Page 33

Suomalaista surrealismia EU:n ruoka-apujonossa

ka ei elvytä. Jos taas on pienikin elvyttää”. Saman kirjoituksen mukaan Itävallan Kekkonen, liittokansleri Bruno Kreisky oli vuonna 1979 todennut: ”Muutama miljardi velkaa vie yöuniani vähemmän kuin muutama satatuhatta työtöntä”. Allekirjoittanut käsitteli aihetta ennaltaehkäisevä työllistävä elvytys TVYtter-lehden edellisessä numerossa. Kirjoitus oli lähinnä tarkoitettu keskustelunavaukseksi elvytyskeskusteluun liittyen. Pääviestin voi ehkä kiteyttää siten, että valtiossa Suomi on myös muita tahoja kuin valtio Suomi, joilla kumuloituneesta korjausvelasta johtuen on itse asiassa pakottava tarve elvyttää, peruskorjata ja työllistää. Painovirheineen ja ison pensselin logiikalla laadittu kirjoitus on lukemisen arvoinen vaikkakin tämän toteaa artikkelin kirjoittaja itse.

Makkaratehtailua vai isämaan etu? Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on vertaillut Niinistön aikaa eduskunnan puhemiehenä makkaratehtailuun. Isänmaan etu vaatisi tämän päivän Suomessa mielestäni uuden määritelmän. Isänmaanpetturi on henkilö, joka yhteiskunnassa vallitsevan massatyöttömyyden olosuhteissa toteaa esim. seuraavaa. Massatyöttömyyteen ei voi vaikuttaa elvyttämällä tai, että Suomella ei nykytilanteessa ole varaa elvyttävämpään talouspolitiikkaan. Miehille kuten Bruno Kreisky olisi käyttöä myös tämän päivän Suomessa,

missä valtiojohto mm. kamreerin ja juristin logiikalla voivat todeta, että elvyttäminen ei johda mihinkään. Ei tietenkään johda, kun ei edes ymmärretä, mitä elvyttäminen on. Valtion velkaantuminen syömävelan kattamiseen ja tehottomien hallinnollisten rakenteiden ylläpitämiseen ei ole velkaelvytystä, se on vain hölmöä velkaantumista! Nalle Wahlroos toteaa kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta mm. keynesiläisyydestä seuraavaa. Wahlroosin mielestä Keynesin teorian ns. kerroinvaikutus tai multiplikaattorieffekti ei toimi. Hänen mielestään valtiollinen 1 mrd. euron elvytysruiske johtaa taloudelliseen toimeliaisuuteen vain noin 1 mrd. euron edestä, eikä lisää toimeliaisuutta 2 tai 2,5 kertaisesti, kuten keynesiläinen taloustiede antaa ymmärtää. Rakennusteollisuus painottaa verkkosivu julkaisussaan, että rakentaminen 1 mrd. euron edestä työllistää n. 15 000 henkilöä vuodeksi. Jos tämä toteamus on fakta, niin entäs sitten Wahlroosin haukkuma kerroin- tai multiplikaattori effekti ja sen vaikutukset? Väitän, että Wahlroos on väärässä. Keynesiläinen taloustiede toimii tämänpäivän maailmassa peräti tehokkaammin kuin 30-luvulla varsinkin, jos valtion ensisijainen tehtävä käsitetään niin, että sen kuuluisi toimia eräänlaisena rahoituksen mahdollistajana. Joka tapauksessa keynesiläinen elvyttäminen toimii tehokkaammin kuin friedmanilainen tapa elvyttää veroja alentamalla. Reaganismiä on perinteisesti pidetty jonkinlaisena esimerkkinä Friedmanin oppi-

en toimivuudesta. Todellisuudessa Reaganismi oli pitkälti myös eräänlaista ”yksinkertaisen miehen” keynesiläistä elvyttämistä valtavien valtiollisten varustelumääräraha budjettien muodossa. Thomas Piketty on kirjassaan osoittanut, että länsimaissa reaalitalous investointikohteiden vähyys on johtamassa taloudellisen epätasa-arvoisuuden lisääntymiseen ja taloudellisen aktiviteetin hiipumiseen. Väitän, että Piketty on enemmän oikeassa kuin Wahlroos. On ilmiselvää, että Wahlroos ei ymmärrä teollisuutta, yhteiskuntaa eikä kovinkaan paljon myöskään taloudesta. Keynesiläisyys toimii tämänpäivän yhteiskunnassa tehokkaammin kuin 30-luvun suuren laman aikaan. Tämä selittyy mm. sillä, että ns. välilliset vaikutukset esim. 1 mrd. rakentamiselvytys ruiskeesta vaikuttavat moninaisemmin ja laajemmin. Niitä liitännäisyrityksiä, joita elvyttämisen myötä epäsuorasti ”autetaan” pahimman yli toimivat ja vaikuttavat yhteiskunnassa nykyään paljon laajemmin kuin 30-luvulla. Esimerkkeinä mainittakoon kauppa, logistiikka, välinevuokraus ja uusyritys alat kuten esim. verkkokauppa, verkkosivu julkaisut jne… Täten työttömyyden nousua myös laajasti hillitään, eikä vain työllistetä suoraan kuten Wahlroos kuvittelee. Tosin hän kyllä myös tietää esittää, että työttömät eivät halua liikkua työn perässä, ja että työttömyystuet ovat niin korkealla tasolla, että vapaa-aika kiinnostaa enemmän kuin oikea työ. Näiden mielipiteidensä perusteella hän sitten todistaa, että Keynesin taika ei enää toimikaan?

TVYtter 4/2015  33

TVYtter 4/2015  
TVYtter 4/2015  

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö – TVY:n jäsenlehti

Advertisement