Page 1

tr tu e P

3 1 . s ! n tt ii in


Tyyppiarvo 3/95

Pääkirjoitus Tyyppiarvon tehtävä, Moodin jäsenten viihdyttämisen lisäksi, on raportoida jälkipolville ainejärjestön kulloisestakin tilanteesta. Tästä numerosta se tulee hyvin esille, siitä kiitos kaunis kaikille kirjoittajille. Tyyppiarvon toimituksessa häärivä vuosikurssien kirjo saavuttaa kohta kaikki luonnolliset luvut ja lehti alkaa yhä enemmän näyttää Moodilta, eikä sisäpiirin omalta temmellyskentältä. Minusta kuitenkin dominoivana yksityiskohtana tästä numerosta tulee esiin puheenjohtajamme Aki Niemi, jolle haluan tämän pääkirjoituksen omistaa. Ainejärjestölehti on voimissaan ja Moodi täynnä aktiivisia ihmisiä. Ehkä täydempi kuin koskaan. Se että kaikki tapahtuu pj Akin kaudella ei voi olla vain sattumaa. Pitäkäämme miehestä hyvää huolta, ettei hän vaan lipsahda Limeksen puolelle. Näin pateettinen ylistyspuhe ei yleensä kuulu tapoihini, mutta täytyyhän se puheenjohtaja valita ensi vuonnakin. Jukka Jokinen

Sisällysluettelo Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Akin kanssa rastilla Henkilökuvassa Ilkka Mellin Erikoiskurssit esittelyssä Urheilusivut Kyltymätön tilastotieteilijä Kovis aloittaa opiskelun Bits 'n pieces Kerhosivut Akin kanssa keittiössä

2 3 4 6 9 10 12 12 13 14 15

9 Tyyppiarvo - Moodin virallinen äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Toimittajat:

Jukka T. Jokinen Kalle Huhtala Mika Leinonen Marja Häppölä Aki T. Niemi +vierailevia tähtiä

Taitto:

Kalle Huhtala

Painos: Painopaikka:

100 Limes

Aineistoa, mielipiteitä ja kehuja saa toimittaa sähköpostitse osoitteeseen jtjokine@cc.helsinki.fi Motto: Tehtävänämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle

sivu 2


Tyyppiarvo 3/95

Puheenjohtajan palsta Miksi juuri Moodi? Jokaisen tulee osata pitää omia puoliaan. Koitan kuitenkin pysyä asiallisuuden ja kohtuullisen puolueettomuuden rajoissa. Yliopistomaailman kasvualustana ja energialähteenä on tietellinen toiminta ja keskustelu. Siitä saa voimansa myös järjestö- ja muu harrastustoiminta. Runsaalle 95 prosentille opiskelijoista yliopistoyhteisöön kuuluminen merkitsee jotain muutakin kuin opiskelua ja syömistä. Heistä jokainen tekee tietoisesti tai tietämättään valintoja, mitä kautta tulla osalliseksi haluamaansa harrastustoimintaa ja hauskanpitoa, opiskelijoiden sekä muun yliopistoyhteisön sosiaalista vuorovaikutusta. Osakunnat, aatteelliset järjestöt, puhtaat harrastusjärjestöt; vaikka tuntisin niitä paremmin, en silti pystyisi niitä juuri kritisoimaan. Ne kaikki ovat varmasti erinomaisia omilla erikoisalueillaan. Ainejärjestöjä sen sijaan tunnen sen verran, että voin puhtaalla omallatunnolla sanoa niistä jotain hyvää. Mitä haluan sanoa on se, miksi mielestäni jokaisen opiskelijan kannattaisi edes jollain tavalla olla mukana omassa tai lähellä omaa pääainettaan olevan ainejärjestön toiminnassa. Ainakin Helsingin yliopisto on sen verran suuri ja sekava, että on hyvä löytää joku kiintopiste, josta jäsentää ympäristöään. Oman ainejärjestön, laitoksen, tiedekunnan kautta kiinnittyy selkeästi opiskeluyhteisöön. Kanssakäymiseen saman aineen opiskelijoiden kanssa on helpompaa päästä ainejärjestön toiminnassa kuin luentotauoilla. Jokaista opiskelustaan aidosti innostunutta kiinnostavat myös nopeassa tahdissa muuttuvat tutkintovaatimukset ja opetuksen kehittäminen yleisemminkin. Merkittävä osa viime vuosien muutoksista yliopisto-opetuksessa ja -opiskelussa on lähtenyt liikkeelle juuri aineja tiedekuntajärjestöistä. Ovatko ainejärjestöt sitten kuitenkin kaikessa hehkeydessään aivan turhan sisäänpäinlämpiäviä kuppikuntia? Päätöksenteon tasolla jokaisessa yhteisössä eduskunnasta suuryritykseen pieni ydinryhmä käyttää suurinta osaa kaikesta päätöksentekovallasta. Näin on totta kai myös ainejärjestöissä. Hyvä ja toimiva ainejärjestö katsoo kuitenkin aina myös eteen, ylös ja ulos. Se kuuntelee jäsenistönsä toiveita ja palautetta ja mukauttaa niihin toimintaansa. Ainejärjestön kautta on luontevinta tehdä tunnetuksi omaa ainetta ja oman aineen opiskelijoita. Muiden aineiden ja oppilaitosten opiskelijoihin ei silloin olekaan enää niin vaikea tutustua. Kiitos Moodin toiminnassa mukanaolleille kaikesta tähänastisesta. Tavataan ensi lauantaina 21.10. tdk-tenttibileissä. Iloista syysmieltä! Aki Niemi

sivu 3


Tyyppiarvo 3/95

AKINKANSSARASTILLA Kuka olisikaan ollut luonnollisempi valinta Tyyppiarvon uuden teeman, eli opiskelijaesittelyn kohteeksi kuin Aki Niemi (ks. kansi). Kannun fuksiaisrastilla fuksiryhmiä odotellessa siunaantui mukavasti aikaa syventyä eittämättä ikimuistettavan puheenjohtajamme sielunelämään. Urheilu on ollut aina Akille tärkeää, mutta nyt halusin tutustua mieheen jalkapallon takana.

LAPSUUS Rastilla piipahti Akin isoveli Sami, joten haastattelu päästiin aloittamaan mukavasti perhepiirissä. Aki Tapani Niemi syntyi 30.6.1973 Janakkalassa ja vietti onnellisen lapsuutensa Tervakoskella. Hänen kasvatuksensa oli hyviin arvoihin ja velvollisuuteen pohjautuva. Puritaaniseksi Aki ei kuitenkaan sitä kutsuisi. Akin veljen mukaan Perheen kaikki äly on keskittynyt Akiin, jonka vuoksi Aki on voinut aina tehdä mitä haluaa. Tätä oikeutta on Samin mukaan käytetty ahkerasti. Kun tiedustelen onko Aki sitten ollut perheen lellikki, veljekset tuntuvat muistavan että tässähän tehdään haastattelua lehteen, ja asenne muuttuu vakavammaksi. Tuomio on selvä molemmista suista: Ei. Perhe on aina ollut lähellä Akin sydäntä ja niin se on vieläkin: “Minulla on maailman paras äiti” Katsoin epäilevästi Akia. Minullahan se piti olla.

SYNNYNNÄINENJOHTAJA Fukseja alkoi virrata (jonkun muun lisäksi) rastille ja keskustelu alkoi rönsyillä. Keksin idean pyytää fuksiryhmiä kehittämään kysymys Akin syvähaastatteluun. Aki vastasi niihin samalla järkähtämättömällä vakavuudella kuin minunkin kysymyksiini. Aloin huolestua. Sekä veljen puheiden että fuksien ensivaikutelmien perusteella Aki on synnynnäinen johtajatyyppi. Johtajakompleksin Aki kuitenkin tyrmäsi suoralta kädeltä. Tästä jutustelu siirtyikin luontevasti puolustusvoimiin. Aki on jo saanut sen verran etäisyyttä armeijaan, että suhtautuu siihen jo objektiivisesti. Hieman varauksellisesti seurasimme Akin kanssa fuksien inttimäistä pompottamista Senaatintorilla. “Olen isänmaallinen ja kuulun reserviupseerikerhoon, mutta en missään tapauksessa ihannoi armeijaa.” Tämä lausahdus olisi joko vitsi tai paradoksi jos se olisi tullut kenen tahansa muun suusta. Lopetimme SA-int -puheet johtopäätökseen että Aki on ainakin äärettömän uskottava.

OLEMASSAOLO Eksistentiaalikriisiin ei Akilla voi olla aikaa joten muotoilin kysymykseni toisin.”Olen tottakai

pohtinut, niinkuin jokainen ajatteleva ihminen, olemassaoloon liittyviä kysymyksiä, mutta olen löytänyt niihin vastaukset joiden kanssa pystyn elämään.” Aloin kadehtia Akia.

AKIJAYSTÄVÄT Aki on mies joka ei jätä ketään kylmäksi. Ja hän tietää myös sen:” En pyri miellyttämään kaikkia”. Ystävät ja kaverit määritellään tarkkaan ja heiltä odotetaan luottamusta, rehellisyyttä ja hyväksyntää. “Minuun pitää myös pystyä asennoitumaan tilanteen mukaan. Minua on luettava niin, että tietää missä tilanteessa minulle voi sanoa mitäkin.” Aloin jälleen huolestua.

PERIAATTEITA,ONKOHEITÄ? Akilla ei ole mitään järisyttävän tiukkoja periaatteita josta ei voisi tilanteen vaatiessa luopua, koska mitään toimintaa ei voi kovin aksiomaattisesti todistaa. “Ihmisellä pitää olla aatteita ja toiminta perustetaan näille. Yksi on kuitenkin sellainen, että en koskaan halua vahingoittaa ihmistä.” Moodin fuksin tiedustellessa Akin (perverssiä?) mieltymystä Trivial Pursuitiin, pulpahti esille toinenkin periaate:”En koskaan tee mitään sellaista jota joutuisin jälkeenpäin häpeämään.” Aloin jälleen kadehtia Akia.

NAISETJAKALSARIT Kliseiden meri tulvahti päälleni kun ryhdyttiin puhumaan naisista. “Arvostan sisäistä kauneutta. Naisella pitää olla terve itsetunto. Nainen ei saa alentaa itseään, vaan toimia arvonsa mukaan. Ei saa olla tosissaan oleva feministi. Huolehditaan omasta ulkonäöstä” Fuksiryhmä tuli paikalle. Aki ei tiennyt minkä merkkiset kalsarit hänellä on: “Muistaakseni punaiset” Aki riemuitsee Suomen MM-kultaa.

sivu 4


Tyyppiarvo 3/95

AKIJAJOKERIT En koskaan lakkaa hämmästelemästä kuinka Aki jaksaa syleillä koko maailmaa. Ennenkuin ehdin kysyä mikä on Akin heikko kohta, miten Akin saa suuttumaan, Aki vastasi juttelemalla fuksin kanssa kymmenen minuuttia Jokereista ja Hjallis Harkimon leuasta. Aloin jälleen huolestua.

TULEVAISUUS Akista tulee matematiikan opettaja. Ja hyvä sellainen. Hänellä on selvästi kutsumus opettajan ammattiin. Aki meni päästämään suustaan että hieman harmittaa, kun ei aloittanut matematiikan opintoja heti, vaan tuli tilastotieteen laitokselle. Raivokkaan ja kohtalaisen organisoimattoman vastalauseryöpyn jälkeen hän kuitenkin muutti lausuntoaan:” Ei. Ei kaduta, sillä asiat eivät olisi kristallisoituneet niinkuin ne ovat nyt.” Tiedonjano näyttää olevan lähes kyltymätön. Peruskoulu ei ollut Akin paikka ja lukio suunnaton pettymys, niinkuin mykistävät 6 laudaturia ja kympin päästötodistus osoittavat. Ehkä tilastotieteestäkin joskus laudatur tulee suoritettua. Fuksiryhmä kysyy klassisen. Mikä on elämän tarkoitus? “ Rakastaa ja tulla rakastetuksi.”

Fuksikysymyksiä: Jos kuvittelisit olevasi nainen, mikä olisi suhteesi peniskateuteen? Aki: Täysin kielteinen. Oletko koskaan virtsannut virtaavaan veteen Aki: Porin Jazzissa Miksi? Aki: En osunut riittävän pitkälle Miten sijoitut Gaussin sukupuolielämässäsi? Aki:Derivaatan nollakohtaan.

käyrällä

Miten kaksoisleukasi kehittyy? Aki: Urheilen viisi kertaa viikossa, paino on vakiintunut 75 kiloon. Tulkitsematta jääneitä muistiinpanoja: Sinä ja tärkein punnitaa painonappi tunti AKI PAINAA!!!

AKIJAMOODI

Kerro= Aivan sikamakee

Kun kaiken lähes äärettömyyksiin ulottuvan sälän kuorii pois, jäljelle jää melko tosikkomainen mies. Aki tiedostaa tämänkin, mutta nähtävästi pienellä viiveellä:” Otin armeijan hieman liian tosissaan.” “ Jos nyt menisin lukioon, ottaisin sen vähän rennommin.” Vieläkin hän jaksaa vaahdota melkoisella intensiteetillä tyhjänpäiväisistä asioista. Ei edes tajunnan laajennus tai fuksien mauttomat kysymykset saa häntä järkkymään. Fuksien lahjonta alkaa saada älyttömiä mittasuhteita ja haastattelu hiipuu kasaan. Moni kysymys sai vastauksen, mutta vielä useampi jäi ilman vastausta. Ehkä tulee vielä toinen syvähaastattelu, ehkä ei. Kuitenkin päällimmäiseksi muistikuvaksi raikkaasta juttutuokiosta Svenska Teaternin kulmilla jäi vastaus kysymykseen joka pyörii kaikkien Moodilaisten huulilla: Milloin jätät Moodin? Aki:” En koskaan.”

Onko hittöbarg oxo ok?

Kiitos haastatteluavusta Marikalle ja Sampolle sekä lukemattomille fukseille. Jukka Jokinen

Akin opetuslapset seuraavat tarkkaavaisina. Tapahtumapaikka Akin solu Moodin fuxiaisissa -95.

sivu 5


Tyyppiarvo 3/95

HENKILÖKUVASSA ILKKA MELLIN Millainen itse asiassa on Ilkka Mellin - tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori? Millainen on tämä mystinen hahmo, joka luennoi opiskelijoille tilastotieteestä tuntuen kuitenkin kovin kaukaiselta luentosalin edessä kalvoineen ja muistiinpanoineen? Tyyppiarvon toimittaja otti selvää.

1. Taustaa: syntymäpaikka, -aika, koulutus, perhe? Nimeni on Ilkka Alvar Juhani Mellin. Olen syntynyt Helsingissä 21.12.1946 ja ollut naimisissa vuodesta 1972. Lapsia ei ole. Asun Malminkartanossa, Helsingissä. Koulutus: YO 1966, Ressu FK 1976, HY, pääaineena matematiikka VTL 1983, HY, pääaineena tilastotiede Erikoisalueet tilastotieteessä: aikasarja-analyysi, ekonometria, epästandardit menetelmät regressioanalyysissa, tilastotieteen didaktiikka. Olen hoitanut tilastotieteen laitoksella vuodesta 1978 tutkimusassistentin, assistentin, lehtorin, yliassistentin ja apulaisprofessorin virkoja. Olen tällä hetkellä varsinaisesti yliassistentti, mutta hoidan viransijaisena apulaisprofessuuria. 2. Oletko aina halunnut tilastotieteilijäksi? En. Koululaisena halusin näyttelijäksi (harrastin näyttelemistä). Lukioaikana matematiikka alkoi kuitenkin vetää puoleensa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen en pyrkinyt mihinkään, koska pääsin opiskelemaan matematiikkaa ilman pääsykoetta. Tavoitteena oli ryhtyä lukion matematiikan opettajaksi. Aloitin tilastotieteen opiskelun toisena opiskeluvuotena. Tilastotiedettä väitettiin yleisesti helpoksi sivuaineeksi matematiikkaa opiskelevalle, mutta käsitys tilastotieteen helppoudesta on kyllä sittemmin karissut. Muita sivuaineitani olivat kemia ja filosofia, jota harrastan vieläkin. Kemistiksi en olisi ilmeisesti sopinut, koska onnistuin epäorgaanisen kemian laboratoriotöissä räjäyttämään erään keitoksen laboratorion kattoon. Sattumalla oli sormensa pelissä siinä, että minusta tuli tilastotieteilijä eikä opettaja. Olin työttömänä vuosina 1976-77 (Suomessa oli silloinkin lama) ja käytin aikani tilastotieteen ja matematiikan jatko-opintoihin. Syksyllä 1977 osallistuin Seppo Mustosen tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssille, jolta Seppo värväsi minut assistentikseen. Saan siis syyttää kaikesta olosuhteita ja Seppoa. 3. Miksi tilastotiede kiinnostaa? Tilastotiede on upea yhdistelmä matematiikkaa,

sivu 6

tieteellistä päättelyä ja empiriaa. Psykologisella tasolla kiinnostukseni perustuu samantapaiseen älylliseen mielenkiintoon, jota jotkut osoittavat shakkia kohtaan. Itse en ole kiinnostunut shakin kaltaisista älypeleistä ne ammentavat energiaa samasta lähteestä, josta joutuu ottamaan energian työhönsä. 4. Ainakin tilastotieteen johdantokurssi, jota itsekin käyn, näyttää olevan melko suosittu. Mistä moinen? Miksi tilastotiedettä kannattaa opiskella? Täytyy olla itselleen rehellinen: Johdantokurssi on aika monelle pakollinen kurssi. Toisaalta tilastotiede on tärkeä tutkimuksen apuväline, jota useimmat opiskelijat tarvitsevat työelämässä. Vaikka ei itse joutuisikaan tekemään tilastollista tutkimusta, voi tuskin välttyä tilastollisten tutkimusten hyväksikäytöstä. Voi jopa ajatella, että alkeismenetelmien tunteminen on osa yleissivistystä. 5. Eikö tilastotiede ole kaiken kaikkiaan melko teoreettista vai noudattaako se vain korkeakoulututkinnon yleista kaavaa? Tilastotiede ON teoreettista - se on eräästä näkökulmasta katsottuna hyvin lähellä sovellettua matematiikkaa. Kokonaan toinen asia on se, että tilastotiedettä pitää pyrkiä opettamaan soveltajille niin, että kosketus reaalimaailmaan säilyy. 6. Luuletko, että yliopiston opetusmuodoissa olisi ylipäätään jotain parantamisen varaa? Kyllä. Vastuuta opiskelusta pitäisi siirtää opiskelijoille. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa siitä, että jonkun asian oppiminen edellyttää muutakin kuin tasokasta opetusta. Tilastotieteen kaltaisissa matemaattisissa oppiaineissa omaehtoinen työskentely on välttämätön edellytys asian ymmärtämiselle. Tällä tarkoitan lasku- ym. harjoitusten tekemistä ja kirjallisuuden lukemista kynän ja paperin kera. Laskuharjoitukset tekee mieli rinnastaa pianoetydien harjoitteluun. Pianonsoittoa ei voi oppia pelkästään nuotteja lukemalla. 7. Entä opiskelijoiden asenteissa? Tunnen monia opiskelijoita, jotka työskentelevät vakavasti. Hyväksi tilastotieteilijäksi ei tule, ellei ole valmis tekemään paljon työtä. Käytän aika usein


Tyyppiarvo 3/95 sanontaa: ei se sen yksinkertaisempaa ole. Tällä tarkoitan sitä, että tilastotieteen teoria on monilta osa-alueiltaan niin vaikeaa, että asiaa ei voi ymmärtää ilman ankaraa työskentelyä mm. kynän ja paperin kera. Pelkkä lukeminen ei riitä. Myös pelkästään ohjelmistojen käytön opettelu ei voi johtaa syvempään ymmärtämiseen. 8. Mitä mieltä olet ns. ikuisista opiskelijoista? Ovatko he kapula edistyksen rattaissa?

14. Oletko saavuttanut tavoitteesi, joita aikanaan asetit elämälle? Jossakin mielessä enemmänkin. Yliopistossa olen saanut työskennellä tieteen maailmassa. Se on niin hauskaa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Yksi toive minulla vielä on: haluaisin oppia erottamaan vasemman ja oikean. Ne minulla sekaantuvat vähän väliä. 15. Mitä odotat tulevaisuudelta nyt?

En asettaisi kysymystä näin. Opiskeluajan minimointi ei saa olla sellaisenaan päämääränä. Tilastotieteilijän olisi hyvä perehtyä melko syvällisesti sekä matematiikkaan että ainakin yhteen tilastotiedettä soveltavaan tieteeseen. Tämä vie helposti enemmän aikaa kuin tavanomaisen tutkinnon suorittaminen. En itse valmistunut kovinkaan nopeasti, koska opiskelin matematiikkaa, tilastotiedettä ja filosofiaa paljon laajemmin kuin tutkinnon suorittamiseksi olisi ollut välttämätöntä. Harrastin opiskelun ohessa myös monia muita asioita. 9. Näetkö (meissä innokkaissa) fukseissa tulevaisuuden toivon? Olisi aika turhauttavaa opettaa, jos ei uskoisi siihen, että nykyiset fuksit selviytyvät tulevaisuuden haasteista. 10. Riittääkö ymmärrys, jos näet opiskelijan nukkuvan luennolla? Riittää, nukkuva opiskelija on ainakin hiljaa. Pidän pahimpana joidenkin tapaa tulla luennolle keskustelemaan. 11. Millainen opiskelija erottuu massaluennolta positiivisessa mielessä? Kyselijä. 12. Anna strategisia läpipääsemiseen.

neuvoja

kurssiltasi

Annan vain yhden neuvon: Tee laskuharjoitustehtävät. 13. Millaista oli oma opiskelijaelämäsi aikanaan? Aika turvattua. Minulla oli onni omistaa vanhemmat, jotka avustivat opintojani taloudellisesti. 60- ja 70lukujen opiskelijoiden tapaan sitä tuli osallistuttua yliopiston ulkopuolisiin aktiviteetteihin monella tavalla. Olen mm. Vanhan ja tähtitieteen laitoksen valtausten veteraani. Pyrin silti koko ajan tekemään KAIKKI laskuharjoitustehtävät matematiikan ja tilastotieteen kursseilla.

Tilastotieteessä odotan mahdollisuutta päästä toteuttamaan eräitä pitkään hautuneita työsuunnitelmia; elämässä yleensä saada oppia edelleen uusia asioita. 16. Miten rentoudut viikonloppuisin/vapaa-aikanasi? Harrastuksia? Vapaa- ja loma-ajat pyrin käyttämään esteettisten kokemusten metsästämiseen. Kokemukset saan kulttuurista ja matkoilta. Minulla on varmaankin liikaa erilaisia kiinnostuksen kohteita. Ne hajottavat aika usein liikaa, minkä seurauksena joskus on todella vaikeaa saada aloitettu projekti valmiiksi. Tilastotiede on ilman muuta tärkein harrastuksistani. Suurin osa tutkijoista pitää työtään harrastuksena, vaikka tutkimustyön tekemiseen saattaa liittyä myös pakkomielteen omaisia piirteitä. Yritän myös seurata kehitystä monilla muilla tieteen aloilla. Tilastotieteen jälkeen harrastan säännöllisimmin kuntoilua: käyn lenkillä 2-3 kertaa ja kuntosalilla samoin 2-3 kertaa viikossa. Kuntoilu on välttämätöntä pitkien työpäivien vastapainoksi. Rakkaimmat harrastukseni liittyvät kuitenkin esteettisten kokemusten metsästämiseen. Nämä harrastukset minulla on ilo jakaa vaimoni kanssa. Meitä kiinnostavat erityisesti taidehistoria (modernin taiteen historia), elokuvat (Bergman, Bunuel, Dreyer, Kieslowski), kirjallisuus (venäläisklassikot, Tolkien) ja musiikki (Bach, Satie, Elvis, Steely Daniin, John Lee Hooker, Miles Davisiin). Työkiireittemme takia harrastaminen on tavallisesti puuskittaista eli otamme kuurin silloin, kun ennätämme. Tätä tapahtuu viikonloppujen lisäksi lomamatkoilla. Matkoilla valoja videokuvaan innokkaasti. 17. Oletko oluen ystävä? Kannatatko suomalaista alkoholikulttuuria? Juon olutta alle 10 pulloa vuodessa. Viinit ja konjakki maistuvat oikein hyvin, mutta yliopistolliset palkat

sivu 7


Tyyppiarvo 3/95 eivät anna mahdollisuutta kehittyä todelliseksi tuntijaksi. Liitän alkoholin käytön nykyään lähes kokonaan ruokailuun. Syön ja juon ystävieni kanssa mielelläni pitkään ja hartaasti. Sen sijaan osallistun vain poikkeuksellisesti juominkeihin. Ei sitä tässä iässä enää oikein jaksa. 18. Oletko jääkiekkofani? Mitä joukkuetta kannatat? Olen lopettanut kaiken urheilun seuraamisen vuonna 1975. Kun urheilun seuraamisen lopettaa, huomaa vieroitusoireiden jälkeen, että on melko yhdentekevää minkä maan joukkue milloinkin voittaa taskubiljardin maailmanmestaruuden tai kuka juoksee ensimmäisenä maaliin Perähikiän Pyllistyksen kansallisissa kisoissa. En jaa eräiden mediafilosofien levittämää näkemystä siitä, että jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen oli hyväksi Suomen henkiselle elämälle. Urheilun seuraamisen lopettaminen vapauttaa energiaa muihin tarkoituksiin (esimerkiksi urheilemaan itse). Suosittelen muillekin. 19. Voittaako Suomi 1996 jääkiekon maailmanmestaruuden? Miten juhlit 1995 mestaruutta? Pidän paljon kiinnostavampana kysymyksenä sitä, koska Suomi saa ensimmäisen Nobelinsa tieteessä tai toisen Nobelinsa kirjallisuudessa. 20. Kuvaile itseäsi/luonnettasi kolmella sanalla. Yksi sana riittää: Epäilijä. 21. Oletko parhaimmillasi aamulla vai illalla? Ovatko aamukahdeksan luennot sinulle kauhistus? Wolfgang Pauli oli Nobel-fyysikko, joka esitti Paulin kieltosääntönä tunnetun lain kvanttimekaniikassa. Kerrotaan, että Pauli esitti toisenkin kieltosäännön: älä pidä luentoja ennen kello kahtatoista. Olen yrittänyt tässä asiassa esiintyä Paulin seuraajana; tosin tänäkin syksynä olen joutunut rikkomaan Paulin sääntöä vastaan. 22. Masentaako syksy sinua? Ei. 23. Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Vaimoni.

24. Estonian uppoamisesta on vuosi. Missä olit, kun kuulit onnettomuudesta? Miten koit sen? Olin Forumin lääkäriaseman odotushuoneessa odottamassa pääsyä fysikaaliseen hoitoon, koska tiivis mikrolla työskentely aiheuttaa minulle usein aika hirveää pää-, niska- ja hartiasärkyä. Kyllä siinä tuli mieleen monenlaisia ajatuksia sattuman ja välttämättömyyden rooleista ihmisen elämässä ja kuolemassa. Elämä on itse asiassa kuin hirveät arpajaiset. Kun olin nuori, oli tapana kysellä: “Missä olit, kun sait tiedon Kennedyn ampumisesta?” Itse olin kuuntelemassa yleisradion siihen aikaan ainoaa rock-ohjelmaa, joka keskeytettiin uutisen takia. 25. Palatakseni tilastotieteeseen, olet julkaissut itse kokoamasi opetusmonisteen (parempi määritelmä olisi kai kirja) tilastotieteen kursseja varten. Miten päädyit tällaiseen ratkaisuun? Oletko sitä mieltä, ettei alalla ole tarpeitasi vastaavia julkaisuja? Oliko moniste suuritöinen? Oletko saanut siitä palautetta, jos olet, niin millaista? On olemassa useita hyviä englanninkielisiä oppikirjoja. Ilmeisesti suomenkielisiä oppikirjoja kuitenkin tarvitaan, koska omaan monisteeseeni verrattavaa oppikirjaa ei Suomessa ole mielestäni julkaistu. En suinkaan halua sanoa, että aikaisemmin julkaistut suomenkieliset oppikirjat olisivat huonoja. Niiden lähestymistapa on kuitenkin melko vanhanaikainen: yhdessäkään ei esitetä asioita käyttäen sellaisia näkökulmia, joita parhaat uudet oppikirjat maailmalla käyttävät. Oma monisteeni on tarkoitettu poistamaan tätä puutetta. Johdantokurssin monisteeseen liittyy jatko-osana jatkokurssille viime keväänä kirjoittamani moniste. Työmäärä mainittujen monisteiden tuottamisessa oli uuvuttava. Viime lukuvuonna arkipäivät venyivät tavallisesti lähelle puolta yötä ja työskentelin myös lähes jokaisena viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina. Lähes sama työtahti tuntuu vielä jatkuvan, kun työstän monisteista toista, korjattua versiota. Korviini on tullut pelottavan vähän kriittistä palautetta. Ehkä kriittisten kommenttien puute on merkki siitä, että monisteista ei ole yhtään mitään sanottavaa, ei hyvää eikä pahaa. Siis: KAIKKI kommentit monisteistani ovat tervetulleita! Niitä sopii tulla antamaan henkilökohtaisesti, mutta nimettömätkin kommentit ovat tervetulleita. Sähköpostiakin sopii käyttää. Annarita Koiranen

sivu 8


asiaa

asiaa

asiaa Tyyppiarvo 3/95

Erikoiskurssit esittelyssä: Tilastollisten menetelmien algoritmit Opinto-oppaan sivut pitävät hiljaista, kahisevaa ääntä niitä käänneltäessä. Aavistuksenomainen turhautuneisuuden häivähdys vilahtaa turtuneessa tajunnassa, kun käy selväksi, että lähes kaikki kiinnostavan oloiset tilastotieteen kurssit vaativat perustietoja, jotka saa valitettavasti vain opiskelemalla, eli suorittamalla tavanomaisempia perusopintoja. Kaikeksi onneksi tehokkaasti kontrolloidun opintojen alun putkitutkintomaisuutta voi ja pitääkin lieventää kaikin mahdollisin keinoin.

Reijo Sund

asiaa

asiaa

asiaa

sivu 9

asiaa

Nyt kun olen vakuuttanut kaikki siitä, että erikoiskurssit on tarkoitettu erikoislahjakkuuksille ;), voinen siirtyä itse asiaan: Opinto-oppaan tilastotieteen osastosta, kohdasta luennoitavat erikoiskurssit lv:nna 95-96 löytyy esittely Tilastollisten menetelmien algoritmien kurssista. Siinä kerrotaan, että kurssilla esitellään tilastollisessa laskennassa ja tietojenkäsittelyssä esiin tulevia algoritmeja ja niiden käytännön sovelluksia. Menetelmiä havainnollistetaan C-kielisin funktioin erityisesti Survo- ohjelmiston yhteydessä. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. laskentatarkkuus, matriisilaskenta, kombinatoriikka, lajittelu, satunnaislukujen ja jakaumien generointi,

asiaa

Kuulen epäilevän äänen toteavan, että erikoiskurssithan ne vasta paljon perustietoja vaativatkin. Tätä väitettä en missään nimessä edes halua yrittää kumota, sillä aina ei voi voittaa. Luotan naivisti siihen, että erikoiskurssit on tarkoitettu vain niistä todella kiinnostuneille henkilöille, jotka ainakin kuvittelevat kykenevänsä suoriutumaan em. kursseista. Toinen ehkäpä hyvinkin harhainen uskomukseni on, että erikoiskursseja pitävät opettajat itse ovat todella kiinnostuneita luennoimastaan aiheesta. Jos kumpikin näistä hypoteeseistä on edes jossain määrin totta, on saavutettu näennäinen ihannetilanne, utopiasta on tullut täyttä totta: Innostunut opettaja opettaa innostuneita oppilaita. Tälläisessä tilanteessa tulokset ovat luultavasti erittäin hedelmällisiä, onneksi.

Algoritmi on lyhyesti sanottuna tapa tehdä jokin asia. Esim. oven voi avata monella tavalla: mm. vääntämällä avainta, potkimalla, sorkkarautaa apuna käyttäen tai vaikkapa soittamalla ovikelloa ja toivomalla parasta. Eri tilanteisiin soveltuvat usein erilaiset metodit. Tilastollisessa laskennassa ja tietojenkäsittelyssä on usein kaksi ensisijaista tavoitetta algoritmien suhteen: nopeus ja tila. Valitettavan usein näitä molempia ei ole mahdollista saada optimiinsa, vaan toisen kasvaessa toinen pienenee ja päinvastoin. Hyvän algoritmin valitseminen saattaa muuttaa asioita radikaalisti. Parhaita esimerkkejä on prof. Mustosen esittämä algoritmi tietyn matriiseihin liittyvän tunnusluvun (?!?) laskemiseksi: Ilman algoritmin hyväksikäyttöä laskeminen kestäisi n. 400 milj. vuotta ja algoritmin kanssa n. 2 sekuntia. Kiinnostavaa on myös havaita satunnaislukujen luomisen tuska, sillä harva tulee ajatelleeksi, kuinka vaikeaa on varsinkin tietokoneella luoda todellista satunnaisuutta. Koska tietokone toimii niin kuin sen käsketään toimia, voidaan siis odottaa sen käyttäytyvän tietyllä tavalla. Täten satunnaislukualgoritmitkin luovat ennustettavissa olevia lukuja, jotka eivät siis todellisuudessa ole mielivaltaisia vaan tietyn kaavan mukaisesti luotuja. Algoritmiksi voidaan luokitella myös se tapa, jolla nyt vaikkapa kolmiulotteisessa avaruudessa olevan esineen perspektiiviprojektioon saadaan muodostettua vapaavalintaisesti sijaitsevasta valonlähteestä ja katsojan paikasta riippuva sekä aiheutuva heijastuman approksimaatio... mutta se onkin jo toinen juttu. Suosittelen kurssia lämpimästi kaikille asiasta kiinnostuneille, sillä nähtävästi jopa yliopistolla on nykyään mahdollista saada opetusta käytännön huveihin.

asiaa

Yksi varsin käytetty ja itsestäänselvä tapa on lukea kiinnostavia sivuaineita, ja samalla suorittaa vasemmalla kädellä tilastotieteen perusteita. Omalla tavallani tilannetta arvioidessani on tässä menettelyssä vain se huono puoli, että muut aineet saattavat viedä opiskelijan mennessään ja jättää tilastotieteen nuoleskelemaan näppejään. Tietyistä perustavaa laatua olevista syistä en itse halunnut kahlata kahlattavaa kahlattavan vuoksi, vaan löysin toisen tien, koulutuspolitiikan todellisen riemuvoiton: erikoiskurssit.

tilastollisten mallien tutkiminen simuloimalla, numeerinen optimointi, askeltavat algoritmit sekä menetelmien erityisongelmat. Kurssin luennoitsijana toimii prof. Seppo Mustonen ja avustajana vs.ass. Kimmo Vehkalahti. Vastaavanlaista kurssia ei ole pidetty ennen, joten kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, jolta tietysti odotetaan paljon. Kurssin alussa kyseltiin oppilailta, mistä kukin haluaisi eniten kuulla ja opetus keskittyy näiden haluttujen osa-alueiden käsittelyyn. Lähes kaikki tapahtuu Survo- ympäristössä, joskaan ei siihen kiinteästi liittyen. Itse algoritmeja tutkitaan Ckielisessä muodossa, josta ne on helppo ymmärtää hallitessaan C:n perusteet. Kurssi suoritetaan harjoitustyönä, jonka aihe on melkomoisen vapaa, mikä mahdollistaa keskittymisen omiin kiinnostuksen kohteisiin ja niiden syvempään ymmärtämiseen sovellutusten tasolla.


Tyyppiarvo 3/95

MÄTKYMESTARUUSKILPAILUT Moodin juhlalliset mätkymestaruuskilpailut aloitettiin syyskuun puolella leppoisissa merkeissä, josta se pikkuhiljaa rönsysi aika voimakkaaksikin yhteiskunnalliseksi debatiksi. Ei siitä sen enempää, julkistetaan tulokset: Moodin mätkityt: Mestari: Kimmo Vehkalahti 2. Teo Merras 3. Petri Harjamäki 4. Jukka Jokinen

3157 1600 1300 1032

mk mk mk mk

Valtion lellikit: Mestari: Ökyperttu Muurimäki 2. Mika Leinonen (vielä varmistamattomien tietojen 3. Aki T. Niemi 4. Juha Nurmilaakso 5. Kalle Huhtala

3007 mk 2200 mk mukaan) 2000 mk 1629 mk 62,65 mk

Kimmo Vehkalahti otti kilpailussamme ylivoimaisen voiton. Varsinkin kun Kimmon ensitiedot olivat samainen summa palautuksina, sai Kimmo täten hetkessä 6314 mk:n mätkyt. Toimitus onnittelee. Kootut kommentit: - hei, eiku nää onki mätkyjä (lakoninen huomautus) - ei oo totta! (säälittävällä äänellä)

- kannattaako täällä enää tehdä töitä vai muutanko ulkomaille (osta styroxponttooni, julista se verovapaaksi, hinaa se kolera-altaaseen ja muuta sinne - minä tulen perässä) -täytynee luopua herkkulounaista helmikuuhun asti (miten niin helmikuuhun? Älkää unohtako että kyllä se verolappu tulee ensi vuonnakin) - Kannattaako ylimääräinen konsulttityö sittenkään? ( Ei ) - Ilmaista lainaa. Riski kannatti, nyt on varaa maksaa mätkyt ( Moodin laskelmoija. Toimitus paheksuu) - Ei enää harmita yhtään, että intin päiväraha oli vain 19 mk. ( Olen sanaton) Populistiset ruikutuspuheet eivät sovellu tämän lehden tasoon, joten esitän vain viimeksi suoritettuun valtion verotukseen liittyvää faktatietoa: Kunnallisten veroäyrien nousun lisäksi ansiotulovähennys muutettiin entisestä 10 prosentista 5 prosenttiin. Ansiotulovähennys myönnetään 20 000 mk ylittävälle osalle ansioista (opintoraha mukaanlukien), kuitenkin maksimissaan 2000 mk. Seuraus: Verotaakka kasvoi kaikilla, joiden bruttotulot ovat 20 000 mk - 60 000 mk. Mätkityt kiittävät. Mätkittyjä rauhoittaakseni suosittelen ajattelemaan positiivisesti: Ajatelkaa mätkyjänne suorina tulonsiirtoina Ökypertulle, Akille ym. Moodin lellikeille. Rahat pysyvät näin ikäänkuin perhepiirissä. Joko lohduttaa? Hannu Karpo (poikkeuksellisesti julkaisemme jutun nimimerkillä -taitt. huom.)

Random Walk urheiluskandaalissa! Akateeminen Wartti -95 (4.5-95) päättyi Random Walkin kannalta sekavissa tunnelmissa. Järjestäjien kämmäysten takia joukkue kohtasi odottamattomia vaikeuksia taipaleellaan. Mm. Marja Häppölä joutui juoksemaan kaksi osuutta Mika Lahdenkarin kadottua vaihtopaikalta, mikäli lieni sinne edes päässyt. Mika Lahdenkari ei ollut tavoitettavissa kommenttia varten. Random Walk harkitsee kisajärjestäjien haastamista oikeuteen. Edes joukkueen tulosta ei tähän päivään mennessä ole ilmoitettu. Yritetäänkö häpeällinen skandaali vaieta kuoliaaksi? Kuva: Random Walk Star Trek -henkisenä yllään Tervakosken Ponnistuksen sponsoroimat asut.

sivu 10


Tyyppiarvo 3/95

JohtuivatkomystisetpoissaolotKYBÄLLÄ-tapahtumasta?

Sulkismestaruus vain välipala Sami “99” Vernolle Perjantaina 19.5. Suomenlinnassa ja ympäri Helsingin yöelämää vietetty Moodin KYBÄLLÄ-tapahtuma, perinteiset kevätkauden päättäjäiset eivät luultavimmin ratkaisseet sulkapalloturnauksemme voittajaa. Pallopelien spesialisti Sami Verno oli sen verran ylivoimainen, että jopa vanhat jyrät Mika Le ja Kimmo jäivät tällä kertaa ilman mahdollisuuksia. Sulkapallokisojen järjestämisestä kiitos kuuluu Moodin tarmokkaana tiedotusvastaavana viime kevään toimineelle Sami Nevalalle. Sami ei todellakaan ole mikään sulkapalloguru, mutta koska ilmeisesti kaikki muu urheilu tuntuu hänestä vielä paljon paljon vastenmielisemmältä, tarttui hän tuumasta toimeen. Vanhan sulkismestaruusperinteen elvyttäminen oli hieno teko. Kun vielä voittamaton Jykä eli Jyrki Kr ei päässyt mukaan, ei mestaruutta ainakaan teoriassa oltu jaettu etukäteen. Ottelut aloitettiin Hallintorakennuksen kolmella kentällä vasta puolenpäivän jälkeen, mutta silti muutama etukäteisilmoittautunut jätti tulematta paikalle. Ottiko esimerkiksi muuan Jukka Jokinen edellisillan liian kirjaimellisesti KYBÄLLÄ? Kuudella osallistujalla turnauksen alkusarja päätettiin pelata kaksinkertaisena. Jokainen siis pelasi jokaista vastaan kaksi yhden erän ottelua. Kun jokainen oli tahkonnut kymmenen alkuotteluaan pelattiin loppusarja - johon tietysti kaikki selviytyivät. Sami V ja Mika Le erottuivat heti alkuotteluissa muista. Kimmo tosin hävisi ensimmäisen alkuottelunsa Mikalle tiukasti 16-14, mutta sen jälkeen Mikan peruskunto oli Kimmolle liikaa. Kolmas sija tyydytti Kimmoa, varsinkin kun pronssiottelussa kaatui toinen tutoreista, itse puheenjohtaja Aki. Loppuottelussa Mika pani hanttiin hyvin Sami V:lle, voitto kuitenkin Samille 15-11.

TULOKSET: Puolivälierät: Kimmo - Sami N Aki - Matti

15-3 15-3

välierät: Mika Le - Kimmo 15-9 Sami V - Aki 15-1 pronssiottelu: loppuottelu:

Kimmo - Aki Sami V - Mika Le

15-3 15-11.

Onnea Sami V ja kiitos kaikille osallistujille! Moodin sulkismestaruuksista taistellaan taas ensi keväänä.

Aki Niemi sivu 11


Tyyppiarvo 3/95

Mihin asti kyltymättömän kunnianhimoinen tilasto-tieteilijä voi päästä? Selvää katkeruutta opiskelijayhteisössämme herättää, ettei alaltamme saa mitenkään puristettua Nobelin palkintoa. Muut tieteilijät käyttävät meitä työ- ellei jopa leikkikaluinaan, tana. Astronomit nimeävät komeettoja itsensä mukaan, biologit lapamatoja ja tohvelieläimiä, lääketieteilijät tappavia tauteja ja viruksia. Tilastotieteilijän mahdollisuudet päästä kuuluisuuteen nimeämällä jokin viiva tai tolppa ovat huomattavasti rajatummat. Kansallisia menestystarinoitamme edustaa mm.”periaatteiltaan todella mainio” (FT Kyösti Huhtala: Tilastollinen data-analyysi (ei sukua taittajalle, taitt. huom.)) tilasto-ohjelmistomme. En vain voi käsittää miksei ohjelmiston nimi voi olla Musto 84C.

sivu 12

Mutta, rakkaat kollegani, ei kannata kunnianhimoisuuden poltteessa vaipua epätoivoon. Törmäsin nimittäin ulkomaanmatkallani tilastolliseen menestystarinaan, joka hakee millä tahansa alalla vertaistaan. Tärkeimmän työkalumme, tilastotieteilijän stetoskoopin kehittäjän Gaussin kuva käyrineen komistaa ylpeänä Saksan kymmenen markan seteliä. Mitä onkaan jonkun ruotsalaisen palkinto sen rinnalla jos oma kuvasi on Euroopan hipelöidyin? Jukka Jokinen


Tyyppiarvo 3/95

Moodiry:lle:Kippisjakiitos!

Kimmo&Sirpa16.syyskuuta1995

Tilastotiede maailmalla:

Aivan tavallisista perunalastuista oppii nykyään myös hyödyllisiä tieteen perussääntöjä, kuten sen, että liiat numerot voi syödä. Informaatiopläjäyksen tarjoaa erään perunalastuvalmistajan nerokas tuote "Manfredin fiksut snacksit".

-Aamulehti

Pertftu inttiin? (Etusivulta) Valitettavasti kansiteksti johdatti lukijaa harhaan. Perttu nimittäin ei tosiaankaan ole tähän hätään astumassa asevoimien palvelukseen, vaan on intin sijasta matkalla Intiaan. Sekaannuksen aiheutti Valtsikan syysseminaarissa vallinnut epätavallisen korkea melutaso, jonka ansiosta Tyyppiarvon autoileva toimittajakaksikko tulkitsi kuulemansa useiksi eri vaihtoehdoiksi, joista intti ja Intia sattuivat sekoamaan. Pahoittelemme erehdystä ja toivotamme Pertulle hyvää matkaa. Muista Ahimsan periaate!

sivu 13


Tiedossa vilkas syksy! Momble aloitti toimintansa tänä syksynä Moodin fuksiaisissa Akin kämpässä. Uusia fuxeja tutustutettiin Kimbleen fuxitehtäviin kuuluneella Sudden Death -kierroksella, jonka jälkeen varttuneemmat momblelaiset pelasivat kierroksen lievennetyin juomasäännöin. Tyyppiarvon päätoimittaja JT Jokinen hyväksyttiin tilaisuudessa osoittamansa suuren alttiuden perusteella Momblen hallituksen jäseneksi sisäministerin salkulla. Samalla todettiin tarve järjestää Zebdon II, joka ilmeisesti toteutuu lauantaina 18.11-95. Paikka ja tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin, seuratkaa Momblen uutisryhmää. Syksyn päätapahtuma, Kimbledon, koittaa jälleen joulukuun alun vaiheilla. Viimevuotisen silmittömän menestyksen innoittamina toivomme saatavan kokoon joukkueet Momble I ja Momble II. Tavoitteena tietenkin jaettu ykkössija.

Lokakuun momblepoika: Hrump!

Tyyppiarvo 3/95

Moodin Martat ja Martit tiedottaa Moodis Märthorna och Mårterna informerar Yhdistyksen kesäkuinen eväsretki Kaivopuistoon saavutti suuren suosion. Koko jäsenistö oli mukana nauttimassa eväitä luonnonkauniilla paikalla nurmikkotyömaan kupeessa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että retki oli erittäin onnistunut lukuunottamatta pilaantunutta Lapinkulta-pulloa, joka herätti närää ja pahennusta. Yhdistyksen kesäretki Tallinnaan saavutti myös suuren suosion. Aurinko paistoi ja matka oli kaikin puolin onnistunut. Moodin pj. Aki T Niemi ylennettiin MMM:n hangaround-jäsenyydestä prospect-asteelle. Viereisen sivun pizzareseptin tulosten sekä osoitetun alttiuden ansiosta Moodin pj. Aki T Niemi ylennetään MMM:n prospect-asteesta täysjäseneksi. Näin hän on oikeutettu käyttämään MMM:n uutta logoa, ristikkäin olevia puukkoa ja soppakauhaa. Logo on toistaiseksi työn alla.

! ILMOITUS ! Tunnetko joskus vatsassasi outoa kutinaa? Koetko huimausta? Nykivätkö sormesi ja varpaasi tahdottomasti? Kyse ei välttämättä ole kadulla vastaantulleesta teini-ihastuksesta. Sinulla saattaa olla akuutti ruokamyrkytys (poisonus elannus), jonka syynä saattaa olla esim. pizza, viili tai sämpylä. Soita silloin myrkytyskeskukseen Lokakuun mombletyttö: ...onneksi ei tarvitse olla täysi-ikäinen painaakseen Pop-OMaticia...

sivu 14

puh. 4711 ! Hyvää ruokahalua!


Tyyppiarvo 3/95

Miksi kansantaloustieteilijä syö ja tilastotieteilijä tekee pizzaa? Kaikki ovat nähneet pizzaa, kaikki ovat syöneet pizzaa, melkein kaikki ovat varmaan tehneetkin pizzaa. Minä olen yllättäen jo kahdesti kuluvana syksynä huseerannut pizzan teossa. Se on hauskaa ja helppoa, mutta kieltämättä myös raskasta - mikäli urakkana on viisi-kuusi uunilevyllistä tuota suomalaiskansallista perinneruokaa. Tyyppiarvossa on aikaisemmin kerrottu lähinnä hyvistä ja halvoista penninvenyttäjän opiskelijaresepteistä kuten kaurapuurosta tai keitetyistä perunoista. Pizza on kuitenkin myös itse tehtynä silkkaa elitististä hapatusta. Itse asiassa oikeassa paikassa pizzan syöminen ulkona voi olla jopa halvempaa kuin mitä aineksiin uppoaisi kaupasta ostettuna! Ainekset esimerkiksi Moodin fuksiaisten kuuteen pizzalevylliseen maksoivat peräti 180 markkaa. Tuosta toki 40 markkaa upposi kolmen pizzan palvikinkkuun ja olihan niitä muitakin täytteitä kaikissa pizzoissa koko lailla reilusti. Lienee kuitenkin selvää, että halvan pizzan tekijöiden on pitäydyttävä tonnikalassa ja laitettava muita täytteitä mahdollisimman säästeliäästi.

Studentin t-pizza Ohjeesta valmistuu pizzapohjaa yksi uunilevyllinen. Reseptiä voi muutella levyn koon sekä haluamansa pizzan paksuuden mukaan. Pizzataikinan ainekset: 2 dl 1/2 1/2 1/2 4

vettä pkt hiivaa tl suolaa dl ruokaöljyä dl vehnäjauhoja

Täytteet: Kaikkea voi laittaa haluamansa määrän; pizza tarvitsee vain tomaatin, jonkun muun täytteen eli yleensä useita täytteitä, pizzamausteen sekä päälle juustoraastetta. Koska studentin t-pizzan merkitsevyys voidaan todeta vain tilastollisella testauksella, ei tarkkoja oikeita täytemääriä koskaan voida etukäteen tietää. tomaattimurskaa (1/2 prk) tomaattipureeta (1 pieni prk) tonnikalaa (vähintään 1 tlk) herkkusieniä, katkarapuja, aurajuustoa, mustia oliiveja, pizzamaustetta, juustoraastetta (sini/ punaleimaemmental tai Turunmaa) 6. Sekoita tomaattiaineet keskenään ja levitä tasaisesti pellille (reunoja ei tarvitse jättää juuri yhtään ilman täytettä). Levitä muut täytteet haluamallasi tavalla haluamassasi järjestyksessä. Päälle lopuksi reilusti pizzamaustetta ja kukkurapäin juustoraastetta. 7. Paista uunin keskitasolla 225-250 asteessa 15-20 minuuttia. Nautitaan oikeilla lisukkeilla oikeassa seurassa. Hyvää ruokahalua! Aki Niemi

Taikinan valmistus: 1. Liota lämmitettyyn (kädenlämpöiseen) haaleaan veteen hiiva, suola ja öljy. 2. Lisää joukkoon jauhot ja alusta taikina sopivassa kulhossa. Kun taikina ei enää tartu käsiin, se on valmis. 3. Kohota taikina leivinliinan alla noin kaksinkertaisen kokoiseksi (10-15 minuuttia). 4. Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle. Painele se sopivaksi mytyksi: kaulitse! (Huom. tässä vaiheessa tarvittaneen sitä jauhopeukaloa, mikäli ei halua syödä pizzakukkoa tai -sämpylöitä.)

Opiskelijan aamiaispöytä pizzan tarpeessa

5. Siirrä kaulitsemasi pohja uunilevylle.

sivu 15

Tyyppiarvo 3 / 1995