Page 1

2/2017

TURUN VASEMMISTOLIITTO RY TURUN VASEMMISTON LEHTI TURKULAISILLE

Myös Turkuun suunnitellaan kirjastosta lainattavaa perhevalmentajaa PIMIÖLOUNGE

PIMIÖLOUNGE

tellaan palvelun käyttöönottoa vuoden-kahden sisällä.”

Parasta ehkäisevää lastensuojelua ovat toimivat perhepalvelut Neuvolat palveluineen muodostavat ennaltaehkäisevän lastensuojelun ytimen. Varsinaisten neuvolakäyntien lisäksi perheiden on mahdollista saada myös perhetukea neuvolan kotikäyntien muodossa. Myös psykologien palvelut ovat tarjolla. Muita perheiden tukimuotoja ovat kasvatus- ja perheneuvoloiden tarjoamat palvelut. Erityisen tärkeä tehtävä on myös kotipalvelulla” Kuronen lisää.

"Kotipalvelua voi tilata kotiin lyhytaikaisesti silloin, kun arjesta selviytyminen on liian kuormittavaa, jopa mahdotonta."

Yksi viime vuosien merkittävimmistä teoista ennaltaehkäisevän lastensuojelun piirissä on kiistatta Raision kaupungin Lainaa kirjastosta perhevalmentaja -toimintamalli, joka palkittiin kunnallisella lastensuojeluteko palkinnolla vuonna 2015. Malli on osa Varsinais-Suomen Lupa auttaa -hanketta, jota koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriö. Niko Suojama Pia Jalkanen

Lastensuojelun vapaaehtoistyöntekijät

kuntalainen voi lainata kirjastosta perheen käyttöön oman perhevalmentajan – yhtä helposti kuin kirjan. Olennaista tässä mallissa on, että perhe saa sellaista apua kuin tarvitsee, nopeasti ja vaivattomasti ilman lastensuojelun asiakkuutta.

SIINÄ KUKA TAHANSA

“Ennen kaikkea kyseessä on asennemuutos”, korostaa Sirpa Kuronen, Turun kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja. Hän kuvaa toimintamallin positiivisia vaikutuksia: “Raisio sai tällä muutoksella aikaan miljoonasäästöt ja tarve huostaanottoihin väheni olennaisesti. Olennaista on, että tuetaan perheen ja lapsen vahvuuksia. Tällöin kynnys avun hakemiseen

alenee, ja perheen ongelmiin kyetään vastaamaan nopeasti.” Valtioneuvoston kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on käynnissä vuosien 2017 - 2018 ajan Varsinais-Suomen maakunnassa. Hankkeessa tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

“Lupa auttaa -hanke muuttaa ammattilaisten ja kansalaisten palveluasennetta. Kehitetään esimerkiksi maakunnallinen yhteydenottokanava: pyydä apua -nappi, jota kautta perheet voivat helposti kysyä neuvoa avun saamisesta”, Kuronen kertoo. “Tavoittena on, että perhevalmentajan saisi myös muissa maakunnan kirjastoista lainaksi. Myös Turussa suunni-

Kotipalvelua voi tilata kotiin lyhytaikaisesti silloin, kun arjesta selviytyminen on liian kuormittavaa, jopa mahdotonta. Esimerkiksi silloin, kun huoltaja ei pysty nukkumaan lapsen itkuisuuden vuoksi, kotipalvelu voi auttaa pahimman tilanteen yli.Lapsen siirtyessä kouluun terveydenhuollosta vastaa koulun terveydenhuolto terveystarkastuksin. Koulussa lapsen kehityksestä huolehtii osaltaan myös opettajat, koulupsykologit ja kuraattorit. “Myös monenlaisilla kolmannen sektorin palveluilla on aivan keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa”, Kuronen painottaa vielä. Afrikkalaisen sananlaskun mukaan, yhden lapsen aikuiseksi kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan asia.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Kuntien rahoitusta leikataan rajusti

Aserahat kuntapalveluihin!

Suomessa suunnitellaan uusien hävittäjä­ lentokoneiden hankintaa. Niiden elinkaarikustannukset on laskettu jopa 30 - 40 miljardin euron suuruisiksi. Samaan aikaan kunnat leikkaavat palveluitaan, koska valtio vähentää kuntien rahoitusta. Johannes Yrttiaho kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen varakansanedustaja (vas.) Turku kuntavaalinumero: 101

valtionosuusleikkaukset Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten jäljiltä nousevat vuositasolla jopa yli kahteen miljardiin. Peruspalveluiden valtionosuudet supistuvat viidenneksellä, ja tämän päälle tulevat vielä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tulorahoitusta on syönyt reilulla miljardilla myös Kataisen hallituksen 6 %-yksikön yhteisö-

KUNTIEN

veroale. Sipilän hallitus keksi kiky-leikkaukset, jotka hyödyttävät yksityisen sektorin työnantajia ja jotka maksatetaan (kunta)työntekijöillä ja kuntien veronmaksajilla. Kuntien henkilöstökuluihin koituva säästö viedään pois valtionosuusleikkauksilla ja loppulasku kikystä myös turkulaisille veronmaksajille on miljoonia euroja. Kun kuntien valtionrahoitus kiristyy näin rajusti, on helppo perustella talouskuripolitiikkaa ainoana vaihtoehtona. Se merkitsee palveluiden leikkauksia sekä verojen ja asiakasmaksujen korotuksia. Julkisten palveluiden toimintaedellytykset heikkene-

Pääkirjoitus

M

vät ja säästöjä etsitään myös ulkoistamalla ja yksityistämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä aiotaan viedä kolme miljardia, leikkaamalla ja yksityistämällä, jos sote-uudistus menee läpi. Uusi puolustuspoliittinen selonteko esittää Suomelle paitsi Itämeren epävakautta lisäävää sotilasyhteistyötä, myös miljardien hävittäjähankintoja. Suomea aseistetaan ja rakennetaan teknoarmeijaa Yhdysvaltojen hyökkäyssotia ja maailmanvaltaa varten. Isommalla pelilaudalla Suomelle kaavaillaan yhdessä Ruotsin kanssa vastuuta myös Nato-Baltian puolustuksesta. Suomen kuluvan vuoden puolustusbudjetti on yli 2,8 miljardia (tästä reilu 900 milj. menee asehankintoihin). Yksistään suunniteltu hävittäjähankinta tarkoittaisi vuodessa jopa yli 2 miljardin menoa valtion talouteen, kun kaikki elinkaari- ja käyttökulut huomioidaan. Kuntien tuottamien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen

JOHANNES YRTTIAHO

ja perusopetuksen, vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon rahoitukseen tarkoitetuista valtionosuuksista sitä vastoin leikataan tällä hetkellä ja lopun hallituskauden ajan vuositasolla 2,2 miljardia euroa. Summa on viidennes koko peruspalveluiden valtionosuudesta ja siis melko tarkkaan sama kuin uusien hävittäjien aiheuttama vuosikulu. Taistelukoneiden ostoon

käytettäväksi suunnitellulla rahalla, saisi ihmisarvoisen vanhuuden turvaksi hyvät kunnalliset palvelut, palautettua lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja estettyä tasa-arvoa luovan koulujärjestelmämme eriytymisen ja rapautumisen. On sanottava selkeä ja ehdoton ei armeijan menojen kasvattamiselle ja vaadittava sen sijaan lisää rahaa kuntien palveluihin.

Laura Tättilä Päätoimittaja

PIMIÖLOUNGE

ietin, mistä aiheesta avaisin sanaisen arkkuni tähän Uuden päivän juuri kuntavaaleja ennen ilmestyvän numeron pääkirjoitukseen. Lähes jokaikinen kirjoitus tässä lehdessä käsittelee kuntavaaleja. Jokaikinen kirjoitus käsittelee kuntavaaleissa tärkeitä teemoja ja aiheita, kuntalaisten hyvinvointia, asioita, jotka täytyy tehdä paremmin Turussa. Lukekaa ja täyttykää terveellisestä luokkavihasta, siitä, joka saa ihmisen kamppailemaan oikeuksiensa puolesta, eikä kuluttamaan voimiaan katkeruuteen niitä kohtaan, joilla näyttäisi menevän paremmin. Kuntavaaleissa voi pienellä panostuksella tehdä suuria tekoja. Tärkein on se hetki, jolloin äänestyskopissa piirtää numeron vaalilippuun. Se voi olla rauhanomaisen vallankumouksen hetki.

K

untavaalikeskustelu on ollut tällä kertaa hyvin sekavaa. Se johtunee siitä, että valtiotamme johtaa lähes historiallisen sekava hallitus, jonka käänteissä eivät

UUSI PÄIVÄ 2/2017

meinaa pysyä perässä edes politiikan ammattilaiset. Tulevan valtuustokauden aikana hallituksen toimet kuitenkin konkretisoituvat, minkälaisiksi, se jää nähtäväksi. Kunnilta poistuu yksi niiden keskeisimmistä tehtävistä, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Tässä tilanteessa on ollut monin paikoin vaikea saada ihmisiä edes lähtemään ehdokkaiksi, sillä valtaa on tarjolla aiempaa vähemmän. Nyt valittava valtuusto on kuitenkin tärkeässä asemassa, sillä seuraavan kauden valtuutetut tekevät muutokset kunnan hallintoon ja päättävät mm. siitä, minkä verran kunnallisveroprosenttia muutetaan.

aherruksen ansiosta voimme nauttia monipuolisista kasviksista ja viljoista ruokapöydässämme. Kaupunki ei ole yksin ihmisten asuinpaikka, vaan miljardit äänioikeudettomat mikrobeista kasvien kautta suurnisäkkäisiin asuttavat myös Turkua. Haluiaisin kirjoittaa siitä mutta tämänhetkisessä poliittisessa ilmastossa kasvien puolesta puhuminen tuntuu typerältä haihattelulta.

A

urinko paistaa pitkästä aikaa ikkunasta sisään ja ajatukset kääntyvät helposti talvihorroksestaan herääviin kimalaisiin ja pajunkissoihin. Ne muistuttavat muista kuntapolitiikan ydinaiheista. Kuntien kontolla valtaosin on myös ympäristöstä huolehtiminen. Kimalaiset jäävät paitsioon vaalikeskusteluissa, vaikka niiden

Julkaisija: Turun Vasemmistoliitto

Avustajat tässä numerossa:

Juri Nummelin, Riikka Oksanen, Laura Pohjola,

Päätoimittaja: Laura Tättilä

Li Andersson, Piritta Anttila, Aki Haapanen,

Eva-Liisa Raekallio, Kaija Rantanen, Pirjo

Vastaava päätoimittaja: Anna Mäkipää

Sasu Haapanen, Pasi Heikkilä, Saska Heino,

Rinne, Taimi Räsänen, Veli-Matti Saajala, Elina

turunvasemmistoliitto@outlook.com

Tauno Hovirinta, Pia Jalkanen, Jukka

Sandelin, Niko Suojama, Jari Suominen, Mervi

Taitto: Matti Ranki

Kärkkäinen, Jaakko Lindfors, Alpo Lähteenmäki,

Uusitalo, Johannes Yrttiaho


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Omaisten näkö­ Turun vanhustenhoidon kulma huomioon mustat päivät vanhusten­ hoidossa PIMIÖLOUNGE

Piritta Anttila ja Kaija Rantanen, molemmat kuntavaaliehdokkaita Turussa

vanhusten laitospaikkaa (tuettua palveluasumista tai ympärivuorokautista hoitopaikkaa, intervallihoitoa). Lisäksi tälläkin hetkellä noin 50 vanhusta jonottaa laitoshoitopaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidossa on vanhuksia, jotka eivät sinne kuuluisi. Muistisairaat vanhukset saattavat olla vaaraksi sekä itselleen ja että ympäristölleen, jos kotona asuminen pitkittyy puuttuvan laitospaikan vuoksi. Muistisairas itse kärsii suurta turvattomuutta ja levottomuutta yksin asuessaan. Kotihoito keskittyy vain perushoitoon; siellä ei ole tarpeeksi hoitajia, joilla olisi malhdollisuus olla pitkään yhden asiakkaan luona. Asiakkaat kuitenkin kaipaavat seuraa ja jutustelua omassa kodissaan, koska kynnys lähteä päivätoimintaan on suuri. Lisäksi palvelut on pirstottu: ateria,

TURUSSA ON NOIN 1150

PIMIÖLOUNGE

ole. Yhteiskunnan kannaltakin olisi järkevää, jos tätä omaisten huolta voitaisiin keventää. Ihannetilanne olisi, että jokainen laitospaikkaa tarvitseva sinne nopeasti pääsisi. Tämä lienee kuitenkin nykytilanteessa tavoittamattomissa. Siksi kotihoitoa pitäisi kehittää, jotta se paremmin vastaisi hoidettavan yksilöllisiä tarpeita. Omaisilla on kuitenkin yleensä paras tuntuma vanhuksen todelliseen tilanteeseen. Siksi omaisten näkökulma pitäisi ottaa vakavasti huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa, kun harkitaan kotihoidon palveluiden määrää tai mahdollista laitoshoidon tarvetta. Kotihoidon palveluita voitaisin nykyisilläkin resursseilla huomattavasti kehittää työtä uudelleen organisoimalla ja lisäämällä esimerkiksi kotona tapahtuvaa kuntoutusta. Edes kerran viikossa tapahtuva kuntoutus innostaisi vanhusta hoitamaan itseään ja pitämään yllä liikuntakykyään. Omaisten kanssa tehtävä yhteistyö olisi tässäkin asiassa tarpeen.

“Ihannetilanne olisi, että jokainen laitospaikkaa tarvitseva sinne nopeasti pääsisi. Tämä lienee kuitenkin nykytilanteessa tavoittamattomissa. Siksi kotihoitoa pitäisi kehittää, jotta se paremmin vastaisi hoidettavan yksilöllisiä tarpeita.” kauppa, turvapuhelin, siivous, kaikki hoidetaan eri henkilön toimesta. Jokainen palvelu laskutetaan erikseen ja jos eläke on pieni, monet eivät edes ota palvelua. Kotona asuva, liikuntakyvytön tai muistisaras tarvitsee kotihoidon lisäksi runsaasti omaisten apua selvitäkseen päivittäisistä rutiineistaan. Omaiset kantavat jatkuvaa huolta kotona yksin asuvan läheisen pärjäämisestä. He joutuvat todella stressaavaan tilanteeseen sellaisessa tapauksessa, jossa laitospaikkaa odottavaa on hoidettava kotona, koska laitospaikkoja ei yksinkertaisesti

Nopeaa helpotusta nykytilanteeseen saataisiin, jos palkattaisiin enemmän hoiva-avustajia, jotka voisivat viettää pidemmän ajan vanhuksen seurana ja voisivat jutella, tehdä asiakkaan kanssa yhdessä asioita, toimia asiointiapuna ja vaikkapa auttaa kuntoutusharjoitteiden tekemisessä. Kotihoidon palveluiden kehittäminen on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että vanhuspalveluiden pääpaino on kotona asumisen tukemisessa. Sitä varten tarvitaan järkeviä palvelukokonaisuuksia ja yhteistyötä omaisten kanssa.

Pirjo Rinne Valtuustoryhmän puheenjohtaja 18.2.2016 TURKULAISET saivat lukea lehdestä, että Turun kaupungin vanhuspsykiatrian osastolla oli tapahtunut vakavia vanhusten pa-hoinpitelyjä. Väärinkäytöksiä ja huonoa hoitoa oli jatkunut jo vuodesta 2013 asti. Silloinen sisäisen tarkastuksen raportti ei päätynyt päättäjien tietoon, vaan hyllytettiin. Asiasta ei myöskään tehty tutkintapyyntöä valvontavi-ranomaisille. Vuosi sitten asia tuli tietoisuuteen lehdistön kautta. Alkoikin mittava tutkinta, mihin osallistuivat niin poliisi, AVI, Valvira kuin Fimea. Turun kaupunki käynnisti oman sisäisen tarkastuksen ja koko tutkinnan viestinnän vastuu siirrettiin kaupunginjohtajalle. Nyt on kulunut yli vuosi. Tammikuussa 2017 päätettiin Turun ja TYKS:n psykiatrian yhteistyöstä. Mainittua osasto G1: tä ei enää ole. Poliisitutkinta on valmistunut. Kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti valmistui jo vuoden 2016 lopussa. Tätä raporttia ei kuitenkaan ole toimitettu päätöksentekijöiden tietoon. Sisältääkö se jotain, mitä

ennen kuntavaaleja ei voi tuoda päivänvaloon? Halutaanko tapahtunut vain unohtaa? Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä vaati aloitteessaan 30.1.2017, että raportti on viipymättä tuotava valtuutetuil-

"Vasemmistoliiton valtuutetut haluavat tietää, mitä tehtiin hallinnossa ja johtamisessa väärin. Virheistä pitää oppia ja tietoa on käytettävä uusien toimintatapojen kehittämiseen." le tiedoksi. Kun valtuustoaloite oli jätetty, heti seuravana keskiviikkona saimme lukea lehdestä tietoa poliisitutkinnasta. Päättäjille ei tietoa kuitenkaan tuotu. Vasemmistoliiton valtuutetut haluavat tietää, mitä tehtiin hallinnossa ja johtamisessa väärin.

Työväestöä ja eläkeläisiä ei saa unohtaa Pasi Heikkilä Turun kaupunginvaltuutettu

leikkauslista vaatii veronsa niin työväen

NYKYISEN HALLITUKSEN

kuin eläkeläisten osalta. Ennen niin vauhdikkaista mielipiteistään tunnettu Timo Soini luopuu perussuomalaisten puheenjohtajan tehtävästään varmaan osittain paineiden alla. Mutta ikävä

Virheistä pitää oppia ja tietoa on käytettävä uusien toimintatapojen kehittämiseen. Kaupunki on kuitenkin kiinnostunut rankaisemaan yksittäisiä hoitajia ja kääntämään katseen heihin eikä selvittämään terveydenhoidon johdon toimintaa. Turun käräjäoikeus tuomitsi Turun kaupungin vaatimuk-sesta 17.2. yhden hoitajan 20 000 € korvauksiin ja osastohoitajan virkavelvollisuuden rikkomuksesta. Samalla, kun tämä julma asia pyörii rikossyytteissä, Turun kaupunginjohtajan valtaa lisätään. Tämä tapaus kuulemma osoitti, että kaupunginjohtajalla pitää olla yhä enemmän valtaa kaikkiin hallintoelimiin nähden. Kyllä ongelma on terveydenhuollon johdossa. Turkulaisia kovasti järkyttänyt tapahtuma ei ole unohtunut. Edelleenkin valtuutetuille tulee jatkuvasti kysymyksiä turkulaisten vanhusten hoidon laadusta. Nämä epäilykset laadusta on saatava kertakaikkiaan selvitettyä ja keski-tyttävä nyt uuden hyvän hoitotavan luomiseen. Turkulaisten vanhusten on saatava turvallisesti miettiä vanhuut-taan ja luottaa saamaansa hoitoon. kyllä tulevia "sankariehdokkaita" riittää. Kauankohan Sipilän pinna vielä kestää? Mitä tulee meidän ehdokkaisiin tulevissa vaaleissa niin meillä vasemmistoliitossa ei ole kuin hyviä ehdokkaita. Työväestön osalta pitää painetta vielä lisätä työnantajia ja hallitusta vastaan. Lakot ja mielenosoitukset ovat nyt paikallaan. Etenkin telakan hyvä tilauskanta antaa selkänojaa toimenpiteille. Eli toimikaa toverit joka taholla.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Varhaiskasvatuksen yksityistäminen eriarvoistaa ELINA SANDELIN

UP

päivähoitoaan vauhdilla. Vuonna 2010 yksityisen varhaiskasvatuksen osuus lasten päivähoidosta oli alle 20 prosenttia. Nyt osuus on jo yli 30 prosenttia. Yksityiset päivähoitoyhtiöt ovat ilmoittaneet tavoittelevansa 50 prosentin osuutta kaikesta päivähoidosta. “Tämä kehitys on pysäytettävä”, toteaa kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho ja jatkaa: “Yritykset ovat päässeet määräävään asemaan. Tämä alkaa näkyä kohoavina kustannuksina ja päivähoitomaksuina sekä palveluiden heikkenemisenä. On tuoretta näyttöä siitä, että myös Turussa yksityisissä päiväkodeissa on sallittua suurempia lapsiryhmiä.”

TURKU ON YKSITYISTÄNYT

Lisää kunnallisia päiväkoteja “Turkuun tarvitaan useita uusia kunnallisia päiväkoteja. Turussa on laiminlyöty kunnallisen varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittäminen. Se on ollut tietoista politiikkaa, jolla on edistetty varhaiskasvatuksen yksityistämistä. Nyt suunta on muutettava”, vaatii kasvatus- ja opetus-

lautakunnan jäsen Aki Haapanen. “Myös korjausrakentaminen on laiminlyöty, mikä on johtanut sisäilmaongelmiin. Sisäilmaongelmien takia päiväkoteja on suljettu ja lapsia ohjattu yksityiselle”, Haapanen kertoo.

Kunnalliset päiväkodit takaavat tasa-arvon Yksityiset yritykset voivat valita asiakkaansa. Turussa kunta kantaa vastuun raskainta ja kalleinta palvelua tarvitsevien lasten hoidosta. Yksityiset yritykset keskittyvät pääsääntöisesti lapsiin, joilla ei ole suuria erityistarpeita. “Muutama pieni yksityinen päiväkoti ei vielä romuta järjestelmän tasa-arvoa, mutta laajamittainen yksityistäminen johtaa palveluiden eriytymiseen, pirstaloitumiseen ja uusiin yhteiskunnallisiin ongelmiin”, toteaa kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin. Paras tapa taata lasten tasa-arvo on pitää kiinni jokaisen lapsen oikeudesta kokopäiväiseen kunnalliseen päivähoitopaikkaan, pienentää lapsiryhmiä sekä huolehtia siitä, että päiväkodeissa on riittävästi henkilökuntaa niin kasvatus- ja opetustehtävissä kuin tukipalveluissakin.

Erityisoppilaiden inkluusio ei saa olla säästökeino Mervi Uusitalo Luokanopettaja KÄVIN PERUSKOULUNI 70-LUVUN loppuvuosina ja 1980-luvulla. Silloin puhuttiin ”apukoulusta” ja ”tarkkailuluokasta”. Jos jollakulla oli pahoja oppimisen ongelmia, hänet saatettiin siirtää apukouluun – jos oppilas taas ei osannut käyttäytyä, hän saattoi löytää itsensä ”tarkkikselta”. Nykyään puhutaan eri termein. Keskitetyn palvelun kouluilla tarkoitetaan näitä entisajan pieniä luokkia, joihin sijoitettujen lasten opintie ei ole kulkenut kuopitta. Tosin nykyaikana lapsella saa olla jo todella suuria haasteita, jotta hänet siirretään pienryhmään oman lähikoulunsa ulkopuolelle, sillä erityiskoulujen alasajo on jatkunut jo pitkään. Lähikouluperiaate on hieno ajatus. Ongelmana on, että inkluusiota, eli erityisoppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkaan, käytetään harmillisen usein säästökeinona, sillä erityisluokat tulevat kalliiksi. Jos inkluusio toteutetaan oikein, erityisoppilas tuo mukanaan resursseja ja henkilökohtaisen avustajan. Näin tapahtuu todellisuudessa vain harvoin, yleensä vain jos kyseessä on näkövammainen lapsi. Tilanne voi siis olla esimerkiksi sellainen, että luokassa on 25 oppilasta, joista

kaksi erityisen tuen tarvitsijaa, jotka entisaikaan siis olisi siirretty erityiskouluun, sekä esimerkiksi 7 tehostetun tuen oppilasta. Usein tällaisissa luokissa on nykypäivänä lisäksi oppilaita, joiden kotikieli ei ole suomi. Yhden luokanopettajan aika ei voi mitenkään riittää kaikkien tarpeiden huomioimiseen, jolloin uhkana on, että sekä erityisoppilaan että ns. tavanomaisen lapsen oppiminen on vaikeampaa. Inkluusio ei siis ole säästökeino, vaan oikein toteutettuna kallista. Jos yleisopetuksen luokkaan sijoitetaan erityislapsia, luokassa saisi olla korkeintaan 20 oppilasta. Yksi erityisoppilas voisi olla ns. ”kahden paikalla”, jolloin luokkakoko pienenisi, jos joukossa on monta erityistukea tarvitsevaa. Myös suomea toisena kielenä puhuvien osuus voisi olla luokkakokoa pienentävä tekijä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sijoittumista normaaliluokkaan tukisi myös joustavampi valmistava vaihe – nykyinen valmistavassa luokassa vietettävä aika on monelle liian lyhyt. On myös otettava huomioon, että kaikkia tukea tarvitsevia ei voi niputtaa yhteen – on ihan eri asia integroida luokkaan erittäin aggressiivinen oppilas kuin lapsi, joka vain oppii hieman hitaammin. Nykyopettaja ei suinkaan haikaile erityisluokkasysteemin perään, jos sillä tar-

VALPURI SUOMI

koitetaan, että jokainen hiukan eri tavalla oppiva tai normista poikkeava työnnetään erityisluokkaan. Nykyopettaja haaveilee kohtuukokoisesta luokasta, jossa olisi

erilaisia oppijoita – ja useita muita aikuisia apuna. Ymmärrys ihmisyyden kirjosta auttaa pitkälle, mutta ihmeen tekijöitä me opettajatkaan emme sentään ole.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Kohti parempaa mielenterveyttä

Jukka Kärkkäinen Psykiatri, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian johtokunta Veli-Matti Saajala Puheenjohtaja, Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry

edistäminen lisää ihmisen tuottavuutta ja hyvinvointia, kuten koulume-

MIELENTERVEYDEN

nestystä ja fyysistä terveyttä. Kaupunki voi edistää asukkaiden mielenterveyttä monella saralla mm. järjestämällä perheille palveluja, lapsille päiväkoteja ja varhaiskasvatusta, nuorille toimintaa, kaiken ikäisille mielekkäitä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tarvittavaa tukea ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.

Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat usein mielenterveysongelmien taustalla, ja siksi kaikille olisi järjestettävä mahdollisuus normaaliin ihmiskontaktiin. Turussa hyviä kohtaamispaikkoja ovat esimerkiksi Turun Mielenterveysyhdistys ITU ja Nuorten Kohtaamispaikka Toivo, joihin voi mennä ilmaiseksi ja tavata muita sitoutumatta mihinkään. Valitettavasti kaikki eivät leimautumisen pelossa uskalla tulla näihin paikkoihin. Olisikin tärkeää saada ilmapiiriä muokattua siihen suuntaan, että vertaistukiryhmissä käymistä pidettäisiin normaalina. Mielenterveyshäiriöt ovat erittäin yleisiä Suomessa. Vuosittain joka viides sairastuu psyykkisesti ja elinaikanaan joka toinen. Masennukseen sairastuu 7% väestöstä vuosittain ja 18 % elämänsä aikana. Koska suuri osa häiriöistä alkaa jo lapsuus- ja nuoruusiässä, olisi tärkeä tunnistaa ja puuttua ongelmiin jo

Lahjoituksia suomalaisten hyväksi

Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä vastuu yhteisestä ympäristöstämme ovat keskeinen osa satavuotiaan Osuuskunta Tradekan toimintaa. Kannamme vastuuta suomalaisista lahjoittamalla vuosittain keskimäärin vähintään 10 % verojen jälkeisestä tuloksesta yleishyödyllisiin tarkoituksiin mm. lapsia ja lapsiperheitä tukeville järjestöille, nuorisojärjestöille sekä ikääntyvien ihmisten loma- ja virkistystoimintaan. Cumulus City&Resort Hotelli Seurahuone Helsinki Crowne Plaza Helsinki Hotel Indigo Helsinki - Boulevard Holiday Inn BURGER KING® Grillsson HelmiSimpukka Huviretki Martina Rax Buffet O’Learys, Bakers Helsinki, Iso Omena ja Sello Espoo Restel Tapahtumaravintolat Lehtipiste

www.tradeka.fi

varhaisessa vaiheessa, ja päästä hoidolla ehkäisemään sairauksien pitkittymistä aikuisuuteen. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat sairausryhmistä suurim-

“Olisikin tärkeää saada ilmapiiriä muokattua siihen suuntaan, että vertaistukiryhmissä käymistä pidettäisiin normaalina.” man taakan yhteiskunnalle ja ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Mielialahäiriöiden hoito-, eläke- ja sairauspäivärahakustannukset on arvioitu Suomessa yli 1000 miljoonaksi euroksi vuosittain. Psykoosihäiriöiden kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa, pelkästään skitsofrenian 700900 miljoonaa euroa vuosittain. Huomioitava on myös mielenter-

veyspotilaan läheisille aiheutuva kuormitus. Leimautumisen pelko on monelle este hakeutua hoitoon. Hoitotulosten paraneminen edellyttää, että pääsy hoitoon on helppoa ja hoito aktiivista sisältäen tarvittavia lääkkeellisiä, psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia hoitomenetelmiä. Tällä hetkellä mielenterveyshoidon saatavuus ei ole läheskään riittävää. Yli puolet hoitoa tarvitsevista eivät saa mitään hoitoa ja vain viidesosa on hyvässä hoidossa. Esimerkiksi psykoterapiapalveluista on suuri puute. Riittävien mielenterveyspalvelujen lisäksi yhteiskuntapolitiikan tulee edistää jokaiselle mahdollisuutta osallisuuteen, työhön, opiskeluun ja riittävään toimeentuloon. Tiedetään, että sosiaaliset tekijät, kuten koulutuksen puute, työttömyys ja köyhyys aiheuttavat merkittävän riskin mielenterveydelle.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Huono sisäilma heikentää toimintaa Anna Mäkipää ja Jaakko Lindfors Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

laitoksen mukaan ilmanvaihto on riittämätön 58%:ssa suomalaisista luokkahuoneista. Pääosa oppilaiden ylähengitysteiden oireista selittyy koulujen heikon ilmanvaihdolla ja kosteusvaurioilla. Turussa on sisäilmaongelmien vuoksi koulujen osia ja kokonaisia päiväkoteja pikaisessa korjaustarpeessa. Sisäilman vaihtuvuutta pitäisi parantaa vielä paljon laajemmalti. Sisäilman laatua parantava korjausrakentaminen vähentää suoraan kaupungin omien työntekijöiden, oppilaiden, opiskelijoiden ja potilaiden sairastavuutta. THL:n mukaan parempi sisäilma parantaa välittömästi myös oppimistuloksia.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN

Hyvä työnantaja ottaa työntekijöidensä terveyden vakavasti, tarjoaa laadukkaat työskentelyolosuhteet, huolehtii työssä jaksamisesta ja tarvittavasta täydennyskoulutuksesta. Hyvä kunta tarjoaa asukkailleen ja palveluidensa käyttäjille terveen ja turvallisen elinympäristön. Mitä enemmän kuntalainen käyttää julkisia palveluita, sitä tärkeämpi kysymys sisäilmaongelma hänelle on, koska kyse on julkisista rakennuksista. Kunnan palvelujen on oltava poikkeuksetta terveellisiä ja laadukkaita, eikä kuntalaisen lompakon paksuus saa määritellä sitä, minkä tasoista palvelua tai sisäilmaa on tarjolla. Korjausrakentamisen aika on nyt. Julkisen korjausvelan purkaminen on erityisen ajankohtaista matalasuhdanteessa, sillä se nostaa tuottavuutta ja käynnistää talouden rattaita.

OUTI ERONEN

Turun Vasemmiston kuntavaalikärjet 2017 TURUSSA ON PALJON HYVÄÄ: sen ihmiset ja ilmapiiri, kaunis jokiranta ja saaret sekä virkeä ja monimuotoinen kulttuurielämä. Kaupungissa on myös vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä sitoutuneet ja ammattitaitoiset kaupungin työntekijät. Lähtökohdat kaupungin kehittämiselle ovat siis hyvät, mutta kaupungissa on myös paljon kehitettävää. Vasemmisto haluaa Turusta kunnan, jossa on hyvät julkiset palvelut ja avoin demokraattinen päätöksenteko. Rahavalta, pienen piirin sopimuspolitiikka ja niin sanottu Turku-sopimus on kuluneella valtuustokaudella estänyt kaupungin kehittämisen asukkaiden edun

mukaisesti. Vasemmistoliitto on irtisanoutunut sopimuspolitiikasta ja sitoutunut kaupungin kehittämiseen yhteistyössä turkulaisten kanssa. Vasemmistoliitto sanoo ei kabinettipolitiikalle ja vallan keskittämiselle ammattipolitiikoille, virkamiehille ja yhtiöihin. Tavoitteemme on poistaa kuntalaisten välinen eriarvoisuus ja taata asunto, koulutus, työ, hoiva ja mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen jokaiselle. Turun kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös työelämän uudistamiseen työllisyyttä ja hyvinvointia lisäämällä sekä noudattamalla työehtoja ja hyvää työnantajapolitiikkaa.

KYLLÄ LÄHIPALVELUILLE - EI MAKSUJEN KOROTUKSILLE! Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä ihmisiä, ei markkinoita varten. Vasemmiston tavoitteena on turvata jokaiselle laadukkaat julkiset palvelut sekä varmistaa, että hoitoon pääsee silloin, kun sille tarvetta on. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut turvataan ajoissa tarvitseville.

1

2

3

4

Sosiaali- ja terveyskeskuksiin pääsee jonottamatta ja maksutta. Nopea pääsy peruspalveluihin säästää kalliimman erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluihin varataan riittävästi rahaa yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi kaikille. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn käytetty euro säästää monta euroa sairauksien hoitokulujen vähenemisenä.

Sote-palveluiden tuotannon yksityistäminen ja yhtiöittäminen lopetetaan välittömästi. Tehokkaiden ja saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi palvelut tuotetaan lähellä ihmisiä ja pääosin julkisesti.

Ikääntyneiden pärjäämistä omassa kodissa tuetaan riittävillä kotipalveluilla. Lisäksi järjestetään riittävästi palveluasumista ja laitospaikkoja niitä tarvitseville. Ihmisellä on mahdollisuus itse päättää omasta asumismuodostaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä varmistetaan se, että terveydenhuollon lähipalveluja on jatkossakin saatavilla, ja ihmisten pallottelu luukulta toiselle lopetetaan varmistamalla sote-palveluiden toimiva yhdistäminen.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

MAAILMAN PARHAAT KOULUT JA VARHAIS­ KASVATUS KAIKILLE Vasemmiston tavoitteena on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen Turku. Vasemmisto haluaa kaventaa tulo- ja hyvinvointieroja varmistamalla tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen. Turkua ja sen palveluita on rakennettava niin, että kaikilla kuntalaisilla on taustoistaan huolimatta edellytykset osallistua ja kehittää itseään. Turku on yhdenvertainen ja turvallinen kaikille.

1

2

3

4

Opetusryhmien kokoa pienennetään ja erityisopetuksen resurssi turvataan. Turku määrittää peruskoulujensa ryhmäkoon ylärajan 20:ksi, jota ei kaupungissa voi ylittää.

Päivähoito-oikeuden rajauksia ei toteuteta Turussa ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Turun on panostettava nykyistä enemmän kunnalliseen varhaiskasvatukseen.

Turulta vaaditaan koulutuksen tasa-arvoa ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyä. Turku puuttuu positiivisen diskriminaation ja resurssien suuntaamisen keinoin siihen, etteivät koulut jakaudu maineeltaan ja tuloksiltaan hyviin ja huonoihin kouluihin.

Ammatillisen toisen asteen lähiopetuksen määrä turvataan tasolle, jolla hyvä oppiminen on mahdollista. Jokaiselle löytyy toisen asteen opiskelupaikka.

VIIHTYISÄ JA KESTÄVÄ TURKU

Vasemmiston Turussa luonnon ja ihmisten tarpeet kulkevat käsi kädessä. Viihtyisä ja kestävä kaupunki syntyy järkevällä ekologisella täydennysrakentamisella, puisto- ja viheralueilla sekä panostamalla kohtuuhintaiseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen.

1

2

3

4

Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan pyöräilyn ja kävelyn edistäminen tavoitteena todellinen pyöräilykaupunki Suomen Turku. Yksityisautoilua vähennetään kehittämällä kestäviä liikennemuotoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Uudet asuin- ja työpaikat rakennetaan joukkoliikenneväylien läheisyyteen.

Tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisujen toteutumista vauhditetaan: Tunnin juna, pikaraitiotie Turkuun ja henkilörataliikenne Turusta Uuteenkaupunkiin.

Turku alkaa tavoitella aktiivisesti hiilineutraalin kaupungin asemaa. Tavoite huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa, esimerkiksi energiantuotannossa, joukkoliikenteen järjestämisessä ja kaavoituksessa.

Taidetta, kulttuuria ja palveluita pitää olla tarjolla myös lähiöissä, ihmisten ulottuvilla. Turussa on säilytettävä kattava ja laadukas kirjastopalveluiden verkko ja riittävät henkilöstöresurssit. Turku noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta kaikessa uudisrakentamisessaan.

HYVÄ TYÖ ON TURUN TALOUDEN KIVIJALKA

Turku luo elinvoiman ja työllisyyden edellytyksiä esimerkiksi kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta, julkisilla hankinnoilla, koulutuksella sekä järjestämällä yrityspalveluita. Vasemmiston mielestä Turun tulee olla vastuullinen työnantaja. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistäminen on Turun vastuulla ja sitä on hoidettava aktiivisesti.

1 Turun kaupungin omien vuokra-asuntojen tuotantoa on lisättävä. Pitkäjänteinen ja kohtuuhintainen tontti- ja asuntotuotanto varmistetaan maanomistuksen, kaavoituksen ja tonttituotannon avulla. Ensisijaisesti turvataan tonttitarjonta TVT:lle kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen vuokria alennetaan.

2 Korjausvelkaa puretaan Turun kiinteistöissä ja infrassa. Korjausrakentaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa erityisesti korkean työttömyyden aikaan.

3 Kaupungin omien yhtiöiden toiminnan on kestettävä päivänvaloa myös työehdoissa. Kaupungin omistamien yhtiöiden yhtiöjärjestykset muutetaan niin, että niissä sovellettava avoimuuden taso vastaa liikelaitosten avoimuutta, lukuun ottamatta liikesalaisuuksia. Kaupungin henkilöstöohjelma ja -periaatteet tulee ulottaa koskemaan yhtäläisesti myös kaupungin

omistamia yhtiöitä. Henkilöstöllä tulee olla edustus kaikissa kaupungin omistamissa yhtiöissä. Turun, sen yhtiöiden ja liikelaitosten on oltava esimerkillisiä työnantajia.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Turvallinen tulevai 2

Laura Aalto

3

Maher Abi Mosleh (sit.)

4

Tero Ahlgren

5

Ida Akkila

6

Mohammadamin Allahmoradi

7

Li Andersson

8

Piritta Anttila

9

Heli Arosuo

10 Oskari

Autiosuo

opiskelija

hitsaaja

HuK, opiskelija

opiskelija

opettaja

kansanedustaja riksdagsledamot

lähihoitaja

S2-opettaja, globaalikasvatuksen koordinaattori

yrittäjä, avainasiakaspäällikkö

20 Anita

21 Eila

22 Shanti

23 Pasi

24 Muhiadin

25 Mirja

26 Tauno

27 Raimo

28 Teemu

vapaaehtoistyöntekijä

ompelija, eläkeläinen

kasvatustieteen maisteri

levyseppä

opettaja, insinööri

kätilö, eläkkeellä

teknikko, eläkkeellä

asessori, eläkkeellä

valtiotieteiden maisteri

38 Mikael

39 Joel

40 Wellu

41 Veikko

42 Seppo

43 Raino

44 Pirkko

45 Tony

46 Anna-Maija

opiskelija

professori

konepäällikkö

korjausrakentamisen opiskelija

asentaja, eläkkeellä

yrittäjä

rakennusmestari

merkonomi

VTM, päihdetyöntekijä

56 Jaakko

57

58 Ilkka

59 Tom

60 Merja

61 Alpo

62 Sari

63 Lauri

64 Tea

lukion aineenopettaja, lapsen oikeuksien lähettiläs

kock, student

tradenomi (BBA)

kirjastonhoitaja

teknikko, eläkkeellä

taloushallinnon tradenomi

prosessinhoitaja

tulkki, kääntäjä

74 Teuvo

75 Laura

76 Tuomas

77 Tuukka

78 Eva-Liisa

79 Mika

80 Pekka

81 Kaija

82 Pekka

putkiasentaja

koulutussihteeri, ihmisekologian kandidaatti

kulttuurituottaja, muusikko

putkiasentaja

kouluttaja, päätoimittaja

nuorisotyöntekijä

ohjelmoija

FM

opettaja, eläkeläinen

92 Elina

93 Minna

94 Jere

95 Niilo

96 Niko

97 Jari

98 Laura

99 Mervi

100 Lennu

lastentarhanopettaja (ma.)

yhteisöpedagogi, kasviskokki tradenomi, eläkeläinen

greenkeeper, eläkeläinen

opiskelija, koti-isä

toimittaja

opiskelija

luokanopettaja

pääluottamusmies, fysioterapeutti

Halmesmaa (sit.)

Kiivanen (sit.)

Lindfors

Peltoniemi

Sandelin

Hannula

Kivirauma

Lindh

Pohjola

Sumelius

Harini

Koivisto

Lindström

Polo (sit.)

Sumell

Heikkilä

Korhonen

Linkinen

pätkätyöläinen

Pääkkönen

Suojama

Hersi

Koski

Lundén

Raekallio

Suojama (sit.)

Hovirinta

Koskinen

Lähteenmäki

Raita

Suominen

Hovirinta

Kunnari

Lähteenmäki

Rantala

Tättilä

Huhtanen

Kunnari

Marttila

Rantanen

Uusitalo

Huotari

Kuuskoski

Mattila

Rautee

Yläneva


UUSI PÄIVÄ 2/2017

isuus tehdään nyt. 12 Nana

13 Seppo

14 Misha

15 Amro

17 Tanja

18 Aki

19 Sasu

sosiaaliohjaaja

doktorand, projektkoordinator

KTM, ekonomi

sihteeri

opiskelija

yhteiskuntatieteiden kandidaatti

putkiasentaja

kokki, kulttuurituottaja

29 Noora

30 Juha

31 Pia

32 Joonas

33 Jesse

34 Heli

35 Katri

36 Riitta

37 Annika

yliopisto-opiskelija

tuotekehityskemisti

valokuvaaja, KTM

poliittisen historian opiskelija

elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies

hoitaja, pääluottamusmies

asiakasvastaava

lähihoitaja

kääntäjä

47 Jukka

48 Jaana

49 Elias

50 Emma

51 Isko

52 Antti

53 Mara

54 Turja

55 Diana

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri

laboratorioanalyytikko (AMK), laatukoordinaattori

projektitutkija, tohtorikoulutettava

valtiotieteiden kandidaatti, opiskelija

tarkastaja, yrittäjä

sekatyömies, ravintolatyöntekijä

sisustusasentaja, I työsuojeluvaravaltuutettu

liittosihteeri

keittiöapulainen

65 Susanna

66 Arttu

67 Anna

68 Jyri

69 Liisa

70 Juri

71 Kimmo

72 Riikka

73 Ossi

toimistonhoitaja

opiskelija

FM, pääsihteeri

opiskelija

restonomi (AMK), kanslisti

FM, kirjailija

kulttuurituottaja

VTM, kulttuurituottaja

rakennusmies

83 Max

84 Päivi

85 Pirjo

86 Markku

87 Taimi

88 Veli-Matti

89 Sauli

90 Jarto

91 Maisa

erityisavustaja

merkonomi, palveluasiantuntija

VTM, fysioterapeutti

raudoittaja, työsuojeluvaltuutettu

ravintolatyöntekijä, yhdistysaktiivi

vapaaehtoistyöntekijä

levyseppä, eläkeläinen

varastotyöntekijä

kouluttaja, eläkeläinen

11

Inkeri Backman

Hännikkälä

Kärkkäinen

Merinen

Rauvola

Blomqvist

Issakainen

Laine

Blomqvist

Jalkanen

Laitinen

Minkkinen

Riekki

Mäkipää

Rinne

Turku 101 Johannes Yrttiaho

FM, tiedottaja

Dellinger

Jormalainen

Lappalainen (sit.)

Niemi

Rintala

el-Khatib

Järveläinen

Laurell (sit.)

Norontaus

Räsänen (sit.)

16 Antony

Fredriksson

Kaleva (sit.)

Lehtinen

Nummelin

Saajala

Graham

Kallio

Lehtonen (sit.)

Nurminen

Saarinen

Haapanen

Kallionpää

Lehtonen

Oksanen

Salminen

Haapanen

Karvonen

Lempinen

Pasanen

Saloniemi


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Ravintola-alan Köyhyysloukut kehityksen työntekijän esteenä haasteet Tavallisen työsuhteen perusta on työsopimus, jota molemmat osapuolet noudattavat. Yksi poikkeus ylitse muiden eroaa kuitenkin perinteisistä ja usein myös laillisista käytännöistä: ravintola-ala.

PIMIÖLOUNGE

Taimi Räsänen TURUN KAUPUNGIN on luotava kannustavia edellytyksiä sekä työntekoon että muuhun osallisuuteen. Meille on muodostunut työelämän rinnalle velvoittava tukityöjärjestelmä, jossa työvoimapoliittisia toimenpiteitä käytetään kyseenalaisesti ja ihmisiä pakotetaan toimimaan vastoin omaa etuaan. Työttömien joukossa on paljon koulutettua väkeä, joiden työkyvyssä ei (vielä) ole vikaa, mutta työpaikkoja ei riitä kaikille. Pakkopullatyöllistäminen tuskin luo työpaikkoja, mutta vähentää kyllä entisestään luottamusta päättäjiin ja työelämään. Monimutkainen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä ja sirpaloitunut työelämä aiheuttavat tilanteita, joissa työn vastaanottaminen huonontaa omaa taloudellista tilannetta. Erityisesti yksinhuoltajat, lapsiperheet ja yksinasuvat työttömät ovat heikoilla, koska perusturva koostuu yleensä useista tukimuodoista. Palkkatuki on yksi tapa kannustaa pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään, mutta määrärahoja on supistettu. Työkokeilu sen sijaan ei ole työsuhde, vaan tarkoitus on selvittää uravaihtoehtoja ja mahdollisuuksia palata työmarkkinoille työttömyysjakson tai lastenhoitojakson jälkeen. Kunnan velvollisuus on tarjota kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleille. Tavoitteena on työelämän

pelisääntöjen ja oman elämänhallinnan vahvistaminen. Osallistuminen ei ole aina vapaaehtoista - henkilö voi menettää työttömyysetuutensa kieltäytymällä toimenpiteistä.

“Palkkatukityötä ja kuntouttavaa työtoimintaa lisäämällä voimme hoitaa pitkäaikaistyöttömyyden haittoja, mutta erityisesti meidän pitää huolehtia siitä, ettei kukaan enää tipahda kelkasta.” Turun taloutta rasittavat pitkäaikaistyöttömistä maksettavat Kela-sakot, joita maksoimme viime vuonna 24 miljoonaa euroa. Se on pitkä sentti. Turun kaupungin kannattaa toimia sekä ennaltaehkäisevästi että haittoja vähentävästi. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus, PK-yritysten tukeminen, mielenterveyspalveluiden parantaminen ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen lisäävät hyvinvointia ja taloudellista tasa-arvoa myös tulevaisuudessa. Palkkatukityötä ja kuntouttavaa työtoimintaa lisäämällä voimme hoitaa pitkäaikaistyöttömyyden haittoja, mutta erityisesti meidän pitää huolehtia siitä, ettei kukaan enää tipahda kelkasta. PIMIÖLOUNGE

Sasu Haapanen RAVINTOLAAN PÄÄSEE helposti töihin, mutta jos kirjallisen sopimuksen onnistuu saamaan, on miltei poikkeuksetta tarjolla nollatuntisopimus tai osa-aikainen sopimus. Työntekijät taistelevat usein vuosikausia täydestä tuntisopimuksesta. Monella palkka ei riitä toimeentuloon ja joudutaan ottamaan lisätunteja muualta, mikä johtaa tasapainoiluun kahden tai jopa useamman työpaikan välillä. Päivät ovat pitkiä ja jaksamista pidetään yllä keinotekoisesti. Epäoikeudenmukaisuudet selitetään usein ravintola-alan nopeatempoisuudella ja perinteisellä ”näin on aina tehty” –mentaliteetilla. Todellisuudessa suurin syy on kuitenkin työnantajaosapuolen mahdollisuus hyväksikäyttää hajanaista ja verrattain nuorta työntekijäkuntaa, joka harvoin tuntee oikeutensa. Moni kuuluu liittoon, mutta työehtosopimusta tunnetaan huonosti, ja luottamusmiehet ovat harvassa. Taukokäytännöt vaihtelevat taloittain ja pienemmillä työpaikoilla tehdään jopa kymmenen tunnin vuoroja ilman taukoja. Pelko omasta työsopimuksesta johtaa uusiin alistumisiin. Työntekijät kääntyvät helposti toisiaan vas-

taan paikoissa, joissa työtunnit eivät yksinkertaisesti riitä vaadittuihin suorituksiin. Viimeisimmät kilpailukykysopimuksen toimenpiteet näkyivät työntekijän aseman heikennyksinä ravintola-alalla viivytyksettä. Työaikaa lisättiin kolmiviikkoisjaksossa 1,5 tuntia, joka työskennellään palkatta työnantajan hyväksi. Myös osa työnantajamaksuista siirtyi työntekijän maksettavaksi. Paljon on keskusteltu tuntilisienkin heikentämisestä, esimerkiksi sunnuntain tuplapalkka haluttaisiin poistaa kokonaan. Kyseessä on kuitenkin osa ravintolatyöntekijän normaalia palkkaa. Sunnuntaipalkkaa poistaessa pitäisi ensin avata keskustelu korotuksista, jotka korreloivat palkan nousua vastaavalla tavalla. Osa ravintoloitsijoista on jopa ehdottanut Suomessa palkan osamaksua tippikäytännöllä. Onko röyhkeydellä rajaa, kun oma yrittämisen riski halutaan ulkoistaa asiakkaille? Pääkaupunkiseudulla jo alkanut, ja pian koko Suomea kohtaava, ravintola-alan työpula saataisiin ratkaistua reiluilla työsopimuksilla ja työehtosopimuksen noudattamisella. Näin saataisiin ala taas kiinnostavaksi, erityisesti nuorille. Motivaatiota löytyy varmasti, kunhan vain molemmat osapuolet noudattavat pelisääntöjä.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Allahmoradi Mohammad - ruohonjuuritason toimijan haastattelu

Monikulttuurinen kaupunki tarvitsee panostuksia kotouttamispolitiikkaan PIMIÖLOUNGE

Laura Tättilä

on Turkuun kotiutunut Iranin kurdi, perheenisä, puutarhuri, yhteiskunta-aktivisti, opettaja ja runoilija. “Olen tehnyt politiikkaa 40 vuotta, joista 13 vuotta olen asunut Suomessa”, hän kertoo. Allahmoradi on kulttuurialan monitoimija: Hänellä on kurkkulauluyhtye sekä tanssiryhmä ja hän julkaisee runoja taiteilijanimellä Nzar Kwestani. Vielä toistaiseksi hän toimii Suomen Kurdiyhdistyksen puheenjohtajana, mitä kautta hän tulee toimineeksi myös yhteyshenkilönä kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä: “Aina kun joku maahanmuuttaja on tehnyt jotain hassusti tai päätyy otsikoihin, minulle soitetaan”, hän nauraa.

ALLAHMORADI MOHAMMADIN

Kuntavaalehin Allahmoradi lähti ehdokkaaksi, sillä hän haluaa vaikuttaa kaupungin kotouttamispolitiikkaan. “Kotouttamissysteemi on vaihdettava”, hän sanoo. “Maahanmuuttajille opetetaan kieltä mutta kulttuurin opettaminen jää vajaaksi. Tapoja ja lakeja ei selitetä tarpeeksi”, hän näkee. “Suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä ei ole kunnollista yhteyttä. En halua nähdä enempää otsikoita maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Kotouttamispolitiikkaa on parannettava!” Maahanmuuttajat ovat myös eriarvoisessa asemassa kantaväestöön nähden. “Maahanmuuttajayrittäjiä syrjitään. Maahanmuuttajanaiset ja -miehet saavat myös aivan erilaista kohtelua esimerkiksi työllistämispalveluissa”, hän kertoo ja lisää: “Ihmisiä ei kohdata yksilöinä, vaan heidät nähdään vain ulkomaalaisina, maa-

hantulijoina.” Allahmoradi on huolissaan populismin noususta Euroopassa. “Skandinavia on rauhan keskus, jonka täytyy pitää yllä demokratiaa. Populismi voidaan torjua nostamalla esille ihmisoikeuspolitiikkaa”, hän linjaa. "Kulttuurin kehitys ei onnistu, jos vain toinen osapuoli eli maahanmuuttajat on mukana siinä. Myös kantaväestön on osallistuttava. Rasismista ja fundamentalismista on päästävä eroon, jotta yhteiskunta olisi turvallinen. Kansalaisuuden saamista pitää helpottaa, jotta maahanmuuttajat tuntisivat olonsa tervetulleeksi ja kotoutuneiksi. Monille maahanmuuttajille, varsinkin vanhimmille sukupolville, suomen kieli on todella vaikea oppia. Meidän on yritettävä yhdessä saavuttaa todellinen tasa-arvo, ja ihmisoikeudet pitää laittaa kaiken edelle!"

Tasa-arvoa nuorten yhteiskun­ nalliseen osallistumiseen Eva-Liisa Raekallio

Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Saska Heino

Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Aki Haapanen

Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)

Riikka Oksanen

Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)

on Turussa koulua käyvien nuorten vaikutuskeino kaupungin asioihin. Se koostuu Turussa koulua käyvistä, 13–18-vuotiaista nuorista. Marraskuussa 2015 pidettyjen Turun nuorisovaltuustovaalien äänestysprosentti oli kuitenkin vain 45. Sen lisäksi, että vain alle puolet äänioikeutetuista, 13–18-vuotiaista oppilaista turkulaisnuorista äänesti, äänestysprosentti jakautui epätasaisesti eri koulujen välillä, kahdeksasta lähes 99 prosenttiin. Nuorisovaltuustoon tarvitaan nuoria kaikkialta Turusta kaikista Turun ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksista. Vain tällä tavoin se voi aidosti edustaa kaikkia kaupungin nuoria. Kynnys äänestämiseen on monella turhan korkea, eikä kaupunki ole tähän mennessä tarttunut asiaan riittävällä tarmolla. Äänestämisestä tulisi tehdä luontevaa jo varhain, jotta vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin kävisi helposti aikuisenakin. Turun nuorisolautakunnan jäsenet Eva-Liisa Raekallio ja Saska Heino tekivätkin kokouksessa 21.4.2016 aloitteen, jossa nuortenpalveluilta pyydettiin konkreettisia toimia nuorten osallistumisen parantamiseksi. Vastauksessa ei luvattu toimenpiteitä.

NUORISOVALTUUSTO

Nuorten osallistuminen päätöksentekoon lähtee kotoa ja koulusta. Yksi keskeinen suurta äänestysprosenttien hajontaa selittävä tekijä on nuorten asettuminen ehdolle vaaleissa. Nuorisolautakunnan työ jatkui marraskuun kokouksessa 3.11.2016 allekirjoittaneiden selvityspyynnöllä, jossa nuortenpalveluilta penättiin tapoja, joilla turkulaisnuoria niin kaupungin oppilaitoksissa kun niiden ulkopuolellakin saataisiin ehdolle nuorisovaltuustoon nykyistä tasaisemmin. Selvityspyynnössä korostettiin myös nuorisotiloihin, kouluihin ja oppilaitoksiin suuntautuvan, yhteisesti toteutetun kiertueen merkitystä, jossa nuorille kerrottaisiin äänestämisen merkityksestä, nuorten päättäjien tärkeydestä ja nuorisovaltuustosta. Selvitykseen saadun vastauksen mukaan koulujen satsaus nuorisovaltuustovaaleista tiedottamiseen vaikuttaa osaltaan nuorten ehdolle asettumiseen ja äänestysaktiivisuuteen. Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenten Aki Haapasen ja Riikka Oksasen 16.11.2016 nuorisovaltuustovaaleista pyytämässä selvityksessä kysyttiin, mitkä ovat kaupungin mahdollisuudet tehdä vaalitavasta mahdollisimman esteetön ja monenlaisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten äänestysmahdollisuu-

det huomioiva. Toimialan vastauksessa toivottiin, että yhä useammassa koulussa olisi ensi kerralla useita ehdokkaita. Nuorten äänestysaktiivisuuden parantaminen on myös uuden nuorisolain mukaista. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa nuorten osallisuutta, ja edistää nuorten tasa-arvon ja oikeuksien toteutumista. Seuraavat nuorisovaltuustovaalit järjestetään Turussa tämän vuoden marraskuussa. Turun kaupungin tuleekin monialaisella yhteistyöllä varmistaa, että toimet kaikkien turkulaisnuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi kantavat hedelmää jo tulevissa vaaleissa.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Kirjastoissa huhkitaan

Kiinnostavan kaupungin rakenta­ minen tuo hyvää kaikille PIA JALKANEN

Elias Laitinen

Riikka Oksanen

ovat parhaillaan uudistumisen prosessissa ja henkilökuntakin taipuu työnkuvansa muutokseen. Aukioloajat ovat lisääntyneet ja asiakkaat kiittelevät sujuvaa kirjastojen omatoimista palvelua. Kirjastoissa huhkiva henkilökunta tietää asioiden toisenkin puolen. Vuoden vaihteesta alkaen ovat varausmaksutkin poistuneet ja kirjat liikkuvat Vaski-alueella enemmän. Kirjojen varaaminen, kuljetukset, purku, hyllytys ja koko pakkausrumba vaatii henkilökunnalta melkoista paineensietokykyä ja jaksamista. Työn keskiössä oleva kirja saattaa jäädä sivurooliin ainakin niissä lähikirjastoissa, joissa henkilökuntaa on vähän. Henkilökunnan jaksaminen on jatkossa huomioitava ja harkittava lisätyövoimaa uudenlaisten tehtävien hoitoon. Kirjastojen sisällölliseen kehittämiseen pitää keskittyä ja henkilöresurssit on suunnattava lukemisen edistämiseen ja asiakkaan tiedonhakintaan.

KIRJASTOT

Keskustelua käydään parhaillaan julkisuudessa uuden kirjastolain hengestä ja siitä, ollaanko menossa sosiaalisen kirjaston suuntaan ja tuleeko kirjastoista yhä enemmän tavaralainaamoja, olohuoneita, vai pystytäänkö edelleen kirjojen ja lukemisen painotuksessa. Kirjaston rooli koulujen yhteistyökumppanina korostuu tulevaisuudessa uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa. Koulut ja oppilaat voivat parhaimmillaan saada tukea laaja-alaisiin kokonaisuuksiin perehtymisessä. Tähän tulee Turun varautua huolehtimalla siitä, että kirjastoissa on riittävästi henkilökuntaa ja että lähikirjastot säilyvät koulujen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkimme oma runoilija Jarkko Lainekin totesi aikoinaan: Kirjasto on tullut lähemmäksi, mutta kohta se viedään veks tai puolitetaan, eikä kukaan enää muista mikä viisaus asuu siinä että kirjasto ja neuvola ovat seinänaapureita.

KAUPUNKI HAVITTELEE monen muun tavoin luovan talouden työpaikkoja menetettyjä korvaamaan. Nämäkään työpaikat eivät synny ilman, että niille luodaan edellytyksiä. Onneksi panostukset luovaan talouteen ovat samalla myös panostuksia kaikille viihtyisään kaupunkiin. Luovan talouden ytimessä on erilaisten ihmisten kohtaaminen. Kun kaupunkia tiivistetään siellä, missä ihmisiä on jo valmiiksi tiheään, kaikki voittavat. Kaupungista tulee kaupunkimaisempi. Tiiviyden ei tarvitse tarkoittaa korkeaa rakentamista. Juuri kadun myötäisellä ra-

3+1 Luovan talouden paikkaa Turussa 1) KUPITTAA

Panostukset Kupittaan liiketiloihin ja liikenneyhteyksiin ovat olleet tärkeitä aivovuodon hillitsemiseksi. Alueen rakentamisessa on kuitenkin tingitty toivottoman paljon viihtyisyydestä. Parasta mitä Kupittaan hyväksi nyt voidaan tehdä, on nopeiden liikenneyhteyksien edistäminen Helsingin suuntaan.

2) MARTINRANTA

Vanhalle Wärtsilän telakalle on rakennettu kovan rahan asumista, mutta samalla suuri pala historiallisesti kiinnostavaa Aurajoen rantaa on avautunut kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Vielä kaivataan ainakin lisää liiketiloja kivijalka- tai pop-up-pohjalta.

3) LINNAKAUPUNKI

Kunnianhimoisten suunnitelmien toteuttaminen on viivästynyt pahoin rakennusyhtiöiden sekoilujen vuoksi. Havainnekuvissa näyttää hyvältä mutta lopputuloksesta on vaikea sanoa vielä mitään. Alueen historiallisten rakennusten mahdollisuudet täytyy hyödyntää uusien ohella, jotta alue voi kehittyä Tallinnan Kalamajan kaltaiseksi minikeskukseksi.

+1 ENTÄS LOGOMO?

Kulttuuripääkaupunkivuoden suursatsausta kiinnostavaan miljööseen on arvostettava. Toisaalta paikka on toivottoman erityksissä, eikä ympärille hiljalleen rakentuva asutus tuo parannusta suljettuihin tiloihin perustuvaan rakenteeseen. Uusi suorempi kulkuyhteys ratapihan yli tuo hieman helpotusta, mutta ei muuta sitä, että Logomo on konferenssikeskus, ei satunnaisten kohtaamisten paikka.

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

www.lomajavirkistys.fi ONKO SINULLA TALOUDELLISTEN, TERVEYDELLISTEN TAI SOSIAALISTEN SYIDEN TAKIA VAIKEUKSIA JÄRJESTÄÄ ITSELLESI LOMA? VOIT HAKEA KAUTTAMME TUETTUA LOMAA.

ÄSSÄKENTTIÄ NUORILLE

KANNUSTAMME KASVISTEN KÄYTTÖÖN

RATKAISUJA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

AUTAMME NUORIA TYÖELÄMÄÄN

ELÄKELÄISTEN HYVINVOINTILOMA 11.–16.9.2017 Lomat järjestetään yhdessä Solarislomat ry:n kanssa Kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla. Lomajakson omavastuu 120,- Yhteinen bussikuljetus Turusta, meno ja paluu yhteensä 30,-

kentamisella saadaan aikaan paitsi tärkeää kiinnostavaa kaupunkikuvaa, myös kivijalkapuoteja, joita ihmiset ympäri maailmaa rakastavat. Kivijalkapuotien lomaan sijoittuvat ravitsemusliikkeet ovat Suomen ilmastossa erityisen tärkeä kohtaamisen paikka. Matkailijoiden arvostamat alueet Helsingin Kalliosta Varsovan Pragaan ja Berliinin Kreuzbergiin ovat usein vanhoja työläiskaupunginosia, jotka kulttuuriväki on ottanut haltuunsa, ja joista nouseva asumisen hinta sitten pakottaa heidät syrjemmälle. Puuttumalla tähän kaupunki voi varmistaa, että erilaiset ihmiset voivat kohdata ja työskennellä näillä alueilla jatkossakin.

Hakulomakkeen voi tulostaa www.solaris-lomat.fi tai noutaa yhdistyksen kerhosta. Kerhot kokoontuvat maanantaisin parillisina viikkoina klo 11.30 Ruusukorttelissa, kh 2.

HAKULOMAKKEEN TULEE OLLA PERILLÄ 31.5.2017 OSOITTEESSA: LOMA JA VIRKISTYS, HAKAKATU 12, 20540 TURKU. TIEDUSTELUT PUH. 050 368 5878 / 044 275 4898

paraspaikkaelaa.fi #paraspaikkaelaa


PIMIÖLOUNGE

Tasa-arvoa ja hyvinvointia Alpo Lähteenmäki

kaupunginvaltuutettu sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsen HUHTIKUUSSA KÄYTÄVIEN kuntavaalien tavoitteena tulee olla yhä kasvavien hyvinvoinnin ja tasa-arvon erojen kaventaminen ja poistaminen. Sipilän oikeistohallituksen kilpailukyvyn tavoittelu ei ihmisten tasa-arvoa eikä kaikille kuuluvaa hyvinvointia kunnioita. Kikyn nimissä tehdyt säästötoimet ovat heikentäneet kuntien taloutta ja edellytyksiä toteuttaa tasavertaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kaikille kuntalaisille. Kärsimään joutuvat erityisesti enemmän sairastavat vähävaraiset ihmiset esimerkiksi palvelumaksujen rajujen korotusten myötä. Näiden kuntavaalien tavoitteena tulee olla myös lasten ja nuorten aseman parantaminen. Lapsiperheiden asemaa on päättyvällä valtuustokaudella pyritty ennaltaehkäisevien toimien myötä parantamaan. Tämä ei

PIMIÖLOUNGE

kuitenkaan ole aina riittänyt. Lasten huostaanottojen ja kiireellisten huostaanottojen määrä ei ole odotetusti vähentynyt, vaan on jossain määrässä lisääntynyt. Tämä tarkoittaa, että lisäresursseja vaikeassa asemassa olevien lapsiperheiden auttamiseksi tarvitaan.

"Huhtikuussa käytävien kuntavaalien tavoitteena tulee olla yhä kasvavien hyvinvoinnin ja tasa-arvon erojen kaventaminen ja poistaminen." Toinen erityisen vakava elämän alkuvaiheen ongelma on nuorten pitkäaikaistyöttömyys. Tämä on johtanut Turussakin laajaan nuorten syrjäytymiseen. On edesvastuutonta toimintaa

UUSI PÄIVÄ 2/2017

laiminlyödä vaikeassa asemassa olevien nuorten ihmisten elämän alkuvaiheen tukeminen. Nuorten tasavertaisuus, työllisyys ja koulutus olisi tarpeen turvata erityisillä toimilla. Nuorten ihmisten pakottaminen ja käyttäminen työharjoittelun kautta ilmaisena työvoimana on lopetettava. Entä elämän loppuvaiheessa olevien ihmisten tilanne? Vanhusten arvostus ja kunnioittava kohtelu eivät tunnu edistyvän Turun kaupungissa. Tällä hetkellä vanhuksia rahdataan paikasta toiseen, koska hoivahoidon järjestelyt kahden hankkeen osalta ovat keskeneräisiä ja epäselviä. Niiden valmistumisesta ei ole lainkaan varmaa tietoa. Tilanne ei tunnu olevan kenenkään hallinnassa, ja vanhusten hoivan järjestämiseksi joudutaan käyttämään ostopalveluja. Vanhustenhuolto jää mahdollisen SOTE-uudistuksen jälkeenkin kuntien hoidettavaksi. Tästä johtuen vanhustenhoito tulee olemaan tärkeimpiä tulevan valtuustokauden asioita.

Globalisaatio ja Suomi Tauno Hovirinta (vas)

Yhteiskuntatieteiden aikuisopiskelija GLOBALISAATION kohtaama vastarinta näyttää olevan suurinta siellä, missä talous kehittyy suotuisasti ja myös missä on turvaa tuottava hyvinvointivaltio. Tutkimukset osoittavat globalisaation vaikuttaneen työllisyyteen ja reaalipalkkoihin kuitenkin melko vähän. Isompi vaikutus on työvoiman tarvetta vähentävällä teknologialla, jonka torjumisessa ei ole järkeä. Finanssikriiseissä taas on pelastettu pankkeja mutta ei työpaikkoja. Yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään sankoin joukoin, vaikka osingot ovat ennätyksellisiä. Suhtautuminen globalisaatioon on Suomessa ja muissa pohjoismaissa paljon myönteisempää kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa siitä huolimatta, että etenkin Suomessa on korkeampi työttömyys. Pohjoismaissa on kattava sosiaaliturva ja kriisin iskiessä viranomaiset helpottavat työttö-

mäksi joutuneiden sopeutumista. Britanniassa sosiaalimenoja on jo vuosia leikattu ja Yhdysvalloissahan sosiaaliturva on ollut aina niukkaa.

"Protektionismi ja eristäytymin lietsovat vain vastakkainasetteluja. Ne eivät luo uusia työpaikkoja ja eivätkä edistä tasa-arvoa." Protektionismi ja eristäytymin lietsovat vain vastakkainasetteluja. Ne eivät luo uusia työpaikkoja ja eivätkä edistä tasa-arvoa. Siinä eivät mitkään brexit jaTrumpin valinta mitenkään auta vähäosaisia. Herää kysymys, miksi kansalaiset äänestävät tällaisen politiikan puolesta. Yh-

tenä syynä on esitetty rikkaiden rahoittaman lobbauksen aiheuttamaa ”virheellistä tiedostamista” ja toisaalta puhdasta ymmärtämättömyyttä. Muuten ei ole käsitettävissä Trumpin ”vaihtoehtoisten faktojen” käymisestä totuudesta, vaikka ovatkin valhetta. Suomen kaltaisen pienen maan kannalta kansainvälisyys on itsestään selvyys ja tärkeä. Kansainvälisen kanssakäymisen (globalisaatio) heikentäminen ei ole oikea suunta. Tarvitsemme tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä rahoitusmarkkinoiden säätelyssä, verotuksessa, ympäristö- ja pakolaispolitiikassa. Olisi tärkeää kantaa huolta hyvinvointivaltion toimivuudesta myös muualla kuin Pohjolassa.


UUSI PÄIVÄ 2/2017 LAURA POHJOLA

Leikittelen usein ajatuksella, että autoilijaa kohdeltaisiin kaupunki­ suunnittelussa samalla tavalla kuin pyöräilijää. Laura Pohjola

koulutussihteeri, kuntavaaliehdokas MITÄKÖHÄN AUTOILIJA VASTAISI, jos kaupunki väittäisi, ettei talvisin kuitenkaan kukaan aja autoa? Viime vuosina olen jättänyt palautetta pyöräilyn ongelmakohdista Turun palautepalveluun useasti. Tänä syksyn palautteeseeni rakennustyömaasta vastattiin, että ongelma poistuu kunhan talvi tulee ja ihmiset eivät enää pyöräile. Väärin! Talvella pyöräilee Turussakin yhä useampi. Varsinkin nastarenkailla kulkeminen ei

eroa kesäkeleistä — pystyssä pysyy jopa paremmin kuin kengillä liukastellen. Kunnollisella väylien yläpidolla meitä ympärivuotisia pyöräilijöitä olisi vielä enemmän. Mitäköhän autoilija sanoisi, jos autokaistoilla liukkautta estettäisiin piikkimatoin? Talvipyöräilyä on tänä talvena haitannut erityisen terävä sepeli pyörätiellä. Nastarenkaat eivät ole ilmaiset, ja jotkut ovat joutuneet korjaamaan renkaansa useita kertoja talven aikana. Pyörätiet tulee joko jättää hiekottamatta tai käyttää pyöristettyä hiekkaa terävän sijaan. Olen itse huomannut, että jalankulkijoiden

puoli on useammin ilman hiekkaa, koska kengät kuljettavat sitä pois — tämä on täysin nurinkurista. Mitäköhän autoilija sanoisi, jos Aninkaistenkatu suljettaisiin ilman infokylttejä tai tiedotteita neljäksi kuukaudeksi ilman töiden näkyvää etenemistä ja kiertoreitillä pakotettaisiin odottamaan kolmet ylimääräiset valot? Turussa pyöräilevä kohtaa usein tilanteita, joissa tulee toisarvoinen olo. Kauppiaskadulla rakennustyömaa esti pyöräkaistan käytön useiden kuukausien ajan, Kalevankadulla polkeva joutuu kiertämään ahtaasti kolmet ylimääräiset valot päästäkseen etenemään. Martinsillan korjaukset tukkivat alikulun eräällä merkittävimmistä pyöräreiteistä useiden kuukausien aikaan kesästä loppusyksyyn 2016. Mitäköhän autoilija sanoisi, jos kyltit ohjeistaisivat hänet työntämään autoaan satoja metrejä ilman kunnollista kiertoreittiä? Pyörätien tai pyöräkaistan sulkemisen tulisi olla yhtä kallista kuin autokais-

tan sulkemisen. Jokirannan pyörätiet tulee suunnitella siten, että markkinat eivät häiritse kulkua merkittävästi. Kesällä esimerkiksi Föriltä yliopistolle töihin kulkevan työmatkaaika voi olla kymmeniä minuutteja pidempi vain markkinoiden pyöräjärjestelyjen järjettömyyden vuoksi. Arkipyöräily edistää sekä tavoitetta hiilineutraalin kunnan saavuttamiseksi että lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja vähentää tarvetta terveyspalveluihin. On laskettu, että jokainen pyöräilyyn panostettu euro säästää kaupungilta kahdeksan euroa. Turku on jo nyt hyvä paikka polkea, ja pienillä panostuksilla voimme tehdä Turusta Suomen parhaan pyöräilykaupungin. Me ympärivuotiset pyöräilijät emme vaadi erikoiskohtelua, vaan yhtäläisiä oikeuksia jalankulkijoiden ja autoilijoiden kanssa – sitä, että liikkumismuotomme tunnistettaisiin kulkemisen apuvälineenä muiden joukossa ja se otettaisiin huomioon suunnittelussa.

PIMIÖLOUNGE

Laura Pohjola vaatii yhdenvertaisuutta liikennesuunnitteluun

Lähidemokratian kulmakivi PIMIÖLOUNGE

Jari Suominen ELÄMÄ LÄHIÖISSÄMME on vaipumassa uneen. Liiketilat tyhjenevät, kirjastoja ja nuorisotiloja supistetaan ja yhdistellään, palvelut katoavat kauas kauppakeskuk-

siin. Ihmiset vetäytyvät bunkkereihinsa. Eriydymme, emme enää keskustele koska keskustelupaikkoja ei ole. Tarvitsemme monenlaista ja monipuolista toimintaa jotta pysyisimme terveinä, osallistuvina, empaattisina kansalaisina. Tarvitsemme tiloja joissa kohtaamme muita. Kirjasto yksin ei riitä, kirja ilman kansipapereita on vajaa. Äänet ovat tärkeitä, valot ja tuoksut myös. Internetissä suuri osa viestinnästämme ei toteudu. Ilmeet, eleet, ilkikurin pilkahdus jäävät pois. Viestistämme tulee nuivaa ja mielikuva meistä ihmisinä jää vajaaksi. Yhä useampi meistä asuu yksin. Kylätalo. Ihmisen paikka toimia ihmisenä. Tavoitteena on tuoda internet kaikkien saavutettavaksi. Myös ihmiset olisi hyvä kohdata. Kylätaloissa sukupolvet kohtaavat, opimme toisiltamme asioita, myös niitä yhdessäelämisen sääntöjä jotka nyt ovat hukassa. Kokemuksia voi jakaa ja samalla lievittää omaa yksinäisyyttään ja tuntea osallisuutta. Kylätalo ei voi olla pelkästään kunnan tai kylän vastuulla.

Toimiva ratkaisu olisi allianssi -periaatetta mukaileva vastuun jakaminen toimijoiden kesken. Kun on osaltaan vastuussa reikäleivästä ei ihminen siihen sylje vaan pyrkii

"Tarvitsemme monenlaista ja monipuolista toimintaa jotta pysyisimme terveinä, osallistuvina, empaattisina kansalaisina. Tarvitsemme tiloja joissa kohtaamme muita." säilyttämään ja parantamaan resursseja. Yksittäisen kansalaisen vastuu voisi toteutua vuosimaksulla, jonka voi suorittaa myös työnä, taideteoksena tai vaikka sii-

voamalla. Kaikki ylläpitäjät olisivat tärkeitä, eikä kylätalosta tulisi ylhäältä annettu vaan se olisi yhteinen ja oma. Tämä kasvattaisi meitä ihmisinä myös ymmärtämään yhteiskunnan perusteita- mitään ei ole olemassa jos sitä ei tekemällä tehdä ja ylläpidetä. Turussa on yksi pieni kylätalo, jota ylläpitää yhdistys. Runosmäkeen suunnitellaan kunnan ylläpitämää monitoimitaloa. Näiden yhdistelmä, jossa mukana olisi vielä liike-elämä olisi hyvä ratkaisu. Lähiöihin tarvitaan tiloja monenlaiselle toiminnalle, kirjasto, nuorisotoimi, taiteilijoiden harrastetilat, puusepänverstas, tiloja mikroyrityksille, tukipalveluja kansalaisten aktiivisuutta edistämään. Neuvontaa sosiaali- ja terveysasioissa, työvoimapalvelua, pankkipalvelua, posti. Yhteisellä konseptilla tulisi monesta ideasta totta, sellaisistakin jotka nyt jäävät haaveiksi. Ideoita syntyisi, kotiseututietous ja halu kehittää asioita lisääntyisi. Astutaan kylätaloon! Aloitetaan sen rakentaminen nyt!


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Kupittaan siirtolapuutarha pelastettava DANIEL LEHTOVIRTA

Elina Sandelin

Kaupunginvaltuutettu Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHA on sijainnut paikallaan jo vuodesta 1934. Siirtolapuutarha perustettiin kaupungissa asuvan työväen tarpeisiin, jotta ihmiset saisivat mahdollisuuksia harrastaa vapaa-ajalla viljelyä ja puutarhanhoitoa. Puutarhanhoidolla nähtiin sosiaalisia, yhteisöllisiä sekä kansanterveydellisiä etuja — ja toihan viljely aikanaan myös helpostusta elintarvikepulaan. Suomalaisten siirtolapuutarhojen joukossa Kupittaan siirtolapuutarhan arvokas ominaispiirre liittyy sen sijaintiin kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Idylliset pienet mökit, omenapuut, marjapensaat ja muut istutukset ovat osa kulttuurihistoriallisesti tärkeää, edelleen viljely- ja virkistyskäytössä olevaa puutarhaa. Puutarhan tulevaisuus on ollut moneen otteeseen uhattuna. Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistamisohjelmassaan kirjauksen, jonka mukaan ”selvitetään Kupittaan

siirtolapuutarhalle uutta mahdollista sijaintipaikkaa, joka sallii monipuolisemman toiminnan ja mahdollisesti toiminnan laajentamisen”. Vasemmistoliitto ei tätä hyväksynyt, vaan sen sijaan esitti, että Kupittaan siirtolapuutarha säilytetään nykyisessä paikassaan. Tukea muilta puolueilta ei tullut.

“Ihmisille on jätettävä tilaa hengittää ja sosiaalisesti ja historiallisesti ainutlaatuisia kohteita on vaalittava erityisellä huolella." Yksiselitteistä päätöstä Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuudesta ei ole tehty. Turku-sopimuspuolueiden tekemä päätös ei suoraan lopeta puutarhaa mutta on mahdollistanut sen lakkauttamisen valmistelun. Päätöksellä valtaa siirtolapuutar-

han tulevaisuudesta on siirretty virkamiehille pois julkisuudesta ja avoimesta poliittisesta päätöksenteosta. Kupittaan siirtolapuutarhan toimintaedellytyksiä on tietoisesti nakerrettu pitämällä siirtopuutarhan väki epätietoisuudessa puutarhan tulevaisuudesta sekä lunastamalla mökkejä ja purkamalla niitä. Tämä härski politiikka on lopetettava. Mökkien omistajille on myönnettävä pitkäaikaiset vuokrasopimukset, ja kaikki toimet, joilla puutarhaa on yritetty ajaa kohti loppuaan, on lopetettava välittömästi. Siirtolapuutarhan lakkauttamisen takana on halu tehokkaampaan maankäyttöön alueella. Hyvä kaupunkiympäristö ei kuitenkaan rakennu pelkällä yksisilmäisellä tiivistämisellä ja rakennusneliöiden maksimoinnilla. Ihmisille on jätettävä tilaa hengittää, sosiaalisesti ja historiallisesti ainutlaatuisia kohteita on myös vaalittava erityisellä huolella. Pidetään yhdessä huolta siitä, että vajaan 20 vuoden päästä me turkulaiset saamme yhdessä juhlia Kupittaan siirtolapuutarhan 100-vuotisjuhlaa.

Turun tärkeät paikat Kaltaiselleni kulttuurin seka­ käyttäjälle Turussa on tärkeitä paikkoja, tässä niistä muutamia. Juri Nummelin

Logomo Olen vuosien ajan vetänyt Suomen elokuva-arkiston eli nykyään Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Turun sarjaa. Näytöksiä on ollut Dianassa (nykyään Monk), Juliassa (osa hotellia), Dominossa (kaupunginteatterin käytössä) ja Puutarhakadun auditoriossa (kaupungin omana konferenssitilana). Nykyään näytökset ovat Logomossa radan toisella puolella. Kävelen sinne keväisin ja syksyisin joka maanantai-ilta lippuja myymään. Logomossa on muitakin näytöksiä, joissa käyn: Kinokopla ja Turun elokuvakerho, Suomalaisen elokuvan festivaali, pari viikkoa sitten Elina Hirvosen Kiehumispiste... Vaikka matka meiltä Logomoon on lyhyt, silti huomaan joka kerta toivovani, että olisipa elokuvasali keskustassa. Tai olisipa siellä edes aulakahvila, josta

saisi iltaisinkin juotavaa ja purtavaa, niin kuin Tampereen Niagarassa. Helsingissä ovat korttelikinot nousseet uuteen arvoon, ja niitä on profiloitu elämyksellisiksi. Esimerkiksi Rivierassa voi syödä samaan aikaan kun elokuva pyörii. Mistä Turussa löytyisi tila ja porukka, joka alkaisi pyörittää samanlaista toimintaa? Uusia ja vanhoja leffoja, opiskelijoiden lopputöitä, animaatioita, kevyttä tarjoilua elokuvien oheen? Ja ennen kaikkea: miten kaupunki voisi tukea tällaista toimintaa?

Dynamo Ikä alkaa jo painaa, mutta vielä tykkään bailata. On mahtava tunne jorata ystävien kanssa nousuhumalassa täydellä tanssilattialla. Turussa ei siihen ole parempaa paikkaa kuin Dynamo, alun perin jo vuonna 1830 rakennettu, useaan kertaan muutettu rakennus. Talo ja sen DJ-miehistö pitäisi jo suojella. Dynamon kanssa samalla

tontilla on joukko liikehuoneistoja puutaloissa, jotka on päästetty huonoon kuntoon. Tilat ovat silti koko ajan käytössä. Talot piti purkaa vuosia sitten oudossa toriparkkikytköksessä, mutta onneksi näin ei käynyt. Nyt pittoreskin puutalon tilalle suunnitellaan hotellia, ihan kuin Turussa ei hotelleja riittäisi. Hotellin sijasta pitäisi tutkia mahdollisuutta säästää ja korjata kohta 200 vuotta vanhat puutalot. Samalla talojen takana olevan parkkitilan käyttöä on harkittava – on kyse yhdestä Turun keskeisistä kohdista, mielikuvitukseton hotelli ei ole oikea ratkaisu.

DANIELA VAINIO

Kirjastot Käytän kirjailijantyössäni paljon kaupunginkirjastoa. Rakastan kaupunginkirjaston vanhaa puolta, jossa voi kuvitella eksyvänsä oudon ja väärän tiedon lähteille. Joskus kelpaisi vähempikin. Kun asuimme Koulukadulla, kävimme paljon pienen poikamme kanssa Mikaelin sivukirjastossa. Nyt sitä ei enää ole. Sivukirjasto on matalan kynnyksen kirjasto, sinne ei tarvitse erikseen lähteä, voisi vain poiketa nopealla iltakävelyllä hakemaan lapselle luettavaa. Siellä voisi hypistellä kirjoja ja lehtiä, jotka eivät isossa pääkirjastossa

osu niin helposti silmiin. Kirjastovirkailijat tunnistaisivat ja tervehtisivät. Sivukirjaston uninen rauha olisi vaihtelua pääkirjaston kuhinaan. Turussa on edelleen hyvä si-

vukirjastoverkko. Osa kirjastoista on muutettu omatoimisiksi, ja niiden käyttömäärät ovat nousseet. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta enempää kirjastoverkkoa ei saa supistaa.


UUSI PÄIVÄ 2/2017

Turkuun tarvitaan kunnianhimoisempaa kulttuuripolitiikkaa PIMIÖLOUNGE

Li Andersson

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Prosenttiperiaate kokeiluun myös Turussa

TURKU ON JO PITKÄÄN HALUNNUT

profiloitua kulttuurikaupungiksi. Siihen onkin hyvät edellytykset, sillä Turussa on Taideakatemian kautta korkeatasoista kulttuurialan koulutusta, paljon aktiivisia yhdistyksiä ja ammattitaiteilijoita niin kuvataiteen, nukketeatterin, musiikin kuin kirjallisuuden saralla. H2Ö:n, Ilmiön ja Turku Modernin kaltaiset tapahtumat houkuttelevat vierailijoita kaupunkiin, ja pääkirjasto tunnetaan koko maassa hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kirjastojen tulisi nykypäivänä toimia.

Prosenttiperiaate on jo käytössä Turun kaupungissa kaupungin julkisissa rakennuskohteissa, ja sen kautta noin prosentti rakennushankkeen kustannuksista ohjataan julkisten taideteosten hankintaan. Se on hyvä tapa sekä tukea paikallisten ammattitaiteilijoiden työskentelymah-

Kunnallisen kulttuurija taidepolitiikan lähtökohdaksi tulisi ottaa kulttuuri julkisena palveluna ja jokaiselle kuntalaisena kuuluvana perusoikeutena, lapsuudesta vanhuuteen.

"H2Ö:n, Ilmiön ja Turku Modernin kaltaiset tapahtumat houkuttelevat vierailijoita kaupunkiin, ja pääkirjasto tunnetaan koko maassa hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kirjastojen tulisi nykypäivänä toimia."

dollisuuksia että tuoda taidetta vahvemmin osaksi kuntalaisten arkea. Tätä prosenttiperiaatetta voi laajentaa koskemaan myös yksityisiä rakennuttajia. Olenkin esittänyt prosenttiperiaatteen laajentamista taidekaavaksi Joensuussa ja Helsingissä toteutettujen mallien mukaisesti. Näissä hankkeissa taidehankinnat on myös sisällytetty tonttien luovutusehtoihin, ja tätä kautta on ollut mahdollista laajentaa prosenttiperiaate koskemaan myös yksityisiä rakennuttajia ja niiden projekteja. Toimintamallia voisi kokeilla Turussa uusien kaupunginosien suunnittelussa.

Turun kaupunki voisi kuitenkin tehdä paljon enemmän kaupunkimme kulttuurin ja taiteen vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Jos Turkuun halutaan elävää kulttuurielämää, siihen on myös panostettava konkreettisesti. Turussa pitäisi esimerkiksi lisätä vapaan kentän avustusten tasoa sekä kohdentaa enemmän tukea kulttuuritapahtumien tuotantoon. Turku jää näiden avustusten osalta Helsingin ja Tampereen varjoon. Isot kulttuuritapahtumat ovat tärkeitä niin taidekentän elinvoimaisuuden kuin kaupungin vetovoimaisuudenkin näkökulmasta.

Taide ja kulttuuri tarvitsevat myös tiloja Turussa on edelleen tarve lisätä kohtuuhintaisten esitystilojen määrää sekä huolehtia taiteilijoiden työtilojen riittävyydestä. Kunnallisen kulttuuri- ja taidepolitiikan lähtökohdaksi tulisi

men ensimmäinen Safe Haven residenssi on ollut toiminnassa Helsingissä vuoden 2016 alusta.

Kulttuurilla ja taiteella on suuri merkitys kaupungille, ne luovat kaupungille sielun. ottaa kulttuuri julkisena palveluna ja jokaiselle kuntalaisena kuuluvana perusoikeutena, lapsuudesta vanhuuteen. Konkreettisia esimerkkejä ovat myös kuluneella kaudella tekemäni kaksi aloitetta kaupun-

gin kulttuuripolitiikkaan liittyen. Toinen niistä koski Safe Haven-taitelijaresidenssin perustamista ja toinen prosenttiperiaatteen laajentamista koskemaan myös yksityisiä rakennuttajia. Safe Haven tarkoittaa eri

kaupunkeihin perustettuja residenssejä, jotka tarjoavat niin lyhytaikaisia kuin pitkäaikaisempia, kahden vuoden turvaresidenssejä vainotuille ja uhan alla eläville taiteilijoille esimerkiksi Syyriasta tai Palestiinasta. Suo-

Kulttuurilla ja taiteella on suuri merkitys kaupungille, ne luovat kaupungille sielun. Kunnianhimoisella kulttuuripolitiikalla Turusta voi tulla Suomen johtava taide- ja kulttuurikaupunki – se olisi kaikkien turkulaisten etu.

Uusipäivä 2/2017  

Turun Vasemmiston Uusi Päivä -lehti 2/2017. #vasemmisto #uusipaiva #turunvasemmisto

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you