a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Tutori

Tutoris Erikoiskuntoutus Asiakaslehti 2020

4 Palkitsevinta on toisen hyvä mieli 6 Erityinen tapa tehdä töitä 9 Tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalassa 10 Ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena

Tutori 1/2020


1:2020 4

KUULUMISIA 3 Pääkirjoitus

Palkitsevinta on toisen hyvä mieli

Vuoden työntekijäksi valitun lähihoitaja June Tiaisen palkitsee joka työpäivä Tenhokodin asukkaiden hyvä mieli. Asukkaan Pirkko Dahlgreninkin mielestä Tenhokodissa on hyvä elää ja olla.

4 Palkitsevinta on toisen hyvä mieli 6 Erityinen tapa tehdä töitä 8 TenkkaPoo -peliperhe kasvoi PUM-älysovelluksella 9 Tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalassa 10 Ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena

Erityinen tapa tehdä töitä

12 Virtaa työhön ja vapaa-aikaan

6-vuotiaan Huugo Keräsen äidin mielestä pojan kuntoutuksessa on jotain hyvin erityistä, joka ei koske vain poikaa vaan koko nelihenkistä perhettä.

14 Oppia ulkomailta änkytyksen kuntoutukseen

TEEMA

6

16 Etäkuntoutuksessa voi olla todella läsnä 18 TutorisOsaamo - osaamisen kehittämisen työkalu

Tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalassa

20 Tulevaisuuden kollega - opiskelijat osana työyhteisön arkea

Siun sote on puheterapian kuntatilaaja, joka on ulkoistanut resurssipulan vuoksi puheterapiapalveluitaan Tutorikselle.

AJANKOHTAISTA 22 Ajankohtaista

9

Tutori

Ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena

2

Tutori 1/2020

JULKAISIJA Tutoris Oy PÄÄTOIMITTAJA Laura Juvala TAITTO Nina Keinänen PAINO PunaMusta

Rovaniemeläisellä Sari Karjalaisella on pitkä kokemus lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista . Viimeisen vuoden hän on käynyt kuntoutuksessa Tutoriksessa.

10


Kuulumisia

3 PÄÄKIRJOITUS 4 PALKITSEVINTA ON TOISEN HYVÄ MIELI 6 ERITYINEN TAPA TEHDÄ TÖITÄ 10 IHMINEN OTETAAN HUOMIOON KOKONAISUUTENA

Yhteistyö on kumppanuutta Yhteisöllinen ajattelutapa niin kuntoutuksessa kuin hoivatyössäkin vaatii kuntoutuja-asiakkaan verkostoissa sopimista toimintatavoista ja vastuista. Se on erityinen tapa tehdä töitä keskellä asiakkaan arkea jakaen tietoa ja ohjaten lähiympäristöä käytännön tilanteissa. Tutoriksen Tenhokodissa asiakkaita autetaan ja palvellaan koko sydämestä ansaiten jokaisen ihmisen luottamus erikseen. Isojen hoivajättien mustatessa hoivan mainetta on mahtavaa, että omaiset ovat arvioineet Tenhokodin erittäin hyväksi kodiksi. Olemme tarkkaan miettineet millaista lupausta ja odotuksia täytämme kunkin asiakkaan suuntaan. Vammautunut kuntoutuja-asiakas odottaa arjen sujumista uusin keinoin, kuntoutujan lähipiiri odottaa ohjausta arjen pulmatilanteisiin, kuntoutussuunnitelman tehnyt taho eli lähettävä taho odottaa suunnitelman mukaista asiantuntevaa kuntoutuksen toteuttajaa, tilaaja-asiakas eli maksaja odottaa nopeaa kuntoutuksen aloittamista ja useiden kuntoutujien pyörittämistä kustannustehokkaasti. Tilaaja-asiakkaille tärkeintä on palvelun saatavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi helppous, kokonaisuuden hallinta, laadukkuus ja vaikuttavuus. Palveluprosessin sujumisen kannalta olennaista on hyvä tiedonkulku ja tiivis yhteistyö tilaaja-asiakkaan kanssa. Säännölliset yhteistyöpalaverit ja helposti tavoitettava yhteyshenkilö kehittävät kumppanuutta, jonka kautta syntyy luottamus ja arjen yhteistyön sujuvuus. Palvelun saatavuuteen, asiakasmääriin ja palveluvalikoimaan on kiinnitetty huomiota. Tähän vastaa eTutoriksen palvelutarjonta, johon kuuluvat kuntoutuksen sähköiset palvelut mm. nettiterapia, etäkuntoutus, älysovellukset ja virtuaalikuntoutus. Kuntoutuja-, hoiva- ja tilaaja-asiakkaisiin henkilökohtaisia suhteita luovat Tutoriksen henkilökunta. Heidän pitää olla ammattitaitoisia ja hyvinvoivia, sillä he ovat keskeinen voimavara, jolla yhteistyö verkostojen välillä saadaan toimimaan. Tutoriksella on aina panostettu henkilökunnan koulutukseen, jonka kautta muodostuu vahva osaajien joukko, jotka pystyvät tarjoamaan laadukasta kuntoutusta ja hoivaa. VerkkoOsaamon kautta tarjotaan niin ammatillista koulutusta, perehdytystä, työvalmennusta kuin eväitä hyvinvointiin. Myös vuosien yhteistyö yliopistojen ja ammattioppilaitosten kanssa tuo harjoittelijoita Tutorikseen opiskelijoiden ollessa osa Tutoriksen työyhteisön arkea. Opiskelijayhteistyön kautta päästään kuulemaan oman alan uudet tuulet ja käynnissä olevat tutkimukset. Sitoutuneista työntekijöistä syntyy kasvava ylpeys organisaatiosta ja halu huolehtia yhteisestä yrityksestä. Tämä luo positiivista energiaa, joka näkyy ulospäin asiakkaille, tilaajille ja sidosryhmille. Osaava ja asiastaan innostunut henkilökunta on suurin vahvuus. Kuntoutus ja hoiva ovat parhaimmillaan läsnä kaikkialla ja sen onnistuminen on kiinni kaikkien yhteistyöstä niin tilaaja-asiakkaiden kyvystä ajatella väestön ja asiakkaiden toimintakykyä kuin lähiympäristön, ammattilaisten ja kuntoutujan kyvystä toimia yhdessä koordinoidusti. Palkitsevinta on asiakkaan hyvä mieli.

Laura Juvala, toimitusjohtaja 040 560 6272, laura.juvala@tutoris.fi

Tutori 1/2020

3


KUULUMISIA

Palkitsevinta on toisen hyvä mieli Tutoriksen Tenhokodissa Helsingissä on lounasaika. June Tiainen aloittaa työvuoronsa tänä perjantaina kello 13 mutta saapuu paikalle jo aikaisemmin huikaten: ”Töihin on ihana tulla, kun kaikki ovat aina iloisia.” – Odotatko ihan hetken? Haluan käydä tervehtimässä kaikkia ensin? June Tiainen kysyy ja kiirehtii jo eteenpäin. Tiaisella on takana vapaapäiviä – hän opiskelee jalkahoitajaksi töiden ohessa. Pian viereiseltä käytävältä kuuluu naurua ja Tiaisen sanat: – Miten täällä voidaan tänään? Voi että, kun mukava olla taas täällä. Ohitse kiitäessään nainen huikkaa vielä – Töihin on ihana tulla, kun kaikki ovat aina iloisia.

Loistavat johtajat tasoittavat Kun June Tiainen oli pieni, hän hoiti mummuaan kotona Thaimaassa. Työskenneltyään Suomessa jo vuosia eri aloilla Tiaiselle kirkastui, että hän haluaa hoiva-alalle. Hän tarttui heti toimeen, pääsi työkokeiluun ja työkokeilun kautta oppisopimuskoulutukseen. Lähihoitajaksi hän valmistui puoli vuotta etuajassa. Tutoriksen Tenhokodissa June Tiainen on työskennellyt siitä asti, kun kolmas kerros avautui syksyllä 2018. – Viihdyn täällä hyvin. Ympäristö on valoisa ja ihana. Työ on välillä raskasta, mutta johtajat ovat loistavia. Ajatuk-

set otetaan hyvin vastaan, ja asiat ovat aina sovittavissa, Tiainen iloitsee.

Tunne, jota ei saa rahalla Tenhokodin reilut 30 työntekijää ovat valinneet keskuudestaan June Tiaisen vuoden työntekijäksi. Nainen on valinnasta ylpeä ja pitää sitä kunnianosoituksena. Mistä hän itse arvelee valinnan johtuneen? – Tulen tänne auttamaan ja palvelemaan asukkaita. Teen

Palkittu lähihoitaja June Tiainen tarjoilee iltapalaa, hedelmäsalaattia ja lettuja, Tenhokodin asukkaille Ruskeasuolla Helsingissä.

4

Tutori 1/2020


KUULUMISIA työtä koko sydämestäni. Se näkyy työkavereille ja asukkaille. June Tiainen arvostaa hyviä välejään Tenhokodin asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Hänen mukaansa on hyvä, että jokaisen ihmisen luottamus pitää ansaita erikseen. Hän tietää myös, että Tenhokodin henkilökunnan työtä ja koko hoitokotia pidetään arvossa: – Tästä paikasta omaiset sanovat, että tämä on hyvä koti. Mikä June Tiaiselle itselleen on työssä kaikkein parasta? – Kaikkein palkitsevinta on se, että mummoilla ja papoilla on hyvä mieli. Sitä tunnetta ei rahalla saa.

Palvelun onnistuminen eri osa-alueilla keskiarvot: Tenhokoti 3,5/4 Kaikki ostopalvelut yhteensä (yksityiset) 3,35/4 Kaupungin yksiköt (julkiset) 3,32/4 Kokonaisarvosana laadusta Tenhokoti Kaikki ostopalvelut yhteensä (yksityiset) Kaupungin yksiköt (julkiset)

8,74/10 8,41/10 8,33/10

Kuinka todennäköisesti suosittelisitte tätä asumispalvelua Tenhokoti 64 % Kaikki ostopalvelut yhteensä (yksityiset) 38 % Kaupungin yksiköt (julkiset) 33 %

hyvä, että ”On jokaisen ihmisen luottamus pitää ansaita erikseen.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ympärivuorokautisen hoidon asiakastyytyväisyyskysely 2019 tulokset:

Täällä on hyvä olla Pirkko Dahlgren jättää päivän lehden lukemisen kesken ruokailuhuoneessa ja päättää jatkaa sitä myöhemmin. Lounaaksi on juuri ollut kinkkupastaa. – Oikein hyvälle maistui, nainen toteaa. Dahlgrenin koti on Tenhokodissa sinisen käytävän varrella kolmannessa kerroksessa. Heti, kun astuu sisään viihtyisään huoneistoon, näkee, että se on käsityöihmisen koti. Pöydällä odottavat tekeillä oleva kellertävä lapanen ja violetti virkkuutyö, jota Dahlgren itse kutsuu hymähtäen ”puuvillalangan testaamiseksi”. Sängyn päällä ja tuolin selkämyksellä lepäävät kauniit viltit, niin ikään asukkaan käsissä syntyneet: – Olen harrastanut myös kankaankudontaa, Pirkko Dahlgren sanoo ja jatkaa naurahtaen. - Aina pitää olla jotain tekemistä.

Pirkko Dahlgrenin kodissa on paljon kukkia ja valokuvia. Huonekalut ovat myös omat sänkyä ja pöytää lukuun ottamatta. Ne tulevat Tenhokodin puolesta. Pirkko kertoo tyttäriensä tuovan kukkia ja iltapäivälehtiä. Tyttäriä hänellä on kaikkiaan kolme. Yhdessä valokuvassa komeilee talo, tai mökki, niin kuin Pirkko Dahlgren sanoo ja kertoo samalla, että hänen jo edesmennyt miehensä on rakentanut sen. Seinällä tikittää myös mökin vanha kello niin kuin mummoloissa on tapana. – Täällä on hyvä olla nyt, Dahlgren toteaa ja muistuttaa meitä vielä syntymäpäiväkahvittelusta. On aika kiittää juttutuokiosta ja päästää asukas päivälevolle ennen iltapäivän h-hetkeä.

Tekemistä järjestää myös Tenhokoti, jossa Pirkko Dahlgren on asunut syksystä 2018, kolmannen kerroksen avautumisesta lähtien. Päivien ohjelmissa voi olla vaikkapa askartelua, musiikkituokio musiikkivisoineen ja korvapuustin leivontaa. – Päivät kuluvat täällä vilkkaasti. Ohjelmaa on riittävästi. Ei tule aika pitkäksi, Pirkko Dahlgren sanoo ja antaa kuvauksen arkipäivän rutiineista: aamu aloitetaan aamupuurolla ja -kahvilla, lounas on kello 11 ja päivällinen kello 16. – Siinä välissä on kahvit, Dahlgren vielä muistuttaa. Tänään kahvilla juhlitaan kakun kera kaikkia niitä Tenhokodin asukkaita, joilla on syntymäpäivät kuluvan kuun aikana. Jokaista tenhokotilaista muistetaan omana syntymäpäivänään, mutta yhteiset syntymäpäivät ovat mukava jaettava hetki ja perinne, selvästi myös Pirkko Dahlgrenin mieleen.

Pirkko Dahlgren viihtyy Tenhokodissa, ohjelmaa riittää ja päivät kuluvat vilkkaasti.

Tutori 1/2020

5


KUULUMISIA

Erityinen tapa tehdä töitä Kuusivuotias Huugo Keränen tapaa toimintaterapeuttinsa viikoittain eskarissa. Huugon äidin mielestä kuntoutuksessa on jotain hyvin erityistä, joka ei koske vain poikaa vaan koko nelihenkistä perhettä. Huugo Keränen on eläväinen kuusivuotias eskarilainen, josta tulee isona poliisi. Hän harrastaa sählyä ja judoa sekä tykkää pelata erilaisia pelejä ja on myös itse tehnyt oman lautapelin. Pojan lempilelu on pehmokissa ja lempileffakseen hän sanoo Marvelin. Kesällä hän oppi ajamaan ilman apurattaita. Heti seuraavana päivänä taittui kymmenen kilometrin matka uudella, isommalla pyörällä yhdessä isän kanssa. Tutoriksen toimintaterapeutin Jonna Virolaisen mukaan Huugo on edistynyt monissa asioissa isoin harppauksin. Muutos näkyy myös pojan äidin Pia Keräsen mielestä: – Huugo on aina ollut innokas kokeilemaan uusia asioita. Hän on myös sinnikkäästi harjoitellut erilaisia taitoa. Terapian myötä piirteet ovat kuitenkin vahvistuneet. Kun varmuutta tekemiseen on tullut muun muassa kehon hallinnan kohentumisen kautta, rohkeus ja itsetunto ovat kasvaneet lähtötilanteesta. Lähtötilanteella Pia Keränen viittaa aikaan kaksi vuotta sitten.

Luontevasti Huugon päivissä Äidin mukaan nelivuotias Huugo oli kömpelö ja hänen tasapainonsa oli heikko. Lisäksi hänellä oli muun muassa hahmottamisen vaikeutta ja hankaluuksia oppia uusia asioita. Toimintaterapeutti Jonna Virolainen yhtyy äidin sanoihin: Huugon haasteet ovat yleisiä dyspraktisilla lapsilla. Tutoris on vastannut Huugon toimintaterapiasta alusta lähtien. Kaksivuotista yhteistyötä Pia Keränen kuvaa erin6

Tutori 1/2020

omaiseksi ja lisää tyytyväisenä: – Jonnan tavassa tehdä töitä on jotain erityistä. Jonna Virolainen asettaa työskentelytapansa osaksi isompaa kuvaa: Tutoriksen tapaan tehdä töitä. Toimintansa alusta, vuodesta 2003 lähtien, yritys on ollut edelläkävijä yhteisöllisen kuntoutuksen kehittämisessä. Yhteisöllisen kuntoutuksen perusajatus on, että kuntoutusalan ammat-


KUULUMISIA tilainen kohtaa asiakkaansa keskellä tämän arkea esim. kotona, koulussa tai päiväkodissa, paikan päällä tai etänä. Huugo ja Jonna Virolainen tapaavat kerran viikossa eskarissa, loma-aikoina myös Huugon kotona. – Meillä kaikilla on yhteiset pelisäännöt. Ne lähtevät siitä, että terapian ja esikoulun tavoitteet ovat samat, Jonna Virolainen kiteyttää.

Parasta äidin näkökulmasta Yhteisöllinen kuntoutus mahdollistaa hyvän yhteistyön kuntoutujan läheisten kanssa. Jonna Virolainen pitää yhteistyötä kuntoutuksen ja edistymisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Samoilla linjoilla on myös Pia Keränen: – Parasta äidin näkökulmasta on se, että meidät vanhemmat on otettu tosi hyvin mukaan Huugon kuntoutukseen. Pia Keränen saa töihinsä viestejä Huugon ja Jonnan tapaamisesta. Iloinen kuva iloisesta pojasta ilahduttaa aina. Myös kuntoutukseen liittyvä seikkaperäisempi informaatio ja esimerkiksi erilaiset kotiharjoitteet kulkevat kätevästi WhatsApp-sovelluksen kautta ääniviestein, kuvin ja videoin. Käytössä on myös terapiavihko. Osallistaminen Huugon kuntoutukseen on Kerästen mieleen. – Meidän on ollut helppo jatkaa Huugon kanssa harjoitteita kotona. Samalla poika innostuu kertomaan omin sanoin siitä, mitä muuta he ovat tehneet kuntoutuksessa Jonnan kanssa, Pia Keränen avaa.

Kerästen perheessä kuntoutukseen osallistuminen ei jää vain vanhempiin. Myös Huugon 12-vuotias veli pelaa mielellään pikkuveljensä kanssa Jonna Virolaisen suosittelemia pelejä, joita perhe on hankkinut kotiin. Kalle on myös esimerkiksi rakentanut pikkuveljelleen radan liikuntaharjoitteita varten. – Pojat kävivät sitten yhdessä rataa läpi, Pia Keränen iloitsee. Veli myös kannusti Huugoa opettelemaan ajamaan ilman apurattaita. – Ostan yllärin, jos opit, veli lupasi. Kun Huugo oppi saman tien, Kalle lähti heti yllärinostoon, äiti kertoo nauraen.

”Parasta on se, että

vanhemmat on ”Meidät otettu mukaan kuntoutukseen. Kertaakaan Huugo ei ole sanonut, että tyhmää hommaa.

Ajan antamisen tärkeys Äidin arvion mukaan kuopus on viihtynyt Tutoriksen toimintaterapiassa hyvin: – Kertaakaan Huugo ei ole sanonut, että tyhmää hommaa. Hän itse haluaa jatkaa terapian harjoitteita myös kotona. Kun pojalta kysyy, mitä hän touhuaa Jonnan kanssa, saa napakan vastauksen. – Puuhastellaan! Huugo ei kuitenkaan unohda mainita asioita, jotka ovat olleet selvästi ainutlaatuisia ja tärkeitä, niin kuin oman pelin tekeminen ja Jonnan kanssa kahdestaan uimahallissa käyminen. – En ole kuullut aikaisemmin, että asiakas ja toimintaterapeutti menisivät yhdessä uimaan. Se oli erityinen ja jännä päivä Huugolle, Pia Keränen kiittelee. Erityiset ja jännät päivät ovat mukavaa vaihtelua, mutta kaikkein tärkeimmäksi äiti näkee yhteisöllisessä kuntoutuksessa hyvin toteutuvan yksinkertaisen asian: – Ajan antamisen lapselle arjessa.

Veli kannusti Huugoa opettelemaan ajamaan ilman apurattaita ja nyt se onnistuu.

Tutori 1/2020

7


KUULUMISIA

TenkkaPoo -peliperhe kasvoi PUM-älysovelluksella Millaista ääntä käärme päästää? /s/, joo kyllä vain /s/! Entäs kun lääkäri pyytää avaamaan suun? /a/, juuri näin! Entäs, jos nämä äänteet laitetaan peräkkäin, kuunnellaan mitä silloin kuuluu /s/ /a/, /sa/. Aivan oikein!” Minttu 6v. pelaa PUM-peliä päiväkodissa puheterapeuttinsa kanssa. Mintulla on äännevirheitä sekä puheliikkeiden sarjoittamisen vaikeuksia. Tämän vuoksi puheterapeutti on ottanut hänen kanssaan käyttöön PUM-puhumaan mielikuvien avulla -pelisovelluksen. - Tämä auttaa myös lukemaan oppimiseen, terapeutti iloitsee. Puheterapeutti näkee PUM-pelin erityisenä etuna selkeiden, Minttua motivoivien kuvien avulla toimimisen. - Kuvat toimivat muistin tukena äänteiden tuotossa, ja tekevät näin äänteen tuottamisesta helpompaa.

Puhumaan mielikuvien avulla PUM-materiaalin suunnittelu lähti liikkeelle erilaisista verbaalin dyspraksian kuntoutukseen liittyvistä ”mielikuva-äänne” -menetelmistä. PUM-materiaalia voidaan hyödyntää puheterapiassa puheentuoton kuntoutuksessa sekä opetuksessa lukivalmiuksien vahvistamisessa. Alkuperäinen PUM-materiaali on ollut saatavilla CD-versiona vuodesta 2010 saakka. Uusi PUM-älysovellus on kehitetty alkuperäistä materiaalia mukaillen. Uusi PUM-sovellus tarjoaa lapselle mahdollisuuden toteuttaa äänneharjoittelua toiminnallisesti aikuisen tuella. PUM-materiaalissa muodostetaan kuvan avulla mielikuva äänteestä, ja tämän mielikuvan avulla harjoitellaan vaiheittain äänteen siirtymistä tavu-, sana-, lause- ja spontaanipuheen tasolle saakka. Sovellus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat Kuuntele & Opi, Yhdistele sekä Pelaa ja Arvaa. Kuuntele & opi -osiossa opetellaan yksittäisiä äänteitä mielikuvien kautta. Yhdistele-osiossa yhdistellään äänteet tavuiksi, tavusarjoiksi, sanoiksi ja lauseiksi. Pelaa ja Arvaa osiossa taas tunnistetaan pelissä kuultua äännettä vastaavat kuvat.

Pelit ja sovellukset kuntoutusta ja kehitystä tukemaan PUM täydentää TenkkaPoo-peliperhettä, johon kuuluvat

8

Tutori 1/2020

PUM-sovelluksen lisäksi tietokoneelle ja älysovelluksena saatavat R- ja S-muistipelit sekä nettiterapiapelit Sirun Sihinäkoulu ja Ärjyn Ärräkoulu, joissa lapsi tai lapsiryhmä voivat harjoitella R- ja S -äänteitä hauskojen TenkkaPoo-pelihahmojen opastuksella itsenäisesti tai terapeutin etäohjauksessa. Monipuoliset pelit tukevat asiakkaan motivoitumista ja edistävät kotiharjoittelua sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista. TenkkaPoo-nettipelien ja älysovellusten keinoin voidaan kasvattaa myös terapeutin välinepakkia ja tarjota näin asiakkaalle uusia tapoja ja menetelmiä kuntoutuksen toteuttamiseen.

Kustannustehokkuutta sähköisistä palveluista Tutoris on kehittänyt eTutoris-palveluja, kuntoutuksen sähköisiä palveluja vuodesta 2012 saakka. eTutoris-palvelut sisältävät tänä päivänä puheterapiaan suunnatut TenkkaPoo- nettiterapiapalvelut, nettipelit ja älysovellukset sekä etäkuntoutuspalvelut ja virtuaalikuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapiassa. Nettiterapian avulla voidaan tuoda kuntiin kustannustehokkaasti lisäresursseja äännevirheiden kuntoutukseen, jolloin puheterapiaan pääsee nopeammin ja oikea-aikaisesti. Etäkuntoutus taas tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kuntoutusta reaaliaikaisesti välimatkoista välittämättä ja silloin, kun kuntoutuksen asiantuntijoista tai saatavuudesta on pulaa. Lue lisää: tutoris.fi/palvelut/etutoris


KUULUMISIA

Tiivistä tilaajayhteistyötä Pohjois-Karjalassa Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää 13 kunnan alueella julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut Pohjois-Karjalassa. Alueella on noin 166 400 asukasta. Siun sote on ulkoistanut resurssipulan vuoksi osan puheterapiapalveluistaan Tutoris Oy: lle. Yhteistyötä tehdään tiiviisti läpi Suomen. Siun Soten kuntoutuksen asiantuntijapalveluiden palveluesimiehenä työskentelevä Iira Nuutinen kertoo yhteistyön alkaneen Tutoris Oy:n kanssa vuodesta 2017, jolloin kuntayhtymän puheterapiapalvelut kilpailutettiin ja Tutoriksesta tuli yksi puitesopimuksen palveluntuottajista. Aiemmin Tutoris oli jo tehnyt yhteistyötä Pohjois-Karjalassa eri kuntien kanssa, mutta laajamittaisemmin yhteistyö alkoi vuodesta 2017.

Etäpuheterapia ja reissuterapeutit apuna

Yhteistyötä läpi Suomen

Asiakkaiden suhtautuminen etäkuntoutukseen vaihtelee edelleen, mutta pääsääntöisesti itäisessä Suomessa siihen suhtaudutaan myönteisesti ja asiakkaita ei tarvitse tänä päivänä enää houkutella etäkuntoutuksen pariin. - Välillä on toki haasteita verkkoyhteyksien kanssa, mutta niille ei tietysti palveluntuottajakaan mitään mahda, Nuutinen päättää.

Siun Soten alueella Iira Nuutisen yksiköstä on hankittu puheterapia-arviointeja, lähi- ja etäkuntoutusta. - Ostamme paljon etäpuheterapiaa ja ”reissuterapeuttien” toteuttamia arviointiviikkoja ja niiden myötä olemme tehneet yhteistyötä lukuisien eri puolella Suomea asuvien puheterapeuttien kanssa, Nuutinen kommentoi ja jatkaa - prosessi on saatu sujumaan hienosti, koska yhteyshenkilömme Tutoriksen aluetoimistoilla ovat pysyneet samoina ja olen aina tiennyt, keneen olla yhteydessä, Nuutinen toteaa.

Puheterapian saatavuus on ollut Pohjois-Karjalassa heikkoa jo vuosien ajan. Siitä syystä, palveluja on kilpailutettu ja apua hankittu eri palveluntarjoajilta. - Olemme saaneet Tutoriksen kautta helpotusta tilanteeseen etäpuheterapian ja reissuterapeuttien kautta, Nuutinen kertoo.

Yhteistyötapaamisissa tilaajan kanssa on käyty läpi yhteistyön kokonaisuutta ja mahdollisia kehittämiskohteita. - Arjessa tulee asioitua enemmänkin yksi asiakas ja yksi maksusitoumus kerrallaan ja välillä on hyvä pysähtyä katsomaan isompaa kuvaa, Nuutinen tarkentaa. Yhteistyötapaamisissa käydään myös kerran vuodessa kerätty asiakaspalaute ja tilaajapalaute läpi. - Palveluiden laatu on kuvautunut tilaajalle hyvänä, asiakkailta ei ole juurikaan tullut suoraa palautetta ja se on yleensä hyvä merkki, Nuutinen summaa.

saaneet ”Olemme helpotusta resurssipulaan etäpuheterapian ja reissuterapeuttien kautta.

” Tutori 1/2020

9


KUULUMISIA

Ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena Tutoriksen saama vaativan kuntoutuksen asiakaspalaute esimerkiksi sairaanhoitopiireiltä on yksiselitteistä: kuntoutusta pidetään erinomaisesti suunniteltuna ja toteutettuna. Asiakas Sari Karjalainen ja Tutoriksen aluepäällikkö Veli-Pekka Neuvonen kertovat, mistä syntyy hyvä kuntoutus. Rovaniemeläisellä Sari Karjalaisella on pitkä kokemus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista ja erilaisista palveluntarjoajista. Hänen selkäytimestään leikattiin kasvain vuonna 1992, minkä seurauksena hän halvaantui. Viimeisen vuoden Karjalainen on käynyt vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa Tutoriksessa. Kuntoutuspsykologina työskentelevän, pyörätuolicurlingin pitkäaikaisen maajoukkuekapteenin on helppo nimetä Tutoriksen tarjoaman vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen valtti: – Tutoriksen lähestymistapa on psykofyysinen: ihminen otetaan aina huomioon kokonaisuutena.

Tavoitteet ja lähipiiri osaksi kuntoutusta Kun kysyy Veli-Pekka Neuvoselta, Tutoriksen Lapin Erikoiskuntoutuksen aluepäälliköltä, mistä syntyy Karjalaisen arvostama kokonaisvaltainen lähestymistapa, Neuvonen puhuu paljon ja innostuneesti. Neuvonen painottaa tavoitteita, sitä, että vaativalle lääkinnälliselle kuntoutukselle asetetaan tavoitteet ja terapiat suunnitellaan niistä käsin. Toisena kokonaisvaltaisen

10

Tutori 1/2020

kuntoutuksen merkittävänä tekijänä hän pitää Tutoriksen kehittämää ja hyödyntämää toimintamallia Startti-Matka-Pysäkki®. Jokainen kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntoutujan ja tilaajan kanssa – tavoitteista käsin. Kuntoutujan, terapeuttien ja tilaajan lisäksi mukana suunnittelussa ja toteutuksessa on vielä yksi olennainen tekijä:


KUULUMISIA kuntoutujan lähipiiri. Lähipiirillä tarkoitetaan kaikkia niitä yhteisöjä, joissa kuntoutuja elää, esimerkiksi perhettä, päiväkotia, koulua ja työpaikkaa. Kuntoutuksen tavoitteiden asettamisen ja suunnittelun lisäksi lähipiiri pääsee kokemaan ja oppimaan, miten voi paremmin tukea kuntoutujaa tämän elämän eri osa-alueilla. – Palaute asiakkailtamme, niin yksittäisiltä ihmisiltä kuin esimerkiksi sairaanhoitopiireiltä, on yksiselitteistä. Heidän mukaansa hoitopolkumme on järjestelmällinen. Kuntoutuksemme on erinomaisesti suunniteltua ja toteutettua, Neuvonen summaa.

Eri terapeutit, yhteiset tavoitteet Fysioterapeuttina Neuvosella on vankka tausta tuki- ja liikuntaelinpuolelta. Tutoriksessa mahdollisuudet ovat hänen mukaansa kuitenkin aivan erityiset: – Tutoris on moniammatillinen työyhteisö, jossa myös kuntoutus on moniammatillista. Saman katon alla työskentelee yhdessä fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja puheterapeutteja. Neuvonen katsoo asiaa jälleen tavoitteiden kautta: – Kun eri alan terapeuteilla on yhteinen asiakas ja yhteiset tavoitteet, heidän keskinäinen yhteistyönsä on hyvin tiivistä ja hedelmällistä. Se näkyy suoraan tuloksissa: sen lisäksi, että hoitotulokset ovat hyvät, ne myös saavutetaan usein tavanomaista lyhyemmässä ajassa.

Moniammatillisuus nopeaa tiedonkulkua ja reagointia Sari Karjalaisen vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaavat Tutoriksen Lapin Erikoiskuntoutuksessa fysioterapeutti Tuija Kurkkio ja toimintaterapeutti Tinja Jokelainen. Se, että fysioterapeutti ja toimintaterapeutti ovat saman talon ammattilaisia, on Karjalaisen mukaan olennainen osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. – Kuntoutujan arjessa se näkyy nopeana tiedonkulkuna ja reagointina, Karjalainen summaa. Karjalainen antaa omakohtaisen esimerkin. Hän ja fysioterapeutti hyödyntävät Rovaniemellä paljon Tutoriksen kuntosalia, joka sijaitsee pyörätuolin kanssa liikkuvalle sopivasti katutasossa. Mutta esimerkiksi niskakivun yllättäessä Tutoris pystyy tarjoamaan hänelle vaihtoehtoja useista hoitomuodoista. Hän on hyödyntänyt mm. Voice Massagea ja LPG-hoitoja osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutustaan. Neuvonen nyökkää kuullessaan Karjalaisen esimerkistä. On selvä, että juuri tähän pyritään: erikoistumaan ja tarjoamaan monipuolisia palveluita toimipaikoissa ympäri Suomea. – Satsaamme henkilökunnan koulutukseen paljon. Parhaillaan meillä on menossa mm. neurologisen fysioterapian koulutus. Vastaavasti satsaamme myös erikoislaitteisiin, joista osa kuntoutujista hyötyy selkeästi, Neuvonen kertoo. Vaikka ammattilaisia ja hoitovaihtoehtoja on runsaasti, Karjalainen arvostaa sitä, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen vastuuihmiset ovat pysyneet hänellä samoina: – Välillemme on syntynyt luottamus. Minun on helppo puhua heille avoimesti.

terapeuttien ja ” Kuntoutujan, tilaajan lisäksi mukana kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on vielä yksi olennainen tekijä: kuntoutujan lähipiiri.

Aluepäällikkö Veli-Pekka Neuvonen Rovaniemen toimipisteen terveyskuntosalilla.

Tutori 1/2020

11


KUULUMISIA

Virtaa työhön ja vapaa-aikaan On tuiki tavallinen maanantai. Tutorislaiset palaavat viikonlopun vietosta, arki alkaa jälleen eri toimipaikoissa omalla rytmillään. Päivällä sähköpostiin kilahtaa viesti, verkkovalmennus jatkuu jälleen! Toiset avaavat sähköpostin heti, lukevat viestin ja katsovat lyhyen videon. Toiset vilkaisevat sitä nopeasti ja palaavat siihen otollisemmalla hetkellä. Tärkeintä on kuitenkin, että viesti on tullut, sisältö on motivoivaa, siihen on kiva palata. Hyvinvoivan työntekijän matka jatkuu.

Virta -hyvinvointivalmennus starttaa Vuonna 2019 Tutoriksella aloitettiin hyvinvointiprojekti, jonka tarkoituksena oli laajentaa työnantajan tarjoama työkykyä ylläpitävää tuki kattamaan hyvinvointia kokonaisuutena. Yrityksessä oli jo käytössä kattava tyhy-tarjotin, mutta jotain haluttiin lisää. Se jokin löytyi TutorisVirrasta, kaikille työntekijöille tarjottavasta räätälöidystä hyvinvointiohjelmasta, joka käynnistyi kesällä koko henkilökunnan hyvinvointikartoituksella, Virta Indeksillä. Jatkoa seurasi syksyllä VirtaMyllyssä, jossa Suomen eturivin asiantuntijat kertoivat hyvinvoinnin kulmakivistä koko henkilökunnalle. TutorisVirran takana on Lääkärikeskus Aavan hyvin-

vointiyksikkö Virran valmennustiimi, joka on räätälöinyt kokonaisuuden Tutoriksen työntekijöiden kyselyistä kerätyn Virta Indeksin perusteella. Valmentaja Petteri Kilpinen Virta -valmennuksesta toteaa, että pienten toimintatapojen muuttaminen voi mullistaa ihmisen koko elämän. - Usein teemme kuitenkin juuri päinvastoin. Teemme radikaaleja lupauksia ja muutoksia, joissa pysyminen on lähes mahdotonta. Samalla opetamme alitajunnallemme, että lupauksia tulee ja menee, ei niissä tarvitse pysyä, Kilpinen toteaa ja jatkaa - tärkeää on tunnistaa ne osa-alueet omassa elämässään, jotka ovat

Energian hallintaa varianssilla - tyhypäivänä SUP-lautailuretken jälkeinen rentoutushetki.

12

Tutori 1/2020


KUULUMISIA sopivasti nousujohteisesti ja kiinnittää huomiota palautumiseen. - Hyvä mittari omalle energiatasolle on se hetki, kun palaat töistä. Sillä on merkitystä oletko siinä hetkessä väsynyt ja kärttyinen vai tuletko kotiin energiaa täynnä, Kilpinen toteaa.

Viikottaiset verkkovalmennukset Syksyn 2019 aikana käynnistyi Virta -verkkovalmennus, jota jokainen työntekijä voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuka katsoo sisällöt töiden lomassa kenties työkaverin kanssa, kuka kotisohvalla, tyyli on vapaa, kunhan jokainen tekee sen itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Sisällöissä palataan VirtaMyllystä tuttuihin aiheisiin. Puhutaan unesta, ravinnosta, psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, mutta ennen kaikkea puhutaan varianssista ja siitä, mitä itse omilla valinnoillamme voimme tehdä hyvinvointimme hyväksi.

Petteri Kilpinen luennoi Tutoriksen VirtaMylly -tapahtumassa syksyllä 2019.

jo hyvin ja ne, joiden kanssa täytyy tehdä muutoksia, askel kerrallaan. Kyse ei ole ”kesäksi kuntoon” -projektista, joka kestää ennalta määrätyn ajan. Kyse on koko elämän mittaisesta matkasta, jolla tähdätään pitkäjänteisiin tuloksiin oman hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamisessa, Kilpinen summaa Virta -valmennuksen ideologiaa.

Varianssista lisää energiaa elämään Yksi keskeisistä ajatuksista Virta-valmennuksessa on energian hallinta ja fyysinen energia on vain yksi energian muodoista. -Muut energian muodot ovat enemmän henkisellä puolella ”hartialinjan yläpuolella”, Kilpinen kertoo. Energiaa hallitaan varianssilla, levon ja kuormituksen tasapainolla. Työn tekeminen on usein tasaista puurtamista, vaikka pystyisimme parempaan. Jos elämme jatkuvasti vain välttelemällä kuormitusta tai tasaisesti sitä lisäämällä, syömme omaa energiaamme ja uuvumme. Oleellista on kuormittaa itseään

Tutoriksen johto on sitoutunut myös Virta -valmennukseen ja tavoitteeksi on asetettu kuluvalle tilikaudelle erityisesti fyysisen kunnon parantaminen. Virran valmennustiimi on laatinut ryhmälle harjoitusohjelman, joka sisältää niin aerobista harjoittelua kuin säännöllisesti vaihtuvia lihasharjoitteita. Kuntoa testataan seuraavan kerran toukokuussa 2020 NUTS Karhunkierros -juoksutapahtumassa, jonka johtoryhmäläiset ovat asettaneet itselleen tavoitteeksi. Rankasta kisasta selviytyminen ei ole Virta-valmennuksen itseisarvo, mutta se, että ryhmällä on yhteinen tavoite, mikä edistää joka viikko heidän hyvinvointiaan ja jaksamista, on tavoittelemisen arvoista. Johtoryhmäläiset toivovatkin, että jokaisessa tiimissä innostuttaisiin luomaan Virta -valmennuksen oppien mukaan yhteisiä hyvän olon tavoitteita, liittyivät ne sitten palautumiseen, syömiseen, liikkumiseen tai vaikkapa nukkumiseen, jolloin yksilö saa myös ryhmästä voimaa ja intoa jatkaa pienin muutoksin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

hallitaan ”Energiaa varianssilla, levon ja kuormituksen tasapainolla.

” Tutori 1/2020

13


KUULUMISIA

Ulkomailta oppia änkytyksen kuntoutukseen Arvioiden mukaan yli 70 miljoonaa ihmistä änkyttää maailmanlaajuisesti, joten uusin tutkimustieto ja taitojen kehittäminen ovat tärkeitä änkytyksen kuntoutuksessa. Tutoriksen kliininen erikoispuheterapeutti, FM Päivi Kantomaa osallistui Bostonin Yliopiston ja American Stuttering Foundationin järjestämälle änkytyksen kuntoutuskurssille, jonne valittiin maailmanlaajuisesti vain 20 puheterapeuttia. - Valituilla tuli olla jo ammatillista kokemusta sekä korkea motivaatio aihetta kohtaan, toteaa Jane Fraser American Stuttering Foundationin puheenjohtaja. - Koko kurssi oli silmiä avaava ja lämminhenkinen. Sain erittäin tärkeitä verkostoja ja ystäviä änkytyksen kuntoutukseen liittyen. Jaamme nyt tietoa ja ideoita yli maanrajojen - mikä sen innostavampaa, Kantomaa iloitsee koulutuksen annista.

Aiheena kognitiivisten menetelmien käyttö änkytyksen kuntoutuksessa Kurssilla keskityttiin kognitiivisten menetelmien käyttöön änkytyksen kuntoutuksessa. Kurssia vetivät Ali Berquez sekä Elaine Kelman Michael Palin keskuksesta Lontoosta. Kyseinen keskus on Lontoossa sijaitseva puheen sujuvuuden häiriöiden tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistunut keskus. Kurssilla painotettiin keskuksen kuntoutusmallin mukaista kuntoutusta, jossa kuntoutus perustuu niin sanottuun terapiakolmioon. Puhetekniikat ja kognitiiviset tekijät muodostavat kolmion pohjan ja kommunikaa-

14

Tutori 1/2020

tiotaidot ovat sen kärkenä. - Usein änkytyksen kuntoutuksen nähdään olevan pitkälti motorisiin harjoituksiin painottuvaa terapiaa. Änkytykseen liittyen kuitenkin tunteilla ja ajatuksilla voi olla valtava vaikutus änkytyksestä aiheutuvien haittojen lisääntymiseen. Henkilö voi karttaa joitain sanoja tai jopa kommunikointitilanteita änkytykseen liittyvien tunteiden, kuten esimerkiksi pelon, ahdistuksen tai häpeän vuoksi, Kantomaa kertoo.


KUULUMISIA kanssa ikään sopivalla tavalla. -Vanhempien kanssa voimme yhdessä käydä läpi miten ja millä sanoilla asiasta lapsen kanssa voi puhua. Terapiassa pohdimme tarvittaessa myös muita elämän osa-alueita, kuten esimerkiksi vaikka hyvää unirytmiä tai lapsen itseluottamuksen vahvistamista, Kantomaa kommentoi.

Tietotaidon kehittäminen tärkeää Kantomaa on kouluttanut Tutoriksessa talon sisäisesti aiheesta ja pitänyt lisäksi koulutuksia ja luentoja änkytyksestä ja änkytyksen kuntoutuksesta puheterapeuteille ja yliopisto-opiskelijoille. - Haluan jakaa tietotaitoa eteenpäin. Änkytyksestä ja änkytyksen kuntoutuksesta tiedetään jo paljon ja laadukasta tutkimusta aiheesta tehdään koko ajan lisää. Oman tietotaidon pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Kouluttautumisten kautta kykenemme tarjoamaan asiakkaille tutkittuun tietoon perustuvaa laadukasta kuntoutusta, Kantomaa summaa kokemuksiaan.

Puheterapeutti Päivi Kantomaa Bostonin Yliopistolla änkytyksen kuntoutuskurssilla.

voi ” Änkytys herättää voimakkaita tunteita niin aikuisilla kuin myös lapsilla.

- Änkytys voi herättää voimakkaita tunteita niin aikuisilla kuin myös lapsilla. Siksi tunteiden ja ajatusten kanssa työskentelyä on syytä käydä tarvittaessa läpi sekä aikuisten että myös lasten kanssa, Kantomaa jatkaa. Bostonin koulutuksessa pääpaino oli kognitiivisissa harjoituksissa, jotka on koettu hyödylliseksi änkytyksen kuntoutuksessa.

Änkytyksestä saa puhua Pikkulapsilla änkytystä esiintyy noin 5% lapsista, kun aikuisilla luku on vajaa 1%. - Hyvissä ajoin aloitettu varhaiskuntoutus on vaikuttava tapa tukea puheen sujuvuuden kehittymistä. Koskaan ei kuitenkaan voida luvata, että änkytys kokonaan häviäisi. Siksi terapian tavoitteena on hyvä olla itsevarma kommunikoija, olipa sitten änkytystä tai ei, Kantomaa kertoo. Varsinkin lasten kuntoutuksessa vanhempien ohjauksella ja niin sanotulla epäsuoralla terapialla on usein iso rooli eritoten kuntoutuksen alkuvaiheessa. Vanhempien on hyvä muistaa hyväksyvä suhtautuminen änkytykseen ja se, että änkytyksestä voi ja saa jutella lapsen

Tutoris toteuttaa änkytyskuntoutusta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin • • •

lähikuntoutuksena tai etäyhteyden välityksellä ympäri Suomen ja tarvittaessa maan rajojen ulkopuolellekin

Hae terapiaan: Valtakunnallinen asiakaspalvelu p. 040 630 3032 tai sähköisella lomakkeella: tutoris.fi

Tutori 1/2020

15


TEEMA

Teema

16 ETÄKUNTOUTUKSESSA VOI OLLA TODELLA LÄSNÄ 18 TUTORIS OSAAMO - OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TYÖKALU 20 TULEVAISUUDEN KOLLEGA - OPISKELIJAT OSANA TYÖYHTEISÖN ARKEA

Etäkuntoutuksessa voi olla todella läsnä Etäkuntoutus tuo uusia mahdollisuuksia kuntoutuksen toteutukseen. Terapiaa voidaan toteuttaa joko kokonaan etäyhteyden kautta tai siten, että osa terapiakerroista toteutetaan lähikäynteinä ja osa etäyhteyksin. Etäterapiassa asiakkaan lähihenkilö/-t eli eAvustaja/-t ovat mukana jokaisella terapiakerralla, mikä mahdollistaa samaan aikaan kuntoutujan yhteisön, kuten päiväkodin tai koulun henkilökunnan tai perheenjäsenten ohjaamisen, jolloin harjoitteet siirtyvät tehokkaammin arkeen. Samalla lähiyhteisö saa apua ja tukea kuntoutujan avustamiseen. Tutoriksen toimintaterapeutti Sanna-Kaisa Domingos de Lima kertookin, että - etäterapiassa lähiyhteisön ohjaus on lähikuntoutusta konkreettisempaa ja nopeampaa, koska eAvustaja pystyy saamaan välittömästi vastauksen mieltä askarruttaviin asioihin.

Aktiivista yhdessä tekemistä

16

Etäkuntoutusohjelmien avulla terapeutit pystyvät nykyään käyttämään harjoitusmateriaaleja interaktiivisesti asiakkaiden kanssa ja terapian toteutus onnistuu kätevästi asiakkaan omalla tietokoneella tai ipadilla.

- Opetamme asiakkaat etäohjelman käyttämiseen ja testaamme yhteydet ennen ensimmäistä etäkuntoutuskertaa. IT-tuki on käytettävissä myös aina etäyhteysongelmien varalle, Domingos de Lima kertoo.

Domingos De Lima painottaa, että etäkuntoutuksen aloittaminen on helppoa, kun yhteisö perehdytetään etäkuntoutuksen toteutukseen etukäteen.

Tutoriksen puheterapeutin, FM Seija Parpalan mukaan etäohjelmien kehittyminen on helpottanut terapian toteutusta huomattavasti, kun asiakas voi toimia terapiatilanteessa

Tutori 1/2020


aktiivisesti, kuten siirtää kuvia, pelinappuloita tai piirtää yhteisille materiaalipohjille. Mieluisia harjoituksia ja tehtäviä pystytään myös muokkaamaan uusilla harjoitteilla. Seijalla on useiden vuosien kokemus etäterapiasta ja hän on kouluttautunut aiheeseen USA:ssa. Seija aloitti etäkuntoutuksen toteuttamisen vuonna 2013 ensimmäisten terapeuttien joukossa Tutoriksella. - Asiakkailta saatu positiivinen palaute ja terapiatavoitteiden saavuttaminen jaksoilla vakuuttavat minut kerta toisensa jälkeen siitä, että etänä toteutettu puheterapia toimii ihan siinä missä lähiterapiakin, Seija toteaa.

Asiakkaat kokeneet etäterapian mielekkäänä Asiakaskyselyissä vastanneet ovat kokeneet etäterapian mielekkäänä ja todenneet vuorovaikutussuhteen onnistuneen todella hyvin. Palvelun hyvinä puolina korostuu vastauksissa myös joustavuus ja helppous, kun terapia-aikoja on järjestynyt nopeasti ja paikasta toiseen siirtymiset ovat poistuneet. - Etäterapiaanhan pystyy osallistumaan vaikka kotisohvalta, Seija kommentoi. Hänen kaukaisin asiakkaansa on ollut Venäjällä Seijan ohjatessa häntä Suomesta, Oulun toimipisteeltä. Etäterapian tärkeimpänä hyötynä Seija mainitseekin sen, että kuntoutusta voidaan toteuttaa sellaisiin paikkoihin, joissa puheterapiaa ei muuten ole saatavilla.

Sopiiko etäkuntoutus kaikille? Kelan toteuttaman Linnuntie -hankkeen, Lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishankkeen, loppuraportin mukaan yhteisöllinen etäkuntoutus tarjoaa hyvän vaihtoehdon lähikuntoutukselle ja etäterapian todettiin soveltuvan kaikille hankkeeseen osallistuneille kuntoutujille, mutta sen tarve ja sopivuus tulee aina arvioida yksilöllisesti. Työuransa aikana Parpalalle on ohjautunut etäterapiaan vain muutamia asiakkaita, joille etäkuntoutus ei ole soveltunut. Erään 3-vuotiaan kanssa keskittymisen pulmat ja omaehtoisuus olivat haasteena työskentelyssä ja lapsen kanssa, jolla oli valikoiva mutismi, tehtäviin lukkiutuminen tietokoneen ääressä oli haasteena. - Pitää muistaa, että keskittymisen pulmat ja omaehtoisuus tuovat samalla tavoin myös lähiterapian toteuttamiseen omat käytännön ongelmansa, Seija huomauttaa.

eAvustajana voi toimia lapsen vanhempi tai muu lähihenkilö lapsen yhteisöstä.

- Näidenkin asiakkaiden kanssa voi etäkuntoutus kuitenkin antaa mahdollisuuden intensiivisempään seurantaan ja lähiyhteisön ohjaukseen, Seija jatkaa.

Rohkeasti kokeilemaan etäkuntoutusta Etäterapia tuo sekä Parpalan että Domingos de Liman mielestä monipuolisuutta kuntoutustyöhön sekä parantaa saavutettuvuutta ja yhteisöllisyyttä. Uusien materiaalien ja sovellusten kautta terapiaa voi hyödyntää yhä useampien asiakkaiden kanssa. Seija ja Sanna-Kaisa kannustavat asiakkaita ja terapeutteja rohkeasti kokeilemaan etäkuntoutusta käytännössä. - Hyvien vuorovaikutussuhteiden luominen onnistuu ja etänä voi todella olla läsnä. Kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla ja antaa etäterapian puhua puolestaan, Parpala lopettaa.

palaute ja ” Positiivinen terapiatavoitteiden saavuttaminen vakuuttavat minut kerta toisensa jälkeen.

Tutori 1/2020

17


TEEMA

Teema

TutorisOsaamo - osaamisen kehittämisen työkalu Oppia ikä kaikki - kuntoutusalan jatkuva kehitys, uudistuvat käytännöt sekä kuntoutusmenetelmät luovat tarpeen terapeuttien tietotaidon jatkuvalle ylläpitämiselle. Tutoriksella kouluttautumisesta vastaa TutorisOsaamo, jonka avulla jokaisen on mahdollista kehittää omaa osaamistaan oman kehittymistarpeen mukaan. TutorisOsaamo pitää sisällään koko työelämän kaaren: perehdytyksen, työvalmennuksen, työnohjauksen, kertaamisen, kouluttautumisen ja työhyvinvointiohjelman.

Oppimisympäristö verkossa aina avoin tiedonlähde

18

itselle sopivana ajankohtana ja omassa tahdissa, Tutoris kehitti sähköisen Osaamo -oppimisympäristön. Verkossa toimiva Osaamo mahdollistaa tiedonjanoisille uuden oppimisen joustavasti ja tehokkaasti juuri siinä hetkessä, kun se on itselle helpointa ja vaivattominta. Oppimisympäristöstä löytyy paljon yleistä koulutusmateriaalia kaikille työntekijöille ja alakohtaista materiaalia eri ammattiryhmille.

Tutoriksella on aina panostettu vahvasti työntekijöiden ammatilliseen koulutukseen. Terapeutit käyvät aktiivisesti koulutuksissa ja kokemuksen ja kouluttautumisen kautta muodostuu vahva osaajien joukko, joka pystyy vastaamaan hyvin erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien kuntoutustarpeisiin. Terapeutit käyvät omien koulutusten lisäksi myös ulkopuolisten tahojen järjestämissä koulutuksissa. Etenkin kokeneilla pitkän linjan terapeuteilla on usein hyvin erityiset kouluttautumistarpeet.

Perehdytys on alkutaipaleen kivijalka

Toisinaan koulutukseen lähteminen arjen keskeltä voi tuntua haastavalta. Jotta omaa ammattitaitoa voisi kehittää

Uuden työntekijän perehdytys on aina äärimmäisen tärkeää, olipa sitten kyseessä juuri valmistunut uusi ammatti-

Tutori 1/2020


18 TUTORISOSAAMO - OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TYÖKALU 20 TULEVAISUUDEN KOLLEGA - OPISKELIJAT OSANA TYÖYHTEISÖN ARKEA

lainen tai jo vuosia töitä tehnyt konkari. Verkossa toimivassa Osaamossa on helppo edetä eri osa-alueiden sisällä, suorittaa tehtäviä ja katsella koulutusmateriaaleja. Järjestelmään voi myös aina palata tarkistamaan asioita. Perehdytysmateriaali on kaikkien työntekijöiden saatavilla, joten myös vanhat työntekijät voivat hyödyntää sen sisältöjä. Oppimisympäristöä on lisäksi mahdollista käyttää missä tahansa työntekijän sijainnista riippumatta, kunhan käytettävissä on toimiva nettiyhteys ja käyttämiseen soveltuva laite. Toimintaterapeutti Heidi Kaukinen aloitti työt Tutoriksella toukokuussa 2019 ja pääsi heti alkumetreillä tutustumaan Osaamon perehdytykseen. - Osaamon kautta pystyin luomaan itsestäni heti tutorislaisen. Sen kautta näin keitä täällä on ja mitä täällä tehdään, Kaukinen kertoo. Oli hyvä, kun sai alussa laskeutua rauhassa työhön hyvin mietityn ja strukturoidun perehdytyspolun avulla. Osaamon materiaaleihin pääsee aina palaamaan, jos jokin asia mietityttää tai ei heti muista, miten jokin asia meni. Kaikki tieto on hyvin saatavilla, Kaukinen jatkaa. Heidin mielestä myös sisältö oli kivasti rakennettu, oli sopivaa vaihtelua, videoita ja luettavaa materiaalia. - Pysyi hyvin virkeänä, Heidi toteaa.

Verkko-oppimisympäristö mahdollistaa työntekijän asiantuntijuuden kehittämisen paikasta ja ajankohdasta riippumatta.

Heidi on myös jatkanut Osaamon hyödyntämistä perehdytysjakson jälkeen ja käynyt jo neljä sisäistä koulutusta sen kautta.

Tutorin ajokortti - miten se menikään? Alan jatkuvan muutoksen myötä toimintaa kehitetään ja ohjeistuksia päivitetään jatkuvasti. Vaikka asioita käydään tiimeissä yhdessä läpi, on silti hyvä välillä pysähtyä miettimään omia työskentelytapoja. Jo pidemmän työuran tehneille työntekijöille on suunniteltu tutorin ajokortti, joka löytyy Osaamosta. Ajokortin suorittamiseksi terapeutit kertaavat ennalta määriteltyjä materiaaleja ja suorittavat tämän jälkeen tentin ajokortin uusimiseksi.

Osaamo auttaa myös hyvinvoinnin ylläpitämisessä

Puheterapeutti, FM Mari Hekkala suoritti ajokortin syksyllä 2019. Marin mielestä ajokortti on hyvä konsepti.

Työelämässä on tärkeää ylläpitää ja edistää työhyvinvointia jatkuvasti. Tutoriksella panostetaan yhä enemmän yleisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Verkossa käytettävästä Osaamosta löytyy hyvinvointi -osio, johon on koottu alan huippuasiantuntijoiden vinkkejä ja ohjeita oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen nimenomaan kuntoutusalan ammattilaisille sekä koko henkilökunnalle. Työntekijät voivat käyttää hyvinvointimateriaaleja itsenäisesti ja vapaasti oman hyvinvointinsa edistämiseen.

- Aina välillä on tärkeää kerrata asioita uudelleen, koska kuntoutusalalla asiat muuttuvat ja tulee päivitettyjä ohjeita, Hekkala kommentoi. Ajokortin suorittamalla sain vahvistusta sille, että teen asioita oikein, Hekkala toteaa.

TutorisOsaamo on monipuolinen kokonaisuus, joka antaa jokaiselle tutorille jotain. Kaiken keskellä on hyvinvoivat ammattilaiset, joita varten Osaamo on rakennettu.

Marin mielestä tutorin ajokorttiin oli koottu kattavasti perusasiat ja ohjeet, minkä vuoksi hän koki sen todella hyödyllisenä omaa työtä ajatellen.

Tutori 1/2020

19


TEEMA

Tulevaisuuden kollega - opiskelijat osana työyhteisön arkea Tutoriksella on vuosittain kymmeniä kuntoutus- ja hoiva-alan opiskelijoita opiskeluihin liittyvillä harjoittelujaksoilla. Opiskelijat tuovat piristystä tiimeihin ja heidän kauttaan kokeneet työntekijät pääsevät päivittämään myös omaa osaamistaan ja kuulevat, mitä uusia tuulia omalla alalla tapahtuu opiskelupaikoissa ja tutkimuksessa.

Tiivis yhteistyö ja ohjaus tukee harjoittelun tavoitteita Harjoittelun sujumista tavoitteiden mukaisesti auttaa hyvä yhteistyö opiskelijan, oppilaitoksen ja harjoittelupaikan kesken. Jaksojen tavoitteet ovat usein tarkoin määriteltyjä ja niiden avulla voidaan jo ennen jakson alkua varmistaa, että harjoitteluaika sujuu odotusten mukaisesti. Ennen harjoittelijan tuloa on varmistettava, että opiskelijalle on ohjaaja, joka pystyy parhaiten auttamaan häntä tavoitteiden toteutumisessa. Ohjaajalle tulee myös järjestää riittävästi aikaresursseja ohjaukseen. Ohjauksen suunnittelussa huomioidaan aina oppilaitosten omat vaatimukset ohjaukseen varattavalle ajalle. Eri aloilla harjoittelukäytännöt vaihtelevat suuresti. Oppilaitokset määrittelevät harjoittelut osaksi opiskeluja niihin liittyvien lakien, asetusten ja suositusten mukaisesti. Esimerkiksi fysioterapeuttien opintoihin sisältyy useita 2-10

20

Tutori 1/2020

viikon harjoittelujaksoja, jotka voivat toteutua myös yrityksissä. Puheterapeuttiopiskelijat puolestaan suorittavat opintojen aikana ohjattuja opiskelijaterapiajaksoja, ns. kiertoharjoittelun eri toimintaympäristöissä sekä neljän kuukauden mittaisen harjoittelujakson, joka sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Oulun yliopistonlehtorin, FT Terhi Hautalan mukaan yliopistotutkintoon pakollisena kuuluvan opintojakson tavoitteet ja käytännöt on tarpeen sopia harjoittelupaikkojen kanssa tarkasti. - Logopedian loppuharjoittelun Kliiniset taidot III -jakso on erittäin tärkeä nivelvaihe valmistuvalle puheterapeutille ennen työelämään siirtymistä, koska siinä pääsee todella hyödyntämään teoreettisia tietoja ja aiempia kliinisiä taitoja. - On olennaista päästä tutustumaan puheterapeutin arkityöhön ja siihen, mitä kaikkea se sisältää itse asiakkaan ja terapeutin välisen toiminnan lisäksi, Hautala summaa.


TEEMA - Ohjauksen resurssoinnin avulla opiskelija saa tukea ammatilliselle kasvulleen koko jakson ajan ja hän pääsee peilaamaan ajatuksiaan kokeneen puheterapeutin ohjauksessa, Hautala jatkaa.

Tuttuihin työnantajayrityksiin luotetaan Fysioterapian lehtori Hannu Järvinen TAMK:sta kertoo, että opettajat eivät enää nykyisin käy harjoittelujaksojen aikana seuraamassa opiskelijoiden harjoittelun sujumista. Yhteyttä pidetään kuitenkin tarvittaessa. Vähintään jakson alussa ja lopussa pidetään yhteiset palaverit, joissa käydään läpi jakson tavoitteita ja niiden toteutumista. - Yhteydenpidossa auttaa se, että harjoittelupaikka on ohjaavalle opettajalle ja oppilaitokselle ennalta tuttu. Tämä helpottaa yhteydenpitoa ja ohjaava opettaja tietää jo lähtökohtaisesti, soveltuuko kyseinen paikka juuri tietyn harjoittelujakson tavoitteisiin, Hannu Järvinen toteaa.

Avointa mieltä ja rutiinien herättelyä Hannu Järvisen mukaan oppilaitos odottaa harjoittelupaikoilta opiskelijoiden vastaanottamista avoimin mielin. - Tärkeintä on, että opiskelija pääsee näkemään kokeneiden kollegojen toimintaa ja tekemään myös itse. Opiskelijoiden

odotetaan pääsevän mahdollisimman hyvin mukaan koko työyhteisön toimintaan, koska siten he oppivat myös tärkeitä työelämätaitoja, Järvinen toteaa. Harjoitteluohjaajina toimivat työntekijät kokevat, että opiskelijan kanssa tulee tarkkailtua ja perusteltua omaa toimintaa. Opiskelijat esittävät kysymyksiä, joiden kautta tulee mietittyä, miksi asioita tekee eri tilanteissa tietyllä tavalla.

Uudet tiedot osaksi käytäntöä Harjoittelujaksot tuovat myös oppilaitoksille hyödyllistä tietoa. Opiskelijoiden ja harjoittelupaikkojen ohjaajien kautta oppilaitoksille välittyy tietoa kentän kuulumisista. Alalla tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja oppilaitokset saavat näistä parhaiten tietoa juuri yhteistyöstä harjoittelupaikkojen kautta. Tämä tieto on tärkeää, jotta myös oppilaitosten tietotaito alan eri käytännöistä pysyy ajantasaisena. Tärkeintä on, että tuleva kollega kokee itsensä tervetulleeksi ja saa jaksolta niitä kokemuksia, mitkä liittyvät kulloisenkin jakson tavoitteisiin. Harjoittelulla on aina iso merkitys opiskelijan opintopolulla kohti työelämää.

” Opiskelijoiden odotetaan pääsevän mukaan koko työyhteisön toimintaan, siten he oppivat tärkeitä työelämätaitoja.

Tutoris tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikkoja • • •

puheterapiassa toimintaterapiassa fysioterapiassa

Opiskelija voi tiedustella harjoittelupaikkaa • •

yhdessa@tutoris.fi Tutoriksen aluepäälliköiltä: tutoris.fi/yhteystiedot

Tutoris Erikoiskuntoutus somessa • • • •

Instagram Tutoris Erikoiskuntoutus, TutorisKodit Facebook Tutoris Erikoiskuntoutus LinkedIn Youtube

Tutori 1/2020

21


Ajankohtaista

PELIT JA SOVELLUKSET kuntoutukseen ja kehityksen tukemiseen PUM - PUHUMAAN MIELIKUVIEN AVULLA

19,99€

Nykyaikainen, innostava sovellus älylaitteisiin! Mielikuviin perustuva puheterapeuttien kehittämä materiaali äännevirheiden ja puheen motoriikan harjoitteluun. PUM-pelistä hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on äännevirheitä, puheen motorisen ohjailun vaikeuksia, puheliikkeiden sarjoittamisen vaikeuksia, lukihäiriö tai kuuloerottelun vaikeuksia. Ammattilaiskäyttöön.

TENKKA POO R ja S- MUISTIPELIT 4-8-vuotiaille lapsille suunnatut puhe- ja toimintaterapeuttien suunnittelemat toiminnalliset muistipelisovellukset, joiden avulla /r/ tai /s/-äänteiden opetteleminen on hauskaa! Monikäyttöiset pelit tarjoavat yli 50 /r/ tai /s/-sanaa ja toiminnallista tehtäväideaa. Muistipelisovellukset on suunnattu terapeuttien käyttöön, lasten kotiharjoittelun tueksi sekä lasten kanssa työskenteleville tahoille.

alk.

29e

5,49€

ÄRJYN ÄRRÄKOULU & SIRUN SIHINÄKOULU Tutoriksen puheterapeutit kehittivät mukaansatempaavat nettiterapiapelikokonaisuudet lasten äänneongelmiin. Pelien avulla lapsella on mahdollisuus oppia puuttuva R- tai S -äänne uudella motivoivalla tavalla. Ärjyn Ärräkoulussa ja Sirun Sihinäkoulussa lapsi tai lapsiryhmä ja aikuinen voivat yhdessä monipuolisten harjoitusten avulla tehdä äänneharjoituksia joko itsenäisesti harjoitellen tai etäterapeutin ohjauksessa!

Tutustu ja osta | tutoris.fi/verkkokauppa

22

Tutori 1/2020


• • •

lähiohjaaja Anne Siitari, Pieksämäki avustaja Anu Asikainen, JuvaVuorenmaan-ryhmäperhepäiväkoti henkilökohtainen avustaja Sari Vähälummukka, Mikkeli Piilopirtti-ryhmäperhepäivähoito

TILAA UUTISKIRJE | tutoris.fi

Tutoris Oy palkitsi kuntoutuskumppaneita Tutoriksen Kuntoutuskumppani-palkinto myönnetään yhteisölle, joka on sitoutunut kuntoutukseen ja edesauttanut asiakkaan kuntoutumista. Palkitsimme vuonna 2019 seuraavat yhteistyötahot: • • •

lähiohjaaja Anne Siitari, Vaalijalan kuntayhtymä Pieksämäki avustaja Anu Asikainen, Vuorenmaan -ryhmäpäiväkoti Juva henkilökohtainen avustaja Sari Vähälummukka, PiiloPirtti ryhmäperhepäivähoito Mikkeli

Hulabaloobalai tulevat eskarit ja ekaluokkalaiset!

Hurrrja merirosvoseikkailu kutsuu! Tutoriksen suositut merirosvokerhot kokoontuvat jälleen kesäkuussa 2020. Kerhossa kehitetään lapsen kielellisiä ja liikunnallisia valmiuksia leikkien ja kadonneita merirosvoja etsien. Ohjaajina toimivat Tutoriksen puheterapeuttiopiskelijat. Kerhoja järjestetään usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Seuraa ilmoitteluamme Tutoris Erikoiskuntoutus Facebook-sivustolla tai www.tutoris.fi/kerhotoiminta ja ilmoita lapsesi mukaan kesän suosituimpaan kerhoon!

Tutoris Oy jatkaa kasvuaan yritysostojen myötä Tutoris-tiimi kasvoi vuoden 2019 aikana, kun se osti koko Lapin Terapiakolmio Oy:n osakekannan, Meri-Lapissa toimivan Fysiokemin liiketoiminnan sekä Rovaniemellä toimivan Neuvoset Fysion liiketoiminnan. Yritysten työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä Tutoriksen palvelukseen ja liiketoiminta jatkuu Tutoris Oy:n alla entiseen tapaan. Yhdessä olemme enemmän.

Tutoris Oy lukuina vuonna 2019

Menestyjäyritys 2019

14 Aluekeskusta 286 Työntekijää 4,2/5 Työhyvinvointi 8268 Kuntoutusasiakasta 123 526 Kuntoutuskäyntiä 4,8/5 Asiakastyytyväisyys

Kauppalehti myönsi Tutoris Oy:lle Menestyjä 2019 -sertifikaatin. Menestyjäsertifikaatti myönnetään yritykselle, jonka taloudellinen menestys rakentuu osaavasta yritysjohdosta, omistautuneesta henkilökunnasta, tehokkaista prosesseista ja asiakkaan ymmärtämisestä.

Tutori 1/2020

23


tutoris.fi

Yhteystiedot Tutoris-konsernin toimitusjohtaja Laura Juvala 040 560 6272

Kuntoutuksen toimialajohtaja Sari Arffman 044 560 6009

Kuntoutuksen kehitysjohtaja Tarja Gröhn 050 598 0368

Kemi

Asumisen kehitysjohtaja

Kalajoki

Eija Kyllönen 040 568 6459

Hallintopäällikkö Arja Kangas 044 560 4794

Salo

Tutori 1/2020

yhdessa@tutoris.fi

Profile for Tutoris Erikoiskuntoutus

TUTORI - Tutoris Erikoiskuntoutus asiakaslehti 2020  

Kuulumisia kuntoutuksen maailmasta Tutori on lehti kaikille kuntoutuksesta sekä kuntoutuskokemuksista ja -menetelmistä kiinnostuneille. Tut...

TUTORI - Tutoris Erikoiskuntoutus asiakaslehti 2020  

Kuulumisia kuntoutuksen maailmasta Tutori on lehti kaikille kuntoutuksesta sekä kuntoutuskokemuksista ja -menetelmistä kiinnostuneille. Tut...

Advertisement