Page 1

MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA | TILASTOTIETEEN OPISKELIJOIDEN LEHTI | I / 2013

VUOSIJUHLAT

MOODIN 45-VUOTISTA TAIVALTA JUHLITTIIN TYYLILLÄ

12

HALLITUS KETKÄ PÄÄTTÄVÄT MOODISSA 2013? 8

MOODI POKERI JÄRJESTÖ KAHDESSA TILASTOTIETEEN TIEDEKUNNASSA SOVELLUKSIA 11 21

KALLIOSTA DATAA TYYPPIARVON SURVEY-TUTKIMUS 24


PÄÄKIRJOITUS

MITÄ ON

?

TILASTOTIEDE Tuomo Nieminen, Päätoimittaja

! 2

Tyyppiarvo I / 2013

Määritelmä:

”Tilastotiede on reaalimaailmaa koskevan tiedon keräämisen, käsittelyn, analysoinnin sekä johtopäätösten teon taitoa.”

V

uosi 2013 on tilastotieteen juhlavuosi. Statistics2013.org kertoo yhteistyössä mukana olevan 1716 organisaatiota ympäri maailman, tarkoituksenaan tiedottaa tilastotieteen tärkeydestä tiedeyhteisöille, yrityksille, valtionlaitoksille ja tavallisille ihmisille. Turun yliopiston tilastotieteen keskuksen mukaan: “Tempauksen tarkoituksena on tuoda esiin tilastotieteen alati kasvavia vaikutuksia yhteiskunnan eri osaalueilla, tukea tilastotieteilijän ammatin näkyvyyttä erityisesti nuorison keskuudessa ja edistää kehitystä tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan aloilla.“ Tapahtumaan liittyvän julisteen mukaan tilastotieteilijöiden tarve tulee tulevina vuosina nousemaan maailmanlaajuisesti arviolta 4.4 miljoonan työpaikan verran, johon keskeisenä syynä on maailman lisääntynyt kvantitatiivisuus ja data-keskeisyys. Tällä viitataan muun muassa siihen, että ihmisten ja palveluiden siirtyessä enemmän ja enemmän verkko- ja digiympäristöön, syntyy kaikenlaista dataa oikeastaan puolivahingossa. Esimerkiksi Googlen, Twitterin tai Faceboo-

kin käyttäjät luovat järkyttävät määrät dataa ainoastaan käyttämällä näitä palveluita. Tämän ns. Big datan mahdollisuuksia ollaan vasta tutkimassa, mutta jo nyt on olemassa joitakin mielenkiintoisia sovelluksia, kuten esimerkiksi flunssaepidemioiden leviämisen tutkiminen Google-datan avulla (sairastuessa googlataan oireita) tai elokuvien lipunmyynnin ennustaminen Twitteriä hyväksikäyttäen. Tilastotieteestä pitäisi saada mediaseksikkämpää ja nuoret innostumaan alan mahdollisuuksista, jotta nuo mainitut 4.4 miljoonaa työpaikkaa tulevat täytettyä. Itse olen vakuuttunut siitä, että tilastotieteellä on seksuaalista vetovoimaa. Hans Roslingin videoihin törmättyäni olen ajatellut, että tilastotiede on maailman seksikkäin tiede. Mutta entä muut ihmiset? Mitä tilastotieteestä yleensäkään tiedetään ja miten nuoret tällä hetkellä siihen suhtautuvat?

otetaan selvää Lähestyin keskiviikkoiltana lievästi humaltuneista nuorista koostuvaa, noin kahdeksan hengen seuruetta eräässä Kallion baarissa ja kysyin: “Mitä on ti-


Blaaah numeroita blää!

Tilastot vääristävät todellisuutta ja ovat vaarallisia.

lastotiede?”. Ensimmäinen vastaus tuli pöydän vastakkaiselta puolelta äänekkäästi: “Blaaah numeroita blää!”, jota seurasi vähän rauhallisempi tuhahdus vierestäni: “Jotain matikkaa, ei kiinnosta.”. Muutama henkilö poistui välittömästi pöydästä. Jotkut jäivät kuitenkin keskustelemaan. Esille nousi mielenkiintoisia näkökulmia. Tilastotiede nähtiin eräänlaisena voimakeinona, jonka avulla liian usein perustellaan poliittisia päätöksiä tai näkökulmia. Mainittiin myös, että tilastot usein vääristävät todellisuutta ja ovat siten vaarallisia. Mielestäni molemmat argumentit ovat tärkeitä. Väistämättä tulee mieleen Jussi Halla-Ahon blogikirjoitukset, joissa kirjoittaja oli usein taitavasti osannut valikoida oikeat tilastot puoltamaan mielipiteitään. Voimallisuus ja uskottavuus eivät kuitenkaan voi olla ainoastaan negatiivisia ominaisuuksia. Ehkäpä näiden kommenttien taustalta voi tulkita, että tilastotiede on tehokas ja hyödyllinen kommunikointia vahvistava työkalu, jota on kuitenkin helppo käyttää väärin. Puhuttiin myös tilastotieteen taloudellisista sovelluksista negatiiviseen sävyyn sekä siitä, että tilastotie-

Tilastotiede on maailman seksikkäin tiede.

Tilastotiede on tehokas kommunikointia vahvistava työkalu.

teen koettiin olevan valjastettu “duunareita vastaan”. Tilastojen avulla arvioidaan esimerkiksi työntekijöiden tehokkuutta ja kerätty data saattaa vaikuttaa heidän palkkaukseensa, vastaanottamaansa palautteeseen sekä mahdollisesti työpaikan säilymiseen. On jokseenkin ymmärrettävää, että kokemus oman työpanoksen pelkistymisestä ennaltamäärättyihin muuttujiin ei ole miellyttävä. Jos päätökset työntekijöiden suhteen tehdään kasvottomasti numeroiden perusteella, johtaa se kenties ahdistuneeseen työilmapiiriin ja lisäksi saattaa sisältää joitakin vaikeasti arvioitavia virhearviointiriskejä työnantajankin kannalta. Kuitenkin on tottakai positiivista, että tilastotieteen avulla kyetään valvomaan erilaisia tuotantoprosesseja, mikä toivottavasti johtaa tehokkaampaan tuotantoon ja kasvavaan hyvinvointiin. Edellisen kautta keskustelu siirtyi asioiden luokitteluun. Tätä pohdittiin edelleen ihmisten kautta. Kategorisointi koettiin yksilötasolla negatiiviseksi, ehkäpä jollain tapaa pelkistäväksi ja loukkaavaksi. Jotkut miettivät, olisiko keski-ikää olemassa ilman tilastotiedettä. Ei ehkä ha-

luttu, että minää ohjaillaan ulkoapäin sillä, että joitain ominaisuuksia korostetaan jakamalla ihmiset luokkiin niiden perusteella. Kuitenkin puolustukseksi on taas todettava, että luokittelu on usein välttämätöntä, kun ollaan tekemisissä isojen kokonaisuuksien kanssa. On vaikeaa yrittää tarkastella ja kehittää vaikkapa suomalaisten oloja tutkimatta ensin, millä ryhmällä menee hyvin ja millä huonosti. Baarikeskustelu auttoi varmasti jollain tapaa ymmärtämään tavallisen ihmisen suhtautumista tilastotieteeseen. Negatiivisena koetuista tilastotieteen ja tilastojen sovelluksista oli mielenkiintoista kuulla ja samalla kuitenkin palautui mieleen kolikon toinen puoli; tilastotieteen hyödyt ja mahdollisuudet. Itsellänikin on ensimmäisen vuoden opiskelijana hieman sellainen olo, että todellisuudesta irralliset numerot alkavat tuntua blaaalta, matematiikan sivuaineopintojen lähestyessä loppua. Olen kuitenkin vakuuttunut tilastotieteen potentiaalista ja siitä, että haastavat kurssit ovat sen arvoisia. Tulevaisuudessa jokainen vuosi on tilastotieteen vuosi, imo.

Tyyppiarvo

I / 2013

3


Esittelyssä I / 2013 | 90. numero | 29. vuosikerta

Tyyppiarvon taittaja

Julkaisija Moodi ry blogs.helsinki.fi/moodi-ry

Päätoimittaja Tuomo Nieminen

tuomo.a.nieminen@helsinki.fi

Heikki Ritaluoma

Ulkoasun suunnittelu

Olen 23. vuoden ihminen, kolmannen vuoden tilastotieteen opiskelija ja ensimmäisen vuoden taittaja. Suostuin Tyyppiarvon taittajaksi, koska ajattelin sen olevan hyvä tilaisuus tutustua lehtialan visuaaliseen ajatteluun ja samalla parantaa ainejärjestölehtemme imagoa. Totta puhuen en tiennyt taittamisesta juuri mitään ennen Mikko Virran aiheesta järjestämää pikakurssia. Yksinkertaisesti taitto tarkoittaa tekstien ja kuvien sommittelemista lehden sivuille. Eli taittajana lehden ulkoasu kuuluu vastuulleni, tätä taakkaa kuitenkin keventää tiiviisti tehty yhteistyö päätoimittajan kanssa. Ensimmäinen taittourakkani eteni yritysten ja epäonnistumisten kautta sellaisiin oivalluksiin ja onnistumisen tunteisiin, kuin olisin päässyt löytöretkelle aivan uuteen maailmaan. Tutustuin muun muassa kuvankäsittelyyn muokatessani valokuvia ja typografiaan muotoillessani -logon. Uskon jatkon tarjoavan lisää haasteita ja mahdollisuuksia luoda visuaalisesti ihan ok lehti.

Heikki Ritaluoma Tuomo Nieminen

Taitto ja grafiikka Heikki Ritaluoma

Kirjoittajat Paula Bergman Anna Eronen Janina Hietala Tuomo Nieminen Ville Parkkinen Heikki Ritaluoma Maiju Tanskanen Essi Wikman Regina69

Kansikuva Ruby Nquyen

Paino Stadin ammattiopisto Painos 30 kpl | 11.3.2013

Verkossa issuu.com/tyyppiarvo

1968

2013

Ota yhteyttä tyyppiarvo@gmail.com

Tyyppiarvo saa HYY:n järjestölehtitukea

4


Sisältö

12

pääkirjoitus

2

Mitä on tilastotiede?

6

Kevät2013

7

Odotuksen arvoinen vuosi

8

Esittelyssä Moodin hallitus 2013

Ajankohtaista

PUHEENJOHTAJAN SANOMA

21

ekopalsta

10

Lautanen tyhjäksi

11

Kahden tiedekunnan Moodi

12

Vuosikymmenen parhaat bileet

18

Pohjois-Korean puuttuvat tilastot ja muita maailman uutisia

21

Pokeri, osa I

24

Kallio Data Grawl

28

Hierontatuoli

Moodi ry:n 45. vuosijuhlia vietettiin 2. helmikuuta todella näyttävästi.

mediapalsta

tilastollisia sovelluksia

24

tyyppiarvo tutkii

Eroticum

( takakansi )

5


ajankohtaista TEKSTI: Heikki Ritaluoma

numerot

45

Moodi ry:n ikä

90

Osallistujamäärä vuosijuhlilla

90

Tämän Tyyppiarvon numero

90

Näiden numeroiden tyyppiarvo

kevät2013 yhdistys 16.1. Moodi ry järjestäytyi Matlu-klus-

terilla ja hallituslaisten että virkailijoiden vastuualueet päätettiin. >> s.8 2.2. Moodi ry:n kunniajäseniksi valittiin Eija-Leena Koponen ja Ville Parkkinen. >> s.15 2.2. Moodi ry nimesi Barbarat erittäin

hyviksi, ellei täydellisiksi tilastollisiksi malleiksi. Barbaroihin kuuluvat Eikku, Tuuli, Liisa, Mari, Hanna, Sini, Kaisa, Joanna, Saara ja Marika. >> s.15

viihteellä 2.2. Moodi vietti 45. vuosijuhlia ravintolassa Hima & Sali Kaapelitehtaalla. Pääpuhujana oli professori Hannu Niemi. Jatkot Alina-salissa ja Sillis Matlu-klusterilla. >> s.12 12.2. Moodilla oli yhteislähtö Kaivo-

puiston Laskiaisriehaan. Jatkoiluja oli niin Matlun laskiaisbileissä kuin Gravitaatiossa, josta moni jatkoi vielä Otaniemeen. 22.2. Moodilaiset kävivät katsomassa

Valtsikan Speksin.

5.2. Moodi ry:n sääntömääräinen vuo-

sikokous pidettiin. (Pöytäkirja verkossa) 20.2. Moodin yritys- ja ammattijärjes-

tulossa

tösuhdetyöryhmä perustettiin. 4. periodi ( 11.3. - 19.5.2013 ) 25.2. Mana ry valittiin HVK:lla Moodin

Valtsikan yhteistyöjärjestöksi.

Urheilu FUTSALSARJA 8.2. Kumpulan Jazz ( 3 - 4 ) MoPSi 20.2. MoPSi ( 0 - 3 ) Eng. maajoukkue 27.2. FC Ihmepallo ( 1 - 4 ) MoPSi 15.3. MoPSi - Torspo 3.4. MoPSi - FC KTTO ’59

Moodi vierailee Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman kuvauksissa. ( 26.3 ) MUUT Kumpulan yhteissitsit ( 17.3 ) KY:n Hukkaputki ( 11.4. ) Helsinginkadun appro ( 17. / 18.4. ) VAPPU ( 29.4. - 1.5. ) Kannun vuosijuhlat ( 11.5. ) Valtsikan karnevaalit ( 16.5. ) Moodin toiminnasta ilmoitetaan tarkemmin aina sähköpostilistalla.

KORIPALLOSARJA MoPSi on edennyt hienosti puolivälieriin voittamalla alkulohkossaan kolme peliä viidestä. Jatkossa vain voitot kelpaavat.

(Ohje listalle liittymisestä Mooodin nettisivuilla)

Muistutuksena: Matrixin liikuntavuoro ( sähly, futsal, koris ) on Kumpulassa torstaisin klo 17-18. Vuoro on ilmainen, kun liittyy Matrixin jäseneksi.

26.2. Tilastotieteen professorin Hannu

MoPSi:lle kaavaillaan omia pelipaitoja.

Muuta Niemen muotokuva paljastettiin Vanhan ylioppilastalon tiedekuntasalissa.

Tyyppiarvon toimitus vaihtui vuodelle 2013 ja lehti uudistettiin.

blogs.helsinki.fi/moodi-ry

6

Tyyppiarvo I / 2013


puheenjohtajan sanoma

Odotuksen arvoinen vuosi TEKSTI: Essi Wikman

K

uka olisi uskonut, että joulukuun pimenevänä iltana pieni varovainen ääneen lausuttu ”ehkä” voisi tarkoittaa unettomia öitä ja ahdistuskohtauksia tammikuussa. Joulukuussa tämä pieni tyttö valittiin Moodin hallitukseen ja vieläpä puheenjohtajaksi! Silloin suurin pelonaiheeni oli, että minun täytyy pitää tervetuliaispuhe vuosijuhlilla. Myöhemmin tajusin, että puheenjohtajuus on paljon muutakin kuin puheiden pitämistä vuosijuhlilla ja suhteiden luomista muihin ainejärjestöihin. Puheenjohtaja on se ihminen, jonka pitää olla perillä kaikista asioista ja pitää langat käsissään. Pitää tehdä toimintaavustushakemus, toimintasuunnitelma ja juosta ympäri kaupunkia allekirjoitusten perässä. Kukaan ei kertonut tällaisista asioista silloin joulukuussa. Ensimmäiset kuukaudet ovat varmaankin rankimpia, koska kaikki on uutta ja ihmeellistä. Onneksi Moodilla on ihana varapuheenjohtaja, jolle voin aina soittaa kun tulee pienikin ongelma. Myös muu hallitus on mitä hienoin ja parhain; kaikki antavat oman panoksensa. Alkuvuosi meni vuosijuhlien järjestämiseen ja nyt kun ne ovat ohi, saamme kunnolla aloittaa vuoden. Juhlat sujuivat loistavasti ja jatkoillakin oli meno mitä mainioin. Tänä vuonna on luvassa paljon jännittäviä tapahtumia, niin uusia kuin perinteisiäkin. Haluaisin esimerkiksi herättää henkiin Moodin perinteisen 7-ottelun. Viikolla 9 pidettiin valtsikan puolen hallitusten välinen konferenssi, jossa Moodi sai yhteistyöjärjestökseen Mana ry:n (sosiaali- ja kulttuuri-

”Sillä, missä tiedekunnassa opiskelee, ei ole enää mitään merkitystä.”

antropologian opiskelijat). Tätä kautta saamme aloitettua yhteistyön myös muiden ainejärjestöjen kanssa. Tarkoitus on olla yhtä aktiivinen sekä matlun, että valtsikan puolen järjestöjen kanssa. Moodin hienous on olla kahdessa tiedekunnassa ja siten moodilaiset saavat kaksinkertaisen ilon irti opiskeluelämästä. Viime vuonna hallitus sai aikaiseksi vaihtaa Moodin värin vihreään. On ollut pitkään jo puhetta, että Moodille hankittaisiin myös oma lippu, mutta mitään ei ole ainakaan kahteen vuoteen tapahtunut. Tällaisista asioista pitäisi vain päättää joku kerta, mutta ikinä ei tunnu olevan oikea tilaisuus ja sitä siirretään ja siirretään myöhemmäksi, koska mikään pakko ei ole juuri silloin päättää. Muut järjestöt ovat ihmetelleet, miksei moodilaisilla ole omia haalareita. Sitäkin on suunniteltu ja erilaisia vaihtoehtoja ollaan mietitty; kaikki ottaisivat kannunvalajien haalarit tai Moodille hankittaisiin ihan omanlaiset, moodilaisten haalarit. Viime vuosina tilastotieteilijöiden määrä onkin kasvanut hurjasti, joten omat haalarit voisivat olla vaihtoehto. Nykyään kaikilla moodilaisilla on haalareissaan vihreä tasku, jossa lukee tilastotiede ja josta erottaa toiset tilastotieteilijät. Vasta vähän aikaa sitten matlun ja valtsikan tilastotieteilijät olivat hyvin vähän tekemisissä keskenään. Nyt Moodissa toimii ihmisiä kummastakin tiedekunnasta ja sillä, missä tiedekunnassa opiskelee, ei ole enää mitään merkitystä. Me kaikki olemme tilastotieteilijöitä ja moodilaisia tiedekuntaan, sukupuoleen, ikään tai muuhunkaan katsomatta ja olen iloinen, että olen juuri Moodin puheenjohtaja. Tehdään yhdessä tästä parhain vuosi, mitä moodilaiset ovat koskaan nähneet!

Tyyppiarvo

I / 2013

7


Esittelyssä Moodin

HALLITUS 2013

& Virkailijat

Janina Hietala Varapuheenjohtaja ja KV-vastaava Tämän vuoden varapuheenjohtajana tehtäviini kuuluu toimia Essin apuna, tukena ja turvana. Minun tulee olla tietoinen kaikesta Moodissa tapahtuvasta ja aina valmiina paikkaamaan puheenjohtajaa – tai jotakuta muuta. KV-vastaavana aion vuoden aikana parhaani mukaan luoda Moodille uusia kansainvälisiä kontakteja ja mahdollisesti järjestää tapahtumia asian tiimoilta. Tähän toivon ja kaipaan vinkkejä jäsenistöltämme!

8

Tyyppiarvo I / 2013

Tuomas Reiterä 1. opinto-, Matluja yhdenvertaisuusvastaava Aloitan toisen vuoteni Moodin hallituksessa ja tällä kertaa opintovastaavana. Helsingin yliopisto ja tilastotieteen oppiaine tullee mullistumaan yliopiston haku-uudistuksen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintouudistuksen takia. Koen mielenkiintoisaksi yrittää pysyä mahdollisimman hyvin ajan tasalla tulevista muutoksista ja haluan jakaa tietojani muille opiskelijoille eteenpäin. Pyrin tuomaan myös opiskelijoiden mielipiteitä esille tilastotieteen opettajakokouksissa. Liityin myös hieman yllättäen Matlun hallitukseen virkailijaksi.

Sonja Somero Taloudenhoitaja Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu luonnollisesti Moodin taloudesta huolehtiminen. Pidän Moodin raha-asiat hoidossa, ja parhaani mukaan pyrin vaikuttamaan toimintaamme siten, että pystymme järjestämään monipuolisesti aktiviteetteja kuitenkaan tuhlaamatta turhaan.

Essi Wikman Puheenjohtaja Puheenjohtaja on se ihminen, joka kirjottaa esityslistat, on yhteydessä muihin järjestöihin ja pitää huolen siitä, että kaikki viralliset asiat tulee hoidettua. Ja ilmeisesti puheenjohtajan pitää myös matlu-klusterin siivousvuorona pestä vessa. No kyllä mun tehtäviin kuuluu myös hauskoja juttuja, kuten muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla edustaminen, tilinkäyttöoikeudet ja Uuden avainten hallussapito. On se myös kiva olla perillä kaikista asioista. Paljon siis vastuuta mutta myös kivaa hommaa. Haluaisin saada paljon aikaseks tänä vuonna, mutta energia ei riitä kaikkeen. Katotaan miten vuosi lähtee sujumaan ja mennään sen mukaan

Tuomo Nieminen Alumni- ja tutorvastaava ja Tyyppiarvon päätoimittaja Alumnivastaavana suunnitelmanani on järjestää keskustelutilaisuus, jossa jo työelämässä vaikuttavat tilastotyypit pääsisivät jakamaan vinkkejä opiskelun aikaisiin valintoihin. Tuutorvastaavana toivon voivani tuutoreidemme kanssa pitää huolen siitä, että matlun ja valtsikan puolen fukseille on alkuvaiheessa entistä enemmän yhteisiä tapaamisia ja heillä on parhaat mahdollisuudet ystävystyä kanssatilastoijiin.

Eero Lilja Sihteeri Sihteerin virka tuli jo tutuksi viime vuonna, joten toisen vuoden luulisi menevän vanhoilla rutiineilla. Virkaani kuuluu kirjoittaa jokaisen hallituksen kokouksen pöytäkirja puhtaaksi ja tarkistuttaa se puheenjohtajalla ennen kuin lataan sen nettiin. Yhteistyö Mikhaelin kanssa oli viime vuonna saumatonta ja uskoisin tulevani hyvin toimeen myös Essin kanssa tänä vuonna.


Ville Hyvönen Urheilu- ja klusterivastaava

Niina Piepponen Kulttuurivastaava

Vastaan Moodin palloseuran MoPSi:n toiminnasta ja järjestän muuta kivaa liikunnallista toimintaa; saa tulla nykimään hihasta, jos on toiveita/ehdotuksia. Hallituskauden suunnitelmana on hommata MoPSi:lle pelipaidat ensi kaudeksi, ja ehkä jopa voittaa pari matsia.

Suunnitelmissani on olla mukana hallituksen toimissa niin paljon kuin kynnelle kykenen. Kulttuurijaosto aikoo tehdä erittäin läheistä yhteistyötä virkistysvastaavan kanssa ja kulttuuri taitaakin pääasiassa syntyä siinä virkistäytymisen yhteydessä. Toivottavasti tulee jotakin tilastotieteilijöille sopivaa kulturellia toimintaa vastaan!

Maiju Tanskanen Virkistysvastaava

Sirpa Myllymäki Ympäristövastaava

Vastaan siitä, että moodilaiset pysyvät virkeinä. Suhtaudun vastuualueeseeni ehdottoman kunnianhimoisesti; olen muun muassa kantanut selkä vääränä tajunnanräjäyttäviä määriä olutta Uudelle Ylioppilastalolle. Hallituskauden aikana haluaisin mielelläni järjestää Moodin omat sitsit jollakin todella päräyttävällä teemalla. Krapulasitsit, anyone?? Mainittakoon vielä, että toivoisin Moodin kokouksiin enemmän salaisia lippuäänestyksiä.

Moikka! Moodilla ei ole omaa tilaa, kuten ”Komero”, joten kierrätys, lajittelu ja ympäristöstä huolehtiminen jää tältä osin toteutumatta. Pyrin kuitenkin tulevaisuudessa kiinnittämään huomiota hallituksen kokouksissa käytettäviin kertakäyttöisiin astioihin. Tyyppiarvoon aion pitää pientä ympäristöystävällisyyteen liittyvää palstaa. Toivottavasti kaikki muistavat kierrättää ja huolehtia ympäristöstään.

Heikki Ritaluoma Nettisivu- ja designvastaava sekä Tyyppiarvon taittaja Viime vuoden tapaan jatkan järjestömme visuaalisen ilmeen kehitystyötä, tänä vuonna siis myös Tyyppiarvon osalta. Lupaan että hymyilisin, jos tietäisin sinun lukevan tätä ajatuksille tilaa jättävää tekstin pätkää.

Mikhael Koufos HYY- ja työelämävastaava Moi moi! Aiemmin olen toiminut mm. puheenjohtajana ja taloudenhoitajana, mutta nyt kuluvana hallituskautena en ensimmäistä kertaa sitten fuksisyksyni ole hallituksen jäsen. Päätin kuitenkin vielä jatkaa virkailijana, Moodissa toimiminen kun on niin mukaansatempaavaa :) Tavoitteeni tälle vuodelle on HYY-asioista tiedottamisen ym. lisäksi olla luomassa uusia ja vahvistamassa jo olemassa olevia suhteita yrityksiin ja ammattijärjestöihin sekä järjestää ainakin pari työelämäexcua. So, stay tuned!

Kaisa Kunnas 2. opintovastaava

Heikki Hyhkö Sensei

Tänä vuonna jättäydyin hallituksen ulkopuolelle. Toimin kuluvanan vuonna virkalijana auttaen Tuomasta opintovastaavan tehtävissä. Odotan mielenkiinnolla, mitä tehtävällä on tarjottavanaan ja mahdollisuutta vaikuttaa meidän opintoasioihimme. Tsemppiä siis kaikille opinnoissa!

Anni Nelimarkka Kannuvastaava

Ville Parkkinen Kummisetä

Koska olen mukana Kannunvalajien tämänhetkisessä hallituksessa, luonnollisesti vastuualueeseeni Moodin parissa puuhastellessa kuuluvat Kannun tapahtumista ja kuulumisista tiedottaminen paitsi sähköpostitse (tosin Mikhael on tässä suhteessa ollut monesti minua vikkelämpi), myös mahdollisuuksien mukaan Moodin hallituksen kokouksissa vierailemalla. Ainejärjestöt luovat Kannun, joten läheisempien suhteiden edistäminen olkoon tänä vuonna ohjenuorani Moodin toiminnassa!

Aktiivisimmat ainejärjestövuodet ovat jo ehkä takana, mutta Moodilla on hyvä porukka joten menossa on kannattanut pysytellä mukana. Kummisetänä en vastaa todellisuudessa mistään mutta saatan välillä yrittää piilovaikuttaa järjestön suuntaan. Juttelen mielelläni esimerkiksi laskuharjoitustehtävistä, joten kannattaa tulla moikkaamaan kun nähdään Kumpulassa.

Tyyppiarvo

I / 2013

9


Ekopalsta

Lautanen tyhjäksi TEKSTI: Paula Bergman

S

uomalainen heittää vuodessa keskimäärin 20-30 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Noin 20 prosenttia arjen ilmastovaikutuksista syntyy ruuasta. Usein tämä ilmastovaikutus on kaiken lisäksi turhaa, ruuan lopulta päätyessä vatsan sijasta kompostiin. Mistä löytäisi motivaation luontoystävällisempään käytökseen? Uusi vuosi ja sen myötä lupaukset. Aion olla parempi ihminen. En enää ikinä heitä ruokaa roskiin. Viikon päästä löydän itseni lakaisemasta haarukalla ruokani rippeet biojäteastiaan. Yltäkylläisyyskö tällaiseen itsekkyyteen ajaa? Vastaisin mielelläni, että ei tietenkään; vatsani vain on herkkä, tänään ei ruoka maistunut tai minulla oli kiire luennolle. Mutta kun asiaa ajattelee tarkemmin, olisiko vatsani tosiaan yhtä herkkä, jos tietäisin, että tämä lautasellinen on ainut ravinto mitä minulla on käytettävissäni pariin päivään? Muistan, kuinka lapsena sanottiin että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Ala-asteen opettajani kertoi kauhutarinaa hänen lapsuudestaan, jolloin erään lapsen käskettiin syödä oma oksennuksensa kun hän oli tullut huonovointiseksi kesken ruokailun. Lautasen tyhjäksi syömisestä tuli pelottava pakko. Siihen liittyi välillä myös se, että ruokaa oli pakko ottaa tietty määrä ja sitten se oli syötävä. Pahat porkkanat ripoteltiin sydän pamppaillen kukkaruukkuun tai käärittiin huolellisesti lautasliinaan. Olo oli kuin rikollisella. Nykyään meillä kotona löytyy jääkaapista välillä homeisia jugurttipurkkeja tai mätiä kurkkuja. Ollessani vaihto-oppilaana Italias-

10

Tyyppiarvo I / 2013

sa, jäimme kerran viikonlopuksi kahdestaan kotiin host-siskoni kanssa. Host-isälläni oli vain yksi ohje: Syökää ruokaa jääkaapista, uutta ei saa ostaa ennen kuin vanha on syöty pois. Tämä oli hänen elämän filosofiansa. Häntä kutsuttiin perheen ”toiseksi koiraksi”, koska jos ruokaa uhkasi jäädä yli illalliselta, hän söi. Italia ei ole ”köyhä maa”, eikä perheeni nähnyt nälkää, mutta heissä tuntui olevan sisäänrakennettuna ominaisuutena ajatus siitä, ettei ruokaa saa heittää roskikseen. Kuukausien kuluessa ymmärsin tämän johtuvan siitä, että ruoka tuli pitkälti omasta maasta. Tai naapurin maasta. Tai naapurin langon serkun pojan tilalta. Kuulin omin korvin kanojen kotkotuksen aamutuimaan. Muistan myös, kuinka hyvältä ne samat kanat maistuivat. Ruokaa arvostaa jotenkin enemmän, kun tietää mistä se tulee. Luomuananakselta kestää puolitoista vuotta kasvaa täysikokoiseksi, mutta vain pari viikkoa mädäntyä keittiön pöydällä. Jos on itse nähnyt kasvuprosessin, tuntee erilaista kunnioitusta luonnon antimia kohtaan. Host-isän opit kaikuvat edelleen takaraivossa. On kuitenkin aivan yhtä helppo ostaa paketti jauhelihaa, kuin heittää se pois. Uskoisin, että sama on paljon vaikeampi tehdä jauhelihalle, joka on peräisin pari vuotta pihalla röhkineestä Putesta. Vaikka minulla ei ole omaa pikku kasvimaata enkä kasvata kanoja parvekkeellani, tuntuu silti pahalta jos ruokaa menee hukkaan. Kenties se on säästökysymys, tai ehkäpä syynä ovat jossain nälkää näkevät lapset. Tai ehkä ala-asteen opettajan auktoriteetti edelleen pinnistelee alitajunnassani.

”Ruokaa arvostaa enemmän, kun tietää mistä se tulee.”


Kahden tiedenkunnan

Moodi

TEKSTI: Ville Parkkinen

V

iime aikoina Exactumissa silloin tällöin käydessäni, olen ollut huomaavinani muutoksen muutaman vuoden takaiseen; tilastotieteen pääaineopiskelijat ovat ilmaantuneet käytäväkuvaan. Pitkään aikaan minulta ei ole enää tiedusteltu, missä ne kaikki muut Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tilastoihmiset ovat, joten muutoksen ovat varmaan huomanneet muutkin. Toisaalta jo esimerkiksi Moodi-Matrix -sitsien sekä äskettäisen vuosijuhlamme osallistujajakaumienkin valossa tämä on selvää: Moodi on vallannut Kumpulan vaikutuspiiriinsä. Viime vuosina opintonsa aloittaneille Tyyppiarvon lukijoille on ehkä itsestäänselvyys, että jokaisella oppiaineella on oma ainejärjestönsä ja miksipä me olisimme poikkeus. Tilastotieteen opiskelijoiden kohdalla tämä on kuitenkin jokseenkin uusi tilanne, joten lienee paikallaan kerrata lyhyesti lähihistoriaa. Tilastotieteen oppiaine on aiemmin ollut ainoastaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa, kunnes viime vuosikymmenen puolivälissä sisäänotto avattiin myös Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolella. Professori Seppo Mustosen aloitteesta perustetun Moodin juuret olivat valtsikassa, eikä ML:n sisäänottoon muodostettu moneen vuoteen kantaa. Periaatteessa ovi Moodiin oli auki tiedekunnasta riippumatta, mutta aktiiviseen yhteydenottoon ei ryhdytty. Ajateltiin kenties ML:n tilastoväen hakeutuvan ennemminkin Matrixin yhteyteen, ja heidän Moodiin houkuttelemisen aiheuttavan pahoja katseita tältä suunnalta. Matrix toki otti halukkaat ainejärjestöaktiivit (joita taisi noina vuosina ol-

la vain yksi) mukaan toimintaansa – olimmehan aina myös matematiikan sivuaineopiskelijoita. Mitään varsinaista mielenkiintoa tilastotieteen opiskelijoita kohtaan heillä ei kuitenkaan ollut, eikä meitä varten suunnattua toimintaa järjestetty. Tämä oli siis tilanne, kun itse aloitin opintoni syksyllä 2007. Positiivisena uudistuksena tulivat kuitenkin omat tuutoriryhmät, joiden avulla huomasin saman oppiaineen opiskelijoiden tapaamisen tärkeyden. Ongelmana oli vielä, että suurin osa tilastotieteen opiskelijoista jätti opintonsa pian kesken, eikä kukaan tuntenut vanhempia alan opiskelijoita. Heitä olisi löytynyt keskustakampukselta, Moodista, mutta yhteyttä ei ollut. Tässä on pari tärkeää pointtia. Ensinnäkin, opinnot kestävät niin monta vuotta, ettei niihin ehkä kannata edes ryhtyä ilman kampukselta löytyvää hyvää henkeä ja opiskelukavereita. Suurin osa meistä tarvitsee vertaistukea jaksaakseen opintojen edetessä. Yhdessä opiskelu on tehokasta, eikä pahitteeksi ole mahdollisuus konsultoida vanhempia, kurssin jo käyneitä opiskelijoita. Erityisesti tärkeää vertaistukea on nähdä muidenkin hakkaavan päätään seinään samojen laskuharjoitusten parissa huomatakseen, ettei ole yksin. Muutamassa vuodessa yhteisöllisyys on saatu hyvälle mallille ML:n tilastotieteen oppiaineessa. Kohtalona oli alusta alkaen sulautua Moodiin, ja tietääkseni ensimmäinen yhteys saavutettiin eräissä Matrixin Klusterihengailuissa vuonna 2009, kun kenties juuri tätä yhteyttä etsimään (tai muuten vain kuokkimaan) saapuneet Moodin Jani ja Jussi törmäsivät allekirjoittaneeseen. Kohtaamista seurasi mm. pistäytymiseni Moodin pikkujouluissa sekä paikka vuoden 2010 hallituksessa,

johon Eija-Leena Koponen ja Saara Muukkonen ottivat minut lämpimästi vastaan. Tiedekuntien välinen yhteistoiminta ei siis saanut vielä kovin lennokasta lähtöä, mutta jonkinlaisen alun. Keväällä ja kesällä 2010 punottiin jo erinäisiä juonia tulevien tilastofuksien huijaamiseksi mukaan Moodin toimintaan tiedekuntarajoista riippumatta. Mukana olivat ainakin Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen silloinen amanuenssi Terhi Hautala, jonka avulla saimme ensimmäisen ML:n tilastotieteilijöiden oman tuutoriryhmän (ennen olimme olleet sekaisin matemaatikoiden kanssa), sekä matemaatikko Emmi Hatakka, joka suostui ennakkoluulottomasti tämän ryhmän vetäjäksi, kun kukaan omistamme ei tuona vuonna ollut käytettävissä. Mainittava on myös yhteistyö Valtsikan tuutoreiden kanssa. Heistä Taneli Sällylä vaikutti tuutoroinnin lisäksi Tyyppiarvon päätoimittajana ja sai lehtemme kolahtamaan kesällä fuksien postiluukuista. Juha Lehtiranta puolestaan lähti vetämään kanssani ensimmäisiä tiedekuntarajat ylittäneitä ohjaajatuutorointiryhmiä. Pienillä muutoksilla ja mielestäni avainasemassa olleella tuutoroinnilla luotiin pohja nykyiselle kahden tiedekunnan Moodille, vaikkei tietenkään yhden lukuvuoden aikana. Työ jatkui seuraavina vuosina, mutta uudessa tilanteessa, jossa kaikki uudet tuutorit olivat Moodin aktiiveja ja hallituksenkin kokoonpano oli vuosi vuodelta lähempänä tasajakoa kahden tiedekunnan välillä. Suurin kiitos yhteisömme vahvistumisesta kuuluu viime vuosien uusille opiskelijoille, jotka ovat lähteneet toimintaan mukaan ja ottaneet sen nyt jo omakseen. Tästä on hyvä jatkaa.

Tyyppiarvo

I / 2013

11


Moodi

45v

Joka viides vuosi juhlistettavaa Moodin vuosijuhlaa vietettiin tänä vuonna Kaapelitehtaalla, ravintolassa Hima & Sali. Moodi ry:n varapuheenjohtaja ja vuosijuhlatoimikunnan jäsen Janina Hietala käy läpi illan tapahtumat alkumaljoista sillikselle asti.

Vuosikymmenen

Parhaat Bileet TEKSTI: Janina Hietala

V

VALOKUVAT: Ruby Nguyen

ihdoin ja viimein koitti kauan odotettu helmikuun 2. päivän ilta ja juhlakansa suuntasi parhaimpiinsa pukeutuneena kohti Kaapelitehdasta. Naisten yllä nähtiin jos jonkinlaista pukuloistoa kaikissa väreissä ja malleissa. Hiusten ja meikin eteen oli uhrattu aikaa ja vaivaa sekä verta, hikeä ja kyyneleitä – tai vaihtoehtoisesti luotettu rahatukun ja ammattilaisen ihmevoimiin. Miehet taas patsastelivat ylväinä tummissa puvuissaan, hiukset ojennukseen suittuina. Tunnelma oli vähintäänkin odottava.

Jalot onnittelut Varsinaista pöytäjuhlaa edeltänyt cocktail-tilaisuus vietettiin kellariksi kutsutussa tilassa Kaapelitehtaan D-rapussa. Tervehdyksiä esittivät aineja muut järjestöt niin valtiotieteellisen, kuin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolelta. Järjestöjen tuomissa lahjoissa oli selvästi käytetty mielikuvitusta ja ajateltu juuri Moodia. Tilastotieteilijöitä ajatellen oli lahjojen joukossa muun muassa viinaa sisältäviä palloja laatikossa sekä Introduction to Econometrics, jonka avulla tilastotieteellä voisi kuuleman mukaan lyödä rahoiksi. Moodin keski-ikäisyys oli huomioitu sellaisissa lahjoissa kuin ryppyvoide ja Seksileikit-kirja, jonka avulla keski-ikäinen kykenee ylläpitämään vireyttä ilman sinisiä pillereitä. Eräässä onnittelupuheessa vertailtiin Jaloviinaa ja tilastotiedettä ja todettiin molempien kauniilla tavalla yhdistävän kovan ja pehmeän aineksen. Lahjaksi tulikin runsaasti tätä nuorentavaa elämän eliksiiriä, jonka vaikutukset saattoi hyvinkin nopeasti havaita useammassa kuin yhdessä hallituksen jäsenessä – jutuntekijä mukaan lukien.

12

Tyyppiarvo I / 2013


Laulunjohtaja Anni Nelimarkka aloittaa urakkansa.

”Jälkiruoan aikana nähtiin muutos pukukoodissa”

Vapaan sanan aikana kuultiin valtsikalaisten, fyysikoiden, kemistien ja matemaatikoiden terveisiä Moodille.


Äänenavaus Kokkareiden jälkeen siirryttiin enemmän tai vähemmän sulavasti ravintola Hima & Saliin ja asetuttiin nimikylttien osoittamille paikoille. Pöytäosuus alkoi puheenjohtaja Essi Wikmanin lyhyillä ja ytimekkäillä tervehdyssanoilla, joiden jälkeen päästiin alkuruoan kimppuun. Vieraan valinnasta riippuen lautasella oli joko lohta ja mätitoast, tai kasvisvaihtoehto manteli-artisokkasalaatti. Laulunjohtaja Anni Nelimarkka aloitti urakkansa ja vieraat yhtyivät innokkaina lauluun. Alkuruoan aikana saatiin myös pohdittavaksi sarja tietokilpailukysymyksiä tilastotieteestä ja Moodin historiasta, joita pohdittiin intensiivisesti kuuden hengen ryhmissä. Alkuruoan päättyessä oli juhlapuheen aika. Juhlapuhujana oli professori Hannu Niemi, joka loi katsauksen tilastotieteen historiaan Helsingin yliopistossa ja toi esille myös oman näkemyksensä tilastotieteen tulevaisuudesta. Alkuruokaa seurasi lyhyehkö konferenssi, joka tyhjensi pöydät lähes täysin. Naisten vessaan oli tietenkin jonoa käytävän puolelle saakka. Moni ottikin tästä opikseen ja seuraavan konferenssin alkaessa nähtiin jopa juoksuaskelia. Myös tiskin edessä ja tupakkapaikalla oli ruuhkaisaa. Tunnelmien vaihto eri puolilta salia sekä humalatilan itse- ja vertaisarviointi kävi kuumana, kuten myös salamavalojen välke. Hiljalleen, lähes vastahakoisina valuttiin takaisin pöytiin omille paikoille.

Iloista laulua ja raikuvia aplodeja Pääruoan eli karitsan entrecôten tai vaihtoehtoisesti punajuuripihvin aikana tunnelma kohosi edelleen. Laulettiin enemmän ja kovempaan ääneen ja iloinen puheensorina kävi pöydässä kuin pöydässä. Pääruoan päätteeksi jaettiin huomionosoituksia. Kunniajäseniksi erityisistä ansioista tilastotieteen opiskelun ja Moodin hyväksi nimettiin Eija-Leena Koponen ja Ville Parkkinen. Lisäksi kunniakirjansa saivat Valtiotieteellisen tiedekunnan perinteikkäissä neppiskisoissa useaan otteeseen kunnostautuneet, Moodia kaikinpuolin upeasti edustavat Barbarat. Tietokilpailun voittajaryhmäkin palkittiin. Voittajiksi kruunattiin ryhmä ”Ylivoimaiset” (spekulaatiota tosin oli siitä, pitäisikö ryhmän nimen olla ”Ylimieliset”), johon kuului muun muassa Moodin isä Seppo Mustonen, professori Hannu Niemi sekä yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti. Palkinnoksi ryhmä sai maineen ja ikuisen kunnian lisäksi pienet punaiset nopat sekä juomia jatkoilla. Toista konferenssia seurasi jälkiruoka: karamelli crème brûlée tai suklaakaramellileivos. Jälkiruoan aikana nähtiin muutos pukukoodissa, kun useammassa pöydässä otettiin käyttöön taiteelliset kädentaidot ja sitsausperinteen mukaisesti luotiin kangasserveteistä taidokkaita rusettipäähineitä. Tunnelma oli muutenkin hilpeän puoleinen. Tässä vaiheessa pääsi lavalle myös Haimi, joka esitti viihteellisemmän puheenvuoronsa ”Monologi Moodille”.

Moodin alumnit edustivat! (vas.) Janne Miettinen, Reijo Sund, Outi Ahti-Miettinen ja Faiz Alsuhail.

14

Tyyppiarvo I / 2013


Kunniakirjat

Eija-Leena Koponen

valittiin Moodi ry:n kunniajäseneksi pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Moodin ja tilastotieteen opiskelijoiden hyväksi. Puheenjohtajuuden lisäksi Eikku toimi useita vuosia hallituksessa ja jopa valmistumisensa jälkeen on toiminut aktiivisesti Moodin hyväksi.

Ville Parkkinen

valittiin Moodi ry:n kunniajäseneksi ansiokkaasta toiminnasta Moodin ja tilastotieteen opiskelijoiden hyväksi. Toisin kuin nyt, ennen Villen yhdistämistoimenpiteitä Moodi oli lähes puhtaasti valtiotieteellisen tiedekunnan tilastotieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

Barbarat nimitettiin “erittäin hyviksi, ellei täydellisiksi tilastollisiksi malleiksi.”


Jatkoja voisi täysin objektiivisesti luonnehtia vuoden parhaiksi.

Monologin jälkeen koitti vapaa sana, jonka aikana valtsikalaiset, fyysikot, kemistit ja matemaatikotkin vihdoin pääsivät avautumaan yleisölle. Loppuun vielä luritettiin perinteinen ”Ken on fuksi” -laulu, jota tällä kertaa saatiin veivata sydämen kyllyydestä aina 50-luvulle saakka, Seppo Mustosen lopulta vastaanottaessa raikuvat suosionosoitukset.

Jalalla koreasti

16

Tyyppiarvo I / 2013

Pöytäosuuden jälkeen saatiin lauteille bändi Hekuman etuvartio, joka tanssitti iloista juhlaväkeä jatkoille siirtymiseen saakka. Tanssilattialla pyörähdeltiin niin valssin, tangon kuin rockabillynkin tahtiin ja siellä nähtiin upeita tanssikuvioita aina taivutuksia myöten. Bussikuljetukset veivät juhlaväen jatkoille tuttuun ja turvalliseen Alina-saliin Uudelle Ylioppilastalolle, jossa tunnelman kattoon nostatti dj L-Lasse. Jatkoja voisi täysin objektiivisesti luonnehtia vuoden – ellei jopa vuosikymmenen – parhaiksi. Jatkot saavuttivat niin suuren suosion, että myyntiin varatut juomat loppuivat kesken. Tämä ei kuitenkaan juuri latistanut tunnelmaa. Tanssilattia oli alkukankeuden hälvennyttyä ääriään myöten täynnä aina aamukolmeen saakka, jolloin se puoliväkisin jouduttiin tyhjentämään. Myös eteisen puolella meno oli vähintäänkin mielenkiintoista – kuten myös monen juhlijan kunto tässä vaiheessa iltaa. Vaikka useimpien mukanaolleiden muistikuvat ovat jokseenkin hatarat, ovat kaikki samaa mieltä siitä, että jatkot olivat loistavat. Jatkojen jälkeen koitti siirtyminen jatkojen jatkoille Matlu-klusterille. Tässä vaiheessa väsymys voitti useimmat juhlijoista ja suunnaksi otettiin kotiosoite. Myös Matlu-klusterille saapuneiden henkinen tila tasaantui siirtymisen aikana ja tunnelma klusterilla oli jo huomattavasti jatkoja rauhallisempi. Osa moodilaisista (ja yksi kemisti, suurkiitokset) jäi vielä siivoamaan Alina-salia äärimmäisen innostuneena. Mutkiakin matkassa oli. Väärinkäsitysten – myös alkoholilla saattoi olla osuutta asiaan – seurauksena avaimet olivat kulkeutuneet klusterille, joten iloinen siivousporukka joutui kantamaan roskasäkit aina klusterin roskiksille saakka. Aamuyön tunteina keskustassa vaeltava juhlapukuinen jätesäkkiporukka herätti hilpeyttä vastaantulijoissa, joista joku avuliaasti ilmoittikin: ”Teillä on paljon säkkejä!”. Jatkojen jatkoilijat selvisivät väsyneinä – mutta taatusti täysin hereillä – aamuyhdeksään saakka, jolloin aloitettiin maittava ja monipuolinen silliaamiainen skumppineen. Tarjolla oli uunituoreita patonkeja, nakkeja, lihapullia, sipsejä, karkkia sekä tietenkin silliä. Silliksen suosio ja tunnelma eivät täysin vastanneet jatkojen ja päätapahtuman vastaavia, mutta toisaalta tämä takasi sen, että ainakin ruokaa riitti kaikille halukkaille.

Vuju-kuvat verkossa

Seuraavia vuosijuhlia odotellessa!

blogs.helsinki.fi/moodi-ry


Seppo Mustonen pääsi heittämään palkintonoppaa luotsattuaan joukkueensa “Ylivoimaiset” tietokilpailun voittoon.

Faiz Alsuhail & Eija-Leena Koponen

Tyyppiarvo

I / 2013

17


mediapalsta

Pohjois-Korean puuttuvat tilastot ja muita maailman uutisia

Moodin juhlavuoden lisäksi vuosi 2013 on kansainvälinen tilastotieteen vuosi. Eräs vuoden tärkeimmistä tavoitteista on tuoda esiin, miten monella eri tavalla tilastotiede vaikuttaa ihmisten elämään ja yhteiskuntaan ylipäänsä. Myös Tyyppiarvo haluaa osallistua vuoden viettoon seuraamalla tilastotieteen näkyvyyttä mediassa. TEKSTI: Anna Eronen

T

ilastoja hyödynnetään paljon mediassa. Avoimen tiedon määrän kasvun johdosta viime vuosina on alettu puhua erityisestä datajournalismista, jossa uutisia tuotetaan yhdistelemällä, analysoimalla ja suodattamalla eri tietoaineistoja. Tiedon visualisointiin erilaisina kuvaajina, kaavioina ja karttoina kiinnitetään myös erityistä huomiota. Helsingin Sanomilla ja Suomen Kuvalehdellä on oma luettelonsa artikkeleista, jotka on tuotettu datajournalismin avulla. Datan määrän lisääntymisestä ja sen myötä myös tilastotieteilijöille avautuvista mahdollisuuksista on myös kirjoitettu jonkin verran. The New York Timesissa kolumnisti David Brooks pohti, mitä kaikkea voidaan ennustaa tilastollisen analyysin avulla. Vaikka hän itse myönsi suhtautuvansa skeptisesti siihen, että kaikki asiat pyritään määrittämään kvantifioimalla, arvelee hän ”datavallankumouksen” parantavan mahdollisuuksiamme ymmärtää maailmaa ympärillämme. Perinteisemmätkin toimittajat käyttävät usein tilastoja työssään. Monet jutut tuntuvat syntyneen sen pohjalta, että toimittaja on löytänyt tilastosta jonkun mielestään mielenkiin-

18

Tyyppiarvo I / 2013

toisen tiedon, esittänyt ja perustellut sen artikkelissaan, ja pyytänyt sitten sopivalta asiantuntijalta kommentteja.

Kuukausiliite kunnostautuu Laajin näkemäni tilastoihin pohjautuva artikkeli ilmestyi HS:n kuukausiliitteen tammikuun numerossa, jossa pohdittiin, miltä keskiverto suomalainen näyttää tilastojen valossa. Kattavaa artikkelia voidaan pitää tilastotieteellisesti yleissivistävänä, sillä siinä muun muassa selitetään kansantajuisesti, mitä mediaani tarkoittaa. Kuukausiliitteen seuraavassa numerossa oli Seija Sartin kirjoittama artikkeli numeroiden vallasta. Jutussaan hän pohti kriittisesti luottamustamme numeroihin, kykyämme ymmärtää niitä, tutkimusten järkevyyttä sekä erityisesti tilastojen antaman kuvan virheellisyyttä. Pari mielenkiintoista lainausta artikkelia varten haastatelluilta asiantuntijoilta:

“On olemassa paljon epäluotettavia tilastoja ja niiden huonoa tulkintaa, mutta myös hienoja tilastoja ja niiden ammattitaitoista ja syvällistä analyysiä.” – Hannu Miettinen, data-analyytikko, teknillisten tieteiden akatemian jäsen.


Kurssille osallistuneet opiskelijat ovat vähintäänkin päässeet kosketuksiin ulkomaailman edustajien kanssa.

“On tervettä kritiikkiä, jos ei luota tilastoihin. Virheetöntä tietoa ei ole, ja joissakin tilastoissa voi olla hirveän mittaluokan virheitä.” – Jussi Melkas, Tilastokeskuksen kehittämispäälikkö.

Todennäköistä propagandaa? Wall Street Journalissa ilmestyy viikoittain numeroiden maailmaa käsittelevä kolumni, jossa usein pohditaan tilastoja ja tilastotiedettä. Kolumnin nimi on Number’s guy ja kirjoitusten takana on matemaatikko Carl Bialik. Tammikuussa Bialik käsitteli kolumnissaan ja siihen liittyneessä blogikirjoituksessaan hanketta, jossa pyritään parantamaan Pohjois-Korean tilastotuotantoa kouluttamalla yliopisto-opiskelijoita kesäkursseilla länsimaisten opettajien voimin. Pohjois-Korea on maailman eristäytynein maa ja siellä on monien asiantuntijoiden mukaan kaikkein epäluotettavimmat ja puutteellisimmat valtiolliset tilastot. Eräs tutkija vertasi luotettavan tiedon saamista yhtä hankalaksi kuin Mount Everestille kiipeämistä. Viime kesänä yli 250 yliopisto-opiskelijaa opiskeli mm. todennäköisyyslaskentaa ja surveyn tekoa vapaaehtoisten tilastotieteen asiantuntijoiden johdolla. Tänä vuonna tarkoitus on ottaa kurssille mukaan myös valtion virkamiehiä. Jotkut Pohjois-Koreaan perehtyneet tutkijat arvelevat, etteivät opiskelijat pääse ikinä hyödyntämään oppimaansa tai he saattavat jo-

pa käyttää tietojaan tilastojen vääristämisen peittämiseen. Kuitenkin myös skeptikot suhtautuvat kurssiin positiivisesti; kurssille osallistuneet opiskelijat ovat vähintäänkin päässeet kosketuksiin ulkomaailman edustajien kanssa. Pohjois-Korean kaltaisessa maassa kasvaneelle voi olla vaikuttava kokemus tavata amerikkalainen, joka onkin ihan mukava eikä virallisen propagandan mukainen aggressiivinen imperialisti.

Kohtalokas korjaus Osasyyllisenä Kreikan talouskriisiin pidetään tilastojen väärentämistä. Paljon julkisuutta etenkin talouteen keskittyvissä lehdissä on saanut Kreikan valtion tilastokeskuksen entiseen pääjohtajaan ja kahteen hänen alaiseensa kohdistuva oikeusjuttu, jossa heitä syytetään vuoden 2009 talousvajeen vääristämisestä. Tilastojen virheellisyys vaikutti siihen, että taloustilanteen todellinen vakavuus selvisi vasta vuoden 2009 vaalien jälkeen, jolloin todettiin talousvajeen olevan noin kolminkertainen aiemmin kerrottuun verrattuna. Nyt syytettynä oleva Andreas Georgiou siirrettiin tilastokeskuksen johtoon vuonna 2010, tarkoituksena palauttaa laitoksen maine ja parantaa tietojen luotettavuutta. Eräs entinen laitoksen hallituksen jäsen väittää kuitenkin Georgioun rukanneen marraskuussa 2010

Tyyppiarvo

I / 2013

19


ilmestyneessä korjauksessa vuoden 2009 valtion budjettivajetta huonompaan suuntaan. Korjauksessa budjettivajeen todettiin olevan 15,4 prosenttia aiemmin ilmoitetun 13,6 prosentin sijaan. Luultua huonompi luku kiihdytti tuolloin eurokriisiä. Hallituksen jäsen esitti väitteet erottamisensa jälkeen ja sanoo kyseessä olleen saksalaisten johtama salaliitto, jonka tarkoituksena oli perustella kreikkalaisille rajuja valtion budjettiin tehtyjä leikkauksia. EU:n tilastovirasto Eurostat sekä eri EU-maiden tilastokeskukset ovat puolustaneet Georgiouta, sanoen tilastotietojen tuotannon olevan tarkkaan standardoitua ja kyseiset tiedot saaneen Eurostatin hyväksynnän. He vihjaavat syytteiden olevan vahvasti poliittisesti motivoituneita. Mikäli Georgiou ja hänen alaisensa todetaan syyllisiksi, heitä odottaa vähintään viiden vuoden mittainen vankilatuomio.

Kirottua! Loppukevennyksenä mainittakoon, että tilastotieteilijöiltä on Yhdysvalloissa kysytty neuvoa myös kirouksen todenperäisyyden selvittämisessä. Juuri ennen vuoden suurinta urheilutapahtumaa, Superbowlia, The Baltimore Sun kertoi maan kuuluisimman urheilulehden The

20

Tyyppiarvo I / 2013

Sport’s Illustratedin kansikuvan huhutusta kirouksesta. Tarinan mukaan monille urheilijoille on tapahtunut pahoja asioita heidän oltuaan lehden kannessa. Sport’s Illustratedin itse tekemän tutkimuksen mukaan yli 37 prosenttia kannessa olleista urheilijoista on tämän jälkeen suoriutunut huonosti, hävinnyt ottelun, loukkaantunut tai pahimmassa tapauksessa jopa kuollut. Superbowlissa vastakkain olivat Baltimore Ravens ja San Fransisco 49rs ja juuri ennen tapahtumaa julkaistun Sport’s Illustratedin kannessa komeili Baltimoren joukkueen Joe Flacco. The Baltimore Sun päätti selvittää kirouksen mahdollisuutta. Artikkelia varten he pyysivät kahdelta eri tilastotieteen professorilta kommentteja. Asiantuntijat huomauttivat, että lehden kannessa olemisen vaikutuksesta on hankalaa tehdä johtopäätöksiä, kun ei tiedetä, miten moni muu huippu-urheilija pelaa huonosti tai loukkaantuu määrittelemättömän ajan kuluessa. Toisen professorin mukaan kyse voi olla myös siitä, että päästessään lehden kanteen urheilija tai joukkue on ylittänyt itsensä ja mahdollinen huonompi menestys tämän jälkeen voi kuvastaa vain paluuta omalle tasolle. Ravens voitti ottelun ja ainakaan tämän jutun kirjoittamiseen mennessä myöskään Joe Flaccolle ei ole tapahtunut mitään pahaa.


Tilastollisia sovelluksia

Pokeri, osa I/II TEKSTI: Tuomo Nieminen

M

aailmanlaajuinen pokeriinnoitus sai alkunsa elokuvasta. Vuonna 1998 ilmestynyt Rounders – Ässä hihassa, herätteli suuren yleisön kiinnostusta pokeriin Yhdysvalloissa. Samoihin aikoihin avautuivat ensimmäiset nettipokerihuoneet.

Pokeriboomin alku Las Vegasissa järjestetään vuosittain epäviralliset pokerin maailmanmestaruuskilpailut; World Series of Poker, jonka päätapahtuma on $10,000 maksava No Limit Texas Holdem - turnaus. Vuonna 2003 tämän tapahtuman voitti netissä pelatusta satelliittiturnauksesta turnauslipun ansainnut Chris Moneymaker, tienaten $2,500,000. Isoilla pokeriturnauksilla oli jo melko kattava televisioseuranta urheilukanava ESPN:n kautta ja tapahtuma sai myös muun median kiinnostumaan. Tarina oli jonkinlainen Tuhkimon ja amerikkalaisen unelman kaunis rakkauslapsi ja innostus pokeriin – ja erityisesti nettipokeriin – kasvoi räjähdysmäisesti. Vuosina 2003-2006 netissä pelaavien määrä tuplaantui joka vuosi. Aluksi hyvin suuri osa pelaajista tavoitteli lähinnä nopeita voittoja ja pokeri nähtiin enemmänkin uhka-, kuin taitopelinä. Pokeri on kuitenkin strategiapeli. Yksittäisen pokerikäden tai yksittäisen turnauksen tuloksissa on paljon satunnaisvaihtelua, mutta pelaajien välillä on taitoeroja, joilla on suora vaikutus heidän tulostensa odotusarvoon. Satunnaisuudesta johtuen heikommallakin pelaajalla on kuitenkin lähes aina realistinen mahdollisuus voittoon, mikä erottaa pokerin esimerkiksi shakista. Kasvavan pelaajamäärän myötä pokerin

”Pelaajien välillä on taitoeroja, joilla on suora vaikutus heidän tulostensa odotusarvoon.”

strategiaa alkoi levitä internetissä, tärkein ja isoin pokerifoorumi oli silloin ja on aina ollut twoplustwo.com, jolla keskustellaan erilaisista pelimuodoista ja kaikesta pokeriin liittyvästä. Pokeriaiheista kirjallisuutta julkaistiin myös yhä enemmän. Legendaarinen pokerinpelaaja Doyle Brunson oli kirjoittanut kirjan Super System jo vuonna 1979, jossa esiintyy jonkinlaista tilastollisen ajattelun hyödyntämistä. Doyle kertoo viettäneensä usein tuntikausia hotellihuoneessa korttipakan kanssa, jakaen samoja tilanteita läpi uudestaan ja uudestaan ja taulukoiden tuloksia. Tällä tavalla hän selvitti esimerkiksi värin ja suoran osumisen todennäköisyyksiä. Nämä tulokset ovat pokerin pelaajalle erittäin tärkeitä, sillä pelissä on paljon kysymys pottikertoimien vertailusta voittotodennäköisyyksiin, ts. hinnan suhteesta odotusarvoon. Jos esimerkiksi potissa on rahaa 8 euroa ja vastustajasi panostaa yhden euron, tarkoittaa se, että sinun pitää maksaa yksi euro voittaaksesi potin, joka on tämän maksun jälkeen 8+1+1=10 euroa. Tätä suhdetta sanotaan pottikertoimeksi. Tässä tapauksessa voidaan päätellä, että jäät omillesi jos voitat potin kerran kymmenestä, sillä panostat yhden voittaaksesi kymmenen. Eli jos voittotodennäköisyytesi on 10% tai yli, on maksu kannattava.

Alkeellisia todennäköisyyslaskureita Doyle on ehkäpä ollut jonkinlainen edelläkävijä, sillä aivan samanlaisella strategialla – eli Monte Carlo - simulaatiolla – tietokoneet nykyäänkin ratkovat monimutkaisempien pokeritilanteiden todennäköisyyksiä. 2000-luvun alussa ei vielä ollut yleisessä käytössä hienostuneita pokerilaskimia. Löytyi ohjelmia, jotka osasivat laskea Texas Holdemissa jonkun tietyn aloituskäden voittotodennäköisyyden toista aloituskättä vastaan, mutta eivät oikeastaan mitään muuta. Pokerikirjoissa oli todennäköisyystaulukoita usein

Tyyppiarvo

I / 2013

21


toistuvia pelitilanteita varten. Pokeria ajateltiin matemaattisessa mielessä melko alkukantaisesti ja pokeritilanteita analysoitiin pitkälti seuraavanlaisesti: Minulla on nyt tietty käsi ja arvioin, että vastustajalla on joku toinen yksittäinen käsi. Todellisuudessa kummankin pelaajan käsi on tuntematon toiselle, joten käsien sisältöön liittyy päätöksentekohetkellä aina satunnaisuutta. Tämän takia pokerikäsiä tulee mielummin tarkastella joukkona, jolle arvioidaan ensin vaihteluväli ja sitten yksittäisten käsien keskenäiset frekvenssit tämän välin sisällä. Oikeaan suuntaan oltiin kuitenkin menossa, sillä vuonna 2003 julkaistu PokerTracker tilasto-ohjelma tarjosi aivan uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia pelin analysoimiseen.

Pilko paloihin ja tutki Nettipokerissa jokainen pelattu käsi tallentuu tekstitiedostona käsihistoriaksi. Toisin sanoen pelatuista käsistä kertyy koko ajan dataa. PokerTracker käytti tätä dataa tehokkaasti ja tarjosi mahdollisuuden tarkastella erilaisia pelin osa-alueita yksityiskohtaisesti. Aluksi ohjelmaa käytettiin lähinnä oman pelimäärän tarkkailuun ja kirjanpitoon voitoista ja tappioista. Penik.. kröhm.. pelitaitoja vertailtiin usein voittonopeuden avulla, joka laskettiin kaavasta: “Voitot n käden aikana, yksikkönä pimeiden panosten lkm” / “n/100”. Eli keskimääräinen voittomäärä sadan käden aikana, suhteutettu-

22

Tyyppiarvo I / 2013

na pelin kokoon. Ohjelman avulla oli kuitenkin mahdollista tehdä paljon muutakin. Pokeripeleissä on yleensä useita panostuskierroksia ja edellisten kierrosten päätökset vaikuttavat seuraaviin. Luovuttaa voi milloin tahansa, joten ainoa kierros, jonka jokainen pelaa, on ensimmäinen. Päätökseen lähteä pottiin mukaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: panostamatta olevien pelaajien määrä, panostukset ennen omaa vuoroa, oma käsi. PokerTracker:n avulla oli esimerkiksi mahdollista vakioida joitakin edellä mainituista muuttujista, jolloin voitiin yksityiskohtaisesti tutkia erilaisten aloituskäsien kannattavuutta. Näiden tulosten leviäminen johti lopulta siihen, että alkoi olla mielekästä puhua, miltä optimaalinen strategia ensimmäiselle panostuskierrokselle saattaisi näyttää.

!

OPTIMISTRATEGIA ( John Nash ) Nash-tasapainon mukaan kahden ja useamman pelaajan välisessä nollasummapelissä on aina löydettävissä yksi tai useampia strategioita, joista poikkeaminen ei ole kannattavaa. Nash-tasapaino on tilanne, jossa jokainen pelaaja tekee parhaan mahdollisen päätöksen (korkein odotusarvo), ottaen huomioon muiden pelaajien päätökset. Pokerissa voidaan erilaisten käsiryhmien välille yksinkertaisissa tilanteissa laskea näitä tasapainotiloja.


Pokerikäden lukeminen, eli vastustajan korttien arvioiminen, tapahtuu eliminoinnin kautta.

Psykologista ja tilastollista mallintamista Itse en aluksi juuri hyödyntänyt PokerTracker:n mahdollisuuksia. Minulle pokeri oli enemmänkin psykologista sodankäyntiä, kuin matematiikkaa. Olin lahjakas intuitiivisesti profiloimaan vastapelaajiani, sekä tekemään arvioita heidän mielentilastaan edellisten käsien sekä esimerkiksi panostusnopeuden muutosten perusteella. Vaikkakin vastustajien käsien arvioimisesta keskimäärin 95% (täysin keksitty iso prosentti) on panostusfrekvenssien loogista tulkintaa, voi heikkoja pelaajia vastaan saada huomattavaa etua siitä, että havaitsee heidän muussa käytöksessään joitakin säännönmukaisuuksia, jotka liittyvät heidän käsiensä vahvuuteen. Nämä ovat kuitenkin erikoistapauksia. Tärkeimmät arvioitavat seikat jokaisessa pokerikädessä ovat aina itse pelissä tapahtuvat asiat, kuten pelaajien sijainti pöydässä ja se, miten panostus etenee. Yleensä pokerikäden lukeminen, eli vastustajan korttien arvioiminen, tapahtuu eliLYHENNYKSIÄ minoinnin kautta. Texas Holdemissa aloituskäsiä ajatellaan yleisesti niin, että esiKuvakortit: A – Ace, Ässä (14 ja 1) merkiksi ryhmä (AsKh, AsKd, AsKc, AhKd, K – King, Kuningas (13) AhKc, AhKs, AdKh, AdKc, AdKs, AcKh, AcKd, Q – Queen, Rouva (12) AcKs) on ässä ja kuningas eri maata ja ryhJ – Jack, Ritari (11) mä (9s9d, 9s9h, 9s9c, 9h9d, 9h9c, 9d9c) taas on ysipari. Nähdään, että AK eri maata Maat: h – heart, hertta muodostuu 12 tavalla ja ysipari 6 tavalla. s – spade, pata Vastustajalle jaetaan käden aluksi kakc – club, risti si satunnaista korttia. Käsi on nyt tietynd – diamond, ruutu lainen todennäköisyysavaruus, jonka alkiot ovat kaikki ne kahden kortin kombinaa-

tiot, jotka pakasta on mahdollista saada. Parien ja muiden ryhmien keskenäiset frekvenssit voidaan päätellä edellisen AKo ja 99 esimerkin mukaisesti kombinaatioiden välisinä suhteina. Aluksi ei tiedetä mitään muuta, mutta jokainen päätös minkä vastustaja tekee, muuttaa arviota eri kombinaatioiden välisistä frekvensseistä ja erilaisten käsien esiintymistodennäköisyyksistä. Esimerkiksi ensimmäisellä kierroksella Texas Holdemissa pelaajilla on 3 valintaa: korotus, maksu ja luovutus. Tiedetään, että järkevän pelaajan valintaan vaikuttaa hänen käsikorttiensa sisältö. Todennäköisyys sille, että vastustajalla on kädessään 3 ja yhdeksän eri maata, ehdolla, että hän korotti, on varmasti pienempi, kuin vastaava ehdollinen todennäköisyys kuningasparille. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan ajatella, että jos hän valitsi korotuksen, niin kädet, joilla hän olisi maksanut tai luovuttanut, eivät ole enää mahdollisia. Vastustajan käden arvioiminen olisi tietenkin helpompaa, jos jostain olisi esimerkiksi valmiiksi tietoa siitä, millä prosentilla aloituskäsistä juuri tämänhetkinen vastustajasi avaa potin. Tällöin ei olisi tarvetta arvuutella tätä prosenttia tekemällä yleistyksiä. PokerTracker oli aina kerännyt tätä dataa, mutta ei ollut mitään kätevää keinoa saada sitä käyttöön itse pelin aikana. Tämä kuitenkin muuttui vuonna 2005, kun PokerTracker:n yhteyteen kehitettiin Poker Ace Head-Up Display, joka toi PokerTracker:n tilastot suoraan pokeripöytiin – muutos, jolla oli suuri vaikutus siihen, miten pokeria pelattiin netissä. Tällöin myös itse vihdoin kunnolla yhdistin numerot kortteihin. Osa II ilmestyy kesän tyyppiarvossa

Tyyppiarvo

I / 2013

23


Tyyppiarvo tutkii

Kallio Data Crawl TEKSTI ja VALOKUVAT:

Maiju Tanskanen

TUTKIMUSRYHMÄ Janina Hietala Ville Hyvönen Tuomo Kareoja Minna Lehtinen Antero Liukkonen Tuomo Nieminen Niina Piepponen Maiju Tanskanen

Tutkimuksen kohteet valittiin satunnaisotannalla ja reitti suunniteltiin uusinta teknologiaa hyväksikäyttäen.

24

Tyyppiarvo I / 2013

S

euraavan aamun luennot tuntuvat kaukaiselta ajatukselta, kun palo tieteen tekemiseen on kova. Joukkotilastotieteen opiskelijoita on päättänyt kokoontua satunnaisena keskiviikkoiltana sinne, missä data onhuhupuheiden perusteella tiheintä ja kovinta: Kallioon. Taustatyötä on tehty intensiivisesti, ja tarkoituksena on kerätä kovatasoinen ja data-analyysikelpoinen kolmenkymmenenkolmen muuttujan aineisto kuudesta anniskeluravintolasta. ”Ei se ole juopottelua, se on tiedettä”, tilastotieteilijät vakuuttelevat vakavina niin itselleen kuin toisilleenkin ja vilkui-

levat täysin objektiivisesti satunnaisotannalla laadittua listaa illan kohteista. Kallion kaduilla leijailee kunnianhimoisen tieteen tekemiseen kutsuva oluen tuoksu. Huolellisesti suunniteltuun rettiin tulee kuitenkin ennen ensimmäistä rastia vielä viime hetken muutos. Tutkimusohjaaja tiedottaa: “Piritta todettu tutkimuksen perusjoukkoon kuulumattomaksi, koska se on kahvila.” Lisäksi Porvoonkadun baarin todetaan yhteismielin kuuluvan Kallion sijaan Alppilaan ja reitin suunnitteluun päätetään palata vielä muutaman suuntaaantavan jälkeen.


Salonkikelpoisuus baareittain 15,00

10,00

5,00

0,00 Café Mascot

Kurjenlento Pääkonttori Heinähattu

Salonkikelpoisuus (summamuuttuja) huomioi baarin valaistustason, huonekasvien lukumäärän, sisustuksen tasokkuuden, virikkeiden laajuuden, palvelun laadun ja siisteyden.

!

”AMMATTILAINEN”

Henkilöä, jonka habituksesta voi yksimielisesti päätellä tämän kiertävän anniskeluravintoloita täyspäiväisesti.

Pub Aleksis K.

Kalliohovi

a

kellonaik

Café Mascot

18:30

Tutkimusryhmä saapuu ensimmäiseen kohteeseensa Neljännen linjan alkupäähän, jossa aineiston kokoaminen alkaa epäilyttävissä merkeissä: allekirjoittanut on kolmen henkilön promilleseurantaryhmässä ainoa, joka puhaltaa nollat ennen ensimmäistä olutta. Tästä syytetään vuosijuhlalahjaksi saatua alkometriä, joka myöhemmin osoittautuukin patterisyöpöksi sekundatuotteeksi. Vaadittava data kerätään illan ensimmäisten virvokkeiden voimin talteen aikailematta. Data-analyysivaiheessa Café Mascot kunnostautuu otoksen kohteista salonkikelpoisimpana. Asiaa tutkittiin summamuuttujalla, jossa salonkikelpoisuus tulkittiin valaistustason, huonekasvien lukumäärän, sisustuksen tasokkuuden, siisteyden, virikkeiden laajuuden ja palvelun laadun kokonaisuutena. Mascotin huonekasvien poikkeuksellisen korkeaan lukumäärään (22kpl) on kiireisen ihmisen kuitenkin syytä suhtautua varauksella; analyysissa paljastui tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio (r=0.975 (p<0.01)) kasvien lukumäärän sekä palvelun hitauden välillä.

Kurjenlento

19:30

Fleminginkadun Kurjenlennossa aineiston kerääminen häiriintyy, kun tilastotieteilijöiden seuraan lyöttäytyy itsepintaisen seurallinen mieshenkilö, jolla on painavaa sanottavaa niin tilastotieteestä kuin erään tutkimusryhmään kuuluvan naishenkilön rintavarustuksestakin. Tilanteeseen suhtaudutaan analyyttisen viileästi, ja tämä valtiotieteiden maisteriksi itseään tituleeraava herrasmies kirjataan taulukon ”uusien tuttavuuksien lukumäärä” –sarakkeeseen. Anniskeluravintolassa tutustuttujen uusien tuttavuuksien lukumäärällä huomataan olevan yllättävän positiivinen korrelaatio (r=0.980 (p<0.01)) baarimikon naissukupuolisuuden kanssa. Vähemmän yllättävänä mutta yhtä kaikki merkittävänä (r=0.944 (p<0.01)) voidaan pitää lineaarista riippuvuutta uusien tuttavuuksien ja ammattilaisten lukumäärän välillä. Seuranhakumielessä baareja koluavan ei kuitenkaan liene suositeltavaa pitää edellä mainittuja yhteyksiä baarinvalintakriteereinä, sillä uusien tuttavuuksien lukumäärä vaikutti, hämmentävää kyllä, korreloivan negatiivisesti (r=-0.783 (p<0.1)) asiakaskunnan miellyttävyyden kanssa.

Tyyppiarvo

I / 2013

25


Pub Pääkonttori

20:30

Reittisuunnitelma muuttuu lennossa, ja kolmanneksi kohteeksi valikoituu Helsinginkadun Pub Pääkonttori. Havaitaan ja kirjataan ylös kaksi yllättävää sisustuselementtiä, joista toinen on jokseenkin psykedeelinen väriä vaihtava seinä. Baaritiskin pituuden, desibelitason sekä valaistuksen mittaaminen alkavat sujua rutiininomaisesti. Seitinohuessa nousuhumalassa tilastotieteilijät ovat silminnähden innostuneita kertyvästä datasta, ja vaillinaisesta aineistosta yritetään etsiä jo jonkinlaisia silmämääräisiä riippuvuuksia.

5 METRIÄ Pääkonttorin tiski on otoksen baareista toiseksi pisin, kalveten vain Mascotin 14 metriselle.

Heinähattu

Hipstereiden ja kouluarvosanojen keskiarvon välillä vallitsi kysymyksiä herättävä yhteys

9,00

8,00

Heinähattu

Kalliohovi Pub Aleksis K. Kurjenlento

7,00

Café Mascot

Pääkonttori 6,00

5,00

4,00

0,00

2,00

4,00

6,00

Hipsteri-indeksi

26

Tyyppiarvo I / 2013

8,00

10,00

12,00

R2 = 0,450

Kouluarvosana

21:30

Tutkimusryhmä saapuu Vaasankadulle ja käy pientä keskinäistä vääntöä arvioidessaan Heinähatussa soitetun musiikin miellyttävyyttä Likertin asteikolla. Desibelit näyttävät yhdeksääkymmentä. Bongattavissa on aikaisempia kohteita huomattavasti enemmän paksusankaisia silmälaseja, takaraivopipoja ja ironisia villapaitoja, joiden summamuuttuja nimetään analyysivaiheessa hipsteri-indeksiksi. Baareille annettiin kouluarvosanat kysymymällä jokaiselta tutkimusryhmäläiseltä baarin kivuudesta asteikolla 4-10. Myöhemmässä tarkastelussa havaitaan hipsteri-indeksin ja baareille annettujen kouluarvosanojen keskiarvojen olevan positiivisessa yhteydessä toisiinsa selitysasteella 0.450. Johtopäätösten kanssa tulee olla varovainen, mutta spekulaatio lienee sallittua; tekevätkö hipserit baarista hyvän? Käyvätkö hipsterit vain hyvissä baareissa? Heinähattu keräsi kierroksen parhaat yleisarvosanat, mutta mainittakoon, ettei yksikään tutkimusryhmän jäsen kuitenkaan myönnä olevansa hipsteri.


Musaindeksin ja kouluarvosanojen välinen yhteys

9,00

8,00

Kalliohovi Café Mascot Kurjenlento

Heinähattu

R2 = 0,588

Kouluarvosana

Pub Aleksis K.

7,00

Pääkonttori 6,00

5,00

4,00

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

Musa-indeksi

Pub Aleksis K

22:15

Epäluotettava alkometri väittää tilastotieteilijöiden pitkälti ylittäneen rattijuopumuksen rajan Aleksis Kiven kadulle saavuttaessa. Kierroksen halvin olut ja lyhin palveluaika kirjataan ylös Pub Aleksis K:ssa, ja lienee siis sanomattakin selvää, ettei tässä baarissa ole huonekasveja. Ryhmän joukossa havaitaan jonkinasteista hyväntuulisuutta, ja tällä kertaa yksimielisesti annetaan musiikille arvosanaksi nelonen (1-5). Soitetun musiikin merkitsevyyttä tutkitaan dataa analysoidessa yhdistämällä muuttujat musiikin laadusta ja desibelitasosta siten, että hyvän musiikin soittaminen kovalla nähtiin musiikki-indeksissä pisteitä lisäävänä ja hyvän musiikin hiljaa soittaminen puolestaan pisteitä vähentävänä. Huonona pidetyn musiikin kohdalla tehtiin sama käänteisesti. Musiikki-indeksiä tarkasteltaessa suhteessa annettuihin yleisarvosanoihin havaitaan taas riippuvuutta selitysasteella 0.588. Bändipaitojen lukumäärän ja musiikin laadun välisestä yhteydestä otoksemme ei vielä tässä vaiheessa kerro mitään merkitsevää.

Kalliohovi

23:00

Tutkijaseurue palaa Vaasankadulle hieman horjuvin askelin. Baarimikon siviilisääty jää epäselväksi: viehättävälle tilastotieteilijäneidille hän on sinkku, mutta vähemmän viehättävälle ainejärjestölehden päätoimittajalle varattu. Mahdolliset tutkimukselliset luotettavuusongelmat unohtuvat kuitenkin tässä vaiheessa iltaa varsin nopeasti; aineisto on ansiokkaasti kasassa, ajatukset eivät enää niinkään. Ryhmä on kuitenkin ilmeisen yksimielinen siitä, että mallikkaasti alkanutta tieteen tekemistä on syytä jatkaa: valitaan uusi kaupunginosa, arvotaan enemmän kohteita, kehitettään lisää muuttujia. Seuraavana aamuna huomataan kerätyn datan olevan lievästi analyysikelvotonta, mutta päänsärystä voi onneksi syyttää viimeisen baarin mietojen alkoholituotteiden valikoiman suppeutta: kovan väännön ja hampaiden kiristelyn jälkeen aineistosta sentään saa irti hämmentävän turhanpäiväisen orastavan negatiivisen korrelaation tuotteiden lukumäärän ja humalatilan välillä (r=-0.859 (P<0.05)).

OPEN DATA

Tyyppiarvo

I / 2013

27


I / 2013 Eroticum

Hierontatuoli TEKSTI: Regina69

A

amun ensimmäinen luento oli juuri alkamassa, ja meitä oli raahautunut vain muutamia urheita paikalle. Pakkanen oli noussut taas ennätyslukemiin, ja totta puhuen itsekin olisin mieluiten jäänyt lämpimään sänkyyni. Kuuntelin tylsistyneenä muiden opiskelijoiden juttelua eilisen luennon aiheista – varianssi toi mieleeni vain viime viikon bileistä bongaamani teekkarin, Anssin. Kovarianssi antoi jo vähän intiimimpiä mielikuvia, vaikka valitettavasti olimmekin Anssin kanssa päätyneet eri jatkoille. Ankara puutostilani oli jatkunut jo kohta puoli vuotta erottuani poikaystävästäni, ja tilanne oli paha. Tuskin ihan kaikilla oli samanlaiset mietteet perjantaiaamuna, mutta minä halusin jokaista vastaantulijaa. Astuin sisään A111:een – kampuksen suurimpaan luentosaliin – ja yllätyksekseni opettajan paikalla ei seissytkään Koskenoja, vaan komea, ehkä kolmekymppinen vaaleatukkainen mies, jonka tunnistin oitis fyysikoksi. Olimme olleet joskus samaan aikaan Klusterilla – matemaatikkojen kerhotilalla Kampissa – mutta emme olleet vaihtaneet kuin muutaman sanan. Siksi hieman ihmettelinkin, kun fyysikko nyökkäsi minulle tervehdykseksi, kun astelin eturiviin. Nyökkäsin huolettomasti takaisin, ja vilkuilimme hetken pienesti hymyillen toisiamme. Lopulta hän havahtui ja aloitti luennon. Fyysikko kertoi olleensa entisessä elämässään matemaatikko, ja olevansa Koskenojan sijainen sinä päivänä. Kaksituntinen luento etenikin normaalia rivakammin, sillä jäin lumoutuneena tuijottelemaan fyysikon treenattuja käsivarsia ja lähes Johnny Deppin muotoja lähenteleviä kasvoja. Hän päätti tunnin, ja aloin pakata tavaroitani mahdollisimman hitaasti. Lopulta olimmekin suuressa salissa kaksin. Hetken hiljaisuuden jälkeen fyysikko katsoi minua suoraan syville silmiin, ja käski seuraamaan häntä.

Kävelimme yhdessä Exactumin pyörryttäviä kierreportaita pitkin toiseen kerrokseen, siis käpistelijöiden tietokoneiden hajuiseen mekkaan, ja minua hermostutti kovasti. Mitä ihmeen asiaa fyysikolla voisi olla minulle? Lopulta pysähdyimme erään oven eteen. Tunnistin paikan oitis kuuluisaksi hierontatuolihuoneeksi. Fyysikko kaivoi ison avainnipun taskustaan, avasi narahtavan oven ja vienosti hymyillen käski minun astua sisään huoneeseen. Katseeni kiersi vaaleaa, tyhjää tilaa, jota ylväs hierontatuoli vallitsi. Vilkuilin samalla miestä, jonka kuumuusaste oli harvinaisen korkealla muihin fyysikoihin verrattuna. Hän alkoi sulkea sälekaihtimia, ja minun katseeni osui hänen pullottavaan etumukseensa. Fyysikko ohjasi minut istumaan hierontatuoliin, joka alkoi väristä ihanasti ja kuumottavasti läpi koko vartaloni. Miehen mielestä tämä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, vaan hän alkoi hieroa itse hartioitani ja niskaani. Hän kosketteli hellästi, ehkä hieman varoen päätäni ja lopulta kaulaani. Huokaisin tyytyväisenä ja täysin rentoutuneena, silmäni kiinni painautuneena, kunnes fyysikon kädet ohjautuivat kysyvästi kauluspaitani ylimmälle napille. Koska mieleeni ei noussut ajatuskaan tästä kieltäytymiseen, päätin vastata nostamalla määrätietoisesti hänen paitaansa. Se lensikin pois varsin nopeasti. Auringon säteet lankesivat kuuman fyysikon uskomattoman hyvännäköiselle vartalolle (tässä vaiheessa en edes ymmärtänyt ihmetellä, miten se oli mahdollista pimennetyssä huoneessa). Vannoutuneena tilastotieteilijänä aloin oitis laskea todennäköisyyksiä tälle tapahtumalle. Olikohan hierontatuolihuoneessa aina näin jännittynyt ja seksuaalinen ilmapiiri? Joka tapauksessa huomasin nyt olevani täysin alasti, ja fyysikko hyväili rintojani käsillään täydellä antaumuksella, lopulta siirtyen lumoavan suudelman saattelemana yhä alemmas vartalollani.

”Fyysikko katsoi minua suoraan syville silmiin, ja käski seuraamaan häntä.”

www.issuu.com/tyyppiarvo

Tyyppiarvo 1 / 2013  

(Nro 90) Tilastotieteen opiskelijoiden lehti, Helsingin yliopisto

Advertisement