Page 1

Tyyppiarvo 3/00

TYYPPIARVO 3/00

1

Moodin virallinen 채채nenkannattaja


2

Tyyppiarvo 3/00

Pääkirjoitus Syyslukukausi on puolessa välissään. Tämän syksyiset opintoni ovat vieläkin suunnilleen samassa vaiheessa kuin mitä ne olivat kesäkuussakin. Aloitan tosissani opiskelun ja pänttäämisen huomenna tai ylihuomenna tai sitten ensi viikolla, kuten olen itselleni uskotellut koko viimeisen kuukauden.

Televisiosta luopuminen olisi siis mitä ilmeisemmin eräs hyvä tapaa hankkia itselleen lisää aikaa opiskelua varten. Koska televisio on jo kuitenkin muodostunut niin suureksi osaksi elämääni ja melkeimpä sen tärkeimmäksi sisällön lähteeksi on pohdittava muita keinoja.

Fyysikot kiistelevät kuulemma siitä onko aika jatkuva vai diskreetti käsite. Minä en asiaan osaa ottaa kantaa, menevät nuo kvarkit sun muut hieman yli hilseen, mutta sen tiedän, että aikaa on todellä rajallisesti. Ylioppilaslehti listasi asioita joihin opiskelijan aika tuhraantuu, lähinnä siis jonottamiseen ja jonottamiseen ja jonottamiseen. Oma käsitykseni kuitenkin on, että eniten aikaa tärvääntyy paikasta toiseen siirtymiseen - ja television katseluun.

Yksi tapa olisi ystävyyssuhteista luopuminen. Viikossa kuluu tuntikausia aikaa turhanpäiväiseen jaaritteluun ja löpinään kavereiden kanssa. Käytännön toteutus lienee helppo: jättää vastaamatta puheluihin, olla töykeä, kieltäytyä puhumasta muista kuin omista erittäin mielenkiintoisista ja tärkeistä asioista jne.

Eräs toinen keino opiskelun tehostamiseksi voisi olla erään naapurilaitoksemme professorin suosittelema työnteon totaaliPäivä kuluu sukkelasti kun 2 ............ Pääkirjoitus nen lopettaminen opiskelureissaa kodin, työpaikan ja 3 .......... Puheenjohtaja vuosien ajaksi. No toisaalta koulun välisiä etappeja hiki mikä ettei se minullekin 4........ Yhden G:n tarina sopisi jos hän myös maksaisi otsalla kaupungin laidalta toiselle. Kun sitten illalla 5 ................. Läksiäiset kaikki laskuni. Taitaa viimein pääsee väsyneenä 6 ............... Pasi Strömberg jollakulla olla kuitenkin kotiin, pistää itsensä hetkeksi 7 ........ Toisen G:n tarina vähän turhan ruusuinen vaaka-asentoon sohvalle, 8 ............... Fuksitoimintaa kuva opintotuen menoja avaa television - ja huomaa 9 ......... Kolmannen G:n tarina kattavasta vaikutuksesta. olevansa kykenemätön Parasta lienee kuitenkin 10 .......................... Moodi Toimi ottaa itseään niskasta niiltä sijoiltaan nousemaan muuten kuin 12 ................ Neljännen G:n tarina kiinni ja yrittää sovittaa korkeintaan tarkastele- 13 ................... Laitoksella tapahtuu ohjelmaansa niin opismaan tyhjää jääkaappia. 14 ...................................... Moodi toimii kelua, työntekoa, Illan huipennus lienee 15 ..................................... Karaoke ystäviä kuin vähän hammaspesu ja 16 ................................. 11 vuotta sitten sitä televisiotakin. sänkyyn raaHyvää syksyn 18 ....................................................... Akin palsta hautuminen. jatkoa kaikille! 19 ............................................ Heptathlon tiina TYYPPIARVO 3/00 - http//www.helsinki.fi/jarj/moodi/tyyppi.html Moodin virallinen äänenkannattaja - 16. vuosikerta - 46. numero Päätoimittaja: Tiina Sevón Toimittajat: Heikki Hyhkö Kasimir Kaliva Perttu Muurimäki Aki Niemi Reijo Sund + joukko satunnaisia avustajia Taittaja: Heikki Hyhkö - Painopaikka: Limes - Painos: 150 kpl TYYPPIARVO - Heuristista tiedonvälitystä ainejärjestötyyppisessä viitekehyksessä


Tyyppiarvo 3/00

3

Puheenjohtajamme Laitoksemme on suurten muutosten virrassa, kun merkittävä osa opetushenkilöstöstämme on jäänyt tai juuri jäämässä eläkkeelle. Laitoksemme on samalla menettänyt aseman Suomen suurimpana tilastotieteen laitoksena. Suomen (ainakin professorimäärältään) suurin tilastotieteen laitos on tätä nykyä Jyväskylässä. Samaten valmistumismäärissä Jyväskylä taitaa vetää selvää keulaa. Turku tulee varmaan tutkintoputkineen pian perässä. Yksi asia lienee kuitenkin eittämättä selvää ja se on se, että olemme opiskelijamme parhaiten työllistävä tilastotieen laitos. Tarjoamme samalla erittäin tarpeellista palvelua yhteiskunnalle, mutta se ei tuota nykyisillä tehokkuusmittareilla laitoksellemme mitään hyötyä, itseasiassa enemmän haittaa! Toisaalta käsisänne olevassa Tyyppiarvossa on peräti kolmen tilastogardun esittelyt ja patoutunutta valmistumispotentiaalia on kasautunut laitoksellemme muutenkin. Näiden ihmisten saaminen pois töistään ja valmistumaan toisi laitoksellemme tarvittavia tutkintoja, joka sitten hiljalleen pitäisi näkyä rahoituksessa. Tätä kautta laitoksemme kykenee varmaankin joskus tulevaisuudessa satsaamaan pääaineopiskelijoiden opetukseenkin enemmän resursseja. Jos aineopintojen ja syventävien erikoiskursseja olisi tarjolla enemmän, niin se saattaisi innostaa töihin ajaantuneet opiskelijammekin takaisin koulun penkille. Valitettavasti edellä on kuvattuna vanha perinteinen kehäpäätelmä. Kuulin myös viime viikolla tiedekuntamme ainejärjestöjen puheenjohtajakokouksessa, että olemme tiedekunnan selkeästi pienin laitos, mitä tulee opiskelijamääriin. Yhteiskuntahistorian

laitoksen muodostuessa ja poistaessa kokotoverimme jäimme siis yksin pitämään pienen laitoksen lippua yllä. Tämä luonnollisestikin tarkoittaa sitä, että kulumme ovat yhtä opiskelijaa kohti suuremmat, kun noilla mammuuttilaitoksilla. Mitä Tulee sitten Moodiin ainejärjestönä, niin se ei silti “jäsenmäärältää” suuresti eroa edelleenkään muutamista pienimmistä ainejärjestöistä. Aktiivisuudessa eroja kyllä löytyy, mutta keskiviikkoklubimme osoitti ainakin sen, että osaamme järjestää muille hauskaa, vaikkemme muiden hauskaan haluaisikaan osallistua. Opetusta tukeva ainejärjestötoiminta on tällä hetkellä varsin vähäistä, mutta pyrimme saamaan aikaan parannuksen vuoden loppuun menessä, jos ja kun “tilastoteoriasta todellisuudeksi” seminaarimme onnistuu. Samalla otamme entistä tiukemmin hartioillemme Suomen suurimman tilasto-ainejärjestön viitan. Toivottavasti emme silti kuristu siihen:-) Lienee kuitenkin yksi asia, mitä laitokseltamme ei saada pois otettua, sillä olemme edelleenkin Suomen vanhin tilastotieteen laitos ja näillä näkymin myös pidämmme saavuttamamme etumatkan. Koska tietääkseni edes seitsemänpeninkulman saappailla ei pääse valoa nopeammin. Ja nyt kun Munchauseniin, niin edellä mainittuun resurssiongelmaan ratkaisuksi ehdotan, että opiskelijamme ottavat itseään niskasta kiinni ja nostavat laitoksemme vähenevän rahoituksen rahoituksen suosta.

Hessu


4

Tyyppiarvo 3/00

Yhden geen tarina Kirjoitan nyt vihdoin viimeistä kertaa Tyyppiarvoon valtiotieteen ylioppilaana. Sisällysluettelossa tätä juttua luultavasti tituleerataan jonkinmoiseksi pro gradu esittelyksi, mutta ajattelin käyttää minulle varatun tilan aihetta sivuavaan vapaamuotoisempaan höpinään. Välillä on mukava kirjoittaa tekstiä, josta ei tarvitse tieteellistä tyyliä silmälläpitäen kiltisti sensuroida kaikkea tulkinnanvaraista tai subjektiivista argumentointia. Olen käynyt enemmän tai vähemmän sivutoimisesti töissä koko opiskeluaikani. Työskentely niin Stakesissa kuin tilastotieteen laitoksellakin on antanut huomattavan paljon arvokasta kokemusta tilastotieteen - niin tuotannon kuin tutkimuksenkin - arkipäivästä. Myös tutkielmani idea kypsyi alustavan suunnitelman muotoon ympäristön luomien mahdollisuuksien saattelemana. Ensimmäiset puhallukset jossain syvällä kyteviin kekäleisiin muistan tunteneeni satunnaisissa Anni Hakkaraisen kanssa Stakesissa käydyissä kahvipöytäkeskusteluissa. Niiden seurauksena osallistuin lopulta Hakkaraisen ISI 99 -konferenssissa pitämän, aiheeseen läheisesti liittyvän esityksen valmisteluun. Tämän jälkeen muut työvelvollisuudet tukahduttivat parhaansa mukaan satunnaisesti ilmeneviä kipinöitä. Erinäisten omaehtoisten projektien myötä olin innostunut myös muista kuin suoraan tutkielmaani liittyvistä tilastotieteen osa-alueista, ja näiden projektien loppuunsaattaminen sitoi varsin paljon voimavarojani. Aloittaessani laitoksella assistenttina syyskuussa 1999 tutkielmani oli vielä pelkkä epämääräinen parin sivun suunnitelma ja sisällysluettelon hahmotelma. Toisaalta olin tehnyt selkeän päätöksen rajoittua menetelmistä riippumatta tarkastelemaan tietystä yksilötason rekisteristä löytyviä tietoja. Lopullisen aineiston valinta, rajaaminen sekä poimiminen rekisteristä osoittautui yllättävän työlääksi, sillä alustavien analyysien suorittamiseksi suuren tietokannan tasolla jouduin turvautumaan välillä myös suoraan SQL-ohjelmointiin. Loppuvuosi hurahti nopeasti. Haalin lisää kirjallisuutta ja yritin hahmotella asioista jotenkin järkeenkäypää kokonaisuutta. Kiinnostavimpien palasten poimiminen ja erityisesti yhdisteleminen eri tutkimusperinteistä oli

todella työlästä, joten gradu ei tuntunut etenevän lainkaan. Toisaalta opin kylläkin etsimään tietoa tehokkaasti. Erilaiset viite- ja kokolehtitietokannat olivat ahkerassa käytössä, kuten myös internetkirjakaupat silloin, kun haluamaani materiaalia ei Suomesta näyttänyt löytyvän. Muutaman kerran ihan pelkällä satunnaisella uusien lehtien selailullakin pääsin käsiksi erittäin antoisaan materiaaliin. Vuodenvaihteen jälkeen päätin ryhtyä työstämään graduani täysipainoisemmin. Keskityin kulloisenkin mielialan mukaan palasiin, joista sain konkreettista tulosta aikaiseksi. Havaitsin nopeasti tällaisen työskentelytavan erittäin hedelmälliseksi ja toivoa nostattavaksi. Suuren aineiston analysointi vaati erikoismenetelmiä ja Survoon tekemäni sucrot jauhoivat aineistoa ajoittain yötä päivää. Jouduin implementoimaan itse miltei kaikki tarvitsemani menetelmät, mutta koin sen erittäin mielenkiintoiseksi, sillä se antoi vakaan tuntuman menetelmien käytännössä merkityksellisiin ominaisuuksiin. Työskentelyni oli varsin impulsiivista ja rönsyili suuntaan jos toiseenkin, kun innostuin aina jostain uudesta näkökulmasta. Proosaa ja analyysien tuloksia syntyi sivukaupalla ja seikkailin välillä myös ennakkoluulottomasti sosiaalitieteiden reviirillä. Kevään kuluessa tahkosin myös matematiikan, tietojenkäsittelyn ja sosiaalipolitiikan kokonaisuuksien täydentämiseen tarvittavia kursseja lähinnä tenttimällä. Jälkiviisaana on nyt hyvä todeta, että kaikki helpot pakolliset kurssit olisi kannattanut tenttiä heti opintojen alkuvaiheessa, jolloin kiinnostavimpiin kursseihin olisi voinut panostaa enemmän. Huhtikuun alkuun mennessä olin saanut sen verran materiaalia kasaan, että päätin ensimmäisen kerran esitellä aikaansaannoksiani hiukan muillekin, sillä siihen mennessä olin tehnyt tutkimusta aivan ylhäisessä yksinäisyydessäni. Itsenäinen puurtaminen oli erittäin opettavaista, vaikka kysymällä olisi joskus voinut päästä huomattavasti vähemmällä työllä. Vaikeista hetkistä huolimatta tutkielmani suuntaviivat olivat itselleni varsin selkeät, enkä halunnut sotkea niitä ennakoimattomilla, ylimääräisillä virikkeillä. Pidin esityksiä gradustani niin tilastollisen tietojenkäsittelyn seminaarissa, Kansanterveyslaitoksella kuin terveyssosiologian päivilläkin. Sain näiden


Tyyppiarvo 3/00

5 ja onnekseni saamani kommentit olivat vain hyvin pieniä täsmentäviä ehdotuksia. Loppurutistuksen aikana koin sitten sen graduahdistuksen syvimmän vaiheen. Pohdinnan kirjoittaminen palautti mieleen armeija-ajat: yhä uudestaan ja uudestaan on palattava siihen, mitä on jo korviansa myöten täynnä. Edellisenä iltana tuotettu teksti vaikuttikin aamulla täydeltä roskalta, ja kello vain vääjäämättä tikitti kohti deadlineä. Lopulta sitten jätin graduni kahtena siistinä nippuna toivotunlaisissa koteloissa vuorokautta ennen ehdotonta takarajaa. Ei tuntunut miltään.

tilaisuuksien perusteella muutamia mukavia vinkkejä ja varmistuksen siitä, että työni oli menossa hyvään suuntaan. Kesän alussa sain vihdoin asennettua koneelleni Scientific workplace -ohjelmiston, jota käyttäen ryhdyin kirjoittamaan puhtaaksi tutkielmani tilastoteoreettista osuutta. Pyrin sellaiseen esitystapaan, jollaista itse haluaisin lukea. Kulutin runsaasti aikaa myös kynän ja paperin kanssa johtaessani tarvitsemiani välivaiheita kaavoihin ja todistuksiin. Turhan paljon aiheeseen liittymätöntä tietoa vaativien totuuksien osoittamiseen kaivoin kärsivällisesti lähdeviitteet. Päivät alkoivat venyä varsin pitkiksi. Minäkin tajusin sen siinä vaiheessa kun Anders Ekholm alkoi toivottaa laitokselta lähtiessään hyvää yötä. Sisälläni roihusi kuitenkin sellainen tutkimuksen palo, että pidin kotona käymistä lähinnä turhana rasitteena. Aikatauluani tarkistaessa huomasin, että mikäli mielin valmistua syksyn ensimmäisessä publiikissa, ei minulla ollut enää aikaa kirjoittaa haluamallani täsmällisyydellä kaikesta siitä, mistä olin alunperin suunnitellut kirjoittavani. Karulla kädellä rajasin kolmasosan jo osittain työstetystä materiaalista pois gradustani ja päätin käyttää materiaalin myöhemmin muihin tarkoituksiin. Omalla tavallaan rajaus tarkensi tutkimuksen kompaktiksi kokonaisuudeksi, johon oli loppujen lopuksi helppo kirjoittaa vakuuttava johdanto. Pari viikkoa ennen palautuspäivää annoin pohdintaa vaille valmiin käsikirjoituksen luettavaksi muutamille ihmisille. Tiesin, ettei aikaa suuriin rakenteellisiin muutoksiin mahdollisen palautteen pohjalta enää ollut,

Monien muiden tavoin voin vakuuttaa sen pakollisen kokonaisuusmerkintöjen keräilyn olevan sitten aivan oma projektinsa. Vie paperi A henkilölle B aikaan C, jossa paperi A onkin yllättäen paperi B, henkilö B on matkoilla ja sijaisena on henkilö A, jolloin aika on B, mutta paikan päällä selviää, että aika onkin A, jolloin henkilö B on taas paikalla, vaikka aika C onkin muutettu aika D:ksi. Kun lisäksi odotellaan yhdessä paikassa 45 minuuttia sitä, että joku neropatti käy luettamassa opinto-oppaan perusopintoja koskevan osuuden ääneen ja toisaalla ravataan useaan kertaan, koska opintorekisteriin on ilmestynyt vääränlainen merkintä, niin mitta alkaa olla jokseenkin täynnä. Toisaalta kerrankos se sitten kirpaisee. Nyt pari päivää ennen publiikkia graduahdistus on jo miltei unohtunut. Oikeastaan on hyvinkin lohdullista ajatella, kuinka alkuvaiheen ideat pikkuhiljaa saivat lihaa ympärilleen ja tutkimuksen selkäranka alkoi pysyä kasassa. Pakko se on myöntää, että lopputulosta on omasta mielestäni mukava selailla; onhan se “...ainoastaan raportti omasta oppimisprosessistani ja kapea häivähdys siitä innostuksesta, joka liittyy haluuni ymmärtää asioita. Toivottavasti tuotoksestani on jotain hyötyä myös muille.” Reijo Sund ps. Graduni aihe oli: ”Tilastollisia menetelmiä dynaamisten potilaspopulaatioiden mallintamiseen; Tapahtumahistoria-analyysia hoitoilmoitusrekisterin skitsofreenikoille”, ja sen verkkoversio löytyy ainakin osoitteesta: http://www.stakes.fi/verkkojulk/aiheita2600.pdf


6

Tyyppiarvo 3/00

L채ksi채iset


Tyyppiarvo 3/00

Tiistaina 9.5. tilastotieteen laitos ja Moodi järjestivät läksiäistilaisuuden professori Anders Ekholmille ja lehtori Timo Patovaaralle. Tilaisuus alkoi tiedekunnan kokoushuoneessa, josta siirryttiin Kuppalaan jatkamaan vapaammissa merkeissä. Paikalla oli kattava otos sekä entisiä että nykyisiä moodilaisia ja jonkin verran muitakin vieraita. Moodi muisti suuresti arvostamiaan opettajia pienillä muistolahjoilla, joista toiseen KTTO:kin osallistui. Hessu

7


8

Tyyppiarvo 3/00

Missä kävit koulusi ja miksi halusit silloin tulla?

Mitä mieltä olet Patovaaran monisteesta?

Kävin koulun kotiseudullani Kiuruvedellä. Lapsuuden haaveet liittyivät lähinnä moottoripyöriin ja tasaiseen, kovaan vauhtiin.

Sisältö on täyttä asiaa, joka luo pohjaa myöhemmille opinnoille. Kurssi on kuitenkin paisunut turhan laajaksi ja olennaisen löytäminen ei välttämättä ole helppoa.

Kun tulit yliopistolle opiskelemaan, tiesitkö heti mitä halusit lukea?

Kannattaa muistaa, että kurssin tulee olla luonteva jatke lukion matematiikalle. Jos vertaa nykyisiä koulukirjoja pari vuosikymmentä vanhoihin kirjoihin, niin huomaa, että matematiikan sisältöä on karsittu. Toisaalta on tullut vapaaehtoisia syventäviä kursseja. Koulumatematiikan sisällön muuttuminen aiheuttaa muutoksia asioiden esittämistapaan ja laajuuteen analyysin kurssilla.

Kyllä, matematiikka on aina ollut ensisijainen vaihtoehto. Se luo hyvän pohjan tilasto- ja kansantaloustieteen opinnoille. Koska ja mistä valmistuit ja milloin aloitit opettamisen? Valmistuin vuosi sitten Oulun yliopistosta. Tosin tutkintooni kuului joitakin kursseja myös Helsingin yliopistosta. Aloitin opettamisen yliopistossa tänä syksynä.

Pasi Strömberg

Mitä kursseja opetat tänä lukuvuonna?

Näetkö tilastotieteen matematiikan osa-alueena vai onko se mielestäsi jotain muuta? Tilastotiede ja matematiikka ovat itsenäisiä tieteenaloja, jotka tukevat toisiaan. Ei kannata rakennella rajaaitoja näiden välille. Mitä muita töitä teet?

Matemaattisen analyysin kurssi on tällä hetkellä ainoa. Millä kursseilla käyt tänä lukuvuonna? Teen tällä hetkellä kahta työtä, joten opinnot jäävät vähemmälle. Tavoitteena on tenttiä muutama aineopintotason kurssi tilasto- ja kansantaloustieteestä. Paljonko aiot lukea tilastotiedettä? Niin paljon kuin kiinnostusta ja aikaa riittää. Toinen tutkinto niin nopeasti kuin työt sallivat ja sen jälkeen lisää. Palataan kysymykseen 30 vuoden kuluttua. Miten matematiikan opetusta voisi kehittää valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Oulussa matemaattisten tieteiden laitos on valittu pari kertaa opetuksen valtakunnalliseksi huippuyksiköksi, joten sain sieltä hieman tuntumaa opetuksen kehittämishankkeisiin. Vaikea sanoa näin lyhyen kokemuksen perusteella. Realiteetti on se, että matematiikka on opiskelijoille sivuaine. Toivottavasti sen merkitys huomataan jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus sekä rakentavan palautteen saaminen on kaiken lähtökohta.

Olen ollut aktiivisesti mukana eri järjestöissä. Tällä hetkellä olen opetustyön ohella eduskuntaavustajana. Aika omituinen yhdistelmä, mutta monipuolisesta kokemuksesta on hyötyä työmarkkinoilla. Liike-elämässä myös matemaatikoilta usein odotetaan yhteistyökykyä, valmiutta palvella yrityksen asiakkaita ja kykyä luoda kontakteja eri tahoihin. Onko matematiikasta/ tilastotieteestä hyötyä toisessa työssäsi? Eihän se oikein koulutusta vastaavaa työtä ole. Mutta looginen ajattelutapa, huolellisuus ja täsmällisyys näyttävät olevan eduksi. Eikä hyvä keskittymiskykykään ole haitaksi. Mitä muuta teet vapaa-aikanasi? Tangon tanssiminen on lähellä sydäntä, mutta viime aikoina se on jäänyt vähemmälle. Luen ja kuntoilen mahdollisimman paljon. Teatteri ja elokuvat vievät myös ajatukset mukavasti pois työasioista. Tee itsellesi se oleellinen kysymys, jonka unohdin ja vastaa siihen! Olenko viihtynyt tilastotieteen laitoksella? Kyllä.

Hessu


Tyyppiarvo 3/00

9

Työvoitto Pienenä fuksina pidin gradua lähes ylivoimaisena tehtävänä, joka tulisi vaatimaan ainakin minulta opiskelulle kokonaan omistautumista ja suuria älyllisiä ponnistuksia. Tuo olettamus osoittautui täydelliseksi kuplaksi. Gradun tekeminen ei vaadi suurta teorian tuntemusta tai ymmärtämistä. Se vaatii vain kärsivällisyyttä pakertaa pitkiä päiviä projektinsa parissa ja myös hieman määrätietoisuutta valmistua jonain päivänä. Ja tuon päämäärän saavuttaminen on helppoa, jos “vain” luopuu akateemisesta vapaudestaan. otantatulosten tarkkuutta voitaisiin parantaa, toisin Minun graduni tarina juontaa juurensa aina kesään sanoen millä keinoilla estimaattien varianssia saadaan 1998 asti, jolloin sain laitoksen kautta valtionhallinnon pienemmäksi. Ja tietenkään pieni varianssi ei ollut harjoittelupaikan Maa- ja metsätalousministeriön itsetarkoitus, vaan estimaattien toivottiin olevan myös tietopalvelukeskuksesta. Sanahirviöllä on myös mahdollisimman lähellä todellisuutta. lyhenne, TIKE. TIKE tekee Suomen viralliset maataloustilastot, ja osa sen tilastoista perustuu Estimoitaviksi suureiksi valittiin sikojen ja kanojen otantatutkimuksiin. Niinpä tilastotieteilijänä pääsin määrän totaali. Siat siksi, että EU on niistä erityisen tutustumaan otannan ihmeelliseen maailmaan kesän kiinnostunut. Kanat taas olivat yleensä vaikea ajaksi. estimoitava, ja niiden tuloksiin haluttiin parannusta. Estimointimenetelmistä vertailin normaalia Tammikuussa 1999 päädyin takaisin TIKEen - tällä korotuskerroinestimointia, suhde- ja regressiokertaa tekemään pientä tutkimusta, joka kelpaisi myös estimointia sekä mielenkiinnon vuoksi myös gradukseni. Minulla oli ihanteellinen tilanne: bootstrappingia ja jackknifea. Käytössäni oli oikea työsopimuksen mukaan minun oli pakko tehdä otanta-aineisto, jossa oli lähes 12 000 tilaa. Massiivinen graduani 25 tuntia viikossa, ja sain siitä jopa palkkaa – otoskoko oli kuitenkin harhaanjohtava, sillä mukana nimellistä tosin. Akateemisesta vapaudesta ei siis ollut oli suureksi osaksi 0-havaintoja, toisin sanoen tietoakaan, mutta perussaamattomalle luonteelleni tuo suurimmalla osalla otoksen tiloista ei ollut järjestely kävi erinomaisesti. ensimmäistäkään sikaa tai kanaa tiluksillaan Gradupesti kesti puoli vuotta, jona aikana sain työni TIKEn intresseihin nähden valmiiksi. Mutta teoriaosa oli vielä pahasti kesken, ja lisäksi minulla oli suunnitelmissa tehdä vielä muita empiirisiä tutkimuksia. Sain onneksi toiset kuusi kuukautta lisäaikaa, kun minut palkattiin tekemään toista tutkimusta otoskoon pienentämisen vaikutuksista. Kun toinenkin määräaikaissuhde läheni loppuaan, minun oli pakko laittaa turbovaihde päälle ja saada kaikki empiiriset työt tehtyä. Maaliskuun aikana sain sitten teoriaosuudenkin kasaan ja gradu oli valmis. Koko projektiin meni siis aikaa reilu vuosi, mutta kokonaisuudessaan kuuluisat lopputyön synnytystuskat olivat hyvin pieniä. En joutunut valvomaan öitä tai erkaantumaan sosiaalisista ympyröistä. Gradu vain valmistui pikku hiljaa kaiken muun ohessa. Graduni aihe oli “Varianssin estimoinnista ositetussa satunnaisotannassa”. Työni oli tutkia, miten

Kuten jo aikaisemmin kerroin, graduni teoriaosuuden kirjoittaminen oli helppoa. Ongelmat aiheutti todellisuus. Se ei ollut sellainen kuin teoria halusi sen olla. Suurin osa gradun tekoajastani meni empiiriseen osuuteen. Tämä oli myös opettavaisin osuus. Huomasin, että kaikilta osin hyviin estimointituloksiin oli mahdotonta päästä. Otanta-aineiston pieni joukko vaikutusvaltaisia poikkeavia havaintoja sotki usein teorian lupaamat suuret odotukset. Tärkeintä oli hallita kokonaisuus, ja pitää “kikkailut” sopivan tuloksen saamiseksi mahdollisimman vähäisinä. Tilastojen parissa työskennellessä olenkin tullut tulokseen, että hyvä tilasto on kuva todellisuudesta. Mutta tuo kuva ei koskaan ole kovin tarkka. Otantatutkimuksiin perustuvat kuvat todellisuudesta ovat erityisen epätarkkoja. Mutta epätarkkakin kuva on tyhjää parempi. Heidi Kemppinen


Tyyppiarvo 3/00

Fuksih채ss채k채t

10


Tyyppiarvo 3/00

11 Tyyppiarvo ei paljasta kaikkea, toisin kuin fuksimme Pekka.:-)

Viereisen sivun kuvat (vasenta yläkuvaa lukuunottamatta) ovat Moodin ja Statuksen yhteisistä fuksiaisista, jotka järjestettiin tänä vuonna Domman -2:ssa. Yhteistyö toimi mallikkaasti ja paikallaolijat tiettävästi viihtyivät, joten kiitokset Statuksen tuutoreille. Laden kuva on Kannu Gamesien jatkoilta, jonne

Moodikonkarit Lade ja Aki yllättäen eksyivät. Fukseistamme Kannu Gameseihin osallistui vain Samu. Tämän sivun kuvat ovat Kannun fuksisuunnistuksesta ja Uusien illasta, joihin fuksimme osallistuivat hieman isommalla joukolla. Moodi toivottaakin uudet opiskelijat enemmän kuin tervetulleiksi Moodin toimintaan! Hessu


12

Tyyppiarvo 3/00

Tyyppiarvo testaa: Sisältö:

Harrin Iso G

Jossain vaiheessa jokaisen tilastotieteilijän täytyy valita puolensa; alistuako maailmalle ja rakennella malleja intervalli- ja suhdeasteikollisille muuttujille vaiko rohkeasti käydä kohti epämääräistä ja vaikeasti mitattavaa järjestysasteikollisten muuttujien maailmaa. Kvantitatiiviset muuttujat ovat tylsiä; niitä voidaan mitata tarkasti ja niitten välille voidaan vaikkapa laskea korrelaatioita. Nominaaliasteikolliset ovat ainakin noin käsitteellisesti selviä (ja vähän tylsiä). Järjestysasteikolliset ovat hämärämpiä - ei mitään asteikkoja, pelkkä epämääräinen "fiilis". Näitten "fiilisten" takana on todella kimurantteja ja kiinnostavia olioita piilomuuttujia; asioita, joihin ei pääse suoraan käsiksi. Asioita, joita ei oikeasti ehkä ole edes olemassa... Harri on ottanut härkää sarvista ja tarttunut asiakastyytyväisyyteen. Asiakastyytyväisyys on ilmiö, jota ei mitata mittanauhalla taikka edes laskemalla kappaleita. Tyytyväisyyttä mitataan ksysymällä asioita, joitten epäillään liittyvän "tyytyväisyyteen". Tyytyväisyys liittyy ilmeisesti asiakkaan todennäköisyyteen palata takaisin. Gradun nimi on "Asiakastyytyväisyystutkimuksen analysointi ja vertailu eri vuosien välillä LISREL-mallien avulla". LISREL on lyhenne sanoista Linear Structural Relationship ja suomeksi sitä kutsutaan yleiseksi rakenneyhtälömalliksi. LISREL-malleissa mallinnetaan havaittujen muuttujien välistä kovarianssimatriisia piilomuuttujien avulla. Havaittujen muuttujien kovarianssimatriisin oletetaan siis muodostuvan joittenkin tuntemattomien mutta kiinnostavien parametrien funktiona. Mallia sovitetaan pyrkimällä minimoimaan ennustetun ja havaitun kovarianssimatriisin eroa. LISREL-mallin rakentamiseen tarvitaan selittäviä muuttujia ja selitettäviä muuttujia. Homman juju on siinä, että selittävillä muuttujilla vaikuttaa taustalla selittäviä piilomuuttujia, ja selitettävillä muuttujilla vaikuttaa taustalla selitettäviä piilomuuttujia.

Havaitut muuttujat ovat vain yrityksiä päästä kiinni näihin takana vaikuttaviin todellisiin voimiin. Mallin rakennus tapahtuu kokoamalla havaitut muuttujat ja latentit muuttujat yhdeksi yhtälöryhmäksi ja sanomalla koneelle "Laske!". Tietenkin voidaan tehdä myös erilaisia lisämäärityksiä parametrien lukumääristä ja niitten arvojen vapaudesta. Harrin aineisto on järjestysasteikollinen ja koostuu seitsenportaisista arvostuskysymyksistä tyyliin "Onko mun tukka hyvin?" tai "Does my bum look big in this?" (Nämä esimerkit eivät siis olleet Harrin gradusta - Harrin kysymykset ovat hieman tylsempiä). Mutta hoi! Järjestysasteikollisten muuttujien kovarianssimatriisi, eikö tämä nyt ole hieman toiveajattelua? Ei, sillä apuun rientävät polykoriset korrelaatiot. Polykorinen korrelaatio vasta näppärä konstruktio onkin. Idea on seuraava: Oletetaan, että järjestysasteikollisen muuttujan taustalla oleva tutkittava ilmiö onkin jatkuva. Eli jos kiinnostuksen kohteena on ihmisen pituus (jatkuva) mutta jos se ilmoitetaan luokiteltuna ("erittäin lyhyt","lyhyt", "melko lyhyt", "keskimittainen", "melko pitkä", "pitkä", "erittäin pitkä") on kyseessä järjestysasteikollinen muuttuja, jonka taustalla on jatkuva piilomuuttuja. Koska käytössä on vain järjestysasteikollista tietoa, voidaan taustamuuttujan jakauma olettaa standardoiduksi normaalijakaumaksi (odotusarvo=0 ja varianssi=1). Koska polykoriset korrelaatiot lasketaan muuttujapareittain on kyseessä kaksiulotteinen normaalijakauma. Tämän jälkeen tarkastellaan muuttujaparien frekvenssitaulua ja sovitetaan jakaumaa ja saadaan kynnysarvot jokaiselle luokalle. Kynnysarvoilla sitten lasketaan "oikeat" korrelaatiot. Itse mallinnuksessa ovat käytössä ne tavallisimmat parametrien estimointimenetelmät; Suurimman uskottavuuden menetelmä, pienimmän neliösumman menetelmä, yleistetty pienimmän


Tyyppiarvo 3/00

13

Moodi Toimi

neliösumman menetelmä ja painotettu pienimmän neliösumman menetelmä. Lukija voi tutustua niihin itsenäisesti esimerkiksi Harrin gradun avulla (sisältää viitteitä opettavaiseen kirjallisuuteen). Lisäksi on olemassa testejä mallien sopivuudelle ja eri oletusten paikkansa pitävyyden arvioimiseen. Kaikki tämä ja paljon muuta on siis Harrin gradussa.

Ekskursio Moodi vieraili konsulttifirma McKinseyllä ja vei sinne mukanaa joukon Turku- ja Jyväskyläläisiä tilastotieteilijöitä. Turkulaiset kiittivät voittamalla palkinnon sillanrakennuksessa.

Loppujen lopuksi Harri saa rakennettua mallin ("toisen kertaluvun konfirmatorinen faktorimalli") ja gradunsa päätökseen. Lukukokemus ei ollut välttämättä viihdyttävä mutta erittäin opettavainen kylläkin.

Muita huomioita: Harri toimitti gradunsa minulle luettavaksi pstiedostona. Tästä ja painojäljestä päätellen hän on kirjoittanut gradunsa LaTex:illa (Mahdollinen korjaus löytyy sitten Tyyppiarvo 4/2000:sta). Haluan tässä vahvasti mainostaa (kun vielä Kasimirkin tekee graduaan LaTex:illa ja Reijonkin gradu on kirjoitettu Tex:illä (onko Scientific Workplace:n pohjalla LaTex vai AmsTex vai jokin kolmas?)) LaTex:ia kaikille tilastotieteilijöille. Älkää tehkö töitä leluilla. Töitä tehdään työkaluilla. Harrin käyttämä ohjelma on LISREL 8.30. Sen voi imeä verkosta (opiskelijalisenssi) osoitteesta http://www.ssicentral.com/other/entry.htm. Ikävä kyllä ohjelmasta näyttäisi olevan vain pelkkä Windows-versio, joten liki 10% maailman tietokoneen käyttäjistä jää nuolemaan näppejään (!). Yleisesitystä LISREL-malleista on esimerkiksi sivulla: http://www.ssicentral.com/lisrel/mainlis.htm. Perttu

Random Walk huipun tuntumassa Moodin juoksuseura Random Walk sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle tämän vuotisessa Wapaassa Wartissa. Hyvä Me!


14

Tyyppiarvo 3/00

Ex-puheenjohtajan graduesittely:

Liiketoiminnan mittareita Urakka takana. Ei se nyt oikeastaan niin valtaisa ollut, eikä siitä niin mullistavia tuloksia tullut, mitä sitä etukäteen ajatteli. Stressinkin sain päälle vasta viimeisellä viikolla, kun tiesin, että gradun on valmistuttava, eikä kaikkea dataa ollut vielä olemassa. Samalla piti päättää tulevasta työpaikasta ja valmistautua Afrikan matkaan. Yhteensä graduväkerryksessäni vierähti neljä kuukautta. Ei, en saanut vielä tilastotieteen graduani valmiiksi! Hessu kuitenkin pyysi, että kirjoittaisin pätkän kauppakorkeaan tekemästäni gradusta. Sivuaahan se tilastotiedettäkin. Tein graduni toimeksiantona kirja-alan logistiikka- ja tietoyritykseen Kirjavälitys Oy:öön. Nimekseen gradu sai “Tietovaraston hyödyntäminen logistiikkayrityksen toiminnan ohjaamisessa – case Kirjavälitys Oy”. Käsittelin gradussa ensin tietovarastotekniikkaa (Data Warehouse), sitten perinteisiä liiketoiminnan mittareita, uusia strategisia mittareita ja tekniikoita ja lopuksi mittareiden kehitysprosessia Kirjavälitys Oy:ssä. Tehtävänäni oli siis suunnitella uusi mittaristo, jonka avulla voidaan arvioida yrityksen toimintaa. Mittaristo oli rakennettava sellaiseksi, että se toimii yrityksen tietovarastosta käsin. Liiketoimintaa on perinteisesti arvioitu sellaisin rahamääräisin mittarein kuten liikevaihto, myyntikate, liiketulos ja pääoman tuottoaste. Ongelmana näissä mittareissa on kuitenkin se, että ne kertovat siitä, kuinka yritys on menestynyt menneisyydessä, eivätkä niinkään siitä, kuinka yritys tulee menestymään tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi tuotekehitykseen uhrattuja panoksia vähennetään, yrityksen tulos paranee hetkellisesti. Sen menestymismahdollisuudet tulevaisuudessa kuitenkin huononevat. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlaisia, tulevaisuuteen suuntautuneita mittareita, jollaisia voivat olla esimerkiksi asiakastyytyväisyysmittarit, sisäisen tehokkuuden mittarit ja henkilöstön kehittymisestä kertovat mittarit. Tärkeää on etsiä juuri ne mittarit, joilla on vaikutusta tulevaisuuden rahamääräisiin mittareihin. Uudet mittarit ovat usein myös rakenteeltaan

monimutkaisempia. Itse käytin mm. DEAtehokkuusmittareita, jotka pohjautuvat matemaattiseen optimointiin. Myös ryhmittelyanalyysilla ja ehkä joillain muillakin monimuuttujamenetelmillä on sijansa yrityksen toimintaa arvioitaessa. Perinteisesti yrityksissä on asiakkaat jaettu ryhmiin yhden muuttujan, esimerkiksi koon mukaan. Ryhmittelyanalyysin avulla mukaan voidaan ottaa useampia muuttujia ja löytää uudenlaisia asiakasryhmiä, sellaisia, jotka todella käyttäytyvät keskenään samalla lailla. Tällöin esimerkiksi mainontaa voidaan kohdistaa tehokkaammin ryhmille. Data Warehouse mahdollistaa suurien tietomassojen tallentamisen ja käytön helposti, kun mittarit on kehitetty. Tilastotieteen merkitys on lisääntymässä yritysmaailmassa. Paitsi esitellä erinomaista graduani, haluan kirjoituksellani hieman valottaa sitä, millaisten ongelmien parissa siellä puuhataan perinteisten ekonometristen mallien lisäksi. Markkinoinnin puolella suurta huutoa ovat nyt esimerkiksi dynaaminen asiakassegmentointi, tuoteasemointi ja kassakuittianalyysit. Vuosi sitten kiusasin joitain moodilaisiakin tietokoneavusteisilla kyselyillä siitä, millaisiksi he asteikolla 1-5 mieltävät tietyt suklaapatukkamerkit ja millaisia grillimakkaran ominaisuuksia he arvostavat. Näissäkin oli kyse nimenomaan tuoteasemoinnista monimuuttujamenetelmiä soveltaen. Kaikkia ei nämä ongelmakentät tietysti yhtään kiinnosta, mutta itseäni kyllä. jatkuu >>>


Tyyppiarvo 3/00

Laitoksella tapahtuu Laudatur Moodi onnittelee Reijo Sundia, joka on saanut gradustaan arvosanan laudatur. Edellinen laudatur laitoksellamme on muuten myönnetty Jouni Kuhalle joskus viime vuosituhannen loppupuolella.

Uusi opettaja Moodi toivottaa uuden matematiikan opettajamme Pasi Strömbergin tervetulleeksi laitokselle. Lukekaa haastattelu, niin tiedätte millainen mies perusteita päähämme takoo.

Virkeitä eläkepäiviä Moodi haluaa vielä kerran toivottaa hyviä eläkepäiviä Anders Ekholmille ja Timo Patovaaralle. Vaikkakin molemmat herrat liikuskelevat edelleen yliopistolla. Anders Ekholm lähinnä Rolf Nevanlinna instituutin suunnalla ja Timo Patovaara tietenkin laitoksellamme. Gradun tekeminenkin on ihan kivaa, kun on aihe, joka kiinnostaa edes vähän. Omassa mittareiden kehittämistyössäni parhaana pidin sitä, että sain todella luoda jotain uutta, enkä vain analysoida olemassa olevaa kuten usein graduissa. Aihe oli myös yritykselle sen verran merkityksellinen, että sain graduuni sieltä päin runsaasti sekä tukea että kritiikkiä, enkä jäänyt aina yksin ongelmieni kanssa. Nyt graduni valmistuttua jatkan työskentelyä samassa yrityksessä ja yritän yhä siinä sivussa opiskella vähän tilastotiedettäkin. Ehkä jonain päivänä vielä toinen samanmoinen kirjanen? Tsemppiä kaikille muille gradun vääntäjille! Jossain vaiheessa kannattaa vain lyödä viimeinen piste ja survoa se kaikki kansiin! Tutkimusta voi venyttää vaikka kuinka, mutta jossain vaiheessa kannattaa vain lopettaa, vaikka työ itsestä vaikuttaisi keskeneräiseltäkin. Täysin valmista ei tule koskaan. – Ei tekijästäkään. Eija Kinnunen

15

Moodi toimii Tilastoteoriasta todellisuudeksi Kansallisen integraatioperinteen tämän vuotiseksi ilmentymäksi suunniteltu seminaari aiheesta tilastoteoriasta todellisuudeksi on tarkoitus järjestää 5.-6.12., jos sinulla on jokin painava syy miksi haluaisit tuon siirrettävän, niin ota välittömästi yhteyttä Hessuun tai Juhaan. Paikka on edelleen auki, mutta puhujat ja kuljettaja ovat alustavasti lupautuneet käytettäviksemme. Seuraa ilmoittelua Uutisryhmässä ja listoilla.

Motistus Sählää edelleen Motituksen otteluohjelma on seuraava: Maanantai 23.10. klo 14.50 MM - Punasiivet Maanantai 30.10. klo 10.45 MM - Vonkamiehet Torstai 2.11. klo 14.15 Oulun Toivo - MM Keskiviikko 8.11. klo 13.30 SeTu - MM Tohon sitten jatkopelit perään. Jos otteluissa käy riittävästi pelaajia ilmoitan meidät myös Salibandysarjaan, joka alkaa marraskuussa.

Martat ja Martit taas maistissa Moodin Martat ja Martit järjestivät kevään lopuksi Viini-illan. Tilaisuus oli onnistunut tarjoiluista huolimatta:-) Seuraavaksi onkin sitten vuorossa leivonta ilta, joka järjestetään Tiinan luona sunnuntaina 5. marraskuuta kello 15.00.

MoPPI Moodin Marttojen ja Marttien leipomisillan yhteydessä pidetään myös syksyn eka MoPPI. Jos vaan intoa löytyy, niin kummisetä lupaa järjestää toisenkin peli-illan vielä tämän syksyn aikana.


16

Tyyppiarvo 3/00

Keskiviikkoklubi!

Moodi järjesti tiedekunnan ensimmäisen virallisen Karaoke-kilpailun. Kuningattariksi nimitettiin Voo:n Johanna sekä Polhon Susanna ja Tanja. Kuninkuuden veivät ansaitusti Mikko ja Jere KTTO:sta, jotka lauloivat kaksi tuntia putkeen. Järjestäjätkin yllättäneen henkilökuntasarjan voiton korjasi puhtaasti tutkija Sedergren Yhteiskuntahistorian laitokselta! Moodin sisäisen


Tyyppiarvo 3/00

laulukilpailun voittajiksi olisi pit채nyt kruunata Antti ja Sonja. Huolimatta jalkapallon aiheuttamasta osallistujakadosta tilaisuus oli varsin onnistunut. Tekniikka toimi moitteettomasti, eli jos halua ilmenee saatamme hyvinkin uusia karaokeklubin. Kiitokset Jupelle! Hessu

17


18

Tyyppiarvo 3/00

Tyyppiarvo noin 11 vuotta sitten

Tyyppiarvo siirtyi tämän lehden (1/89) myötä uuteen aikakauteen, jota voitanee helpoiten kuvat sanomalla sitä Mikko Virtasen kaudeksi. Lehden ulkonäkö muuttui huomattavasti, kun paperi vaihdettiin luontoystävällisemmäksi, ko ko

p i e n e m m ä ks i

ja

s iv u m ä ä r ä ä

lisättiin.Lehdessä oli 16 sivua, joilla oli yhteensä kuusi valokuvaa. Lehden pääpiiskurina toimi MikkoVirtanen ja hänen apunaan hääräsi peräti kuuden hengen työvoima.Painopaikkan on Limes. Tämä numero käsittelee varsin laajasti tilastotieteilijöille soveliaita sivuaineita ja teksti on

pääosiltaan

pientä

nykypäivään

puutetta

sopivva.

Yhtä

l u ku u n o t t a m a t t a :

Tietojenkäsittelytiede loistaa poissaolollaan!

Sisällys: Päälöpinä Meistä Sivuaineet Patovaara Oodimoodi Tositarina

Hessu Päälöpinä

... Henkilökohtaisesti olen aloittanut oman vaellukseni eri aineiden viidakossa, eikä määräntä näy. Näin alkuvaiheessa matkanteko viehättää, mutta entä sitten, kun koossa on kymmenen approa eikä yhtään B:tä. ...

ME! oodi moodi oodi ...

To d e n

totta,

K a n n u nva l a j i e n

s ä h ly -

turnauksessa 8.4. Moodin joukkue voitti kaikki

... Erikseen pitää kuitenkin mainita Moodin

ottelunsa ja siten sijoittui ensimmäiseksi. ...

kokous 12.4. jossa oli paikalla koko hallitus ( ja yksi ylimääräinen)! Moista aktiviteettia en ole nähnyt koko opiskeluaikanani (heh heh). ...

Sivuaine Tämä tarina voisi olla tosi ... Sosiaalipsykologiassa on hauskoja kirjoja ja

Olipa

tentissä voi säveltää ...

maagista

kerran

hauska

näkyä,

tietokonepeli.

jossa

tiiliskivet

...tuota

leijailevat

vääjäämättä kohottaen Kremlin muuria yhä Patis

korkeamalle ja korkeamalle tehden lopulta tyhjäksikapitalistipyrkyreiden yritykset louhia

E s i m e rki ks i

l i n e a a r i a l geb r a

( va s t a a

tuon

sosialistisen

t yö n

m a i n e i k ka i m m a n

matriisilaskennan johdantokurssia) voidaan

monumenti perustuksia. ... “Tämä virus kaataa

esittää siten, ettei siitä ole meille mitään hyötyä.

koneesi. Eläköön sosialistinen vallankumous!”


Tyyppiarvo 3/00

19

Merkintöjä junasta, bussista ja Kannelmäestä Muutama Tyyppiarvon numero on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi täyttänyt toimituskunnan jäsenen velvollisuuttani eli kirjoittanut. Ihan kuin olisi tullut jonkinlaista rimakauhua tähän hommaan. Ei siis kirjoittamiseen yleensä, vaan nimenomaan Tyyppiarvoon kirjoittamiseen. On se nyt jo julkisestikin myönnettävä, että pikkaisen on tullut etäännyttyä Moodin toiminnasta. Liekö yhdistyksen tuore kunniajäsen tällä tavoin hakemassa arvoasemaansa nuorempiin opiskelijoihin nähden? Vai eikö yksinkertaisesti enää nappaa, ei kai sitä toista kunniajäsenyyttä kuitenkaan saisi? Siitä pienestä ginipullosta on muuten vielä pohjat juomatta. Tai oli ainakin silloin, kun asian viimeksi tarkistin. Kyseessä on kuitenkin vain jakojäännös; kun tekee parillisia määriä tomcollinseja, niin olisihan se ihme, jos pulloon ei jäisi jäljelle pisaraakaan. Jokainen, joka on minun tekemiäni booleja tai cocktaileja päässyt nauttimaan, tietää hyvin, että alkoholi annostellaan aina senttilitran tarkkuudella. Muutaman kerran niitä booleja on tullut tehtyä ja nimenomaan oodilaisten nautittaviksi. Edellinen kerta taisi olla toissa keväänä hy.yhd.moodi.liverpool -uutisryhmän fanitapaamisessa. Manchester United ja Bayern Munchen pelasivat Mestarien liigan loppuottelussa. Lajin nimi oli jalkapallo, on edelleen. Meitä kokoontui aika mukava joukko, puolisen tusinaa moodilaista. Tosin enemmän kai kyseessä oli oman kaveriporukan ilta kuin jokin Moodin tapahtuma. Siihenhän tämä osallistuminen moodilaisten piirissä on tässä vaiheessa mennyt. Vähitellen on syntynyt oma kaveriporukka, jonka keskuudessa pidetään hyvinkin tiiviisti yhteyttä. Moodin järjestämään toimintaan osallistutaan enää satunnaisesti. Pikkujouluihin pyritään toki edelleen tulemaan. Eikä muuten ole enää 35vuotisjuhliinkaan pitkä aika. Vajaa kaksi ja puoli vuotta sitten juhlittiin kolmekymppisiä, joten saman verran seuraaviin megapippaloihin. Siinä ajassa ei taida Soininvaara vielä aivan presidentiksi saakka ehtiä.

Seuraan toki edelleen, mitä Moodissa tapahtuu. Uutisryhmäämme kuulumalla se käy niin vaivattomasti. Excursioiden paluu Moodin ohjelmaan muutaman laihan vuoden jälkeen on ilahduttanut minua erityisesti. Kiitos tästä kuuluu tietysti myös tilastotieteen laitokselle, sillä excursiot ovat nykyään osa ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoiden opintoja. Olin itsekin mukana viime keväänä Metsäntutkimuslaitoksessa tutustumassa valtakunnan metsien inventointiin ja sen tilastollisiin kysymyksiin. Se oli hyvä excu, kerrankin keskityttiin itse asiaan. Toivottavasti sama linja pätee kaikilla excursioilla. Useimpiin muihin akateemisiin aloihin verrattuna tilastotieteen työpaikat ovat keskittyneet aivan poikkeuksellisen vahvasti pääkaupunkiseudulle. Siitä on jokaisen mahdollisuus ammentaa lisämotivaatiota omiin opintoihinsa. Lopuksi heitän vielä ehdotuksen, joka voisi toimia myös tilastotieteen opinnoissa. Luonnontieteissä kuten metsätieteissä opiskelijat viettävät suuren osan opiskeluajastaan erilaisilla kenttäkursseilla. Helsingin yliopiston metsäopiskelijat lähtevät ensimmäisen lukuvuotensa jatkoksi peräti 13 viikoksi Hyytiälän metsäasemalle lähelle Orivettä. Miksei samaa menetelmää voisi kokeilla myös tilastotieteessä, pienimuotoisemmin toki? Ajatuksena ei olisi viedä kaksijalkaista takaisin puuhun, vaan tuoda opiskeluihimme enemmän tunnetta, elämyksiä ja tekemisen meininkiä. Jokaisena lukukautena järjestettäisiin yksi viikon pituinen erikoiskurssi vaikkapa Lammin biologisella asemalla. Jos homma saa oikein tuulta purjeisiinsa, niin voisihan sitä lähteä Kilpisjärvellekin. Viiden päivän intensiivinen kurssi koostuisi luennoista, ATK-harjoituksista ja opiskelijoiden omista esitelmistä, sosiaalista kanssakäymistä unohtamatta. Opintoviikot tienattaisiin myöhemmin vaikkapa tentillä, harjoitustyöllä, esseellä tai suullisella kuulustelulla. “Kenttäkurssien” yhteydessä voitaisiin palata myös säännölliseen dosenttiopetukseen; jos viiden vuoden ajan järjestetään kymmenen tiiviskurssia joka kerta eri aiheesta, tarvitaan siihen muitakin kuin laitoksen henkilökuntaa. Aki Niemi

Tyyppiarvo 3 / 2000