! Jokaisenlapsentulisisaadakasvaaluonnon läheisyydessä.Mielessäniontiettystereotypia suurkaupungissasyntyneestäjasielläkoko ikänsäasuneestaihmistyypistä-jokalienee kuitenkin väärä. Vaikea kuvitella, millainen tulisi lapsesta, joka on viettänyt elämänsä ensimmäiset vuodet Kampissa kasvaen. Osaisiko hän arvostaa lintujen laulua, syyssateita,lumikinoksiakutenmaalaislapsi sentekisi? Väistämätöntähän se toki on, että aikuiset ovat sellaisia kuin ovat. Onhan aikuisten maailma täynnä ongelmia, tekemättömiä tehtäviäjamonimutkaisiaihmissuhteita.En suinkaan peräänkuuluta paluuta huolettomaan lapsuuteen, sillä sanoisin kumminkin itsekin olevani onnellisempi kaksikymmenvuotiaana opiskelijana kuin sinä pikkutyttönä, jolla oli aina tukka letillä ja joka jäi kerran jälki-istuntoonkin, vaikka niin kiltti olikin ja tykkäsi matikasta. Annarita Koiranen


Tyyppiarvo 3/96

ARKIPÄIVÄN MYYTTISISTÄ HAHMOISTA Antiikin ajoista vielä näihinkin päiviin saakka on elänyt myyttejä sankareista, joita jumalat ovat karmealla tavalla rankaisseet. Eräs näistä kurjan kohtalon kärsineistä on Sisyfos, jonka jumalat lähettivät manalaan työntämään valtaisaa kivenjärkälettä vuoren huipulle. Tämä rangaistus on ikuinen, sillä kaikin voimin vuoren huipulle saatettu kivi vierähtää joka kerran takaisin alas, josta yritys uudemman kerran alkaa - aivan alusta asti. Tänä päivänä opiskelija on vajonnut alas manalaan johtavalle reitille. Hän juo baarikaljaa ja häntä sapettaa, että hänen on jälleen tänäkin syksynä aloitettava aivan alusta asti. Kohta on taas kerran käynnistettävä uusi yritys ensi kesää varten; on aloitettava valmistautuminen seuraaviin pääsykokeisiin. Tästä henkilöstä puuttuu kaikki antiikin myyttisenhahmonhohdokkuus,sekäulkoinen ettäsisäinen.Hänkulkeevanhoissavaatteissa, kuluneissakengissä.Hänenkatseestaannäkee suoraanhänensisimpäänsä;siitänäkeehänen sisällään olevan murtuneen ihmisen, joka on kuin varjo vain jostakin mitä voisi olla. Hän tuijottaa väsyneesti eteenpäin, ei koskaan ketään silmiin. Mutta vaikka kaikki näyttääkin vähemmän hohdokkaalta nopeasti tarkasteltuna eikä mitään yhteistä hänellä näytä olevan antiikin uljaisiin heeroksiin, niin pian alkaa asiat ymmärtää uudenlaisessa valossa kun kuulee, että tämä kirottu on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan suorittamassa loputonta rangaistustaan. Siinä ajassa on kaikki - niin henkiset kuin ruumiilliset - voimavarat käytetty lähestulkoon loppuun eikä se voi olla näkymättä hänestä kaikinpuolin.

Jumalat eivät nimittäin ole jollekin menneelle aikakaudelle jämähtäneitä kivettyneitä toteemeja. Eivät he halua enää tänä päivänä käyttää niin vulgaareja rangaistuskeinoja kuin mitä joku kiven kierittäminen vuoren huipulle on. Tämän päivän myyttiset hahmot on siis etsittävä jostakin muualta kuin vuoren juurelta kivenjärkäleen parista. Tuossa siis on Sisyfos kaljalasi kourassa rähjäisessä ulkomuodossaan. Hän ei enää tänäänolemikäänromanttinensankarihahmo, mutta mahtava hänen urakkansa edelleen on: Valmistautumista työhön, työtä ja työtä, minkä jälkeen olematon vapautuksen hetki, joka päättyy alkamistaan ennen. Sitten kaikki on alkava taas alusta. Nykyään hän siis lukee ja valmistautuu korkeakoulun pääsykokeisiin vuodestatoiseen,toisestavuodestakolmanteen ja niin edelleen ad infinitum poikkeuksetta epäonnistuakseen. Lähellä hän on ollut onnistumistamontakertaa.Kaikistalähimpänä hän oli toissa vuonna, jolloin hän jäi koepisteissä kahden kymmenyksen päähän pääsyrajasta. Yhteispisteissä hän tosin jäi jo huomattavasti kauemmaksi. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mistä häntä rankaistiin. Eivät edes hänet tuominneet jumalatkaan voi sitä muistaa. Mutta koska näinkin ankara rangaistus kuitenkin on mahdollinen itse kunkin on syytä olla varovainen. Nykyään ei ole tapana hyvällä katsoa eikä rankaisematta jättää kaikenlaisiin sairaalloisiin filioihin sortuneita. Monen on esim. yletön bibliofilia saastuttanut. Näiden joukossaonuseitaopiskelijoita-tiesmonensissa pääsykokeissaan. Okko V.

sivu 15


Tyyppiarvo 3/96

No comments - tuokiokuvia Moodin ja Statuksen fuxiaisista syksyll채 -96 Helsingiss채 ja Iidalla.

sivu 16


Tyyppiarvo 3/96

(Commentti: Syypäät eli Moodin ja Statuksen Tutorit yhteistyön tuoksinassa)

sivu 17


Tyyppiarvo 3/96

Rauno Kuun Kamaralla (Otsikkoa hämmästelevien lienee syytä kerrata viime Tuoppiarvossa esiintynyt tarina "Rauno ja valkoinen nainen" s.10, jolle tämä on suoraa jatkoa.)

Bussi kytki vilkun päälle ja kaarsi pysäkille. Kevyesti sihahtaen ovi etuovet aukesivat ja Rauno loikkasi sisälle. -Kertalippu, Rauno sanaili. -Tä, töksäytti kuljettaja takaisin ja katseli Raunoa julkeasti. -Niin että Helsingin sisäinen kertalippu, kiitos, Rauno sai hämmennykseltään änkytettyä. -Lasten vai aikuisten, kuljettaja vielä pahensi tilannetta. -Aikuisten...aikuisten, Rauno henkäisi ja kyyneleet alkoivat jo kirvellä silmissä. -Yhdeksän markkaa, kuljettaja sanoi jättäen kokonaan huomioimatta kympin kolikon jonka Rauno oli lennättänyt rahastustasolle jo heti sisään tullessaan. Sankarimme nyökkäsi tuskaisena silmät kolikkoon kiinnitettyinä kohti rahastustasoa ja sai kuin saikin kuljettajan huomion kiinnittymään pyöreään suomen rahaan. Sanaakaan sanomatta kuljettaja ojensi Raunolle markan ja lipun. Rauno työnsi lipun leimauslaitteeseen. -Toisinpäin, kuljettaja sanoi kuuluvaan ääneen. Rauno käänsi lippua 180 astetta pystyakselin ympäri ja leimauslaitteesta kuului “stamp”. Rauno ryntäsi vapaalle paikalle ohi ilkkuvien ilmeitten ja jäi tuijottamaan pimenevään iltaan. Kauniit vaahterat ja muut puut olivat kirkkaan keltaisia, ilma raikas ja kuulas, taivas vielä tumman sininen ennen ensimmäisiä silmiään aukovia pikku tähtösiä. Raunon ajatukset karkasivat huolettomaan lapsuuteen ja nuoruuteen kauas kotiin Kouvolaan missä Rekku koira oli onnessaan haukahdellut aina kun hän oli tullut kotiin koulusta reppuselässä. Koulubussin kuljettaja oli aina ollut mukava ja kiltti ja tarjonnut usein vielä karkkia hänelle. Olipa hän kerran saanut jopa ajaa bussia kuljettajan sylissä istuen kun muita ei ollut enää kyydissä. Ja koulussa hän oli ollut

sivu 18

opettajan lempioppilaita ja aina pärjännyt hyvin. Äkkiä Rauno julmasti tempaistiin takaisin maanpinnalle kuvitelmistaan kun Kisahallin pysäkiltä sisään tunki hirvittävästi metelöivä polttariporukka, jonka lyhin oli 192 senttinen 136 kiloinen jenkkifutista pelaava siilitukka ja kaikki muut vieläkin pidempiä ja vieläkin painavampia jenkkifutaajia. Kaikkien ÄO oli alle 90, kaikkien niskalihakset olivat estäneet verenkierron aivoihin jo vuosia ja kaikki olivat 4 promillen humalassa. Koko revohka, päivänsankari balettitanssijaksi puettuna tunki Raunon viereen ja ympärille.

-Tekisipä mieleni totta tosiaan hieman nostella neitiä

-Mikäs himpula se täällä istuu, hirviöt aloittivat kiusanteon. Balettiasuun verhoutunut korsto rojahti Raunon viereen. -Mikä muodon kauneus, oikea Afrodite, oikea pikku pähkinänsärkijä, tuo meikattu mulli sanaili. -Tekisipä mieleni totta tosiaan hieman nostella neitiä, se jatkoi sukkahousuihinsa hädin tuskin mahtuen. Äkkinäisellä, vastustamattomalla


Tyyppiarvo 3/96

kirvittävällä liikkeellä balettiasuinen terminaattori tempaisi Raunon kainaloonsa ja lähti hurjasti huutaen ja karjuen juoksemaan bussin käytävää ylös ja alas. Pilkka ja iva iskivät Raunon kasvoihin minne ikinä hänen silmänsä osuivatkaan. Kaikki, aivan kaikki Töölön mummot, Paloheinän hiphopparit ja Haagan hörhöt - nauroivat katketakseen tälle pikku vallattomuudelle. Jopa linjaautonkuljettajan silmissä välähti sininen kylmyys kun Raunon katse osui häneen auton sisäpeilin välityksellä. Rauno parka vinkui ja ärisi suoraa huutoa ja sätki ja potki, mutta tuo juopunut luomakunnan kruunu, kaikkien kädellisten kuningas oli tunnoton Raunon hädälle. Onnekseen Rauno oli hirvittävästi huitoessaan osunut bussin stop-painikkeeseen ja kun bussi sitten kaarsi pysäkille ja ovet avautuivat Rauno jännitti kaikki voimansa ja

onnistui riistäytymään tuon ison apinan puristusotteesta ja hirvittävästi kirkuen pakenemaan yöhön. Pikku sydän hulluna hakaten Rauno syöksyi pimeyteen kunnes vain hiljaisuus häntä seurasi ja hän pysähtyi. Keuhkot puhkuen ja jalat täristen hän ryhtyi selvittämään olinpaikkaansa. -Taitaa olla kauhea kaljanhimo, kuului Raunon takaa. Hä, Rauno äännähti. -Kun tuolla lailla kirkuen ryntäät tänne, valkopaitainen mies sanoi rinnassaan järjestysmieslaatta. Kas kummaa - Rauno oli rynnännyt suoraan Bottan ovelle. Poke avasi Raunolle oven ja Rauno astui sisään. Hän jätti takkinsa narikkaan ja saapasteli rappujen juureen. Jostain ylhäältä kuului iloisten ihmisten puheensorinaa ja miellyttävää musiikin jytkettä. Rauno rauhottui. Kenties tästä vielä tulee jotain, hän ajatteli mielessään. Jatkuu seuraavassa numerossa

Arpakuution armoilla Arpakuution taika ei koskaan laannu. Vääjäämättä jatkaa Moodin suurin ja kaunein alajärjestö, Momble, taivaltaan. Fuksiaisissa fukseja tutustutettiin arpakuution, tuon Lady Fortunan ruumiillistuneen sanansaattajan, oikukkaaseen käytökseen. Oikea Pop-O-Matic saa jälleen kyytiä, kun jo perinteinen Zebdon III -turnaus käydään jo perinteisessä ympäristössä. Tietenkin Momblen edustus tulee puolustamaan kerhomme kunniaa jälleen myös ESOn jo perinteisessä Kimbleturnauksessa joulukuun alun kieppeillä. Momble rules!

Lokakuun mombletyttö: Pop-O-Matic on painavaa asiaa!

Lokakuun momblepoika: Alle für Momble und Momble für alle!

sivu 19


Coming soon to a Type Value near you...

From the makers of Tyyppiarvo 1/93 - 3/96...

Printed

in

Limes...

Just when you thought it was safe to eat again...



Ensi numerossa: Laitoskirjaston salat. Kaikista opiskelijoista ja heidän opintomenestyksestään on pidetty kirjaa! Kaikkien henkilötiedot ja opintosuoritukset on tallennettu Laitoksen Arkistoihin! Hyllymetreittäin mappeja Tilastotieteen opiskelijoista. Voiko tällaista tapahtua nyky-Suomessa? Lue Tyyppiarvon tutkivien reporttereiden henkeäsalpaavat paljastukset Laitoksen hämärien holvien katveesta. Vain Tyyppiarvon joulunumerossa! P.S. Keitä kuvassa on ? Lue seuraavasta Tyyppiarvosta!

Tyyppiarvo 3 / 1996  
Advertisement