H y v ä e lä m ä m u o d o s t u u työ s tä j a m u u s ta e lä m ä s tä
Hyvä työn ja muun elämän tasapaino
Parempi työhyvinvointi
Työtyytyväisyys, sitoutuminen, innostus
Parantunut rekrytointi
Vähemmän poissaoloja
Alhaisempi vaihtuvuus
Parempi työsuoritus ja urakehitys
Laadukas henkilöstö
Vähemmän poissaoloista aiheutuvia kuluja
Vähemmän vaihtuvuudesta aiheutuvia kuluja
Hyvä työn tulos ja tyytyväiset asiakkaat
KUVA 2. Vaikutusketju työhyvinvoinnista tuottavuuteen (mukaillen Cisco & Boudreau, 2008).
Osa henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimista
S
uomessa ja pohjoismaissa työpaikan toiminta työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi nojaa vahvasti perhevapaalainsäädäntöön sekä julkisiin palveluihin, kuten päivähoitoon ja julkiseen terveydenhuoltoon. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin löydetty yhteyksiä myös työpaikan toimenpiteiden ja yritysten tuottavuuden välillä. Osa vaikutuksesta saattaa syntyä myönteisen yritysmielikuvan kautta: kannattava yritys houkuttelee hyviä työntekijöitä, ja toisaalta tällaisella yrityksellä on varaa järjestää joustoja työntekijöille. Toisaalta hyvinvoiva henkilöstö, joka pysyy sitoutuneesti samassa työpaikassa, on tuottava voimavara yritykselle ja vähentää vaihtuvuudesta aiheutuvaa henkilöstövoimavaran menetystä ja korvaamistarvetta. Työpaikalla työn ja muun elämän yhteensovittamisen tärkeimpiä keinoja ovat erilaiset työaikajärjestelyt ja työntekijälähtöiset, yksilölliset joustot. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi osana laajempaa työhyvinvoinnin, monimuotoisuuden tai työkyvyn kehittämisen ohjelmaa. Saattaa olla vaikea arvioida, miten suuri osuus nimenomaan työn ja muun elämän yhteensovittamisella on kokonaistyöhyvinvointiin. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kannattaakin mieltää osaksi henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimista. Toiminta työn ja muun elämän yhteen10