Page 1

Tutori

Tutoris Erikoiskuntoutuksen asiakaslehti 2018

4 NETTITERAPIAA ÄRJYN JA SIRUN JALANJÄLJISSÄ 8 TENHOKODISSA VAALITAAN TURVALLISTA JA RIKASTA ARKEA 10 ETÄKUNTOUTUS: TOTTA VAI TARUA? 12 PERHEEN KOKEMUKSIA ETÄFYSIOTERAPIASTA

Tutori 1/2018


1:2018 KUULUMISIA 3 Pääkirjoitus

4

4 Nettiterapiaa Ärjyn ja Sirun jalanjäljissä 6 R ja S -juhlat opittujen äänteiden kunniaksi 8 Tenhokodissa vaalitaan turvallista ja rikasta arkea

Nettiterapiaa Ärjyn ja Sirun jalanjäljissä Tutoris kehitti nettiterapiapelit R- ja S-äännevirheiden harjoitteluun nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen.

TEEMA

10

10 Etäkuntoutus: totta vai tarua? 12 Perheen kokemuksia etäfysioterapiasta 14 Urheilija ei tervettä päivää näe - vai näkeekö?

Etäkuntoutus: totta vai tarua?

16 Neuropsykiatrinen valmennus osana toimintaterapiaa

Etäkuntoutuksen avulla kuntoutuksesta voidaan tehdä joustavaa, tehokasta ja motivoivaa välimatkoista välittämättä.

18 TutorisOsaamo terapeutin silmin 19 Tiimissämme on koira 20 Syventämässä tietoutta änkytyksen kuntoutuksesta

TUTKIMUS 22 Etätutkiminen fysioterapeutin työkaluksi 25 Pienten lasten etäpuheterapia - referaatti Saana Pulkkasen gradusta

AJANKOHTAISTA

14 Urheilija ei tervettä päivää näe - vai näkeekö? Lue Tatu Lappalaisen fysioterapiakokemuksista sivuilta 16 - 17.

26 Ajankohtaista 28 Merirosvokerhot tulevat taas! 29 Parempi muisti - 8 vinkkiä muistin tueksi

2

Neuropsykiatrinen valmennus osana toimintaterapiaa

Tutori

30 Yhdessä olemme enemmän - Tiimimylly 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Nepsyvalmennuksen tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen, omatoimisuuden tukeminen sekä omien voimavarojen hyödyntäminen. S. 16 - 17

Tutori 1/2018

JULKAISIJA Tutoris Oy PÄÄTOIMITTAJA Laura Juvala ULKOASU Työmaa TAITTO Nina Keinänen PAINO Erweko Oy


Kuulumisia

3 PÄÄKIRJOITUS 4 NETTITERAPIAA ÄRJYN JA SIRUN JALANJÄLJISSÄ 6 RJA S -JUHLAT OPITTUJEN ÄÄNTEIDEN KUNNIAKSI 8 TENHOKODISSA VAALITAAN TURVALLISTA JA RIKASTA ARKEA

Itsenäisyys on vapautta, mutta myös vastuun ottamista Itsenäisyys ei ole ainoastaan lahja vaan myös tehtävä. Teknologinen kehitys muokkaa nopeasti kokonaisia tuotantoaloja muuttaen perinteistä työnkuvaa. Palvelujen digitalisoiminen on Suomen hallituksen tavoite kaudelle 2015–2019, joten sähköisten palvelujen yleistyminen on osa meidän kaikkien tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan löytää kansallisia ratkaisuja niin kuntoutuksen saatavuuteen kuin kustannuksiinkin. Joten tehtävää riittää. Puheterapeuteista on kova pula ja kuntien resurssit ovat niukat. Tästä syystä äännevirheiden korjaaminen saattaa viivästyä ja sillä voi olla iso vaikutus lapsen itsetuntoon. Tutoriksen asiantuntijoiden kehittämät ja sadan lapsen testaamat nettiterapiapelit tuovat äänneharjoittelun kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta. Nettipelit ovat saaneet niin lapsilta kuin ammattilaistenkin keskuudessa hyvän vastaanoton. Pelin testanneista lapsista lähes viidennes oppi äänteen jo kuukauden harjoittelun tuloksena. (sivu 4). Terveyspalvelujärjestelmä on kuormittunut mm. väestön ikääntymisen lisääntymisen ja kroonisten sairauksien vuoksi. Kehittyvä teknologia tuo uusia ulottuvuuksia myös vanhusten huoltoon ja kuntoutukseen. Virtuaalimaailma avaa uusia mahdollisuuksia ja motivoi ikääntynyttäkin uudella tavalla. Uutta teknologiaa tullaan hyödyntämään Helsingissä toukokuussa 2018 avattavassa Tenhokodissa, jossa asukas voi olla tekemisissä omaisten kanssa myös etäyhteyden avulla. Myös erikoistuneet fysioterapiapalvelut tuodaan asukkaiden saataville etäyhteyksin (sivu 8). Etäpalvelujen käytön edistämistä terveyspalvelualalla pyrkii Suomessa kehittämään mm. Kela, joka rahoittaa vuosien 2016–2018 aikana useita etäkuntoutusprojekteja eri kuntoutuksen aloilta. Tutoriksen Linnuntie –hanke on yksi näistä. Etäkuntoutuksen selkein etu on ohjauksellisuus ja tiivis yhteistyö kuntoutujan lähiomaisten kanssa, joka toimii eAvustajana. Näin lähiomainen oppii auttamaan kuntoutujaa arjessa. Etäkuntoutus edistää eAvustajan ja kuntoutujan vuorovaikutusta. Jotta ennakkoluuloja voitaisiin vähentää, olisi tarpeen kouluttaa ja jakaa tietoa etäkuntoutuksen mahdollisuuksista erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöille (sivu 12). Yhä edelleen Suomessa syrjäytyy nuoria ja on tullut esille, että koulukirjojen tai oppivälineiden kalleus kyseenalaistaa teini-ikäisen opintien jatkumisen. Tai että hyvästä yrityksestä huolimatta ei nuorelle polkua työelämään löydykään. Tutoris on tarjonnut ja tarjoaa nuorille niin harjoittelu-, kesätyö kuin työelämän paikkoja. Nuorten lukio- ja ammattiopintojen tukemiseen on osallistuttu myös Pelastakaa Lapset Ry:n kautta. Me Tutoris Oy:ssä haluamme kantaa omalta osaltamme vastuuta siitä, että laadukkaat kuntoutus- ja hoivapalvelut ovat kaikkien saatavilla ja että ne tuotetaan kustannustehokkaasti uusinta teknologiaa hyödyntäen. Teemme tiivistä kehitystyötä yhdessä tutkimusta tekevien ja teknologiaa kehittävien tahojen kanssa. Olemme kokonaan suomalainen yritys ja maksamme veromme läpinäkyvästi Suomeen – meidän kaikkien hyväksi ja tulevien sukupolvien parhaaksi!

LAURA JUVALA, TOIMITUSJOHTAJA 040 560 6272, laura.juvala@tutoris.fi Tutori 1/2018

3


KUULUMISIA

Nettiterapiaa Ärjyn ja Sirun jalanjäljissä Lasten äännevirheet puhuttavat suomalaisissa kodeissa, sillä noin joka viidennellä koulun aloittavalla lapsella on äännevirheitä, tyypillisimmin R- ja S-äänteissä. Lapsen maailmassa äännevirhe voi kuitenkin olla jopa itsetuntoon vaikuttava iso asia. Tutoris tunnetaan etäkuntoutuksen edelläkävijänä, ja R- ja S-äännevirheiden kuntoutusta lähdettiin pohtimaan täysin tuoreesta näkökulmasta nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Tuloksena syntyivät Tenkka-Poo-peliperheen uusimmat tulokkaat, nettiterapiapaketit Ärjyn Ärräkoulu ja Sirun Sihinäkoulu.

Pelien ydin on mukaansatempaava tarina Nettiterapiapakettien sisältöjen suunnittelusta vastasi Tutoriksen puheterapeutti Eveliina Kemppainen. Inspiraatiota pelien suunnitteluun Kemppainen kertoo saaneensa omista videopelikokemuksistaan. Tavoitteena oli tehdä harjoittelusta lapsille mahdollisimman motivoivaa, sillä uusien äänteiden oppiminen vaatii runsaasti toistoja.

4

Tutori Tutori1/2018 1/2018

Kaiken ytimessä on mukaansatempaava tarina. Ärjyn Ärräkoulussa lapsi pääsee pelihahmojen mukana avaruusmatkalle, ja Sirun Sihinäkoulu johdattaa kutkuttavaan saariseikkailuun. Äänteen harjoittelussa edetään systemaattisesti vaikeustason kasvaessa aina äänteiden kuulonvaraisesta tunnistamisesta lauseiden tuottamiseen asti.


KUULUMISIA

Peleissä kuuluu lasten ääni Nettipeleissä seikkailevat Tutoriksen Tenkka-Poo-peleistä tutut hahmot: Kapteeni Ärjy, Siru-keiju ja apupoika Lätty. Pelejä varten on kehitelty myös täysin uusia hahmoja, kuten robotteja, Samu-apina ja Soo-käärme. Sekä Ärjyn Ärräkoulu että Sirun Sihinäkoulu sisältävät 10 erilaista nettipeliä. Äänteitä päästään opettelemaan esimerkiksi tykillä ampumisen, laivan ohjaamisen ja sokkelossa suunnistamisen lomassa. Pelien äänimaailmaa suunniteltaessa on haluttu saada lasten ääni kuuluviin. Peliäänten nauhoituksiin onkin osallistunut lapsia esimerkiksi kertojan roolissa. Lisäksi pelien musiikit on toteutettu yhteistyössä Lakarin koulun 4B-luokan kanssa. Opettaja Seppo Kemppainen vastasi sävellyksistä, ja laulut harjoiteltiin lapsiryhmän kanssa musiikintunneilla.

motivoituminen oli hankalaa. R-äänteen oppiminen kuitenkin kiinnosti Iidaa, ja perhe päätti Tutoriksen Sata Ärrää ja Ässää -hankkeen myötä kokeilla äänneharjoittelua vielä ihan uudella tavalla. Käytännön järjestelyt Iidan nettiterapiajakson ohjanneen puheterapeutti Mari Pentinpuron kanssa sujuivat äidin mukaan hyvin. Aikataulut pystyttiin joustavasti sovittamaan perheen arkeen, ja esimerkiksi Iidan harrastukset huomioitiinkin käyntejä sovittaessa. Aluksi terapeutin kanssa työskentely luonnollisesti jännitti Iidaa, mutta jännitys kuitenkin nopeasti väistyi ja harjoittelu pääsi terapeutin kanssa vauhtiin.

Puheterapeutin etäohjaus tärkeää Erityisesti puheterapeutin alku- ja lopputapaamiset etäyhteyksin äiti koki äärimmäisen hyödyllisiksi, sillä terapeutilta perhe sai yksilöllistä ohjausta leuan ja kielen liikkeiden eriyttämisen harjoitteluun. Ärjyn Ärräkoulun pelit olivat Iidalle mieleisiä ja innostavia, ja harjoittelu toteutui säännöllisesti kotona yhdessä aikuisen kanssa. Kotiharjoittelussa keskityttiin erityisesti puhemotoriikan harjoituksiin terapeutin ohjeiden mukaisesti. Vielä puheterapeutin lopputapaamisen aikana R-äänteen oppimisessa tapahtui harppaus eteenpäin ja oikea ääntymätapa alkoi hiljalleen löytyä. Tämä motivoi perhettä harjoittelun jatkamisessa. ”En olisi uskonut, että lyhyestä nettiterapiajaksosta voisi hyötyä näin paljon”, kiteyttää tyytyväinen äiti Senja Vänskä kokemuksiaan Ärjyn Ärräkoulusta.

Iida valikoitui Ärjyn Ärrä -kouluun satojen joukosta Tutoris tarjosi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sadalle suomalaiselle lapselle juhlavuoden aikana ilmaisen nettiterapiapaketin R- tai S-äänteen harjoitteluun. Hanke herätti runsaasti kiinnostusta, ja osallistujat arvottiin yli 240 ilmoittautuneen joukosta. Nettiterapioita toteutettiin menestyksekkäästi sekä yksittäisille asiakkaille että pienille esikoulu- ja kouluikäisistä lapsista koostuneille ryhmille.

”En olisi uskonut, että lyhyestä nettiterapiajaksosta voisi hyötyä näin paljon.”

Kajaanilainen äiti Senja Vänskä kertoo ilmoittaneensa 9-vuotiaan Iida-tyttärensä mukaan Ärjyn Ärräkouluun heti mainontaa nähtyään. Iida ei ollut aiemmin saanut R-äännevirheensä vuoksi puheterapiaa, sillä koulussa puheopetusta oli tarjolla vain lyhyt hetki viikoittain, ja siihen

Tutori 1/2018 Tutori 1/2018

5


KUULUMISIA

R- ja S -Juhlat opittujen äänteiden kunniaksi Eri puolella Suomea Tutoriksen aluekeskuksissa ovat pärisseet Ärrät ja sihisseet Ässät, kun Rja S-juhlat pääsivät täyteen vauhtiin. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Juhlavuoden kunniaksi Tutoris tarjosi vuoden 2017 aikana sadalle suomalaiselle 6-8-vuotiaalle lapselle mahdollisuuden oppia puuttuvat äänteet Ärjyn Ärräkoulussa ja Sirun Sihinäkoulussa.

Pelin testanneista lapsista lähes viidennes oppi äänteen kuukauden harjoittelun tuloksena Ensimmäiset nettiterapiat pyörähtivät käyntiin kesäkuussa ja ovat jatkuneet koko Suomen juhlavuoden 2017 ajan. Lapset ovat päässeet puheterapeuttien opastuksella seikkailemaan Siru –keijun kanssa S-saarella ja kapteeni Ärjyn kanssa R-avaruudessa. Yli puolet hankkeen loppukyselyyn vastanneista oppi puuttuvan äänteen jakson aikana ja harjoittelevat vielä opitun äänteen vakiintumista puheeseen. ”Peli motivoi lasta eri tavalla kuin perinteiset puheterapiaharjoitukset. Keskittyminen pysyi yllä ja hyvä tarina sekä pelin vaikeustaso etenivät sopivaa tahtia. Pelin motoristen harjoitteiden avulla lapsi oppi hahmottamaan oman suun motoriikkaa huomattavasti aiempaa paremmin”, kertoo peliä yhdessä lapsensa kanssa testannut kajaanilainen Senja Vänskä.

Ärrä ja Ässä juhlat kokosivat noin 300 lasta ja aikuista ympäri Suomen Sata Ärrää ja Ässää -hanke huipentui ahkeran harjoittelun ja opittujen äänteiden jälkeen marras- ja joulukuussa kymmenellä paikkakunnalla pidettyihin Ärrä- ja Ässäjuhliin. Juhlissa mukana olivat hankkeessa mukana olleet lapset vanhempineen, kuntoutuksen ammattilaisia eri tahoilta ja yhteistyökumppaneita. Yhteensä juhliin osallistui yli 300 lasta ja aikuista. Juhlien aikana nettiterapiapelejä esiteltiin ammattilaisten johdolla ja lapset yhdessä vanhempien kanssa saivat aluekeskusten puheterapeuteilta vinkkejä kotiharjoitteluun. Lapset ja aikuiset pääsivät yhdessä pelaillen tutustumaan Ärjyn Ärräkouluun ja Sirun Sihinäkouluun. Jokainen vieras sai mukaansa ilmaisen 2 viikon pelilisenssin äänneharjoittelun käynnistämiseksi. Parhaimmillaan lapset innostuivat niin kovasti harjoittelusta, että vanhempien oli vaikeaa saada lapset juhlista kotiin jatkamaan pelien pelaamista.

6

Tutori1/2018 1/2018 Tutori

”Pelin motoristen harjoitteiden avulla lapsi oppi hahmottamaan oman suun motoriikkaa huomattavasti aiempaa paremmin”,


KUULUMISIA

Ammattilaisten keskuudessa peli sai hyvän vastaanoton Myös ammattilaisten keskuudessa peli sai hyvän vastaanoton. Kentälle saadaan vihdoin myös uusia motivoivia harjoituksia perinteisten monistetehtävien rinnalle. ”Kivaa saada konkreettinen työkalu omaa työtä helpottamaan”, kertoo juhliin osallistunut erityisopettaja Kainuusta. Ammattilaisille on luotu oma 12 kk lisenssinsä nettiterapiapeleistä, missä pelimahdollisuutta on ympäri vuorokauden. Lisäksi paketti sisältää kattavat harjoitusmateriaalit.

5 hyvää syytä valita nettiterapia: 1. Se säästää aikaa. Terapia voidaan aloittaa ilman jonottamista juuri silloin, kun se asiakkaalle parhaiten sopii – välimatkoista välittämättä.

Peli on nyt kaikkien saatavilla

2. Se on helppoa. Et tarvitse tietotekniikkaneron taitoja. Riittää, että tietokoneessasi on internet-yhteys, kaiuttimet, kamera ja mikrofoni.

Peleihin tutustumisen lisäksi juhlissa nähtiin tutut sankarit Ärjy ja Siru, jotka toivat lapsille oman tervehdyksensä herkkujen ja puuhatehtävien muodossa. Tyhjin käsin ei juhlista tarvinut kenenkään vieraan lähteä vaan lisenssin lisäksi mukaan tarttui muun muassa vinkkejä kotiharjoitteluun ja harjoitusvihkoja.

3. Se tehdään yhdessä. Harjoittelusta tulee mukava yhdessäolon hetki lapsen ja häntä avustavan läheisen aikuisen välille.

Pelit tulivat kaikkien saataville Tutoriksen verkkokaupan avaamisen myötä 21.11.2017 ja nyt jokaisella on mahdollista saada muutamalla napin painalluksella lisenssi käyttöönsä ja reaaliaikaista etäkuntoutusta kotisohvalle etäsertifikaatin suorittaneelta puheterapeutilta.

4. Se tehdään ammattitaidolla. Kaikki materiaalit ovat puheterapeutin suunnittelemia. Etäkuntoutus on meille arkipäivää, ja puheterapeuttimme ovat suorittaneet etäkuntoutussertifikaatin. 5. Se on motivoivaa. Värikkäät harjoitusmateriaalit ja mukaansatempaavat nettipelit takaavat motivaation ja hauskuuden säilymisen harjoittelussa.

Pelit ostettavissa: www.tutoris.fi/verkkokauppa

Tutori 1/2018 Tutori 1/2018

7


KUULUMISIA

Tenhokodissa vaalitaan turvallista, mutta rikasta arkea Helsingin Ruskeasuolla Ortonin seinien sisällä saneeraustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Sinne on valmistumassa alkukeväästä 2018 uusi ikäihmisille suunnattu hoivakoti. Tuleville asukkaille Tenhokoti tulee olemaan ennen kaikkea asukkaiden omannäköinen koti, jonka arki rakentuu tuttujen ihmisten ja tekemisten ympärille.

Asukkaan elämänhistorian tunteminen on avain laadukkaaseen hoivaan Tutoris Oy:n omistaman Tenhokodin toiminta perustuu aktiiviseen asumiseen, jonka lähtökohtana ovat asukkaiden ja omaisten toiveet. Asukkaiden elämänhistorian tunteminen antaa avaimet laadukkaaseen ja yksilölliseen hoivaan. Jotta voimme tarjota asukkaiden mieltymysten mukaisia asioita ja välttää epämieluisia, on tärkeää saada tietää mm. heidän mieltymykset, harrastukset ja pelot, kertoo Tutoriksen asumisen kehitysjohtaja Eija Kyllönen. Muistisairas asukas ei välttämättä osaa kertoa historiaansa tai menneisyyden tapahtumia, jolloin omaiset ovat erittäin tärkeä linkki tiedon välittämisessä henkilökunnallemme heti alusta asti.

lisäksi myös henkilökunnan osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vain hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö jaksaa tehdä työnsä hyvin. Tenhokodin henkilökunta tulee koostumaan hoiva-alan ammattilaisista erikoisosaajineen mm. geronomi ja toimintaterapeutti. Lisäksi saman katon alla sijaitsee Tutoriksen Uudenmaan Erikoiskuntoutus, jonka puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa yhteistyö kuntoutuksen osalta tulee olemaan tiivistä. Uuden teknologian käyttöönotto tuo ikäihmisten hoitoon uusia mahdollisuuksia. Uutta teknologiaa tullaan hyödyntämään myös Tenhokodissa, jossa asukas voi olla yhteydessä tiiviimmin omaisten kanssa etäyhteyden avulla. Myös erikoistuneet fysioterapiapalvelut tuodaan asukkaiden saataville etäyhteyksin.

Koulutettu henkilöstö ja innovatiiviset Yhdessä olemme enemmän ratkaisut Yhteisöllisyys on yksi arvoistamme ja se näkyy arjen Tutoriksessa panostetaan huolella asukkaiden hyvinvoinnin

8

Tutori 1/2018

askareissa sekä elämyksellisissä tapahtumissa. Onnen ja onnistumisen tunteita tarvitsee jokainen ja niitä mah-


KUULUMISIA

dollistamme päivittäin esim. musiikillisten tuokioiden ja erilaisten pajatoimintojen muodossa sekä turvallisen ja kodikkaan yhdessäolon kautta. Kodikas ja turvallinen arki rakentuu hyvän ruuan, iloisen meiningin ja mielekkään tekemisen kautta, sillä mottomme on ”Yhdessä olemme enemmän!”. Meille pääset palveluseteliasiakkaana ja Helsingin kaupungin maksusitoumuksella. Tervetuloa!

Tenhokotiaktiivista asumista!

Tenhokodin johtaja esittäytyy Olen Henna Vehmas, vantaalaistuva porilainen geronomi (AMK), jonka sydäntä lähellä on vanhusten hyvinvointi ja vanhustyön kehittäminen. Esimiestyötä olen tehnyt reilun kolmen vuoden ajan palvelukodissa Porissa. Sitä ennen olen toiminut vanhustyössä palveluohjaajana sekä hoitotyössä hoitajana. Viime vuonna suoritin työn ohessa johtamisen erikoisammattitutkinnon, josta olen saanut tukea esimiestyöhöni ja uutta intoa kehittämiseen. Tutoriksella olen saanut uuden uraunelma mahdollisuuden olla avaamassa ja luomassa uutta hoivakotia. Keväällä Tenhokodissa alkaa aktiivinen, kuntouttava ja toimintarikas arki. Tervetuloa tutustumaan, viihtymään ja asumaan Tenhokotiin!

Töihin Tenhokotiin? Haemme joukkoomme vanhustyöstä innostuneita, omatoimisia ja ennakkoluulottomia hoiva-alan ammattilaisia! Sairaanhoitajana olet osa moniammatillista työryhmäämme ja tehtäviisi Tenhokodissa kuuluu asukkaidemme päivittäinen hoitotyö sekä sairaanhoidolliset tehtävät, kuten turvallisesta lääkehoidosta huolehtiminen ja sairaustilojen arviointiin liittyvät tehtävät. Osallistut myös hoivakodin arjen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen yhdessä muun hoivakodin henkilökunnan kanssa. Sairaanhoitajana kohtaat asukkaat yksilöinä ja autat sekä ohjaat heitä elämään Tenhokodissa oman itsensä näköistä arkea. Työ on 2-vuorotyötä.

Lähihoitajan työ on monipuolista ikäihmisten parissa tehtävää hoivatyötä ja tehtävänäsi on toimia tiiviissä yhteistyössä talon kuntoutusalan ammattilaisen kanssa. Työtehtäviisi Tenhokodissa kuuluu asukkaidemme avustaminen ja ohjaaminen arjen päivittäisissä toiminnoissa sekä hoivakodin arjen toiminnan järjestäminen ja kehittäminen yhdessä hoivakodin muun henkilöstön kanssa. Kaiken toiminnan perusta Tenhokodissa on asukaslähtöisyys, omatoimisuuden tukeminen ja kuntouttava työote. Työ on 3-vuorotyötä. Lue lisää avoimista tehtävistämme osoitteessa: tutoris.fi/rekry ja linkedIn/tutoriserikoiskuntoutus Hyppää mukaan iloiseen joukkoomme!

Tutori 1/2018

9


Teema

10 ETÄKUNTOUTUS: TOTTA VAI TARUA? 12 PERHEEN KOKEMUKSIA LINNUNTIE-ETÄTERAPIASTA 14 URHEILIJA EI TERVETTÄ PÄIVÄÄ NÄE - VAI NÄKEEKÖ? 16 NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OSANA TOIMINTATERAPIAA 18 TUTORISOSAAMO TERAPEUTIN SILMIN 19 TIIMISSÄMME ON KOIRA 20 SYVENTÄMÄSSÄ TIETOUTTA ÄNKYTYKSEN KUNTOUTTAMISESTA

Etäkuntoutus: totta vai tarua? Puheterapiapalveluista on kova pula ja alueelliset erot palveluiden saamisessa ovat suuria. Tutoris on jo vuodesta 2012 lähtien etäkuntoutusta kehittämällä mahdollistanut monipuolisemmat ja paremmin saatavissa olevat kuntoutuspalvelut niin syrjäseuduille kuin kasvukeskuksiin. Etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen tarjoamisen pienemmillä odotusajoilla, ja kuntoutus toteutuu tiiviimmin sekä rytmittyy arkeen entistä sujuvammin. Etäkuntoutuksen avulla kuntoutuksesta voidaan tehdä joustavaa, tehokasta ja motivoivaa – välimatkoista välittämättä.

TARUA: Etäkuntoutuksessa ei synnyluontevaa vuorovaikutusta

10

Etäkuntoutus toteutetaan aina asiakkaan omassa elinympäristössä asiakkaalle läheisten ihmisten kanssa. Asiakas, asiakkaan läheinen aikuinen (= eAvustaja) ja puheterapeutti näkevät toisensa ruudulta ja voivat keskustella, tehdä harjoituksia ja eAvustaja saa ohjausta reaaliajassa.

lähiterapiassa. Videokuvan kautta välittyy osapuolille toisen ulkoinen olemus ilmeineen, eleineen ja asentoineen. Tarkka videokuva välittää terapeutille lisäksi tärkeää tietoa lapsen puheliikkeistä.

Nykyaikainen videoneuvottelutekniikka mahdollistaa tarkan äänen- ja kuvanlaadun. Vuorovaikutuksen koetaankin usein etäyhteyksin toimivan aivan yhtä hyvin kuin

Yhtenä etäkuntoutuksen selkeimmistä eduista puheterapiassa voidaan pitää terapian ohjauksellisuutta. Parhaimmillaan yhteistyö läheisten kanssa on hyvinkin tiivistä, sillä eAvustaja on läsnä harjoittelutilanteissa ja saa välittömästi

Tutori 1/2018


ohjausta harjoiteltavien asioiden arkeen siirtämisessä.

TOTTA JA TARUA: Lapsi ei jaksa keskittyä tehtäviin etäkuntoutuksessa

posti ja se kehittyy nopeasti. Etäpuheterapiaan osallistutaan yleensä tietokoneella tai mobiililaitteella, esimerkiksi tabletilla. Tavalliset tietotekniikan käyttötaidot riittävät, eikä erityistä harrastuneisuutta tarvita. Asiakas perehdytetään tekniikan käyttöön etäterapiajakson alkaessa. Palveluntuottajan vastuulla on huomioida turvallisuus ja salassapito, ja etäkuntoutuksessa tietosuoja onkin vastaavalla tasolla kuin lähiterapiassa.

Etäkuntoutus suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Kuntoutuksen avulla asiakas saa nykyaikaiset, aiempaa monipuolisemmat menetelmät ja välineet käyttöönsä. Useimmat lapset pystyvät keskittymään tehtäviin etäpuheterapiassa vähintään yhtä hyvin kuin lähiterapiassa.

TOTTA: Etäkuntoutus yleistyy tulevaisuudessa

Kokemuksen mukaan monet lapset motivoituvat ja keskittyvät tehtäviin jopa enemmän, kun ne esitetään tietokoneen tai tabletin näytöltä. Esimerkiksi Tutoriksen puheterapeuttien kehittämät nettiterapiapelit ovat nykyaikainen ja motivoiva tapa harjoitella ja harjoitella voi terapian ulkopuolellakin. Videoneuvottelusovelluksilla myös sähköisen materiaalin jakaminen osallistujille sujuu käden käänteessä. Innostavien materiaalien lisäksi läheisen aikuisen kanssa yhdessä toimiminen saattaa tukea lapsen motivoitumista ja keskittymistä. Päätös etäpuheterapian aloittamisesta tehdään kunkin asiakkaan kohdalla aina yksilöllisesti, eikä se joissakin tapauksissa sovellu lapsen puheterapian toteutukseen.

Palvelujen digitalisoiminen on Suomen hallituksen tavoite kaudelle 2015–2019, joten sähköisten palvelujen yleistyminen on osa meidän kaikkien tulevaisuutta. Kela on käynnistänyt Etäkuntoutus-hankkeen, jonka päämääränä on tuoda Kelan kuntoutuspalvelut ihmisten saataville myös etäteknologian välityksellä. Hanke koostuu useiden eri alojen etäkuntoutushankkeista. Lasten etäpuheterapiaa käsittelee esimerkiksi Tutoriksen Linnuntie – lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishanke, jossa testataan ja kehitetään 1–7-vuotiaiden lasten yhteisöllistä etäkuntoutusta. Tutoriksen kaikki työntekijät ovat vuoden 2016 aikana suorittaneet etäkuntoutussertifikaatin - ainutlaatuista koko maailmassa.

TARUA: Etäkuntoutukseen osallistuminen vaatii tietotekniikkaneron taitoja Etäkuntoutukseen osallistumiseen tarvittavaa tekniikkaa löytyy jo useimmista kodeista. Laitteistoa on saatavilla hel-

Etäpuheterapian vaikuttavuudesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia, ja se on joissakin tutkimuksissa osoittautunut jopa lähiterapiaa tehokkaammaksi. Etäkuntoutus on nykyaikainen tapa järjestää puheterapiapalveluja kustannustehokkaasti, asiakkaan omassa ympäristössä, ilman ylimääräisiä matkustuskuluja ja mahdollistamalla läheisten mukanaolon. Puheterapiapalveluja saadaan lisäksi etäyhteyksin paremmin saataville myös harvaan asutuille seuduille.

(Artikkeli on julkaistu Kielipolku -lehden numerossa 4/2017) ”Kokemuksen mukaan monet lapset motivoituvat ja keskittyvät tehtäviin jopa enemmän, kun ne esitetään tietokoneen tai tabletin näytöltä.”

Tutori 1/2018

11


TEEMA

Perheen kokemuksia etäfysioterapiasta Videoyhteyden välityksellä toteutettu fysioterapia mahdollistaa monia sellaisia asioita, joita vastaanotolla ei voi tehdä. Etäfysioterapiassa terapeutin on mahdollista olla lapsen mukana missä tahansa. Fysioterapiaa voidaan toteuttaa vaikkapa lapsen ollessa lomamatkalla, esimerkiksi laskettelurinteessä, kunhan käytössä on oikeanlaiset välineet. Pirkanmaalla asuva perhe osallistui Tutoriksen ja Kelan yhteiseen Linnuntie – lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Perheen 6- vuotias tyttö tarvitsi fysioterapiaa reumasairaudesta johtuvaan lihasvoiman heikkouteen. Perhe oli mukana hankkeessa 2017 elokuusta joulukuuhun, jonka aikana fysioterapia toteutui yhteensä 25 kertaa.

Etäterapiassa eAvustajan rooli on tärkeä Lapsen kanssa etäterapiassa on aina mukana vähintään yksi aikuinen. Tarvittaessa mukana voi olla useampi henkilö, jolloin he voivat osallistua terapiaan omilta työpisteiltään eikä kaikkien tarvitse olla fyysisesti siellä missä lapsi on. Lapsen kanssa oleva aikuinen, ns. eAvustaja, valikoituu tavoitteiden sekä lapsen persoonan ja iän mukaan. Alle kouluikäisillä vanhempien ohjauksellisuus korostuu, mutta kouluikäisillä terapia on suorempaa ja eAvustajana voi olla esim. opettaja. Parhaimmillaan yhteistyö läheisten kanssa on hyvinkin tiivistä, sillä eAvustaja on läsnä harjoittelutilanteissa ja saa välittömästi ohjausta harjoiteltavien asioiden arkeen siirtämisessä. Perheen kokemukset eAvustajana toimimisesta vahvistivat tätä ajatusta. Vanhemmat kokivat lapsen motivoinnin haasteellisena kotona lapsen kanssa kahdestaan toteutetussa etäterapiassa, sillä lapsi kyseenalaisti vanhempien ja välillä fysioterapeutinkin auktoriteetin. Kun mukaan kotiin otettiin ikätoveri oli keskittyminen ja motivointi helpompaa. Esikoulussa etäkuntoutus toimi van-

hempien mielestä helpommin, kun eAvustajana toimi lastentarhanopettaja. Vaikka eAvustajana toimiminen voi olla vanhemmille vaativaa aktiivisemman roolin takia, niin se saattaa toisaalta edistää harjoitusten hyötyjen laajenemista fysioterapiatilanteen ulkopuolelle, koska vanhempi oppii auttamaan lastaan arjessa.

Valmistautuminen, toimiva tekniikka ja asianmukaiset välineet Etäkuntoutuksessa tärkeää on hyvä valmistautuminen, toimiva tekniikka ja asianmukaiset välineet. Perhe käytti omaa tietokonetta ja verkkoyhteyttä, joka oli toimivaa. Tutorikselta toimitettiin perheelle lainaksi kaksi liikuteltavaa kameraa, joista toinen todettiin riittämättömäksi zoomausominaisuuden puuttumisen vuoksi. Kamerat helpottivat vanhempien mukaan kuntoutuksen toimivuutta. Lisäksi kotiin lainattiin myös kunnon jumppamatto. Toinen liikuteltava kamera lainattiin Tutoriksen toimesta esikouluun. Etenkin alussa, kun etäterapia oli lapselle ja lähiaikuiselle uusi kokemus, videoyhteyden välityksellä toteutettu terapia vaati lapselta huomattavasti enemmän keskittymiskykyä ja vanhemmilta totuttelua aktiivisemman roolin omaksumisessa kuin kasvokkain toteutettu terapia. Kotiin ohjattava etäkuntoutus korostaakin kuntoutujan ja perheen asiantuntijuutta terapiasuhteessa. Fysioterapiassa on toimivinta yhdistää kasvokkain toteutettu terapia ja etäterapia vaihdellen toteutustapoja tarpeen mukaan. Myös terapian aika ja kesto on hyvä valita lapsen jaksamisen mukaan.

”Perheen isä seurasi esikoulun fysioterapiatilannetta työpisteeltään.”

12

Tutori 1/2018


TEEMA

Etäkuntoutuksen edetessä kasvaa varmuus Perheellä ei ollut aiempaa kokemusta etäterapiasta. Hankkeen edetessä ja alun haasteiden jälkeen kokemukset kasvoivat ja perhe löysi uusia tapoja etäterapian toteutukseen ja suhtautuminen etäterapiaan kasvoi myönteisempään suuntaan. ”Jos pääsisi aloittamaan tällä olevalla kokemuksella, niin kokemus olisi varmaankin kauttaaltaan helpompi.” Etäterapiaa toteutettiin myös siten, että perheen isä seurasi esikoulun fysioterapiatilannetta työpisteeltään. Esikoulussa lapsen e-Avustajana oli päiväkodin henkilökuntaa. Päiväkodin henkilökunnan myönteisellä asenteella oli suuri vaikutus etäkuntoutuksen toimivuuteen. Fysioterapeuttiset tavoitteet saavutettiin jakson aikana. Lapsen kuntoutuminen todettiin vähintään yhtä hyväksi kuin kasvokkain toteutetussa kuntoutuksessa ja fysioterapeuttiset tavoitteet tuli saavutetuksi etäterapiajakson aikana. Terapiasuhde vanhempien kanssa oli parempi kuin kasvokkain toteutetussa terapiasuhteessa, koska yhteistyötä oli enemmän. Vanhemmat uskovatkin, että parhaimmillaan etäkuntoutus tuo todellista resurssien säästöä. Etäterapiassa mielikuvitus on vain rajana ja toteutuksessa kannattaa ennakkoluulottomasti hyödyntää eri paikkoja, kokeilla eri välineitä ja henkilöitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaalien käyttö helpottui kokemuksen karttuessa myös kokemusten ja ideoiden jakaminen helpotti etäterapian toteutusta. Tärkeää onkin löytää yksilöllisesti ne keinot, millä tavalla toteutettuna etäterapia toimii parhaiten. Parhaimmillaan etäterapiassa opitut taidot voivat siirtyä lapsen arkeen paremmin kuin vastaanotolla sillä taitoja harjoitellaan juuri niissä tilanteissa, joissa haasteita esiintyy.

”Vanhemmat uskovatkin, että parhaimmillaan etäkuntoutus tuo todellista resurssien säästöä.”

Linnuntie -lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishanke - Linnuntie -hankkeessa testataan ja kehitetään toimivia toteutustapoja 1-7 -vuotiaiden lasten yhteisölliseen etäkuntoutukseen - Hankkeessa toteutetaan puhe-, toiminta- ja fysioterapian etäkuntoutuspilotit, joissa etäkuntoutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä kuntoutujien ja heidän lähiyhteisönsä kanssa - Asiakasvalinnat Linnuntie -hankkeen kuntoutuskokeiluihin toteutettiin kevään ja kesän 2017 aikana ja kuntoutuskokeilut kaikissa kolmessa pilotissa ovat käynnissä vuoden 2017 loppuun saakka - Hankkeen tulokset ja loppuraportti ovat saatavilla keväällä 2018 - Linnuntie -hanke on osa Kelan laajempaa etäkuntoutushanketta - Lue lisää: www.tutoris.fi/linnuntie

Tutori 1/2018

13


TEEMA

Urheilija ei tervettä päivää näe – vai näkeekö? Tatu Lappalainen on 40- vuotias perheen isä, joka on harrastanut triathlonia kolme vuotta puolivakavissaan ja selvinnyt pitkään ilman suurempia rasitusvammoja. Lappalainen edustaa oululaista triathlonseura ProVictoriaa ja kilpailee lajin ikäkausisarjassa Suomen mestaruustasolla. Harrastamisen sivussa on kulkenut jatkuvat kantapääkivut akillesjänteen kiinnityskohdassa, mutta niiden kanssa hän on pystynyt elämään ajatuksella: ” urheilija kun ei tervettä päivää näe”.

Apua kantapääkipuihin erikoistuneelta fysioterapeutilta Juostessa Tatun vaiva paheni ja kesti hetken, kunnes jalat lämpenivät ja kiristävä tunne vasemmassa jalassa helpotti. Kovissa vauhdeissa askel oli myös laiska ja nilkka ikään kuin töksähti asfalttiin. Kovan lenkin jälkeen askel oli köpöttävää ja seuraavana päivänä ensimmäiset askeleet olivat hitaita ja kankeita akillesjänteen kiristäessä takareittä. - ”Olin pitkään miettinyt kantapääkipujen syytä enkä ollut keksinyt miten ja mistä ne johtuivat. Triathlonin harrastaminen on monipuolista, mutta lihashuolto ja venyttely jäävät usein liian vähälle huomiolle, varsinkin kun harjoi-

14

Tutori 1/2018

tusviikkotunteja kolmen lapsen isänä tulee vaihtelevasti 6-10h/vko. - Toki olen venytellyt aina, mutta en varmaan oikein enkä ikinä tarpeeksi.” Tatu kertoo. Kivut äityivät syksyllä 2017 kovan kisakesän jälkeen ja oli otettava järki käteen tai koko laji menisi vaihtoon. Tatu hakeutuikin seurakaverin vinkistä Tutoris Erikoiskuntoutukseen, josta haettiin apua ongelmaan.

Kuntoutus aloitettiin voimatasojen nostamisella Ensimmäisellä hoitokerralla päästiin asian ytimeen ja OMT-erikoistuva fysioterapeutti Toni Jääskeläinen huomasi, että lihasten takaketju ei toimi niin kuin pitäisi. Kun


TEEMA

pakaroissa ei ole voimaa ja elastisuutta, vaikuttaa se pohkeeseen ja juostessa iskun ottaa vastaan nilkka ja kantapää. Koska Tatun kaikki viikoittaiset harjoitukset olivat dokumentoituna, oli Toni Jääskeläisen helppoa lähteä arvioimaan kokonaiskuormituksia ja harjoitteiden vaihtelevuutta. Lisäksi asiakkaan kyky kuvata oireitansa tarkasti helpotti ongelman hahmottamista jo alkuhaastattelun aikana. Tatun kohdalla kantapään kuntouttaminen alkoi lantiorenkaan voimatasojen nostolla. Kotitehtäväksi hänelle annettiin harjoituksia joita tuli toistaa kaksi viikkoa ennen toista kuntoutuskäyntiä.

Kotiharjoituksilla tehoa kuntoutukseen ja takaisin lenkkipolulle Välittömän avun toivat fysioterapeutin ohjaamat liikkeet, joita Tatu teki aamuin ja illoin. Muutaman päivän kuntouksen jälkeen hän huomasi askeleessa jo selvän eron ja kankeus aamuisin ja sohvalta noustessa oli helpottunut. Vielä hän ei uskaltanut juosta, mutta pian, kuntoutuksen jatkuessa, oltiin siinä pisteessä, että muutaman kymmenen minuutin lenkki oli mahdollinen. Moni urheilija harjoittelee liikaa, eikä keho ehdi palautua edellisestä suorituksesta riittävästi. Tämä puolestaan altistaa erilaisille ongelmille. Myös Tatun tapauksessa palautuminen oli puutteellista, toteaa Lappalaista kuntouttanut Jääskeläinen. Järkevä harjoittelu sisältää riittävästi lepoa ja progressio etenee maltilla. Myös Tatun valmentajan laatimaan viikko-ohjelmaan sisällytettiin fysioterapiassa saadut harjoitteet ettei kokonaiskuorma nousisi liian suureksi. Tatun tavoitteena on jatkaa kuntoutusta. Säännöllisellä harjoittelulla tuloksia on kuitenkin jo saavutettu, sillä oireet ovat vähentyneet ja juoksuharjoittelu on jälleen mahdollista. Tavoitteena on, että jos juoksuvauhtia voisi vielä hieman parantaa ja juostessa tuntisi askeleen lentäväksi ja joustavaksi niin se olisi hieno saavutus! Toivon, että saan jatkaa rakasta lajia muuten terveenä mahdollisimman pitkään”. - kiteyttää Tatu. Jääskeläinen uskoo myös, että kesällä 2018 Tatu on täydessä juoksukunnossa.

Tutori 1/2018

15


TEEMA

”Valmennuksella pyritään löytämään konkreettisia keinoja, joilla asiakas selviytyy paremmin arjen haasteista.”

Neuropsykiatrinen valmennus osana toimintaterapiaa Ilman selkeitä sääntöjä ja toimintatapoja maailmasta tulee kaoottinen. Pystyykö sellaisessa maailmassa ikinä toimimaan? Miten saada kaikesta huolimatta oma elämä hallintaan ja toimintakyky niin hyväksi kuin mahdollista? Tarkkavaisuushäiriöt ovat yleisimmin diagnosoituja neurologisia poikkeavuuksia, sillä niitä esiintyy jopa 3–6 prosentilla ja oireita on jopa 10 %:lla lapsista. Kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että Suomessa on 50 000–100 000 ADHD-oireista kärsivää aikuista. Autismikirjon häiriöitä esiintyy noin 0.7-1 prosentilla väestöstä.

16

Ratkaisukeskeisyys tärkeä elementti

toimintakyvyn tukeminen, omatoimisuuden tukeminen sekä omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen.

Nepsy valmennuksella tuetaan kuntoutujan toimintakykyä ja selviytymistä päivittäisissä toimissa arjen toimintaympäristöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa. Tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen, työ- ja

Tutoriksessa työskentelee kahdeksan toimintaterapeuttia, joilla on neuropsykiatrisen valmentajan tutkinto mm. Marika Kankkunen Pohjois-Savosta ja Katja Siurumaa Meri-Lapista. Kouluttautumisen myötä terapeutit ovat

Tutori 1/2018

syventäneet vaativan kuntoutuksen erityisosaamista neuropsykiatria asiakkaiden kuntouttamisessa. Siurumaan mukaan ratkaisukeskeisyys on yksi tärkeä elementti valmennuksessa samoin kuin asioiden vieminen asiakkaan arkiympäristöön, jotka sopivat Tutoriksen yhteisölliseen kuntoutusmalliin.


TEEMA Marika ja Katja ovat viimeisten vuosien aikana käyttäneet valmennusta muun muassa ADHD asiakkaiden, Asperger-nuorten ja aikuisten sekä aivovammakuntoutujien kanssa. Valmennuksen menetelminä eri-ikäisten kohderyhmien kanssa käytetään muun muassa ennakointia, visuaalisia keinoja sekä ympäristöön vaikuttamista. Ennakointia pankkiautomaatilla asioimiseen voidaan ensin ”kuivaharjoitella” käymällä tapahtuman vaiheet suullisesti läpi ja tämän jälkeen siirtyä harjoittelemaan oikeaan tilanteeseen, kuvailee Siurumaa. Ympäristöön vaikuttamista voidaan tehdä ohjaamalla asiakkaan vanhempia ja muuta perhettä ja muokkaamalla toimintaympäristöä helpommin hallittavaksi, kertoo Kankkunen.

”Etäyhteys on sopiva työväline nepsyvalmennukseen”

Apua muistamisen ja keskittymisen ongelmiin

tisia keinoja, joilla asiakas selviytyy paremmin arjen haasteistaan. Hän onkin havainnut asiakkaillaan muun muassa Aikuisten aivovamma asiakkaiden tarkkaavaisuuden parantumista koulukanssa on saatu hyviä tuloksia muun luokassa ja keskittymistä oppitunneilla. muassa muistamisen pulmien ja rasituksensietokyvyn heikkenemisen huomioimisessa erilaisten kalenterei- Etäyhteydellä tehostetaan den, seinätaulujen/ muistitaulujen ja ohjausta ja seurantaa kansioiden avulla. RasituksensietokyTutoris Oy:n neuropsykiatriset valvyn heikkenemisen myötä väsyvyys on mentajat työskentelevät tiiviissä yhyleistä aivovammakuntoutujalla. teistyössä muun muassa varhaiskasPäiväkirjan avulla kirjataan väsymyk- vatuksen, koulun ja useiden muiden sen taso sovitulla skaalalla, toiminta tahojen kanssa lasten, nuorten ja työipäivän aikana ja mahdolliset lepohetket käisten toimintakyvyn edistämiseksi. vuorokauden aikana, jolloin nähdään Parhaat tulokset saavutetaan sillä, kuormittavat toiminnat vuorokauden että yhdistetään valmennusta muihin aikana. Kuntoutuja voi tämän avulla tukimuotoihin, kuten kuntoutukseen, suunnitella ajan ja energian käyttöään lääkitykseen ja neuropsykologiseen sen mukaan, onko hänellä esimerkiksi kuntoutukseen. kotitöitä tai asiointikäyntejä. Etäyhteys on sopiva työväline nepKankkunen muistuttaa, että valmensyvalmennukseen. Usein tarvitaan nuksella pyritään löytämään konkreetkäytännön tapaamisia arjen toimintojen harjoitteluun, mutta välitehtävien ja seurantatapaamisten tai ohjauksen toteutukseen etäyhteys sopii hyvin. Jatkossa etäyhteyttä tullaan varmasti hyödyntämään vielä enemmän myös valmennuksissa.

Tutori 1/2018

17


TEEMA

”Kouluttautumiseen panostetaan ja se näkyy eikä jää sanahelinäksi”

TutorisOsaamo terapeutin silmin Jenna Heikkinen työskentelee puheterapeuttina Tutoris Oy:n Kainuun Erikoiskuntoutuksessa. Heikkinen työllistyi Tutorikselle suoraan yliopistosta valmistumisensa jälkeen vuonna 2009. Asiakaskunta on ollut alusta lähtien monipuolinen sisältäen sekä lapsi- että aikuisasiakkaita. Työssään hän kohtaa mitä erilaisempia kommunikoinnin ja nielemisen pulmia, joten päivittäisessä työssä tarvitaan laaja-alaista osaamista. Tähän tarpeeseen TutorisOsaamon palvelut ovat Heikkisen mukaan pystyneet vastaamaan erinomaisesti. Kouluttautumisessaan Heikkinen on halunnut erityisesti panostaa useamman päivän koulutuskokonaisuuksiin. Jatkokoulutuksia hänellä onkin suoritettuna esimerkiksi nielemisen (DPNS), puhemotoriikan (OPT, PROMPT), äänihäiriöiden (LSVT), autismin kirjoon liittyvien haasteiden (PRT) sekä lasten äänteellisten pulmien kuntoutukseen liittyen.

Kouluttautumismatka Yhdysvaltoihin Heinäkuussa 2017 Heikkinen teki kouluttautumismatkan Yhdysvaltoihin. Kaikki lähti hänen omassa asiakastyössään kohtaamasta tarpeesta saada lisäkoulutusta nielemisvaikeuksien kuntoutukseen. Kun kollega vinkkasi Floridan Orlandossa järjestettävästä viiden päivän koulutuskokonaisuudesta nielemisen pulmiin liittyen, päätti Heikkinen heti ryhtyä tuumasta toimeen. ”Soitin autosta saman tien esimiehelleni ja kerroin olevani kiinnostunut koulutuksesta. Esimies ei tyrmännyt ideaani, vaan pyysi laittamaan alustavaa kustannusarviota tulemaan”. Florida Dysphagia Instituten järjestämään koulutukseen, Navigating the future of swallowing evaluation and treatment, osallistui noin 80 puheterapeuttia ja Heikkinen oli ainoa eurooppalainen osallistuja. Kouluttajat olivat alansa huippuosaajia ja tutkijoita, ja esillä oli kootusti alan viimeisin tutkimus. Ulkomaalaisiin kollegoihin tutustuminen oli lisäksi Heikkisen mukaan antoisaa ja avartavaa. Koulutuksessa pääsi myös kokeilemaan aivan uusia asioita, kuten vaikkapa¬ kliinistä haastattelua virtuaalipotilaalle! ”Soitin autosta esimiehelleni ja kerroin olevani kiinnostunut koulutuksesta. Esimies ei tyrmännyt ideaani, vaan pyysi laittamaan alustavan kustannusarvion tulemaan.”

Paras mahdollinen koulutus takaa parhaan mahdollisen kuntoutuksen Heikkinen on äärimmäisen tyytyväinen siihen, miten Tutoris on työnantajana tukenut hänen ammatillista kehittymistään. ”Ammatilliseen täydennyskoulutukseen panostetaan Tutoriksella. Täällä halutaan, että työntekijöillä on paras mahdollinen tieto ja asiakkaat saavat parasta mahdollista kuntoutusta. Tämä on Tutoriksen filosofia. Kouluttautumiseen panostetaan ja se kyllä näkyy, eikä jää sanahelinäksi”, Heikkinen summaa kokemuksensa TutorisOsaamon palveluista.

Tutustu muihin Tutoriksen blogikirjoituksiin osoitteessa tutoris.fi/blogi.

18

Tutori 1/2018


TEEMA

Tiimissämme on koira Tutoriksen Pirkanmaan tiimiin kuuluva kuntoutuskoira Sisu on testattu ja koulutettu soveltuvaksi fysioterapiatyöhön. Koira-avusteinen fysioterapia on tavoitteellista toimintaa, jossa koiralla on aina jokin perusteltu rooli asiakkaan harjoitteissa. Koira-avusteisella menetelmällä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia asiakkaan lääketieteelliseen hyvinvointiin, käyttäytymiseen sekä mielialaan. Käytännössä koira toimii asiakkaalle suurena motivoijana ja rohkaisijana.

Kenelle koira-avusteinen fysioterapia soveltuu? Sisun kanssa harjoitteleva asiakas voi esimerkiksi sairastaa jotain lihastautia, olla selkäydin- tai aivovammainen tai hänellä voi olla monimuotoinen kipuoireyhtymä. Asiakkaan valmiudet kommunikoinnin osalta ohjaavat sitä, viestiikö hän Sisulle puheen vai kehonsa avulla. Sisu tunnistaa sanojen ja fraasien lisäksi myös useita käsimerkkejä.

Mitä koiran kanssa voi harjoitella? Asiakkaan toimintakyky ja yksilölliset terapiatavoitteet määrittävät sen, mitä koira-avusteisessa fysioterapiassa harjoitellaan. Seisomatasapainoaan vahvistava henkilö suorittaa Sisun kanssa tehtäviä runsaasti seisten. Halvaantuneen yläraajan aktivointia tai kaksikätistä toimintaa harjoittava asiakas ohjataan tekemään tehtäviä runsaasti käsillään. Monimuotoista kipuoireyhtymää poteva henkilö tekee harjoitteita, joiden tavoitteena on muun muassa kehon ja kivuliaan raajan hahmotus, ihotunnon uudelleenkoulutus sekä uskallus aktivoida raajaa ja liikkua kivusta huolimatta.

Koiran kanssa harjoittelu motivoi ylittämään itsensä Harjoitteesta ja sen tavoitteista riippuen asiakas voi suorittaa tehtävän yhtä aikaa yhdessä Sisun kanssa. Toisaalta harjoite voidaan tehdä vuorotellen, jolloin koira ensin seuraa asiakkaan harjoittelua. Asiakkaan tarvitessa hetken hengähdystaukoa, antaa hän Sisulle

Kuntoutuja on pyytänyt Sisua pyörittämään noppaa, jossa on 6 kuntoutujalle sopivaa harjoitetta seisomatasapainon haastamiseen. Valjaat kannattelevat kuntoutujaa ja estävät kaatumasta.

luvan suorittaa toisen osan harjoitteesta. Koira-avusteisen fysioterapian harjoitteet vaativat asiakkaalta fyysisen suorituskyvyn ohella myös muistitoimintoja, tarkkaavaisuutta ja kommunikointia. Harjoitteluun motivoituminen sekä itsensä ylittämisen ja onnistumisen tunteet tulevat usein kaupanpäällisinä.

Palkkioksi makupaloja, kehuja ja hellyyttä Sisu pitää ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan harjoittelusta. Palkkioksi koira saa makupaloja, kehuja, hellyyttä ja leikkiä. Sisu työskentelee yhtenä päivänä viikossa ja on mukana eri kuntoutujien harjoitteissa työpäivän aikana. Työtehtävien välissä se lepää työhuoneessaan.

Tutori 1/2018

19


TEEMA

Syventämässä tietoutta änkytyksen kuntoutuksesta ECSF ECSF (European Clinical Specialization in Fluency Disorders) on vuoden mittainen koulutus puheterapeuteille, jotka haluavat erikoistua puheen sujuvuuden häiriöihin. Koulutus on vuoden mittainen erikoistumiskoulutus, jota koordinoi Thomas Moren yliopisto Belgiassa. Se toteutetaan yhteistyössä 12 muun eri yliopiston ja collegen kesken. Osallistujia koulutukseen on tullut vuosien mittaan jopa 23 eri maasta. Kuluvana vuonna koulutukseen osallistui ensimmäistä kertaa myös muutamia suomalaisia osallistujia, joista yksi oli Tutoriksen puheterapeutti Päivi Kantomaa.

Teoriaa, käytännön työskentelyä ja kotitehtäviä Koulutus sisälsi kaksi tiivistä viikkoa teoriaa, käytännön työskentelyä sekä kotitehtäviä. Intensiivijaksot toteutuivat syyskuulla Turussa ja helmikuussa Belgiassa, Ghentissä. Erikoistumiseen liittyvissä tehtävissä perehdyttiin laajasti änkytykseen ilmiönä, tutustuttiin erilaisiin arviointi- ja terapiamenetelmiin sekä ICF-mallin (kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus) soveltamiseen änkytysterapiassa. Opiskeluihin liittyen jokaisella opiskelijalla oli myös oma mentori, joka ohjasi terapiatyössä ja lisäksi henkilökohtainen valmentaja, joka ohjauksen lisäksi vastaanotti ja arvioi kurssin päätösvaiheessa jätettävän portfolion.

Työharjoittelussa Lontoossa Kantomaa oli toinen erikoiskoulutuksessa olleista, jotka pääsivät työharjoitteluun Michael Palin keskuksen

20

Tutori 1/2018

15–19-vuotiaille nuorille suunnatulle kuntoutuskurssille. Michael Palin keskus on Lontoossa sijaitseva puheen sujuvuuden häiriöiden tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistunut keskus, jossa tehdään tutkimusta, kuntoutetaan ja koulutetaan. Työharjoitteluun kuului aktiivinen osallistuminen päivittäisiin suunnittelupalavereihin ja työskentely nuorten kanssa. Reflektoinnit ja ryhmäkeskustelut olivat tärkeä osa kuntoutusprosessia.

Änkytyksen kuntoutuksessa ovat kommunikointitaidot

tärkeää

Änkytyksen kuntoutuksessa pelkkä motoriikan harjoittelu ei usein ole yksistään riittävää, vaan lisäksi tarvitaan usein sekä kommunikointitaitojen että tunteiden ja ajatusten hallinnan harjoittelua. Michael Palin keskuksessa käytettävä kuntoutusmalli perustuukin niin sanottuun terapiakolmioon, jonka pohjan muodostavat puhetekniikat, kognitiiviset tekijät ja kolmion kärkenä ovat kommunikaa-


TEEMA

tiotaidot. Keskuksessa käytetään myös kognitiivisen terapian (CBT) menetelmiä.

Pätevöityminen kliiniseksi erikoispuheterapeutiksi Erikoistumiskoulutus oli laaja ja monipuolinen kokonaisuus sujuvuuden häiriöistä ilmiöinä, häiriöiden syistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, arvioinnista ja terapiamenetelmistä. Koulutuksen myötä Kantomaa valmistui eurooppalaiseksi kliiniseksi erikoispuheterapeutiksi puheen sujuvuuden häiriöihin, änkytykseen ja sokellukseen. Tämän lisäksi opintoihin kuului viiden opintopisteen opinnot Turun yliopistossa, mitä kautta suomalaiset osallistujat pätevöityivät myös Suomessa kliinisiksi erikoispuheterapeuteiksi.

”Olen todella tyytyväinen työnantajan tarjoamaan tilaisuuteen. Koulutuksen myötä sain uusia kansainvälisiä kontakteja ja paljon uutta inspiraatiota työhöni.”

Tutori 1/2018

21


Tutkimus Tutkimus

22 ETÄTUTKIMINEN FYSIOTERAPEUTIN TYÖKALUKSI 25 PUHETERAPEUTLOREM IPSUM DOLOR SIT AMET, CONSECTETUR ADIPISCING ELIT. DONEC EU MATIEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN ETÄPUHEXIMUS ELIT. NULLA EX LIGULA, FEUGIAT EGET CURSUS EU, FACILISIS DAPIBUS RISUS. TERAPIASTA VIVAMUS NON MAURIS AT JUSTO INTERDUM VOLUTPAT.

Etätutkiminen fysioterapeutin työkaluksi Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen kuntoutujien kokemuksia etätutkimisesta Tutoris Oy:ssä on pilotoitu uusi ja vaihtoehtoinen menetelmä fysioterapiaprosessiin, jossa hyödynnetään etätutkimista kuntoutujan toimintakykyä kartoitettaessa. Fysioterapeuttisen alkukartoituksen toteuttaminen osittain etätutkimisena mahdollistaa toteutuksen kuntoutujan omassa arkiympäristössä ja nopeuttaa kuntoutujan terapiaprosessin alkua. Lisäksi menetelmä vähentää matkakustannuksia ja matkustamiseen käytettävää aikaa. Johdanto Hallituskauden 2015-2019 yhtenä tavoitteena on palvelujen digitalisoiminen, lisäksi tavoitteena on luoda käyttäjälähtöiset, yhden asiakaspalvelupisteen digitaaliset julkiset palvelut, jotka lisäävät tuottavuutta ja tuloksellisuutta (1). Väestötieteellisten muutosten, kuten väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien lisääntymisen vuoksi, terveyspalvelujärjestelmän paineet palveluiden tuottamiselle ja saatavuudelle ovat lisääntyneet. Terveyspalvelujärjestelmä on jo valmiiksi kuormittunut, mikä on lisännyt painetta kehittää uusia menetelmiä terveyspalveluiden tuottamiseksi. Etäpalvelut ovat osoittautuneet yhdeksi mahdolliseksi työkaluksi terveyspalveluille. (2) Etäkuntoutus on Suomessa uusi kuntoutusmuoto ja terveydenhuollon sovellusten kehittäminen on vielä kaukana kansainvälisestä kärjestä. Suomessa on toteutettu useita yksittäisiä hankkeita etäkuntoutukseen liittyen, mutta niitä koskevat ratkaisut eivät ole olleet vielä riittävän kehittyneitä teknisesti. Tämän vuoksi terveydenhuollon sovellukset eivät ole yleensä keskenään yhteensopivia eikä käyttäjä löydä niitä helposti. Kokemukset etäkuntoutuksesta ovat kuitenkin olleet pääosin myönteisiä ja käyttäjät ovat kiinnostuneita niistä. Esimerkiksi mielenterveystyössä, ikääntyvien kuntoutuksessa sekä lasten puheterapiassa on saatu hyviä kokemuksia ja on selvää, että etäkuntoutus tulee laajenemaan. (3) Kansainvälisissä tutkimuksissa neurologisen kuntoutujan fysioterapeuttista etätutkimista on tutkittu 12 parkinson potilaalla. Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen suorituskyvyn tutkimisen luotettavuutta ja tarkkuutta. Tutkimus toteutettiin siten, että samaan aikaan toinen tutkijoista oli fyysisesti paikalla tutkittavan kanssa ja toinen etäyhteyden välityksellä. Etätyökaluna käytettiin eHAB -ohjelmistoa. Tutkimuksessa käytettyjä testejä olivat timed stance test, timed up and go, step test, 360-asteen kääntyminen, Bergin tasapainotesti ja lateral and functional reach -test. Tuloksena oli, että parkinsonin taudin yhteydessä tapahtuva tutkiminen etätutkimisen menetelmin on kliinisesti luotettavaa ja tarkkaa. Etätutkimiseen liittyvät puutteet verrattuna konventionaaliseen tutkimiseen liittyvät tutkijoiden mukaan todennäköisesti heikkoon audio- ja videoyhteyteen, jolloin internetin välityksellä suoritettava tutkimus on epätarkempi kuin paikan päällä tehtävä tutkiminen. (4)

22

Tutori 1/2018

Tuki- ja liikuntaelinkuntoutujan fysioterapeuttisen etätutkimisen validiteettia ja reliabiliteettia tutkittiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella 2016. Tutkijat löysivät 898 osumaa, joista kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteerit täytti 11 tutkimusta. Tutkimusten taso vaihteli kohtuullisesta hyvään. Kirjallisuuskatsauksessa oli mukana kaksi tutkimusta alaselkäkivusta ja yksi jokaista seuraavista: olkapääkipu, kyynärpään kipu, alaraajan kivut, jotka eivät johdu nivelestä, polven totaalinen arthroplastia ja nilkkanivelen tutkiminen. (5) Tutkimuksen perusteella liikelaajuuden arvioiminen etätutkimuksella on goniometrillä validia ja luotettavaa lukuun ottamatta lannerangan lateraalifleksion mittaamista virtuaalisella goniometrillä. Asennon arviointi Internetin välityksellä tapahtuvan etäarvioinnin avulla ei ole osoittautunut validiksi menetelmäksi, mutta sen luotettavuus on silti hyvä. Kävelyn analyysi osoitti erinomaista validiteettia ja luotettavuutta tutkimuksissa. Lihasvoiman, kestävyyden ja motorisen kontrollin testejä on tutkittu sekä lannerangan että raajojen osalta. Lannerangan kestovoiman testaaminen etämenetelmin on osoittanut hyvää oikeellisuutta ja erinomaista luotettavuutta motorisen kontrollin testauksessa. Myös luotettavuus molemmissa testeissä oli erinomainen. Lihasvoiman testaaminen etätutkimusmenetelmin on niin ikään osoittanut hyvää validiteettia ja reliabiliteettia. (5) Ortopedisissä testeissä reliabiliteetti testien välillä vaihteli 88% 99% välillä ja validiteetti on hyvä kyynärpään, olkapään, nilkan ja alaraajan testeissä. Neurodynamiikan etätestaaminen osoitti kohtuullista validiteettia lannerangan osalta ja heikkoa validiteettia yläraajan kohdalla. Olkapään ja kyynärpään kohdalla reliabiliteetti oli korkea, mutta nilkan kohdalla kohtalainen. (5) Tutkimusten perusteella etätutkiminen on menetelmällisesti soveltuva ja käytettävissä oleva keino tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimiseen ja mittaamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin tällä hetkellä vielä liian vaihtelevat tulokset, jotta menetelmä olisi aukoton. Keskeisiä haasteita ovat tutkijoiden mukaan huono etäyhteyden laatu, heikko videokuva ja ääni, huono valaistus, ohjattavan testin vaikeus, kokemattomat testaajat ja huono raportointi. Myös menetelmän standardoinnin puute on yksi mahdollinen laskeva tekijä validiteetin ja reliabiliteetin arvioinnissa. (5)


Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko videovälitteinen etätutkiminen Tutoris Erikoiskuntoutuksen neurologisille kuntoutujille ja tuki- ja liikuntaelinkuntoutujille, ja millaisia haasteita ja kehittämistarpeita etätutkimiseen liittyy.

Tämän opinnäytteen myötä Tutoris Erikoiskuntoutuksen fysioterapiaprosessiin tullaan lisäämään uusi ja vaihtoehtoinen menetelmä, jossa hyödynnetään etäkuntoutusta kuntoutujan toimintakyvyn kartoittamisessa.

Menetelmät

Pohdinta

Etätutkimisen pilotointi toteutettiin Tutoris Erikoiskuntoutuksen 14:lle kuntoutujalle, joilla oli jo etukäteen kokemusta kasvokkain toteutetusta fysioterapeuttisesta tutkimisesta. Sisäänottokriteerinä oli neurologinen sairaus tai vamma tai tuki- ja liikuntaelinsairaus sekä yli 18-vuoden ikä. Tutkimukseen osallistuneilla kuntoutujalla oli fysioterapeuttinen tutkiminen ajankohtaista. Tutkimukseen valitut testit olivat valideja ja reliaabeleita fysioterapeuttisen tutkimisen testejä, joita on käytetty kohderyhmällä jo aikaisemmin fysioterapeuttisen tutkimisen yhteydessä. Esitestasimme etätutkimuksen toimivuuden yhdellä Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen kuntoutujalla, joka ei osallistunut varsinaiseen tutkimukseen. Esitestauksen tarkoituksena oli varmistaa etätutkimisen toimivuus ja luotettavuus. Esitestauksessa esiin tulleiden huomioiden pohjalta teimme tarvittavat muutokset tutkimuksen toteutukseen etätutkimisen sujuvoittamiseksi. Testaustilanteessa toinen tutkimuksen tekijöistä suoritti fysioterapeuttista tutkimusta etämenetelmin ja toinen tekijöistä oli kuntoutujan kanssa samassa tilassa. Kuntoutujan kanssa samassa tilassa ollut fysioterapeutti ei keskustellut tai ohjannut kuntoutujaa. Fysioterapeutti kuitenkin kirjasi ylös omat havaintonsa testitilanteesta ja testituloksista, jotta tutkimuksessa voitiin varmistaa myös testaajien välinen luotettavuus etätutkimisen ja konventionaalisen tutkimisen välillä.

Kuntoutumisen tulee olla tasa-arvoista kaikille kuntoutujille heidän itsemääräämisoikeutensa huomioiden. Tämän vuoksi fysioterapiapalvelujen saatavuutta tulee lisätä ja kehittää ja kuntoutusta tulee tarjota kaikille maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Toimintakykykartoitus on pohjana fysioterapian tavoitteiden asettamiselle. Ensimmäisillä terapiakerroilla kartoitetaan kuntoutujan toimintakyky ja toiminnan rajoitteet ICF:n viitekehyksen mukaisesti huomioiden niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin osa-alueet ympäristötekijöitä unohtamatta. Fysioterapeuttinen tutkiminen videoyhteyden välityksellä tuo lisää mahdollisuuksia terapiaan eikä se aiheuta kuntoutujalle mahdollisesta matka-ajasta koituvaa väsymystä tai matkakuluja. Etämenetelmää käyttämällä päästään kuntoutujan arkiympäristöön, jolloin tavoitetaan helpommin myös kuntoutujan lähihenkilöt ja voidaan tehostaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. (3) Etämenetelmistä on jonkin verran tutkimustietoa, mutta fysioterapeuttisesta tutkimisesta etämenetelmin todella vähän. Tämän vuoksi pilottitutkimuksemme tulos on merkittävä lisä aiemman tutkimustiedon lisäksi.

Pilotoinnin jälkeen toteutimme kyselytutkimuksen kaikille etätutkimiseen osallistuneille kuntoutujille, jossa selvitimme kuntoutujien kokemuksia etätutkimisesta. Kyselytutkimuksessa käytimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kyselylomake sisälsi Likertin 5-portaiseen asteikkoon perustuvia vaihtoehtokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tulokset Tulosten mukaan fysioterapeuttinen tutkiminen ja mittaaminen on osalla kuntoutujista mahdollista toteuttaa etänä videoyhteyden avulla. Osa käytetyistä mittareista soveltuu sellaisenaan etämittaukseen jo nykyisillä välineillä, mutta osassa mittauksista tarvitaan lisälaitteita luotettavien tulosten saamiseksi. Lähes kaikki kuntoutujat olivat tyytyväisiä etätutkimiseen ja suurin osa heistä olisi valmis toteuttamaan fysioterapeuttista tutkimista etänä uudelleenkin. Kuntoutujan kotona etätutkimis ja -mittaustapahtumaa havainnoineen fysioterapeutin mukaan etätutkimisen turvallisuuteen ja mittausympäristön valintaan tulee kiinnittää erityinen huomio, jotta tutkimustulos on mahdollisimman luotettava.

Tutori 1/2018

23


Halusimme selvittää, miten kuntoutujat kokevat etätutkimisen verrattuna kasvokkain toteutettuun tutkimiseen ja onnistuiko etätutkiminen heidän mielestään yhtä hyvin etäyhteyksin kuin se on aiemmin onnistunut vastaanotolla. Kysymys on laaja ja jokainen kuntoutuja voi käsittää sen hieman eri tavalla. Joku saattaa ajatella kysymystä testitulosten onnistumisen kannalta, toinen teknistä toimivuutta ja kolmas vuorovaikutusta tai kaikkia näitä yhteensä. Kuntoutujien kokemukset vuorovaikutuksen toimivuudesta ja ohjauksen selkeydestä olivat hyvin samansuuntaisia, sillä kaikki olivat vähintäänkin melko samaa mieltä siinä, että vuorovaikutus ja ohjaus oli toimivaa ja selkeää. Vaikka osalla kuntoutujista oli hetkellisiä teknisiä häiriöitä, se ei vaikuttanut kuntoutujien kokemukseen vuorovaikutuksen toimivuudesta. Oli erityisen mielenkiintoista, että osa kuntoutujista koki etätutkimisen itselleen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin vastaanotolla tehty tutkiminen. Tämän väittämän vastausten kirjo oli kaikista laajin ja mielipiteet jakautuivat eniten. Yllätyimme siitä, että puolet vastaajista olivat väittämän kanssa vähintäänkin jonkin verran samaa mieltä, kaksi jopa täysin samaa mieltä. Vertasimme vastaajien kokemuksia avointen kysymysten vastaukseen ja ne tukivat tämän väittämän vastauksia. Tulos vahvistaa entisestään sitä ajatusta, että osalle kuntoutujista etätutkiminen on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Opinnäytteemme ja tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan yleisesti sanoa, että etätutkiminen on lupaava työkalu, joka voi tulevaisuudessa hyödyttää isoa asiakasryhmää ja keventää terveyspalveluprosessia.

24

Tutori 1/2018

Artikkeli perustuu Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksessa työskentelevien fysioterapeuttien (YAMK) Aleksi Sarkkisen ja Petra Peltoniemen Tampereen ammattikorkeakoulussa 2017 julkaistuun opinnäytetyöhön Etätutkiminen fysioterapeutin työkaluksi - Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen kuntoutujien kokemuksia etätutkimisesta   Lähteet (1) STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015–2019. Hallituksen julkaisusarja 2/2016. (2) Kairy, D., Lehoux, P., Vincent, C. & Visintin, M. A systematic review of clinical outcomes, clinical process, healthcare utilization and costs associated with telerehabilitation. Disability and Rehabilitation 31(6). 2009. 427-447. (3) Hiekkala, S., Salminen, A-L., Stenberg, J-H. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. 2016. (4) Russell, T., Hoffman, T., Nelson, M., Thompson, L. & Vincent, A. Internet-based physical assessment of people with Parkinson disease is accurate and relia-ble: A pilot study 2013. (5) Mani, S., Sharma, S., Omar, B., Paungmali, A., & Joseph, L. Validity and reliability of Internet-based physiotherapy assessment for musculoskeletal disorders: A systematic review. Journal of Telemedicine and Telecare. 2016.


Tutkimus REFERAATTI

Pienten lasten etäpuheterapia –referaatti Saana Pulkkasen gradusta Referaatti Saana Pulkkasen pro gradu -tutkielmasta: ”Semmoinen into kokeilla, sitä kai se vaatii”. Puheterapeuttien ajatuksia ja kokemuksia alle kouluikäisten lasten etäpuheterapiasta (Saana Pulkkanen. Pro gradu -tutkielma. Elokuu 2017. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Logopedia). Alkuperäistekstistä referoinut filosofian maisteri, eMBA Laura Juvala Saana Pulkkasen pro gradu -tutkielmassa haastateltiin kuutta puheterapeuttia kolmesta yrityksestä eri puolelta Suomea koskien terapeuttien ajatuksia ja kokemuksia alle kouluikäisten lasten etäpuheterapiaan (EPT) liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla puheterapeuttien ajatuksia ja kokemuksia alle kouluikäisten lasten EPT:sta sen kehittämiseksi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet puheterapeutit kokivat EPT:n toteuttamisen myönteisesti ja lapsen kuntoutumisen vähintään yhtä hyväksi kuin kasvokkain toteutetussa puheterapiassa. Osa terapeuteista arvioi EPT:n olevan jopa tuloksellisempaa kuin kasvokkain toteuttava puheterapia.

parantuminen EPT:n myötä. Erityisesti EPT:n kautta on mahdollisuus tavoittaa puheterapeutti, jolla erityisosaamista. Tämän myötä puheterapeutit voisivat panostaa erikoistumiseen, koska asiakkaita on mahdollista tavoittaa laajalti eikä pelkästään oman kunnan alueelta.

Etäavustaja on tärkeässä roolissa Etäavustaja oli puheterapeuttien mielestä tärkeä yhteistyötaho, koska hänen roolinaan terapiatilanteessa oli lapsen auttaminen tekniikan käytössä, lapsen ja puheterapeutin tukeminen paikkaamalla kosketuksen puutetta. Tämän tutkimuksen mukaan juuri etäavustajana toimivan vanhemman osallistuminen on yksi EPT:n vahvuuksista alle kouluikäisillä lapsilla, koska se edistää kotiharjoittelua ja harjoiteltavien taitojen yleistymistä arkeen. Perheen ja asiakkaan asiantuntijuus terapiasuhteessa näyttäisi korostuvan, sillä EPT:ssä vanhempi omaksuu aktiivisen roolin. Vanhemmille tämä voi olla myös vaativaa, mutta toisaalta vanhemman oppiessa auttamaan lasta arjessa, se edistää terapiassa opittujen asioiden yleistymistä jokapäiväiseen elämään.

Mitä etäeterapia vaatii tekniikalta ja välineistöltä Tekniset haasteet voivat olla merkittävä EPT:n toteuttamista hankaloittava tekijä. Tekniikan toimimattomuus voi aiheuttaa tyytymättömyyttä sekä asiakkaiden että terapeuttien suuntaan lisäten siten ennakkoluuloja. Puheterapeuttien teknisessä osaamisessa tai käytettävissä olevissa resursseissa saattaa esiintyä eroja, sillä tutkimukseen osallistuvista terapeuteista yksi kertoi kokeneensa vain vähän kun taas toinen kertoi kokeneensa paljon haasteita. Myös vähäinen kokemus EPT:stä voi selittää eroja.

Suurin osa puheterapeuteista koki terapiasuhteen EPT:ssa hyväksi sekä lapsen että vanhemman kanssa huolimatta etäisyydestä. Yhteistyötä vanhempien kanssa oli jopa enemmän EPT:ssä kuin kasvokkain toteuttavassa puheterapiassa, koska ohjauksellinen tapa EPT:ssä mitä ilmeisemmin korostuu. Tutkimuksessa nostettiin esiin, että ETP voisi sopia vanhempien ohjaukseen myös kasvokkain toteutetussa puheterapiassa. Erikoisosaajan tavoittaminen Tutkimuksessa todettiin yhtenä vahvuutena puheterapiapalveluiden saatavuuden

Terapeuttien erikoistuminen parantaisi asiakkaiden kuntoutumista, terapian laatua ja kustannustehokkuutta. Vähentynyt autoilu ja ajan säästö lisäisivät kustannustehokkuuden myötä mahdollisesti myös terapeuttien työtyytyväisyyttä, kun autossa ei tarvitsisi viettää pitkiä aikoja päästäkseen asiakkaan luokse.

Toimimattomat verkkoyhteydet toivat eniten teknisiä haasteita, jotka voivat lisätä ennakkoluuloja tekniikan luotettavuuteen ja laatuun. Tärkeää on varmistaa, että EPT:tä toteuttavalla puheterapeutilla on riittävät valmiudet tekniikan käyttöön, sillä hyvällä valmistautumisella voidaan edistää myönteisten kokemusten syntymistä niin puheterapeuttien kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Etäohjelmien ominaisuuksista interaktiiviset ja ruudunjaon mahdollistavat ominaisuudet katsottiin tärkeiksi. Näin puheterapiassa pystytään hyödyntämään pelejä ja leikkejä harjoittelussa. Puheterapeutit kokivat etäterapiamateriaaleille olevan tarvetta, sillä niitä on vähän tarjolla. Toisaalta nähtiin, että materiaali oli jo paljon, mutta sen soveltami-

nen EPT:aan koettiin vaikeaksi. Kokemuksen karttuessa materiaalin käyttö helpottui. Tutkimukseen osallistuneet terapeutit toivoivat terapeuttien keskinäistä vinkkien ja ideoiden jakamista. Kollegiaalinen tuki katsottiin etäterapiaan perehdytyksessä tärkeäksi. Lähettävien terapeuttien kouluttaminen tärkeää Yksi merkittävä tekijä EPT:n kehityksen kannalta on puheterapeuttien suhtautuminen asiaan. Tutkimuksessa raportoitiin kokemuksesta, jossa ennakkoluuloiset ihmiset olivat tietämättömiä EPT:stä ja siten haluttomia kokeilemaan ja toteuttamaan etäterapiaa. Suhtautumista voi parantaa terapeuttien tutkimustiedon saanti ja koulutus sekä ennakkoluuloton kokeilu. Tutkimuksen tekijä pohtikin kuinka saada asiakkaat ja yhteistyökumppanit tietoisiksi tutkimustuloksista. Etäterapiaa toteuttavien terapeuttien kouluttaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä, vaan lähettävän tahon terapeuttien kouluttaminen edistäisi etäterapian kehitystä. Asiakkaiden tiedon lisääminen voisi onnistua parhaiten lähettävän tahon terapeuttien kautta hälventäen perheen ennakkoluuloja lisäten kokeilunhalua etäterapiaa kohtaan. Etäterapia vaatii yksilöllistä kokeilemista Puheterapeutit kokivat EPT:n soveltuvan pienille lapsille ohjauksellisesti toteutettuna. Lapsen iän ei puheterapeuttien ajatusten ja kokemusten perusteella katsottu olevan este EPT:lle, mutta se tulee huomioida toteutustavassa. Puheterapeuttien ajatukset soveltuvuudesta esimerkiksi vilkkaille lapsille tai kehitysvammaisille vaihtelivat soveltumattomasta hyvin soveltuvaan. He ajattelivat soveltuvuuden vaativan yksilöllistä kokeilemista, sillä soveltuvuuden määrittelyn perusteeksi ei vielä ole saatavilla riittävästi tietoa. Tuloksissa ei kuitenkaan mainittu yhtään sellaista asiakasryhmää, jolle EPT:a olisi pidetty täysin sopimattomana missään muodossa. Tärkeää olisikin kokeilla EPT:n toteuttamisessa erilaisia menetelmiä ja keskittyä siihen, millä tavalla toteutettuna se toimii parhaiten.

Tutori 1/2018

25


AJANKOHTAISTA

Ajankohtaista Tutoriksen kummiurheilija Paikallisen hyvinvoinnin tukeminen on osa Tutoris Oy:n toimintaa. Näemme vastuullisena mm. lapsiperheiden, nuorison ja junioriurheilun tukemisen. Talous- ja työttömyystilanteen kiristyminen ja kuntien säästöpaineet heijastuvat lasten ja nuorten harrastuksiin. Tarvitaan varoja erimerkiksi välineiden hankintaan sekä harjoittelu- ja seuramaksuihin. Siksi Tutoris on päättänyt lähteä tukemaan nuorta 21-vuotiasta triathlonlupausta Samu Hanhelaa, joka on nuorten kolminkertainen Suomen mestari. Hänen tavoitteenaan on nousta Suomen terävimpään kärkeen lyhyillä matkoilla ja menestyä kansainvälisissä kilpailuissa. Samulla on monta mestaruutta juniorisarjoista ja kaudella 2018 tavoitteena ottaa mitali olympiamatkalla yleisessä sarjassa.

Lahjoitus Pelastakaa Lapset RY:lle Jo muutaman vuoden ajan Tutoris on lahjoittanut joululahjoihin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Viime jouluna lahjoituksella tuettiin kotimaan lapsia Pelastakaa Lapset RY:n kautta.

Tutoris Oy:lle palkinto joka lajista Tutoris Oy:lle myönnettiin vuonna 2017 useita sertifikaatteja ja tunnustuksia. Tutoris saavutti Bisnode:n korkeimman AAA®-luottoluokituksen ja Kauppalehti luokitteli Tutoriksen Menestyjä-yritykseksi taloudellisen suorituskykynsä ansiosta. Suomalaisen Työn Liitto myönsi Tutorikselle Avainlipun osoituksena Suomessa toteutetulle ja työllistävälle palvelulle. Suomen Asiakastieto luokitteli Tutoriksen Suomen Vahvimpiin yrityksiin myöntämällä Suomen Vahvimmat Platina-sertifikaatin pitkäaikaisesta luotettavuudesta ja taloudellisesta vakavaraisuudesta.

26

Tutori 1/2018

26 AJANKOHTAISTA 28 MERIROSVOKERHOT TULEVAT TAAS! 29 PAREMPI MUISTI - 8 VINKKIÄ MUISTIN TUEKSI 30 YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN - TIIMIMYLLY 100-VUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI


Ajankohtaista Tutoris on nyt entistä vahvempi Tutoris vahvistui entisestään tytäryhtiöiden Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen ja Galateas Oy:n fuusioiduttua Tutorikseen. Toiminta jatkuu ennallaan ja palvelemme asiakkaitamme entiseen tapaan samalla asiantuntevalla henkilöstöllä entistä vahvempana.

Lahjoitus Tampereen Yliopistolle Tutoris Erikoiskuntoutus on lahjoittanut Tampereen yliopiston logopedian oppiaineelle 10 000 euroa. Lahjoituksella Tutoris haluaa perustaa nimikkorahaston logopedian tutkimuksen ja opinnäytetöiden tueksi.

Lahjoitus Helsingin Yliopistolle Tutoris Erikoiskuntoutus on kartuttanut Helsingin yliopiston rahastoa 2000 eurolla, joista 1000 e myönnetään stipendinä 16.4.2018.

TÖIHIN TUTORIKSEEN? Haemme joukkoomme ammattitaitoisia, innokkaita ja oppimishaluisia puhe-, toiminta- ja fysioterapeutteja. Olitpa kokenut konkari tai vasta-alkaja, lue lisää työpaikoistamme osoitteessa: tutoris.fi/rekry ja linkedIn/tutoriserikoiskuntoutus Hyppää mukaan iloiseen joukkoomme!

LUE VIIMEISET KUULUMISET JA TILAA UUTISKIRJEEMME OSOITTEESSA WWW.TUTORIS.FI

Tutori 1/2018

27


Ajankohtaista Hulabaloobalai kaikki eskarit ja ekaluokkalaiset!

Lähde mukaan HURRRJAAN merirosvoseikkailuun! Tutoriksen suositut Merirosvokerhot kokoontuvat jälleen kesällä, viikolla 24 ja 25. Kerhossa kehitetään lapsen kielellisiä ja liikunnallisia valmiuksia leikkien ja kadonneita merirosvoja etsien. Ohjaajina toimivat Tutoriksen puheterapeuttiopiskelijat. Seuraa kerhoilmoitteluamme osoitteessa www.tutoris. fi/kerhotoiminta. Ilmoitamme kerhopaikkakunnat ja tarkemmat kerhoaikataulut kevään 2018 aikana. Ole nopea ja varaa paikka lapsellesi kesän suosituimpaan kerhoon! ”Viimeisellä kerhokerrallakin ilo oli ylimmillään, kun aarteenmetsästys huipentui aarrearkun löytymiseen ja herkullisen saaliin paljastumiseen. Pienet merirosvot lähtivät kerhosta hymyssä suin ja suunnittelivat jo ensi kesän kerhoa.”

28

Tutori 1/2018


Ajankohtaista Parempi muisti - 8 vinkkiä muistin tueksi Muistin vaikeudet liitetään usein ikääntymiseen ja neurologisiin sairauksiin. Muistin ongelmia voi kuitenkin esiintyä nuorellakin ihmisellä esimerkiksi aivovamman, mielenterveyden häiriöiden, univaikeuksien tai kiireisen ja stressaavan elämäntilanteen vuoksi. Tässä muutamia vinkkejä arkeen muistin tueksi. Muistilaput oikeisiin paikkoihin. Jos kaikki päivän aikana muistettavat asiat ovat listassa jääkaapin ovessa, ne luultavasti unohtuvat. Sijoittelu on tärkeää; ulko-oveen muistutus avaimista, hammasharjan viereen lappu aamulääkkeestä jne. Sano asia ääneen. Uuden ihmisen nimi ei jää luultavasti mieleen, jos kuulet sen vain kerran. Sen sijaan jos heti nimen kuultuasi sanot sen itse ääneen, se jää luultavasti paremmin mieleen. Kirjoita asia ylös heti. Kuka muistaa tärkeän osoitteen enää puhelimen suljettuaan? Ei, kirjoita se heti ylös. Käsin kirjoittaminen myös edistää asian painamista muistiin. Keksi laulu tai runo. Asian sanominen tiettyyn melodiaan tai rytmiin edistää sen jäämistä muistiin. Muistitekniikat. Muistia voi harjoittaa keksimällä muistettavista asioista mielleyhtymiä. Päivämäärä jää helpommin mieleen, jos kuvittelet sille jonkin maiseman tai olomuodon. Mielikuvien avulla asioita voi sitoa toisiinsa ja kuukauden tärkeistä päivämääristä voi muodostaa mielessään vaikka kokonaisen matkan! Jaa muistia läheisen kanssa. ”Paina sinä mieleen kadunnimi, minä muistan talon numeron”. Jos asia unohtuu, hyödynnä tilanteeseen liittyviä palautusvihjeitä. Kävele sama reitti, kuuntelee samaa musiikkia tai luo itsellesi sama tunnetila – asia saattaa palautua helpommin mieleen. Huolehdi aivoterveydestä. Terveellisten elämäntapojen lisäksi pieni aivojumppa, kuten ristikot, uuden kielen opettelu tai soittimen soittaminen harjoittaa muistia.

Tutori 1/2018

29


AJANKOHTAISTA

”Pienillä askelilla pääsee pitkälle, kun niitä ottaa sinnikkäästi.”

Yhdessä olemme enemmän - Tiimimylly 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Kun arvokkaan itsenäisen Suomemme tie alkoi sata vuotta sitten, olivat olot epävakaata suistaen Suomen sisällissotaan. Talvisodan ja jatkosodan jälleen rakentaminen pakotti puhaltamaan yhteen hiileen.

Missiona uudet käytännöt ja tehokkaat toimintatavat Yhteen hiileen on puhallettu Tutoriksessakin neljäntoista vuoden ajan synnyttäen yrittäjyyttä, työllisyyttä, kuntoutukseen uusia toimintatapoja, kehittäen yhteisöllistä kuntoutusta ja teknologian ratkaisuja. Tutoris syntyi halusta tehdä asioita järkevämmin, tehokkaammin ja yhteiskunnan etua silmällä pitäen. Missioksi tuli kehittää kuntoutusalalle hyviä uusia käytäntöjä ja tehokkaita toimintatapoja.

Tutoris on yksi suurimmista suomalaisista kuntoutusalan toimijoista Muutamassa vuodessa Tutoris nousi valtakunnalliseksi toimijaksi ja on yksi suurimmista suomalaisista kuntoutualan toimijoista. Tutoris on monella tapaa poik-

30

Tutori 1/2018

keuksellinen yritys, jossa myös johtaminen on pistetty uusiksi. Yrityksellä on monitahoiset palkitsemisjärjestelmät, työntekijöiden kehittämä työhyvinvointitarjotin, mobiilityön sovellukset ja oma sanasto. Meillä silppureissa (= viikkopalaveri)nostetaan kissat pöydälle.


AJANKOHTAISTA

Tiimimylly kokoaa henkilöstön vuosittain yhteen Vuosittain koko henkilöstö kokoontuu yrityksen Tiimimyllyyn (= kehittämispäivät) kehittämään osaamistaan ja vahvistamaan ammattitaitoaan. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhalvuoden kunniaksi tutorislaiset kokoontuivat lähes kahdensadan hengen voimin 1.12.17 Tutoriksen syntymäkaupunkiin Ouluun. Pääteema oli yhteisöllisen kuntoutuksen kehittäminen ja Vapaus, Vastuu ja Valvonta yhteiskunnallisesti. Sotiemme veteraanien ansiosta meillä on vapaus kehittää kuntoutusalaa, vastuu tästä kehittämisestä ja valvoa, että yhdessä menemme kohti päämäärää.

Strategiapalkinnot Vuoden strategia toteuttajat 2016 - 2017 Tunnettuus: Outi Erho Asiakkuudet: Marika Ylikoski ja Fredrika Sihvonen Henkilöstö: Lounais-Suomen tiimi Talous: Jenna Heikkinen Osaamo: Päivi Kantomaa Inno-palkinto: Eveliina Kemppainen Vuoden johtaja: Sari Arffman

Ansioituneita tutorislaisia palkittiin Tiimimylly huipentui iltapukugaalaan, jossa Tutoriksen yrityskulttuurin mukaan palkittiin ansioituneita terapeutteja hyvästä työstä, ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta. Ilta tarjosi myös tiimien tervehdyksiä 100-vuotiaalle Suomelle, taikuutta, hyvää ruokaa, mutta ennen kaikkea yhdessä oloa. Pienillä askelilla pääsee pitkälle, kun niitä ottaa sinnikäästi.

Muut palkinnot 30v työsuhde Kirsi-Marja Hög 10v työsuhde Siru Laine, Hanna Hellman, Juha-Jaakko Käpynen, Arja Kangas, Sari Arffman, Eija Strömsholm 5v työsuhde Heli Nousiainen, Mari Hekkala, Sari Kiiski, Elina Soinio, Kristiina Karihtala, Mira Kannussaari, Anu Järvenpää, Seija Parpala Tervein tiimi, vähiten sairaspoissaoloja Etelä-Savon tiimi

Tutori 1/2018

31


www.tutoris.fi

Yhteystiedot Tutoris-konsernin toimitusjohtaja Laura Juvala 040 560 6272

Toimialajohtaja Sari Arffman 044 560 6009

Rovaniemi Tornio Kemi Oulu

Henkilöstöjohtaja Arja Kangas 044 560 4794

Kajaani

Aluepäällikkö, fysioterapian kehitysjohtaja Tarja Gröhn 050 598 0368

Kokkola Vaasa

Kuopio Jyväskylä

Asumisen kehitysjohtaja Eija Kyllönen 040 568 6459

Mikkeli

Tampere

Lahti Turku Hämeenlinna Salo Helsinki

Tutori 1/2018

Joensuu

yhdessa@tutoris.fi

Tutori 2018  

Tutoris Erikoiskuntoutuksen asiakaslehti 2018. Aiheita mm. - Etäkuntoutus - Nettiterapiapelit - Etäfysioterapia - Urheilijan kuntoutus - Neu...

Tutori 2018  

Tutoris Erikoiskuntoutuksen asiakaslehti 2018. Aiheita mm. - Etäkuntoutus - Nettiterapiapelit - Etäfysioterapia - Urheilijan kuntoutus - Neu...

Advertisement