Klubiposti 1/2023

KLUBITALON TUUSULANJÄRVEN

KLUBIPOSTI 1/2023

Älytaulu tuli taloon

Saatiinpa meillekin vuodenvaihteessa tuollainen älytauluksi kutsuttu laite. Tehtävien jaot tehdään nyt Padlet -pohjilla aamu- ja keskipäivien kokouksissa. Se on mahdollistanut myös monta muuta asiaa, kuten laadukkaammat esitykset kuin läppäri + iso näyttö yhdistelmällä, virtuaaliset kierrokset vaikkapa museokohteissa ovat vaikuttavampia isolla näytöllä. Perus-

käyttö on tähän mennessä opeteltu ja opittu, uusia käyttömahdollisuuksia lienee vielä rajattomasti, vain taivas on raja.

Älytaulu on merkkiä Ricoh, malli on IWB6520, koko 65 tuumaa, eli se on 1,5 metriä leveä ja metrin korkea.

Kuvat:

Kannen kuva: Jari J.

Edullisen ruoan kurssi Klubitalolla

Ruoan hinnan kallistuminen ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Erityisen paljon se koskettaa pienituloisia, joiden tuloista suurin osa voi mennä ruokaan. Tuusulanjärven Klubitalo vastasi esittämääni toiveeseen järjestämällä edullisen ruoan kurssin lauantaina 21.1.2023. Kurssilla oli mukana kymmenkunta innokasta kokkaajaa. Jakaannuimme työryhmiin ja kukin työryhmä valmisti aterian. Niinpä meillä oli lopulta lämpimän pääaterian lisäksi useampikin keitto syötävänä – ainakin vihanneskeitto ja makkarakeitto jäivät mieleeni. Pääateriassa oli kanaa ja riisiä.

Kurssin opettaja vastaili myös kysymyksiimme. Mitkä raaka-aineet ovat sekä terveellisiä että edullisia? Onko tässä vuodenaikavaihteluita? Onko riisilajikkeissa eroja? Onko peruna edelleen halpaa? Taisimme todeta, että vaikka jotkin vihannekset ovat nyt todella kalliita, on edelleen myös olemassa terveellisiä ja edullisia kasvisraaka-aineita. Ehkä olisi ollut lisäksi tarpeen saada jonkinlainen luettelo tuotteista, jotka ovat sekä halpoja että terveellisiä.

Teksti: Tapio

Kuvat: Mia

Ruoan

valmistamisen lisäksi innostuimme myös kattamaan pöydät kauniisti ja ”kattaussääntöjen” mukaan: ruokailuvälineet asetellaan siten, että reunoilta otetaan ensin ja syvä keittolautanen matalan lautasen päälle. Kauneus ja siisteys lisää ruokailun nautintoa.

Lopuksi oli tietenkin tiskit tiskattava tiskikoneella ja siivottava paikat. Yli jääneitä ruokia saimme mukaan omissa astioissamme. Minunkin pojilleni keitot maistuivat kotona!

Tässä tekstissä kerron opinnoistani Helsingin yliopistossa ja itsekasvatuksestani. Aloitin uudelleen opinnot yliopistolla syksyllä 2019 ja nyt opiskelen neljättä vuotta Yleistä ja aikuiskasvatustiedettä.

Ensimmäistä kertaa aloitin yliopisto-opinnot syksyllä 1982 Helsingin yliopistossa HASTU-ohjelmassa (Hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmassa).

Syksy 2019 meni lähiopetuksena ja keväällä 2020 16.3. siirryimme kokonaan etäopetukseen koronapandemian takia. Ehdin syksyllä 2019 opiskella yliopiston kielikeskuksessa espanjaa ja muutaman kurssin pääaineopinnoissani mm. kurssin ”Oppiminen ja asiantuntijuus työssä, organisaatioissa ja verkostoissa”.

Keväällä 2020 suoritin kurssin ”Oppimisen tutkimuksen klassikot”, joka oli tosi mielenkiintoinen kokemus. Siinä teimme pienryhmissä esitykset valitsemastamme oppimisen klassikosta opettajan valitsemista henkilöistä. Minun

kolmen opiskelijan ryhmässä esittelimme vuorollamme salin edessä Vygotskyn käsityksiä oppimisesta. Vygotsky esitti, että: ”What a child can do with assistance today, she will be able to do by herself tomorrow”.

Yliopisto-opinnoissa kurssien laajuus mitataan opintopisteinä (op) nykyään. Yleisin kurssien pistemäärä on 5 op ja se tarkoittaa 5 x 27 tunnin työmäärää. Olen suorittanut parhaimmillaan 25 op lukukautena, mutta myös vähemmin.

Syksyllä 2020 suoritin muiden kurssien ohella ruotsin ja englannin kielten pakolliset opinnot. Nuo kurssit olivat tosi hyviä ja hyödyllisiä. Keväällä 2021 suoritin Akateemiset tekstitaidot (suomi).

mielenkiintoisimmat kurssit ovat olleet ”Kehittävä työntutkimus” ja Erityispedagogiikan perusopintojen kokonaisuus, ”Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä”, ”Yhteisöllinen oppiminen”, Kandidaatin tutkielma ja

Kaikista

nyt syksyllä aloittamani antropologian opinnot. Antropologia on ollut äärimmäisen kiinnostavaa ja sain syksyllä suoritettua kolmosen arvosanalla (asteikolla 0–5) ”Johdatus antropologiaan”-kurssin (5 op). Antropologia on laaja ihmisen tutkimista ja kulttuurin tarkastelua koskeva tieteen ala. Antropologiasta on tarkoitus suorittaa yhteensä 40 op laajuinen määrä opintoja keväällä 2023 ja syksyllä 2023.

Sen lisäksi, että olen opiskellut virallisesti järjestetyissä puitteissa yliopistolla, olen harrastanut itsekasvatusta eli olen omatoimisesti opiskellut omia mielenkiinnon kohteita käsitteleviä asioita ilman muodollista otetta missään instituutiossa. Luen arkipäivisin pienen otteen kolmesta vieraskielisestä lehdestä artikkeleita, jotka ovat koskettavia jollain tavalla itselleni.

Luen myös suomenkielisestä tieteellisestä lehdestä juttuja. Ulkomaalaiset lehdet ovat National Geographic (englanniksi), Illustrerad vetenskap (ruotsiksi) ja Cambio16 (espanjaksi). Suomalainen lehti on Tiede-julkaisu. Luen myös kirjoja, jotka koen hyödyllisiksi henkilökohtaisesti.

Vuosien varrella olen lukenut kirjoja liittyen opintoihin ja muita lukemiani kirjoja ovat romaaneja tai tietopuolisia kirjoja. Fiktiivisistä kirjoista paras on ehdottomasti ”Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen”. Lisäksi olen lukenut Aldous Huxleyn teoksen ”Uljas uusi maailma” (scifi). Tietokirjoista voisin mainita luke-

neeni Amel Gailyn ”Työn elämä. Tulevaisuuden epätyypilliset työsuhteet” (julkaistu 2022). Vielä mainitakseni olen lukenut osat I-II Karl Marxin teoksista ”Pääoma” ja kolmas osa on vielä alkutaipaleella. ”Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus” Leontjevilta on ollut antoisa kirja myöskin. Sitä olen lueskellut tarpeen mukaan valikoivasti ja systemaattisesti edeten. Se on faktakirja.

Tällä hetkellä olen valmistautumassa akvaariotentteihin kursseilla ”Beliefs, Attitudes and Cosmologies of Change” (kirjat englanniksi) ja ”Yhteiskunta ja sosiaaliset suhteet” (tenttikirjat tässäkin englanniksi). Akvaariotenttiä (tai Examinarium-tenttiä) varten varataan tenttisuoritukselle tietokone yliopistokampukselta (useita sijainteja) ja mennään itse valittuna vapaana olevana ajankohtana suorittamaan tentti paikan päällä. Kirjoja ja muistiinpanoja ei saa olla tentissä mukana. Tenttikone varataan kotikoneelta.

Lukeminen

kannattaa aina.

kirjoittaja: Keijo Heiska

Kuva: Wikimedia Commons

Keravan Prisma (Markku S)

Mitä työtä teit Prismassa?

- Hyllytystä ja asiakaspalvelua.

Miten pääsit työn alkuun (perehdytys)?

- Ennen työn alkua pääsin harjoittelemaan Tuukan työparina yhden päivän ajan jossa omaksuin oleellisimmat työtehtävät, totta kai eka työpäiväni oli jännittävä kokemus, mutta koska olen ollut pitkäaikaistyöttömänä yli 10 vuotta niin kokemus oli kuitenkin kiva ja kannustava.

Ensimmäisenä työpäivänä joulukuun alussa 2022 työvalmentaja Pirjo neuvoi myös minua. Toki eri hyllyalueiden perehdytykseen olisin kyllä toivonut enemmänkin ohjeistusta mutta onneksi kauppa oli minulle entuudestaan tuttu, sillä olen syntyperäinen tuusulalainen.

Saitko tarvittaessa tukea työyhteisöltä ja klubitalolta?

- Sain opastusta pyytäessäni joltain myyjältä tai vuorovastaavalta.

Koitko olevasi osa työyhteisöä?

- Viihdyin hyvin työyhteisössä ja koin olevani osa työtiimiä. Humoristinen asenne työhön ja sosiaaliset vuorovaikutustaitoni auttoivat.

Mitä siirtymätyö sinulle antoi?

- Eka työ yli kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen oli huikea kokemus ja auttoi myös psyykkiseen toimintakykyyn.

Olin aivan ”täpinöissä” ekan työpäivän jälkeen.

Halusimme

vaihtelun vuoksi tehdä päiväreissun Tallinnaan, kun oli Peten syntymäpäiväkin. Oli ollut tapanamme näinä aikoina tehdä matka sinne. Tällä kertaa matkasimme Tallink Siljan Megastar-laivalla, joka lähti Länsisatamasta klo 7.30. Meillä oli siis aikainen herätys, jotta olisimme ajoissa lähtöselvityksessä. Mukana oli Peten ja minun lisäksi Raikku eli meitä oli vakioporukka.

sisälle tutustumaan. Hieno kokemus. Se oli varsin suurikokoinen alus, sotilaskäyttöön tarkoitettu torpedoputkineen. Museon kahvilassa kahvit juotuamme lähdimme kohta seuraavaan kohteeseemme, tv-tornille.

Peten

isä oli lupautunut viemään meidät satamaan, joten meidän ei tarvinnut huolehtia julkisen liikenteen aikatauluista. Automatkalla oli lumipyry, mutta onneksi vielä vähäinen liikenne, joten kaikki meni hyvin.

Tv-tornille oli neljän kilometrin automatka. Matkalla Anders, taksikuskimme, kertoili kaikenlaista eri paikoista, joita ohitimme. Lähellä tornia sijaitsee mm. Viron suurin hautausmaa, jonne on haudattu paikallisia merkkihenkilöitä, presidenttejä ja suomalaistenkin hyvin tuntema Georg Ots.

Olisikohan tv-torni noin 200 metriä korkea?

Laivalla

joimme ensin kahvit ja kävimme sitten tutkimassa tax-free myymälän hintoja, jotta tietäisimme ostaako haluamamme tuotteet sieltä vaiko maista. Kahden tunnin päästä lähdöstä olimme Tallinnassa.

Meitä oli vastassa tuttu taksikuski, jonka kanssa Raikku oli sopinut etukäteen päivän kyydit ja hinnan. Ensin menimme Merimuseoon, joka avautui kymmeneltä. Sen päänähtävyys oli ilman muuta sukellusvene, johon pääsi

Hissi vei meidät Raikun kanssa 175 metrin korkeuteen näköalakerrokseen. Pete oli jäänyt maan pinnalle taksikuskin kanssa seurustelemaan. Onneksemme sää oli seljennyt aamun sumusta, joten tornista avautui aika hienot näkymät kaupunkiin, aina satamaan saakka. Paikka oli minulle yllättävän siisti. Olin odottanut jotain Neuvostoliiton aikaista kolhoosia.

Seuraavaksi tulimme Sadamarkettiin, joka on aina ollut ohjelmassamme näillä reissuilla. Siinä maksoimme taksikyydit. Tipin kanssa 70 euroa. Sätkäpaperit ostettuamme lähdimme Nautica kauppakeskukseen muutaman sadan metrin päähän. Siellä söimme kiinalaisessa kana-aterian ja kävimme apteekissa, jossa on paljon halvempaa kuin Suomessa.

Vähän seikkailtuamme satamassa päätimme palata juomaan kahvit Nauticaan ja käydä ruokakaupassa, jossa on edullista. Paluumatka alkoi klo 16.30 ja parin tunnin kuluttua olimme kotimaassa.

Matka oli mennyt suunnitelmien mukaan ilman kommelluksia. Olimme tyytyväisiä kokemaamme.

Pitkäaikaistyöttömän selviytymistarina

Olen Markku S. Iältäni olen 63 vuotias ja syntyisin Tuusulasta. Liityin Tuusulanjärven Klubitaloon kesäkuussa 2022.

Työuran kuvaus

Ammatiltani olin lentokonemekaanikko Helsinki-Vantaan Tekniikan alueella. Valitettavasti 26-vuotias työura päättyi kohdallani Finnairin vuoden 2011 ”YT-neuvottelujen” seurauksena juhannuksena v. 2013 – samoin kävi n. 450 ammattilaiselle, joista valtaosa koostui lentokoneiden perushuoltotyötehtävistä Lentokonekorjaamolla. Kansallinen lentoyhtiömmehän oli painiskellut jo joitakin vuosia tappiota tekevänä lentoyhtiönä.

Tällä ratkaisulla silloinen lentoyhtiön hallitus joutui tekemään kauskantoisen päätöksen, jonka seurauksena yhtiön omien lentokoneiden perus- ja välihuoltopalvelut päätettiin ulkoistaa ulkomailla toimiville lentokoneiden huoltoyrityksille.

Tällä hetkellä, jos katselee Helsinki-Vantaan lentokentän aluetta, huomaa että ns. asema-tasoalue on muuttunut oleellisesti. Terminaaleja on laajennettu merkittävästi ja mikä erityisesti tuntuu vanhasta ”finnairilaisesta” ikävältä niin lukuisa määrä lentokonehalleja on purettu ja jäljellä on enää 7-halli sekä ent. SAS:n BLUE1-huoltohalli, jonka Finnair osti kun Blue1-yhtiö lopetti toiminnan.

Linjahuoltohalli 7 kuuluu Suomen suurimpien

rakennusten joukkoon. Siellä tehdään potkuriturbiinikoneita lukuun ottamatta lentoyhtiön lentokoneiden A/B-huollot, jotta lentokoneet pysyvät lentokelpoisina ja turvallisina. Tällä hetkellä Finnairilla on kapearunkokalustossa Embraer 190-tuoteperheen laivasto yhtiön ohuille reiteille. Myöskin Airbus A320-kapearunkolaivasto kuuluu vielä yhtiön Euroopan verkoston reiteille. Vanhimpia n. 20 vuotta vanhoja Airbus-320 koneita on joitakin kylläkin jo romutettu ja niiden alumiinista voidaan tehdä esimerkiksi tölkkejä.

Potkuriturbiinilaivaston ATR-72 kalustoa ylläpidetään entisessä Blue1-lentoyhtiön hallissa Teknillisen alueen länsilaidassa. Markulla oli huoltomekaanikon lupakirjat seuraaviin: DC-9/MD80,MD11 sekä A320-sarja.

Työttömyyden alkuvuodet

Työttömäksi joutuminen oli kyllä raskas kokemus joka jätti jälkensä.

Työnantaja kuitenkin tarjosi ns. muutoskoulutusta Amiedun aikuiskoutuksessa, johon lähdin v. 2013 alkuvuodesta – muitakin kohtalotovereita lentokonehuollosta/-korjaamolta ja moottorikorjaamolta osallistui kunnossapidon ammattitutkintoon, jolla sain pätevyyden esimerkiksi energialaitoksille joissa tarvitaan kunnossapitoasentajia sellaisiin laitteisiin tai koneisiin missä hydrauliikka tai pneumatiikka on käytössä. Lentokoneistahan kyseiset järjestelmät olivatkin minulle tuttua aluetta.

Lisäksi kunnonvalvonnan mittausosaamis-pätevyyden sain suoritettua, jossa esimerkiksi koneiden laakerivaurio on mahdollista todeta jo varhaisvaiheessa esim. herkillä värinämittausmenetelmillä ennen sen rikkoutumista ja täten koneen rikkoutumista.

Työllistyminen ei kuitenkaan toteutunut kohdallani vaikka yritin seurata avoimeksi tulevia kunnossapidon työtehtäviä – väsyin kuitenkin työnhakuun ja mielenterveyden ongelmat alkoivat nousta taas esiin. Olinhan tosin jo työurallakin kärsinyt masennusoireista, joihin kyllä olin saanut diagnoosin ja hoidon. Puoli vuotisen lomautusjakson aikana jouduin myös hakeutumaan psykoterapiaan koska vielä tuolloin henkilöstövähennysten määrä ei ollut vahvistunut ja koko Tekniikan työntekijähenkilöstö eli epävarmuuden aikoja. Ammattiosastojen infotilaisuuksissahan joka kolmannen työn arveltiin loppuvan muutosneuvottelujen loppuvaiheissa v. 2012. Tekniikan toimihenkilöille muutosneuvottelut olivat vuorossa muutama vuosi myöhemmin, mutta tiedossani ei ole kuinka moni tällöin ”sai kenkää” Itse sain kuitenkin 1½ vuotta aikaa sopeutumiseen ennen työsuhteen loppumista kesällä 2013 - joillekin työkavereille ”lähtöpassit” tuli käytännössä välittömästi !

Kuntouttava työtoiminta

Vantaalta muutin Mäntsälään edullisempaan vuokrakaksioon v. 2015 ja vähitellen aloin voimaan hieman paremmin. Kaipasin jonkinlaista toimintaa ja niin hakeuduin lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan pariin, joka sai minut vähitellen voimaan paremmin. Myöskin pieneen kuntaan muuttamisen koin sikälikin paremmin, että koin saavani aivan toisenlaista huomiota sosiaalitoimessa jossa minut otettiin hyvin vastaan. Vantaalla työvoimatoimiston palveluista minulle jäi negatiivinen kokemus –varsinkin kun henkilökohtaiset työvoimavirkailijoiden haastattelukäynnit loppuivat ja asioita olisi pitänyt hoitaa ”verkossa” joka päätös ei minulle ollut toimiva malli.

Kuntouttavassa työtoiminnassa minulle myöhemmin tarjottiin ns. ulkokuntouttavaa sopimusta vanhusten viriketoiminnassa kolmessa ikäihmisten palvelutalossa – olipa yhdessä minulla työkokeilujaksokin mutta työsopimus jäi allekirjoittamatta, kun yhden palvelutalon päällikkö irtisanoutui tehtävästä.

Tämän seurauksena psyykkiset ongelmat olivat hallitsevia ja yksi kesä meni minulla niistä toipuessa.

Helsingin Pitäjänmäellä ollut Amiedun aikuiskoulutuskeskus on nykyisin nimeltään Taitotalo

Kuntouttavien jaksojen aikana pääsin myös avustamaan kehitysvammaisia päivätoimintakeskuksessa mikä oli mielekäs kokemus myöskin. Ylipainoisuuteni huoletti kuitenkin minua. Olinhan yrittänyt laihduttaa lukuisia kertoja enkä oikein onnistunut itse joten liityin painonhallintaryhmään Mäntsälän terveyskeskuksessa. Kesällä 2019 tein ratkaisevan päätöksen ja hakeuduin laihdutusleikkaukseen elokuussa 2019. Tallinnassa yksityissairaalassa minulle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus onnistuneesti, jonka seurauksena laihduin 115 kg:sta n. 85 kg:n. Toki ruokavalion ja annoskoot joutui opettelemaan uudestaan mutta tyytyväinen olen tähän panostukseeni ollut. Joitakin kiloja on tullut takaisin kylläkin mutta fyysinen kuntoni on paljon parempi. Toki nyt joudun lääkkeiden lisäksi joka päivä nauttimaan erinäisiä vitamiineja ja hivenaineita koska pääosa ravinnon imeytymisestä tapahtuu ohutsuolesta.

Nykytilanne

Tällä hetkellä minulla onneksi on klubitalotoiminta ollut varsinainen ”pelastusrengas” ja mikä parhainta sain siirtymätyöpaikan klubitalon kautta mikä on todella merkittävä seikka niin fyysisen kuin psyykkisen terveydentilani johdosta.

Seuraavaksi onkin sitten eläkkeelle jäämisen valinnat pohdittavana.

Toivotan kaikille klubitalolaisille sekä kivalle henkilökunnalle Hyvää kevättä Markku S 2023-04-02

Kuvassa olen Thaimaan Koh Hong-saaren laguunissa pikaveneen kyydissä helmikuussa 2012

Kottaraiset

Kiuru

Kuvat:

Kevään merkkejä

Opiskelemassa

Kuva: Jari J.

Haastateltava: Mia

Ensin lyhyesti, mikä koulutus, mikä tutkinto?

- Dialogicin ja Hämeen kesäyliopiston järjestämä 60 op Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus Hämeenlinnassa.

Milloin tiesit ensi kerran lähteväsi tähän?

- Alkuvuodesta 2021 hain ensin psykoterapiakoulutukseen, mutta en päässyt sinne.

Sitten maaliskuussa -19 eteeni osui info-tilaisuus tästä koulutuksesta ja menin kuuntelemaan sen. Innostuin samoin tein ja hain koulutukseen.

Mitä vaihtoehtoja oli tarjolla?

- En tutustunut vaihtoehtoihin, koska tämä koulutus vaikutti niin hyvältä ja itselleni sopivalta.

Oliko ennakkotehtäviä tai pääsyvaatimuksia?

- Hakemusten perusteella sain kutsutsun haastatteluun. Haastattelun perusteella minut sitten valittiin.

Tarvitseeko lukea paljon kirjoja?

- Kirjallisuutta on jonkin verran. Jokaiselle lukukaudelle kouluttajat ovat valinneet noin 3 kirjaa ja muutamia artikkeleita tukemaan sen hetkistä aihealuetta.

Kuinka paljon opiskelu vaatii, ajassa ja muiden resurssien suhteen?

- Lähipäiviä on noin kerran kuukaudessa kaksi päivää. Tämän lisäksi on vertaisryhmä tapaamisia, jotka ajoittuvat iltoihin tai viikonloppuun.

Koulutukseen kuuluu myös harjoittelutyönohjauksia, joita opiskelun loputtua täytyy olla tehtynä 80 tuntia. Niitä yritän sopia vapaapäivilleni ja iltoihin. Olen myös osallistunut erilaisiin seminaareihin, joita työnohjaajille ja työnohjaajiksi opiskeleville järjestetään.

Odotuksia valmistumisen jälkeen?

- Valmistun tämän vuoden marraskuussa, JIPPII! Toivon, että onnistuisin työn ohella pitämään muutamia ohjauksia kuukaudessa.

Onko jatkosuunnitelmia vastaavien opintojen suhteen?

- Jatkosuunnitelmia on vaikka mitä ©, mutta täytyy saattaa ensin nämä opinnot loppuun ja sitten hengähtää hieman. Valmis ja osaava en varmastikkaan vielä ole, mutta harjoittelemalla ja tekemällä oppii.

Tulipa kevät

Puroksi lumi suli

Pulinat poissa

Haiku on japanilainen tyypillisesti kolmisäkeinen runo, jossa on 17 tavua. Tavut on jaettu säkeiksi suhteessa 5-7-5. Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon ja runot ovat asultaan pelkistettyjä, mietelauseenomaisia. Haikut kirjoitetaan japaniksi perinteisesti yhdelle pystyriville, mutta länsimaisittain kolmelle vaakariville. - Wikipedia

Valkovuokot kukkivat varhain Klubitalon etupihalla. Kuva: Heikki

KLUBITALO TUUSULANJÄRVEN

ESKOT ry

Seutulantie 1A 04410 Järvenpää

Tuusulanjärven Klubitalo

avoinna:

Ma - To 8:00 - 15:30

Perjantaisin 8:00 - 14:30

Jos olet kiinnostunut Klubitalon jäsenyydestä, ota yhteyttä.

Klubitalon puhelinnumero: 050 502 0514

sähköposti tuusulanjarvi@eskot.org

nettisivut: https://tuusulanjarvenklubitalo.eskot.org

Facebook: Tuusulanjärven Klubitalo

Jäsenten yksityinen ryhmä Facebookissa: Tuusulanjärven Klubitalo YKSITYINEN