Page 1

Tusarfik Marts 2013

Qinersinissaq suliffeqarfitta iluata ilaani sunniusimaaqaaq. Naalakkersuisunik ulluinnarni pitsaasumik sukkasuumillu kiffartuussinissamik piumasaqaateqartoqanngikkaluartoq pingaaruteqarpoq Inatsisartut nutaat aaqqissuunnissaannut Naalakkersuisullu nutaat qinerneqarnissaannut suliassariumaakkat piareersarnissaat. Taamaattumik piffissaq atorniarparput ”maskinaqarfitta eqqiarluarnissaanut”. Tamatumunnga ilaavortaaq Naalakkersuisunngortoq nutaaq suliassaanik, Naalakkersuisunngorlaap akisussaaffigiligassaanik, pingaarnernik ilisimatissallugu. Pingaaruteqarpoq politikkikkut pisortatta suliassarput malillugu aallaqqaataaniilli kiffartuunnissaa, soorlu aamma politikkikkut qinikkat tamanna soorunami naatsorsuutigigaat. Inuiaqatigiinni suliassat, qinersivimmi nutaami politikkikkut suliariniarneqartussat, suusinnaaneri paasikannerneqarsinnaapput ulluni makkunani politikkikkut oqallinnerup malinnaavigineqarneratigut, qinersivimmilu tullermi tamassi sulilluarnissassinnik kissaappassi. Søren Stach Nielsen

1


LSU-mi ataatsimiinneq peqataaffigineqarluarpoq Namminersorlutik Oqartussani LSU-mi ilaasortat tamarmik peqataaffigineqarluartumillu pingasunngornermi 20. februar HSU-mit ataatsimiitsinneqarput. Ullormi oqaluuserisassiornermi, ataatsimiiffissarsiornermi kiisalu kaffinik kaaginillu HRU -p HSU ikiorsimavaa. LSU-mi ataatsimiinneq ukiuni kingulliit eqqarsaatigalugit aatsaat taamak peqataaffigineqartigaaq tassami LSU-mi ilaasortat 50-it sinnerlugit Hotel Hans Egedemut takkussimammata. Kattie Lundgaard Pedersen, HRU Oqaluuserisassat Ullormi oqaluuserisassani apeqqutit pingaarutillit arlaliupput. Qitiusumik allaffeqarfiup suliniutai, takorluugai, naleqartitai periusissaalu. Ataatsimiinnermi sammineqarnerpaajuvoq Suliffimmi atugassarititaasut pillugit 2012-imi misissuisimanerup malitseqartinnissaa. Ataatsimiinneq qullersanit pingaartinneqarpoq, tamanna ersersinneqarpoq Departementchefinit 9-iusunit 8-t Aqutsisoqarfinnilu pisortat arlalissuit ataatsimiinnermi peqataanerisigut. Ataatsimiinnerup kingorna ataatsimiinnerup paasisaqarfiusimanera pissanganartuusimaneralu pillugit LSU-mi ilaasortat HRU-mut HSU-mullu unnersiortarsimapput. Tikilluaqqusineq Ataatsimiinneq aallarnerlugu HSU-mi siulittaasoq Rasmus Sembach Olsen tikilluaqqusivoq. Tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Departementschefi Jan H. Lynge-Pedersen oqaaseqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Qitiusumik suliniutissai, iliuusissai, takorluugai, naleqartitai periusissaalu saqqummiullugit. Suliniutissat, takorluukkat naleqartitallu Namminersorlutik Oqartussat suliniutaa tassaavoq inuiaqatigiit imminut napatittut pilersinniarnerani naalakkersuinikkut suliallit aaqqiissutissatut ujartugaasaanik suliaqartarnissaq. Takorluukkat eqqarsaatigalugit sammineqartoq tassaavoq nammineq immikkoortortaqarfigisat kisiisa aallaavigalugit suliniuteqartarnerup qaangerniarnissaanut ikorfartuinissaq. Tamanna pissaaq tamatta akisussaaffimmik tigusinitsigut. Namminersorlutik Oqartussani Qitiusumik allaffeqarfimmi naleqartitat tassaapput pikkorissuunissarput, akisussaassuteqartuunissarput suleqatitsinnullu unneqqarissuunissarput. Tusarfiup tulliani saqqummernissaanut qilanaalereersinnaavutit, tassanimi Namminersorlutik Oqartussat 2012-imit 2014-imut suliniutissaat, takorluugai naleqartitaalu taakkulu Namminersorlutik Oqartussani sulisunut qanoq pingaaruteqartiginerat itinerusumik sammineqassammata. Suliffimmi atugarisat pillugit 2012-imi misissuisimanerup malitseqartinnera Saqqummiussassat tullinnguuttut Suliffimmi atugarisat pillugit 2012-imi misissuinerup maliteqartin-nissaanut tunngassuteqarput. Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit kiisalu Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsiso-qarfimmit saqqummiisoqarpoq. Saqqummiinermi sammineqarput immikkoortortaqarfiit pineqartut tamarmik Suliffimi atugarisat pillugit misissuisimanermik qanoq iliorlutik malitseqartitsisimanerat. Saqqummiisunit pingasuusunit tamanit oqaatigineqarpoq Suliffimmi atugarisat pillugit misissuinermit malitseqartitsinissaq pisortaasunit pingaartinneqarsimasoq sulisullu suliamut akuutsinneqarluarsimasut. Tamatuma saniatigut immikkoortortaqarfiit pingasuusut Suliffimmi atugarisat pillugit misissuisimanermut malitseqartitsimanerminnik periusigisimasaat assigiinngiiaartorujussuussimapput. Tamatumunnga patsisaa-voq immikkoortortaqarfiit tamarmik assigiinngitsumik aaqqissorneqarsimanerat aammalu Siliffimmi atugarisat pillugit misissuisimanermit malitsinneqartussanik tamarmik assigiinngitsunik pingaarnersiusimanerat. Naggasiut Sulisoqarneq pillugu politikkissat makku ukioq manna akuerineqarput

Stress pillugu politikki

Ilisinissani peqataasarneq pillugu politikki

Ataatsimiinneq naggaserlugu siulittaasoq qujassuteqarpoq ataatsimiinnerlu naggaserlugu.

Sulisoqarneq pillugu politikkissat suliarineqartut

Sulinnginnermi E-postit qanoq isumagineqartarnissaanut maleruagassat

Nipiliortarnerit eqqarsaatigalugit politikki

Ataatsimiinnermit eqikkaaneq saqqummiussallu assigiinngitsut Nanuaqqami takuneqarsinnaapput.

Sulisoqarneq pillugu politikkit nalilersoqqinneqartut

Nappasimalluni sulinngittarnerit pillugit politikki

Pujortarnermut politikki

Saqqummiunneqartumi kingullermi Qitiusumik allaffeqarfimmi sulisunut politikkip killiffia sammineqarpoq.

2


Qitiusumik Allaffeqarfimmi ilinniartut pillugit ilanngussat siunnersuutillu pitsaasut HRU Qitiusumik Allaffeqarfimmi ilinnniartut pillugit paasisitsiniaalluni februaarip 12-ianni ataatsimiititsivoq. Nuannaarutaaqisumik naalakkersuisoqarfiit arlallit soqutiginnipput sinniisoqartitsillutillu sulisuminnik maannakkullu ilinniartuminnik. Kattie Lundgaard Pedersen, HRU Ualip ingerlanera Ualip ingerlanerani oqalugiartut arlaqarput, ilaatigut Niuernermik Ilinniarfimmit oqaluttuarineqarlutik ilinniarnermi sammiviit marluusut pillugit: Allaffimmiutut TNI-mik ilinniartut aamma Aningaasaqarneq Atugassarititaasullu aqunneqarnerinik qaffasinnerusumik ilinniarneq, tassani Qitiusumik Allaffeqarfik sungiusarluni suliffissatut naleqquttuummat. HRU-miit oqalugiaatigineqarpoq ilinniartunut atatillugu qanoq kiffartuussisinnaanerminnik, ilinniartut ilinniarnerminnik ingerlatsineranni ASA-p qanoq iliortarnera oqaluttuarineqarluni, kiisalu peqatigiilluni 2013-imi ilinniartussarsiornissamik suliniuteqarneq. Taakku saniatigut Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfimmi ilinniartut oqaluttuarput Namminersorlutik Oqartussat sungiusarluni suliffittut qanoq misigisdaqarfigisimaneritik. Peqataasut ajunngivissunik apeqqutissarpassuaqarput siunnersuuteqarlutillu, oqallinnernik pitsavinnik arlalinnik aallartitsisunik. Peqatigiilluni 2013-imi ilinniartussarsiornissamut periaasissaq Ilinniartut �ilinniartuinnaanngitsutut� suleqataasutulli isigineqarnissaat pingaartinniarlugu HRU ikiuunniarpoq august 2013 aallarnerfigalugu pitsaasumik ilinniartussarsiortitsisalernissamut. Naalakkersuisoqarfissi ilinniartortaarniarpat ilinniartortaarniarnissinnilu HRU-p ikiuunnissaa kisaatigigussiuk HRU piaarnerpaamik saaffigissavarsi. Ilinniartut pillugit paasisaqarnerorusukkussi aamma HRU saaffigiinnarsinnaavarsi, tassanngalu orninneqarumaarpusi ilisserpiaq naalakkersuisoqwarfissinni ilinniartoqarnermik annertunerusumik oqaluttuariartortumik.

3


Namminersorlutik Oqartussat Qitiusumik Allaffeqarfianni sulisut pikkorissarfissaat Allattut Naja Carina Steenholdt aamma Gitte Alkestrup Stumpe Olsen, HRU Paasisitsiniaalluni Nuummi pikkorissarneq Webtas sunaana, nerisarfik sumiippa, akissarsiassakka kia suliarisarpai, DC9 aammamiiaasiit suua? Tamakku allarpassuillu atorfinerlaat apeqqutigisartagaat akissutissarsiffigisinnaavatit paasisitsiniaalluni marsip 8-aanni pikkorissartitsinermi. Nalunaarfissaq marsip 4-nnut killeqarpoq. Pikkorissartitsineq akeqanngilaq, inunnullu 15-inut inissaqarluni.

Sullissisup suliai HRU aamma pilersaaruteqarpoq sullissineq pillugu pikkorissaatitseqqinniarluni. Pikkorissartitsineq sammisinneqarpoq kikkunnulluunniit sullissinermik isumaginnittunut. Pikkorissarneq Pisortassatut ilinniarfiup initaani pissaaq maajip 21-anni, 22-anni 23-annilu. Nanuaqqap pikkorissarnernut allattorsimaffiutaani tamanna atuarsinnaavat nalunaareerlutillu. Nalunaarfissaq kingulleq tassaavoq maajip 13-iat, pikkorissartunullu 20-nut inissaqarpoq.

Suliniuteqarnermi pisortatut ilinniarneq PRINCE2® Foundation Pilersaarutigineqarportaaq suliniutinik ingerlatseriaammik PRINCE2® Foundation-imik , Qitiusumik Allaffeqarfimmi tamarmi atorneqartumik, pikkorissartitsineqassasoq. Pikkorissarnerup imarissavai paasisitsiniaaneq aammalu suliniuteqarnermi aqutsinermik periaatsit, ilaatigut makkuusut: •

Suliniuteqariaaseq tunngaviusoq, periaatsit, sammisassat ingerlatsinerillu

Aaqqissuineq – suliniutip aaqqissuunnera, kikkut sulerissasut akisussaaffillu

Business Case – suliarinera ingerlatiinnarnissaalu

Pitsaassuseq – pilersaarusiorneq nakkutilliinerlu

Pilersaarusiorneq – suliap inernissaata qitiutinnera, ilanngarterineq ingerlaannarnerlu

Ajutoorfiusinnaasut – pilersaarusiorneq, aqutsineq iliuutsillu

Siumukarneq - akaarinninnerit, allatut pisunik aqutsineq immikkoortunullu agguluineq

Allannguutit – ilusilersornerata aqunnera, sammisat suliarinerat tunngaviillu

Ingerlanneri – suliniutip aallartinneraniit naammassinissaanut aqqut

Pikkorissarneq sammisinneqarpoq suliniutinut peqataasunut aammalu suliniutini pisortanut nutaanut sungiussisimasunullu periaatsi mik PRINCE2®-mik paasisaqarnerorusuttunut. Naatsorsuutigissavat pikkorissarneq aallartitsinnagu piareersarnermut nal. ak. 30-t missaanniittut atussagakkit ilitsersuutit atuarnerinut, e-learningilerinermut kiisalu suliassiissutit suliarinerinut misilitsinnernullu. Nalunaarfissaq kingulleq tassa marsip 6-iat. Pikkorissarneq akeqarpoq 11.900 kruuninik, HRU-llu affai akilissavai, tassalu 5.950 kruunit. Pikkorissarneq Pisortassatut Ilinniarfiup initaani, Jagtvej 40-mi, pissaaq ingerlanneqassallunilu apriilip 3-anni, 4-nni 5-ianni 8-nnilu, pikkorissartunullu 15-inut inissaqarpoq.

Pikkorissarnerit piginnaanngorsaanerillu pillugit paasisaqarnerusinnaavutit Nanuaqqami

4


Februar 2013-imi sulilersut Dorthe H. Petrussen

Angerlarsimaffik Aja

01.02.2013

Inngeeraq Møller

Angerlarsimaffik Aja

01.02.2013

Lars Møller

Provsteqarfik Qeqqa Tunulu

01.02.2013

Randi Mortensen

Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 25.02.2013

Jesper Blaabjerg Holm

Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 25.02.2013

Jens Weinell

GU-Nuuk

01.02.2013

Tina J. Naamansen

Ineqarnermut Attaverqarnermut Angallannermullu Nallakkersuisoqarfik

01.02.2013

Manumina Lund Jensen

Nunatta Katersugaasivia

15.02.2013

Hans Birgir Højgaard

GU-Qaqortoq

01.02.2013

Ole Geisler

Provsteqarfik Qeqqa Tunulu

01.02.2013

Najaaraq Eliassen

Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfik

15.02.2013

Peter Lorentzen

Nunatta Katersugaasivia

18.02.2013

Dana Magnussen Poulsen

Prs. Margrethes Børnehjem

18.02.2013

Februar 2013-imi soraartut Solvej Kleist

IKIIN Illu sungaartoq

Mikael Vivendel

Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 28.02.13

Noelle Simoud

Ineqarnermut Attaverqarnermut Angallannermullu Nalaakkersuisoqarfik

28.02.13

Douglas Scott Henningsen

Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik

28.02.13

Jane Schneider

Angerlarsimaffik Aja

28.02.13

Arne Hardenberg

Angerlarsimaffik Aja

28.02.13

Adam Miki Kjeldsen

Angerlarsimaffik Aja

28.02.13

Lars Hougaard

Niuernermik Ilinniarfik, Nuuk

28.02.13

Maalia Arqe

Provsteqarfik Qeqqa Tunulu

28.02.13

Esther Frederiksen

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik

28.02.13

Johanne Karolussen

Inuili

28.02.13

Anders Fonnesbech-Wulff

Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 28.02.13

Karen Aviaja Motzfeldt

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik

28.02.13

Ann Lisbet Thybo

Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik

28.02.13

5

28.02.13


Pitsaaliuisutut siunnersortit nuna tamakkerlugu ataatsimiinnerat Susanne Stilling, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmi Peqqinnissamut tunngasutigut Siunnersorti Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup pitsaaliuinermut siunnersortit peqqinnissaqarfimmeersut kommunineersullu sinniisui sap.ak. 7-mi Nuummi ataatsimiitippai sammisaritillugu Inuuneritta II. Peqataaniarlutik nalunaartut 45-pput, oqalugiaatillu assigiinngitsut 28-t ullut tallimat ingerlaneranni tusarnaarpaat. Nuna tamakkerlugu ataatsimiinneq piareersarneqarsimavoq ilisimasanik avitseqatigiinnerit, isumassarsinissaq nutaanillu ilisimasaqalernissaq akuleriissillugit. Taamaalilluni ullut nuannersut, soqutiginartut pikkunartullu ingerlanneqarput, oqalugiaatit oqallinnerillu pitsaasut amerlaqisut aqqutigalugit paasineruarput Nunatsinni siunissaq isigalugu inuit peqqissusiat qulakkeerumallugu qanoq peqatigiissinnaanerluta. Ataatsimiinnerup piareersarneqarnerani pingaarnerutillugit oqallisigalugillu suliassiissutitut sammisassat ukuupput: •

Pitsaaliuinermik suliaqarneq pillugu kommunit aaqqissuussinerat

Inuuneritta II-mi sammisassat

Hash aamma atornerluineq

Imminortarnerup pitsaaliornissa qimataasut salliutillugit

Taamaattoq aamma piffissaqarsimavoq pitsaaliuiniarnermi immikkoortortat suliallu akimorlugit suleqatigiinnissap pisariaqassusiata oqallissutigilluarnissaanut, kiisalu paasissutissiissutit ilinniutillu Nunatsinnut naleqqussakkat maannakkorpiaq qanoq pisariaqartitsiginerat Nuna tamakkerlugu ataatsimiinnermi assigiinngitsunik suliallit amerlaqisut Nunatsinneersut Danmarkimeersullu oqalugiartinneqarput. Oqallilluartoqarporlu suleqatigiinnermiit paasissutissanillu ingerlaavartitsinermiit saaffiginiakkanut aalajangersimasunut assigiinngitsunut tunngatillugu qanorpiaq iliuuseqarnissaq ilanngullugu. Nuna tamakkerlugu ataatsimiinnerup inerneraa Nunatsinni inuit peqqinnerulernissaat anguniaraanni naalakkersuisoqarfiit, immikkoortortat assigiinngitsunillu suliallit suleqatigiinnissaat pingaaruteqarluinnartoq, tamannaassasorlu siunissami suliassat pingaarnerpaat ilaattut isigisassaq. Inuuneritta II – 2013-2019 Inuuneritta II-p taarserpaa Nunatsinni inuit peqqissuunissaani pilersaarusiaq siulleq Inuuneritta. Pilersaarutit marluk taakku assigiinngissutaasa pingaarnerasaraat immikkut suliallit sammisaasa anguniagaasalu Inuuneritta II-mi erseqqissarneqarnerat ikilisinneqarnerallu, pingaartinneqarlunilu pilersaarutip ataqatigiissaarnerata nukittorsarnissaa. Inuuneritta II-mit isigalugu peqqinneq tassaavoq inuunerinneq inuillu inuunerinnerulernissaat siunertaalluni. Taamaattumik Inuuneritta II-p qitiutippai inuunitsinnut sunniuteqartartut, napparsimalersitsinngitsumik killiliinngitsumillu inuuneqalersinnaanitsinnut sunniuteqarnerpaasartut, tassalu imigassaq hashilu, pujortarneq, nerisat timigissarnerlu. Inuuneritta II-p sammisai sisamat innuttaasunut tamanut pingaaruteqarput, pingaartumilli meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu, taakkumi pilersaarusiami immikkut pingaartillugit saaffigineqartussatut isummerfigineqarmata.. Inuuneritta II aaneqarsinnaavoq isertarfikkut www.peqqik.gl

6


Ilumoorpoq – ”Napparsimasut nappaataasa allattorsimaffiat elektroniskiusoq (”Elektronisk Patient Journal”) piviusunngussaaq Allattoq Jesper Hansen, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmi EPJ-p pilersaarusiornerani pisortaagallartoq Napparsimasut nappaataasa allattorsimaffiat ataatsimoorussaq elektroniskiusoq (EPJ) Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup atugassaa Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup peqqinnissaqarfiullumi ukiorpassuarni kissaatigisimavaat. Tamanna maannakkut angulluinnalerparput. EPJ-ip atorneqalernissaa ukiorpaalunni pilersaarusiorneqareerluni marsip aallartinnerani tamanut ammasumik sulisussarsiuunneqassaaq. EPJ-imut aningaasaliissutissat 2012-ip naalernerani aaqqipput, tamatumalu kingorna neqeroorutissat inaarsarlugit suliarineqarput. Inaarsaaneq tassunga atatillugu paasineqassaaq peqqinnissaqarfiup pisariaqartitaasa aalajangersimalluinnartut sapinngisamik eqqoqqinnaartumik allaaserinissaat, taamaalilluni EPJ-imik suliarinnittussaq eqqortoq qinerneqarsinnaaqqullugu.

EPJ sunaana? Napparsimasut nappaataasa allattorsimaffiat elektroniskiusoq (EPJ) tassaavoq qarasaasiakkut periaaseq, tassaniissallutillu napparsimasut Peqqinnissaqarfimmi nalunaarsorneqarsimasut nappaataannut tunngasut tamarmik. EPJ-ip kingunerissavaa peqqinnissaqarfimmi suleriaatsit nutaat pitsaanerusullu atorneqalernissaat. Taamattaaq EPJ-ip qulakkiissavaa sulisut napparsimasut ataasiakkaat nappaatigisarsimasaannik sukkanerusumik tamakkiinerusumillu paasisaqarnissaat, taamaalillutillu peqqinnissaqarfimmi sulisut katsorsaanerup ingerlateqqinnissaanut tunngavigissaarluarnerulissapput.

Neqeroorutissanut atortussat avammut saqqummiunneqarniariarpata tullinnguutissaaq suliarinnissinnaasut marluk-pingasut qinernissaat. Qinerneqartut aaqqiissutissap ilai DIH-mi ikkussuullugillu takutissavaat, sullissisussallu aaqqiissutissatut siunnersuutaat tamanit takuneqarsinnaassapput. Sullissisussatut kiarpiaap qinerneqarnissaa uuttuutit arlalissuit atorlugit aalajangerneqarumaarpoq, ilaatigut akia, pisinnaasai, aserfallatsaalineranut aningaasartuutissat il.il. ilanngunneqarumaarlutik. Naatsorsuutigineqarpoq kiarpiaap suliarissaneraa aasaanerani sulinngiffeqarnerup aallartinngitsiarnerani aalajangerneqarumaartoq.

Neqeroorutissap piareersarnerani paasisitsiniaalluni ataatsiimiititsisoqartarpoq, nutaarsiassanik allakkat nassiunneqartarlutik pilersaarullu pillugu allatigut annertunerusumik attaveqatigiittoqartarluni. Tikitatsinni tamani – minnerunngitsumillu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani – assigiinngitsunit sulialinnit tamanit peqataarusussusilinnit naapinneqartarpugut. Pilersaarusiortuusugut malugisimavarput EPJ-imik siunissami periaasissap pissangagineqarlunilu neriulluarfigineqartoq. Qularutissaanngilaq aallartinissarnera pikkunarumaartoq, suliassarmi angeqaaq periaaseq nutaaq sapinngisamik pitsaanerpaamik atorneqrsinnaaqqullugu.

Allannguineq aallartippat ilaat pakatsisassapput ilaallu nuannaarlutik. Taamaattumik aallartinneranut atatillugu annertuumik ilinniartitsisoqassaaq, sungiusaasoqarluni siunnersuisoqarlunilu, tassuna ngujumallugu sapinngisamik akimmisaarfeqanngitsumik ingerlanneqarsinnaaqqullugu, peqqinnissaqarfimmut, minnerunngitsumillu napparsimasunut, iluaqutissamik.

7


Asasut AALU-mut ilaasortat Ullorsiussinni nalunaaqqutsereersiuk

19. april 2013 nal. 16:30 ALLU-mi ukiumoortumik ataatsimeersuarnissarput qanilliartorpoq. Tamanna pisarnertut Hotel Hans Egedep ataatsimii&arfiini pissaaq. Taamaa&umik Inatsisartunut marsip 12-ianni qinersinissaq kisiat nalunaaqqutsernagu aamma ERSEQQISSUMIK nalunaaqqutsissavarsi apriilip 19-iat 2013 ALLU-p ukiumoortumik ataatsimeersuarfissaa, Gertrud Raskimi nereqagiinnermik naggaserneqartussaq. Soqugisarigatsigu sulisut peqagiiffiat ALLU tassaassasoq ilaasortat tamarmik tusaaneqarfigalugulu siunnersuuteqartarfigissagaat, sulisut peqagiiffia&ut qanoq suli pitsaanerulersissinnaaneripput, neriuugeqaarput sapinngisamik amerlanerpaat atatsimeersuariarumaartut. Ataatsimeersuarnermi ullormut oqaluuserisassatut siunnersuut siulersuisut marsip aallarlaarnerani nassiussavaat. Ullormut oqaluuserisassatut siunnersuunik perusuppugut, taakkulu allu@nanoq.gl-imut nassiunneqassapput. Siunnersuut peqagiiffiup goreersimassavai kingusinnerpaamik marsip 19-ianni, taavalu ullormut oqaluuserisassat tamakkiisut nassiunneqarumaarput. Nereqagiinneq, ataatsimeersuarnerup nanginnerisassaa, nal. 18.00 aallarssaaq, assigiinngitsunillu pingasunik nerisassartaqassalluni. Tassunga paasissussat amerlanerusut ullormut oqaluuserisassatut siunneruunut ilanngullugit marsip aallarnnerani nassiunneqarumaarput. Aggialluarniarisi, unnussioqagiinnermi nuannertaqaaq, periarfissiilluarlunilu suleqat Namminersorluk Oqartussani naalakkersuisoqarfinnit aqutsisoqarfinniillu allaneersut nuannersumik naapinnissaannut. Siulersuisut neriuugaat amerlanersassi 19. april 2013 ataatsimeersuarnermi kingornalu nereqagiinnermi takunissaat.

—————————————————————— Akikillisaaffigineqarnermik isumaqagiissut nutaat Arajutsisimagussiuk akikillisaaffigineqarnermik isumaqagiissut nutaat makkuupput:

8


Sermitsiamut pulaarneq ALLU-p aviisiliortoqarfik Sermitsiaq.AG jannuaarip 30-anni pulaarpaa, interne%kkulu atuagassiisartup Søren Duran Duus-ip angallappaagut aviisiliortoqarfiullu suliaanik unammilligassaanillu oqalu(uulluta.

Aviisiliortoqarfik tamagoortoq aviisiliortoqarfimmi Sermitsiaq.AG-mi pulaarni&a nalerpiaani aviisip ullaap tungaa tusarrajussimavaa Inatsisartunut qinersinissaq nalunaarugineqassagunartoq. Taamaa&umik aaqqissuisoq pissangaqisoq ALLU-mik killuaqqusivoq, assersuussarlu aalajangersimasoq tunulequtsiullugu oqalu&uarsinnaalluni aviisiliortoqarfik qanoq sulisarnersoq. Søren Duran Duus-ip pingaarllugu nassuiarpaa illumi suliassat assigiinngitsut suunersut. Suliassat annertuut, aviisit Sermitsiaq aamma AG, pingaarnerugaluartut allani&aaq annikinnerusunik saqqummersitsisarput. Taakku ilagaat Nuuk Ugeavis, Suluk,. Arnanut isumalluullu uumaatsut pillugit atuagassiaq nutaajukannersoq, Oil & Minerals.

nuannarinninnerujussuaq nalunanngilluinnarpoq Søren Duran Duus-ip suliani pimoorulluinnarai nuannaarugigaalu aviisiliortoqarfiup paasissussanik siammarterinerani suleqataasinnaanini. Taamaa&umillumi oqalu&uarerusoqai inunnut taama ikitsigisunut, nunamilu taama angigisumi siammarsimasut, nutaarsiassaqarnniarlugit unammilligassat pissanganartut.

Misigisat Takornariarneq paasissussarsiffioqaaq persuarsiornaranilu, kaffisoqagiinnissamu&aarlu periarfissaqarluni. Periarfissaqarportaaq nutaarsiassat kingullerpaat alakkarlaarnissaannut, aviisimi naqinneqarnissani saqqummernissanilu ullunik marlussunnik sioqqullugu piareereersimavoq. Tamannarpiaq aamma Søren Duran Duus-ip kippaa, tamannarpiaammammi kalaallit aviisiisa Danmarkimi aviisinit allanit allaassutaasa ilaat.

9


Ilinniartut Nuummi mittarfimmik kinguneqarluartumik suleqateqarnerat Nuummi mittarfimmit ilaasussat amerlingaluttuinnarnerisa iliuuseqarfiginissaanut Mittarfeqarfiit sulissuteqarneranni, Niuernermik Ilinniarfimmi, Nuummittumi NI-1-mi ilinniartut, paasissutissanik pingaarutilinnik ilanngussipput. Niuernermik Ilinniarfik, Nuuk aamma Mittarfeqarfiit suleqatigiinnerat pitsaasoq assersuutissaqqippoq ilinniarfiit aamma suliffeqarfiit ilisimasaminnik avitseqatigiinnerat, pineqartullu tamarmik allat assigusunik suleqatigiinnissaannik kaammattuipput. Siunissami Nuummi mittarfiup illutaata ilusilersorneqarnissaanut atuisut qanoq kissaateqarpat? Taannaa qulequtaq Mittarfeqarfiit Niuernermik Ilinniarfimmi Nuummiittumi NI-1-mi ilinniartunut suliakkiissutigaa. Anguniagaq tassaavoq, NI -1-mi ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu atuagarsornertik piviusumik misilittaaviginissaa. Fag-imi tunisineq ilinniartunut suliakkiissut naammassillugu suliarineqarpoq, suliniummilu niuerfinnik misissueqqissaarneq qitiutinneqarluni, taannalu immersugassanik, apersuinerit paasissutissallu tassuuna pissarsiarineqartut atorlugit misissueqqissaarinikkut suliarineqarpoq. Mittarfeqarfiit pisortaata, Jens Lauridsen-ip, suleqatigiinneq nuannaarutigaa, ilinniartut ilinniaatigalutik ilisimasanik pitsassuarnik suliffeqarfimmut tunniussisinnaammata. ”Suliniut aqqutigalugu ilisimasanik pissarsiarinavianngisatsinnik pissarsiaqarfigaarput. Ilinniartut suliamut pikkorissuseqarluinnarlutik suliaqarput, tamatumalu takutippaa taamatut suleqatigiinnerit periarfissaalluartut – nunatsinni suliffeqarfiit ilinniartullu akornanni. Taamaattumik suliffeqarfiit allat kaammattorusuppakka nunatsinni ilinniarfiit assigusumik suleqatiginissaat”, Jens Lauridsen oqarpoq. Ilinniartut sapaatip akunneri marluk atorlugit suliniummik ingerlataqarsimapput, angalasunit 168-init apeqqutit qarasaasiakkut imaluunniit pappilissakkut akineqarsimallutik. Ilinniartut illoqarfimmi apersuiartorsimapput, taamatuttaaq Nuummi mittarfimmi pisiniarfeeqqamik ingerlatsisoq Katrine Fly, Christian Keldsen CCO Air Greenland-imit aamma Air Iceland-imit apersorsimallugit. ”Suliniut pissanganartuuvoq, saaffiginiakatsinnut apeqqutissat eqqortut suliareqqaartussaagatsigit. Angalasut mittarfimmiittut assersuutigalugu Air Greenland-imut apeqqutigineqartut assiginik apersorneqartussaanngimmata, piumasaqaataasa assigiinngitsuuneri pissutigalugu. Tullinnguullugu akissutit katersorpagut paasissutissallu isornartorsiuisinnaassuseqarluta suliaraagut, mittarfiup illutaa pillugu atuisut naammagisimaarinninnerannik inerniliisinnaanngorluta pitsanngorsaatissatullu kissaataat ersersillugit, ilinniartut suliniummik peqataasut ilaat”, Luuiisa Hansen oqarpoq. Ilinniartut ilaat, Aviaq Pjettursson oqaluttuarpoq, killissamik qaangiinerusimasoq aqqusinermi aamma mittarfimmi inuit ilisarisimanngisat ikiortiserisimaneri, kisiannili misigisaq nuannersuusimasoq. ”Taama iliorsinnaanngitsutut misigimanngisaannakkannik iliuuseqarpunga. Suliummik ingerlataqarpugut, Mittarfeqarfiup pilersaarusiornermi atorsinnaasaanik, oqaluttuuppagullu atuisuisa kissaataannik aamma qanoq pingaarnersiuisimanerinik”, Aviaq Pjettursson oqarpoq. Mittarfeqarfimmit mittarfiup pisortaata Jimmy Gudmandsen siunissami mittarfiup illutaata ilusilersorneqarnissaanut paasissutissat atornissai assut qilanaaraa: "Nuummi mittarfiup illutaa 1979-mi sananeqarpoq angalasunillu 20-25.000-nik sullissisussatut sananeqarsimalluni. Maannakkullu 70.000-it miss. ukiumut angalasoqartarpoq ineriartornerullu nassataanik ukiuni tulliuttuni amerlanerusunik angalasoqarnissaaqnik kinguneqassaaq. Tassa imaappoq, siunissami ilaasut amerlasuut qanoq sullinnissaannik nalilersuisariaqarpugut. Tamatumunnga atatillugu ilinniartut ikiuussimapput, paasisaqarfiginissaanut angalasut qanoq pingaarnersiuinersut, taakkulu suleqqinnissatsinnut atorfissaqartissaqaagut”.

10


Hans Lynge-p allattugaatai Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfimmut nuunneqarput Marlunngornermi februarip 22-ani 2013 Hans Lyngep allattugaatai Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu Nuummiittumut tunniunneqarput. Aningaasaateqarfiup taamaammat kissaatigaa katersugaatit allagaateqarfimmi suliassanik ilinniarsimasunit passunneqareerpata kalaallit atuakkiortarnerat, oqasii, eqqumiitsuliortarnerat oqaluttuarisaanerallu pillugit ilisimatusarnermut paasissutissiuisarnermullu atugassatut ammaanneqassasut. Toqqortaatit ilaatigut assammik aamma maskinamik allakkat tassaapput taallianut, isiginnaa-gassianut tusarnaagassianullu, oqalugiaatinut, oqaaseqarnernut aamma ullorsiutinut allattukkat allaqqaarneri, taakkulu amerlanersaannut tunngatillugu eqqumiitsuliortup atuakkiortullu Hans Lynge (Hansinnguup) 1988-mi toqunerata kingorna uillarnerani Inge Lynge, Snekkersten, Danmark-imi toqqortarineqarsimapput. Allattugaatilli Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqarneri sioqqullugu allattugaatit immikkoor-titerallarnissaat suussusiilu malillugit immikkoortiternissaat pisariaqarsimavoq. Nunatta Sinnii-soqarfiata København-imiittup suliassaq taanna akisussaaffigisimavaa, matumani (Eskimologi-mi BA) Anthon Møller Sinniisoqarfimmi ilinniartutut sulinerminut atatillugu suliassaq tamanna pingaarutilik isumagisimavaa immikkoortiterigallarluni, saliilluni katersugaatillu allattorlugit. Katersugaatit nutsernermi poortuutissianut karsinut pingasunut immiunneqarsimasut København-imit Nuummut timmisartukkut angallanneqarput Nunattalu Allagaateqarfianut Ilimmarfiup ilaaniittumut apuunneqarlutik. Taamaalilluni Overarkivar Grete Renadal-ip akisussaaffigilerpaa Hans Lynge-p allattugaataasa ilisimatusarnermut paasissutissiuisarnermullu ammaanneqarnissaat, taamaasillutillu siunissami piuinnarnissaat qulakkiissallugit. Inge Lynge-p, Aningaasaateqarfiup Siulittaasuata, Hans Lynge-llu uillarnerata Hans Lynge-p allattugaataasa maanna sumiiffissaminnut apuussimanerat naammagisimaarluinnarpaa. ”Hansinnguup allattugaatai kalaallit kulturikkut kingornutaasa pingaarutillit ilagaat neriuutigaaralu siunissami ilisimatusartunut allanullu kalaallit eqqumiitsuliaannik, kulturiannik, oqaasiinik oqaluttuarisaanerannillu soqutiginnittunut iluaqutaallutillu nuannaarutaajuaarmaartut”.

11


APNN-GFLK-mi EU-mit akuersissutit digitalinngortinneqarput Aalisakkanik tunisassiat, akuerisatut nalunaaqqutsersorlugit EU-mut nioqqutigineqartut, jannuaarip 22anniit digitalinngortinneqarput. Tamanna naammassineqarpoq APNN-GFLK-ip 2011-mi suliniuteqalerneratigut, siunertarineqarluni suliffissuarnik kiffartuussinitta pitsaanerulernissaa, kiisalu allaffissornitta annikillisarneqarlunilu pisariinnerulernissaa. Allattoq Mads Nedergaard, APNN

Imminut kiffartuussivik taanna atorlugu kalaallit avammut nioqquteqartut nalunaaqqutsersuutiminnik toqqaannartumik nutaanngorsaallutillu nalilersuisinnaalerput. Periaatsip nutaap isumagissavaa pisat nalunaarsornerisa naatsorsortuarnerat ajunnginnersoq, kiisalu aalisariummut tunngatillugu paasissutissat avammullu nioqqutit imminnut naleqqunnersut nakkutiginerat. Nakkutilliinerit taakku atorlugit periaatsip allagartat pisariaqartut nutaanngorsartassavai. Paasissutissat tamarmik digitalinngortinneqarmata tamanna avammut nioqquteqartumut GFLK-mullu annertuumik sipaarutaassaaq. Periaatsit nutaat atulerneri tamassa unammilligassaqartaraluartoq periaaseq nutaaq taanna avammut nioqquteqartunit tamangajannit naammagisimaarneqarpoq. Sipaarutissat pisariillisaanerillu aasaru, akuersissutit amerlinerpaaffianni, malunnarsilluassapput. Akuersissutit ukiumut 5.000-it missaanniittut GFLK-p nalilersortarpai. Saniatigooralugu piniartunut akuersissutit EU-mullu akuersissutit nammineerluni suliarineqarsinnaasut nutaat marluk taakku iluatsilluarnerat tunngavigalugu nammineerluni immersugassanik inuussutissarsiornermut tunngasunik allanik APNN-GFLK ineriartortitseqqinniarpoq, soorlu inuussutissarsiutigalugu piniartut uppernarsaatissaannik aalisarsinnaanermullu akuersissutinik.

Tusagassiivik radiokkut tusagassiortarpoq tusagassiallu sivisunerusinnaapput sivikinnerusinnaallutillu. Tusagassiagut sapinngisamik oqaatsit marluk atorlugit tusagassiaasut – kalaallisut qallunaatullu, www.nanoq.gl-ip saqaanut ilineqartarput. Tusagassiatta ilaat kalaallisuinnaq immiussaasarput, ilaat qallunaatuumut nutserlugit tusagassiarineqartarput, qallunaatuinnarlu oqaaseqartut eqqarsaatigalugit tusarnaagassiat ilaasa imarisaat pillugit annertunerusumik paasisaqarumagaanni apersorneqartunut saaffiginninnissamik innersuussisinnaasarluta. Tusagassiiviup radiokkut tusarnaagassiani KNR-imut sinerissamilu radioqarfinnut allanut akilerseqqaarnagit atorneqarsinnaasutut neqeroorutigisarpai.

12


Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allattoqarfiani taassumalu ataani immikkortortaqarfinni tamani kopimaskiinanik printerinillu pisiortortaneq ingerlatsinerlu Siunissami pigissaartuunissaq atugarissaartuunissarlu qulakkeerniarlugu, pisortat suliffeqarfiini ingerlatsinermut aningaasartuutaasartut sipaarniarfigineqassapput. Lise Sand Ellerbæk, ASA Ingerlatsinermut aningaasartuutaasartunik sipaarniuteqarnermut atatillugu Namminersorlutik Oqartussat 2012imi juuni qaammat tamanut suliarinnittussarsiuussereernermi kopimaskiinanik printerinillu pisiortornissaq ingerlatsinissarlu pillugit isumaqatigiissuteqarput. Misissueqqissaarneq, Namminersorlutik Oqartussanut ataatsimoortumik pingaarnersiukkanik isumaqatigiissusiornikkut Namminersorlutik Oqartussat ukiut tallimat ingerlaneranni 10 mio. kr.-t aamma 13 mio. kr.-t akornanni sipaaruteqarsinnaanerannik takutitsisoq aallaavigalugu isumaqatigiissuteqartoqarpoq. Isumaqatigiissut kikkunnut atuuppa? Namminersorlutik Oqartussani immikkoortortanut tamanut isumaqatigiissut atuuppoq. Tassa qitiusumik allattoqarfimmut taassumalu ataani immikkoortortaqarfinnut isumaqatigiissut atuutsinneqarpoq. Isumaqatigiissut avaqqullugu printerinik kopimaskiinanillu pisisoqaqqusaanngilaq. Isumaqatigiissut sunut atorneqassava? Isumaqatigiissut nutaaq manna kopimaskiinanik printerinillu pisiaqarnissamut kiisalu kiffartuussinissamik isumatigiissutaasunut atorneqassaaq. Isumaqatigiissut pappialanik pisiaqartarnermut atuutsinneqanngilaq. Qularuteqaruit pisiortortarnermut immikkoortortaqarfik attavigiuk. Pisiortortarneq nalinginnaasumik qanoq ingerlanneqartarpa? Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik siunnersuisarfiup IKR-ip Namminersorlutik Oqartussat immikkoortortaqarfii maskiinanik pisiortartarneq pillugu siunnersortassavai. IKR-ip immikkoortortaqarfissinni aningaasaqarnermut akisussaasuusoq taarsiinissamut siunnersuuteqarluni attaveqarfigisassavaa. Isumaqatigiissutinut atuuttunut piffissarititaasup naanera, qaqugukkullu taarsiinissaq aningaasaqarnermut pitsaanerpaanersoq aallaavigalugit taarsiisoqartassaaq. IKR-ip Namminersorlutik Oqartussat soqutigisai kisiisa isumagissavai, tamannalu qulakkeerniarlugu, IKR’p isertitamigut maskiinat qanoq ittut qanorlu amerlatigisut tunineqarnersut apeqqutaatinngilai. IKR-imit suli attavigineqarasi atortussanik nutaanik pisariaqartitsigussi, IKR toqqaannartumik attavigisinnaavarsi nykobscenter@ikr.dk imaluunniit oqarasuaat 00 45 88 27 63 23 aqqutigalugit. Printerinik kopimaskiinanillu pisiortornerit tamarmik IKR aqqutigalugu pisassapput. Pisiortorfigisartakkassinnut maanna isumaqatigiissutaasut atorunnaarsissanngilasi IKR-imik oqaloqateqaqqaartinnasi. Isumaqatigiissummi matumani nutaami printerinik kopimaskiinanillu siunissami pisiortortarnissat ingerlatsinissallu tamarmik atuutsinneqarput. Eqqumaffigiuk pisiortorfigisartakkat akuerisaanngimmata immikkoortortaqarfinnut toqqaannartumik attaveqarnissamut imaluunniit kopimaskiinanik printerinillu tuniniaanissaq siunertaralugu ataatsimeeqatigiittarnerit atuuttut atorneqarnissaannut. Paasissutissat annertunerusut Isumaqatigiissummut tunngassuteqartut aamma qanoq periuseqartoqartarnersoq pillugit Namminersorlutik Oqartussat intranetsianni, nanuaqqami paasisaqarnerusinnaavutit ’Pisiortornissamut isumaqatigiissutit’ aamma ’Printerit kopimaskiinallu’ iserfigalugit. Isumaqatigiissummut tunngatillu apeqqutissaqaruit Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik Pisiortortarnermut Immikkoortortaqarfiani Pisiortortarnermut siunnersorti Lise Sand Ellerbæk liel@nanoq.gl imaluunniit 34 66 81 aqqutigalugit saaffigisinnaavat.

13


Innaallagiatortumik biilisisoq isumaqarpoq Allattoq Christian Wennecke, Nunanut Allanut pisortaqarfik Ataataga biileerniartuuvoq, soorlu aamma ataataa taamaassimasoq, taamaammat uanga saneqqutsivunga, biilimmi nuannarerpiannginnakkit. “Mingutsitsisuupput uagutsinnullu sikkilertunut ulorianarlutik”, inuusuttutut eqqarsarsinnaalluartutut taama isumaqarpunga… taamatullumi suli isumaqarlunga, kisiannili maannakkut ilaqutaqarlunga meeraqalerama pisariaqartitsinera annerulerpoq. Biilimik atornikumik pitsaasumik akikitsumillu ujaasilerpunga, naggataatigulli aalajangerlunga biilissara siulleq innaallagiatortuussasoq. Mitsubishi I-miev piseqqusaarilluni nittarsaassisoq takuara. Katillugit 163.000 kruuneqarpoq, biilimut atornikumut atorniakkatta marloriaataanik. Biilit benzinatortut CO2 –mik aniatitsinerpaapput; akuutissanik mikisuararsuarnik mingutsitsisarput, puannut pulatinneqarnerminnik kræfteqalersitsisinnaasunik, saniatigullu nipitoqaat naamajuminaaqalutillu. Biilit innaallagiatortut illoqarfimmik nalunngeqatiginnissummillu sukuluititsisuupput, maanimi Nuummi ernup nukinganik sarfalersugaagamik! Portusuuliarsuarmiit ammut isigalugu biili mikisunnguuvoq, pingaartumik biilerujussuit assakaasui tamarmik immikkut kaavittut sanianniikkaangami. Kisianni biilip ilua ima aaqqissuulluagaatigaaq allaanani ilua silatiminilluunniit annerusoq. Ilaqutariinnut sisamanik inuttalinnut, taakku pisiaannut atuagaasivinnullu inissaqarluarpoq. Biilip qaavatigut sisoraatinut ilitsivilernikuuara. Biili tupinnaannartumik aallarsapallassinnavoq, nalunaaqquttap akunneranut 130 km-inik sukkassuseqarsinnaalluni, batteriia ukiukkut 80 km-it tikillugit ingerlanermut atorneqarsinnaavoq, aasakkut takinerumaamut. Batteria angerlarsimaffitsinni innallagissamut attavilerlugu immertarparput. Biili ilaqutariinnguanut pitsaaqaaq Nuummi pissutsit eqqarsaatigalugit. Ingerlassutigalugu pitsaalluionnarpoq, sajukulaarneq ajorpoq, motooria nipaqarani, benzinasunnigani issiavigiuminarlunilu. Batteriia oqimaatsoq biilip naqqaneeriaramat biili aqqusinermut tunngalluartarpoq. Tamatuma pitsaassusia ullumikkut malunnarluarpoq, anorlingaatsiariarmat. Malugisaqarsimanngilanga taassuma ingerlanera biilit allat ingerlasarnerinit allaaneruneranik. Akerlianik meerarput biilimut tassunga ilaatilluni merianngussaarpoq, naak siornatigut taamaalisaraluarluni – naluara sooq! Biilit innaallagiatortut benzinatortuninngarnit akisunerupput, tamannalu ajoqutituaattut nalunngilara. 100 km-imut 45 kruunit missaannik akeqarpoq, benzinatortup marloriaataa sinnerlugu. Batteriiata sillimmataa ukiunut tallimanut atuuppoq, oqaatigineqarporli ukiut qulit ingerlareernermini pisinnaasami 70 %-ia suli atorsinnaagaa. Kisianni naaatsorsuutiginngilara biili ukiut qulit qaangiuppata naleqarumaartoq, naak benzinatortoq qularnanngitsumik affaanik nalilerlugu tunineqarsinnaassasoq. Tassa uani 80.000 kruunit annaavakka. Biilit innaallagiatortut ukiumoortumik akileraaruteqanngillat, taamalu ukiumut 10.000 kruunit sipaarpakka, tamannatuaavorlu maannakkut mingutsitsinngitsumik biileqarndermi imminut akilersinnaasoq. Kisianni akileraaruteqartitsinnginneq 2014imi jannuaarip aallaqqaataaniit atorunnaassaaq, biilillu innaallagiatortut benzinatortutulli akileraaruserneqassappata – taava uagut teknikkikkut nutaalianut minguitsunut nuussimasugut tassaalissaagut ”sianiitsut nuannaartut, piitsulli”. Taamaattumik neriuppunga inuiaqatigiit nutaamik aaqqissuussiumaartut, taamaalillutik inuit aningaasaqarnikkut periarfissillugit teknikkimut nutaamut minguitsumut nuunnissaannut. Soorlu imaaliortoqarsinnaavoq:

Akileraarutitaqannginnerat ukiunik qulinik sivitsorlugu, biilit innaallagiatortut batteriillu nutaat qanoq nioqqutigineqarnerisa paasinissaata tungaanut

Akileraarusersuititsinnginneq naappat biilit innaallagiatortut annikinnerusumik akileraaruserlugit, pissutigalugu biiliummata minguitsut!

Innaalagissamut akigititaq unnuakkut affaannanngortillugu (sppulimmimmi sarfaliortoqarmat), taavalu uagut biilit batteriivi immertassagaluarpavut tamatsinnut pitsaanerpaaffiani

Suliffeqarfiit sulisumik biiliisa innaallagiatortut batteriivisa immiiffissaannik ikkuffinnik neqerooruteqarsinnaapput

Arlaannik nassaartoqartariaqarpoq batteriinut nutaanut aningaasartortoqarpallaaqqunagu, taamalu biilit naleerutiaarpallaaqqunagit

Naak minguitsumik biileqaraluarluni isumaga malillugu amerlanavianngillat taakkununnga immikkut akiliuteqarnerujumasussat. Taamaattoq qularinngilara biilit innaallagiatortut suli pitsaanerusut immaqalu akikinnerusut siunissami takkukkumaartut, taamalu piffissap ingerlanerani biilit benzinatortut taarserumaarlugit. Maannakkorpiaq misigisimavunga ineriartornerup ilorraap tungaanut sangutinneranut peqataasimallunga!

14


UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissarneq ERP-mut Allattoqarfik, Sulisunik Piginnaanngorsaanermut Immikkoortortaqarfik aamma KANUKOKA suleqatigalugit januaarip qaammataani pingasoriarluni UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissartitsinerit ingerlanneqarsimapput. Pikkorissartitsisoq Peter Bjerregaard ilaatigut Teknologisk Institutimi siunnersortaanertut, Oxygen A/S-imi pisortaanertut kingullerpaamillu Nordeami suliamik aqutsisutut annertuumik misilittagaqarpoq. Peter Bjerreg책rd siusinnerusukkut UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissartitsineq ingerlatereersimavaa, taammaatumillu kalaallinut tulluussarlugu ingerlanissaa paasisimasaqarfigilluarlugu.

Pikkorissarnermi peqataasut 13-iusut ERP-mut Allattoqarfimmeersuupput, IT-mut Allattoqarfimmeersuupput, Nutserisoqarfimmeersuupput, Nukissiorfinneersuupput, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Allagartanik Nakkutilliisoqarfimmeersuupput, Uummannami Aasiannilu Innuttaasunik Sullissivimmeersuupput Qaasuitsullu Kommuniani Aningaasaqarnermut Ingerlatsivimmeersuullutik.

Ingerlatsinermik ersarissaaneq pingaarnertut suliffeqarfiup ingerlatsinerminut assigiinngiiaartorpassuarnut suleriaasianullu ersersitsiniutissaatut atortorissaarutaasussaavoq. Pikkorissartitsinermi suleriaatsit pisut qanoq oqaluttuarineqarsinnaanersut titartaganngorlugit Use Case diagrammitut, Aktivtetsdiagrammitut Klassediagrammitullu takussutissiarineqarsinnaanerannut atortussat tunniunneqarput. Tamatuma kingorna Tamatuma kingorna sulinermi ingerlariaatsit nutaami ataqatigiissarneqarnissaat ilinniartitsissutigineqarpoq, tassani apeqqutaatinnagu top-down, bottom-up imaluunniit outside-in misilittakkanik avataaneersut pigisaannik ilanngussineq ilanngussinnginnerluunniit. Naggasiullugu siunissami suleriaatsit ingerlanneqarnissaat pillugu (to-be) assigiinngitsut aqqutigalugit pikkorissaatigineqarput.

Pikkorissarneq peqataasunut pissarsiffioqaaq, taakkualu pikkorissareerlutik maanna atortooreersut saniatigut ingerlariaatsimut atugassaminnik nutaanik peqarlutik kiisalu nutaamik eqqarsariaaseqarlutik suliffeqarfiup ingerlatseriaasianut suleriaasianullu qanoq isillutik ersarissumik takussutissiisarnissartik nassarlugu pikkorissarnerminnik naammassillutik angerlarput.

Peter Bjerregaardip ullup suliffiup kingorna soraarnermi isumasioqatigiissitsinermi assersuutit pingasut suliffeqarfiup annertuup sannaanut, ineriartortinneranut ingerlatsinerullu annertunerpaaffigisinnasaanut assersuutit suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissinnaanermut tunngassuteqartut takutissimavai. Assersuutit pingaaruteqartut saqqummiunneqartut ilagisimavaat, aaqqissuussaanermi suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermi sunniuteqarluarnissaq, tassani qaammatit sisamat ingerlaneranni suliffeqarfimmi suliassaqarfiit akimorlugit 500 mio. kr.-it sipaarutigineqarsinnaanerat takutinneqarpoq.

15


US Embassy English - ingerlaqqippoq Qaammat kingulleq NI-nutaarsiassani (februar 2013) soorlu eqqaaneqartoq Amerikkarmiut aallartitaqarfiata, Danmarkimiittup aamma Joint Committee, Kalaallit Nunaanniittup suleqatigineri suli ingerlalluarpoq. Tuluttut ilinniartitsinissanut nutaanut sisamanut nalunaarfissaq kingulleq tassaasimavoq ulloq 22. februar - marts-ip aallartilaarnerani ingerlanneqartussat. Akeqanngitsumik tuluttut ilinniartitsinissat tassaapput:

English Negotiation (isumaqatiginninniarneq tuluttut)

Customer Service English II (saaffiginnittunik sullissineq II tuluttut)

Advanced Grammar e-learn (qarasaasiaq atorlugu tuluttut qaffasissoq)

English e-learn II (qarasaasiaq atorlugu tuluttut II)

Tuluttut ilinniartitsinernut akeqanngitsunut aningaasaleeqqissimapput Amerikkarmiut aallartitaqarfiat, Danmark aamma Joint Committe, Kalaallit Nunaat. Niuernermik Ilinniarfik Nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput Windows 7 aamma Office 2010-mut ikaarsaarneq piffinni ataasiakkaani illoqarfinnilu Nuup avataanniittuni naammassimmat.

Gedion Rosing januarip 14-ani pisortat suliffeqarfiutaani ukiut 45-rut nalliuttorsiorpoq, Tusarfimmi kingullermi kukkusumik nalunaarutigigaluarparpu ukiuni 40runngortorsiortoq.

Tassunga suliamut tunngatillugu apeqqutissaqaruit piumaffigissavatsigit IT-Sekretariati attavigeqqullugu uunga allallutit dalk@nanoq.gl. 16

Tusarfik marts 2013 KAL  

Tusarfik marts 2013 KAL