Yhteiskunta ja talous
Allekirjoittaneella oli 20.10.2015 mahdollisuus osallistua VATT:n talouspoliittiseen seminaariin, missä taas kerran kuulijoille järjestettiin mahdollisuus kuunnella ekonomistipanelistien evankeliumisanomaa. Paneelikeskustelu tilaisuuteen osallistuivat Aki Kangaspuro, Leena Mörttinen, Roope Uusitalo, Anne Brunila ja Jaakko Kiander. Paneelin puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
tilaa!
J
otenkin ehkä toivoisi, että jos VATT kerran järjestää seminaarin, niin keskusteltaisiin sitten, vaikka kahdesta vaihtoehtoisesta talouspoliittisesta malli luonnoksesta seuraavaksi viideksi vuodeksi siitä, miten talous- ja työllisyystilanne maassamme saataisiin oikenemaan. Ensimmäinen voisi olla hallituksen ajama ja yhden insinöörin laatima äärimmäisen monimutkainen ja monta liikkuvaa osaa sisältävä yhteiskuntasopimus agenda kilpailukyky loikkineen. Toinen olisi yksinkertainen mutta toimiva rautalankamalli. Seuraavassa muutama näkemys siitä, miten suosta – mihin maa finanssikriisin jälkeen on johdettu – on mahdollista nousta. Olisi myös ollut mielenkiintoista mikäli VATT:n seminaarissa oltaisiin edes tehty yritys viiden keskeisimmän kilpailukyky- ja kasvumuuttujan perkaamiseen kansantaloudessa. Nämä viisi muuttujaa olisivat voineet olla esimerkiksi: 1) insinöörien palkkataso, 2) sähkön hinta, 3) joustava lomautusjärjestelmä, 4) vientiteollisuuden rakenne ja 5) korjausvelka elvytys niin, että valtion rooli olisi lähinnä toimia eräänlaisena rahoituksen mahdollistajana varsinaiselle ”elvyttäjälle”. Tämä tietenkin olisi edellyttänyt panelisteilta ”lattiatason” asiantuntemusta tilanteesta sekä Suomessa että Saksassa, joka on keskeinen verrokki maa kun kilpailukyvystä keskustellaan.
Suomalaisen talouspoliittisen keskustelun taso
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi. Valtioneuvosto on nimittänyt Juhana Vartiaisen tilalle filosofian tohtori Anni Huhtalan VATT:n ylijohtajan virkaan ajalle 1.9.2015–31.8.2020.
32 TVYtter 4/2015
Kun suomalaista talouspoliittista keskustelua seuraa, niin ei voi oikein tehdä kovin paljon muuta päätelmää, kuin että Suomessa näköjään on tärkeintä, että keskustellaan ja paljon. Lisäksi keskustellaan enimmäkseen asian vierestä, oli sitten kyse nakkikioski tason paikallisesta sopimisesta tai jostain kilpailukykyhyppymuuttujista tilanteessa, missä useimmat muuttujat faktisesti ovat Suomelle eduksi. Tietenkin eräiden toimialojen yksikkötyökustannukset ovat nousseet viime vuosina. Mutta niillä toimialoilla, missä tuotteita ei enää viedä maailmanmarkkinoille samassa mittakaavassa, kuten Nokian puhelimet ja paperiteollisuus.
Kansallisen tason keskitetysti lasketulla yksikkötyökustannusmuuttujalla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä paikallisen tason kilpailukyvyn kanssa. Teoreettisesti laskettu yksikkötyökustannusmuuttuja on todellisuudessa dis informaatiomuuttuja, millä keskustelua tehokkaasti johdetaan jatkuvasti sivuraiteelle. Paasikivi totesi aikoinaan ”kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”. Viisaasti todettu ja lausahdus pätee vielä tänäänkin, kun kilpailukykymuuttujia suhteessa Saksaan ja Ruotsiin aletaan perkaamaan yksi kerrallaan. Sitä ei suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa haluta tehdä, koska tärkeintä näköjään on, että puhetta piisaa ja asian vierestä nimenomaan. Suomessa palkat aivan kuten sähkön hintakin ovat alemmalla tasolla kuin Saksassa. Suomen kilpailukyky high tech -investointituote segmenteissa, kuten auto- ja telakkateollisuudessa on todellisuudessa erittäin kilpailukykyisellä tasolla. Osittain hyvä kilpailukyky selittyy robotiikan menestyksellisestä hyödyntämisestä mm. Uudenkaupungin Valmet– Mercedes-tehtaalla. On hyvä noteerata, että Suomessa kuitenkin vielä tehdään saksalaisia autoja suomalaisella pääomalla ja suomalaisia laivoja saksalaisella pääomalla. Kun taas esim. Ruotsissa tehdään kiinalaisia autoja kiinalaisella pääomalla ja paperitehtaat sillä puolen lahtea kyetään pitämään toiminnassa lähinnä oleellisen paljon halvemmalla vesisähkövoimalla. Sähkön hinta on nimittäin oleellinen kustannustekijä paperiteollisuudessa. Realiteetit ovat uskottavampia kun yhteiskuntasopimuksen vatulointi asiantuntijat.
Syömävelkaa vai ennaltaehkäisevää työllistävää elvytystä? Tommi Uschanov totesi 11.8.2013 HS kirjoituksessa Talouden yllättävä mallimaa, joka käsitteli Itävaltaa seuraavaa. ”Velkaelvytyksen salaisuus ei ole velan koossa vaan siinä, että velka, olkoonpa pieni tai suuri, käytetään mahdollisimman elvyttävästi eikä johonkin muuhun tarkoitukseen. Ellei näin ole, isokaan vel-
Kuva: Aimo Ruusunen
saa mitä