Page 1

TYYPPIARVO Moodin virallinen 채채nenkantaja Numero 1 / 2012

1


Muste: Survomainen editoriaalinen käyttöympäristö R:lle sivut 5-9

Tilastotieteen paradigmat: Opetushenkilökunnan mietteitä. sivut 14-16

Mopsi: Tilastotieteen opiskelijat häikäisevät viheriöllä! sivut 20-21 Greenpeace: toimittaja kävi tapaamassa ympäristöpoliisia sivut 24-26

TYYPPIARVO 2/11 | Moodin virallinen äänenkannattaja | 28. vuosikerta - 87. numero Päätoimittaja: Anni Malmberg. Kannet: Juha Lehtiranta ja Seppo Mustonen, takakansi: Anni Malmgren Artikkelit: Anni Malmberg, Mihael Koufos, Reijo Sund, Anni Malmberg, Essi Vikman, Tuomas Reiterä, Paula Bergman, Essi Vuorinen Ulkoasu ja taitto: Juha Lehtiranta ja Anni Malmberg Kuvat: Anni Malmgren, Saana Havukoski, Pekka Haimi, FreeDigitalPhotos.net, Wikipedia, Greenpeace International Painopaikka:

2


Pääkirjoitus

Tervehdys Tyyppiarvon lukijoille uudelta päätoimittajalta! Lukuvuosi on jo pitkällä. Minulle se on ensimmäinen yliopistolla. Aloitin sen hiukan epävarmana siitä, olinko tullut opiskelemaan oikeaan paikkaan. En ollut aiemmin tottunut lukemaan sellaista matemaattista tekstiä, jota yliopiston matematiikan kurssimateriaaleissa käytetään. Epäilin, että onko sellaisella oudolla merkkikielellä kiusaamisen tarkoituksena karsia minun kaltaiseni aloittelijat pois. Nyt puoli vuotta myöhemmin se outo merkkikieli tuntuu ymmärrettävältä ja ainoalta oikealta tavalta kirjoittaa matematiikkaa. Eikä minun tarvitse enää epäillä, kuulunko tälle laitokselle vai en. Olen tutustunut hienoihin ihmisiin sekä saanut niin oppimiseen kuin opiskelijaelämään liittyviä myönteisiä kokemuksia. Ensimmäinen vuosi on avartanut myös käsitystäni tilastotieteestä. Se on paljon mielenkiintoisempi ja monipuolisempi ala kuin moni luulee. Aloittaessani opiskelun en olisi myöskään arvannut kirjoittavani seuraavana keväänä ainejärjestöni Moodin lehteen, saati sitten pääkirjoitusta. Aiempaa kokemusta minulla ei ole lehden toimittamisesta, mutta suostuin silti tehtävään, koska uskon, että lähes kaikista eteen tulevista haasteista selviää, jos tekee parhaansa ja uskaltaa pyytää tarvittaessa apua. Lehtihän syntyy lopulta yhteistyössä osaavan ja innostuneen toimituskunnan kanssa. Toimittajamme kertovat tässä numerossa muun muassa, mitä tapahtui Moodin 44-vuotissynttärisitseillä, keitä kuuluu uuteen Moodin hallitukseen, mitä aktiviteetteja voi harrastaa pysyäkseen virkeänä puuduttavimmilla luennoilla sekä Moodin ympäristövastaavan pohdiskeluja ympäristöystävällisyyden merkityksestä. Lisäksi tähän numeroon kirjoitti kiitettävän moni toimituskunnan ulkopuoleltakin. Niinpä Tyyppiarvon lukijat saavat tietää, miten Moodin Palloseura pärjäsi ainejärjestöjen

välisissä otteluissa sekä mitä Greenpeacen ekskursiolla opittiin järjestön toiminnasta. Tarjolla on myös alamme asiantuntijoiden kirjoituksia, kuten dosentti Reijo Sundin juttu Musteesta, professori Jyrki Möttösen kuvaus erikoisalastaan sekä opettajiemme näkökulmia Bayesilaiseen ja frekventistiseen tilastotieteelliseen lähestymistapaan. Tähän numeroon on siis mahtunut varsin monipuolinen joukko erilaisia juttuja. Tyyppiarvon toimituskunta pyrkii myös jatkossa siihen, että lehdessä olisi aina kaikille jotakin mielenkiintoista luettavaa. Siihen toki teilläkin, arvoisat lukijat, on mahdollisuus vaikuttaa lähestymällä toimituskuntaa uusilla ideoilla ja juttuaiheilla.

Anni Malmberg, Päätoimittaja

3


Puheenjohtajan Moi Moodi ja moodinmieliset! :) Uusi, loistava ja mahdollisuuksia täynnä oleva vuosi 2012 on alkanut ja suunnitelmat ovat sen mukaiset,muutosten aikoja kun elämme. Paljon on ehtinytkin jo tämän vuodenpuolella tapahtua. Perinteeksivakiintunut ja tänäkin vuonna erittäin onnistuneet Moodin synttärisitsit vetivät ennätyksellisen paljonosallistujia puoleensa. Edustajia saapui suhteellisen paljon myös muista järjestöistä sekä Kumpulasta ettäValtsikasta. Merkittävin ajankohtainen Moodia koskeva asia on ollut Mechelininkadulla sijaitsevan Domus Gaudiumineli uusimman ylioppilastalon matemaattis-luonnontieteellisten järjestöjen yhteiskäytössä olevan ChristinaRegina -tilan käyttäjäksi pääseminen. Tämä on jatkoa edellisvuoden kyseisten järjestöjen kattojärjestö Matlu ry:een liittymiselle, mikä on parantanut meidän osaltamme vaikutusmahdollisuuksiamme Kumpulan suuntaan. Moodin ominaispiirre kaksitiedekuntaisuus näkyy siis nykyään järjestöasioiden lisäksi myös tila-asioissa, mikä luonnollisesti vahvistaa järjestöömme jo vakiintunutta eheyttä eri tiedekuntien opiskelijoiden välillä.

Palsta

sella. Myös nettisivujemme ulkoasu on värittynyt näiden päätösten myötä. Suuren suuret kiitokset ansaitsevat viime vuoden hallituksen kanssajäsenet, oli ilo toimia ja viettää aikaa kanssanne – olette erinomaisia esikuvia meille nykyhallituksen jäsenille. Lyhyesti sanottuna tämä vuosi toden totta näyttää Moodille monessa mielessä valoisalta. Taatusti hauskoja ja monenlaisia tapahtumia on tulossa järjestömme puolesta – ole siis mukana! Hyviä lukuhetkien ja -kauden jatkoa toivottaen,

Huomattava seikka vuoden alussa on ollut myös Moodin ulkoisen ilmeen päivittäminen. Mustavalkoinen logo sai uutta väriä vihreän sävyistä modernimman tyylin lisäksi. Myös kaikille Moodin jäsenille yhteiset vihreät taskut mustalla opiskelukaupunkimme siluettia soveltavalla painatuksella ovat tilauksessa. Molemmat ehdotukset on suunnitellut ja esittänyt (Helsingin juhlavuottakin ajatellen, myönnetään) hallitukseen valittu designvastaavamme Moodin imagotoimikunnan avustuk-

Mihael

4


Muste

Survomainen editoriaalinen käyttöympäristö R:lle 5


!

Tilastollinen tietojenkäsittely ei ole mahdollista ilman siihen soveltuvia työvälineitä. Käytännössä se tarkoittaa, että pelkkä matematiikan taitaminen ei riitä, vaan jokainen aineistoja analysoiva tilastotieteilijä tarvitsee työnsä tueksi ohjelmiston, jonka avulla hän saa tietokoneen valjastettua tekemään aineistolle haluamiaan toimenpiteitä.

Moiseen puuhaan eivät rajallisen valikoiman ”käyttäjäystävällisiä” valikoita tarjoavat ohjelmat riitä, vaan kunnon ohjelmiston on tarjottava aineistojen

!

Helsingin yliopiston ensimmäisten tilastotieteen cum laude -kurssien toimeenpanijana, joiden yhteydessä muuten myös tilastotieteilijöiden ainejärjestö

Moodi sai alkunsa, on kiistatta erittäin merkittävä. Lisäksi Mustosella, jota on joskus leikkimielisesti luonnehdittu ”Suomen ensimmäiseksi nörtiksi”, oli näppinsä pelissä suomalaisen tietojenkäsittelytieteen syntymisessä. Mustosen aloitteiden ja muistioiden pohjalta nimittäin perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tietojenkäsittelyn professuuri Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (nykyään Tampereen yliopisto). Mustonen on myös uranuurtaja empiiristen Kuva 1: Yleisnäkymä Musteen käyttöön Mac OS X -käyttöjärjestelmässä aineistojen tilastollisiin analyyseihin soveltuvien eli tutkijoiden ajatusprosanalysointiin joustava ympäristö ja ominaisuudet, esseja tukevien tietojenkäsittelyohjelmistojen kehitjoita voi helposti ja vapaasti laajentaa tarpeen niin tämistyön saralla. Tästä näkyvin merkki on Musvaatiessa. Viime vuosina suursuosioon noussut R- tosen elämäntyönään luoma Survo-järjestelmä, joka ohjelmisto on ”tilastollisena ohjelmointikielenä” lienee yksi vanhimmista suomalaisista edelleen aktiivisessa kehityksessä olevista ohjelmistoprojekteista. hyvä esimerkki tällaisesta joustavuudesta. Toinen erinomainen esimerkki on professori Seppo Mustosen elämäntyönään kehittämä Survoohjelmisto, jota voisi luonnehtia aikaansa edellä olevia innovaatioita täynnä olevaksi ”käyttöjärjestelmäksi tilastolliseen tietojenkäsittelyyn”.

Mustosesta ja Survosta Professori Seppo Mustosen rooli tilastotieteen opetuksen uudistajana erityisesti 1960- ja 1970-lukujen vaihteen tuntumaan sijoittuneiden

6

Mustonen oli kehittänyt vuodesta 1960 alkaen tilastollisten operaatioiden ohjelmakirjastoa Elliott 803 -koneelle Kaapelitehtaan elektroniikkaosastolla ja sen myötä syntyivät myös ensimmäiset konkreettiset ajatukset Survosta. Vuonna 1962 Mustonen oli Münchenissä IFIPin (International Federation for Information Processing) kokouksessa. Hän istui kuumana loppukesän päivänä ulkona kahvilassa yhdessä Martti Tienarin (myöhemmin Helsingin yliopiston ensimmäinen tietojenkäsittelytieteen professori), joka työskenteli Kaapelitehtaan elektroniikkaosastolla eli ”Salmisaaren yliopistolla” kuten


Kuva 12 Esimerkki Musteen käytöstä: Käyräparven piirto Mustonenkin, ja Teknillisen korkeakoulun professori Olli Lokin kanssa. Mustonen ja Tienari kertoivat Kaapelitehtaalla syntyneistä ajatuksista. Lokki suhtautui niihin hyvin innostuneesti ja hänen kannustuksensa pohjalta ajatus muotoutui lopulta tilastolliseksi ohjelmointikieleksi, jonka toteutus jäi Mustosen harteille. Mustonen kehitteli ideoita edelleen myös yhdessä Timo Alangon kanssa tilastolliseksi ohjelmointijärjestelmäksi SURVO 64 vuosina 19631964. Ensimmäinen kokonaisuudessaan toteutettu Survo-järjestelmä oli SURVO 66 Elliott 803 -koneella. Jo siinä oli mahdollistettu käyttäjän aktiivinen rooli siten, että käyttäjä pystyi itse määrittelemään suoritettavat analyysit.

tymän toteuttamiselle oli kuitenkin Mustosen (silloin 12-vuotiaan) Olli-pojan tarve nuottien puhtaaksipiirtämiselle, jota varten Mustonen kehitti (teksti) editorin, jonka avulla pystyi vapaasti kirjoittamaan nuottien tuottamiseen tarvittavia ohjauskoodeja ja edelleen piirtämään niiden mukaista nuottikirjoitusta joko ruudulle tai rumpupiirturille. Mustonen havaitsi nopeasti, että vastaava editoriaalinen käyttötapa soveltuisi erittäin hyvin myös tilastolliseen tietojenkäsittelyyn. Erityisesti yhtenä ensimmäisistä editoriaalisen käyttöliittymän komennoista toteutettu SORT vakuutti Mustosen ja näin ollen hän päätti hylätä (monista nykyisistä Windows-ohjelmista

Survon seuraava sukupolvi (SURVO 76) toimi Wang 2200 -pientietokoneella. Siinä vuorovaikutteisuutta oli merkittävästi lisätty ja sen käyttäminen vastasi keskustelua tietokoneen kanssa. Huomattavin seuraavista edistysaskeleista oli niin sanotun editoriaalisen käyttöliittymän sisällyttäminen Survoon Kuva 3: Esimerkki Musteen käytöstä: Mersennen alkulukujen laskemista vuonna 1979. Idea oli kytenyt Mustosella jo pitkään, sillä hän oli koulupo- tutun) valikkopohjaisen käyttöliittymän ensisijaijasta alkaen ollut innostunut ruutupaperin ja kynän sena vaihtoehtona, koska se osoittautui rajoittavaksi kanssa työskentelystä ja kaipasi jotain vastaavaa ja ”vanhanaikaiseksi” jo 1980-luvun alussa. Siitä myös tietokoneella työskentelyyn. 1980-luvun kyn- lähtien Survon sydämenä on ollut editoriaalinen nyksellä koneet olivat myös kehittyneet sen verran, toimintatapa toimituskenttineen, jossa rivien alut että alkoi olla realistista ajatella editoriaalisen käyt- tähdittävä kontrollisarake on ”näköisjäänne” suomatöliittymän toteuttamista. Hiukan yllättävästi varsi- laisen Hans-Peter Sehmin Wangille ohjelmoiman naisena alkusykähdyksenä editoriaalisen käyttöliit- tekstieditorin ulkoasusta. Jo Wang-ajan Survolla sai

7


myös piirrettyä kätevästi niin hyvännäköistä grafiikkaa, että Wangin graafisten näyttölaitteiden suhteellinen menekki oli silloin Suomessa koko maailman suurinta ja sitä ihmeteltiin valmistajan taholtakin. PC-koneille siirtymisen jälkeen Survo (84C) oli jo laajentunut interaktiivisesta tilastollisesta ohjelmasta monialaiseksi yleiskäyttöympäristöksi. Survo 98:n myötä siirryttiin 32-bittiseen maailmaan ja Windowsin mahdollistama ikkunointi tuli käyttöön Survo MM -versiossa vuonna 2000. Tätä kirjoitettaessa Survo MM on versiossaan 3.28 ja kehitys jatkuu (emeritus)professori Mustosen johdolla ak-

helmikuussa, että Survon keskeiset ominaisuudet toteutettaisiin avoimen lähdekoodin monialustaisena projektina. Keskeinen ajatukseni oli integroida Survo osaksi valtaisan suosittua avoimen lähdekoodin R-ohjelmistoa, koska siten Survon kaikki tärkeimmät ominaisuudet tulisivat aidosti R:n osaksi täydentäen sitä muun muassa käyttöliittymän ja tiedostojen käsittelyn osalta merkittävällä tavalla. Projekti sai nimekseen Muste. Ehkäpä nimi onnistuu heijastelemaan erinäisiä ideoita liittyen Mustosen kehittämään ruutupaperin ja kynän korvaavaan editoriaaliseen käyttöliittymään, jonka huomaa siihen totuttuaan ”välttämättömäksi” sujuvan työskentelyn kannalta.

Kävi varsin nopeasti selväksi, että R:n perusjakelun mukana tuleva ensisijaisesti ikkunoiden hallitsemiseen tarkoitettu Tcl/Tk-rajapinta mahdollisti helposti Survon editorin perustoiminnan jäljittelemisen ja R:n avustamana joiltain osin jopa aidon Survon ohjelmamoduulien suorittamisen. Kokeilut olivat niin lupaavia, että professori Mustosen suoKuva 4: Esimerkki Musteen käytöstä: Muste R:n editorina tuisalla myötävaikutuksella päätettiin kokeilla tiivisesti edelleen. Lisätietoja Survosta löytyy os- pystyttäisiinkö Survon C-kielistä lähdekoodia hyöoitteesta http://www.survo.fi. Kannattaa katsastaa dyntämään moisessa Survolle uudessa ympäristössä. sieltä myös Survoon liittyvät julkaisut, jotka valot- Varsin nopeasti osoittautui, että hyödyntäminen tavat mielenkiintoisella tavalla sen pitkää kehitysh- onnistuu kohtuullisen helposti R:n C-ohjelmoinistoriaa. nille tarjoaman rajapinnan puitteissa ja näin ollen valtaosa Survon toiminnoista pystyttäisiin suoraan kopioimaan lähdekooditasolta lähtien eli ilman varsinaista uudelleenohjelmointia. Käytännössä Survosta Musteeseen vain järjestelmäriippuvaiset osat, kuten ruudulle piirtäminen ja näppäimistön luku ovat vaatineet uutta Survon mahdollisuuksia on hyödynnetty monilla ohjelmakoodia ja nekin on Survossa alusta alkaen tieteenaloilla ja sillä on vakiintunut käyttäjäkunta. eristetty omiksi helposti hallittaviksi muutaman Survo on tällä hetkellä kuitenkin suljetun lähdeydinfunktion kokonaisuuksiksi. koodin ohjelmisto, joka toimii (vain) Windowsympäristössä. Nykytrendinä monialustaisuus, eli Seppo Mustonen on tarjonnut Muste-projektin käytännössä tarve siirtyä Windowsista muiden käyttöön kaiken tarvittavan Survon C-kielisen lähkäyttöjärjestelmien (Linux, Mac OS X) käyttäjäksi, dekoodin ja olen askarrellut hankkeen parissa oman näyttäisi kuitenkin olevan kasvussa. Vuosien vartoimen ohella aina silloin, kun siihen on löytynyt rella tehtyjen erinäisten kokeilujen ja keskustelujen aikaa. Kyseessä on ollut mielenkiintoinen seikkailu jälkeen ehdotinkin Mustosen vetämässä tilastolohjelmoinnin maailmassa, jossa ”puhutaan” sekailisen tietojenkäsittelyn seminaarissa vuoden 2009 sin C:tä, R:ää ja Tcl/Tk:ta. Enemmän tai vähem-

8


Esimerkkejä Musteen käytöstä

Steinerin ympyrät Survolla män yllättäviä haasteita on ollut paljon, mutta tähän mennessä niistä on selvitty kohtuullisen hyvin. Suunnitelmissa on ollut ensin saada Survon keskeiset ominaisuudet toimimaan Musteessa ja sen jälkeen aikomuksena olisi lisätä Muste-pakettiin toiminnallisuutta, joka helpottaa R-ohjelmiston muiden ominaisuuksien käyttöä Muste-paketin tarjoaman editoriaalisen käyttöympäristön kanssa. Tätä kirjoitettaessa tuorein Musteen versio on 0.4.4 ja se tarjoaa R-paketin muodossa Survon editorin miltei kokonaisuudessaan (mainittavimpana puutteena kosketuslaskenta), tiedostojen käsittelyyn tarvittavat komennot sekä erinäisiä muita ominaisuuksia. Myös kuvaruutugrafiikan toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka se onkin ollut eniten järjestelmäriippuvainen osa Survoa. Miltei kaikkien muiden Survon toimintojen lisäämisen pitäisi olla kohtuullisen suoraviivaista, joskaan ei ihan automaattista. Uudet R-kytköksiä tukevat ominaisuudet vaatinevat sitten enemmän panostusta ja pohdintaa parhaista toiminta- ja toteuttamistavoista.

Kuvassa 1 on yleisnäkymä Musteella työskentelystä Mac OS X -käyttöjärjestelmässä. Suurimmassa ikkunassa näkyvään Musteen toimituskenttään on koottu muutamia yksinkertaisia esimerkkejä. Ensimmäinen niistä on lainattu suoraan Survon suomenkielisestä opetussarjasta ja siinä piirretään ”lajien synty” -käyräparvi, joka näkyy kuvan 1 oikeassa yläkulmassa. Näkymä samaan esimerkkiin toimituskentässä Windows XP -järjestelmässä on kuvassa 2. Kuva saadaan siis aikaan aktivoimalla rivin 10 GPLOT-komento. Toisessa esimerkissä laskeskellaan Mersennen alkulukuja ja hiukan pienempään ikkunaan typistetty esitys samasta aiheesta on luettavissa kuvasta 3. Esimerkissä on käytetty editoriaalisen aritmetiikan mahdollisuuksia mm. määrittelemällä rivillä 17 väliaikainen funktio, jolla voidaan laskea Mersennen lukuja sekä tekemällä (isojen) kokonaislukujen muunnoksia kannasta toiseen ja jakamalla kokonaislukuja alkutekijöihinsä. Kolmannessa esimerkissä on yksinkertaisesti kirjoitettu R-koodia Musteen toimituskenttään, josta se voidaan suorittaa aktivoimalla rivillä 44 näkyvä Rkomento (kuva 4). Reijo Sund, VTT, soveltavan tilastotieteen dosentti, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

9


Uusi hallitus esittäytyy!

Jos et päässyt vaalikokoukseen, jos Moodin synttärien hallitusesittäytyminen jäi väliin ja mietit ketkä huolehtivat meistä tilastotieteilijöistä tänä vuonna. Ei hätää! Oheisesta jutusta löydät uuden hallituksen naamat, vastuualueet ja vastaukset kysymyksiin ”Monetta vuotta opiskelet tilastotiedettä?”, ”2. Miksi olet paras tähän tehtävään?” ja ”3. Mitä tehtävään liittyvää teit viimeksi?”.

s, puheenjohtaja Mikhael Koufo iskelija

1. toisen vuoden op ä vaalikokoukselta. 2. Ehkä tätä tulisi kysy käytyä myymässä 3. Tänään (20.2) tuli inoilla, vahvistettua merkkejä merkkimarkk ien tilaus, kyseltyä viuusien Moodin merkk Moodin taskuun sekä imeisiä tietoja liittyen yhdistyksen kokouktarkistettua huomisen ssettiä. sen esityslistaa – peru

Kais

a Kunnas, taloudenhoitaja 1. toisen vuoden opisk elija 2. En saanut kai tehdä töissä tarpeeksi kyseist ä hommaa niin intoa rii ttää vielä tähän tehtä vään. Kuittien keräily on ki vaa, tai ainakin näin vo i päätellä mun lomapakosta siis miksei niitä vois keräillä myös Moodissa . 3. Laitoin synttärijuh lien ruuat maksuun, m uutenkin näin alkuvuodesta ollut sitsien ympärille keskittyvää toimintaa.

10


Anni Nelimarkka, Vpj ja kannu-vastaava

1. fuksi :) 2. Oonks mä? No ainakin hyvä siksi, että hoidan sovitut asiat eikä minulla ole tapana vältellä vastuuta. 3. Vein Moodin hallitus – läpyskän Klixin seinälle! Ja vastasin tähän ; )

astaava

teriv pintovastaava ja klus Essi Wikman, 1eli.oja

iat 1. toisen vuoden opisk orointia, niin opintoas ut at aj ja oh s yö m n dä 2. Koska pi usterilla eniten :). kiinnostaa. Ja käyn kl kuuntelemassa laitokssa se uk ko ko n sto vo eu 3. Olin laitosn , jotta teriavainkoulutuksessa us kl ja ja ttu ju ien aj sen joht n klusteria. ettaa muita käyttämää op ja yä yt tä yt kä n aa os

Juha Lehtiranta, 2. op into

vastaava ja Tyyppi arvon taittaja 1. Neljättä 2. Tilaston saralla on viime vuonna ollut isoja kysymyksiä pöydällä liittyen til astotieteen opetukseen. Opintoi hin ja niiden järjestämiseen liitt yvät kysymykset ovat kiinnostavia, ja olen niistä mielelläni perillä. 3. Istuin valtsikan opintovastaavien kokouksess a ja Tyyppiarvoa taidat juuri pitä ä kädessäsi?

11


ava Tuomas Reiteräeli, jaUrheiluvasta

1. toisen vuoden opisk koska olen Moo2. Olen tehtävään paras, in. Todellinen din nopein, vahvin ja taitav urheilijaluonne tyvät kuitenkin siis. Todelliset meriitit löy puolelta! erityisesti penkkiurheilun viimeksi reilu 3. Tehtävääni liittyen kävin ien urheiluvasviikko sitten kannunvalaj taavien kokouksessa.

Anni Malm

berg,Tyyppiarvon päätoim 1. ensimmäisen vu ittaja oden opiskelija 2. Muita Tyyppiarvo n päätoimittajaksi haluavia ei kai ollut. Otin haas teen vastaan, vaikka minulla ei ole kokemusta le hden teosta. Apuna ni työssä on kuitenkin mainio to imituskunta. 3. Kysyin sähköpos titse muutamilta la itoksen opettajakuntaan kuuluv ilta, että haluaisivat ko he kirjoittaa Tyyppiar voon.

n- ja MatluHeikki Ritaluoma,Desig

vastaava elija 1. Toisen vuoden opisk a atluvastaavan homm 2. Ketään muuta ei M stano in unnittelu taas on ki tainnu kiinnostaa. Su . aikaa vaikka tyhjästä nut aina ja sille löytyy essa, imin Matlun hallituks to a an av sta va lu at M 3. an. atlun ympäristöohjelm jonne viimeksi tein M ttelin Moodin haalarini un su a an av ta as nv Desig alla Moodin logon ja sam taskun kuvan, väritin sivujen ulkonäköä. muutin Moodin verkko

12


Eero Lehmusoksa, su

hdevastaava 1. Ekaa vuotta 2. Tulee melko paljo n käytyä erilaisissa kekkereissä niin suhtei den hoitaminen kä y mykavasti siinä siv ussa 3. HVK sitsien jälk een taksissa pientä kehittelyä erään statuslais en kanssa

a

rivastaav , Virkistys- ja kulttuu Sonja Somero en opiskelija

1. ensimmäisen vuod virkistäydytään. :P 2.Koska tiedän miten eta, tien lähettämistä lask os öp hk sä ien m ta uu 3.Jos ei m risitsejä. niin järkkäilin synttä

Paula Bergman,Ympä ristö

ja KVvastaava 1. ensimmäisen vu oden opiskelija 2. Heitän purkat ai na roskikseen, myö s ulkomailla. Rakastan vi eraita kieliä ja ympä ristöä. 3. Liityin Valtsikan ympäristövastaavie n sähköpostilistalle. Tu nsin oloni tosi tärk eäksi.

niEero Lilja , Sihteeri ja alum

vastaava elija 1. toisen vuoden opisk s koska olen 2. Sihteeriksi olen para nnan halistunut partiolippuku n vuota ja lituksessa jo kahdeksa llut tutuksi. paperinpyörittely on tu varmaankaan Alumnivastaavana en ole paras… varsinaisen 3. Kirjoitin puhtaaksi . kokouksen pöytäkirjan

13


Bayesiläinen vai frekventisti?

Vai molempia?

Thomas Bayes

Jeottelu bayesiläiseen ja frekventistiseen päättelyyn on läsnä tilastotieteessä. Ennen digitaalivallankumoista bayesiläistä Charles Peirce tilastotiedettä rajoittivat tietotekniset seikat, sekä tehokkaiden simulointitekniikoiden puutteet. Nyt bayesilaiseen päättelyyn on jo usean vuoden voinut erikoistua matlun Eurobayes-maisteriohjelmassa. Tyyppiarvo kysäisi tilastotieteen opestushenkilökunnan mielipiteitä bayesiläisyys - frekventistinen tilastotiede - jaottelusta. Tilastotieteen lähestymistapojen (tai paradigmojen Thomas Kuhnin mielessä, esim. Bayes ja frekventistinen) keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan yksi nykytrendi on, että yhdistellään luovasti eri lähestymistapojen parhaita piirteitä. Esimerkkejä: (1) Pienalue-estimointi, tilastoammattilainen tuottaa kiinteän populaation osajou-koille tunnuslukuja käyttämällä laskennan välivaiheissa hierarkkista tai empiiristä Bayes-metodiikkaa, (2) ennen analyysia frekventistinen psykometrikko imputoi kyselyaineistonsa puuttuvat tiedot moni-imputoinnilla käyttämällä bayesperäistä MCMC-tekniikkaa. Kumpaako paradigmaa esimerkit edustavat? Minä en kannata menetelmäpoteroita vaan kannustan monipuoliseen menetelmälliseen asenteeseen heti opintojen alusta lähtien. Risto Lehtonen

14

Risto Lehtonen professori


Itse teen sekä frekventististä data-analyysia että bayeslaista mallinnusta ja menetelmäkehitystä, arviolta suhteessa 20%/80%.käytän bayeslaista lähestymistapaa erityisesti monimutkaisten hierarkkisten mallien sovittamiseen molekyylibiologian ja -lääketieteen aineistoihin. Näissä sovelluksissa ongelman luonne on usein sellainen, ettei frekvenSeppo Laaksonen tistinen tilastollinen päättely ole luonprofessori tevaa tai tehokasta, johtuen tarkasteltavina olevien mallien suuresta määrästä ja mallien sisältämistä satunnaistekijöistä. En ole varmasti bayesilainen koska bayesilaiset tuntuvat tunnistavan itsensä Jukka Corander sellaisiksi. En ole tosin frekventistikään koska siihenkin sisältyy ahtaisuutta. Esimerkki: Viime kevättalvella Hesarissa oli juttuni ja kuvioni joka perustui graafisestikin uudenlaiseen esitystapaan, ollen perusominaisuudeltaan useamman virhemarginaalin keskiarvo. Sain palJukka corander jon kommentteja, melkein pelkästään professori myönteisiä. Oululainen proffatuttuni arvioi lähestymistapani olevan bayesilainen. Jos on, niin ei se minua haittaa. Minä edustan varmastikin frekventisLuulen että tilastotieteilijän ei ole syytä tistä koulukuntaa. Minulla ei ole sinänsä jumittua mihinkään virtaukseen vaan etmitään bayesilaista ajattelua vastaan siä aina hyviä ja luovia ratkaisuja kulloi— sillä on omat hyvät puolensa kuten seenkin ongelmaan. myöskin frekventistisellä tavalla. Jyrki Möttönen

Jyrki Möttönen Yliopistonlehtori

Seppo Laaksonen Laitoksemme emeritusprofessori Lauri Tarkkonen toimi 1970-luvun alkupuolella pari vuotta tilastotieteen lehtorina Dar es Salaamin yliopistossa Tansaniassa. Hän on kertonut, kuinka siellä kaikilta kysyttiin ensimmäiseksi (tiukkaan sävyyn): “Oletko bayesilainen vai

15


frekventisti?” Jaottelu taisi olla kuumimmillaan noihin aikoihin. Nyt se tuntuu aikansa eläneeltä. Lähestymistapoja voi tietenkin luokitella, mutta käytännössä tarvitaan molempia. Henkilöiden kategorisointi on sen sijaan täysin turhaa. Tilastotieteen opiskelijan kannattaa suhtautua asiaan avarakatseisemmin.

laisia menetelmiä ei välttämättä ole olemassa tai ne voivat olla niin eksoottisia, että en niitä ymmärrä.

Bayesilaisessä tilastotieteessä minua viehättää sen matemaattinen selkeys. Parametri tulkitaan satunnaiseksi, ja kaikki todennäköisyysjakaumat ehdollistetaan aineistossa havaittuihin arKimmo Vehkalahti voihin; mitään muita periaatteita ei tarvita. Analyysistä pullahtaa posteriorijakauman muodossa — periaatteessa automaattisesti — täydellinen esitys tutkijan epävarmuudesta sen jälkeen, kun havainnot on otettu huomioon. Käytännössä bayesilainen tilastotieteilijä joutuu pohtimaan hartaasti sitä, miten hän pystyisi muotoilemaan taustatietämyksensä Kimmo Vehkalahti priorijakauman muotoon. Bayesilainen yliopistonlehtori laskenta perustuu osittain frekventistisille Kuva: Veikko Somerpuro estimaateille, mutta ne ovat tässä yhteydessä numeeristen menetelmien roolissa. Nykyaikana kaikkien tilastotieteilijöiden tulisi ymmärtää sekä frekventistisen että Petri Koistinen bayesiläisen ajattelun peruskäsitteet. Silyliopistonlehtori loin kun analysoin parametrisia malleja, käytän itse bayesilaista lähestymistapaa. Näin teen nykyään salaa sellaisissakin tapauksissa, joissa minua pyydetään tekemään frekventistinen analyysi: käytän sellaisia menetelmiä, joille osaan mielessäni antaa bayesiläisen tulkinnan. Toisinaan en käytä parametrisia malleja, vaan parametrittomia tai semiparametrisia malleja (joissa voidaan ajatella olevan äärettömän monta tuntematonta parametria). Niille käytän suosiolla frekventistisiä menetelmiä. Vastaavia bayesi-

16


Moodin sitsit 2012 Teksti: Essi Vikman

Moodin sitsit alkoivat hallituslaisille jo neljä tuntia ennen sitsien alkua. Kasasimme Alina-saliin pöydät ja koristelimme juhlapaikan hienoksi. Haimme ruuat ja kaadoimme alkumaljat. Kaikki olivalmista sitsien alkuun. Nostimme alkumaljan kello 18.30 ja virkistysvastaavamme Sonja piti tervetulopuheen. Siirryimme pöytiin ja varsinaiset sitsit alkoivat. Kolmelle hengelle oli aina yksi viinipullo valkoviiniä tai punaviiniä. Alkuruuaksi oli salaattia.

Uusi, ja väistyvä puheenjohtaja

Laulujohtaja Mari


Hallitus esittäytyy

Tauon aikana pääruuat tulivat pöytiin. Pääruokana oli kana- tai vihanneswokkia. Annokset olivat isoja, sillä viime vuonna ruokaa jäi yli. Pääruuan aikana hallitus esittäytyi ja puheenjohtajamme Mikhael piti puheen. Moodi oli kutsunut muista ainejärjestöistä edustajia paikalle. Kannunvalajista, Statuksesta, Kompleksista ja TKO-älystä oli edustajia paikalla. Moodi sai lahjaksi minttusuklaaviinapullon sekä leivonnaisia, jotka eivät päätyneet allekirjoittaneelle asti. Kaikki naiset saivat myös Statuksen edustajalta serenadin lahjaksi. Jälkiruuaksi oli suklaakakkua ja kermavaahtoa. Suklaakakkua jäi yli, joten hallituslaiset söivät sen keskenään. Oli hyvää! Jälkiruuan aikana hallitus poistui paikalta täyttämään viinalaseja. Rangaistukseksi tästä, hallitus joutui tanssimaan Tipitiin tahtiin.

18


Jatkojen piti olla Baarikärpäsessä, mutta jotkut tekivät tutkimusmatkan sinne ja totesivat, että sisäänpääsy maksaa liikaa. Itse en lähtenyt jatkoille, joten en tiedä mihin ihmisten tie vei lopulta..

ydästä! Laulutoive dinosauruspä

Puheenjohtajan väkevät sanat

19


Moodin Palloseura – Hauskanpitoa ja tilastotappioita!

kee lupaamansa kaksi maalia. Silti ottelu päättyy kuten yleensä Matrixin selvään 8-2 voittoon. Yhdellä vaihtopelaajalla pelaava MoPSi jää pahasti kolmea kentällistä pyörittävän ”nuoren isoveljen” Matrixin jyrän alle. Ottelun jälkeen kuitenkin kätellään vastustajaa hymyssä suin kuten aina ja uhotaan ensi kerralla lukemien olevan toisinpäin. Lopuksi Antero lupaa vielä tekevänsä seuraavassa ottelussa neljä maalia, jos lupauksen toteuttaminen kerta on noin helppoa. Talvisena helmikuun perjantai-iltapäivänä alkavat tilastotieteilijät hiljalleen valua Kumpulan yliopistoliikunnan liikuntakeskukseen. Pukukopissa he kohtaavat toisia tilastolaisia, mutta myös tuttuja matemaatikkoja. Jo viikkoja jatkunut hyvähenkinen kuittailu pääsee heti valloilleen. Matemaatikot ihmettelevät tilastolaisten yhä uskaltautuvan paikalle ja tilastolaiset julistavat nyt pelattavan heidän ykköslajiaan, joten jalkapallon tai futsalin kaltaisia otteluita on turha odottaa. Antero ”Liukas” Liukkonen ilmoittaa kovaan ääneen tekevänsä tänään vähintään kaksi maalia ja Teemu ”tilastolainen-in-law” Pitkänen saa osakseen matemaatikkojen perinteiset naljailut takin kääntämisestä. On viikkoja odotetun Moodin Palloseuran eli MoPSin ja SB Matrixin välisen salibandyottelun aika. MoPSin päästessä omaan kenttäpäätyyn rauhassa valmistautumaan otteluun vaihtuu uhoaminen normaaliksi epätietoisuudeksi. ”Sovitaanko jotain pelipaikkoja, vai pelataanko vaan? Kuka menee maaliin?” Lopulta Teemu, Antero ja Heikki päättävät pelata jokainen yhden erän maalissa, ja joku heistä saadaankin maalinsuulle noin kaksi minuuttia sen jälkeen, kun matsin olisi pitänyt jo alkaa. Hessu Hyhkö johtaa puolustusta rautaisella kokemuksella, meikäläinen jyrää kaiken, jopa oman joukkueen maalivahdin, pois tieltään ja Antero is-

20


Moodin Palloseura sai alkusysäyksensä viime vuoden elokuussa Moodin fuksiaisissa julistaessani, että jokaisella itseään kunnioittavalla ainejärjestöllä tulisi olla oma joukkue ainakin kuningaslajissa jalkapallossa. Idea herätti heti laajahkoa kiinnostusta, joten aloimme yhdessä silloisen urheiluvastaavan Anteron kanssa koota joukkuetta. Parin oman porukan potkiskelun jälkeen joukkue sai tulikasteensa jo syyskuun lopussa yliopistoliikunnan jalkapallosarjassa. Sen jälkeen MoPSi on osallistunut vielä syksyn futsalsarjaan ja kevään salibandysarjaan. Pienenä ainejärjestönä Moodin opiskelijamassasta on vaikea koota isoja pelaajarinkejä pelaamaan samanaikaisesti montaa sarjaa. Tämän vuoksi kevään futsalsarja päätettiin jättää välistä vain salibandyyn keskittyen.

mukseen katsomatta. Oma tyylini on aina pelata täysillä ja huutaa ja riehua kentällä, mutta sitä ei uusien kannata pelästyä. Vakavaa touhu ei missään tapauksessa ole. Syksyllä muutamia kertoja järjestettyjä oman porukan pelailuja yritetään järjestää myös keväällä. Niihin voi ehdottomasti tulla mukaan, vaikka ei itse turnauksissa kiinnostaisi pelata. Jopa vakiovuoron varaamisesta yliopistoliikunnalta on keskusteltu. MoPSi toivottaa kaikki tilastotieteilijät lämpimästi tervetulleiksi mukaan pelaamaan tai kannustamaan!

Helmikuun lopussa alkaneessa koripallosarjassa Otaniemessä Moodin uljaita värejä kantaa puolestaan joukkue, jossa noin puolet on tilastolaisia ja toinen puoli muuten vain mukavia ja innokkaita pelimiehiä ja –naisia. Urheilullinen menestys on toistaiseksi kiertänyt MoPSin varsin kaukaa, mutta henki joukkueessa on koko ajan ollut loistava. Ainoa syy joukkueen olemassaololle onkin tietysti yhteinen hauskanpito. Toisin kuin monissa muissa yliopiston joukkueissa, on MoPSilla ollut jokaisessa matsissa mukana molempia sukupuolia. Joukkueeseen on edelleen tervetulleita kaikki tilastotieteilijät (ja tilastomieliset) sukupuoleen tai aiempaan pelikoke-

MoPSin kapteeni Tuomas Reiterä

21


Aktiviteetteja tylsille luennoille! Jos luennot ovat tuntuvat rasittavalta pakkopullalta, mutta haluat kuitenkin mielenrauhasi säilyttämiseksi ja omantuntosi lepyttämiseksi käydä niillä, voi tässä olla etsimäsi ratkaisu. Ristinollat on jo aika lailla nähty ja koettu, joten Tyyppiarvo tarjoilee iloksesi vaihtoehtoista ajanvietettä.

Peli ON mahdollista päästä läpi! Näin se menee (esimerkiksi)

Ensin esittelyssä kaksi erilaista numeropeliä. Varoitus: Näihin voi jäädä pahasti koukkuun!

Ensimmäinen on ns. 10x10 numeropeli. (Helpompana versiona 5x5 numeropeli). Ohjeet: Aluksi paperille piirretään 10x10 ruudukko. Tämän jälkeen tarkoituksena on sijoittaa ruudukkoon numerot yhdestä sataan. Juju piilee kuitenkin siinä, että numeroiden sijoittamiselle on tietty tekniikka. Numerot on sijoitet-

22

tava ruudukkoon järjestyksessä. Edetä voi mihin suuntaan tahansa. Kuitenkin niin, että sivulle, ylös tai alas liikuttaessa väliin on jäätävä kaksi ruutua ja vinottain liikkuessa yksi ruutu. Aika pian huomaa, että tietyt taktiikat vievät helpommin lähelle voittoa kuin toiset. 5x5-ruudukolla pelin idea on täysin sama, mutta käytössä ovat vain numerot 1-25. Ja lohduksi tai tuskailtavaksi kaikille: Peli ON mahdollista päästä läpi!


Toinen on ns. maalausnumeropeli (Karvapeliksikin kutsuttu, kenties ulkonäkönsä vuoksi)

Ohjeet: Kannattaa pelata ruutupaperille. Ruudukon leveys on yhdeksän, mutta siitä voi tulla kuinka pitkä tahansa riippuen siitä, kuinka peli etenee. Ruudukkoon sijoitetaan luvut 1-19 niin, että jokainen numero tulee omaan ruutuunsa ja luku 10 jätetään välistä. Ensimmäiselle riville tulevat siis numerot 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9. Toiselle riville tulee 1, 1, 1, 2, 1, 3, 1, 4 ja 1 ja kolmannelle 5, 1, 6, 1, 7, 1, 8, 1 ja 9. Peli voi alkaa. Ideana on löytää peräkkäin tai allekkain kaksi samaa numeroa, tai kaksi numeroa, joiden summa on 10. (Tulet huomaamaan, että tällaisia tapauksia on jo alkutilanteessa monia!) Jos tällaisen tilanteen löydät, voit ”maalata” nämä kaksi numeroa eli sutata ne pois pelistä. Esimerkiksi alkutilanteessa toisen rivin alussa on kaksi ykköstä vierekkäin, jotka voi maalata pois. Tämän jälkeen huomataan, että nyt ensimmäisen rivin viimeinen 9 ja toisen rivin alun perin kolmas numero 1 ovat nyt peräkkäin, joten ne voidaan maalata. Vaihtoehtoisesti ensimmäisen rivin viimeinen 9 ja toisen rivin viimeinen 1 ovat allekkain, joten ne voidaan maalata keskenään pois.

On siis omasta järkeilystä kiinni, mikä numero kannattaa maalata minkäkin kanssa. Kaikkia mahdollisia tilanteita ei ole pakko maalata pois vaan ne voi taktikoiden jättää mukaan seuraavalle kierrokselle. Kun ensimmäinen kierros on pelattu, eli et enää halua tai voi maalata mitään alkutilanteesta, on sinun lisättävä ruudukkoon ensimmäiseltä kierrokselta jäljelle jääneet numerot. (Kolmannella kierroksella on lisättävä edellisten perään KAIKILTA kierroksilta jäljelle jääneet numerot jne.) Nyt voit katsoa uudelleen, olisiko mitään hyviä maalattavia. Huomaa, että esimerkiksi jos sinulla on ruudukossasi 7, sen yläpuolella vaikka 4 maalattua ruutua ja niiden

On siis omasta järkeilystä kiinni, mikä numero kannattaa maalata minkäkin kanssa. yläpuolella kolmonen, ovat nämä 7 ja 3 nyt allekkain ja ne voidaan maalata pois. Peli jatkuu niin pitkään ja niin monta kierrosta kunnes huomaat, että jäljellä on jokin mahdoton numerosarja, jota ei ikinä saada maalattua, TAI, että olet saanut maalattua kaikki numerot. Ja tässäkin lohtuna: Peli ON mahdollista päästä läpi! Ja vieläpä paljon helpommin kuin 10x10-numeropeli. Onnea pelaamiseen! Ja jos pelien säännöt tai muut yksityiskohdat jäivät kaihertamaan mieltä, lisätietoa ja opastusta luennoilla kuuntelun välttämiseen on saatavilla Tyyppiarvon toimitukselta.

Karvalakkipeli alkuvaiheessa (esimerkki)

23


Artikkeli Essi Vuorinenv

Ympäristöpoliisin vieraana

HYYn ympäristövaliokunta järjesti marraskuussa opiskelijajärjestöjen viherpiipertäjille ekskursion, joka raotti osallistujille verhoa kansainvälisen Greenpeacen toiminnan taakse. Järjestö näytti olevansa paljon enemmän kuin ydinvoima-alueiden tai palmuöljyn myyntipisteiden edustalla riehuva ihmisjoukko. Ekskursion aikana saatiin makupaloja GP:lle tyypillisestä visuaalisesta vaikuttamistavasta, kun järjestön käytännön toimintaa esitellään muutaman videopätkän keinoin. Suolistetut valaat, meren aaltoihin rymisevät jäätiköt, taivansineen oksentavat tehtaat ja sinivalkohohtoinen maa sysimustassa avaruudessa on kieltämättä vetoava tiivistys siitä, miksi järjestö toimii kuten toimii. Greenpeacen pääasiallinen tehtävä on toimia luonnonympäristön äänenkannattajana maailmassa, jossa taloudellisen voiton tavoittelu on monien vaikuttajatahojen ensisijainen päämäärä. Visiitille otti osaa vajaa kymmenpäinen joukko, johon mahtui niin ympäristöalojen opiskelijoita ja HYYn ympäristövaliokuntaa, kuin muuten vaan ympäristöasioista kiinnostuneitakin. Greenpeacen Helsingin toimiston ohjelmajohtaja Tapio Laakso sekä feissarikoordinaattori Eeva-Liisa Raekallio ottivat pienen vierailijajoukkion vastaan luomumaitojen ja kahvikupposten kanssa.

Poliisi painostaa Järjestö pyrkii suoraan vaikuttamaan ympäristön varojen käytöstä päättäviin tahoihin: suuriin yrityksiin ja poliittisiin päättäjiin. Helsingin toimiston ohjelmajohtaja Tapio Laakso valottaa järjestön toimintamallia ekskursion aikana: ”Ensin menemme keskustelemaan huomatusta ympäristöongelmasta suoraan yrityksen johtajien kanssa. Mikäli yritys ei suostu muuttamaan toimintatapojaan painostuksesta huolimatta, ryhdymme kampanjoimaan aiheesta näkyvästi.” Tällöin kuvaan astuvat siis barrikadit, orankipuvut ja monesti vapaaehtoisvoimin toteutettava kansalaistottelemattomuus. Tällä hetkellä Greenpeace keskittyy ensisijaisesti lobbaamaan yrityksiä, sillä poliittinen keskustelu on Laakson mukaan niin jumissa, että

24

siihen on hankala päästä vaikuttamaan. Toisin sanoen näkyvä kampanjointi, josta yhdistys on valtamediassa tunnettu, on vain pieni osa järjestön toimintaa. Laakso kertoo Greenpeacen ottavan onnistuneesti kulissien takana kantaa esimerkiksi Finnairin suunnitelmiin ostaa lentokoneisiinsa vastustamaansa biopolttoainetta. Yritys luopuikin biopolttoaineaikeistaan järjestön kannanoton jälkeen, eikä julkista riehumista aiheen tiimoilta tarvittu. ”Olisi tietysti hienoa, jos asiat sujuisivat useammin näin helposti.


Valitettavasti usein kuitenkin tarvitaan suoraa toimintaa asioiden ajamiseksi” Banderollien ja aktivistien tuominen näkyvästi ongelmien juurelle onkin Laakson mukaan oiva tapa luoda rahallista valtaa pitäviin painetta toimintansa muuttamiseen. Greenpeace onkin toiminnallaan saanut konkreettisia muutoksia aikaiseksi, ja tavoitteiden onnistumisia on raportoitu muun muassa järjestön nettisivuilla. Lokaa niskaansa järjestö on saanut esimerkiksi yhteistyöstä Coca Cola Companyn kanssa. Järjestön Greenfreeze-kampanjalla on pyritty ajamaan ympäristöystävällisempien jääkaappien ja pakastinten käyttöönottoa, mihin kokis otti osaa viherpestäkseen itseään. Yhtäkaikki, Raekallio pitää Greenfreeze-kampanjaa onnistuneena ympäristöaskeleena.

Kampanjoinnin lisäksi kansainvälinen Greenpeace tekee myös kartoituksia ja tutkimuksia polttavista ympäristöongelmista. Esimerkeiksi nousevat tekstiiliteollisuuden ympäristömyrkkyjä bustanneet laboratoriokokeet ja Fukushiman räjähdyksen jälkeen tehdyt radioaktiivisuusmittaukset, joita Greenpeace toteutti jopa ennen Japanin hallitusta. Kotiinviemisikseni saan kolmisataasivuisen raportin, jossa järjestö esittää tutkimukseen ja tilastoihin nojaavan, uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan vaihtoehdon nykyajan energiapolitiikalle. Järjestön toimijat pääsevätkin toisinaan vaikuttamaan poliittisesti myös asiantuntijoiden roolissa: Esimerkiksi ympäristöasioita ajavat poliitikot tuppaavat ottamaan järjestöön yhteyttä kiinnostuneina heidän näkemyksistään, ja ympäristöasioista päätettäessä myös järjestöjä kuullaan.

Poliisilla on hierarkia Greenpeace on niin kutsuttu rekisteröimätön yhdistys, eikä sillä ole varsinaista jäsenistöä. Varansa yhdistys saa tukijoiltaan, jotka ovat yksittäisiä ihmisiä. Kansalaistottelemattomuutta toteutetaan lähinnä paikallisryhminä kokoontuvien vapaaehtoisten aktiivien voimin. Juridisesti kukin aktiivi on itse vastuussa omista tekemisistään, vaikka järjestö koordinoikin varsinaiset mielenilmaustapahtumat. Järjestön puolesta mahdolliseen oikeusistuntoon saa lähinnä henkistä tukea kanssasyytetyiltä, sekä asianajoapua. Kansainvälisen järjestön toimintasuunnitelman määrittelevät sen maakohtaiset puheenjohtajat. ”Totta kai keskustelua käydään myös ’alhaalta ylöspäin’, ei valta rakennu niin yksinkertaisesti”, Laakso painottaa.


Toimitusjohtajavetoista toimintamallia perustellaan muun muassa päätöksenteon tehokkuudella. Laakson mukaan Greenpeacen valitsema hallintomalli mahdollistaa nopean toiminnan esimerkiksi silloin, kun maailmalla tapahtuu jotakin sellaista, mikä vaatii ympäristöpoliisin pikaista reagointia. Järjestö on siis ammattilaisvetoinen, ja toimijoiden rivistä löytyy jos jonkinsorttista koulutus- ja työtaustaa. Laakso itse on poliittisen historian kandi ja Raekallio opiskelee aikuiskasvatustiedettä. Lisäksi palkkalistoilta löytyy muun muassa peruskoulupohjaista, muttakin järjestösektorilla ansioitunutta toimijaa, valtiotieteilijää ja kauppatieteilijää. Raekallio kertoo aloittaneensa Greenpeacella feissarina, josta hän on edennyt valtakunnallisen koordinaattorin rooliin.

26

EKO Oletko koskaan käyttänyt aikaasi miettien ympäristöasioita? Ajatteletko, että suuret ympäristöä koskevat kysymykset ovat vain poliittisia päätöksiä ja viherpipertäjien ajanvietettä? Ei suinkaan, sillä pienen ihmisen teoilla on väliä. Jokaisen ihmisen korrella on merkitystä suuressa tekojen keossa, joka vaikuttaa koko maailmaan ja sen tilaan. Hui. Siispä minäkin opettelin kierrättämään. Muutin pääkaupunkiin viimevuoden syyskuussa ja asun nykyään kerrostalossa, jossa on roskakatos lukuisine roskiksineen. Kotona perheen luona omakotitalossa emme voineet kierrättää, koska jaoimme roskiksen naapuriperheen kanssa ja he eivät halunneet maksaa biojäteastiasta. Nyt on kuitenkin toisin. Kämppikseni opetti minut lajittelemaan biot, pahvit, lasit ja metallit. Se on jännittävää ja tunnen itseni paremmaksi ihmiseksi. Lisäksi tuntuu hyvältä tietää, ettei ainakaan minun takiani kaatopaikoilla pääse muodostumaan ilmakehälle vaarallista metaanikaasua biojätteen päätyessä sinne käsittelemättömänä sekajätteen joukossa.


Paula Bergman

PALSTA Toinenkin ympäristöaihe on tullut mieleeni helsinkiläistymisen myötä: Kuinka paljon saastutankaan enemmän liikenteessä? Joukkoliikenteen käyttäminen on Helsingissä helppoa. Kuukausilippu maksaa opiskelijalle vain reilun pari kymppiä, ja bussilla pääsee joka paikkaan. Mutta olen silti mietteliäs. Hyvinkäällä joukkoliikenteen käyttö on kallista ja hankalaa. Bussit eivät kulje kotioven edestä vaan pysäkille voi joutua kävelemään puolet siitä matkasta, jonka olit alun perin suunnitellut kulkevasi. Ja juuri siinä se taika taitaa piilläkin: Kun bussilla kulkeminen maksaa ja on hankalaa, sen parin kilometrin matkan paljon mieluummin kävelee. Helsingissä sadesäällä metro Hakaniemestä Rautatientorille on houkuttelevampi vaihtoehto kuin sateenvarjon alla katujen tarpominen. Yksityisautoilun haitoista puhutaan, mutta joukkoliikenteen sijasta voitaisiin kenties siirtyä ylistämään enemmän maalaisjärkeä. Totta kai 15 kilometrin matka on miellyttävämpi kulkea bussilla tai junalla kuin pyöräillen, mutta ne pienemmät matkat voisi kuitenkin harkita kävelevänsä tai pyöräilevänsä. Ainakin pari kertaa viikossa, ihan jo kunnonkin takia. Toisaalta joukkoliikenne pyörii, vaikka joku päättäisikin perjantaisin kävellä. Onko huoleni siis loppujen lopuksi turha, saastutanko loppujen lopuksi sittenkään enemmän?

Mitä tästä päättömästä pohdiskelusta hyödymme? En tiedä. Mutta sen tiedän, että pohdimme asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Mielestäni tärkeää on pohdiskella ympäristöä, koska emme elä missään avaruudessa. Elämme täällä, tässä ja nyt, ja meidän on kestettävä seuraukset siitä, mitä täällä, ympäristössä, teemme. Valinnoillamme on merkitystä. Tai edes sillä, että miettii vähän ja on kiinnostunut. Tällä hetkellä on meneillään Ekopaasto-kampanja, joka kannustaa ihmisiä pohtimaan omia ympäristövalintojaan ja paastoamaan kulutuksessa. Suihkun ei tarvitse antaa lorista saippuoinnin aikana, eikä valojen tarvitse olla päällä kun huoneessa ei ole ketään (Paitsi jos on yksin kotona isossa pelottavassa omakotitalossa, niin ehkä voi olla illalla kahdessakin huoneessa valot päällä. Ei itseään ole sentään tarkoitus traumatisoida.) Ekopaaston nettisivujen mukaan noin 36 % arjen ilmastovaikutuksista syntyy asumisesta, eli juuri näistä meidän pienistä valinnoistamme. Paasto on alkanut 22.2. ja jatkuu pääsiäiseen saakka. Siitä voi lukea lisää sivulta www.ekopaasto.fi , sekä facebookista. Mistä asiasta sinä olisit valmis tinkimään yhteisen ympäristön hyväksi? Itse meinasin vähintään kutsua kaverin kylään seuraavalla kerralla kun joudun oleskelemaan iltaisin pelottavissa omakotitaloissa.

27


Hyv채채 kev채tt채! toivottaa Tyyppiarvon toimistus

Tyyppiarvo 1 / 2012  
Advertisement