Page 1

TYYPPIARVO Tyyppiarvo 1/98

Pierre de Fermat 1601-1665

1

Blaise Pascal 1623-1662

Jacob Bernoulli 1654-1705

Thomas Bayes 1702-1761

Siméon Denis Poisson 1781-1840

Karl Pearson 1857-1936

Johann Bernoulli 1667-1748

Johann Carl Friedrich Gauss 1777-1855

1968

William Sealey Gosset 1876-1937

Moodin virallinen äänenkannattaja

Francis Galton 1822- 1911

Jerzy Neyman 1894-1981

Andrey Kolmogorov 1903-1987

1/98


2

Tyyppiarvo 1/98

Pääkirjoitus 30 vuotta. Järjestö parhaassa iässään. Alkuvaikeudet on voitettu, nuoruus selvitetty ja tulevaisuus vielä edessä. Sitä on syytäkin juhlia. Jokainen vuosi on ollut erilainen, mutta yhtä tärkeä. Kuluneet vuodet ovat muovanneet Moodia ja kasvattaneet sitä. Valitettavasti kasvu on ainakin viime vuosina ollut suuressa määrin aikaisemmista vuosista riippumatonta; sukupolvien vaihtuminen on tapahtunut ilman testamentteja. Pyörä on ehkä opettavaista keksiä aina uudestaan, mutta se vaatii yleensä paljon ylimääräistä ja turhaa työtä.

kiintoista nähdä mitä kaikkea yliopiston muuttuva luonne tuo mukanaan opiskelijatoimintaan. Vaikka muutoksia tapahtuisi parempaan suuntaan, kannattaa niihin silti ajoissa varautua.

Tavallinen opiskelija ei ainakaan näillä näkymin tule ilman apua selviytymään kaikesta siitä vastuusta mitä hänen niskaansa suurin odotuksin tullaan kaatamaan. On ymmärrettävää, että kokonaisuuksia ja monisäikeisiä yhteyksiä ei pysty omaksumaan ilman itse koettuja omaan ajatteluun perustuvia oivalluksia. Johonkin on silti Tyyppiarvo esittääkin jokaiselle vedettävä raja. Ei pidä unohtaa, moodilaiselle pakolliseksi että opiskelija tarvitsee parhaan 2 Pääkirjoitus Moodin lyhyttä oppimäärää; oppimistuloksen saavutta3 Puhiksen palsta historiaa, tapahtumia, elämää ja miseksi kannustavaa ja 4 Yrjö Vartia ripausta tilastotiedettä. Tämän suuntaa antavaa ohjausta. 8 Moodin 30-vuotta oppimäärän hyväksytyksi Tuleeko tämä tuki 9 V u o s i k a t s a u s suorittamiseksi tarvitaan kanssaopiskelijoilta vai 10 Täysi-ikäisen taustaa innostusta, suvaitsevuutta, jostain muualta jää 11 S y n t y m ä p ä i v ä tätä Tyyppiarvoa ja tulevaisuuden verhoa12 H a l l i t u s e s i t t e l y osallistumista Moodin maksi kysymykseksi. 14 Opetuksen kehittämisestä vuosijuhliin. Vaatimukset Laitoksella tapahtuu Tapahtui sitten mitä eivät ole kovat, mutta 15 16 Tilastollinen tietojenkäsittely tahansa, Tyyppiarvo ja varmasti haastavat. 18 Tapaopas siinä sivussa luultaTyyppiarvo 12 vuotta sitten vasti myös Moodikin Vaikka mennyt on 20 Laitos esittelyssä jatkaa toimintaansa. kiehtovaa ja arvokasta 21 Tapio Luostarisen gradu Heuristisesti. ei tulevaisuutta saa 22 23 Moodi Toimii unohtaa. On mielenReijo Sund TYYPPIARVO 1/98 - http://www.helsinki.fi/jarj/moodi/tyyppi.html Moodin virallinen äänenkannattaja - 14. vuosikerta - 36. numero Päätoimittaja: Reijo Sund Toimittajat: Heikki Hyhkö Perttu Muurimäki Aki Niemi Juha-Pekka Perttola + joukko satunnaisia avustajia Taittaja: Heikki Hyhkö - Painopaikka: Limes - Painos: 200 kpl TYYPPIARVO - Heuristista tiedonvälitystä ainejärjestötyyppisessä viitekehyksessä.


Tyyppiarvo 1/98

3

Puheenjohtajan palsta Vuosi vaihtui, samoin veri. Aki Niemi sanoi vuosikokoukseen tullessaan ajatelleensa, että Jupe ja Riika jo siellä repivät toisiaan hiuksista tapellessaan siitä, kumpi on pätevämpi puheenjohtaja. Tosiasiassa, ollaksemme rehellisiä, näin ei kyllä ollut. Joillain vain on aina pisimmät hiukset, joista on paras kiskoa, ja niin jotkut sitten kiskotaan puheenjohtajiksikin. Askeleeni Moodin puheenjohtajaksi ei ollut suunniteltu. Vaati pari viikkoa, paljon Pertun konsultointia ja monta lasia viiniä virkistysvastaavamme luona, ennen kuin tajusin, mitä oikeastaan oli tullut tehtyä, ja mistä oikeastaan oli kyse. Kirosin ja kiitin, nyt mennään vain eteenpäin. Moodin hallitus koki vuosikokouksessa todellisen muodonmuutoksen. Riveissämme on

enää kolme konkaria muiden hallituspaikkojen täytyttyä uudella tarmolla. Tarmo onkin hyvä ase hämmennystä vastaan, jota viime aikoina erityisesti vuosijuhlien järjestely on tuonut tullessaan. Tässä uskallan kuitenkin jo julistaa: Vuosijuhlat tulevat tukka tanaan ja juhliin jokainen! Uljas järjestömme täyttää siis tänä vuonna 30 vuotta. Epäviralliset synttäribileet järjestimme jo v a r s i n a i s e n a syntymäpäivänä 13.2. K u p p a l a s s a . H u h t i k u u s s a pidämme arvokkaat vuosijuhlat, joihin on kutsuttu myös vanhoja Moodin k o n k a r e i t a . J u h l a v u o s i noudattelee vanhoja p e r i n t e i t ä risteilyineen, fuksiaisineen ja pikkujouluineen sekä kaikkine niine juttuineen, mitä ikinä ideoidaankaan.

Moodi on 30 ja elää porskuttaa kuin sinivalas. Hyvää vuotta Eija


4

Tyyppiarvo 1/98 30-vuotisjuhlahaastattelussa:

Yrjö Vartia ekonometrian professori ja Moodin 1. puheenjohtaja Täysiverinen tilastotieteilijä kansantaloustieteen laitoksella Kuunnellessaan 60-luvun puolivälissä Rolf Nevanlinnan legendaarisia yleisöluentoja suhteellisuusteorian periaatteista Helsingin Normaalilyseon oppilas Yrjö Vartia sai kipinän tieteen kysymyksiin. Vuodesta 1966 alkaneen yliopistouransa alussa Vartia oli perustamassa Moodia. Lukuisten toimien ja tehtävien jälkeen hän on työskennellyt kansantaloustieteen laitoksella ekonometrian professorina vuodesta 1988 lähtien. Huolimatta taloustieteellisestä suuntautumisestaan tilastotiede on kuitenkin Vartialle yhä ‘se oma, oikea tieteenala’. - Enhän ole kansiksesta koskaan approa enempää suorittanutkaan, vaikka proffa täällä olenkin, hän lohkaisee - ilmeisen ylpeänä. Törnqvist vs. Mustonen Moodin perustaminen liittyy kiinteästi muutoksen aikaan tilastotieteen laitoksella ja sen antamassa opetuksessa. Tuolloin professoreina laitoksellamme toimivat ‘Suomen tilastotieteen isä’, maamme ensimmäistä tieteenalan professuuria laitoksen perustamisesta asti vuodesta 1945 hoitanut (nyt jo edesmennyt) Leo Törnqvist sekä juuri virkaansa astunut Seppo Mustonen. - Törnqvist ja Mustonen olivat kovin erilaisia sekä henkilöinä että myös ideoiltaan, Vartia kiteyttää. - Törnqvistin mielestä opiskelijoiden tuli olla niin lahjakkaita, että he pystyivät lukemaan tilastotiedettä omatoimisesti. Sen mukaisesti tilastotieteen maine opiskelijoiden keskuudessa olikin ihan “hirveä”, sillä kaikki tiesivät ettei ilman matematiikan hallintaa voi mitenkään pärjätä. - Esimerkiksi tilastotieteen pro-semmassa käännettiin Törnqvistin johdolla käsin matriiseja, mihin saattoi upota aikaa hyvinkin kymmenen tuntia, Vartia heittää. ‘Törnqvistin aikana’ tilastotieteen aineopintojen suorittaminen tarkoitti kirjan Hald: Statitistical Theory with Engineering Applications

tenttimistä. Seppo Mustonen kuitenkin sai käytännön muutettua järjestämällä ensimmäisen tilastotieteen cum laude -luentokurssin. Vartia itse muistelee olleensa järjestyksessään toisella kurssilla. Tilastotieteestä suosikkiaine - Oltuaan töissä Nokialla Mustonen oli ymmärtänyt, kuinka ATK:n avulla voidaan selviytyä monista laskuista, jotka aiemmin jouduttiin laskemaan käsin. Samalla Mustonen tiesi, että tilastotiedettä osaamaan tarvitaan laajemminkin ihmisiä, kuin vain Törnqvistin kouluttamia huippuja. - Mustonen teki opiskelijoille hyvät muistiinpanot, suppeat mutta selkeät, mikä myös se oli aivan toista Törnqvistiin verrattuna, Vartia toteaa. Mustosen cum laude -kurssien kautta tilastotiede saavutti hetkessä ennätysmäisen suosion yliopistolla. Ensimmäinen kurssi kokosi Franzeniaan noin 150 kuulijaa, ja cum laude suoritusten määrä nousi aivan uusiin lukemiin. Parissa vuodessa tilastotiede vaihtui huippuvaikeasta harvojen alasta aikakautensa suosikkiaineeksi, jota opiskeltiin kiistatta enemmän kuin nyt 1990-luvulla. Mustonen vihjasi Moodista Tilastotieteen opetuksen muuttumista enemmän Moodin perustamiseen vaikutti kuitenkin yleinen opiskelijoiden aktivoitumisen aika yliopistolla. - Se oli opiskelijajärjestöjen luvattua aikaa ja Seppo Mustonen vihjasikin meille, että myös tilastotieteen opiskelijoiden kannattaisi perustaa oma järjestönsä, Yrjö Vartia kertoo. Itseään merkittävämmiksi tekijöiksi Moodin perustamisessa Yrjö Vartia nostaa tuon ajan parhaat opiskelukaverinsa Antero Tuomisen ja Jukka Veilahden. - Muodostimme kolmeen pekkaan oman porukamme, ja aina yhdessä opiskelimme tilastotiedettä ja matematiikkaa, Vartia muistelee lämmöllä aikaa, jolloin ‘ei tunnettu opiskelevamme intensiivisisesti, mutta paljon opittiin ja saatiin tehdyksi’.


Tyyppiarvo 1/98

5

Tilastotieteen professori Leo Törnqvist toimi johtajana myös Posti- ja lennätinlaitoksen liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa, johon hän johdattikin järjestäen kaikki aloittelevat tilastotieteilijät työskentelemään. Myöhemmiltä tai jo tuolloisilta tieteellisiltä saavutuksiltaan oheisen ryhmäkuvan joukko on aivan poikkeuksellinen. Kuva on noin ajalta 1967-68, jolloin Yrjö Vartia ei ko. tutkimuslaitoksessa vielä työskennellyt. Kuvan henkilöt (vasemmalta oikealle): Etualalla istuvat stokastiikan professori Gustaf Elfving, Leo Törnqvist sekä Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja Martti Honkasalo. Takarivissä ovat: Pekka Tavoila, Timo Mäkeläinen, Pyry-Matti Vasama, Heimo Järvinen, Kalervo Leppänen, Börje Reitmaa, Hannu Väliaho, Marja-Liisa Vihevä, Aarni Nyberg, Juha Partanen, Tuulikki Mäkeläinen, Kari Aho, Timo Teräsvirta, Leif Nordberg ja Seppo Mustonen HYY:ssäkin aktiivisesti vaikuttanut Antero Tuominen oli se ilmeisen välttämätön ‘järjestöjyrä’, jollainen uuteen perustettavaan yhdistykseen tarvittiin. Muut olettivatkin Tuomisen ilman muuta ryhtyvän myös puheenjohtajaksi, mutta toisin kävi. - Sovittiin, että yhdessähän näitä asioita hoidetaan ja siinä samassa se puheenjohtajuus vain päätyi minulle, Yrjö Vartia toteaa. Moodiko radikaali? Moodin alkutaipaleen toiminnassa Yrjö Vartia kertoo selkeän painopisteen olleen opiskeluun ja opetukseen liittyvissä asioissa. - Teimme heti kurssikyselyyn, josta saatiin paljon arvokasta tietoa. Siitä nähtiin muun muassa hyvin se, kuinka matematiikan osaaminen vaikutti ratkaisevasti menestykseen tilastotieteen opinnoissa. Toisin kuin lähes kaikki muut, vaikkapa juuri valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt, Moodi onnistui pitäytymään ansiokkaasti sivussa 60-luvun lopulla yliopistolla riehuneesta opiskelijaradikalismista. - Seppo Mustonen tosin piti Moodiakin radikaalina ja hän jopa pelkäsi minun olevan meidän lakkokenraali, Vartia paljastaa.

- Kyllähän me oltaisiin voitu vaatia ‘neukkulaisia’ tenttikirjoja Kolmogorovilta ja kumppaneilta, mutta kun tuollainen ei vain kuulunut tapoihimme, hän painottaa. Kaljat pois hallitukselta Omasta puheenjohtajuudestaan Yrjö Vartia toteaa, että ‘enemmän olisi halunnut tehdä, mutta ei vain saanut aikaiseksi’. Tällaista toimintaa olisi ollut etenkin opiskelijarientojen järjestäminen, joita kuitenkin sitten vietettiin varsinkin yhdessä Dilemman ja Limeksen kanssa. Varsinaisia tilastotieteen pääaineopiskelijoita Vartia arvelee tuolloin olleen ehkä 10-15. Pääasiassa Moodi toimikin pienessä omassa piirissään koostuen lähinnä hallituksen jäsenistä. Moodin nimeä keksittäessä pidettiin kuitenkin tärkeänä, että nimensä mukaisesti Moodi edustaa ‘enemmistön kantaa’. Ihan aina hallituksen menemiset eivät kuitenkaan muita miellyttäneet. - Päätimme, että kokouksissamme Moodi tarjoaa hallituksen jäsenille sekä lounaan että oluen. Mutta tilintarkastajathan nostivat heti haloon tuosta oluesta. Siitä jouduttiin luopumaan, mutta se lounas kuitenkin jäi, Vartia kertoo.


6

Tyyppiarvo 1/98 Matematiikkaa, fysiikkaa, filosofiaa...

Aloittaessaan yliopisto-opintonsa abivuonnaan 1966 tilastotiede oli heti Yrjö Vartialle ensisijainen kiinnostuksen kohde. Mutta mikäli Vartian ylioppilaskirjoitusten matematiikan arvosana ei olisi keväällä laskenut laudaturista cum laude:een, olisi hän mitä ilmeisemmin lähtenytkin Teknilliseen korkeakouluun. Tuolloin päädyin siihen ratkaisuun, että ehkä en olekaan riittävän hyvä matematiikassa opiskelemaan teknillistä fysiikkaa Polilla, Vartia tuumii. Tilastotieteen lisäksi Vartia kuitenkin opiskeli yliopistolla paljon muutakin, mikä vain nuorta miestä kiinnosti. Jo vuonna 1968 hän valmistui luonnonotieteiden kandidaatiksi aineinaan matematiikan lisäksi teoreettinen fysiikka ja teoreettinen filosofia. Vuoden 1971 valtiotieteiden kandin tutkintoon hän teki tilastotieteen oheen approt sosiaalipsykologiasta ja kansantaloustieteestä. Tohtoriksi Tampereelta Jatko-opintonsa Yrjö Vartia luki Helsingin yliopistossa, mutta kun väittelyluvan kanssa Helsingissä tulikin yllättäviä mutkia, ‘otti’ hän sekä filosofian lisensiaatin että tohtorin paperit Tampereen yliopistosta, molemmat vuonna 1976. Noihin aikoihin Vartia oli suorittamassa asepalvelustaan, ja tohtorin paperit oli saatava mahdollisimman nopeasti kouraan. - Sittemminhän sain varsin nopeasti takaisin tuon väittelyoikeuteni Helsinkiin, ja se on itse asiassa minulla edelleenkin. Periaatteessa saattaisin jonain päivänä vielä kansantaloustieteestä väitelläkin, sillä minulla olisi siihen täysin sopiva tutkimus valmiina olemassa, Vartia heittää - pieni pilke silmäkulmassaan. Töissä yliopistolla ja muualla Tilastotieteilijän urallaan Vartia on toiminut hyvin laaja-alaisesti ja monipuolisesti sekä akateemisessa maailmassa että liike-elämän ympyröissä. Vuosina 1972-79 hän toimi tilastotieteen laitoksella apulaisassistenttina ja vt. apulaislehtorina sekä vuosina 1980-84 apulaisprofessorina ja vt. professorina. Ennen ekonometrian professoriksi tuloaan hän oli

Helsingin kauppakorkeakoulussa tilastotieteen vt. professorina vuodesta 1984 ja professorina 1986-88. Liike-elämän kuvioissa Yrjö Vartia aloitti kaikkien muiden aikalaistensa tavoin Posti- ja lennätinhallituksen Liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa jo vuonna 1969 ja jatkoi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa vuosina 1971-79. Hän on ollut mukana myös mm. Suomen Pankin valuuttaindeksityöryhmässä, Suomen Standardisoimisliiton tilastosanastoryhmässä sekä lukuisissa asiantuntijatehtävissä Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa ja monissa yrityksissä. Kaksi omaa indeksiä Tilastotieteessä Yrjö Vartian ominta alaa on indeksiteoria. Siihen liittyen Vartian nimi tunnetaan maailmalla mm. kahdesta omasta indeksistä. Vartia1:nä tunnetun indeksin hän kehitteli lisensiaatin työssään ja myöhemmin syntyi Sato-Vartia -indeksi. Ekonometrian alan suurimpiin saavutuksiin kuuluu puolestaan kuluttajan hyvinvoinnin muutoksen laskemisen ratkaisu pelkästään kysyntäfunktioiden perusteella. - Molemmat indeksini ovat hienostettuja versioita Törnqvistin indeksistä, joka on yksi tilastotieteen kolmesta suuresta indeksistä Laspeyres-Paaschen ja Fisherin indeksien rinnalla, Vartia selventää. Johtopäätösten vastaansanomattomuus Monipuolisen ja laaja-alaisen tilastotieteilijän uransa aikana Yrjö Vartia on hyvin syvällisesti pohtinut tilastotieteen ja tilastotieteilijöiden roolia ja asemaa, ennen muuta akateemisen maailman ulkopuolella. Hän myös uskaltaa tuoda esiin varsin kärkevätkin mielipiteensä - ehkä osittain sen vuoksi, että voi naapurilaitoksella kansantaloustieteessä työskennellessään tarkastella omaa tieteenalaansa ikään kuin sivusta katsojana. - Lähtökohtanahan on se, että matematiikka on paitsi kieli myös kalkyyli, jolla vain mekaanisesti laskemalla voidaan saada mitä erilaisimpia tuloksia. Tilastotieteen kannalta ongelmallisimman tilanteen tuovat jonkun mallin soveltamisen edellytykset.


Tyyppiarvo 1/98

7 kyky, ikään kuin häivyttää kaavat ja monimutkaiset laskelmat ja saada sitä kautta vaikeatkin lopputulokset näyttämään ymmärrettäviltä, Vartia antaa arvoa kollegalleen. Keskityttävä olennaisimpaan

Yrjö Vartia työn ääressä tilastotieteen laitoksen ‘viimeisen päälle järjestetyssä’ seminaarihuoneessa Porthaniassa 60-70 -lukujen taitteessa. - Johtopäätökset tilastollisesta analyysistä voivat sitten olla täysin yllättäviä. Mutta kuitenkaan nuo johtopäätökset eivät ole vain mielipiteitä, vaan myös vastaansanomattomia. Juuri tuo problematiikka minua erityisesti kiehtoo, Vartia pohjustaa. Konsultoinnin taito on A ja O - Käytännössähän tilastollista tutkimusta voi nykyään tehdä ATK:n avulla kuka tahansa. Yksinkertaisimpien tunnuslukujen laskemiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita tilastotieteellistä pohjakoulutusta, mutta esimerkiksi regressioanalyysin kohdalla tilanne on heti toinen. - Mutta kun ihmiset eivät enää ymmärrä sitä, että jo neljän selittäjän regressioanalyysin ymmärtämiseen tarvitaan yliopistotason tutkinto, Vartia laukoo. - Tilastotieteilijän kannalta äärimmäisen tärkeää olisikin hallita sellaisia taitoja, joilla voi kommunikoida aivan tavallistenkin ihmisten kanssa. Tilastotieteen opetuksestamme kuitenkin puuttuu tällainen konsultoinnin opetus, se kuinka pystyä esittämään mutkikkaatkin asiat niille, joilla tilastotieteellisiä perustietoja ei ole. - Yhtenä harvoista mainitakseni on Osmo Soininvaaralla juuri tällainen poikkeuksellinen

Tilastotieteen mahdollisuudet tiedeyhteisössä sekä kaikkialla muuaallakin Yrjö Vartia näkee tulevaisuudessa entistäkin valtaisampina - juuri siksi hän konsultoinnin taitoa peräänkuuluttaakin. - Tilastotieteellä on mieletön mahdollisuus vaikuttaa aivan keskeisimpiin asioihin sekä yhteiskunnassamme että ylipäätään koko maailmassa. Mutta tällöin tulisi keskittyä juuri olennaisimpiin kysymyksiin ennen kaikkea teknologian kehitykseen ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyen, Vartia painottaa. - Meidän tilastotieteen laitoksemme kannalta kaikkien pahinta olisi se, että siirryttäisiin matematiikan laitoksen yhteyteen, jolloin laitoksen tekemiset eivät ajan myötä enää kiinnostaisi ketään, Vartia varoittaa. Aamukahvit omassa talvipuutarhassa? Siviilielämässään 51-vuotiaalle Vartialle tärkeintä on oma perhe, vaimo Arja sekä 10- ja 9-vuotiaat tyttäret Paula ja Helena. Harrastuksista miehelle omimpia ovat suurikokoiset huonekasvit, klassinen kitaransoitto, tennis tunnin pari viikossa sekä viime vuosina myös arkkitehtuuri. Paraikaa Vartiaa kuitenkin eniten työllistää perheen muutama vuosi hankkima kolmisenkymmentä vuotta vanha omakotitalo Helsingin Pakilassa. Talon kunnostaminen on vienyt Vartialta paljon aikaa ja voimia, mutta varmasti tuokin projekti vielä valmiiksi tulee. Kysyessäni Yrjö Vartialta ‘jotain vielä toteutumatonta tulevaisuuden haavetta’, suuntaakin hän mietteensä omaan kotiinsa. - Tekisi mieli juoda aamukahvit omassa talvipuutarhassa.

Yrjö Vartian kanssa 26.2.1998 käydyn keskustelun pohjalta AKI NIEMI


8

Tyyppiarvo 1/98

Moodin 30-vuotinen taival 1968 Moodin perustaminen on varmastikin tämän vuoden tärkein tapahtuma. 1969 Järjestettiin ainakin kurssikysely. 1970 Moodin ensimmäinen ekskursio suuntautui Tampereelle, jossa yliopiston lisäksi tutustuttiin planetaarioon ja käytiin katsomassa Hair’ia. 1971 Moodi järjesti Yhteiskuntatieteiden metodiseminaarin. 1972 Moodin edustaja kävi SMYL’in liittokokouksissa. Laitos kieltäytyi ehdottomasti Moodin ehdottamasta laitosneuvostosta. 1973 Moodi liittyi Ainejärjestöjen Neuvottelukuntaan ja SYOL’iin. Anti-imperialistisen solidaarisuustyön puitteissa Moodi liittyi sekä Yliopiston rauhankomiteaan että SuomiChile seuraan. Moodi järjesti myös jonkinlaista tutortoimintaa. 1974 Moodin vaikutusmahdollisuudet laitoksen suuntaan paranivat esimiehen vaihduttua. Opintoretki Jyväskylän yliopistoon oli onnistunut. Moodi järjesti myös illanvieton opiskelijoille ja laitoksen henkilökunnalle. 1975 Henkilöstöpula vaivaa moodia. 1976 Jälleen laitoshenkilökunnan ja Moodin yhteinen illanvietto. 1977 Ei tullut yhtään uutta opiskelijaa, mutta illanvietto sentään saatiin aikaan. 1978 Kurssikyselyn lisäksi järjestettiin kaksi illanviettoa Hämäläisessä osakunnassa, joihin osallistui Moodilaisten lisäksi muutama professori. Tutustumisretket tehtiin sekä Alkoholipoliittiseen tutkimuslaitokseen että vakuutusyhtiö Pohjolaan. 1979 Vierailu Postipankissa ja jälleen illanvietto laitoshenkilökunnan kanssa olivat plussaa, mutta uusia opiskelijoita ei saatu ainuttakaan. 1980 Tutkintouudistuksen jälkeen uudet opiskelijat aloittivat opintonsa tilastotieteen koulutusohjelmassa. 1981 Taaskaan ei uusia opiskelijoita, joten tarvittiin jopa sivuaineopiskelijoita hallitukseen. Tutustumismatka Tukholman yliopistoon, jossa tavattiin tilastotieteen opiskelijoita ja tutustuttiin laitokseen. Oli myös pari illanviettoa muiden ainejärjestöjen kanssa. 1982 Nyt valittiin yllättäen kymmenen uutta opiskelijaa, joten toiminta hiukan vilkastui. Pikkujoulussa esiintyi Jussi Raittinen 1983 Seitsemän uutta opiskelijaa. 1984 Vierailut ETLA’an ja Tilastokeskukseen ja osallistuminen Opiskelijain toimintapäivään olivat keskeisiä toimia tänä vuonna. 1985 TYYPPIARVOn syntymävuonna tehtiin jälleen kurssikysely ja eksursio SYP’iin. Ensimmäiset maininnat Akateemisesta Wartista ja sählystä osuivat myös tähän vuoteen. Fuksiaisten lisäksi järjestettiin illanvietto TASO’n kanssa. Amos Anderssonin taidemuseon lisäksi kulttuurista nautittiin myös kaupunginteatterissa katsomalla Chicagoa. 1986 Moodi viimeinkin erosi SNS-seurasta ja Suomi-Chile seurasta. AA’ssa käytiin jälleen ja lisäksi järjestettiin videoilta. ABI-Infossakin Moodia oli joku esittelemässä. Teatterikäyntejäkin tehtiin kaksi ne olivat Hamlet ja Onnenapiloiden Rytmihirviöt. Mainitaan myös järjestetyn kahdet fuksiaiset ja pikkujoulut?

1987 Missä lienee vuosikertomus tältäkin vuodelta? No Tyyppiarvo paljastaa kuitenkin ekskursion Marketindexiin. 1988 Tututustumiskäynnit kohdistuvat tänä vuonna Marketing Radariin ja Suomen Gallupiin. Fuksiaiset järjestettiin yhdessä Statuksen kanssa ja lisäksi oli vielä bileet Stigman seurassa. Teatteri-intoa purettiin tänä vuonna Luulosairaaseen. Moodi järjesti myös tanssikurssin! 1989 Vierailukäynnit kohdistuivat Heurekaan ja Loviisan ydinvoimalaan. Kansallisia suhteita ylläpidettiin vierailemalla Jyväskylän yliopistossa, josta tehtiin myös vastavierailu. Kansallisteatterin Francescan ryöstö oli tämän vuoden henkinen anti, kun taas ruumiinkulttuurin puolelta voisi mainita Suomi-Hollanti jalkapallo-ottelun. Moodi voitti Kannuvalajien sählyturnauksen. Saaristoristeily lienee kuitenkin tämän vuoden erikoisin anti. 1990 Sisäänottomäärä kasvoi 20 opiskelijaan. Tutustumisretki Tallinnaan ja radion kamarikuoron konsertti pistivät täällä silmään. Myös Macbethiä ja Jouko Turkan valheita käytiin seuraamassa. 1991 & 1992 Vuosikertomusten ja lähes kaiken muunkin dokumentaation puute herätti ihmetystä! Tyyppiarvosta löysin kuitenkin tiedon Tukholman risteilystä tuona myöhempänä vuonna. 1993 Moodin legendaarinen 25-vuotisjuhla. Matka Tallinnaan ja ekskursio Koffille olivat myös ohjelmassa. Ensimmäinen maininta TDK-bileistä. Teatterissakin kerrotaan käydyn jopa kahteen kertaan, mutta näytelmien nimet toimintakertoja näyttää kyllä unohtaneen. 1994 Ekskujen kohteet olivat tänä vuonna Taloustutkimus Oy ja Tilastokeskus. Moodi myöskin moniotteli kyseisenä vuonna. Teatterielämyksinä olivat tällä kertaa Kuolleet Sielut ja Mekaaninen piano. 1995 Moodin Kotisivu julkaistiin. Tyyppiarvokin siirtyi hetkeksi tietoverkkoaikaan. Ekskursioiden ehdoton huippuvuosi: Palkansaajien tutkimuslaitos, CSC-tieteellinen laskenta, Orion, Imatran Voima, Kovarianssi & Valtiontalouden tutkimuskeskus. Salifudistakin pelailtiin. Momble sekä Moodin Martat ja Martit toimivat molemmat ahkerasti. Suomenlinnaan suuntaui Moodin piknik ja tietysti mukana olivat myös petanque-kuulat. 1996 Ekskursiot senkun jatkuvat: Stakes, Metsäntutkimuslaitos, Kansanterveyslaitos & Leiras. Tallinanristeilylläkin taas käytiin. Kybällä vakiinnutti asemansa kevätpiknikkinä. Ryhmäteatterissa käytiin katsastamassa sekä Ihanne aviomies että Jumalainen lahja. Akateemisessa Wartissa kilvoitteli Moodilta sekä mies- että naisjoukkue. Pelikerho MoPPI aloitti myös toimintansa. 1997 Kts. viereinen sivu Tämä kääpiöhistoriikki perustuu lähes pelkästään vuosikertomuksiin. Olen pyrkinyt löytämään lähinnä erilaisten aktiviteettinen ensi esiintymisiä sekä ainutkertaisia tapahtumia tässä mainittaviksi. Esimerkiksi laitostapaamisia, opintojen kehittämistä, illanviettoja, urheilua, järjestösuhteita yms. on ollut paljon enemmän kuin tässä artikkelissa on mainittu. Enemmällä ajalla ja tilalla olisi varmasti tullut huomattavasti mielenkiintoisempi artikkeli Hessu


Tyyppiarvo 1/98 KEVÄTLUKUKAUSI: 14.1. Vuosikokous 21.1. MoPPi 1 11.2. Laskiainen 15.2.TDK-bileet

9

Vuosikatsaus 1997

SYYSLUKUKAUSI: 5.9. Fuksitapaaminen

12.9. Fuksiaiset

26.2. Tyyppiarvo 1 4.3. MoPPI 2 25.3. MoPPI 3

15.9. MoPPI 6 kevätä k e s i äil l h ä s i t a. 20.9. Mr. Bean Äärimmäinen s tietys audell Motitu ä s y y s l u k u k katastrofielokuva ett

2.10. Fuksisuunnistus n p a r i i mme e m i l m 9.10. Tyyppiarvo 3 9.4. Turkulaiset kävivät asi itte ä p e l loa ja he . l l ä s 13.10. MoPPI 7 10.4. Tärkeintä on olla Uno Ke entopal e-kuulia l u n q e n 6.-7.11. Tilastopäivät (kaupunginteatteri) otteese yös peta m 18.4. Hihamerkit tulivat 22.4. MoPPI 4 26.4. Tallinnan risteily

16.-17.11. MEGA-Integraatio 1.12. MoPPI 8 3.12. Pikkujoulu 11.12. Laitoksen käytäväkahvit 11.12. Elämä On Unta (kansallisteatteri) 18.12. Tyyppiarvo 4

28.4. Tuoppiarvo 30.4.-1.5. Vappu Maailman parantelua tu li harrastettua jo skus isommilla ja 7.5. Akateeminen vartti taas pienemmillä toisinaan po ru ko Ta il pa la ht . ui va rmaan muutakin, 23.5. Kybällä mutta nyt en vaan muista mitä. Hessu 29.5. MoPPI 5 (Niklaksella)


10

Tyyppiarvo 1/98

Kaikkihan me tunnemme oman ainejärjestömme Moodin. Tiedämme mitä Se tänään on ja mitä me Siltä odotamme, mutta mitä tiedämme Sen menneisyydestä? Siispä

Täysi-ikäisen taustaa eli Moodin elämäntarina

Moodi syntyi tilastotieteen laitoksen nykyisen esimiehen, professori Seppo Mustosen aloitteesta; taustana oli laitoksen siirtyminen kurssimaiseen opetukseen. Perustava kokous pidettiin 13. helmikuuta 1968 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Vartia. Koko lapsuutensa Moodi toimi melko aktiivisena: Ensimmäiset kurssikyselyt järjestettiin syksyllä -69 ja keväällä -70. Tämän tutkimustoiminnan tavoitteena oli mm. selvittää tiedekunnan metodiopetuksen tilaa. 12.-13.3.71 järjestettiin “Yhteiskuntatieteiden metodiseminaari”, jonka puuhamiehenä toimi silloinen puheenjohtaja Pekka Sulkunen. Ajan hengessä otettiin kantaa mitä erilaisemmilla julkilausumilla, elettiinhän eräänlaista murrosvaihetta, jolloin vanhat perinteet romuttuivat. Toki moodilaisilla oli aikaa myös huvitteluun järjestettiin illanviettoja ja tehtiin excursioita (Tampereelle -70 ja Jyväskylään -74). Päästyään kouluikään Moodia alkoi vaivata resurssipuute. Vanhat aktiivit olivat valmistumaisillaan, mutta uusia ei vaan löytynyt. Toimintaa pyrittiin kuitenkin mahdollisuuksien mukaan jos ei kehittämään, niin ainakin pitämään ennallaan: viikottaisia opintosihteerin vastaanottoja jatkettiin vuoteen -77 saakka ja kontakteja pidettiin yllä muihin ainejärjestöihin, tällöin lähinnä Limekseen. Tutkinnonuudistuksen lähestyessä pidettiin kurssikysely, jonka pohjalta pyrittiin vaikuttamaan tilastotieteen yleisopintojen sisältöön ja laajuuteen uudessa tutkinnossa. 1978 oli taas pienen vilkastumisen vuosi ja tällöin järjestettiin kaksi tutkimusretkeä (Alkoholipoliittiseen tutkimuslaitokseen ja Vakuutusyhtiö Pohjolaan). Lähestyessään teini-ikää Moodi alkoi silmäillä ympärilleen etsien uusia tuttavuuksia - tuloksena järjestettiin vuonna 81 ensimmäinen KTTO:n ja

Moodin yhteinen illanvietto. Tämän jälkeen ovat kontaktit valtsikan muihin ainejärjestöihin kehittyneet nykyiselleen. 1980-luvun alkuvuodet olivat Moodille taas puutteellisten henkilöresurssien aikaa, mutta hallituksiin saatiin mukaan sivuaineopiskelijoita ja näin kriisi oli voitettu. Toiminnasta mainittakoon tutustumismatka Tukholman yliopistoon v. 81. Vuonna 84 aloitti tilastotieteen koulutusohjelmassa yhdeksän uutta opiskelijaa ja tämä innosti Moodiakin - tehtiin tutustumiskäyntejä ETLAan ja Tilastokeskukseen sekä pidettiin kurssikysely kuudella kurssilla. Aikuistuva Moodi on tänään kokoonsa nähden melko aktiivinen yhdistys. Uusia toimintamuotoja ovat mm. sählyjoukkue, kulttuuritoimina ja tietysti Tyyppiarvo. 18-vuotisen elämäntaipaleensa aikana Moodin toiminta ja aktiivisuus ovat vaihdelleet aika lailla. On kuitenkin joitain asioita, jotka ovat pysyneet ja toivottavasti tulevat myös tulevaisuuden moodilaisille olemaan tärkeitä. Ensisijainen näistä on yhteistyö laitoksen kanssa. Eri hallitukset ovat kokeneet tämän yhteistyön hyvin erilaisena, mutta kukaan ei varmasti kiellä sitä, etteikö Moodin oikeus osallistua laitoskokouksiin ja sitä kautta vaikuttaa, ole tärkeä asia. Uusia opiskelijoita varten on ollut tutoreita, joiden hellässä hoivassa on ollut helppo (tai ainakin helpompi) sopeutua yliopistoon ja laitokselle. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä illanvietot - opiskelijaelämäähän tämä kuitenkin on! Tiina Wessman Tämä on suora lainaus Tyyppiarvosta 1/86, jonka muu sisältö esitellään artikkelissa Tyyppiarvo 12 vuotta sitten sivulla 20.


Tyyppiarvo 1/98

11

Moodi Moodi 30-vuotta 30-vuotta

Perjantai, kolmastoista helmikuuta osoittautui tänä vuonna Moodin 30-vuotissyntymäpäiväksi. Juhlimme s y n t y m ä p ä i v ä ä kokoontumalla Kuppalaan syömään, juomaan ja jutustelemaan keskenämme. Aluksi näytti kuitenkin siltä, että tilaisuudesta tulisi osallistujamäärältään Moodin historian heikoin,

Löydä Aki ja voita palkinto! mutta kun ilta eteni niin henkilömääräkin kohosi ihan asiallisiin lukemiin. Moodilaisia tilaisuuteen osallistui loppujen lopuksi lähes kaksikymmentä ja lisäksi juhlaamme kunnioitti läsnäolollaan myös Marjo, tilastotieteen opiskelija Joensuun yliopistosta.

Syötyämme (suurkiitokset Samille pähkinäkakusta) ja juotuamme tarpeeksi, lähdimme jatkamaan juhlintaa kaupungille ja päädyimme hiukan yllättäen ravintola Poppikseen, jossa juhlinta jatkui pikkutunneille asti. Kelpo aloitus juhlavuodelle ja tästä on nyt hyvä jatkaa.

Teksti ja kuvat: Minä


12

Tyyppiarvo 1/98

Tyyppiarvon puuhanurkka

Sihteeri • KV -v astaa va • KV-v -vastaa astaav Tällä kertaa ovat hallituksen jäsenten tiedot ja kuvat päässeet Tutor vastaa va • utorv astaav toimituksessa hieman sekoittumaan. Sinun tehtävänäsi on nyt auttaa järjestämään ne takaisin paikoilleen. Mukana on Puheenjohtaja • myös “yhdistä viivalla”-tyyppinen salkkujako-tehtävä. va • Opinto vastaa Opintov astaav Nyt vaan innolla mielstäsi hallitusta muodostamaan. Virallisen version löydät seuraavalta aukeamalta. Taloudenhoitaja • Opintoja kolmessa tiedekunnassa kussakin kahdessa Urheiluv astaa va • Urheiluvastaa astaav aineessa, nyt neljäs vuosi tilastotiedettä. Tässä joukko Kulttuuriv astaa va • ulttuurivastaa astaav irrallisia lauseita, jotka kertonevat kaiken tarpeellisen: - Elämä ilman televisiota olisi kidutusta. Tiedotusv astaa va • iedotusvastaa astaav - Aamu-kahdeksan luennot tappavat. Vir kisty sv astaa va • irk istysv svastaa astaav - Yli-innokkaat ihmiset ovat ärsyttäviä. - Leipominen on terapeuttista. Var apuheenjohtaja • ara - Sanakirjoja ei koskaan ole liikaa. Tyyppiar von päätoimittaja • yyppiarv - Kohtuullinen stressi on hyväksi. Siinä kaikki.

6

3 2 5

Kolmannen vuoden lähes paikallaan polkeva opiskelija. Keräilen vanhoja äänilevyjä sekä vinyyli- että cd-formaatissa. Pyrin sekä luomaan että löytämään jotain humoristista kaikesta keywords: mihin törmään. Levittäessäni tätä ‘ilo’-sanomaa olen kuitenkin - 1974 A.D. havainnut, että vitsejä on yleensä enemmän kuin naurua. - Iitti(Kausala(Tillola)) Kirjapainoinsinööriksikin on tullut valmistuttua, josta syystä - sisäily taittelen tätäkin Typykkää. En urheile, mutta pelailen sählyä - lentopallo (trad.) ja olen pelaajana enemminkin innokas kuin hyvä. - tietokoneavusteinen nörtteily Kummisedän ominaisuudessa järjestelen myös Moppeja. - typerät pelit - huono musiikki Toisen vuoden löysään tahtiin etenevä tilastotieteilijä, joka Jo neljännen vuoden opiskelija, mutta ensimmäistä toisinaan seikkailee myös (ja viimeistä ?) vuotta hallituksessa. Kotoisin olen kauppiksen suunnalla, toisinaan SaiPan kotikaupungista Lappeenrannasta. Olen huitsin Mongoliassa tai tunturin todellinen kissaihminen, joka pitää suklaasta ja katveessa. Tekee liikaa asioita, saippuasarjoista. Opiskelun ja Moodin lisäksi koska kaikki on niin kivaa. elämään mahtuu työtä, juhlimista ja liikuntaa sopivissa suhteissa. Asun kommunikämpässä Töölössä. Pidän jätskistä ja laskuharjoituksia. En pidä Olen ensimmäisen vuoden tilastotieteen keväisestä koirankakin hajusta puistoissa. opiskelija. Asun Kalliossa. Opiskelin Maailma olisi hyvä pelastaa. Ja VR:n aikaisemmin pikkuisen matematiikkaa, makasiinit, koska ne on kivoja. Wallace & Oulussa (työn ohessa) ja Helsingissä. Harrastuksiani ovat ... olisi vaikka mitä Gromit on hitsin hyviä ja köllöttely on mukavaa. Pannareita voisin syödä vaikka kympin. Eikä ... jos ehtisin. Tykkään herkuttelusta. tää oo mikkää naurun assii. Olen myös joskus myöhässä.

7

4 1

8

Olen nyt toista vuotta Moodin hallituksessa ja päätoimitan myös erästä lehteä. En ole koskaan halunnut seurata tapahtumia passiivisena sivusta, vaan osallistua niihin ja sanoa mielipiteeni. Kotitöihin jää valitettavan vähän aikaa kun päivät tuppaavat täyttymään kaikenmoisesta ohjelmasta. Opiskelun ja ainejärjestötoiminnan lisäksi energiaa kuluttavat työssäkäynti, tyttöystävä ja muut harrastukset. Yleensä tiedän mitä tahdon ja kuinka tavoitteisiini pyrin vaikka voinkin erityisesti aamuisin vaikuttaa hieman uneliaalta. Pidän hyvästä oluesta, herkuttelusta ja breakdancestä.


Tyyppiarvo 1/98

13

___) Juha-Pekka Perttola ___) Annukka Valkeapää ___) Heidi Kemppinen ___) Eija Kinnunen b ___) Sonja Lumme ___) Heikki Hyhkö ___) Sami Nevala ___) Reijo Sund

a

c

d e g

f

h


14

Tyyppiarvo 1/98

Opetuksen ja opintojen kehittämisestä Nykypäivä on tuonut yliopistoillekin paljon uusia vaatimuksia ja muovannut erilaisia toimintasuunnitelmia. Tulosvastuullisuus ja määrärahan leikkaukset pakottavat kilpailuun jopa yksittäisten laitosten tasolla, vaikka toisaalta opetuksen laadusta on entistä selvemmin muotoutumassa yliopiston kilpailuvaltti. Tutkintojen määrän kasvattaminen ja opetuksen laadun parantantaminen samanaikaisesti vaatii vanhojen toimintastrategioiden uudelleenarviointia ja uusien toimintamuotojen kehittämistä vanhojen rinnalle. Kyseessä eivät ole pienet rakenteelliset muutokset, vaan kokonaan uuden a j a t u s m a a i l m a n hyväksyttäminen konservatiiviseen yliopistomaailmaan. Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma vuosille 1998-2000 yrittää vastata haasteisiin kehittämällä opettajakeskeistä opetusta opiskelijakeskeisen oppimisen tukemisen suuntaan. Valtaosa kehityksen konkreettisten painopisteiden vastuusta kohdistuu myös opiskelijoiden harteille. Omasta oppimisesta huolehtiminen koitetaan jalostaa opiskelijan perusominaisuudeksi ja samalla lisätä opettajien ja opiskelijoiden keskinäistä yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Aktivoivien opetusmenetelmien ja henkilökohtaisen ohjauksen vuoksi opiskelija joutuu toimimaan entistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa omien henkilökohtaisten päämääriensä kanssa. Kehittämisohjelmalla on suuret tavoitteet joiden edes osittainen saavuttaminen tulee olemaan suurten ponnistelujen takana. Perusvaatimuksena olisi ensinnäkin jokaisen yliopistolaisen hyväksyvä ja aktiivinen suhtautuminen tavoitteisiin. Esimerkiksi yhteistyö ei ole yhteistyötä jos osapuolet eivät osallistu siihen tasavertaisesti.

Joillain laitoksilla opiskelijoiden ja opettajien välisten raja-aitojen madaltaminen saattaa tuottaa suuria vaikeuksia. Lisäksi kaikki opettajat eivät välttämättä ole erityisen kiinnostuneita opettamisesta tai heidän perinteinen opetustapansa ei sovellu uuteen muottiin. Vaikka tulevissa virantäytöissä opetusansiot näyttelevät entistä merkittävämpää roolia, täytyy muutosprosessi saada käyntiin jo nykyisellä henkilöstöllä. On kiinnostavaa nähdä millä tavalla tähän samaan ajankohtaan sijoitettu opettajien kokonaistyöaikauudistus tulee vaikuttamaan kehitykseen. Periaatteessa uudistuksen myötä opettajan työ on yksi kokonaisuus ja omaan työsuunnitelmaan voi sisällyttää myös esim. opetuksen valmistelua, oppimateriaalin tekemistä ja palautteen antamista. Tältä kantilta katsottuna opetuksellakin olisi siis mahdollisuudet kehittyä toivottavaan suuntaan. Toisaalta työaikauudistus antaa opettajille vapaammat kädet tutkia, mikä valitettavasti tulee väistämättä vähentämään opetukseen käytettyä työajan määrää. Pahimmassa tapauksessa jokin yksittäinen laitos voi suunnata toimintansa painopisteen kokonaan tutkimusprojekteihin ja kääntää opiskelijoille selkänsä. Suurena kysymyksenä on myös työajan oikeudenmukainen jakaminen laitosten sisällä. Opiskelijatkaan eivät tule selviämään ilman hankaluuksia. Pelkistetysti ilmaistuna kehittämisohjelma olettaa opiskelijat uraputkisuuntautuneiksi aktiiveiksi. Epävarmuus ja passiivisuus lasketaan vain negatiivisiksi ominaisuuksiksi. Etsijöitä ei kaivata, joten heidät unohdetaan.


Tyyppiarvo 1/98

15

Erityisesti opintojensa alkuvaiheessa olevat opiskelijat ovat hankalassa asemassa. Kaiken uuden keskellä heidän pitäisi tietää mitä tahtovat ja osoittaa sen suuntaista aktiivisuutta joka suuntaan. Onkin siis oletettavaa, että osaavien tutoreiden tarve tulee huomattavasti kasvamaan. Kontaktit myös muihin kanssaopiskelijoihin esim. ainejärjestön kautta tulevat nykyistä huomattavasti tärkeämmiksi, miltei pakollisiksi. Kehittämisohjelman vakavimpia puutteita on sen epäinhimillisyys. Yksilöt, niin opiskelijat kuin opettajatkin, oletetaan hymyileviksi sätkynukeiksi. Ihmissuhteet ovat ohjelman avainroolissa, mutta niille ei suoda mitään huomiota. Syntyykö hyvä ilmapiiri automaattisesti kilpailemisesta ja stressistä vai vaatisiko se myös sopeutuvuutta, hyväksyntää ja yhteisiä pelisääntöjä? Joka tapauksessa muutokset tulevat teettämään paljon työtä ja saamaan aikaan vielä enemmän verta, hikeä ja kyyneleitä. Prosessi on kuin epätoivoinen kauneusleikkaus; kiristetään sieltä täältä ja uskotaan lopputuloksen olevan parempi. Reijo Sund

Laitoksella tapahtuu Tutkintovaatimuksissako uudistuksia? Laitoskokouksessa pohdittiin otannan ajanmukaistettua kurssia pääaineopiskelijoille tilastotieteen johdantokurssin tilalle perusopintoihin. Ensimmäiselle vuodelle oli suunnitelmissa myös pääosa matematiikan pakollisista opinnoista, kuten myös ensimmäisen syksyn tilasto-osuudesta huolehtiva ja yleiskuvaa antava ‘tilastotiede käytännön tutkimuksessa’ kurssi täydennettynä excursioilla. Erinäisistä syistä edellämainitut uudistukset eivät (luultavasti) toteudu vielä ainakaan seuraavana lukuvuonna. Aineopinnoissa päättely ja lineaariset mallit eriytetään omiksi kursseikseen. Päättelyn kurssiin sisällytetään nyt omana kokonaisuutenaan myös bayes-päättelyä. Muilta osin tutkintovaatimuksiin oltiin tyytyväisiä. Laitoksen monistemyynti uudistuu Yli 50 markkaa maksavat monisteet tulee maksaa etukäteen pankkiin, jonka jälkeen ne voi noutaa kansliasta kuittia vastaan. Käytännön syistä alle viidenkympin ostokset voi edelleen ostaa suoraan kansliasta.

Juha-Pekka Perttola (E7) Virkistys- & Urheiluvastaava, Heikki Hyhkö (A3) Varapuheenjohtaja & Tiedotusvastaava, Sami Nevala (G6) Taloudenhoitaja & KV-vastaava, Eija Kinnunen (B2) Puheenjohtaja, Sonja Lumme (C1) Tutorvastaava, Annukka Valkeapää (D5) Sihteeri, Reijo Sund (H8) Tyyppiarvon Päätoimittaja & Opintovastaava ja Heidi Kemppinen (F4) Kulttuurivastaava


16

Tyyppiarvo 1/98

Allekirjoittanutta pyydettiin kertomaan, mitä

Tilastollinen tietojenkäsittely

oikein on. Ilmeisesti opinto-opas on tässä suhteessa melko lakoninen. Seuraavassa eräitä pointteja, joita mieleen tulee näin kahdeksannen opiskelukevään kynnyksellä ja joita itse pidän tärkeinä tässä harrastamassani tilastotieteen osa-alueessa. Jokainen muodostakoon kuitenkin oman kuvansa asioista, tässä minun: Tilastotiede on tiedettä asiain tilasta. Etenkin käytännössä tälle tieteelle on luonteenomaista reaalimaailman tietojen käsittely, nimenomaan erikseen kirjoitettuna. Kun sana kirjoitetaan yhteen, saadaan aivan toinen tieteenala, tietojenkäsittely (computer science). Jos lisätään siihen sana tilastollinen, päädytään termiin tilastollinen tietojenkäsittely, josta englanniksi käytetään kahtakin termiä, statistical computing tai computational statistics. Tilastollisen tietojenkäsittelyn voisi siis sanoa olevan tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen yhdistelmä. Tilastotiede tuo siihen reaalimaailman ongelmanasettelut ja tietojenkäsittelytiede osan tarvittavista välineistä. Molempien komponenttien taustateoria on hyvin matemaattinen, mutta niiden yhdistelmän piiristä löytyy myös haasteita soveltavammalle otteelle. Kaikkihan me harrastamme tilastollista tietojenkäsittelyä, kun pakerramme jollain tilastollisella ohjelmistolla aineistojen ja tutkimusongelmien kimpussa. Miksi siis oma opintolinja? Ainakin yhden tilastollisen ohjelmiston hyvä hallinta kuuluu luonnollisesti jokaisen tilastotieteilijän peruskalustoon. Tilastollisen tietojenkäsittelyn kysymyksistä kiinnostuneelle tämä ei vielä riitä. Tarvittaessa on osattava mitä tahansa ohjelmistoa pienen tutustumisen jälkeen, ts. nähtävä asioita yleisemmin kuin vain yhden ohjelmiston kautta. Lähes välttämätöntä on osata ohjelmoida jollain yleisellä ohjelmointikielellä, esim. C:llä. Opintoihin kuuluukin pakollisena tietojenkäsittelytieteen approbatur. Lisäksi monenlaisten koodien kuten ohjelmointikielten, makrokielten ja pseudokoodien lukutaito on eduksi. Niitä oppii tietysti pikkuhiljaa. Mahdollisia kiinnostuksen kohteita on lukuisia: tilastolliset algoritmit, optimointimenetelmät, satunnaistetut testit, Monte Carlo -simulointi, tilastollisten ohjelmien suunnittelu, toteutus ja testaus, ohjelmistojen vertailu jne. Osa tilastotieteen ongelmakentästä on teoreettisesti

vaikeaa ellei jopa mahdotonta tutkia. Näihin ongelmiin voidaan kuitenkin löytää hyviä ja tehokkaita ratkaisuja laskennallisten tai jopa laskennallisesti intensiivisten menetelmien avulla. Tähän viittaakin alan englanninkielisistä termeistä toinen, computational statistics. Virallisesti eli opinto-oppaan mukaan pääaineen opinnot erkanevat yleisestä linjasta vasta syventävissä opinnoissa, kun päättelyn kurssin ja data-analyysi III:n korvaa 10 ov:n erikoistyö. Opintoviikkomäärästäkin voi päätellä, että kyseessä on kohtuullisen laaja harjoitustyö. Omaerikoistyöni oli DATAFIND-nimisen Survomodulin laatiminen ja dokumentointi. Aiheesta kannattaa mennä keskustelemaan Mustosen Sepon kanssa heti kun syventävät opinnot alkavat lähestyä, mikäli tämä linja kiinnostaa. Seppoa kannattaa mennä jututtamaan kaikesta muustakin tällä oppisuunnalla. Osan erikoiskursseista voi joustavasti hoitaa matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitoksilla ja sisällyttää tilastotieteen opintoihin. Kirjatenttejäkin voi suorittaa, mutta pääpaino on yleensä harjoitustöillä - näitä asioita ei välttämättä tiedekuntatenteillä opi. Tilastollisen tietojenkäsittelyn seminaarin seuraamista suosittelen kaikille vähänkään näistä asioista kiinnostuneille. [On niin sanotusti perin valitettavaa, että sen kanssa päällekkäin on sijoiteltu joitakin laitoksemme kursseja, vaikka seminaari on takuulla vakiinnuttanut tiistaisen klo 16-18 aikansa jo vuosia sitten. Minäkin jouduin viitisen vuotta sitten jättämään miltei koko kevään väliin jonkin kurssin laskuharjoitusten takia, kun ainoa ryhmä oli juuri samaan aikaan. Ei ollut kuulemma tullut mieleenkään, että joku seuraisi opintojensa siinä vaiheessa ”jatkokoulutusseminaaria”. Ei pidä ottaa niin vakavasti, vaikka se opinto-oppaassa mainitaankin jatkokoulutuksen yhteydessä (nimim. fuksista maisteriksi seminaaria seurannut, nykyisin jatko-opiskelija).]


Tyyppiarvo 1/98

17 Kuvassa olevilla henkilöillä ei ole reaalimaailmassa minkäänlaista yhteyttä oheiseen artikkeliin.

Seminaarissa käsitellään yleensä pääasiassa Survoon liittyviä asioita. Miksikö? Yksinkertaisesti siksi, että aiheista päättävät seminaarin osallistujat - muita aiheita on melkein turha odottaa, jos ei itse tule paikalle ehdottamaan niitä syksyn ja kevään alussa järjestettävissä kokoontumistilaisuuksissa. Tässä toivoisi moodilaisilta enemmän aktiivisuutta; ei kaikesta opetuksesta päätetä kesällä, kun opintoopas painetaan. Myös tämän seminaarin puitteissa voi kartuttaa tietojaan jos jonkinmoisista mielenkiintoisista aiheista. Nykyään siitä on mahdollista kuitata opintoviikkojakin. Tänä keväänä päätimme toteuttaa jo monesti vuosien varrella esillä olleen ehdotuksen: olemme kutsuneet muutamien eri tilastollisten ohjelmistojen edustajia paikalle esittelemään ohjelmistoaan ennalta laadittujen ja heille lähetettyjen tehtävien käsittelyn muodossa. Tarkempia tietoja tästä löytyy seminaarin kotisivulta : <URL:http://www.helsinki.fi/survo/semin> (Tehtävät voi kopioida myös mikroluokan Hlevyltä, ks. seminaarin tiedote ilmoitustaululla. Siitä vain tekemään!) Sanomattakin on selvää, että vähintäänkin näihin esittelytilaisuuksiin kannattaa (=pitäisi) kaikkien moodilaisten saapua. Muutenkin seminaarin tilaisuuksia voi poimia kiinnostuksensa mukaan; ”kausikorttia” ei tarvita eikä kuulusteluja järjestetä. Opintoviikkoja haluavien on tietty osoitettava vähän enemmän aktiivisuutta kuin paikalle tulo.

Miksi sitten Survo on kuitenkin tapetilla niin paljon? Onko oltava Survo-virtuoosi voidakseen valmistua tältä linjalta? Miten on työnsaannin laita? Survo on Sepon elämäntyö ja laitoksen erittäin pitkäaikainen tutkimusprojekti. On selvää, että Survolla on keskeinen rooli siinä tilastollisessa tietojenkäsittelyssä mitä laitoksellamme harrastetaan. Survo tarjoaa loistavat edellytykset uusien menetelmien kehittämiseen ja testaukseen. Mitä paremmin Survon hallitsee, sitä helpompi siihen on kytkeä uusia ominaisuuksia joko sen omalla sukrokielellä tai sitten C-kielellä. Ohjelmoija pääsee itseasiassa melko vähällä, kun Survon valmiit palikat hoitavat monet asiat automaattisesti. Riittää keskittyä itse algoritmin koodaamiseen. Näitä mahdollisuuksia ovat hyödyntäneet itseni lisäksi ainakin Reijo Sund, Fredrik Åberg, Mikko Karpoja, Markku Korhonen, Juha Puranen, Leena Sadeniemi ja jo aiemmin mm. Ilkka Mellin ja Markku Rahiala. Survo-virtuoosi ei silti tarvitse välttämättä olla, eikä opinnäytetyön ole mikään pakko olla Survomoduli. Itsekin tein graduni aivan muista jutuista, tosin Survo oli siinäkin jokseenkin korvaamaton simulointikokeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Työnsaannin suhteen pätee sama tilanne kuin tilastotieteessä yleensäkin: jos puhutaan “käytännön tilastotyöstä”, niin töitä riittää - syventävien opintojen linjasta riippumatta. Kimmo Vehkalahti


18

Tyyppiarvo 1/98

Vuosijuhla tulee - oletko valmis?

- eli pseudonormaali tapaopasteotos “Meilläkin on yhä enemmän alkanut saada alaa vanhoissa sivistysmaissa vallalla oleva käsitys, että nuorukaista, joka on saanut tietopuolisen sivistyksen tahi hankkinut tietyn ammattitaidon, ei pidetä yksinomaan sen perusteella hyvin kasvatettuna ja tosi sivistyneenä, ellei hän käyttäytymiselläänkin ja hyvillä tavoilla kykene olevansa valmistautunut myös yhteiskunnalliseen kanssakäymiseen.”(1) Tällaisin alkusanoin ohjeisti seuratapaopas lukijoitaan 40-luvun alkupuolella. Sittemmin ovat temporain mukana myös mores kokeneet melkoisia mullistuksia, ja 90-luvulle tultaessa niistä jouduttiinkin toteamaan seuraavaa: “Hyvien tapojen alamäki alkoi 60-luvulla. Silloin alettiin siirtyä tasalatvaiseen elämään. Auktoriteetit revittiin alas ja jokaisesta tuli jokaisen veroinen. Enää ei välitetty teititellä, avata ovia, auttaa vanhuksia. Mitä turhia. Riitti, kun tarkoitti hyvää, oli tavoiltaan luonnollinen ja sydämeltään kultainen.”(2) Nykyisin hyvä käyttäytyminen tuntuukin olevan varsin pitkälle erikoistilannepelaamista: lähestulkoon se ja sama millaisen kuvan keskivertopäivänä itsestään antaa kunhan tarvittaessa onnistuu olemaan tietoinen, että esim.: “Presidentin puolisosta käytetään titteliä ‘rouva Se ja Se’, ei milloinkaan ‘Rouva Presidentti’.”(3)

Vuosijuhlallisuuksia parempaa tilaisuutta harjoitella ja harrastaa vanhan hyvän ajan etikettisäännöksiä sekä ritarillisiksikin leimattuja tapoja saa hakea, sillä juhlalliset puitteet antavat luontevan viitekehyksen vähintäänkin yhtä tyylikkäälle käyttäytymiselle. Pääosan seuraavista suuntaa antavista poiminnoista olen kiskonut esiin parista jo hieman keltasivuisemmasta tapaoppaasta. Tilaisuuden kitkattomaksi käynnistämiseksi on pidettävä mielessä, että: “Juhliin on vieraiden saavuttava ehdottoman täsmällisesti. Odottakaamme mielummin 5 minuuttia porraskäytävässä kuin että myöhästyisimme 10 minuuttia.”(4), sillä: “Mies (ja nainen) joka myöhästyy enemmän kuin 15 minuuttia, on epämiellyttävä tyyppi.”(5) Tasa-arvon aikakausi tuntuu karsineen oppaiden lennokasta kielenkäyttöä melkolailla. Esim. vuonna -55 todettiin vielä mm. seuraavaa: “Nykyajan miehen ihana tehtävä on tehdä naisen elämä ihanaksi. Tietysti mies niin menetellessään ajattelee myös itsekkäästi - hän saa näin naiseltaan ainakin kauniin hymyn. Ja pelkästään tuollainen kiitos kirkastaa miehen


Tyyppiarvo 1/98 elämän pitkiksi ajoiksi ja saa kaiken muunkin, jopa arkisen työn sujumaan hyvin. Niinpä miehen ensimmäisiä kohteliaisuussääntöjä on toimia kaikkialla aina niin, että naisella on mahdollisimman mukavaa ja että naisesta ensi kädessä pidetään hyvää huolta.”(5) Tuskinpa tulevilla daameillammekaan lienee tähän mitään lisättävää. Käytännössa siis esim.: “Ravintolassa, jossa miesten ja naisten päällysvaatteet riisutaan samassa paikassa, voi herra kohteliaasti auttaa naisseuralaisensa yltä päällysvaatteet, jotka hän sitten ojentaa palvelijalle naulakkoon ripustettavaksi.”(1) Koko ajan tietenkin pätee ‘Après vous, Madame’; ainoina poikkeuksinaan portaiden nouseminen sekä luoviminen tungoksessa jossa: “... mies on oikeutettu työntymään naisen edellä ja avamaan tietä kauneudelle.”(5) Edellisen valossa lienee edelleen itsestäänselvää, että: “Mies ei asetu istumaan ennen kuin hän on auttanut naista istuutumaan.”(6), mutta myös: “Seurassaan olevan naisen noustessa pöydästä mennäkseen puhelimeen tai kurkistamaan naistenhuoneen peiliin, mies nousee kohteliaasti ylös ja tekee naisen säteilevänä palatessa samoin.”(5) Lisäksi jokainen tietysti: “... esiintyy ravintolassa hillitysti ja kohteliaasti, hakeutuu pöytäänsä ja tekee tilauksensa suuremmitta eleittä, olematta mahtipontinen, kovaääninen, käsiään hieroskeleva tyyppi.”(5)

19 Pöytiin asetuttaessa on tärkeä muistaa, että nuorempien on odotettava vanhempien vieraiden istuutumista. Hyvien ruokailutapojen noudattamista hetkeksikään unohtamatta on: “... keskusteltava pöytänaapurien kanssa. ... koetettava löytää naapuria kiinnostava aihe, ja jos hän innostuu puhumaan, kuunneltava kiinnostuneena.”(4) Kaikenlaista turhaa hötkyilyä on pyrittävä pöydissä välttämään, eikä kenenkään: “... pidä itse kurkotella ottamaan mitään vaan on kohteliaasti pyydettävä naapurin apua.”(5) Lisäksi: “Miehen on itse tarkkailtava, mitä hänen pöytätoverinaan olevalta naiselta mahdollisesti puuttuu, ja riennettävä tarjoamaan sitä ennen kuin hän pyytää.”(5) “Maljoja kohotettaessa nostetaan lasia ja katsotaan silmiin sitä, jonka kanssa malja juodaan, sekä ennen että jälkeen juomisen.”(3) Maksimaaliseksi kohotuksen mitaksi neuvotaan hartiain korkeus. Kavaljeerit älkäämme kuitenkaan antako viinin huuhtoa mielistämme seuraavaa yksiselitteistä toteamusta: “Tanssiaisissa ei herroilla ole oikeutta olla tanssimatta.”(4) “Tanssiessa on noudatettava pehmeän hillitysti mutta silti ryhdikkäästi rytmiä, pystypaini ja hassunkurinen nytkähtely on parrattomien ‘pjattien’ heiniä. Silti ei parketilla saa olla kuin seipään niellyt ja valmistautuisi toista nielemään vaan saa toki tanssin luonteen mukaan rentoutuakin.”(5) Lopun kevennykseksi pienimuotoinen viite niille jotka syystä tahi toisesta haluavat poistua juhlallisuuksista autoillen: “Huomattakoon vielä että on nykyaikaisia naisia, joiden mielestä autossa voi istua suutelemattakin. Toinen juttu on, onko se viisasta.”(5) Lainausten lähteet: (1) Seuratavat (Huomijoitsija) 4. painos WSOY 1943 (2) Uusi käytöksen kultainen kirja (Sirkka Lassila) 4. painos WSOY 1991 (3) Hyväksi tavaksi (Raili Malmberg) Otava 1990 (4) Vuosijuhla-Hämäys -96 (otteista ohjeista ravintolassa ja vuosijuhlissa olijoille vuodelta 1947) (5) Miehen kirja (Veikko Karumo / Olavi Järvi) Otava 1955 (6) Käytöksen kultainen kirja (Tuomi Elmgren-Heinonen) 7. painos WSOY 1969

jupe


20

Tyyppiarvo 1/98

Tyyppiarvo 12 vuotta sitten

Lehden sisältö: Pääkirjoitus Täysi-ikäisen taustaa Tutkinto uudistuu Kolmannen kerroxen wäkeä (Pyry-Matti Vasama) Katsaus Japanin Tilastotoimeen Työelämään siirtyneitä (Elina Järvinen) Videoyliopisto opetusministeriön unelmaratkaisu ?? Oodi Moodi Moodi Moodi Moodi Vanha hallitus on kuollut - eläköön hallitus! Urheilusivu - sählyjoukkue avasi voitolla Videoyliopisto opetusministeriön unelmaratkaisu? ... ensinnäkin koko luento- organisaatiosta voitaisiin luopua ja toiseksi luennot voitaisiin lukea videokaseteille ... Videokurssiin kuuluisivat tietysti itsenäisesti suoritettavat harjoitukset, jotka taas saisi Yliopistotexti-tv:n välityksellä oikeine ratkaisuineen. ... Mikäli luennoitsijan ääni ei miellytä jotakuta opiskelijaa voitaisiin kasetit ... dubata useille äänivaihtoehdoille ... Jos taas luennoitsijan naama ei satu miellyttämään ... vaihtoehto voisi olla suodattavat lineaarikuvauskatselulasit. ...

“Vuoret wapisivat ja syntyi - Typykkä ! !” Näin alkaa Tyyppiarvon 1/86 pääkirjoitus. Tässä on siis ensikerran julkisesti käytetty Tyyppiarvon toimituksessa lehdestä käytettyä puhuttelunimeä. Vuoden 1986 ensimmäinen numero oli 16-sivuinen ja siinä oli peräti 14 kuvaa, joista 2 oli piiroksia. Takakannessa, jossa oli lehden historian ensimmäistä kertaa kuvitusta komeili kaksi Humprey Bogart elokuvajulistetta. Kannessa, jonka näette viereisellä palstalla on kuvattuna kaksi naista. Tämä lehti on myös ensimmäinen Tyyppiarvon juhlanumero, koska Moodi täytti tuolloin 18 vuotta. Päätoimittajana toimi Kimmo Kohtamäki ja toimituskuntaan kuului edellisen lehden päätoimittajien lisäksi Tiina Wessman. Lehden ns. pääartikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan käsissäsi olevan lehden sivulla 7. Näyttäisi siltä, ettei lehteä ole taitettu Survolla, vaan teksti lienee luotu kirjoituskoneella. Painopaikka on edelleen Limes ja painos on 150 kpl. Pääkirjoitus Tyyppiarvo muutti muotoaan Moodin vuosijuhlan kunniaksi. Moodi ry. täytti 13.2. täysi-ikäiset 18 vuotta! Juhlapäivä ohitettiin kaikessa hiljaisuudessa. Kiitämme osallistumattomia. ... (Kimmo Kohtamäki) Kolmannen kerroksen väkeä - satimessa Pyry-Matti Vasama Milloin aloitit opiskelusi, pääaineesi ja valmistuminen? 1964 aloitin ja -67 sain paperit ja pääsin heti laitokselle assistentiksi ja lehtoraatin sain v.69. ... Erikoisalueesi tilastotieteessä? Kaikkein eniten olen harrastanut eiparametrisiä menetelmiä ja koesuunnittelua. ... Harrastuksesi ristikonlaadinnan lisäksi? Se ei ole varsinainen harrastus, halusin vain kokeilla. ... Varsinainen harrastukseni on koripallo - monessakin mielessä. ... Kauanko aiot olla yliopiston piirissä? Eiköhän sitä ole tuomittu tänne jäämään. Hessu


Tyyppiarvo 1/98

21

Laitos esittelyssä

Unioninkatu 37, jonka oikeassa ylänurkassa sijaitsee suurin ja kaunein - tilastotieteen laitos

2005 - huone, jossa ahkerat opiskelijat viihtyvät. Laitoksemme sydän ja nörttien taivas - Mikroluokka

Tässä on opettajain käytävä, jossa on opiskelijain käytävä!


22

Tyyppiarvo 1/98

"Ylioppilas, milloin sinusta tulee maisteri?" Aloitin opintoni tilastotieteen koulutusohjelmassa vuonna 1982. Kesän 1987 koittaessa opinnoistani puuttui vain pro gradu -tutkielma. Kesäkuukaudet työskentelin tutkimusharjoittelijana LEL Työeläkekassassa, jonka aineistoista minun oli alun perin tarkoitus tehdä apulaisprofessori Anders Ekholmin ohjauksessa tutkielma. Kesällä opin sovittamaan multinomiaalisia logit-malleja SASohjelmistolla. Anders auttoi mielellään, kun tulin ongelmineni neuvoa kysymään.

Usein iltatyöskentely tutkielman parissa kävi mitä parhaimmasta unilääkkeestä.

Välittömästi LEL-työsuhteen (tai TELtyösuhteen) päätyttyä aloin työskennellä ATKsuunnittelijana Työterveyslaitoksen epidemiologian ja biostatistiikan osastolla. Kävin iltaisin LEL:ssä viimeistelemässä tutkimusraportin, josta ei tullut tutkielmaani. Olin kesäkuun 1988 loppuun vain ja ainoastaan KVTEL-projektin palveluksessa. Monitieteisessä hankkeessa tutkittiin tuolloin kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden työkyvyttömyyttä aiheuttavia tekijöitä. Olin yhteistyössä muun muassa psykologien, fysiologien ja sosiaalitieteilijöiden kanssa.

Pahalta tuntui läheisten ihmisten epätoivo tilanteestani. Itseäni tulevaisuus jännitti eniten laman syövereissä. Viime vuosina tutkielmastani kyseltiin harvemmin, koska moni ei kaikessa hiljaisuudessa uskonut sen koskaan valmistuvan.

Tutkija Kaija Tuomi ehdotti syksyllä 1987, että voisin tehdä tutkielmani selän yläosan kulumasta kärsivien naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Anders Ekholm hyväksyi aiheen, jonka koin haasteelliseksi. Harjoitusaineeni tutkielman aiheesta hyväksyttiin keväällä 1988. Anders Ekholmin lähdettyä ulkomaille, sain ohjaajakseni Andersin sijaiseksi tulleen Lauri Tarkkosen. Hänen ehdotuksestaan täydensin tutkielmaani faktorianalyyseillä. Kävimme aiheesta monia antoisia keskusteluja. Alkuvuodesta 1989 pidin kolmen kuukauden opiskelutauon ennen siirtymistä tutkijaksi Suomen Syöpärekisteriin. Ihmettelen, miksen tuona aikana saanut tutkielmaani valmiiksi. Minulla oli kauan työhuone käytettävissä Työterveyslaitoksen tiloissa. Koska tutkielmani tulostapahtuma ei ole syöpään sairastuminen tai kuoleminen, tein tutkielmaa omalla ajallani.

Kesän 1989 illat kuluivat Työterveyslaitoksella kesätöikseen siivoavan opiskelijan perässä juosten. Ainakin tähän asti kestäneen liiton rakentaminen lohkaisi aluksi aimo osan vapaaajasta. Monet viikonloput ja lomapäivät tuli kuitenkin kulutettua tutkielman parissa. Kun tutkielmaa ei ollut ehtinyt pitkiin aikoihin edistää, aiheen muistiin palauttaminen vei aikaa.

Tärkeä asia on, ettei minua koskaan unohdettu tilastotieteen laitoksella. Sain lukemattomia kutsuja pro gradu -seminaariin, jossa pidin kaksi esitelmää. Professori Hannu Niemi jaksoi tiedustella tutkielman tilaa säännöllisesti ja lukea toimittamiani tutkielman versioita. Mieleen painunein on viime vuonna Liisan- ja Snellmaninkadun kulmassa kuuluvasti esitetty kysymys: "Ylioppilas, milloin sinusta tulee maisteri?" Mikä vihdoin ja viimein sai ikäylioppilaan kirjoittamaan tutkielmansa valmiiksi? Viime syksynä kaksi kollegaa saapui ehdottamaan erilaisia väitöskirjan aiheita, joista kiinnostuin oitis. Niin kuin aavistin, perusopiskelijaa ei voi hyväksyä jatko-opiskelijaksi. Neljä viikkoa riitti tutkielman viimeistelyyn kielentarkastusta vaille lopulliseen kuntoon. Ensimmäiset kaksi viikkoa kulutin loput vuosilomapäivät ja loput kaksi viikkoa olin palkattomalla opintovapaalla. Viimeiset kaksi viikkoa työ luisti erityisen hyvin kun ajattelin, miten paljon kukin tutkielmaan kulutettu päivä maksaa. Sen kummemmin puuttumatta tutkielman sisältöön (eripainoksia saa minulta, jos aihe kiinnostaa) haluaisin antaa joitakin käytännön vinkkejä tutkielman tekijöille. Tutkielman suunnittelu ja tekeminen kannattaa aloittaa


Tyyppiarvo 1/98 mahdollisimman varhain. Viimeiset kurssit, seminaarit ja tentit voi tällöin valita niin, että ne tukevat optimaalisesti tutkielman tekoa. Jatkoopiskelijat kirjoittavat tutkimussuunnitelman, jonka kirjoitusohjeet saanee tiedekunnasta. Tutkimussuunnitelman voisi vaikka hyödyntää ensimmäisenä harjoitusaineena. Jos teoriapainotteisen tutkielman tekeminen tuntuu ylivoimaiselta, ei kannata repiä pelihousujaan. Ihmiset ovat erilaisia. Soveltava tutkielma voi olla ansiokas tilastotieteessäkin. Tutkielman tekemistä ei kannata pitkittää. Edellä kuvattujen seikkojen lisäksi ohjelmistot ehtivät vaihtua useaan otteeseen kymmenen vuoden aikana. Kirjoitin tutkielmaani ainakin WordMarcilla, LEX:llä ja WP:llä. Jossakin vaiheessa menetelmäsivuilla oli TEX-koodia. Eniten tekniikan kehityksestä oli hyötyä tutkielman loppumetreillä. Pystyin pienentämään vanhojen SAS:n grafiikalla piirtämieni kuvien pysty- ja vaakasivut eri suhteessa digitaalikopiokoneella. Olen osallistunut tutkijaurani aikana useisiin suurhankkeisiin, joissa olen ollut tekemisissä yli kymmenen eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden kanssa. Yksin puurtaminen tuntuu siksi vieraalta. Suosittelen reipasta osallistumista pro gradu seminaareihin ja aktiivista ohjaajan kanssa keskustelua. Jo pelkkä ongelmakohdan selostaminen voi saada ajatusumpisolmun avautumaan. Taulukot ja kuvat olisi viisainta valita ennen kuin kirjoittaa tulososan. Kuvitusta ja taulukointia ei kannata ylen määrin harrastaa, sillä siinä on oma vaivansa samoin kuin kaavojen kirjoittamisessa. Teksti on hyvä kirjoittaa niin, että itse ymmärtää kirjoittamansa. Jos olet töissä, tarvitset ainakin kuukauden tauon edistääksesi tutkielmaa ratkaisevasti. Ainakin itselleni viikon kahden mittaiset jaksot olivat liian lyhyitä. Pidä opintojesi aikataulu omana tietonasi. On kurja selitellä jälkeen päin, miksi asetettu aikaraja tuli taas ylitettyä. Eikä sitten muuta kuin hommiin. Tapio Luostarinen (Tyyppiarvon 1. päätoimittaja (tait.huom.))

23

Moodi Toimii Tutoreita nyt 50% enemmän Moodilla on ensimmäistä kertaa virallisestikin kolme tutoria. Tutorimme ovat Sonja Lumme, Sami Nevala ja Antti Penttilä. Tyyppiarvo pahoittelee Edellisen numeron graduesittelyyn pääsi lipsahtamaan painovirhe ja mikä pahinta se osui vielä arvoisan maisterin nimen kohdalle. Gradun oli siis laatinut Hannu Kröger eikä Hannu Gröger. Taittaja on syvästi pahoillaan. Vuosijuhla Moodi järjestää 30-vuotis vuosijuhlan 25.4.1998. Lisää tietoa on saatavissa lehden takakannesta. Ainejärjestöämme on parjattu Ylioppilaslehti väitti, että sosiaalipsykologian ainejärjestö Moodilla olisi porttikielto Uudelle. Uutinen oli tietysi virheellinen, koska emme ole sosiaalipsykologeja, eikä meillä ole porttikieltoa. Onneksi virhe oikaistiin seuraavassa numerossa, mutta edes korjauksessa ei mainittu, että Moodi on tilastotieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Eivätkö ne tiedä vai eivätkö ne välitä? Tyyppiarvo on nyt myös verkossa Tyyppiarvo siirtyi ensimmäisten ainejärjestölehtien joukossa verkkoon jo vuonna 1995, mutta kahden numeron jälkeen silloiselta taittajalta loppui aika kesken ja Tyyppiarvo myös poistui verkosta ensimmäisten joukossa. Nyt Tyyppiarvo on palannut verkkoon. Viime vuoden numeroista (ja hiukan aiemmistakin) on valittu saatavissa ollut ja julkaistavaksi kelpaavin osa ja se on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/jarj/moodi/tyyppi.html Tämän numeron tekstit painuvat verkkoon heti, kun päätoimittaja/verkkotaittaja Reijo Sundilla on aikaa ja tarmoa ne sinne siirtää. MoPPI jälleen Vuoden ensimmäinen MoPPI järjestetään torstaina 19.3. Kuppalassa. Jos teillä on tuoreita pelejä niin ottakaa mukaan ja vaikkei olisikaan niin saapukaa monilukuisina paikalle.


24

Tyyppiarvo 1/98

Moodin 30-vuotisvuosijuhla Paikka: Ravintola Kaivohuone Aika: Lauantai 25.4.1998 Ohjelmaa: Juhlapuhujana Osmo Soininvaara Juhlaillallinen Elävää musiikkia Muisteloita Juomaa Hyvää seuraa ja tietysti myös jatkot

Lisätietoja Moodilaisilta, sähköpostitse (Hyhko@cc.helsinki.fi) tai perinteisellä postilla: Tilastotieteen laitos / Moodi r.y. Unioninkatu 37 PL 54 00014 Helsingin Yliopisto

Nähdään Juhlissa!

Tyyppiarvo 1 / 1998