Page 1

Tutori

Tutoris Erikoiskuntoutus Asiakaslehti 2019

4 ETÄKUNTOUTUKSEN AVULLA KUNTOUTUS OSAKSI ARKEA 12 MISSÄ ON MUISTISAIRAAN KOTI? 14 TEKNOLOGIALLA TULOKSIA AIVOKUNTOUTUKSESSA 16 SUKELLUS MEREN SYVYYKSIIN - VIRTUAALILASIT KUNTOUTUSTYÖSSÄ 18 KIPUKUNTOUTUS VAATII KUNTOUTUJALTA VOIMAKASTA TAHTOA JA MOTIVAATIOTA

Tutori 1/2019


1:2019 KUULUMISIA 3 Pääkirjoitus

4

4 Yhteisöllinen etäkuntoutus tukee lähiyhteisön sitoutumista 6 Etäpalvelut osaksi Kelan kuntoutusta

Yhteisöllinen etäkuntoutus tukee lähiyhteisön sitoutumista Linnuntie-hankkeessa saatujen tutkimustulosten perusteella etäkuntoutus oli soveltuva kuntoutuksen toteutustapa hankkeen kohderyhmille.

7 Tutorikselle perheystävällinen työpaikka -tunnus 8 Tutoriksella työssä joustetaan perhetilanteen mukaan

12

9 Vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa 10 Hyvinvoiva ja osaava työntekijä on yrityksen tärkein voimavara

Missä on muistisairaan koti?

11 Tutoris vahvistaa osaamistaan Rovaniemellä 12 Missä on muistisairaan koti?

Kotiin liittyy sanat itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, mielekäs tekeminen, hyvä seura sekä ennen kaikkea turvallisuus ja oman kodin rauha. Voiko muistisairas nauttia näistä asioista kotonaan?

TEEMA 14 Teknologialla tuloksia aivokuntoutuksessa 16 Sukellus meren syvyyksiin - virtuaalilasit kuntoutustyössä

18 Kipukuntoutus vaatii kuntoutujalta voimakasta tahtoa ja motivaatiota 20 Lasten tunnetaitojen tukeminen - ryhmätoiminnalla tunnetilojen säätely paremmaksi

TUTKIMUS 22 Toiston ja semanttisen kontekstin merkitys kohteiden nimeämiseen virtuaaliympäristössä

14 Teknologialla tuloksia aivokuntoutuksessa Merja Jokinen sairastui aivoverenkiertohäiriöön 2016. Lue Merjan aivokuntoutuskokemuksista sivuilta 14 -15.

AJANKOHTAISTA Ärjyn ja Sirun kanssa kuntien puheterapiatilanteeseen helpotusta Uutisia Ajankohtaista

Tutori

24 25 27

2

Tutori 1/2019

JULKAISIJA Tutoris Oy PÄÄTOIMITTAJA Laura Juvala TAITTO Nina Keinänen PAINO Erweko Oy

20 Lasten ja nuorten tunnetaitojen tukeminen - ryhmätoiminnalla tunnetilojen säätely paremmaksi. Lasten tunnetaitojen tukemiseen on kasvava tarve.


Kuulumisia

3 PÄÄKIRJOITUS 4 YHTEISÖLLINEN ETÄKUNTOUTUS TUKEE LÄHIYHTEISÖN SITOUTUMISTA 8 TUTORIKSELLA TYÖSSÄ JOUSTETAAN PERHETILANTEEN MUKAAN 12 MISSÄ ON MUISTISAIRAAN KOTI?

YKSILÖLLISESTI YHDESSÄ Sain 30.1.2019 sähköpostiini välitetyn viestin, joka todella sykähdytti näinä aikoina, kun media on täynnä kauhutarinoita vanhusten huonosta hoidosta. Viesti oli osoitettu alun perin Tutoris Oy:n Tenhokodin johtajalle Henna Vehmakselle. ”Hei Henna. Olen kauhulla lukenut iltapäivälehtiä ja some-viestintää hoivakodeista, pelottavaa. Olen niin onnellinen, että läheiseni pääsi sinun johtamaasi hoivakotiin. Olen niin tyytyväinen teidän hoitoon/huolehtimiseen/puhtauteen, kaikkeen. Läheiselleni se on niin täydellistä, ja ehditte jopa hoitaa lähikauppareissutkin, ja vaikka mitä. Läheiseni todellakin viihtyy teillä, ja sen kyllä näkee, ja onhan minulla tässä kahden ”kriisihoivakodin” kokemus, joissa läheiseni oli: apaattinen, pelokas jne., en halua niitä aikoja muistella. Haluan sydämeni pohjasta kiittää teitä, todella hyvästä hoidosta/huolenpidosta/puhtaudesta ja läheiseni viihtyvyydestä ja välittämisestä, siis aivan kaikesta. Ja olette aina niin iloisiakin ja ehditte jutella ja huumoriakin teiltä löytyy. Jaksan joka kerta käydessäni ihmetellä, että kuinka te jaksatte ja te vaan hymyilette, minä en kyllä jaksaisi. Kiitä henkilökuntaasi, olette kaikki huipputyyppejä!” Palautteessa tiivistyy se, millaista hyvän vanhusten hoivan pitäisi olla. Tavoitteena on ensisijaisesti oltava tyytyväinen, iloinen ja liikkuva asiakas sekä luottamuksellinen suhde omaisiin. TOIMINTAA YLLÄPITÄVÄ KUNTOUTUS TUO LAATUA LOPPUELÄMÄÄN Tutoris hyödyntää hoivatyössä myös kuntoutusalan ammattilaisiaan, jolloin tehdään työtä moniammatillisesti. Vanhusten elämän laadun kannalta toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus on tärkeää, jolla varmistetaan hyvä ja laadukas loppuelämä. Kuntouttava työote ei korvaa esimerkiksi fysio- tai toimintaterapeutin antamaa geriatrista kuntoutusta, joka auttaa parantamaan toimintakykyä ja edistää elämänlaatua. Sen avulla vanhus voi toteuttaa itselleen tärkeitä asioita, joka vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Vanhusta tulee kohdella ihmisenä, vaikka tämä olisi dementoitunut. Vanhenemisesta pitäisi voida iloita. Päivissä on oltava sisältöä pelkän ruokailun ja nukkumisen sijaan: musiikkia, pelejä, askartelua, jumppaa, huumoria – ja muita ihmisiä. Muistelu on yhtä tehokasta kuin lääkkeet, sillä sen avulla vanhus järjestää elettyä elämäänsä. HYVINVOIVAT TYÖNTEKIJÄT, TYYTYVÄISET ASIAKKAAT Hyvinvoivat työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Yhteiset kohtaamiset asiakkaan kanssa ja aito huomioiminen ovat tärkeitä totuuden hetkiä, joista syntyy asiakkaan tyytyväisyys ja luottamus. Jos ihmisellä ei ole energiaa, hän ei voi ottaa vastaan haasteita eikä hän jaksa ponnistella asiakkaan parhaaksi. Hyvinvoiva, osaava ja asiastaan innostunut henkilökunta on Tutoriksen suurin vahvuus. Hyvinvoiva työntekijä saa yrityksen yltämään vaikuttaviin suorituksiin tuoden parhaat hyödyt tilaajille ja palvelua käyttäville asiakkaille. Siksi Tutoris on lähtenyt rakentamaan uutta kokonaisvaltaista hyvinvointiohjelmaa, sillä haluamme jatkossakin tarjota parasta mahdollista kuntoutusta ja hoivaa. PITKÄJÄNTEINEN KUMPPANUUS ON TÄRKEÄÄ Toivottavasti me kaikki olemme oppineet tästä vanhustenhoivan kriisistä jotain. Jatkuva kilpailuttaminen ei varmastikaan ole kustannustehokkain vaihtoehto, ainakaan laadukasta palvelua se ei takaa. Paras vaihtoehto kaikkien kannalta olisi pitkäjänteisen kumppanuuden rakentaminen tilaajan ja palveluntuottajan välillä. Suomalaisena yrityksenä Tutoris rakentaa palveluitaan laadukkaasti yhdessä tilaaja-asiakkaan kanssa, josta osoituksena ote Helsingin kaupungin auditointiraportista 12.2.2019. ”Auditointikäynnillä näkyi, että tuottajalla on ollut toiminnan alusta alkaen halu kehittää asiakaslähtöistä toimintaa ja työtä jatketaan edelleen. Palveluntuottajalla on monipuolista osaamista terapiapalveluista ja asiakkaiden hoidossa kiinnitetään huomiota toimintakyvyn ylläpitoon ja asiakkaiden toiminnalliseen sekä aktiiviseen arkeen. Muun muassa asiakkaiden ulkoilun mahdollistaminen oli mietitty monesta näkökulmasta.” Olen kyllä superylpeä Tenhokodin väestä!

LAURA JUVALA, TOIMITUSJOHTAJA 040 560 6272, laura.juvala@tutoris.fi

Tutori 1/2019

3


KUULUMISIA

Yhteisöllinen etäkuntoutus tukee lähiyhteisön sitoutumista Kuntoutuksesta voi tulla entistä tiiviimpi osa lapsen arkea, kun se toteutetaan lapsen omissa arjen ympäristöissä. Etäkuntoutusta voi toteuttaa kotona, päiväkodissa tai vaikkapa lomamatkalla yhdessä lapsen lähiyhteisön kanssa. Yhteisöllisen etäkuntoutuksen avulla voidaan tulevaisuudessa lisätä joustavasti kuntoutukseen pääsyä sekä edistää kuntoutuksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, kun yhteisö oppii tukemaan kuntoutujaa arjessa.

Etäkuntoutusta voidaan toteuttaa paikasta riippumatta Linnuntie-hankkeessa saatujen tutkimustulosten perusteella etäkuntoutus soveltui kokonaan etäpalveluna toteutuvaan puheterapiaan 5-7-vuotiaille lapsille ja toimintaterapiaan 6-vuotiaille lapsille. Fysioterapiassa etäkuntoutus soveltui ns. sekamallin, eli etä- ja lähikäyntejä sisältävän, kuntoutuksen toteutukseen 3-7-vuotiaille lapsille. Etäkuntoutuksen soveltuvuuteen ja toimivuuteen liittyvät edellytykset vaikuttivat olevan ennemmin yksilöllisiä kuin terapiamuotoon tai asiakasryhmään sidottuja. Onnistunut lasten etäkuntoutus edellytti ensisijaisesti yhteisön sitoutumista kuntoutuksen toteuttamiseen sekä kuntoutujan tukemiseen kuntoutusprosessissa. Kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittiin lisäksi hyvä nettiyhteys, videoneuvotteluohjelma, eri kuntoutusmuotoihin soveltuvat laitteet sekä helposti saavutettavissa oleva IT-tuki. Kuntouttavan terapeutin tuli olla perehtynyt niin välineistön käyttämiseen kuin kuntoutujan ja yhteisön ohjaamiseen

4

Tutori 1/2019

etäkuntoutuksessa. Etäkuntoutukseen soveltuivat usein perinteiset ja hyväksi havaitut kuntoutusmenetelmät, jotka muokattiin etäkuntoutukseen sopivaksi. Tämän lisäksi hyödynnettiin sähköistä materiaalia. Erityisenä etuna nähtiin mahdollisuus hyödyntää arkiympäristöstä löytyvää materiaalia. Tuttu ja valmiiksi saatavilla oleva materiaali helpotti kuntoutumisen tukemista myös terapiakäyntien ulkopuolella. Kuntoutustapaamiset toteutettiin joko kannettavalla tietokoneella tai jossain tapauksessa myös tabletilla. Tietokoneen lisäksi käytettiin tarvittaessa erillistä hiirtä, kaukosäätimellä ohjattavaa ja liikuteltavaa lisäkameraa zoom-toiminnolla sekä kaiutinmikrofonia. Etäkuntoutuksessa saavutetut kuntoutukselliset hyödyt olivat samansuuntaisia, kuin perinteiseltä lähikuntoutukselta on totuttu odottamaan. Etäkuntoutus tarjosi kuntoutujalle ja hänen yhteisölleen myös lisähyötyä esimerkiksi motivoitumisen, monipuolisten toteutusmahdollisuuksien ja yhteisön saaman ohjauksen myötä.


KUULUMISIA

eAvustajan läsnäolo tärkeää Kuntoutuskokeilujen aikana havaittiin, että lapsen arjessa läsnä olevien aikuisten keskuudesta valittujen eAvustajien läsnäolo oli keskeisin edellytys yhteisöllisen etäkuntoutuksen onnistumiseen. Kuntoutuskäynneillä eAvustaja toimi tukena lapselle niin toimintojen toteuttamisessa kuin laitteiden käyttämisessä. eAvustajan osallistuminen tarjosi mahdollisuuden tukea ja ohjata arjessa lapsen kanssa toimivaa aikuista säännöllisesti. Tutun aikuisen läsnäolo etäkuntoutuksessa oli tärkeää siitäkin syystä, että hän toimi linkkinä harjoitteiden siirtämisessä arjen toimintoihin ja sitoi näin yhteisön kuntoutukseen. eAvustajan osallistumisen myötä yhteisölle voitiin tarjota vastuuta niin terapian suunnittelussa kuin toteuttamisessakin. Kun yhteisö osallistuu lapsen kuntoutukseen, saavuttavat he taitoja kuntoutujan tukemiseen arjessa. Etäkuntoutuksen erilaiset toteutusmahdollisuudet tarjosivat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kuntoutujan osallisuuden tukemiseen: kuntoutusta voitiin toteuttaa kotona, päiväkodissa tai vaikkapa mökillä ilman pitkien matkojen kulkemista tai vastaanotolla odottamista. Lisäksi tietokoneella työskentelemisen koettiin tukevan lapsen motivoitumista. Toisaalta etäkuntoutus tarjosi terapeuteille mahdollisuuden saada aiempaa laajempaa tietoa kuntoutujasta eAvustajan osallistumisen myötä. Kun tuttu aikuinen oli paikalla kertomassa miten kuntoutuja suoriutuu arjen eri tilanteissa, kuntoutujaa tukevien keinojen kohdentaminen oikeisiin asioihin helpottui.

Etäkuntoutus yleistyy vauhdilla Jotta etäkuntoutuspalveluun osallistuminen olisi tulevaisuudessa käyttäjälleen mahdollisimman sujuvaa ja mutkatonta, tulee palvelun järjestämisen prosessi suunnitella selkeäksi, toimivaksi ja laadukkaaksi. Etäkuntoutuksen yleistyessä kuntoutusalan ammattilaiset tarvitsevat koulutusta laadukkaan etäkuntoutuksen toteuttamiseen, minkä vuoksi etäkuntoutusopintojen sisällyttäminen kuntoutusalojen koulutussuunnitelmiin on tärkeää. Linnuntie-hankkeen kehittämis- ja tutkimustyön tulokset osoittavat, että etäkuntoutuksen soveltuvuus tulisi aina arvioida yksilöllisesti kuntoutujan elämäntilanne huomioiden. Terveydenhuollossa soveltuvuutta arvioitaessa kuntoutujan diagnoosia tai tarvetta merkityksellisempää olisi arvioida ennen etäkuntoutuksen aloittamista erityisesti yhteisön osallistumismahdollisuudet ja -motivaatio. Näin ollen myös terveydenhuollon henkilöstöllä tulee olla kykyä arvioida etäkuntoutuksen soveltuvuutta sekä informoida kuntoutujia ja kuntoutujien perheitä etäkuntoutuksesta. Etäkuntoutuksen soveltuvuusarviossa on tärkeää hyödyntää tarvittaessa etäkuntoutukseen perehtyneen terapeutin konsultaatiota. Mikäli kuntoutuksen soveltuvuuden arvioiminen etukäteen on haastavaa, voidaan etäkuntoutusta asiakkaan halutessa kokeilla, ja tehdä yksilöllinen soveltuvuusarvio kokeilun myötä.

Linnuntie-hankkeessa osallistujien kokemukset rohkaisevia •

Lähiyhteisöjen kokemukset etäkuntoutuk- sesta olivat erittäin myönteisiä.

• Kuntoutuksen tavoitteet saavutettiin hyvin tai erittäin hyvin kaikissa kolmessa pilotissa. •

Lähiyhteisöt kokivat, että kuntoutuja hyötyi etäkuntoutuksesta paljon tai erittäin paljon ja kuntoutujien kokemukset olivat hyviä.

• Etäkuntoutuksenaikainen vuorovaikutus terapeutin kanssa arvioitiin erittäin toimivaksi.

Etäkuntoutus Tutoriksessa Etäkuntoutusta on kehitetty ja toteutettu Tutoriksessa vuodesta 2012 alkaen. Tutoris Oy järjesti jo vuonna 2015 etäkuntoutusseminaarin etäkuntoutustiedon lisäämiseksi Suomessa. Lisäksi yritys osallistui vuonna 2016 julkaistun Kelan Etäkuntoutus-kirjan selvitystyöhön. Tutoriksella työskentelyn aloittaessaan kaikki terapeutit perehtyvät etäkuntoutuksen toteuttamiseen suorittamalla Tutoriksen etäkuntoutussertifikaatin, joka sisältää etäkuntoutuksen teoriaopintoja sekä käytännön harjoittelua. Linnuntie-hankkeessa etäkuntoutusta kehitettiin yhdessä kuntoutujien ja heidän lähiyhteisöjensä kanssa. Hankkeessa saatujen kokemusten myötä Tutoriksen etäkuntoutusprosesseja on kehitetty edelleen mahdollisimman sujuvan ja laadukkaan etäkuntoutuspalvelun tarjoamiseksi. Kuntoutusprosessin sujuvaksi käynnistämiseksi Tutoris lainaa pidemmille kuntoutusjaksoille välineistöä, kuten tietokoneen, kameran ja kaiuttimen. Lisäksi kuntoutuksen alkaessa kuntoutujalle ja kuntoutujan lähiyhteisölle tarjotaan kattava perehdytyspaketti välineiden käyttämiseen ja yhteisölliseen kuntoutukseen tutustumiseen. Etäkuntoutus toteutetaan yhteisöllisellä otteella Tutoriksen Startti-Matka-Pysäkki -mallin mukaisesti hyvää kuntoutuskäytäntöä noudattaen. Kuntoutusjakson päätyttyä asiakkailta pyydetään palaute kuntoutuksesta. Lisäksi terapeuteilta kerätään jatkuvasti kokemuksia etäkuntoutuksen toteuttamisesta, jotta sitä voidaan kehittää mahdollisimman toimivaksi ja eri asiakasryhmille soveltuvaksi.

Lue lisää: www.tutoris.fi/linnuntie

Tutori 1/2019

5


KUULUMISIA

Etäpalvelut osaksi Kelan kuntoutusta Etäkuntoutuksen kehittäminen on tällä hetkellä keskeisenä tavoitteena myös Kelan palveluissa. Haastattelimme Kelan Etäkuntoutus-hankkeen hankepäällikkö Johanna Rouvista etäkuntoutuksen ajankohtaisista asioista. Miksi Kela kehittää etäkuntoutusta? Tärkein syy etäkuntoutuksen kehittämiselle on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen. Etäteknologian hyödyntäminen auttaa maantieteelliseen epätasa-arvoon ja voi madaltaa kuntoutukseen osallistumisen kynnystä esimerkiksi silloin, jos asiakkaan liikkuminen kotoa on vaikeaa. Lisäksi etäkuntoutus parantaa kuntoutujan lähiyhteisön mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen. Etäkuntoutuksen kehittämisen taustalla on yhteiskunnallinen tahtotila. Kuntoutuksen ja hoidon saatavuutta halutaan parantaa ja tekniikan kehityksen myötä kiinnostus palvelujen digitalisoimiseen on lisääntynyt. Myös Kela haluaa olla mukana edistämässä etäteknologian hyödyntämistä kuntoutuksessa. Mitä Kelan etäkuntoutushankkeessa tehdään? Kelan etäkuntoutushanke käynnistyi jo v. 2015, jolloin toteutettiin kirjallisuuskatsaus taustoittamaan hanketta. Kirjallisuuskatsauksen tuotoksena julkaistiin v. 2016 Etäkuntoutus-kirja (toim. Salminen, Hiekkala ja Stenberg), jossa keskitytään kuvaamaan etäkuntoutuksen käsitteistöä ja etäteknologian käyttöä terapioissa. Kela haki toimijoita kokeilemaan ja kehittämään etäkuntoutusta eri kohderyhmille. Tavoitteena on ollut saada tietoa etäkuntoutusmenetelmien käytettävyydestä ja hyväksyttävyydestä sekä kerätä kokemuksia erilaisista etäkuntoutusmalleista. Hankkeen tavoitteena on alusta alkaen ollut etäkuntoutuksen jalkauttaminen osaksi Kelan kuntoutuspalveluita. Jalkauttaminen on erityisen ajankohtaista nyt seuraavien kahden vuoden aikana. Osana Kelan etäkuntoutushanketta toteutetaan useita pienempiä etäkuntoutushankkeita. Kuinka monta hanketta on yhteensä mukana? Mihin etäkuntoutuksen kehittäminen näissä hankkeissa on kohdistunut? Osahankkeita on yhteensä 13, ja niissä on kehitetty ja toteutettu monenlaista etäkuntoutusta ja varsin erilaisille kohderyhmille. Hankkeissa on kokeiltu sekä reaaliaikaista etäkuntoutusta (esimerkiksi videoyhteydellä toteutettu terapia) että ei-reaaliaikaista etäkuntoutusta (esimerkiksi verkkokuntoutus, jossa kuntoutuja etenee omatoimisesti ilman, että kuntoutuksen ammattilainen on samanaikaisesti läsnä).

Hanketoimijat ovat kehittäneet muun muassa omahoito-ohjelmia esimerkiksi mielenterveydenhäiriöitä sairastaville, laitoskuntoutuksen ja etäkuntoutuksen yhdistelmiä sekä sovelluksia kuntoutujien omatoimiseen harjoitteluun. Toimijat ovat mallintaneet etäkuntoutusprosessia ja siinä huomioitavia asioita. Mitä ovat keskeiset asiat, joita Kelan Etäkuntoutus -hankkeen osahankkeissa on tullut esille? Etäkuntoutus soveltuu hyvin monenlaisille asiakkaille eikä sairaus tai vamma ole määrittävä tekijä soveltuvuutta arvioitaessa. Suurempi merkitys on asiakkaan valmiuksilla ja halukkuudella kokeilla etäkuntoutusta. Soveltuvuus tuleekin aina arvioida yksilöllisesti. Tekniikan toimivuus, tietoturvallisuus ja IT-tuen saaminen tarvittaessa ovat merkittäviä tekijöitä etäkuntoutuksen onnistumisessa. Etäteknologian toimivuudessa on osahankkeissa ollut ajoittain haasteita, mutta pääsääntöisesti sekä asiakkaat että kuntoutuksen ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä etäkuntoutukseen. Ennakkoluulot, joita etäkuntoutuksen alkaessa on saattanut olla, ovat pääsääntöisesti karisseet matkan varrella. Etäkuntoutuksen jalkautuminen osaksi kuntoutuksen arkipäivää edellyttää ennakkoluulotonta asennetta niin asiakkailta, kuntoutuksen ammattilaisilta kuin kuntoutukseen ohjaavilta tahoiltakin. Etäteknologian hyödyntäminen kuntoutuksessa on myös tuonut mukaan odottamattomiakin etuja suhteessa ns. perinteiseen kuntoutukseen. Esimerkiksi terapeutti on saanut videon välityksellä toteutuneen terapiakäynnin aikana enemmän tietoa lapsen kotiympäristöstä ja hänen vuorovaikutuksestaan perheen kanssa, mikä taas on helpottanut kuntoutuksen tavoitteiden tai harjoitteiden nivomisessa osaksi lapsen arkea. Tutoriksen toteuttama Linnuntie-lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishanke on toteutunut osana Kelan Etäkuntoutus -hanketta. Minkä näet Linnuntie-hankkeen tärkeimpänä antina Kelan etäkuntoutuspalvelujen kehittämisessä? Linnuntie-hankkeen perusidea kuntoutujan lähiyhteisön merkityksestä kuntoutuksessa nähdään keskeisenä asiana Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Kuntoutumista tukeva arki on ensiarvoisen tärkeää, koska valtaosa kuntoutumisesta tapahtuu varsinaisen kuntoutuksen, esimerkiksi terapiakäyntien ulkopuolella. Kuntoutuminen puolestaan edellyttää kuntoutujan lähiyhteisön osallistumista kuntoutukseen. Linnuntie-hankkeen kokemusten perusteella etäkuntoutus edesauttaa lapsen lähiyhteisön mahdollisuuksia osallistua lapsen kuntoutukseen. Hankkeessa on kekseliäästi otettu mukaan lapsen lähiyhteisöä ja hyödynnetty lapsen arjen ympäristöjä. Terapia on saatettu toteuttaa esimerkiksi leikkipuistossa tai siten, että fysioterapeutti on ohjannut liikuntatuokion koko lapsen päiväkotiryhmälle. Hankkeessa on kartoitettu toimivan etäkuntoutusprosessin etenemistä ja pohdittu, mitä etäkuntoutuksen käyttöönotto edellyttää. Nämä ovat arvokkaita näkökulmia jalkauttaessa etäkuntoutusta osaksi Kelan kuntoutuspalveluja.

6

Tutori 1/2019


KUULUMISIA

Tutorikselle perheystävällinen työpaikka -tunnus Tutoris Oy:lle myönnettiin ensimmäisenä kuntoutusalan yrityksenä ja ensimmäisten yritysten joukossa Suomessa Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tunnus. Tutoriksen toimintakulttuuriin ovat aina kuuluneet mm. joustava työaika, etätyömahdollisuus, lomat koululaisten lomien aikoihin ja mahdollisuus itsenäiseen työnsuunnitteluun. Tutoris Oy:llä on pitkä historia perheystävällisyyden toteuttamisessa, joten suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä vaan yrityksen olemassa olevia käytäntöjä on nyt kirjattu paremmin ja hankkeen myötä asiasta puhutaan enemmän työntekijöiden kesken”, toteaa Tutoris Oy:n toimitusjohtaja Laura Juvala. “Tärkeää on kehittää perheystävällisyyttä myös perheisiin, jossa lapset ovat lähteneet jo maailmalle sekä lapsettomiin perheisiin”, jatkaa Juvala. “Vapauden vastapainoksi työntekijällä on myös vastuu ja korostetaan myös sitä”, Juvala tarkentaa. Lähes 100-prosenttisesti naisvaltaisessa yrityksessä perhevapailla saattaa olla samaan aikaan jopa 25 prosenttia henkilöstöstä. Joukkoon mahtuu myös isyysvapailla olevia. Työn ja perhe-elämän yhteensovitusta on tuettu kuluneena vuonna esimerkiksi Lapsi mukaan töihin –päivällä ja Perhe mukana –tapahtumien myötä. Työntekijöillä on mahdollista tehdä välillä pitempiä työpäiviä, että saa esimerkiksi koululaisten lomien yhteydessä liukumavapaita ja siten suunniteltua perheen yhteistä vapaa-aikaa”, toteaa Tutoris Oy:n henkilöstöjohtaja Arja Kangas.

Tutoris on edelläkävijä etäkuntoutuksen hyödyntämisessä puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa. Etäyhteyksiä hyödynnetään lisäksi sisäisissä koulutuksissa ja palavereissa sekä yhteistyöpalavereissa. Välimatkat terapiaa tarvitsevan kuntoutujan ja terapeutin välillä saattavat olla useita satoja kilometrejä. On sekä Tutoriksen työntekijän että kuntoutettavan ja hänen lähiyhteisön etu, kun kuntoutus voi tarvittaessa tapahtua myös etäyhteyden kautta. Perheystävällinen työpaikka -ohjelma lanseerattiin 31.10.2017. Sen pilotoinnissa on ollut mukana vuodesta 2016 lähtien edelläkävijäorganisaatiota. Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen sai Tutoris Oy:n lisäksi DNA Oyj ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ”Reilun kahden vuoden aikana näissä kolmessa organisaatioissa on tehty Väestöliiton tukemana perheystävällisyyden alkukartoitus, koko henkilöstöä koskenut perheystävällisyyskysely, kehittämistoimia sekä kokonaisarviointi, johon on kuulunut erilaisia osioita. Kaikki kolme tunnuksen saavaa työnantajaa ovat täyttäneet tunnuksen saamisen kriteerit.” kertoo erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta.

Lapsi mukaan töihin -päivänä Tutoriksen terapeuttien lapset tutustuivat Tutoriksen kehittämiin nettiterapiapeleihin.

Tutori 1/2019

7


KUULUMISIA

Tutoriksella työssä joustetaan perhetilanteen mukaan ”Muistan kun ekana päivänä töihin paluun jälkeen tuntui, että apua, olen unohtanut ihan kaiken!”, Siru Laine muistelee. ”Auttoi tosi paljon, kun silloinen esimies oli hyvin ymmärtäväinen ja rauhassa käytiin kaikki työkäytänteet läpi.”

Ensimmäinen päivä töissä Siru Laine työskentelee puheterapeuttina Tutoriksen Lounais-Suomen aluekeskuksessa. Kotona hänen arkeaan vauhdittavat lapset Mikael, 5 ja Linnea, 7. Laineen työura Tutoriksella alkoi vuonna 2007. Vuonna 2011 oli aika jäädä äitiyslomalle, jolta hän palasi töihin 3,5 vuoden perhevapaan jälkeen. Ensimmäinen päivä jännitti ennakkoon, mutta paluu ja töiden aloitus sujuikin mukavasti. Tutoriksella on vakiintunut käytäntö, että työntekijä ja esimies pitävät palaverin ennen vapaalle jäämistä sekä heti sen jälkeen. Muutenkin Laine on hyödyntänyt lähes kaikkia työnantajan tarjoamia perheystävällisen työpaikan etuja.

Työn joustoja

8

tämä on koettu erittäin hyödyllisenä, sillä pienten lasten kanssa tulee väkisinkin kesken päivän menoja, kuten lääkärikäyntejä. Välillä aviomies pääsee hakemaan lapset päivähoidosta, jolloin Laine voi itse tehdä pidempää työpäivää keräten liukumatunteja. Liukumia voi sitten taas käyttää pois haluamassaan ajankohdassa vaikka koulujen loma-aikoina omia vuosilomia pidentämässä. Yhtä lailla kaikkia kuntoutuksen työntekijöitä koskevia käytänteitä Tutoriksella ovat tunti liikuntaa työajalla viikossa -käytäntö sekä etätyömahdollisuus. Toimistotyöt saa mahdollisuuksien mukaan tehdä kotitoimistolla ja etälaittein osallistuminen palavereihin kotoa käsin on arkipäivää tiimissä.

”Osa-aikaisuus on ollut ihan ehdoton juttu lasten ollessa pieniä”, Laine sanoo. Tutoriksella jokaisella työntekijällä on mahdollisuus neuvotella osa-aikatyöstä oman elämäntilanteen mukaan. Laine tekee 80% työaikaa, joka mahdollistaa sen, ettei lapsille kerry turhan pitkiä päiväkotipäiviä.

Työntekijä huomioidaan myös perhevapaalla ollessaan

Osa-aikaisuutta työntekijä voi hyödyntää myös, mikäli esimerkiksi hoitaa omia iäkkäitä vanhempiaan tai opiskelee työn ohessa. Osa-aikaisuudesta huolimatta kaikki työntekijät ovat Tutoriksella samanarvoisia lisäkoulutuksiin pääsemisen suhteen. Tutoriksella on myös käytössä joustava työaika, joten asiakaskäynnit ja työtunnit voi sijoitella kalenteriinsa täysin itse. Laineen perheessä

Perhevapaan aikanakin työntekijöitä pidetään tiimissä mukana kutsumalla heidät mukaan virkistyspäiviin. ”Itsekin osallistuin pikkujouluihin silloin vähän ennen töihin paluuta ja se oli kyllä kiva nähdä työkaverit jo silloin. Lapset toivotetaan aina tervetulleiksi toimistolle työkavereita piristämään ja Linnea ja Mikaelkin ovat päässeet tutustumaan äitinsä työpaikkaan mm. Lapsi mukaan töihin -päivänä.”

Tutori 1/2019


KUULUMISIA

Vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa Kokeneet kuntoutusalan ammattilaiset puheterapeutti Minna Andersson ja toimintaterapeutti Marika Kankkunen työskentelivät molemmat kunnallisella puolella ennen siirtymistään Tutorikselle tekemään liikkuvaa terapiatyötä.

Uusia tuulia uralle Uudenmaan aluekeskuksessa puheterapeuttina yli kolme vuotta työskennellyt Minna ehti tehdä töitä kahdelle eri kunnalliselle työnantajalle yhteensä kolmentoista vuoden ajan ennen siirtymistään Tutorikselle.

alkaen hän on terapiatyön lisäksi hoitanut aluepäällikön tehtäviä, joihin kuuluu mm. toimiminen omien tiimien lähiesimiehenä sekä yhteyshenkilönä alueiden asiakas- ja sopimusasioissa.

Päätös työpaikan vaihtamisesta ei syntynyt hetkessä, mutta päätöstä vauhditti se, ettei Minna kokenut enää kehittyvänsä silloisessa työssään tarpeeksi. Hän myös kaipasi tietynlaista vapautta työhönsä, sillä vastaanottohuoneen seinien sisällä päivästä toiseen työskentely tuntui liiaksi paikkaan sidotulta.

Marika kehuu mukavia tiimejään, jotka ovat täynnä ammattitaitoisia terapeutteja. Minnan tavoin Marika arvostaa vapautta tehdä työtä itselle sopivalla tavalla sekä sitä, että työntekijöihin luotetaan. Marika korostaa myös sitä, että vapaus tuo mukanaan vastuuta, jota itsenäiseen työtapaan liittyy.

Työn vapaus viehättää Tällä hetkellä Minna viihtyy työssään hyvin ja arvostaa erityisesti työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta suunnitella itse työaikansa ja järjestellä kalenterinsa, kuten hänelle parhaiten sopii. Tätä edesauttaa se, että työ Tutoriksella on hyvin johdettua: työntekijä tietää selkeästi, mitkä hänen työtehtävänsä ovat. Käytännössä vapaus suunnitella oma työviikko näkyy esimerkiksi niin, että Minna hyödyntää usein etätyömahdollisuutta tekemällä kirjallisia töitä kotitoimistolta. Nykyinen työ eroaa edellisestä myös siltä osin, että terapian tavoitteet asetetaan hyvin tarkasti, jolloin kuntoutus on tehokkaampaa. Lisäksi, puheterapian toteutuessa lapsen arkiympäristössä, tuntuu perheidenkin kohtaaminen luontevammalta.

Omaan työnkuvaan vaikuttaminen on mahdollista Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan tiimien aluepäällikkönä työskentelevä toimintaterapeutti Marika tuli Tutorikselle kahdeksan vuotta sitten. Uralla kehittyminen on ollut Marikalle tärkeää ja vuodesta 2015

Terapiatyössä Marika pitää tärkeänä hyviä ja nykyaikaisia työvälineitä, jotka mahdollistavat laadukkaan kuntoutustyön tekemisen. Terapeutit pääsevät hyödyntämään alan uusinta tutkimustietoa sekä teknologisia menetelmiä, kuten virtuaalikuntoutusta. Työntekijöiden tiedot ja taidot eivät siis pääse vanhenemaan, vaikka kuntoutusalan kehitys on entistä nopeampaa.

Työhyvinvointi, kouluttautumismahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkkaus Sekä Minna että Marika pitävät tärkeänä työhyvinvointiin panostamista sekä työnantajan tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia. Minnan mukaan kouluttautuminen on Tutoriksella tavoitteellista ja suunnitelmallista ja siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Tutoriksella on käytössä verkko-oppimisympäristö VerkkoOsaamo, jonka avulla uudet työntekijät saavat kattavan perehdytyksen. VerkkoOsaamon avulla varmistetaan perehdytysprosessin tasalaatuisuus ja esimiehillä jää näin enemmän aikaa tukea työntekijöitä muilla osa-alueilla. VerkkoOsaamon koulutusten avulla terapeutit voivat lisäksi kehittää asiantuntijuuttaan ajasta ja paikasta riippumatta. ”Kunnan työssä kouluttautumista ei edellytetty ja ehdotettu samalla tavalla”, Marika toteaa. Molemmat pitävät tärkeänä myös kilpailukykyistä palkkausta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan palkkaan esimerkiksi bonusjärjestelmän kautta.

VerkkoOsaamon avulla varmistetaan perehdytysprosessin tasalaatuisuus.

Tutori 1/2019

9


KUULUMISIA

Hyvinvoiva ja osaava työntekijä on yrityksen suurin voimavara ”Tutoriksella on koko sen historian ajan panostettu vahvasti koko henkilökunnan työssäjaksamiseen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Näistä olemme saaneet tunnustusta esimerkiksi Väestöliiton perheystävällisenä työpaikkana. Työtyytyväisyyden kehittäminen on jatkuva prosessi. Pohdimme jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa uusia keinoja, miten tukea työntekijöitä, jotta he voivat keskittyä täysipainoisesti työntekemiseen asiakkaidemme parhaaksi”, toteaa Tutoris Oy:n henkilöstöjohtaja Arja Kangas

Perheystävällisyys koskettaa kaikkia työntekijöitä kaikissa eri elämäntilanteissa ”Perheystävällisyys on ollut aina mukana henkilöstöprosesseissamme. Se ei kosketa ainoastaan pienten lasten vanhempia, vaan ihan kaikkia meidän työntekijöitämme. Meillä kaikilla on omaa aikaa työajan ulkopuolella ja sielläkin voi olla monenlaisia tilanteita, joiden vuoksi esimerkiksi palautuminen työstä ei ole yhtä tehokasta. Tällöin mietimme omien toimintamalliemme mukaisesti erilaisia ratkaisuja, joilla voimme helpottaa eri elämäntilanteista johtuvaa kuormitusta”, Kangas pohtii.

via käytäntöjä, millä tuetaan jokaisen työntekijän työhyvinvointia. Erilaiset yhteiset tapahtumat liikunnan ja muun yhdessäolon puitteissa ovatkin muodostuneet henkilöstölle erittäin tärkeiksi. Näistä esimerkkeinä ovat mm. yhteiset liikuntatuokiot erilaisia liikuntalajeja kokeillen sekä oululaisten terapeuttien ideoimat ”Martta-illat”, joissa työntekijät viettävät aikaa yhdessä lapsiensa kanssa askartelun, käsitöiden ja mukavan yhdessä olon parissa vanhemman työpaikalla.

Palkitseva bonusjärjestelmä

Yhteisöllisyys toteutuu niin kuntoutustyössä kuin tiimitoiminnassakin

Kannustamme työntekijöitämme työtehtävien hoidossa erilaisilla palkkio- ja bonusjärjestelmillä. Innovatiiviset työntekijämme palkitaan INNO-palkinnoilla, laadukkaasta asiakastyöstä palkitaan laatubonuksilla ja hyvistä toimintamalleista sekä aktiivisuudesta palkitaan Strategia-palkinnoilla.

Yhteisöllisyys on vahvasti mukana paitsi asiakkaittemme kuntoutuksessa niin myös meidän tiimien toiminnassa. Jokainen tiimi voi itsenäisesti miettiä sille parhaiten sopi-

Vuoden 2018 aikana Tutoris palkitsi yhteensä 100 työntekijää laadusta, innovatiivisuudesta, hyvistä toimintamalleista sekä toiminnan kehittämisestä.

Lue lisää Tutoriksesta työnantajana: www.tutoris.fi/rekry

10

Tutori 1/2019


KUULUMISIA

Tutoris vahvistaa osaamistaan Rovaniemellä Tutoris Erikoiskuntoutus vahvistaa osaamistaan Rovaniemellä, kun puhe- ja toimintaterapian rinnalla tarjotaan asiakkaille laadukkaita fysioterapia- ja hierontapalveluita. Uusi TutorisFysio Lappi palvelee Rovaniemen keskustassa viihtyisissä ja nykyaikaisissa tiloissa.

Pitkän linjan kuntoutusosaamista

Suoravastaanotto ja terveyskuntosali

TutorisFysio Lapin henkilökunta koostuu fysioterapeuteista, urheiluhierojista, hierojista ja lymfaterapeutista työllistäen yhteensä 15 henkilöä. TutorisFysiolla on tarjota Rovaniemellä asiakkailleen laaja valikoima erikoisosaamista, menetelmiä ja uusimpia hoitomuotoja tuki- ja liikuntaelinongelmiin.

Akuuttikivut hoidetaan suoravastaanotolla ilman lääkärin lähetettä ja esimerkiksi tules-ongelmiin, turvotukseen tai leikkauksen jälkeiseen hoitoon löytyy valtavasti erilaisia hoitomuotoja ja -menetelmiä.

Vuoden 2019 alusta TutorisFysio Lapin Erikoiskuntoutus on ollut uusi Kelan vaativan kuntoutuksen palveluntarjoaja aikuisten yksilöfysioterapiassa, aikuisten yksilö- ja ryhmäallasterapiassa, lasten ryhmäallasterapiassa sekä lasten ja aikuisten psykofyysisessä fysioterapiassa. Asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä ja -kuntoisista asiakkaista, urheilijoista erikoiskuntoutusta vaativiin kuntoutujiin. Kuntoutukseen pääsee itse maksaen, lääkärin lähetteellä tai maksusitoumuksella, jossa maksajana voi olla Kela, vakuutusyhtiö, työnantaja tai oma kotikunta.

TutorisFysion omalla Terveyskuntosalilla asiakas voi jatkaa kuntoutumista turvallisesti ja tehokkaasti fysioterapeutin ohjauksessa tai itsenäisesti. ProHieronnoissa ja LPG-hoidoissa asiakkaiden lihaskivut, -kireydet, -revähtymät ja erilaiset aineenvaihdunnan ongelmat saavat tehokkaan helpotuksen, jotta asiakas voisi taas nauttia kehonsa liikkuvista osista. ”Henkilökuntamme kouluttautuu jatkuvasti, jotta voimme tarjota koko ajan asiantuntevaa terapiaa ja uusimpia hoitomuotoja asiakkaillemme. Teemme lisäksi tiivistä moniammatillista yhteistyötä alueen lääkäreiden sekä Tutoriksen puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa”, Tutoris Oy:n fysioterapian kehitysjohtaja Tarja Gröhn toteaa.

Tutori 1/2019

11


KUULUMISIA

”Kodista saattaa tulla riisuttu turvasäiliö, josta vaaratekijät on poistettu”

Missä on muistisairaan koti? Kotioloissa asuu iso määrä muistisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat runsaasti apua, ohjausta ja valvontaa ympäri vuorokauden. Usein heidän hoitonsa on täysin kotihoidon varassa, joka kykenee käymään heidän luonaan vain muutaman kerran vuorokaudessa. Mitä tapahtuu käyntien välillä? Muistisairaat vanhukset eivät kykene huolehtimaan itsestään. Käytännössä he selviävät kotona hyvän onnen avulla.

Valinnanvapaus vanhustenhuollossa Usein kuulee maininnan, että hoivakotipaikkoja ei ole tarpeeksi. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä monissa hoivakodeissa on paljonkin tilaa. Kunnat eivät vain osta paikkoja, vaan päättäjien puheissa korostuu toistuvasti kotona asumisen mielekkyys ja vanhusten oma tahto. Omaisilla ja vanhuksilla itsellään voi olla päinvastainen näkemys asiaan.

hoivaan, mutta omavastuuosuus voi kasvaa liian suureksi. Vaihtoehto on kunnille edullisempi, mutta kaikilla käyttäjillä ei ole varaa siihen saati sitten kokonaan itse ostettuun paikkaan. Hoivakotien rakentamis- tai vuokrakulut, käyttökulut, ruoka sekä koulutettu hoivahenkilökunta ympäri vuorokauden maksaa.

Päättäjien mielestä vanhuksen tai omaisen tahdolla on paljon painoarvoa, mutta jos vanhus ilmaisee haluavansa hoivakotiin, tällöin jonotusaika on pitkä eikä toive välttämättä ikinä toteudu. Toki vanhuksen tilanne tulee arvioida ennen hoivakotipäätöksen tekemistä. Onko arvioimisvaihe joskus ylimitoitettu ja jopa kustannuksia lisäävä, kun siihen liittyvät monikertaiset testi- ja sairaalajaksot kuormittavat vanhusta, omaisia, sairaaloita ja rahapusseja? Huonoin mahdollinen lopputulos on, että jonotuksen aikana vanhuksen kunto romahtaa ja hän jää laitoshoitoon.

Mikä tekee kodista kodin?

Kunnat tarjoavat valinnanvapauden ratkaisuksi usein palveluseteliä. Tämäkään ei ratkaise ongelmaa kaikkien kohdalla. Se tarjoaa usein käyttäjälle pääsyn nopeammin

12

Tutori 1/2019

Sanotaan että koti on paras paikka maailmassa. Kotiin liittyy sanat itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, mielekäs tekeminen, hyvä seura sekä ennen kaikkea turvallisuus ja oman kodin rauha. Voiko muistisairas nauttia näistä asioista kotonaan? Kodista saattaa tulla ”riisuttu” turvasäilö, josta kaikki vaaraa mahdollisesti aiheuttavat tekijät on poistettu ja jossa joku muu kuin vanhus tekee kaikki päätökset. Koti on yksinäinen vankila pelkoineen ja ahdistuksineen. ”Turvallisuuden maksimoinnilla on minimoitu elämä”, kuten geriatrian professori Jaakko Valvanne sanoo.


KUULUMISIA Voisiko hoivakodista muotoutua oma, turvallinen koti muistisairaalle, jossa tuttu henkilökunta on vanhuksen turvana ympäri vuorokauden? Meidän mielestämme voi.

Tenhokodissa asukkaiden toiveita kuunnellaan Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevan Tutoriksen Tenhokodin seinien sisällä on 43 yksilöllistä asukkaansa näköistä kotia. Hoitajat suunnittelevat päivänsä asukkaiden mukaan. Joku haluaa aamuisin nukkua pitkään ja toinen haluaa jatkaa iltaansa pidemmälle lempiohjelmastaan nauttien. Asukkaiden toiveita kunnioitetaan ja jokaisen vanhuksen päivä rakentuu siten yksilöllisistä tarpeista ja mieltymyksistä lähtien.

Toimintaa kuntouttavalla otteella

”Hei Henna, Olen kauhulla lukenut iltapäivälehtiä ja some-viestintää hoivakodeista, pelottavaa. Olen niin onnellinen, että läheiseni pääsi sinun johtamaasi hoivakotiin. Olen niin tyytyväinen teidän hoitoon/huolehtimiseen/puhtauteen, kaikkeen. Läheiselleni se on niin täydellistä, ja ehditte jopa hoitaa lähikauppareissutkin, ja vaikka mitä. Läheiseni todellakin viihtyy teillä, ja sen kyllä näkee, ja onhan minulla tässä kahden ”kriisihoivakodin” kokemus, joissa läheiseni oli: apaattinen, pelokas jne., en halua niitä aikoja muistella.

Päivän yhteiset toiminnot, kuten lounas, päiväkahvihetki ja päivällinen rytmittävät arkea Tenhokodissa, mutta muutoin ohjelma vaihtelee hoitotoimenpiteistä hemmotteluun. Yhteisissä tiloissa on päivittäin vaihtuvaa vapaa-ajan ohjaajan koordinoimaa ryhmätoimintaa, joista kukin asukas voi valita mielensä mukaan aktiviteetteja.

Haluan sydämeni pohjasta kiittää teitä, todella hyvästä hoidosta/huolenpidosta/puhtaudesta ja läheiseni viihtyvyydestä ja välittämisestä, siis aivan kaikesta. Ja olette aina niin iloisiakin ja ehditte jutella ja huumoriakin teiltä löytyy.

Tenhokodin kaikessa toiminnassa korostuu kuntouttava ote ja asukkaiden päivittäisestä kuntouttavasta toiminnasta vastaa hoivahenkilökunnan ja vapaa-ajan ohjaajan lisäksi Tenhokodin oma fysioterapeutti.

Jaksan joka kerta käydessäni ihmetellä, että kuinka te jaksatte ja te vaan hymyilette, minä en kyllä jaksaisi. Kiitä henkilökuntaasi, olette kaikki huipputyyppejä!

Osa asukkaista haluaa aina osallistua jumppahetkiin, kun taas osa on kiinnostunut kulttuuritoiminnoista, kuten maalauksesta ja musiikista. Jollekin asukkaalle viikon kohokohta voi olla rauhallinen saunahetki siihen kuuluvineen rituaaleineen. Asukkaiden kanssa käydään ostoksilla ja omahoitajan kanssa voi viikoittain piipahtaa lempikahvilassa herkuttelemassa. Ulkoilua harrastetaan päivittäin, joko yksin hoitajan kanssa tai isommalla porukalla.

Omaisyhteistyötä arvostetaan Tenhokodin arkeen kuuluvat myös asukkaiden omaiset sekä muut vierailijat, kuten esimerkiksi läheisen päiväkodin lapset. Omaisyhteistyötä arvostetaan, koska on tärkeä kuulla vanhuksen mieltymyksistä, peloista ja intohimon kohteista. Usein asukas ei pysty niitä itse enää kertomaan.

Arjessa juhlitaan pieniäkin asioita Tenhokodissa osataan myös juhlia. Tämän tästä saadaan juhlat pystyyn, kun joku asukkaista viettää merkkipäiväänsä tai on muuta juhlan aihetta. Välillä pistetään pöytä koreaksi, somistetaan ja lauletaan yhteislauluja vaikkei mitään erityistä juhlan aihetta olisikaan.

- omaisen palaute Tenhokodin johtajalle Henna Vehmakselle 30.01.2019

Tervetuloa tutustumaan toisenlaiseen hoivakotiin! TENHOKOTI Tenholantie 10 00280 Helsinki Ota yhteyttä: Henna Vehmas Tenhokodin johtaja henna.vehmas@tutoris.fi p. 040 680 6300

Ja toisinaan, kun ei huvita tehdä oikein mitään – silloin levätään. Eikös tämä kuulosta elämältä?

Tutori 1/2019

13


Teema

Teknologialla tuloksia aivokuntoutuksessa Merja Jokinen sairastui aivoverenkiertohäiriöön syksyllä 2016, jonka seurauksena hänellä on oikeanpuoleinen hemiplegia. Keväällä 2018 hän pääsi intensiiviseen aivokuntoutukseen, joka Merjan mukaan tuntui heti alusta saakka hyvältä ja toiveet oikean käden toimintakyvyn paranemisesta olivat korkealla.

Jo toisen harjoituskerran jälkeen saavutettiin kuntoutustaso Ennen terapiajaksoa Merja täytti esitietolomakkeet ja ensimmäisellä tapaamiskerralla hänet haastateltiin ja tehtiin alkumittaukset. Yhdessä terapeutin kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja terapiasuunnitelma harjoitusjaksolle. Merjan tavoitteena on toimia tulevaisuudessa kaksikätisesti sekä kirjoittaa paremmin. Hän on virkannut ennen sairastumistaan ja sen onnistuminen jälleen olisi hieno asia. Merja teki vastaanotolla hänelle yksilöllisesti suunniteltua harjoitusohjelmaa kolme kertaa viikossa ja jo toisen harjoituskerran jälkeen hän saavutti kuntoutus-

14

Tutori 1/2019

tason eli Rehabin. Jo muutaman harjoituskerran jälkeen käsi irtosi kyljestä, ranteen liikkuvuus parani ja sormet aukesivat paremmin. Intensiivinen mielikuvaharjoittelu ei aiheuttanut hänelle kipuja, eikä tuonut mukanaan muitakaan outoja tuntemuksia. Päinvastoin, se oli motivoivaa!

Aivojen vaurioituminen saattaa estää kykysi liikkua, mutta harvemmin kykyäsi kuvitella liikettä RecoveriX® -harjoittelussa on kyse siitä, että äänimerkin kuultuaan kuntoutuja miettii haluttua liikettä. Liikkeen ajattelu


16 SUKELLUS MEREN SYVYYKSIIN - VIRTUAALILASIT KUNTOUTUSTYÖSSÄ 18 KIPUKUNTOUTUS VAATII KUNTOUTUJALTA VOIMAKASTA TAHTOA JA MOTIVAATIOTA 20 LASTEN TUNNETAITOJEN TUKEMINEN - RYHMÄTOIMINNALLA TUNNETILOJEN SÄÄTELY PAREMMAKSI 22 TOISTON JA SEMANTTISEN KONTEKSTIN MERKITYS KOHTEIDEN NIMEÄMISEEN VIRTUAALIYMPÄRISTÖSSÄ

laukaisee sähköstimulaation ja liikkeen kuntoutujan käteen sekä näytöllä näkyvän virtuaalikäden liikkeen. Ilman mielikuvaa sähköä ei tule, eikä liike toteudu. Tämän kaksoisstimulaation on todettu vahvistavan neuraalisia yhteyksiä ja aivojen uudelleen muovautumista tehokkaasti. Merjalla oli käytössään näyttö ja terapeutilla omansa, josta he seurasivat harjoittelun etenemistä ja lopuksi yhdessä palautetta.

toistettua kyseistä liikettä muutaman kerran. Merja saa nyt avattua sormia tahdonalaisesti. Peukalon loitonnus onnistuu ja 2. - 3. sormissa on ojennussuuntaista liikettä. Sormien liikerata jää vielä vajaaksi, mutta sormista tuleva ojennussuuntainen liike mahdollistaa esineeseen tarttumisen. Kuntoutuja saa nyt vietyä kyynärvarren itse myös ulkokiertoon, joka mahdollistaa koko yläraajan monipuolisemman käyttämisen.

Harjoituksia vastaanotolla ja etäohjauksessa

Merjalla oli kotiharjoituksena kaksikätisesti juominen sekä hammastahnatuubista kiinni pitäminen oikealla kädellään. Juominen on edelleen haastavaa kaksikätisesti ja hän onkin tukenut oikealla kädellä kuppia pohjasta. Hammastahnatuubin pitäminen oikealla kädellä on vakiintunut arjen rutiiniksi. Pidemmän aikavälin tavoitteena on ollut oven avaaminen oikealla kädellä. Se on ollut haastavaa tarttumisotteen puuttumisen ja voiman puutteen vuoksi. Nyt hän on päässyt tavoitteeseensa ja oven avaaminen onnistuu.

Vastaanotolla toteutettavan harjoitusohjelman lisäksi Merjalle ohjattiin kotiin aluksi rissanvetoja kerran päivässä sekä kahdella kädellä mukin nostamista. Kotiharjoituksia terapeutti ohjasi tarvittaessa etäyhteyden avulla. Aivokuntoutusharjoittelu toteutui yhteensä 20 kertaa. Merjan onnistumisprosentti oli harjoitusten ajan yli 80%. Eli hän osaa kohdentaa ajatuksensa hyvin oikeaan yläraajaan ja haluttuun ranteen ojennusliikkeeseen. Harjoittelu alkoi 160:llä toistolla ja määrää lisättiin pikkuhiljaa 240:een toistoon per harjoittelukerta.

Merja oli erittäin motivoitunut harjoitteluun koko jakson ajan. Hän keskittyi harjoituksiin erittäin pitkäjänteisesti, eikä antanut ympäristön äänien häiritä työskentelyä. Hänelle on haettu ensi kevääksi uutta aivokuntoutusjaksoa.

Alussa Merja tunsi harjoittelun yhteydessä väsymystä melko paljon, mutta väsymys väheni kuntoutuskertojen aikana. Terapiajakson lopussa toimintaterapeutti haastatteli häntä uudelleen ja Merjalle tehtiin loppumittaukset.

Oikean käden aktiivisuus parani Aivokuntoutusjakson aikana Merjan aktiivinen liike oikeassa kädessä lisääntyi. Hän sai harjoittelun loppupuoliskolla nostettua kämmenen irti pöydästä sähköelektrodien kiinnittämistä varten lihasrunkoon. Hän sai myös

”Merja saavutti tavoitteensa ja saa nyt oven avattua oikealla kädellään.”

Aivokuntoutuksen hyödyt: • Kehonosien tunnistaminen helpottuu • Parantaa raajan toimintaa • Vaikuttaa positiivisesti tasapainoon ja kävelyn laatuun • Parantaa keskittymiskykyä ja vireystilaa • Kohentaa kielellisiä taitoja • Kuntoutujan arki helpottuu omatoimisuuden lisääntyessä

Lisätietoa RecoveriX® -kuntoutuksesta: www.tutoris.fi/fysioterapia/recoverix-aivokuntoutus www.recoverix.at/Home

Soita ja kysy aivokuntoutuksen asiantuntijoiltamme: Tutoris Pirkanmaan Erikoiskuntoutus p. 03 3126 0300 TutorisFysio Oulu p. 020 742 4400

Tutori 1/2019

15


TEEMA

Sukellus meren syvyyksiin virtuaalilasit kuntoutustyössä ”En ole koskaan nähnyt, miltä meren pohjassa näyttää”, toteaa 61-vuotias nainen, kenen kanssa tehdään nimeämisen harjoituksia puheterapiatuokiolla virtuaalilasien avulla. ”Aukeaa uusi maailma”, hän jatkaa innostuneena ensimmäisestä virtuaalikuntoutuskokemuksestaan.

Virtuaalikuntoutuksesta saadut kokemukset ovat olleet lupaavia Kokemukset virtuaalikuntoutuksesta ovat innostavia. Kuntoutujat ovat kerta toisensa jälkeen halunneet kokeilla laseja uudelleen ja toistaa harjoituksia huomaamattaan. Virtuaalimaailmat imaisevat hetkessä mukaansa. Vuorovaikutus terapeutin kanssa säilyy virtuaalimaailmassa, sillä terapeutti jakaa kokemuksen asiakkaan kanssa sekä pystyy seuraamaan asiakkaan suoriutumista tabletilta tai tietokoneen ruudulta reaaliajassa. Maarit, 61v. on puheterapiassa saatuaan aivoinfarktin. Nimeämisen ja sananlöytämisen vaikeudet hankaloittavat arjessa itsenäisesti selviämistä ja puheterapian tavoitteeksi onkin asetettu näiden taitojen harjoittaminen. Maarit on innostunut eri menetelmistä ja virtuaalilasien käyttäminen yhtenä kuntoutusmenetelmänä on tarjonnut mielenkiintoista vaihtelua ns. normaaleihin harjoituksiin verrattuna. Vaikka kuvakortit, kirjat, tietokoneharjoitukset ja tablet-harjoitukset tarjoavat hyviä harjoituksia puheterapiakertoihin, saadaan virtuaalilaseilla harjoittelua

monipuolistettua entisestään. ”Ollaan käyty puheterapiakerroilla ulkomaillakin” Maarit nauraa kertoessaan virtuaalisesta matkailusta, joka toteutettiin yhdellä terapiakerralla, kun harjoiteltiin kerrontataitoja.

Lasit silmillä harjoittelu sujuu kuin itsestään Myös lapsiasiakkaiden kohdalla pelit on otettu innolla vastaan. Lasit silmillä harjoittelu sujuu kuin itsestään. Pelit ovat nykylapsille motivoiva tapa oppia haastaviakin asioita ja toistoja esimerkiksi nimeämisessä tai yläraajaharjoitteissa tulee huomaamatta harjoiteltua virtuaalikuntoutuksen aikana. Virtuaaliympäristössä voidaan tuottaa käyttäjän kokemusmaailmaan mukaansatempaavia kolmiulotteisia ärsykkeitä, joiden avulla voidaan seurata käyttäytymistä sekä arvioida suorituskykyä. Virtuaaliympäristössä voidaan hetkessä tehdä harjoituksia myös muissa ympäristöissä, mihin terapiatuokion aikana ei muuten päästä harjoituksia tekemään. Näin on tehty myös puheterapia-asiakkaan Maaritin kanssa, joka ennen sairastumis-

Aikuisasiakkaiden kanssa virtuaalikuntoutusta on hyödynnettetty niin puhe-, toiminta- kuin fysioterapiassakin muun muassa AVH-kuntoutujien kanssa ja kipukuntoutujien kanssa.

16

Tutori 1/2019


TEEMA

Lapsi-asiakkaille, joilla on muun muassa kielellinen erityisvaikeus, LUKI-vaikeuksia tai sanavaraston/nimeämisen vaikeuksia virtuaalilaseilla saadaan lapsi nopeasti motivoitumaan harjoittelusta.

taan on harrastanut matkailua ja jonka toiveisssa on tulevaisuudessakin jatkaa harrastustaan. Virtuaalisessa kuntoutuksessa hyödynnetään teknologian avulla erilaisia virtuaaliympäristöjä. Tämä on Tutoris Oy:ssä tuttua jo muutaman vuoden ajalta, jolloin virtuaalikuntoutusta on toteutettu kaiken ikäisille asiakkaille puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa.

tää kuntoutustyössä. Yritys tarjoaa myös virtuaalikuntoutus -koulutusta kiinnostuneille tahoille. Myös Hoivayksikössä vr-laseja on kokeiltu ja todistettu, että ne eivät ole vain lasten leikkikaluja, vaan tuovat vaihtelua myös ikäihmisten arjen kuntouttavaan toimintaan.

Tutkittua tietoa virtuaalikuntoutuksesta

”Vuorovaikutus terapeutin kanssa säilyy virtuaalimaailmassa.”

Virtuaalikuntoutuksesta julkaistaan uusia tutkimustuloksia kiihtyvään tahtiin. Neurology-lehden artikkelissa (2017) todettiin, että virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutus parantaa potilaiden käsien toimintakykyä yhtä hyvin kun tavallinen kuntoutus. Virtuaalista kuntoutusta on hyödynnetty henkilöillä, joilla on aivoverenkiertohäiriö, CP-vammaisten lasten ja nuorten sekä muiden neurologisten sairauksien yhteydessä (Llorens ym. 2014; Imam ja Jarus 2014: Rosie ym., 2015). Myös Suomessa aihetta on viime vuosina lähdetty tutkimaan yhä enemmän ja erilaisia hankkeita on menossa eri puolella Suomea.

Suomen johtava virtuaalikuntoutuksen palveluntuottaja Tutoris on hankkinut eri aluekeskuksiin Vr-laseja ja testaa uusimpia sovelluksia jatkuvasti asiakkaiden kanssa. Tutoris on myös kouluttanut mm. Snellman-kesäyliopiston seminaarissa keväällä 2018, kuinka virtuaalikuntoutusta voidaan hyödyn-

Lähteet: Imam B., Jarus T. Virtual reality rehabilitation from social cognitive and motor learning theoritical perspectives in stroke population. Rehabit Res Pract 2014.DOI:10.1155/2014/59450 Lloréns, R., Alviol S., Gil-Gómez J., Alganiz M, Colomer C., Noé E. Balance rehabilitation using custom-made wii Balance Board exercises. Clinical effectiveness and maintenance of gains in an acquired brain injury population. Int J. Disabil Hum Dev 2014; 13 (3): 327-332. Rosie JA, Ruhen S, Hing WA, Lewis GN. Virtual rehabilitation in a school setting. Is it feasible for children with celebral palsy? Disabill Rehabil Assist Technol 2015; 10 (1): 19-26. Brunner I. ym.(2017) Virtual Reality Training for Upper Extremitys in Subacute Stroke (Virtues): A multicenter RCT. Neurology, 2017. DOI 10.2112/WNL.0000000000004744

Tutori 1/2019

17


TEEMA

”Annan poissaolojen syy ei ollutkaan laiskuus tai ”teiniys”, vaan todellinen kipukokemus.”

Kipukuntoutus vaatii kuntoutujalta voimakasta tahtoa ja motivaatiota Tutoriksella on pitkä, vuosikymmenien kokemus kipukuntoutuksesta. Punaisena lankana vuosien aikana on ollut kiputiedon lisääminen, kroonisen kivun ymmärtäminen sekä kuntoutujan suhde omaan kipuun. Tutoris Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen fysioterapeutti Heidi Haromo on erikoistunut lapsiin ja nuoriin, joilla on kroonisia, pitkittyneitä kipuja. Heidi kertoo 14 -vuotiaan ”Annan” tapauksen, joka perustuu hänen asiakaskokemuksiinsa.

Kompastuminen koulumatkalla Anna kompastui koulumatkalla ja loukkasi nilkkaansa. Nilkka kuvattiin, mutta siitä ei löydetty murtumia. Nilkka kipuili pitkään, häiritsi yöunia, eikä Anna pystynyt kävelemään ilman kyynärsauvoja. Äiti kävi hakemassa Annalle terveyskeskuksesta nilkkatuenkin. Talvella oli hankala liikkua kyynärsauvoilla ja koulun rappusissa hän ei halunnut kulkea, kun välitunneille mennessä niissä oli aina niin paljon ruuhkaa. Koulussa Annaa ja kyynärsauvoja tuijotettiin, joten oli parempi pysyä vain luokassa piilossa. Kouluunmeno alkoi ärsyttämään.

Anna ohjataan kipufysioterapiaan Anna ei mennyt kouluun, eikä nähnyt kavereita enää juurikaan ja valitti koko ajan kipuja. Isälleen hän ei halunnut mennä lainkaan, koska isä ei ymmärrä. Siellä piti jatkaa normaalia elämää, vaikka kävely oli hankalaa kyynärsauvojen takia. Äiti sentään toi ruoat ja vaatteet valmiiksi viereen.

18

Tutori 1/2019

Lopulta opettaja otti kotiin yhteyttä lukuisten poissaolojen takia. Koska kipu aina vaan jatkui ja aikaa oli kulunut jo useampi kuukausi kaatumisen jälkeen, vei äiti Annan uudelleen terveyskeskukseen. Lopulta hän pääsi terveyskeskuslääkärin lähetteellä yliopistosairaalan lasten ja nuorten kipupoliklinikalle, josta lääkehoidon lisäksi suositeltiin kipufysioterapiaa.

Kipukuntoutuksessa toimintakykyä ei erotella psyykkiseen ja fyysiseen Tutoris Erikoiskuntoutuksessa kuntoutuja otetaan vastaan aina kokonaisuutena, erottelematta toimintakykyä fyysiseen ja psyykkiseen. Mahdollisuuksien mukaan perheet otetaan mukaan kuntoutukseen ja sitoutetaan kaikki


TEEMA perheenjäsenet tukemaan kipukuntoutujaa matkallaan kohti parempaa arkea. Perheenjäsenten välisillä suhteilla on iso merkitys, oli kyseessä sitten lapsi, nuori tai aikuinen kuntoutuja.

Päätavoitteena toimintakyvyn parantaminen Päätavoitteena kipukuntoutuksessa on parantaa kuntoutujan toimintakykyä elämän eri osa-alueilla. Ei vain fyysistä toimintakykyä tai kivunlievitystä, vaan lisätä kuntoutujan osallistumista ja itsenäisyyttä hänen omassa arjessaan. Osallistuminen parantuu, kun voimavarat, minäpystyvyys, itseluottamus ja kehoitsetunto lisääntyvät. On tärkeää luoda luottamusta positiivisemmasta tulevaisuudesta. Tavoitteena on myös palata kouluun tai työelämään sekä harrastuksiin. Kuntoutujalla on myös perheen sisällä velvollisuutensa ja niiden täyttämistä tuetaan osana kipukuntoutusta.

Keskustelua kahden kesken Tullessaan fysioterapiaan Anna oli aluksi hiljainen. Äiti kertoi hänen sairaushistorian ja toiveet kuntoutumisesta. Kun äiti oli lähetetty kahville odotustilaan, hän sai tilaa kertoa itse toiveistaan.

haaveita sekä poispotkittavia elämän ikäviä asioita. Kuntoutujan luvalla toteutettiin myös yksi terapiakerta niin, että äiti oli mukana ja kerrattiin kipuasioita yhdessä. On tärkeää tietää, miten kipuun tulee suhtautua, kun mitään akuuttia vammaa ei ole, eikä mitään tarvitse enää varoa.

Kipu on aina kokemus ja kivulla on merkitys Kipukuntoutus vaatii kuntoutujalta voimakasta tahtoa ja motivaatiota. Ei terapeutti, eikä kukaan ulkopuolinen henkilö pysty poistamaan kipua, vaan työ on aina kuntoutujalla itsellään. Terapeutin tehtävänä on ohjata ja tukea kuntoutujaa. Annan kanssa asetettiin tavoitteita selkeän viikkoaikataulun mukaan, jotta hänen oli helpompaa sitoutua harjoitteluun. Askel askeleelta hän uskalsi luopua kyynärsauvoista ja lopulta nilkkatuestakin. Kävely oli aluksi ontuvaa ja akillesjänteen kiristys tuntui kipuna. Mielekkäiden harjoitusten myötä hän rohkaistui käyttämään kehoaan aiempaa monipuolisemmin ja onnistumisen kokemukset loivat positiivista uskoa tulevaan. Äiti malttoi lopulta olla passaamatta ja Anna ymmärsi, että isäkin tarkoitti vain hyvää vaatiessaan häneltä normaalia arkeen osallistumista kivuista huolimatta.

Kivunsäätelyjärjestelmään vaikuttaminen

Koulussa tuijoteltiin edelleen, mutta opettaja osasi suhtautua Annan tilanteeseen paremmin fysioterapeutin yhteydenoton jälkeen. Oppilaan poissaolojen syy ei ollutkaan laiskuus tai ”teiniys”, vaan todellinen kipukokemus, joka heikensi merkittävästi toimintakykyä. Kaiken kaikkiaan Annalla meni reilu vuosi kaatumisesta nilkan parantumiseen. Isoin merkitys oli liikkumisen pelon vähentämisellä ja parantumiseen uskomisella. Sen jälkeen terapeuttinen harjoittelu alkoi tuottamaan tulosta, kipu väheni ja hän pystyi kävelemään jälleen normaalisti ja palaamaan normaaliin arkeen.

Annan kanssa käytiin yhdessä läpi kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa ja, sitä kuinka se oli hänen kohdallaan häiriintynyt ja miten hän itse pystyisi siihen vaikuttamaan. Kehonkuvapiirroksen avulla kerrattiin Annan vahvuuksia,

Kroonisella kivulla on taipumus uusiutua ja tärkeä osa kipukuntoutusta on kouluttaa kuntoutujaa tunnistamaan ns. vaaranpaikat ja omalla toiminnallaan estää akuuttien kipujen kroonistuminen tulevaisuudessa.

Useampi terapiakerta meni ennen kuin hän rohkeni kertoa murheistaan liittyen vanhempiensa eroon ja yksinäisyyteen koulussa. Oli helpompaa olla kipeänä kotona, kuin vanhempien riitakapulana tai muiden katseiden alla koulussa.

Tutoris Erikoiskuntoutuksen kipuasiantuntijoilla on pitkä kokemus ja monipuolinen koulutus kivun hoidosta. Osaamisalueitamme ovat: • • • • • • • •

kipufysioterapia psykofyysinen fysioterapia psykoterapeuttinen keho- ja liiketyöskentely traumafysioterapia kipukuntoutus osana neurologista kuntoutusta kivunhoito osana toimintaterapiaa teknisavusteinen kuntoutus, etäkuntoutus koira-avusteinen fysioterapia

Ota yhteyttä ja kysy kipuasiantuntijoiltamme: 03 3126 0300 Tampere | 020 742 4400 Oulu | 016 364 552 Rovaniemi

Tutori 1/2019

19


TEEMA

”Ryhmän myötä rauhoittumiskeinojen käyttöönotto arjessa on sujunut helpommin.”

Lasten tunnetaitojen tukeminen ryhmätoiminnalla tunnetilojen säätely paremmaksi Tutoris Erikoiskuntoutus on järjestänyt keväästä 2018 alkaen lasten tunnetaitoryhmiä. Kasvava tarve lasten tunnetaitojen tukemiseen on nostanut merkittävästi päätään. Tunnetaidot ovat kaikkia koskettava, elämänmittainen ja -makuinen oppimatka itseen. Lasten tunnetaitojen ohjaamisessa ja tukemisessa on tärkeää aikuisen olla sinut omien tunteidensa kanssa.

Lapsen vanhemmat mukana toiminnassa Tutoris Erikoiskuntoutuksen tunnetaitoryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä kymmenen kertaa. Yhden ryhmäkerran pituus on 60 minuuttia. Viimeinen ryhmäkerta pitää sisällään yleensä hetken lapselle ja hänen vanhemmalleen. Silloin tutustutaan mm. myönteisen kosketuksen voimaan satuhieronnan merkeissä sekä pidetään pienimuotoinen taidenäyttely tai aikamatka ryhmäkertojen sisältöön. Lapsi saa itse kertoa esillä olevien materiaalien pohjalta esiin nousseita ajatuksiaan. Ryhmää ohjaava terapeutti tapaa ryhmään osallistuvien lasten vanhemman/-t yleensä noin kaksi kertaa perhekohtaisilla ohjausajoilla, ryhmäkertojen lisäksi. Ohjausajoilla pohditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen tunnetaitoihin liittyviä vahvuuksia ja haasteita. Ohjausajoilla annetaan perheille käytännönvinkkejä arjen tilanteiden helpottamiseksi. Samalla tuetaan näin myös vanhempien jaksamista.

20

Tutori 1/2019

Vanhempien kokemukset positiivisia Palaute lasten tunnetaitoryhmistä on ollut positiivista. Vanhemmat ovat kokeneet, että tunnetaitoryhmän toiminta on auttanut lapsia säätelemään tunnetilojaan paremmin. Lapset ovat ryhmätoiminnan myötä keskustelleet kotona avoimemmin, miltä heistä eri tilanteissa tuntuu. Erilaisten rauhoittumiskeinojen käyttöönotto arjessa on ollut ryhmän myötä luontevampaa ja sujunut helpommin. Ryhmissä on solmittu myös uusia ystävyyssuhteita. Lasten vanhemmat ovat kertoneet ymmärtävänsä nyt asioita paremmin lapsen näkövinkkelistä ja saaneet konkreettisia työkaluja erilaisiin arjen tunnetilanteiden käsittelyyn.

Miten tunnetaitojen vahvistumista voidaan tukea? Lapsi oppii tunnetaitoja kokemalla ja näkemällä. Sillä, miten me kasvattajina käsittelemme omia tunnekuohujamme,


TEEMA on suuri vaikutus siihen, miten lapsi käsittelee omia tunteitaan. Annammeko tunteille merkitystä vai vähättelemmekö tunteita.

Tavoitteena lisätä tietoisuutta omista tunteista

Lapsi tarvitsee oppiakseen turvallisia kokemuksia ja mahdollisuutta tuntea niitä kurjiakin tunteita niin, että kokee kaikesta kokemastaan huolimatta olevansa rakastettu ja tärkeä. Lapsen tunne on jokaisella hetkellä aito kokemus lapsen kokemasta asiasta. Asia voi olla lapselle merkittävä, vaikka se meistä aikuisista tuntuisikin kovin vähäpätöiseltä.

Tunnetaitoryhmän tavoitteena on leikin ja kokemuksellisen toiminnan kautta kasvattaa lapsen tietoisuutta omista tunteista ja vahvistaa lapsen tunnekehoyhteyttä.

Tunnetaitoryhmä koostuu strukturoidusta ohjelmasta, jonka teema on kulloisellekin kerralle erikseen suunniteltu. Jokaisella ryhmäkerralla ensisijaisen tärkeää on vastata lasten omiin tarpeisiin, kertomuksiin ja kokemuksiin, joita heti alun kuulumiskierroksella usein nouseekin esille. Ryhmissä lapset antavat toisilleen vertaistukea samaistumalla esimerkiksi yksinjäämisen tai kiusatuksi tulemisen kokemuksiin. Lapset myös usein avoimesti pohtivat keinoja kiukun säätelemisen helpottamiseksi. Tunnetaitoryhmän toiminnallisessa osiossa käytetään menetelmänä mm. hengityksen merkityksen harjoittelua erilaisten tunnekuohujen yhteydessä sekä stressitilanteiden ollessa voimakkaimmillaan. Toiminnallisessa osiossa tunteita tutkitaan myös luovin keinoin. Ryhmissä leikitään, askarrellaan, piirretään, maalataan, keskustellaan sekä työstetään savea osana kokonaisuutta. Menetelminä käytetään myös musiikkia, tanssia, mielikuvia, satuja ja satuhierontaa.

Ryhmässä lapselle annetaan kokemuksellista tietoa ja elämäntaitoa tunteista sekä keinoja, miten lapsi voi käsitellä omia tunnetilojaan. Ryhmässä vahvistetaan lapsen itsetuntoa ja riittävyyden tunnetta sekä tarjotaan lapselle onnistumisen kokemuksia. Lasten tunnetaitoryhmissä opitaan myös ryhmätyöskentelytaitoja, kuten omien ja toisten tarpeiden huomioimista, kontaktissa olemista, kuuntelemista ja oman vuoron odottamista. Tutoris Erikoiskuntouksen lasten tunnetaitoryhmiin voi hakeutua kaupungin/kunnan, KELA:n maksusitoumuksella tai itse maksaen. Tutoris Pirkanmaan Erikoiskuntoutus järjestää tunnetaitoryhmiä läpi vuoden. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Toimintaterapeutti, lasten tunnetaito-ohjaaja Susanna Valkama susanna.valkama@tutoris.fi, p. 040 719 1950

MATKALIPPUJA KIEHTOVALLE TYÖMATKALLE TERAPEUTTI - pakkaa mukaasi oikea asenne, työn ilo ja lähde kiehtovalle työmatkalle! MATKAOPPAAKSI saat huippukollegat ja tsemppaavan työyhteisön tuen. EVÄIKSI tarjoamme inspiroivat työvälineet, uusimman teknologian ja mahdollisuuden vaikuttaa tehtävänkuvaasi. KOHTEESSA sinua odottaa itsenäinen työ joustavilla työajoilla, herkullinen tyhy-tarjotin sekä nykyaikainen verkkoympäristö perehdytykseen ja ammattitaitosi kehittämiseen. HERÄSIKÖ MATKAKUUME? OTA YHTEYTTÄ Henkilöstöjohtaja Arja Kangas arja.kangas@tutoris.fi, p. 044 560 4794

www.tutoris.fi/rekry lLinkedIn/tutoriserikoiskuntoutus

Tutori 1/2019

21


Tutkimus Toiston ja semanttisen kontekstin merkitys kohteiden nimeämiseen virtuaaliympäristössä Referaatti Mari Jääskeläisen ja Janita Saastamoisen pro gradu -tutkielmasta: Toiston ja semanttisen kontekstin merkitys kohteiden nimeämiseen virtuaaliympäristössä (Mari Jääskeläinen & Janita Saastamoinen. Pro gradu-tutkielma. Elokuu 2017. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Logopedian tutkimusyksikkö). Alkuperäistekstistä referoinut filosofian maisteri Janita Saastamoinen.

Virtuaalitodellisuutta kuntoutuksessa tutkittu vielä vähän Tutoris Pohjois-Pohjanmaan Erikoiskuntoutuksen puheterapeutti Janita Saastamoinen ja Mari Jääskeläisen pro gradu tutkielmaan osallistui 60 nuorta aikuista, jotka olivat iältään 19–35-vuotiaita, pääasiallisesti Oulun yliopiston opiskelijoita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toiston (toistopriming) sekä ympäristön ja esinetyypin (semanttinen priming) merkitystä nimeämiseen virtuaaliympäristössä. Tutkielma on osa laajempaa tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on kartoittaa virtuaalilasien käyttömahdollisuuksia puheterapiassa. Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista terapeuttisessa kuntoutuksessa ollaan kiinnostuttu enemmän viime vuosi-

22

Tutori 1/2019

na, mutta tutkimustietoa aiheesta on vielä vähän (1). Virtuaalitodellisuudessa opittujen taitojen on todettu yleistyvän myös terapiatilanteen ulkopuolelle tosielämän tilanteisiin. Yleensä virtuaaliterapiaa suositellaan käyttämään ja käytetään perinteisen kuntoutuksen lisänä (2). Virtuaaliterapian etuna on sen kontrolloitavuus: harjoituksen laatua, kestoa ja vaikeustasoa voidaan muokata tosielämän tilanteita paremmin asiakkaalle sopivaksi muun muassa liike- ja hahmottamisrajoitteet huomioiden. Toimenpiteet ovat helposti havaittavia, toistettavia ja tallennettavia, ja niitä voidaan harjoitella ajankohdasta ja paikasta riippumatta.

Virtuaalilasit potentiaaliset puheterapiakäyttöön Tutkittavat nimesivät esineitä kahdessa virtuaalilasien


Tutkimus

24 ÄRJYN JA SIRUN KANSSA KUNTIEN PUHETERAPIATILANTEESEEN HELPOTUSTA 25 UUTISIA 27 AJANKOHTAISTA

avulla luodussa ympäristössä, keittiössä ja tyhjässä huoneessa. Molemmissa ympäristöissä suoritettiin viisi nimeämiskierrosta. Nimettävistä esineistä puolet kuuluivat keittiökategoriaan ja puolet olivat esineitä, joita ei tyypillisesti esiinny keittiössä. Esineiden nimeämisessä arvioitiin sekä nimeämisnopeutta että -tarkkuutta. Toiston merkitystä nimeämisnopeuteen selvitettiin tutkimalla nimeämisaikoja peräkkäisillä nimeämiskierroksilla. Kontekstin yhteyttä nimeämiseen selvitettiin vertailemalla saman ryhmän esineiden nimeämistä eri huoneissa sekä eri ryhmien esineiden nimeämistä samassa huoneessa. Tulokset osoittivat, että nimeäminen nopeutuu ja tarkentuu toiston myötä. Ensimmäisen viiden toistokierroksen aikana keittiöesineet nimettiin nopeammin ja tarkemmin keittiössä kuin tyhjässä huoneessa. Muut esineet nimettiin nopeammin tyhjässä huoneessa kuin keittiössä, mutta nimeämistarkkuudessa ei havaittu eroja huoneiden välillä. Huoneen vaihduttua kierroksilla 6–10 molemmat esinetyypit nimettiin nopeammin tyhjässä huoneessa, mutta nimeämistarkkuudessa ei ollut merkitseviä eroja. Esinetyyppejä verratessa havaittiin, että keittiöesineet nimettiin muita esineitä hitaammin ja virheellisemmin kaikilla kierroksilla.

”Tutkittavilta saadun palautteen perusteella virtuaaliympäristöön oli helppo eläytyä ja sitä alkoi pitää oikeana”

virtuaaliympäristöjä voidaan käyttää entistä enemmän tuomaan luonnollisen ympäristön tuntua muutoin kliinisiin terapiatilanteisiin. Luonnollinen ympäristö voi edesauttaa opittujen taitojen yleistymistä asiakkaan arkeen.

Tulosten perusteella näyttäisi, että ympäristö helpottaa kontekstiin sopivien esineiden nimeämistä ensimmäisillä nimeämiskerroilla. Tulokset ovat osittain samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, mutta vastaavien, virtuaalilaseilla tehtyjen, tutkimuksien puuttuessa vertailu niihin tulee tehdä varoen. Tutkimuksen perusteella virtuaalilasit vaikuttavat potentiaaliselta menetelmältä puheterapiakäyttöön. Ympäristöjä luodessa tulee erityisesti ottaa huomioon esineiden koko ja tunnistettavuus.

Tutkittavilta saadun palautteen perusteella virtuaaliympäristöön oli helppo eläytyä ja sitä alkoi pitää oikeana. Lisäksi virtuaalilasien etuihin kuuluu sen liikuteltavuus ja motivoivuus, jonka ansiosta harjoitukseen on mahdollista saada lukuisia toistoja mielekkäällä tavalla. Virtuaalilasien käyttöön liittyy kuitenkin myös joitakin rajoitteita. Tietyt terveydelliset ongelmat, kuten epilepsia tai huimaus voivat olla esteenä virtuaalilasien käytölle. Lisäksi asiakkaalta edellytetään tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä sekä riittävää näkökykyä, joten asiakkaan soveltuvuus virtuaaliterapiaan tulee arvioida aina yksilöllisesti.

Todellisen ympäristön tuntua kuntoutustilanteisiin

Aiheesta on tehty vasta erittäin vähän aiempia tutkimuksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, joten tätä tutkimusta voidaan pitää kliinisesti merkittävänä. Tämän tutkimuksen tulokset lisäävät omalta osaltaan tietoa nimeämisprosesseista ja virtuaalilasien käytöstä terveillä tutkittavilla, mutta vaikuttavuus- ja kuntoutustutkimuksia tarvitaan vielä.

Kliinisen työn kannalta toiston merkitys nimeämiseen tarjoaa tärkeää tietoa alkuarviointien toteuttamiseen ja kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksiin. Tutkimuksessamme todettiin, että nimeäminen nopeutuu ja tarkentuu toiston myötä. Nopeutumista tapahtuu merkittävästi 3–4 toistokierroksen ajan, minkä jälkeen nimeämisaika tasaantuu. Tämän vuoksi asiakkaan arvioinnissa toistokierroksia tulisi olla riittävä määrä todellisen tason selvittämiseksi. Näin voidaan luotettavammin erottaa, milloin saadut tulokset ovat todellista muutosta sananlöytämisessä eivätkä johdu esimerkiksi ympäristöön tottumisesta tai nimettävien kohteiden muistamisesta. Nykysuuntauksena on, että kuntoutusta tehdään asiakkaan omassa lähiympäristössä. Esimerkiksi pitkällä sairaalajaksolla oleville kuntoutujille voitaisiin virtuaalilasien avulla tuoda oma lähiympäristö hänen luokseen. Tulevaisuudessa

Lähteet (1) Morina, N., Ijntema, H., Meyerbröker, K. & Emmelkamp, P. M. G. (2015). Can virtual reality exposure therapy gains be generalized to real-life? A meta-analysis of studies applying behavioral assessments. Behaviour Research and Therapy, 74, 18–24. (2) Emmelkamp, P. M. G. (2005). Technological innovations in clinical assessment and psychotherapy. Psychotherapy and Psychosomatics, 74, 336–343.

Tutori 1/2019

23


Nettiterapia Ärjyn ja Sirun kanssa kuntien puheterapiatilanteeseen helpotusta Joka viidennellä koulun aloittavalla lapsella on äännevirheitä, joista tyypillisimmät ovat R- ja S-äänteen virheet. Monessa kunnassa/kuntayhtymässä puheterapiaresurssit ovat edelleen niukat ja eri paikkakunnilla on joudutte tekemään rajauksia ketkä kuntoutusta saavat ja miten vähäiset resurssit saadaan riittämään kaikille apua tarvitseville. Ärjyn ja Sirun mukaansatempaavat pelit ja nettiterapiapaketit ovat saaneet kunnat/kuntayhtymät keskittämään äännevirheiden kuntoutuksen vuoden 2017 lopussa julkaistuihin Ärjyn Ärräkouluun ja Sirun Sihinäkouluun.

Nettiterapialla tehokkaampaa resurssien käyttöä

Kustannustehokasta kuntoutusta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on esimerkki kuntayhtymästä, joka on aktiivisesti uudistanut toimintatapojaan. Toiminnan uudelleenorganisoinnin myötä äännevirheiden kuntoutus on ostettu ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tutoriksen nettiterapiapaketteja on hankittu yli 50 lapselle ja jatkoa seuraa myös keväällä 2019. Tällä tavoin Päijät-Häme on voinut keskittää omat puheterapiaresurssinsa muihin kuin äännevirheiden kuntouttamiseen.

Nettiterapiapaketit sisältävät kaksi reaaliaikaista etäyhteystapaamista puheterapeutin kanssa, jossa puheterapeutti ohjeistaa lasta ja perhettä artikulaatiotaitojen harjoitteluun. Lisäksi perhe saa 3 kuukauden pelilisenssin mukaansatempaaviin peleihin, joissa harjoittelu etenee puheterapeuttien kehittämien pelien ja kotiharjoitteluvihkon avulla. Loppupalautteen jälkeen asiakkaan lisäksi kunta saa tiedon, onko kyseinen lapsi oppinut puuttuvan äänteen vai tarvitseeko hän kenties jatkoharjoittelua.

Monessa muussakin kunnassa on herätty asiaan: Näin voidaan purkaa jonoja, jotka monessa kunnassa ovat syntyneet. Lapset ovat saaneet oikea-aikaisesti kuntoutusta ja koulujen erityisopettajien resurssit on saatu myös ohjattua muuhun kuin äännevirheiden kuntouttamiseen. Aina kunnat eivät ole osanneet edes ajatella tätä mahdollisuutta, mutta maksuttoman tarvekartoituksen jälkeen he ovat havahtuneet, että palvelu voisi helpottaa myös heidän tilannettaan. Näin on päästy ensin kokeilemaan palvelua muutamilla nettiterapiapaketeilla ja tämän jälkeen hankittu sitä useammalle. Nettiterapiajaksoja on toteutettu jo yli 200 asiakkaalle, kymmenien kuntien alueella ja kysyntä kasvaa.

Kunnat/kuntayhtymät voivat tilata helposti nettiterapiapaketteja ottamalla yhteyttä alueen aluepäällikköön. Yhteistyötapaamisessa sovitaan kunnan kanssa palvelun aloittamisesta ja määristä, miten paljon palvelua tuotetaan esimerkiksi kevään/syksyn aikana kunnan tarpeesta riippuen. Kunta voi itse määritellä, kenelle ja kuinka paljon se palvelua tilaa. Tarve voi olla yhdestä asiakkaasta useisiin kymmeniin. Nettiterapiapaketin avulla saadaan perheet sitoutettua kuntoutukseen ja se on kunnalle kustannustehokasta. Nettiterapiapaketteihin kuuluvat reaaliaikaiset etäyhteydet (2x45 min) toteutetaan aina suojatun yhteyden avulla Valviran antamien etäkuntotusohjeistusten mukaisesti.

”Nettiterapiajaksoja on toteutettu jo yli 200 asiakkaalle, kymmenien kuntien alueella.”

24

Tutori 1/2019


AJANKOHTAISTA

Uutisia Kreivi ja kreivitär vierailivat Prinsessa Ebban kotitalossa Oulun Reinilän Taloon saatiin korkea-arvoisia vieraita, kun kreivi ja kreivitär Oppersdorff Solms-Braunfels tutustuivat Prinsessa Ebban kotitaloon. Tutoris Oy:n omistamassa Reinilän talossa asui 1800-luvulla Oulun läänin kuvernööri, maaherra Alexander Lavonius perheineen. Perheen nuorin tytär Ebba Louisa Charlotta Lavonius (1850 – 1927) syntyi Helsingissä, mutta asui lapsuutensa Reinilän talossa. Ebba avioitui vuonna 1889 saksalaisen prinssi Albrecht zu Solms-Braunfelsin kanssa ja Ebbasta tuli näin oikea suomalainen prinsessa. Hän ja prinssi Albrecht muuttivat avioiduttuaan Saksaan Braunfelsin linnaan. Prinssi Albrecht zu Solms-Braunfels oli Reinilässä vierailleen kreivin isoisän setä. Lisätietoja ja kuvitusta prinsessa Ebbasta ja hänen elämästään: www.prinsessaebba.fi.

Kuvssa vas. sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen, kreivitär Gabrielle Oppersdorff Solms-Braunfels, Oulun Suomi-Saksa yhdistyksen varapuheenjohtaja Erwin Fischer, Kreivi Johannes Oppersdorff Solms-Braunfels, opetusneuvos Matti Rossi, kamarineuvos Markus H. Korhonen, Tutoris Oy:n henkilöstöjohtaja Arja Kangas, professori Paula Rossi sekä Reinilän assistentti Maria Anisimaa.

Tutoris Oy palkitsi Rahman Shirin Selkätutkimusseura ry:n tutkimuskilpailussa Suomalainen Selkätutkimusseura ry järjesti loppuvuodesta 2017 kilpailun, johon osallistui 10 tutkimustyötä. Suomalainen Selkätutkimus 2018 -kilpailun voitti dosentti Rahman Shiri Työterveyslaitokselta tutkimuksellaan: Lifestyle risk factors increase the risk of hospitalization for sciatica: Findings of four prospective cohort studies. Voittaja palkittiin 16.3.2018 Helsingissä, Ortonissa Tutoris Oy:n 1500 euron palkinnolla. Lisäksi paikalla ollut yleisö äänesti parasta esitystä, jonka saivat Janne Pesonen Kuopiosta ja Elsi Autio Oulusta. Heidät palkittiin molemmat Tutoris Oy:n 100 euron palkinnoilla.

KUNTOUTUSALAN UUSIMMAT KUULUMISET - TILAA UUTISKIRJEEMME: TUTORIS.FI

Tutori 1/2019

25


Uutisia Tutoris Oy lukuina vuonna 2019 14 Aluekeskusta 230 Työntekijää 4,2/5 Työhyvinvointi 4200 Kuntoutettua asiakasta 97 000 Kuntoutuskäyntiä 4,8/5 Asiakastyytyväisyys

Tutoris Oy:n rahastosta stipendi Anne-Tiina Kallionpäälle Tutoris Oy on kartuttanut nimikkorahastoaan Helsingin Yliopistossa 2000 eurolla, joista 1000 euroa myönnettiin stipendinä Helsingin Yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa stipendiaattien ja lahjoittajien juhlassa Anne-Tiina Kallionpäälle. Paikan päällä onnittelemassa oli Tutoriksen henkilöstöjohtaja Arja Kangas. Anne-Tiina tekee gradua eleiden ja kielen kehityksen välisistä yhteyksistä toisen ikävuoden loppupuolella pikkukeskosilla ja täysiaikaisina syntyneillä verrokeilla. Hän on kiinnostunut erityisesti lapsen varhaisvaiheiden vaikutuksesta kielenkehitykseen.

Aidon kohtaamisen palkinto Annu Hankilanojalle Tutoriksen toimintaterapeutti Annu Hankilanoja on saanut aidon kohtaamisen -palkinnon marraskuussa 2018 Etelä-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman -kampanjassa. Kampanjassa perheet saavat ilmoittaa lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivan henkilön, jonka tavassa kohdata on erityisen hyvää ja positiivisesti mieleenjäävää.

Tutoris Oy palkitsi vuoden 2018 kuntoutuskumppaneita Tutoriksen Kuntoutuskumppani-palkinto myönnetään yhteisölle, joka on sitoutunut kuntoutukseen ja edesauttanut asiakkaan kuntoutumista. Palkitsimme vuonna 2018 seuraavat yhteistyötahot: • • • • •

26

Leivolan päiväkodin Pörhikit-ryhmä, Sotkamo Ristiinan yhtenäiskoulu, Mikkeli Repokankaan koulu, Varkaus Pikku-Ellin päiväkoti, Juuka Puistolanraitin ala-aste (Nurkkatie), Helsinki Tutori 1/2019

• • • •

Tornionseudun koulun pienryhmät, Tornio Ainot -ryhmä, Joukahaisen päiväkoti, Ylivieska Arja Leskelä (henk.koht.avustaja) ja Porkkatörmän päiväkoti, Kuusamo Nissilän koulu, Kuusamo


Ajankohtaista Kelkkahiihtäjä Sini Pyy Tutoriksen pääyhteistyökumppaniksi Tutoris Oy on solminut 3-vuotisen yhteistyösopimuksen Ounasvaaran Hiihtoseuraa edustavan kelkkahiihtäjä Sini Pyyn kanssa. Sini vammautui vuonna 2010 nokkakolarin seurauksena. Rankan kuntoutusprosessin jälkeen palo metsään ja ladulle vei nuoren urheilijan kelkkahiihdon pariin vuonna 2012. Sinin tavoitteena on paralympiamitali viimeistään vuoden 2022 Pekingin paralympialaisista. ”Tutoris Oy:n kulmakivet ovat tahto, usko, tekeminen, oppiminen, rohkeus ja sopiva hulluus. Menestystä ei tule ilman rohkeutta, intohimoa ja halua aikaansaada muutosta. Nämä samat kulmakivet näkyvät Sini Pyyn asenteessa, elämässä ja tavoitteissa ja siksi Tutoris Oy haluaa olla mukana Sini Pyyn matkalla kohti unelmaansa”, toteaa toimitusjohtaja Laura Juvala. Seuraa Sinin ja Tutoriksen yhteistä matkaa Tutoriksen Facebookissa (@tutoris erikoiskuntoutus) ja blogissamme (tutoris.fi/blogi).

Tutoris jatkaa Kelan palveluntarjoajana Tutoris Erikoiskuntoutus jatkaa Kelan palveluntuottajana viidessä eri vakuutuspiirissä yli sadalla yksilö- ja ryhmäkuntoutussopimuksella. Tarjoamme laadukkaita kuntoutuspalveluja: • puheterapiassa • toimintaterapiassa • fysioterapiassa

Hulabaloobalai tulevat eskarit ja ekaluokkalaiset! Hurrrja merirosvoseikkailu kutsuu! Tutoriksen suositut merirosvokerhot kokoontuvat jälleen kesäkuussa 2019. Kerhossa kehitetään lapsen kielellisiä ja liikunnallisia valmiuksia leikkien ja kadonneita merirosvoja etsien. Ohjaajina toimivat Tutoriksen puheterapeuttiopiskelijat. Kerhoja järjestetään usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Seuraa ilmoitteluamme Tutoris Erikoiskuntoutus Facebook-sivustolla tai www. tutoris.fi/kerhotoiminta ja ilmoita lapsesi mukaan kesän suosituimpaan kerhoon! Tutori 1/2019

27


www.tutoris.fi

Yhteystiedot Tutoris-konsernin toimitusjohtaja Laura Juvala 040 560 6272

Toimialajohtaja Sari Arffman 044 560 6009

Rovaniemi Tornio Kemi Oulu

Henkilöstöjohtaja Arja Kangas 044 560 4794

Kajaani

Aluepäällikkö, fysioterapian kehitysjohtaja Tarja Gröhn 050 598 0368

Kokkola Vaasa

Kuopio Jyväskylä

Asumisen kehitysjohtaja Eija Kyllönen 040 568 6459

Mikkeli

Tampere

Lahti Turku Hämeenlinna Salo Helsinki

Tutori 1/2019

Joensuu

yhdessa@tutoris.fi

Profile for Tutoris Erikoiskuntoutus

TUTORI - Tutoris Erikoiskuntoutus asiakaslehti 2019  

SISÄLLYSLUETTELO: 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöllinen etäkuntoutus tukee lähiyhteisön sitoutumista 6 Etäpalvelut osaksi Kelan kuntoutusta 7 Tutor...

TUTORI - Tutoris Erikoiskuntoutus asiakaslehti 2019  

SISÄLLYSLUETTELO: 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöllinen etäkuntoutus tukee lähiyhteisön sitoutumista 6 Etäpalvelut osaksi Kelan kuntoutusta 7 Tutor...

Advertisement