Page 1

Tyyppiarvo 1/95

URL: http://www.helsinki.fi/jarj/moodi/tyyppi.html


Tyyppiarvo 1/95

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus Jyväskyläläinen sosiologi teki pari vuotta sitten väitöskirjan, jossa hän väitti 60luvun yhtenäisen opiskelijamentaliteetin ja kampushengen kuolleen. Tutkimuksessa selvisi opiskelijoiden pyrkivän yhä useammin putkitutkintoihin ja yhteinen ajanvietto muiden opiskelijoiden kanssa näytti olevan yhä harvinaisempaa. Ainoastaan liikuntaharrastukset tuntuivat saavan opiskelijat yhdessä liikkeelle. Hän kutsuikin nykyopiskelijoita “sählysukupolveksi”.

Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan palsta 3 SURVO-risteily 1995 4 Suomen Tilastoseura 5 Moodi PT:ssä 6 Tapahtumakalenteri 7 Vastine Mari S:n soopaan 8 Moodin urheilusivut 10 Moodi Snooker-kisoissa 14 Koviksen Vappu (sarjis) 15 Momble: Zebdon & Norske K 16 Wapun käyttöohje 18

Voidaan tietysti kysyä, että olisivatko sitten poikkitieteelliset nuotioillat taistolaislaulujen merkeissä parempi vaihtoehto, mutta ainakin Tyyppiarvon yleisönosasto olisi täynnä aktiivisten opiskelijoiden sykkiviä mielipiteitä. Urheiluharrastukset ovat saaneet kiitettävää osanottoa, kiitos aktiivisten järjestäjien (lue: Aki Niemi), mutta mielipiteitä ei ole saatu provosoitua. Mistään aiheesta. Tulee väkisinkin mieleen kulttuurivallankumouksen aikainen Kiina, jossa sananvapaus oli lievästi sanottuna rajoitettu. Joka tapauksessa päätoimittajan nuorekas innostus on saatu tapettua. Vaivunkin tästälähin parantumattomaan kyynisyyteen ja nihilismiin; Tyyppiarvon yleisönosasto on lopetettu.

Jukka Jokinen

 Tuoppiarvo - Moodin virallisen äänenkannattajan Tyyppiarvon wappunumero ja Random Walkin virallinen viestikapula Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Toimittajat:

Jukka T. Jokinen Kalle Huhtala Mika Leinonen Marja Häppölä +vierailevia tähtiä

Taitto ja HTML:

Kalle Huhtala

Painos: Painopaikka:

150 Limes

Aineistoa, mielipiteitä ja kehuja saa toimittaa sähköpostitse osoitteeseen jtjokine@helsinki.fi URL: http://www.helsinki.fi/~mleinone/tyyppi.html

Motto: Tehtävänämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle

sivu 2


Tyyppiarvo 1/95

Puheenjohtajan palsta Kevät, vappu, jääkiekon MM-kisat ja tietysti jalkapallon Eurocupien loppuottelut tekevät tulemistaan, joten iloista mieltä vaan kaikille - syytä on! Jotenkin kevät vain on hieman jakomielistä aikaa. Toisaalta väsyttää, jopa ottaa päähän, toisaalta kaikki näyttää taas nastalta ja kesäsuunnitelmat hipovat pilviä. Kääntämällä asiat itselleen positiivisiksi piilee keväässä uuden kasvun siemen. Moodin toimintaa on hallituksemme pyörittänyt kohta jo puolivuotiskauden ajan (kun tuleva kesä lasketaan pääasiassa hiljaiseloksi). Nyt olisi siis jonkinasteisen välitilinpäätöksen aika. Rehellisesti voinen todeta, että Moodin toiminta on tänä keväänä ollut varsin aktiivista. Excursioilla olemme käyneet ennätysmäisen tiheään. Koko kevään saldoksi tulee neljä excua: Palkansaajien tutkimuslaitos, CSC Tieteellinen laskenta, Orion, IVO. Moodin Motitus puolestaan pelasi sekä yliopiston sählyettä salifudissarjassa. Maaliskuussa kisailimme Moodin darts-mestaruudesta. Kimblekerhomme Momble järjesti helmikuussa moodilaisten kesken laatuaan ensimmäisen Zebdon-turnauksen. Maaliskuussa vietimme kauan odotettua saunailtaa. Nyt huhti-toukokuussa Moodi on esillä valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa Viisi vuosikymmentä valtsikaa -näyttelyssä... Kuitenkin monta asiaa olisi voinut tehdä toisinkin, siis paremmin. Excursiot ovat olleet suosittuja, mutta pääasiassa niillä ovat käyneet samat tyypit kerrasta toiseen - vanhemmat opiskelijat, jotka tietävät kuinka hyödyllisiä excut ovat. Motituksen hikoilut houkuttelevat mukavasti porukkaa pelkkiä poikia. Saunaillassamme oli parhaimmillaankin vain seitsemän henkeä. Hyvällä syyllä voin tosin kysyä, onko edes olemassa sellaista “suurta opiskelijamassaa”, jota Moodi yrittää vyöryttää mukaan toimintaansa koskaan siinä onnistumatta. Eihän tilastotiedettä pääaineenaan opiskelevia kieltämättä kovin monta kymmentä yliopistossamme ole. Hyvässä tiedossa on myös, etteivät muiden aineiden opiskelijat tule mukaan toimimaan, ellei heitä erikseen pyydetä. Ainejärjestöjen välinen yhteistoiminta on sitten luku erikseen. Vai onko Moodi sitten muiden ainejärjestöjen tapaan niin sisäänpäinlämpiävä kaveripiiri, ettei sen toiminta yksinkertaisesti riviopiskelijaa kiinnosta? Itse en tuohon usko, mutta jokaisella on tietysti oma mielipiteensä, jonka mukaan valintansa tekee. Ratkaisun avain on kuitenkin joka tapauksessa Moodilla itsellään. Jos mikään ei muutu, ei myöskään toiminnan aktiviteetti parane. Homma on siis enemmän meistä aktiiveista (eli ensisijaisesti hallituksen jäsenistä + tutoreista) kiinni, kuin itse uskommekaan. Sen verran haluan kuitenkin jäsenistön mielipidettä kuuluviin, että antakaa ihmeessä palautetta Moodin toiminnasta (esimerkiksi minulle). Eniten toivon mahdollisimman suorasanaista ja rehellistä palutetta - sellaista mitä itsekin mielellään muille annan kun mieli tekee. Railakasta vappua ja rentouttavaa kesää kaikille!

Aki Niemi

sivu 3


ASIAA

-

ASIAA

-

ASIAA

Tyyppiarvo 1/95

Survo-risteily 1995 Liuta aktiivisia Survon käyttäjiä seilasi jälleen kerran Helsingin ja Tukholman välisellä meriosuudella SurvoKäyttäjäyhdistyksen vuosikokousseminaarin merkeissä. Osallistujia oli mm. Postipankista, Alkosta, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta, Liikenneturvasta ja Metsä-Serlasta sekä useista pienemmistä yrityksistä. Akateemisesta maailmasta olivat edustettuina Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä Helsingin kauppakorkeakoulu ja Kadettikoulu. Kaikkiaan osallistujamäärä oli 50:n paikkeilla. Sponsoriyrityksinä olivat mukana Promicro Oy ja IBM, jotka toimittivat meille mukaan koneita ja pitivät omat tuote-esittelynsä. Tällä kertaa oli mukana varmasti ennätysmäärä tietokoneita: kaksi pöytäkonetta ja yksi kannettava yleisinä demokoneina sekä kuutisen kappaletta eri henkilöiden omia kannettavia. Survo-Käyttäjäyhdistys on toiminut vuodesta 1989 lähtien Survon käyttäjien, kehittäjien ja markkinoijien yhdyssiteenä. Vuosikokous on eräs vuosittainen koulutus- ja kongressitilaisuus, jossa käyttäjät voivat tutustua Survon eri käyttömuotoihin ja ohjelmiston uusiin piirteisiin. Muita tilaisuuksia ovat mm. kevätjuhlat ja pikkujoulut, joita on perinteisesti vietetty tilastotieteen laitoksella. Yhdistys toimii myös erilaisten Survoon liittyvien sovellusten, apuohjelmien ja muun materiaalin välittäjänä jäsenistön piirissä ja julkaisee SURVO.TUT-nimistä lehteä.

sovelluskehitysympäristö. Niinpä sitä käytetään monenlaisissa yhteyksissä. Tällä kertaa minulle jäivät parhaiten mieleen Liikenneturvan raporttien automatisointityökalut ja Kauppakorkeakoulun prof. J. Mannisen kehittämät aikasarjojen graafisen tarkastelun työvälineet. Myös sokerijuurikkaan survonnasta sain perusteelliset tiedot, ehkä liiankin perusteelliset. Seminaari oli taas aika tuhti paketti. Ohjelma laivalla alkoi torstaina klo 14 aikoihin ja kesti aina iltakahdeksaan, minkä jälkeen nautimme päivällisen. Ruokahalua hieman haittasi Jokereiden samaan aikaan Turussa kärsimä tappio neljännessä SMfinaalissa. (Viime vuoden risteilyllä homma ratkesi Jokereiden eduksi juuri vastaavaan aikaan; illallinen oli tuolloin kieltämättä riehakkaampi.) Tukholmassa omaa aikaa oli runsas aamupäivä. Lähdin kaupungille kävelemään. Muistin, että Tukholmassa on ollut yleensä tähän aikaan jo lämmin kevät. Todellisuus oli jotain muuta: rankka lumisade piiskasi kasvojani ja sai minut palaamaan samantien laivaan. Onneksi oli paluulippu taskussa, jotta pääsin hyttiini vetämään sikeitä. Ohjelma laivalla jatkui jälleen klo 14 ja kesti koko päivän. Viikonloppu menikin sitten arvioidessa kriittisesti seminaarin välillisiä ja välittömiä vaikutuksia...

Minulle tämä taisi olla neljäs vuosikokousristeily. On mielenkiintoista tavata eri alojen edustajia ja nähdä ja kuulla, mihin ja miten he käyttävät Survoa työssään. Survohan ei ole pelkkä tilastoohjelma, vaan pikemminkin yleinen sivu 4

ASIAA

-

ASIAA

Tilastotieteen opiskelijoiden työ- ja palkkanäkymät lähtevät nousuun

-

ASIAA


ASIAA

-

ASIAA

-

ASIAA Tyyppiarvo 1/95

SUOMEN TILASTOSEURA Moni ei varmaankaan tiedä, että tilastotieteilijöilläkin on Suomessa oma tieteellinen seura. Seurassa on jäseniä lähes viisisataa, joista kuitenkin opiskelijoita vain 24. Opiskelijoiden saaminen paremmin mukaan olisi tärkeää toiminannan jatkuvuuden ja tieteellisen tason ylläpitämisen kannalta. Koska tietoa ilmeisesti ei ole, esittelen tässä seuran toimintaa. TILASTOPÄIVÄT Näkyvin Tilastoseuran tapahtuma on vuosittain syksyisin järjestettävät valtakunnalliset tilastopäivät. Tilastopäivillä kuullaan korkeatasoisia kotimaisia ja kansainvälisiä esityksiä. Tänä vuonna tilastopäiviä vietetään marraskuussa Helsingissä seuran 75vuotisjuhlan merkeissä. Esitelmien yhdistäväksi teemaksi on suunniteltu aikaan liittyviä aineistoja ja niitä käsitellään ainakin ekonometrian, biometrian ja otannan näkökulmista. Näistä aiheista on kutsuttu esitelmöimään mm. kurssikirjoista tuttu professori N. Harvey London School of Economy:stä, professori Elja Arjas Oulun yliopistosta ja professori Carl-Eric Särndal Montrealin yliopistosta. SEMINAAREJA JA JULKAISUJA Seura järjestää myös pienimuotoisempia tapahtumia. Helsingin alueella pidetään säännöllisesti iltapäiväseminaareja erilaisista jäseniä kiinnostavista aiheista. Tilastopäivien ja seminaarien esitelmiä julkaistaan seuran vuosikirjassa. Yhteistyössä muiden pohjoismaisten tilastoseurojen kanssa toimitetaan tieteellistä materiaalia sisältäviä julkaisuja.

ASIAA

-

PALKINTOJA Seura jakaa vuosittain Leo Törnqvist palkinnon parhaasta tilastotieteen alan gradusta. Tänä vuonna palkinnon sai Jyväskylän yliopiston opiskelija Ilkka Taskinen, jonka työ käsitteli Markovin ketjuja. Moodilaisillekin on silloin tällöin osunut voittoja, viimeksi expuheenjohtajallemme Jouni Kuhalle muutama vuosi sitten. Palkittujen esityksiä on saatu kuunnella seuran vuosikokouksissa. JÄSENEKSI Tässä oli joitakin seuran toimintamuotoja. Tarkemmin toiminnasta tiedotetaan jäsenkirjeellä ja ehkä pian myös sähköisesti. Jäsenkirje lähetetään jäsenille, jollaiseksi pääsee maksamalla jäsenmaksun (40 mk), lisätietoja allekirjoittaneelta. Tällä hetkellä suoranaisesti opiskelijoille suunnattua toimintaa ei vielä ole, mutta sellaista voitaisiin järjestää. (Tosin seminaareissa ja Tilastopäivillä pidettävät esitelmät ovat erinomainen tapa täydentää yliopistolla opittua). Otan mielelläni vastaan ideoita ja ehdotuksia. Mika Leinonen Suomen Tilastoseuran hallituksen jäsen Yhteystieto: sähköposti Mika.Leinonen@Helsinki.Fi

ASIAA

100 90 80 70 60 50

C

40

M

30

Y

20 10 0

0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 2 2, 2, 2, 2, 2, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5

-

ASIAA

sivu 5


LISÄÄASIAA -

LISÄÄASIAA

Tyyppiarvo 1/95

Moodi PT:ssä Torstaina 16.02.1995 Moodi vieraili puolentoista tunnin ajan PT:n (Palkansaajien tutkimuslaitos) tiloissa, Helsingin Hakaniemessä. Osallistujia oli matkassa ilahduttavasti lähes tusinan verran; 12:sta ilmoittautuneesta peräti 11 ilmaantui paikan päälle. Vierailun ohjelmasta vastasivat PT:n johtaja Jukka Pekkarinen, vanhempi tutkija Markus Jäntti sekä Eija Savaja PT:n ATKpalveluista. Jukka Pekkarinen aloitti ohjelman kertomalla talouden tutkimuslaitoksista Suomessa sekä PT:n historiasta ja toiminnasta. Suomessa toimii kolme (eivaltiollista) talouden tutkimuslaitosta, joilla on omat “tausta- ja tukiryhmänsä”. Näistä suurin henkilöstöltään on ETLA (Elinkeinoelämän TutkimusLAitos), jonka toimintaa rahoittavat mm. työnantajajärjestöt, ja pienin PTT (Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos), jonka taustajärjestönä toimii MTK. PT:n henkilöstö koostuu kymmenestä vakinaisesta tutkijasta sekä yhteensä alle kymmenestä henkilöstä projektitutkimuksissa, ATK- ja toimistopalveluissa. PT:n toiminnan rahoittajia ovat palkansaajajärjestöt (AKAVA, STTK, SAK sekä osa näiden jäsenliitoista), mutta nykyinen runsaan viiden miljoonan markan budjetti koostuu myös mm. eri ministeriöiden, säätiöiden, rahoituslaitosten ja Suomen Akatemian kanssa solmituista tutkimussopimuksista. Kaikki alkoi KAMALAsta. Vuonna 1951 työväenliike perusti omaksi talouden tutkimuslaitokseksi KAMALAn (KAnsan MArkkinatutkimusLAitos), jonka tehtävänä oli tutkia mm. väestön kulutusta

ja elinkustannuksia. 1950- ja 1960-luvuilla oli KAMALAn hiljaista toimintaa, mutta 1960-luvun lopussa ay-liikkeen eheydyttyä se aktivoitui ja vuonna 1971 SAK organisoi yhdessä KK:n (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto) kanssa KAMALAsta TTT:n (Työväen Taloudellisen Tutkimuslaitos). 1970-luvulla TTT:n toiminta siirtyi vähitellen markkinatutkimuksesta suhdannetutkimukseen korostetun yhteiskuntakriittisyyden säestyksellä ja 1980-luvulla tieteellisen otteen vahvistuttua se vakiinnutti asemansa arvostettuna talouden tutkimuslaitoksena. Palkansaajien tutkimuslaitos sai nykyisen nimensä vuonna 1993, jolloin sen kannatusyhdistykseen liittyivät kaikki palkansaajajärjestöt sekä useimmat niiden jäsenliitoista. PT:n toiminnan tarkoituksena on levittää tietämystä suomalaisen kansantalouden ja yhteiskunnan toimintaperiaatteista sekä edistää palkansaajien ja kuluttajien hyvinvointia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden pohjalta. Se on tutkimustoiminnassaan itsenäinen, eturistiriitojen ulkopuolella oleva tieteellinen yhteisö, jonka tutkimustulokset ovat julkisia ja tiedeyhteisön kritiikille avoimia. Lisäksi laitoksen tutkijat osallistuvat talouspoliittiseen keskusteluun asiantuntijoina, jotka vastavat omista kannanotoistaan. PT:n tutkimustoiminta keskittyy kolmelle pääalueelle: työmarkkinoiden taloudellinen tutkimus (palkanmuodostus, palkkaerot, työvoiman kysyntä ja tarjonta, työmarkkinoiden liikkuvuus ja tehokkuus), julkinen sektori kansantaloudessa (hyvinvointi- valtion arviointi, verotus ja sosiaaliturva, julkisten palveluiden kysyntä ja tarjonta, julkisten laitosten toiminta ja

sivu 6

LISÄÄASIAA -

LISÄÄASIAA


LISÄÄASIAA -

LISÄÄASIAA Tyyppiarvo 1/95

tehokkuus, yksityistäminen) sekä makrotaloudelliset kysymykset ja talouspolitiikka (taloudellinen kasvu ja suhdannehäiriöt, valuuttakurssit, pääomaliikkeet ja korot, raha- ja finanssipolitiikka). Tämän lisäksi se harjoittaa taloudellista kehitystä koskevaa seuranta- ja ennustetoimintaa, joista ennuste julkaistaan toukokuussa (?) ja sen tarkistus lokakuussa. PT julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Talous & yhteiskunta - aikakauskirjaa (levikki 3000 kappaletta), jonka artikkeleissa kansantaloustieteen ja myös muiden yhteiskuntatieteiden tutkijat ja asiantuntijat käsittelevät suomalaista ja kansainvälistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja kehitystä. Muu julkaisutoiminta keskittyy Tutkimuksia-sarjaan, jossa käsitellään kirjoihin verrattavien tutkimushankkeiden loppuraportteja, ja Tutkimusselosteitasarjaan, jossa kerrotaan tiivistetysti meneillään olevasta tutkimuksesta. Tämän jälkeen VTT Markus Jäntti kertoi tilasto- ja kansantaloustieteen välisistä yhtäläisyyksistä sekä empiirisessä taloustutkimuksessa tarvittavista menetelmistä. Hän totesi, että ekonometrian, päättelyn ja matemaattisen tilastotieteen hallitseminen antaa tilastotieteilijälle hyvät edellytykset talouden tutkimukseen.

KTK Eija Savaja kertoi PT:ssä käytettävistä ekonometria-, tilasto-, taulukko- ja tietokantaohjelmista, joiden joukossa on myös Survo, sekä ATKhenkilöstön tehtävistä, jotka pääasiassa muodostuvat tutkimusaineiston analysoinnista ja tiedon “varastoinnista”. PT on sijoittanut runsaasti voimavaroja ATK-ympäristön kehittämiseen (softa ja hardis) ja tulevaisuudessa on odotettavissa Internet-yhteys, jolloin on mahdollista löytää itsensä ehkä PT:n WWW-sivuilta. Vierailu päättyi moodilaisten kysymyksiin: teollisuusautomaation vaikutus työttömyyteen (ekonomistit suhtautuvat epäilevästi väitettyyn riippuvuuteen), mielipide tilasto-ohjelmista (täydellisyyttä ei ole eikä Survo ole suosiossa) sekä “tausta- ja tukiryhmien” vaikutus tutkimustuloksiin (vaikutusta ei ole, vaikka haluaisimme ehkä uskoa toisin). Haluan kiittää Jukka Pekkarista, Markus Jänttiä ja Eija Savajaa erittäin mielenkiintoisesta vierailuohjelmasta sekä harvasanaisten moodilasten joukkoa läsnäolosta. Juha Nurmilaakso

Tulossa Moodilta: -prevappuristeily Tallinnaan 28.4. (paikat täynnä) - Akateeminen Wartti 4.5. - sulkapalloturnaus toukokuussa - Kybällä-tapahtuma eli piknik toukokuussa - kesätapahtuma kesällä - fuksit tulevat syyskuussa - tdk-bailujärjestelyt Politicuksen kanssa lokakuussa - pikkujoulut 5.12.1995 sivu 7

LISÄÄASIAA -

LISÄÄASIAA


Kulttuurisivut

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut

Tyyppiarvo 1/95

Vastine Mari Savelan kauheaan soopaan Tyyppiarvo 1/95:ssa Moodin mystikko iski jälleen. En kenties koskaan lakkaa ihmettelemästä Tyyppiarvo -lehden toimituksellista linjaa kun se sallii moisen epätieteellisen hölynpölyn, pseudotieteen ja häpän julkaisemisen sivuillaan. Kaiken lisäksi fontti oli vaikeasti luettavissa (ongelma on nyt korjattu, taitt. huom.). Mutta kun Mari “Huuhaa” Savela nyt kerran otti nämä asiat esiin niin isketäänpä takaisin. Maailmassa EI ole vastakkain asetteluja. Vastakkainasettelut ovat näennäisiä havaintopsykologiaan liittyviä ilmiöitä. “Todellisuus” on hahmoton kokonaisuus, josta ilmeisesti saamme “tietoa” aistimiemme avulla. Aistiemme rajallisuudesta kertoo kuuloalueemme kapeus, valon eri aallonpituuksien rajattu havaittavuus ja tuntoaistiemme epämääräisyys. Aistit ovat eliöille kehittyneet evoluution kautta. Ihminen näkee koska ne ihmisen kaukaisten esi-isien sukulaiset, jotka eivät nähneet kuolivat ennen kuin ehtivät tuottaa jälkeläisiä. Näkeneet esi-isät tuottivat jälkeläisiä ja kyseinen genotyypin ominaisuus (näkeminen) välittyi jälkipolville. Se että ne kuolevat jotka eivät havaitse ympäristöään riittävän tarkasti viittaisi siihen että on olemassa jonkinlainen kaikille yhteinen todellisuus jossa nämä muut oliot jotka voivat tuottaa minulle ja muillekin hengenlähdön, voivat vapaasti vaikuttaa vuorovaikutuksessa muihin olioihin. Me (ihmiset) vastaanotamme havaintoja ilmeisesti yhdestä ja samasta todellisuudesta. Mikään ei käsittääkseni estä muunkinlaisten todellisuuksien olemassaoloa.

Havainnot yksin eivät ole mitään. Se mitä tappisolu tai sauvasolu tai kuulosolu reagoi ei ole havainto. Havainto on tulkinta keskushermoston vastaanottamalle ja välittämälle ärsykkeelle. Havainto on kulttuuri- ja yksilösidonnainen ja se voi vaihdella vireystilan ja ajan funktiona. Eliöt muodostavat havainnoista “todellisuuden”. Tämä “todellisuus” (jota tästedes kutsun todellisuudeksi ilman lainausmerkkejä) on (yleensä) riittävä kuva todellisuudesta (näin ollen sammakon ja kolibrin, sudenkorennon ja gorillan todellisuudet poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan) ; sen varassa voi pysytellä menestyksellisesti hengissä pitkiäkin aikoja. Mikäli todellisuutesi kuva ei ole riittävä tai on ristiriitainen tulokset saattavat olla tuhoisia niin kuvittelijalle itselleen kuin myös muille eliöille tämän kuvittelijan välittömässä (tekniikan aikakaudella myös ei niin välittömässä) läheisyydessä. Esimerkkeinä olkoot LSD:tä nauttinut henkilö joka kuvittelee olevansa Teräsmies ja heittäytyy alas pilvenpiirtäjän katolta tai Mika Muranen. Tietoisuus on visaisempi ongelma. Se ei ole sidoksissa todellisuuteen vaikka Mari Savela tekstissään niin väittää. Tietoisuus on ominaisuus joka nykytietämyksen mukaan on ainoastaan ihmisen oikeus. Itse olen asiasta kyllä aivan eri mieltä mutta minkäs teet kun en osaa todistaa, että koirat, kissat, delfiinit ja puupäästäiset ajattelevat ja tiedostavat itsensä rajattuina biologisina entiteetteinä. Ihminen nyt kuitenkin (ainakin minä) ajattelee ja tiedostaa. Se mikä ihmisen ilmeisesti erottaa muusta eläinkunnasta on ajantaju; käsitys tulevaisuudesta ja menneisyydestä. Tämä ominaisuus on kuitenkin käsittääkseni tullut ihmisen osaksi erittäin

sivu 8

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut


Kulttuurisivut

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut Tyyppiarvo 1/95

myöhäisessä vaiheessa hänen biologisessa kehityksessään. Ajantaju tuo mukanaan tulevaisuuden ja kuolemanpelon, niistä seuraa uskontoja ja kuolleitten rituaalista hautaamista/ polttamista/pilkkomista jne. Fossiililöytöjen perusteella ensimmäiset kuolleitaan haudanneet olivat Neanderthalin ihmiset n. 200000 v. sitten. Maailmankuva on kuva todellisuudesta johon liittyy arvoasetelmia. Ironista kyllä useimmat ihmiset pitävät “oikeina” arvoina niitä joihin heidät adaptoitiin heidän lapsuudessaan - eli tähänkin liittyy biologinen selittäjä. Logiikka ja matematiikka ovat käsitejärjestelmiä (siis ihmisen tuotteita) jotka tietyistä lähtökohdista tuottavat tiettyjä tuloksia. Näitä käsitejärjestelmiä on äärettömiä määriä mutta tämän yhden mitä me käytämme sitoo tähän meidän todellisuuteemme ne aksioomat joitten varaan se rakennetaan eli: 1+1=2, suora on suora ja piste on piste. Näitä ei voida todistaa mutta ne otetaan annettuina “todellisuudesta” eli itseasiassa omasta päästä. Ihmeellistä kyllä matematiikka on tähän asti kyennyt tuottamaan tuloksia joilla on melko hyvä likiarvo havaintotodellisuuden suhteen.

Mari Savela väittää että maailmankuvien suuressa kirjossa piilee voimavara. Rohkenen olla eri mieltä. Tässä asiassa ottaisin mittariksi lähinnä hyötynäkökohdat. Onhan tietenkin kiva että kaikkien Amazonin intiaanien ja Keskilännen punaniskojen maailmankuvat kirjataan kirjoihin ja kansiin mutta mitä hyötyä niistä on kun pyritään painimaan ympäristöongelmien, terrorismin, sisällissotien jne kanssa? Kreationismi ei paljoa heiluttele aborttikieltoineen maailmassa jossa joka sekunti syntyy lapsi kuollakseen muutaman vuoden ikäisenä johonkin mitättömään tautiin joka teollisuusmaissa pystyttäisiin parantamaan antibioottikuurilla. Pyytäisinkin Mari Savelaa laskemaan katseensa tähdistä tähän hetkeen ja muistamaan että myöskin hän kuluttaa enemmän energiaa kuin minkään muun maan kansalainen tällä planeetalla, ja tuntemaan vastuunsa siitä.

Näitten käsitejärjestelmien avulla kulttuuri on onnistunut tuottamaan kasan henkisiä tuloksia eli tiedettä ja sälää eli tekniikkaa. Mielestäni Mari Savela kylläkin turhaan nostaa aurinkoenergian tehokkuuden tavoitteeksi ihmisille, sillä hän tuntuu unohtavan että ihminen ei elä säteilyenergialla vaan on ensisijaisesti kuluttaja (syö tuottajia (viherkasveja), muita tuottajain syöjiä ja vielä tuottajain syöjienkin syöjiä). Lisäksi ydinvoima tuottaa energiaa lähes samalla metodilla kuin aurinko ja katso: kusessa ollaan.

Perttu “Profeetta” Muurimäki

Arkipäivän japania 1: U-ge = mies

sivu 9

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut

Kulttuurisivut


Tyyppiarvo 1/95

Miten voitettiin jääkiekon playoffs-ottelu, mihin ratkesi mestaruus?

KOVASSALIEMESSÄKEITETTYTEPSIMURSKASI PULLAMÖSSÖPELLENUTUT Miten menestyä jääkiekon playoffs-otteluissa? Mikä on kotiedun, entä avausmaalin merkitys? Näihin ja muutamiin muihin kysymyksiin koetin löytää vastuksen analysoimalla tämän kevään pudotuspelien tuloksia. Samalla ainakin luulen löytäneeni kelpo selityksen sille, miksi mestariksi porskuttikin TPS eikä koko kauden ennakkosuosikin viittaa harteillaan kantanut Jokerit. Tässä vielä muistinvirkistykseksi SM-liigan loppujärjestys: 1) TPS 2) Jokerit 3) Ässät 4) Lukko, 5) HIFK, 6) JyPHT 7) K-Espoo, 8) KalPa, 9) HPK 10) Tappara, 11) TuTo, 12) Ilves Varoitan jo näin alkuun analyysistäni, että sen muuttujat ovat todella karkeita. Olen tehnyt näin tarkoituksella nähdäkseni, voidaanko näin karkeilla - mutta toisaalta penkkiurheilijoiden usein käyttämillä ilmaisuilla ylipäätään mitään ilmaista. Kotietu ja avausmaali ovat tyypillisiä tällaisia tekijöitä, joiden merkitystä usein painotetaan. Lisäksi olen tarkastellut, mikä merkitys on pelitilanteella ensimmäisen ja toisen erän jälkeen ottelun voittamiseen. Erityisen häilyviä ovat kaksi viimeistä muuttujaa, ammuttujen laukausten ja kärsittyjen jäähyminuuttien enemmyys vastustajaan nähden. Muuttujat kuvaavat vain sitä, onko laukauksia tai jäähyjä enemmän vai vähemmän, mutta eivät lainkaan enemmyyden määrää. OTTELUN VOITTAJAJOUKKUETTA KUVAAVAT MUUTTUJAT: A) Kotietu. 0=pelasi kotona, 2=pelasi vieraissa B) Avausmaali. 0=teki avausmaalin, 2=päästi avausmaalin C) Tilanne 1.erän jälkeen. 0=johdossa, 1=tasoissa, 2=tappiolla D) Tilanne 2.erän jälkeen. 0=johdossa, 1=tasoissa, 2=tappiolla

sivu 10

E) Laukaukset (torjutut+maaliin menneet). 0=laukoi kohti maalia enemmän kuin vastustaja, 1=yhtä monta kertaa, 2=vähemmän F) Jäähyminuutit (2- tai 5-minuuttiset)= sai ottelussa vähemmän jäähyminuutteja kuin vastustaja, 1=yhtä monta, 2=enemmän YHT) Summa A-F. Karkea mittari 0-12 kuvaamaan voitetun ottelun vaikeutta, sen eteen tehtyä työtä ja henkisen kestokyvyn koettelemusten määrää.

Voittaja (häviäjä) 1) Ässät (HIFK) 2) Jokerit (KalPa) 3) Lukko (K-Espoo) 4) TPS (JyPHT) 5) Ässät (HIFK) 6) Jokerit (KalPa) 7) K-Espoo (Lukko) 8) JyPHT (TPS) 9) Ässät (HIFK) 10) Jokerit (KalPa) 11) Lukko (K-Espoo) 12) TPS (JypHT) 13) Lukko (K-Espoo) 14) TPS (JypHT) 15) Jokerit (Ässät) 16) TPS (Lukko) 17) Jokerit (Ässät) 18) Lukko (TPS) 19) Jokerit (Ässät) 20) TPS (Lukko) 21) TPS (Lukko) 22) Jokerit (TPS) 23) TPS (Jokerit) 24) Jokerit (TPS) 25) TPS (Jokerit) 26) TPS (Jokerit)

A 2 0 0 0 0 2 0 0 2 0 0 0 2 2 0 2 2 2 0 2 0 0 0 0 0 2

B 0 0 2 0 0 0 0 2 2 0 2 0 0 0 0 2 0 0 0 2 2 2 2 0 2 0

C 0 0 1 0 0 0 0 2 1 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 1 2 1 0 0 2 1

D 0 0 1 1 0 0 0 1 0 0 1 0 1 0 0 0 1 1 0 1 1 1 0 0 1 0

E 2 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 2 0 2 0 0 0 0 0 2

F 2 0 0 0 1 0 1 2 0 0 0 2 2 2 1 1 2 2 0 0 0 0 0 0 2 2

YHT 6 0 4 1 1 2 3 7 4 0 4 2 8 4 1 5 7 7 0 8 5 4 2 0 7 7


Tyyppiarvo 1/95

Olen analysoinut tilastointiani laskemalla todennäköisyydet (tai pikemminkin suhteelliset frekvenssit), kuinka usein on kotijoukkue voittanut, kuinka usein on ensimmäisen maalin tekijä voittanut jne. Olen tarkastellut sekä kaikkia playoffs-otteluita yhdessä että eri playoffs-vaiheita erikseen nähdäkseni, ovatko todennäköisyydet jollain tavalla muuttuneet panosten kasvaessa. Viimeisenä muuttujana olen laskenut keskiarvot YHT-muuttujalle sekä myös erikseen finaalijoukkueille TPS:lle ja Jokereille. PVE A. Kotietu: 0.64 B. Avausmaali: 0.71 C(0). 1.erän jälk.: 0.64 D(0). 2.erän jälk.:0.64 E(0). Laukaukset: 0.69 F(0). Jäähyt: 0.50

VE 0.43 0.57 0.71 0.43 0.58 0.43

FIN KAIKKI 0.80 0.62 0.40 0.62 0.40 0.62 0.60 0.58 0.80 0.73 0.60 0.50

YHT:

4.71 2.67 6.00

4.00 2.00 5.33

Jokerit: TPS:

3.29 0.67 2.33

3.81 1.75 4.56

Avausmaalin merkitys väheni Kotiedulla on merkityksensä - sen analyysi osoittaa. Tosin välierävaiheessa Lukon ja TPS:n kohdatessa tuntui kotikentästä olleen pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Finaalissa taas kotietu oli vahva, kunnes sitten viidennessä ja ratkaisevassa loppuottelussa Jokerit romahti kotiyleisönsä edessä. Avausmaalin merkityksestä tilastointini tuntuu sen sijaan näyttävän aivan erilaista, mitä yleisesti oletetaan. Puolivälierissä avausmaalin tekijä on voittanut 0.71:n todennäköisyydellä mutta finaaleissä enää tn:llä 0.40. Kun panokset ovat kasvaneet on siis avausmaalin merkitys yllättäen vähentynyt. Yhtenä osaselittäjänä tälle lienee ottelujen tasoittuminen finaalisarjan edetessä. Puolivälierien ottelupareista suurin osa oli sen verran epätasaisia (vaikka ottelut numerollisesti usein varsin tiukkoja olivatkin), että avausmaalin teko tavallaan oli paremman joukkueen velvollisuus. Ensimmäisen ja toisen erän jälkeen johtoasemassa olemisen vaikutus näyttää kovasti vaihtelevan playoffsien eri vaiheiden välillä. Karkean tilastoinnin analysointia kuitenkin vaikeuttaa tasapelien osuus. Tuloksissa on kuitenkin kaikkein yllättävintä se, että voittamisen todennäköisyys on vähentynyt ensimmäisen erätauon johtoasemasta (0.62) toisen erän johtoasemaan (0.58). Tätäkin eroa kuitenkin selittää myös tasapelien osuus.

Jäähyillä ei vaikutusta

Tuoppiarvon LÄTKÄ-keräilykortti: Nyt tsemppaa Suomi - ja Timo Jutila!

Selvimpänä tekijänä voittamiseen näyttää vaikuttavan vastustajan maalivahtia kohti laukominen. 0.73:n todennäköisyydellä on ottelun voittanut joukkue, joka on laukonut vastustajaa enemmän. Finaaleissa vastaava luku on peräti 0.80. Tässä on selvä ohje tulevaisuuden playoffseihin: on lauottava paljon, jos haluaa voittaa. Toisaalta tässä on myös vinkkiä hyökkäjille ja muille

sivu 11


Tyyppiarvo 1/95

joukkueidensa maalintekijöille: maalivahdit eivät voi yksin ratkaista otteluita, vaan hyökkäävä pelitaktiikka kyllä loppujen lopuksi palkitaan. Ehkä yllättävin todennäköisyyksistä on viimeinen, jäähyjen merkitys. Todennäköisyys 0.50 antaa ymmärtää, että jäähyillä ei olisi mitään merkitystä ottelun lopputuloksen kannalta, vaan on sama, ottaako enemmän vai vähemmän jäähyjä kuin vastustaja. Nyt pitää heti muistuttaa, että tilastoinnissa ei millään tavoin näy ylivoima- tai alivoimamaalit, vaan ainoastaan jäähyjen kokonaismäärä koko ottelussa. On toki aivan eri asia ottaa jäähyjä ottelun ratkaisuvaiheissa kuin silloin, kun ottelu on jo ratkennut. Kuitenkin tulos osoittaa jollain tavoin sen, ettei ottelun voitto pelkkiin jäähyihin ratkea. Jäähyjen ottaminen - oikealla tavalla on sen sijaan osa järkevää playoffs-pelaamista ja joukkueensa eteen uhrautumista.

UnDe-tasapelikruunasi Motituksen salifudiskauden Helmi- maaliskuussa Moodi sai hikoilla urheiluharrastustensa parissa oikein olan takaa. Sählysarja meni miten meni samoin salifudissarja, darts-turnauksesta nyt puhumattakaan. Koska allekirjoittaneelle jäi parhaat muistot salifudiksesta, siitä seuraavassa eniten. Joku muu voi sitten kirjoittaa vaikka viiden sivun vastineen dartsmestaruudestaan seuraavaan Tyyppiarvoon. Yliopiston liikuntatoimisto tiedusteli helmikuussa ainejärjestöjen kiinnostusta salijalkapallosarjan pelaamiseen, ja hetikös Moodi asiasta innostui. Ainoana kysymysmerkkinä osallistumisessa oli periferinen paikka Viikin monitoimihalli, mutta “kerranhan sielläkin tulee poikettua” tuumimme ja päätimme lähteä mukaan. Osallistuminen toden totta kannatti, sillä hauskaa oli ja saimme jokaiseen otteluun viimeistä lukuunottamatta muutaman vaihtopelaajankin. Eikä kukaan pelaajistamme edes loukkaantunut; salifudis ei ollutkaan niin vaarallista kuin olimme pelänneet.

Tepsi tottui rutistamaan

Neljän maalin mustat minuutit

YHT-muuttujan vertailu Jokereiden ja TPS:n välillä antaa varsin yksiselitteisen ehkäpä aivan oikean - kuvan siitä, mihin mestaruustaisto ratkesi. Jokerit tottui puolivälierissä ja välierissä voittamaan ottelut helposti ja vaivatta ilman sanottavia vastoinkäymisiä (ainoana poikkeuksena vierasottelu Ässiä vastaan). Kun edessä olivat finaalit, jatkui tahti samana. Jokerit ei pystynyt voittamaan tiukkoja ja ankaraa uhrautumista vaativia otteluita. Se voitti kaksi ottelua helpohkosti, mutta kolmatta helppoa ottelua ei koskaan tullut - niin kuin ei suomenmestaruustittelin arvolle kuulukaan. Vastassa oli TPS, joka oli tottunut taistelemaan voittojensa eteen jo puolivälierissä ja ennen kaikkea välierissä. TPS pystyi pelaamaan samalla rutistuksella Jokereita vastaan ja selkeästi pudotuspelien taistelutahtoisimpana joukkueena se ilman muuta ansaitsi mestaruutensa.

Ensimmäiseen ottelun alkuun FC Big Ballseja vastaan ehdimme niukin naukin; olimme välillä jo melkein menettäneet toivomme pelipaikan löytymisestä Viikissä harhaillessamme. Pelitaktiikkamme alkoi ottelun kuluessa vähitellen muotoutua ja pääsimme 2-1 johdossa tauolle (puoliajat olivat 15minuuttisia ja joukkueina 4 + maalivahti). Maalintekijöinä olivat Teemu ja Aki. Toisen jakson alussa taivas kuitenkin synkkeni. Vastustaja iski pikatahtiin neljä maalia, eikä loistoveskamme Lare mahtanut tilanteille mitään. Aivan ottelun lopussa Jere kaunisteli kahdella osumalla lukemat 4-5:een, mutta mikään ei auttanut, aika loppui kesken. Hyvä taistelu kuitenkin antoi uskoa tulevaan.

sivu 12

Antti Törmänen

Toisessa ottelussa saimme vastaamme Kyrönmaan Pallon ja hyvästä taistelusta huolimatta jäimme ilman mahdollisuuksia. Taukotilanne 1-4 antoi suunnan ottelun


Moodin joukkue tasapeliin päättyneen UnDe-ottelun jälkeen. Tak. vas. Teemu Putto, Jere Sillanpää, Aki Niemi. Ed. vas. Tomi Vuolteenaho, "Lare", Janne Heinonen

lopputulokselle. Ylsimme tosin toisella jaksolla 1-1 -tasuriin ja lopputulokseksi kirjatui 2-5. Maalimme iskivät Aki ja Tomi. UnDe hätää kärsimässä Tiistai 21.3. ja vastassa UnDe ry. oli mielessämme kangastellut jo pitkään. UnDe henkilöityy moodilaisten silmissä tilastotieteen fuksi Sami “Väinö” Vernoon, joten kyseessä oli eräänlainen paikallisderby. Hyvä latauksemme otteluun tuottikin tulosta, tosin saimme hieman apua, kun UnDe joutui aloittamaan yhden pelaajan vajauksella. Vajauksesta huolimatta UnDe tosin pääsi rankkarista 1-0 -johtoon. Puoliajan lopussa Teemu pääsi läpiajoon ja taukotilanteeksi tasoittui 1-1. Toisen jakson UnDe aloitti taas maalilla. Jere kuittasi kuitenkin maalinedushässäkästä tasoihin. Motituksen kolme puolustuksessa ja yksi kärjessä taktiikka muuttui neljän pelaajan siilipuolustukseksi, mutta uhrautuminen kannatti. Itse asiassa ei se UnDen pyöritys niin kauheaa ollut, vaan olisimme jopa voineet voineet ottelun. Lopputulos 2-2 tyydytti kuitenkin molempia osapuolia. Viimeiseen otteluun Motitus lähti itseluottamuksen kyllästämänä. Joukkue joutui kuitenkin pelaaman yhden hengen vajauksella, eikä se voinut olla näkymättä otteissa. Ottelun

Tyyppiarvo 1/95

alku TKO-älyn Dona Maroja vastaan oli tosin kuin satukirjasta. 1. hyökkäyksestä Teemu pamautti Motituksen 1-0 -johtoon, ja heti perään maalivahti-libero Lare tykitti hirveällä kaukolaukauksella jo 2-0. Kohta alkoi kuitenkin vastustaja mättää maaleja, ja tauolle mentiin jo 2-3 -tappioasemassa. Toisella jaksolla 2-5:ssä Motituksen yritys sitten laantui. Ottelu päättyi lopulta 3-9 ja vastustajan kaikki maalit mätti sama mies, liekö hän sitten itse Dona Mara. Motituksen lohdutusosuman viimeisteli läpiajosta Teemu. Motituksen maalipörssi salifudissarjassa keväällä 1995: Teemu 4, Jere 3, Aki 2, Tomi ja Lare 1. Motitus jäi alkulohkonsa viimeiseksi. Sähly-Okko vauhdissa Sählyn harrastelijasarja kuittaantuu tällä kertaa pelkillä tuloksilla. Motitus-Pehmolelu 2-12 (0-4) (Lare, Aki) Motitus-Lahtelaista 13-7 (9-2) (Okko 8, Jere 5) Motitus-Sacrekööri 312 (1-7) (Lare, Okko, Teemu) wo (kunniakas sellainen) Vonkamiehille Motituksen maalipörssi: Okko 9, Jere 5, Lare 2, Teemu ja Aki 1. Motitus ei selviytynyt kilpasarjakarsintoihin. Aki Niemi P.S. Darts-turnauksen tulokset takasivulla.

sivu 13


Moo m die kle S n inooke S n iruomem nes a k tis !ri

Tyyppiarvo 1/95

Moodin hallitsevana biljardimestarina katsoin velvollisuudekseni osallistua Snookerin (se iso bilispöytä) opiskelijoiden Suomen mestaruuskilpailuihin, jotka käytiin 11-12.3.1995 Helsingissä. Mukaan pääsi vain korkeakouluopiskelijat, ei koululaiset. Raportin, eli ns. selitysosuuden joudun laatimaan itse, koska kilpailupaikalla ei jostain syystä näkynyt kannustamassa yhtään oman ainejärjestön jäsentä. Tämä olikin mielestäni ehkä suurin syy jo hetken unohduksissa olleeseen lopputulokseen. Eli, kilpailut alkoivat lauantaina Ratakadun Snookercenterissä klo 9.45 ! ilman minkäänlaista vartin venytystä ja tässä oli jo haastetta kerrakseen. Melkein ajoissa paikalle ja pelaamaan.

Kilpailuun osallistui 30 snookertaituria, joista suurin osa oli tullut pääkaupunkiseudulta. Mukana oli ensisilmäyksellä arvioiden 4-5 “hyvää” pelaajaa ja loput tuntemattomampia suuruuksia. Mukaan olin saanut yliopistolta houkuteltua myös yhden vanhan pelikaverin (pääaine enkku), jota ensimmäisen kierroksen tappion jälkeen ei ole näkynyt eikä kuulunut. Pelit pelattiin cup-systeemillä ja ennalta kovimman vastuksen oletin saavani hallitsevalta mestarilta, Otaniemen Tero Niiniltä tai Turun toivolta Sami Heinolta. Niinin, Heinon ja itseni lisäksi muita avoimissa ranking-kilpailuissa pärjänneitä pelaajia ei kaaviosta sitten löytynytkään. Heino ja Niini oli arvottu kaaviossa alapuoliskoon ja kun itse pelasin yläpuoliskossa, näytti alkuasetelma ainakin hyvältä. Ensimmäisen vastustajan Jukka Perälän antaessa luovarin poissaololla oli ensimmäinen peli otskun teekkaria Mitja Nummenmaata vastaan. Voitto tuli helpohkosti framein (pelein) 4-1. Toisessa ottelussa kaatui toinen teekkari Vesa Kemppainen samoin numeroin ja sitten olikin edessä jo semifinaali. Kun alkukierrokset pelattiin paras seitsemästä niin semeissä täytyi sitten jo punnertaa paras 9:stä. Vastaan asettui Harri Falck, vaihteeksi Otaniemestä. Alku oli omalta osaltani melko hyvää peliä ja tilanteessa 3-0 tuntui peli jo voitetulta. Neljäs frame oli korkeatasoisin Falckin tehdessä 55 p. breikin (lyöntisarjan), johon vastasin 51 p. breikillä. Tämä ei kuitenkaan ihan riittänyt ja hävisin viimeisellä paIlolla. Loppupeleissä Falck voitti enää yhden framen ja näin oli paikka sunnuntaiseen finaaliin varmistunut 5-2 voitolla. Toisella puolella kaaviota Heino voitti Niinin kolmannella kierroksella 4-2. Semifinaalissa koettiin ehkä pienoinen yllätys, kun Timo Mäkilä lähetti jannittävien vaiheiden jälkeen Heinon kotimatkalle

sivu 14

framein 5-4. Näin oli siis finaalivastustajaksi selvinnyt Timo Mäkilä, mistäs muualta kuin Otaniemestä. Loppuottelu käytiin sunnuntaina Dipolin kesähotellin tiloissa, jossa Otaniemessä opiskelevilla on oma pieni 4 pöydän biljardisali. Tarkoituksena oli tarkalla pelillä ottaa heti alussa hyvä johto, kuten lauantaina oli käynyt kaikissa aikaisemmissa peleissä. Finaali alkoi kuitenkin täysin päinvastaisesti. Ensimmäisestä vierailusta Otaniemen salille olikin muodostua lähes katastrofi. Itselleni vieras pöytä, johon muutamaa päivää aikaisemmin oli vaihdettu uusi verka, oli yllätyksekseni “kuoleman” hidas. pallo ei tuntunut kulkevan mihinkään enkä millään tajunnut lyödä tarpeeksi lujaa. Tätä ihmetellessä olinkin pikavauhtia framein 0-5 tappiolla ottelussa, joka pelattiin paras ll:sta, eli kuuteen voittoon. Siinä olikin sitten vitsit vähissä, ja päällimmäisenä oli tarkoitus pelastaa edes kasvot, että jengi olisi ihmetellyt, että miten tollanen lapanen (tai paisti) on tähän finaaliin päässyt. Kuudennessa pelissäolin taas vaihteeksi 30-35 pinnaa jäljessä, mutta hyvä tyhjennys lopussa toi voiton viimeisellä pallolla ja ensimmäisen framen taululle. Kaksi seuraavaa peliä menivät uusinta mustalle (varsinainen peli tasan). Nämä molemmat onnistuin voittamaan ja näin oli peli jo 3-5, mutta sitten yhdeksännessä pelissä ei enää kulkenut ja tappio tuli vastaan framein 6-3. Ensimmäinen ajatus pelin jälkeen oli haudata keppi parkkiksen asfaltin alle n.30:een metriin, mutta päätin kuitenkin ottaa tappion vastaan ilman sen suurempia tunteen purkauksia. Laiha lohtu oli Opiskelijoiden liikuntaliiton myöntämä kunniakirja ja muutama satanen palkintorahaa. Timo pelasi kyllä erittäin hyvin ja kun oma peli oli ainakin finaalin alussa surkeaa on kai pakko myöntää, että myös ansaitsi (tällä kertaa) voittonsa. Mäkilä teki finaalin neljännessä framessa kilpailujen parhaan breikin 67 p. Omaksi parhaaksi lyöntisarjakseni jäi semin 51 p. Ensivuonna tulee kyllä sitten jo mestaruus, vaikka käsi paketissa ja nyt onkin jo pikkuhiljaa aika hakea bägi vintiltä ja aloittaa svingin hiominen kohti Golfin opiskelijoiden SM:iä, jotka pelataan joskus kesän lopulla. Mutta siitä sitten enemmän syksyllä. Hyvää kesää kaikille toivoo runner-uppien (lue Luuserien) kingi Tomppa.


Tyyppiarvo 1/95

Policy 1/95. Joko tutorit on valittu?

sivu 15


Tyyppiarvo 1/95

Zebdonin jälkipyykki

Momblen aktiivikevät -95

Zebdon 95 Kauanodotettu Zebdon-turnaus järjestettiin vihdoin 18.2-95 Momblen puhiksen Kallen kotikonnuilla, kuuluisan Belvederravintolan lähinaapurissa. Paikalle saapui kahdeksan innokasta kimbleäjää. Tilaisuuden aluksi Moodi lahjoitti Momblelle uuden kimblelaudan. Vasta myöhemmin huomattiin pelistä puuttuneen kuivaharjoittelun mahdollistavat pelinappulat, mutta Zebdonin läpiviemistä niiden puute ei suinkaan estänyt, sillä nyt ei ollut kyse mistään kuivaharjoittelusta. Tuoreella kotitekoisella pelilaudalla (ks. kuva) lähti käyntiin hurja kolmen ottelun cup, jonka kaikki erät voitti Mika La, ja

sivu 16

siten myös koko Zebdonin, saaden palkkioksi viskipaukun, jollainen myönnettiin myös jumbosijalle jääneelle Aki T:lle. Ottelun aiheuttama äänivallin murtuminen houkutteli myös naapurustoa paikalle, kuitenkin täysin myönteisessä hengessä. Zebdonin jatkoja vietettiin tdkbailuissa. Turnaus oli kerrassaan onnistunut tapahtuma ja toivottavasti saa jatkoa. Tilastotietoina mainittakoon, että aluksi 8-henkinen, mutta pääosin 7henkinen kilpailijasto kulutti turnauksessa 67 pulloa virallista kisajuomaa. Zebdonin yhteydessä valittiin myös uusi Momblen hallitus, koostumukseltaan: pj vpj hall. kunniajäs.

Kalle Mika La Marja, Mika Le., Tiina Katri

Huhtikuun mombletyttö: mitä sitä painettiinkaan ennen kuin oli Pop-O-Matic!


Tyyppiarvo 1/95

Momble Otaniemessä!

Norske Kimble Cup 14.3.-95 Tilanahtautta ei tunnettu siinä vihreässä kulkuneuvossa, jolla Momblen joukkue eräänä maaliskuisena iltana matkasi kohti auringonlaskua. Syykin oli ilmeinen. Norske Kimble Cupin pitopaikkana toimineen tietyn espoolaisen merenrantataajaman hämärä maine outoine asukkeineen oli saanut heikkohermoi-semmat yksilöt kuka mihinkin heiveröiseen tekosyyhyn vedoten jäämään kotiin.

pelilaudan ääreen, joista jokaisesta voittaja selviytyi suoraan finaaliin muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Momblen kannalta kilpailu alkoi suotuisasti. Tuskin oli peli päässyt käyntiin, kun Momble jo jyräsi alleen tien tukkona nököttäneen oobulaisen jåukkueen pelimerkin. Voitonriemu loppui kuitenkin lyhyeen: tyrmistyneet momblelaiset saivat katsella sivusta, kun ååpulaiset valuttivat kitaansa Momblen joukkueen voittopullon. Kaiken huipuksi myöskään pop-o-maticia ei Norskessa käytetty. Sääntöjen koko brutaaliuden paljastuttua Momblen joukkueen pelimoraali romahti ja alamäki alkoi. Vielä pelaajiakin raskaammin tämän sääntöjen estottoman raiskauksen koki joukkueen huoltajana toiminut Momblen sääntövastaava, jonka hengenahdistus alkoi taittua vasta useamman lonkerokulauksen jälkeen.

Tällä kertaa Momblen pelitulokset tilastoitiin varmakätisesti huoltojoukkueen taholta, mutta tulosten analysointi odottaa yhä innokasta survomista.

Finaaliin menivät siis muut, mutta muutamia ilonaiheitakin löytyi:

Jos ei pelaajien lukumäärä oikeuttanutkaan ryhmäalennukseen matkalipun hinnasta, joukkueen taso ei kuitenkaan ollut aivan heikko. Sata prosenttia varsinaisista pelaajista oli taistellut loppuun asti Momblen voittoisassa Kimbledon-joukkueessa ja edelleen sata prosenttia huoltojoukosta kuului korvaamattoman panoksensa Kimbledonfinaaliin tuoneeseen huoltojoukkoon. Strategisesti tärkeä merkitys oli lisäksi joukkueeseen ujutetulla paikallisen väestön edustajalla, jonka avulla varmistettiin joukkueen sujuva eteneminen vieraalla maaperällä.

1) uusien (vaikkakin kornien) sääntöjen omaksuminen sujui nopeasti: Momble saalisti peräti 16 omaa pulloaan 2) näistä 16:sta yksi pääsi kotipesään asti 3) huolimatta tuomarina toimineesta naismutanttininjateekkarista Momble onnistui kiertämään sääntöjä 4) ååbulaiset eivät päässeet finaaliin ja 5) säännöt olivat niin seinästä, etteivät momblelaiset olisi halunneetkaan päästä finaaliin.

Marja Häppölä

Paikan päällä selvisi, että yhtä lukuun ottamatta joukkueet olivat tylysti ylenkatsoneet uutta sukupuolilakia. Tämä yksi oli Momble, joka tasa-arvoa noudattaen oli ottanut mukaan myös yhden miehen. Kilpailu käytiin varsin dorkalla yhden alkuerän systeemillä. Joukkueet ripoteltiin neljän Huhtikuun momblepojat: hehe, ehhehe-he, hehe, hehe. This is the coollest Pop-O-Matic ever.

sivu 17


Tyyppiarvo 1/95

Wapun käyttöohje

Wapunvietosta julkaistaan joka vuosi tuhansia ohjeita. On vappuvaatetusvinkkejä, vappumenovinkkejä, vappuruokareseptivinkkejä, hätänumeroiden käyttöä neuvovia artikkeleita, you name it. Miksi siis vielä yksi artikkeli samasta aiheesta? No, joka vuosi akateemista Wappua lähtee kokemaan monituhatpäinen kuolevien fuxien lauma, jonka käsitys Wapun oikeaoppisesta viettämisestä perustuu vain hämäriin muistikuviin paheksuvista lausunnoista, joita oksenteleva, putkasta lunastettu teekkari/kylteri/humanistiserkku kenties oli suvun tädistössä aiheuttanut. Heillä ei ole Wapun historiasta, merkityksestä tai sen edellyttämistä käytöstavoista hajahdustakaan. Mutta ei vain heille ole suunnattu tämä opas, vaan myös niille yllättävänkin monilukuisille opiskelijoina itseään pitäville, jotka yksinkertaisesti eivät kykene enää muistamaan esim. viime Wappua. Minkä takia se onnistui? Minkä takia se ei onnistunut? Onnistuiko se vai eikö? Mitä puuttui repusta, mikä oli liikaa? Lue tämä äläkä tenttiin, niin tiedät varustautua oikein, kun lähdet ottamaan kaiken irti tuosta kevään kukkeimmasta juhlasta! Oppaan on laatinut arvostettu valt. yo. K. Huhtala, joka on akateemisen uransa ohella viettänyt lähes kahdeksan vuotta Otaniemessä teekkarien keskuudessa. Teekkarit, kuten valistuneemmat tieteenharjoittajat tietävät, osaavat viettää Wappua Oikealla Tavalla, joten luvassa on painavaa asiaa.

Wapun historia Warhaisimmat merkit Wapun vietosta on löydetty Tigrisin ja Eufratin jokilaaksojen yhtymäkohdasta koillisesta Abessiniasta. Silloin Wappua juhlittiin nykyisen elokuun seutuvilla, monsuunisateiden alettua. Sieltä tapa vuosituhansien saatossa kulkeutui Keski-Eurooppaan, jossa mm. nykyisen Saksan alueella Wappua (Walborga-jumala) juhlittiin innolla ja sen kunniaksi syrjäkylissä uhrattiin kuninkaan veronkantajia. Sikäläinen sananlasku hupaisasti sanookin: "Der Überraschungsangriff des Fallschirmjägerbataillons war etwas, was die Engländer nicht ahnen konnten!". Tapa kuihtui vähitellen, kun joka kylästä teilattiin kostoksi 10 neitsyttä jokaista veronkantajaa kohti. Nykyisin Wappua vietetään rauhallisemmin.

Wapun tarkoitus

Wappujuhlijan varustus Kotiovesta on syytä ulostautua vain täysinvarustautuneena. Ainoa oikea asu on oman tiedekunnan haalari, joka on koristeltu kilpailijoiden tunnuksilla, hihoilla, lahkeilla tai päänahoilla. Haalarin kunto on syytä tarkistaa jo ennen aattoaamua. Pää peitetään myöhemmin valkolakilla. Jalkaan maihinnousu- tai muut toiminnankestävät kengät. Varustukseen kuuluu riittävän iso reppu. Reppuun sijoitetaan lisä- ja varavaatteet, kamera, herätyskello, pyyhe

sivu 18

Wappujuomat Juomat ovat Wapun tärkein osa. Ne voidaan jakaa perusjuomiin (olut, kossu), juhlajuomiin (olut, viini, kuohuviini) ja boostereihin (olut, salmiakkikossu jne). Perusjuomilla luodaan koko Wapun kestävä pohjavire. Juhlajuomia nautitaan erikoistilanteissa (viiniä Portailla/Mantalla, kuohista Ulliksella) ja boostereilla kohotetaan perusvirettä sekä vähennetään kuljetettavaa nestetilavuutta, mikä esim. 85-kiloisen parkkiintuneen teekkarin kohdalla saattaa kohota kantokyvystä huolimatta suureksi. Juomat on syytä hankkia ja valmistaa ajoissa, varastoida hajautetusti ja käsitellä oikein. Avainsana on rauhallinen tahti. Näin optimilärvi

Oikeaoppinen Wapunviettoonlähtövarustus on elintärkeä

Wappuna on tarkoitus olla vähintään kahden päivän ajan olla hallitussa humalatilassa, välttää nukkumista, herättää hallittua pahennusta ja selvitä kaikesta tästä kärsimättä pysyviä fyysisiä vaurioita.

(voidaan käyttää missä vaan, mutta erityisesti saunassa), hygieniatarvikkeita (mm. hammasharja, sillä piknikaamiainen ja läheisesi maistuvat huomattavasti paremmilta puhtaalla suulla), retkimuonaa, istumaalusta, sateenvarjo (tarpeen mukaan) sekä juomia. Piknik-eväät ja varusteet (lautaset, muovimukit, haarukat, veitset) on syytä varastoida mahdollisimman lähelle Ullanlinnanmäkeä turvalliseen tilaan, jonka omistaja ei pääse yksin sammumaan sinne puhelimen ulottumattomiin.


Tyyppiarvo 1/95 pysyy yllä koko ajan eikä repulsioefektiä tai offkytkentää esiinny, vaan paikallisia maksimeja saavutetaan hallitusti. Perusjuomien täydennysmahdollisuuksia on syytä hyödyntää, sillä niiden tarve aina aliarvioidaan, mikä voi varomattomalle kostautua Ulliksella.

Wapunviettopaikat Wapunvietto alkaa viimeistään aattona puoliltapäivin pohjustuksella auringossa (no, johtuen avaruusmatkailun kehittymättömyydestä tarkoitus on pohjustaa maan päällä, mutta auringossa noin kuvaannollisesti). Klo 1400 on mahdollista nauttia esim. Moodin boolista tai Otaniemen kulttuurista kiinnostuneet voivat tutustua Wappurauhattomuuden julistukseen, hulvattomaan tapahtumaan Servin Mökillä (paikallinen paikka). Seuraava virallinen ohjelmanumero on Mantan lakitus klo 1800, jonka viisaammat jättävät väliin vallaten itselleen sopivat paikat Tuomiokirkon portailta kohdasta, johon aurinko paistaa kauimmin. Tässä yhteydessä humanistit peittävät päänsä. Teekkarit noudattavat wanhaa perinnettä, jonka mukaan lakki-lepoolakki-päähän tapahtuu vasta klo 2400. Riittävästi teinien Espallateutarointia ihmeteltyään on ilta ja yö pyrittävä viettämään sisätiloissa, esim. osakuntien bailuissa. Näissä perusjuomia on tarjolla talon puolesta edulliseen hintaan, boostereita suvaitaan ja mahdollisuus törmätä tuttuihin ja tuntemattomiin on olemassa. Klo 2400 on syytä viimeistään etsiytyä teekkareiden seuraan, sillä silloin esitetään kauniisti sointuva Teekkarihymni, jonka soidessa tupsulakit painetaan päähän. Tätä ennen päässänähtävistä lakeista saa leikata tupsun (ihan totta). Jos havaitset teekkareita, jotka eivät huomaa keskiyön saapumista, huomauta siitä heille, saatat saada ikuisen ystävän.

Jonkun on katsottava, että väki pääsee ylös viimeistään klo 0800. Wappuyö ei ole nukkumista varten, vaan korkeintaan hetken latautumiseksi tarkoitettu, joten juomista on syytä jatkaa heti tajunnan palattua ja mielellään jo ennen sitä. Olut ja kuohuviini, ei keinotekoiset lääkkeet, auttavat jatkamaan siitä, mihin sudenhetkenä jäätiin. Reipas toiminta, kovaääninen keskustelu, laulaminen ja kurranlyönti helpottavat oloa.

Ullanlinnanmäki Klo 0900 on syytä olla Ullanlinnanmäellä. Silloin alkaa ilma lämmetä, mutta typerät vappupuheet ovat jo ohi. Piknikpaikka on valittava tuulensuojasta, mutta kohdasta, joka ei jää varjoon iltapäivälläkään. Ruoat (keksit, levitteet, marmelaadit, tippaleivät, nakit, perunasalaatit, sipsit, sämpylät jne), haetaan välivarastosta ja nautitaan runsaan kuohuviinin kera. Ullanlinnanmäellä on muistettava sosiaalitilojen vähyys. Perusjuomaa on kuitenkin oltava mukana riittävästi, sillä sen hankkiminen akuuttiin hätään on lähes mahdotonta. Paikan päällä toimintoihin kuuluu tuttujen bongaus, suvivirsi ja räävittömämmät laulut, erilaiset hippaleikit ja ihonkäristys. Paikalla tulee viipyä ainakin alkuiltapäivään.

Pudotuspelit Ullanlinnanmäen jälkeen alkavat pudotuspelit, joiden aikana kaikki on sallittua. Wapun viimeisistä hetkistä on nautittava täysin siemauksin. Ennen barhoppingin aloittamista on varastoitava arvotavarat jonnekin turvaan ja kirjoitettava oma nimi, puhelinnumero ja palautusosoite käteen esim. spriitussilla. Pankkikortti on ehdoton ei, mukaan vain käteistä. Sitten menoksi niin kauan kuin vieterissä riittää vääntöä. Seuraavaan Wappuun on vuosi aikaa.

Miten selvitä yöstä Siis muista muistisääntö OORSRKW: Wapun ongelmallisin ajankohta on Wappuyön sudenhetki n. klo 0400-0800. Kaikilta ei onnistu läpi yön tajuissaanpysyminen. Liikaa nukkumista on kuitenkin vältettävä eikä missään nimessä saa lähteä kotiinsa sammumaan, tai sitten on nukuttava korkeintaan matolla (mitä kovempi alusta, sen parempi) eikä missään nimessä yksin! Vaatteiden vähentäminen, vesisänky ja kodin rauha voivat joskus olla toivottuja ympäristötekijöitä, mutta ne turmelevat mahdollisuuden päästä Ullanlinnanmäelle. Lisäksi ennen nukahtamista on varmistettava, että verenkierto on kyllästetty vähintään perusjuomalla, jotta unen aikana ei pääsisi tapahtumaan krapulaanjohtavaa selviämistä. Tiimityö on yönylittämisen motto. Jos on pakko nukkua, älä tee sitä yksin! Muista, kaveria ei jätetä.

Oikeat vaatteet Oikeat varusteet Selkeä aikataulu Riittävästi juomaa ja ruokaa Kaveria ei jätetä Wapunvietto ei lopu aamuun

Ja hyvä tulee!

Opi OORSRKW ajoissa!

sivu 19

HAUSKAA WAPPUA TOIVOO TYYPPIARVON WÄKI

Tyyppiarvo 2 / 1995  
Advertisement