Itäkulma 04.02.2016

Torikaffella 30-vuotisen tyĂśuran Varissuolla tehnyt Mauri Kivilaakso

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 5

4.2.2016

ITĂ„KULMA

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

Seuraava lehti jaetaan 18.2.

Hyvä yrittäjä, Varaa ilmoitustilasi ajoissa.

Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät osoitteesta turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta.

Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea seuraavassa lehdessä?

Lähetä juttuvinkki: toimitus @turunseutusanomat.fi

Turun Seutusanomat on seutukunnan suurin paikallislehti, jonka Posti jakaa enimmillään 85.000 kotitalouteen Turun ympäristÜkunnissa Nousiaisista Paraisille.

Julkaisemme kerran viikossa kolmea eri lehteä: Turun Seutusanomat länsi, Turun Seutusanomat itä sekä Itäkulma-lehti.

Haemme laajenemisen myÜtä Raision toimipisteeseemme kokopäiväistä

M Y Y N T I N E U V OT T E L I J A A sinulla tulee olla tyĂśmoraali kohdallaan, oma auto, vankka alan tyĂśkokemus ja asut ilmestymisalueellamme.

Lähetä hakemuksesti osoitteeseen mika.leinonen@turunseutusanomat.fi www.turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT

PILKKIMIEHEN OIVA APUVĂ„LINE!

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

ȾʎȽɕȨ

Ricun kanssa kalankäsittely onnistuu hanskat kädessä

29,90

.(//8

9$

ÂŽ

6DDWDYDQD +\YLQ YDUXVWHWXLVVD WDYDUDWDORLVVD MD PDUNHWHLVVD VHNÂŚ NDODVWXVDODQ HULNRLVOLLNNHLVVÂŚ

VL RQ 3LONNLNDX PLOODDQ LP Q\W SDUKD

www.ricutuotteet.ďŹ 6820$/$,1(1 /$$787827( ĂŤ 9DOPLVWDMD 5LFX WXRWWHHW 2\ 0HULPDVNX

2

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

n Seurakunnan kolumni

Vaivanpalkaksi hyvää mieltä

Sopimisen aika on koittanut

Voima kumpuaa vapaaehtoisista

tenkin näinä haasteellisina työllisyysaikoina talkoohenki ja vapaaehtoisuus ovat entistäkin useammalle mieleen. ”Mikäs siinä, jos vain voin olla jollekulle hyödyksi ja iloksi.” lausahdus onkin hyvin tuttu haastattelemiemme vapaaehtoistyönkijöiden suusta.

Pitkäaikaistyöttömät eli yli 300 päivää työttömänä olleet ovat tyytyväisiä, kun he saavat tehdä jotain muutakin kuin täyttää satoja työnhakuilmoituksia, joista suurimpaan osaan he eivät saa minkäänlaista vastakaikua. Jos vastaus tulee, se yleisimmin kertoo, että valinta osui johonkin toiseen henkilöön parin sadan muun hakijan joukossa. Tällaiseen noidankehään joutuvat myös nuoret sekä niin kutsutut ylikoulutetut henkilöt, joiden oman alan työt ovat kiven alla. Työnantajat aivan ymmärrettävästikin pelkäävät heidän jättävän kyseiset työt heti kun omaa alaa vastaavia töitä löytyy.

Vapaaehtoistyötä tarjoavat yhdistykset ja organisaatiot painottavat tarkkailevansa vapaaehtoisten tehtävien määrää. Turun Seudun Vanhustuen Tukiystävätoiminnan päällikkö Nina Karunevaa haastatellessani tuli ilmi, että vapaaehtoisiksi ilmoittautuvat kun helposti rohmuaisivat mielellään turhan paljon tekemistä itselleen. Karunevan mukaan on parempi aloittaa yhdestä tehtävästä ja kasvattaa ajan kanssa sitten tehtävien määrää, jos siltä edelleen tuntuu.

Vapaaehtoisina työtä tekevien joukossa on toki myös iso määrä niin työssäkäyviä, vuorottelu- tai vanhempainvapaalla olevia kuin eläkeläisiä ja opiskelijoitakin. Oli elämäntilanne mikä tahansa, ihailen sitä tarmoa, jolla tapaamani vapaaehtoiset tehtäviinsä suhtautuvat. Vapaaehtoistyö tuo tullessaan molemminpuolisen hyvän mielen.

Talkootempauksia riittäisi varmasti useamman kaupunginosan kehitystyössä. Tässä numerossa Turun Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi vetoaa Halisten keskusta-alueen vuokranantajiin, että sopiva noin 300 neliön tila löytyisi paikallisen nuorison käyttöön. Samalla Azizi rohkaisee alueen yrittäjiä ja toimijoita yhteisiin talkoisiin viihtyisämmän Halisten kaupunginosan puolesta. Kaupunkien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyön helmenä Azizi näkee ennen kaikkea paikallista maahanmuuttaja- ja kantaväestöä lähentävät vapaaehtoisponnistukset.

hteiskuntasopimusneuvottelut jatkuvat tai oikeammin alkoivat viime torstaina viidennen kerran. Neuvotteluissa on kyse ennen kaikkea suomalaisten työpaikkojen turvaamisesta. Jotta yritykset pystyisivät säilyttämään nykyiset työpaikat ja työllistämään tulevaisuudessa lisää, niiden pitää pärjätä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Se ei onnistu, jos työn teettäminen Suomessa on huomattavasti kalliimpaa ja työmarkkinat jäykempiä kuin kilpailijamaissamme.

Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistaminen on välttämätöntä myös laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Maahamme on saatava lisää työtä, jotta terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan säilyttäminen hyvällä tasolla on mahdollista tulevaisuudessakin. Paras tapa saada työllisyys nopeasti kasvuun on alentaa yksikkötyökustannuksia ja joustavoittaa työmarkkinoita.

Paikallinen sopiminen toisi työmarkkinoille kaivattua joustoa. Yritysten tarpeet esimerkiksi palkkauksen tai työaikajärjestelyjen suhteen vaihtelevat, joten Helsingin kabineteissa on mahdotonta neuvotella jokaisella työpaikalla toimivia ratkaisuja. Paikallinen sopiminen ei tarkoita suuria mullistuksia työpaikkojen arkeen, vaan se auttaisi järkevöittämään käytännön asioita esimerkiksi niin, että kiireaikoina tehtäisiin pidempää ja hiljaisina aikoina lyhyempää työpäivää.

Pääministeri Sipilä ilmoitti sunnuntaina keskeyttävänsä ns kilpailukykypaketin valmistelun yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ajaksi. Työmarkkinaosapuolet puolestaan vastasivat sen olevan oikea liike neuvottelutulokseen pääsemisessä. Työmarkkinoiden joustavoittamiseen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn vahvistamiseen ratkaisu on käsillä.

Hallitus on osoittanut luottavansa työmarkkinaosapuolten haluun tehdä vastuullisia ratkaisuja. Nyt on työmarkkinaosapuolilla näytön paikka.

irkon yhteisvastuukeräys pyörähtää ensi sunnuntaina käyntiin Varissuon kirkolla! Tänä vuonna yhteisvastuu torjuu nuorten ja lasten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa. Syrjäytymisen taustalla on usein kiusaaminen, syrjintä tai ongelmat perheen toimeentulossa. Ennaltaehkäisevä työ nuorten itsetunnon vahvistamiseksi ja osallisuuden tukemiseksi on tärkeää. Ongelmien selvittäminen ajoissa vähentää kärsimystä.

Yhteisvastuukeräys syntyi jo vuonna 1950, kun sotien jälkeen lapsiperheiden hätä antoi kipinän keräykselle. Vapaaehtoiset ihmiset lähtivät liikkeelle auttamaan apua tarvitsevia.

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Yhteisvastuukeräyksellä on Suomessa jo 35 000 vapaaehtoista talkoolaista. Nämä arkienkelit auttavat satoja tuhansia hädänalaisia Suomessa ja maailman köyhimmissä maissa. Perinteikäs listakeräys on saanut rinnalleen uusia, toinen toistaan kekseliäämpiä keräystapoja. Lipaskeräykset kauppojen ovilla ovat varmaan tutuimmat. Vuosittainen keräystuotto on 2000-luvulla ollut noin viiden miljoonan euron luokkaa.

Katariinanseurakunnassa jo neljäntenä vuonna saan ihmetellä sitä voimaa, mikä saa ihmiset liikkeelle. Iloitsen siitä voimasta, joka liikuttaa sydämiä ja avaa kukkaroiden nyörejä. Yksi ihminen ei voi paljon, mutta kun kaikki olemme yhdessä tekemässä hyvää, alkaa jo tapahtua.

Olemme Katariinan seurakunnassa saaneet iloita siitä hyvästä, mitä 2013 keräys vanhusten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tuotti. IkäArvokas -hanke on löytänyt kymmeniä yksinäisiä vanhuksia ja vertaisvapaaehtoisia Varissuolta, Hannunniitusta, Nummelta, Hurtista jne, jotka haluavat olla tukemassa toisia ikäihmisiä ja tuomassa pisaran iloa päivään. Ja tämä työ jatkuu. Tänä vuonna on mahdollisuus auttaa vaikeuksissa olevia lapsia ja nuoria niin lähellä kuin kaukana.

Oletko sinä tänä vuonna mukana lippaan kanssa auttamassa tai lahjoittajana? Sinullakin on mahdollisuus tehdä hyvää!

E

Y

Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja (Kok.), Littoinen

K

”Lahjaksi olemme saaneet, lahjaksi antakaamme” Matt. 10:8

Erja Viherkoski, Diakoni Katariinanseurakunta

Katariina Mäkinen-Önsoy, toimittaja

Volkswagen Passat Sedan Highline 4motion Winter Edition - nelivetonautintoa isolla moottorilla Keskikulutus: 7,1 l / 100km Päästöt: 159 g/km Maksimiteho: 206 kW / 280 hv Hinta veroineen: alk. 48 000 € AUTOVERTAILU. Volkswage-

nin Passat-nelivetomallistoon on lisätty kaksilitrainen, 280hevosvoimainen Highline Winter Edition. Volkswagen Center Turun koeajo-Passat loi nautinnollisen kuvan avarien sisätilojen sedanista.

Särmikkäästi muotoiltu, porrasperäinen Volkswagen Passat Sedan Highline 2.0 TSI 206 kW 4Motion DSGautomaatti Winter Edition on Volkswagen-malliston yläalueelle sijoittuva auto, jonka vakio- ja lisävarustetaso on laaja.

Passat on nelivetoisena erin-

omainen käyttöauto kaupunkiin ja pidemmille matkoille myös talvisiin oloihin. Se on vakaa ajettava heikomminkin auratuilla teillä. Ajonautintoa lisäävät sulavasti toimiva automaattivaihteisto, tunnokas ja kevyt ohjaus sekä ajoa helpottavat toiminnot kuten lukkiutumattomat jarrut, ajonvakautusjärjestelmä ja luistonrajoitus.

Jo autoon istuessa kiinnittää huomiota lisävarusteista ratinlämmittimeen, joka kytketään päälle istuinlämmittimen kanssa. Itse auton sisätilat lämpenevät automaatti-ilmastoinnin vetämänä nopeasti tyhjäkäynnilläkin. Moottorin käynnistys tapahtuu avaimettomasti starttinapista.

Passatin kojelaudan keskellä

on suuri kosketusnäyttö, josta on helppo ohjata muun muassa radiota, navigaattoria ja moottorimoodeja. Think Blue -toiminto pisteyttää ajoa taloudellisen ajotavan mukaan.

Lisäiloa saa, kun perinteisen mittariston tilalla on koeajomallin tavoin digitaalinen versio ja sen ohjaimet nahkaverhoillussa monitoimiohjauspyörässä peukalolla käytettävissä. Nopeus- ja kierroslukumittareiden ympärille voi rakentaa näkyviin esimerkiksi kulutuksen, tehon, kuljettajan apujärjestelmät tai navigaattorin.

Ratin yhteydessä on kontrollit vakionopeudensäätimelle sekä nopeudenrajoittimelle.

Vakionopeudensäätimen olles-

sa käytössä DSG-automaattivaihteistollinen Passat myös hidastaa nopeutta edellä ajavan auton mukaan pysähdykseen saakka.

Ylämäkilähtöjä varten erinomainen varuste on sähkötoiminen seisontajarru paikallaanpitoavustimella, joka estää autoa liukumasta, vaikkei jarrupoljinta paineta.

Etu- ja takapenkillä on tilaa sekä jaloille että hartioiden ja pään seudulle. Kuljettajanistuimessa on useita mekaanisia ja sähköisiä säätöjä, joten ajoasennon saa muokattua sopivaksi.

Takapenkkien selkänojat saa kaadettua sekä istuinten selkänojan napista että takaluukussa olevista vetimistä. Las-

ten turvaistuin on mahdollista kiinnittää Isofixillä sivutakaistuimille. Lisävarusteena olevan vetokoukun saa piiloon auton alle ja elektronisesti esiin takaluukussa olevasta napista.

Koeajomallin hinta varustei-

neen on noin 58 000 euroa.

Marko Vihriä

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

Nuorisotalolle etsitään tilaa Halisista Turun Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi vetoaa Halisten keskusta-alueen vuokranantajiin, että sopiva noin 300 neliön tila löytyisi paikallisen nuorison käyttöön. Azizi rohkaisee alueen yrittäjiä ja toimijoita talkoisiin viihtyisämmän Halisten kaupunginosan puolesta.

Turun Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi vetoaa Halisten keskusta-alueen vuokranantajiin, että sopiva noin 300 neliön tila löytyisi paikallisen nuorison käyttöön. Kuva: Ragip Önsoy.

HALINEN. Turun Nuorisolau-

takunta päätti 28.1. pitämässään kokouksessa hyväksyä osaltaan Kuuvuoren nuorisotilojen korvaavien tilojen hankekuvauksen ja esittää Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluille korvaavan tilan vuokrausta aluksi viiden vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella. Hankekuvauksessa on todettu, että nykyinen nuorisotila Kuuvuoressa on liian kaukana Halisten asutuskeskuksesta ja sitä kautta nuorista.

Lisäksi rakennus on taloteknisesti peruskorjauksen tarpeessa.

Alueen nuorten yhteistä uutta tilaa kaavaillaan Halisten asuintalojen ja liikekeskuksen läheisyyteen 95 000 euron vuosivuokrakustannuskatolla.

– Samalla Nuorisolautakunta päätti valtuuttaa Turun vapaa-aikatoimialan toimialajohtaja Minna Sarteksen irtisanomaan Kuuvuoren nuorisotilan vuokrasopimuksen, kun uudet vuokratilat ovat selvillä, Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi kertoo.

Azizi vetoaa Halisten keskusta-alueen vuokranantajiin, että sopiva noin 300 neliön tila löytyisi mahdollisimman

pian.

– Jos tällainen nuorisotilaksi soveltuva vuokratila, mieluiten liikekeskuksen ja asutuksen läheltä, löytyy, yhteyttä voi ottaa vapaa-aikatoimeen tai Nuorisolautakuntaan, Azizi lisää.

Halinen kehityskohteena Varsinais-Suomen Punaisen Ristin ja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorisopalveluiden esitys Kuuvuoren nuorisotoiminnan siirtämisestä Halisiin on tarveperusteinen.

Nuorisopalveluiden päätavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

– Halisissa ei ole juurikaan virikkeitä alueen nuorille. Sekä kantasuomalaisista että maahanmuuttajataustaisista asukkaista koostuva lähiö on eräs Turun rauhallisimmista ja väkivallattomista, Azizi toteaa.

– Halisiin on tulossa monia erilaisia viihtyisyyttä edistäviä projekteja, joista voidaan alustavasti mainita ainakin niin ikään nuorten toiveesta synty-

nyt Halisten koulun asfalttikentän korjaamishanke, jatkaa Azizi.

Tilastokeskuksen väestötilastopalvelun mukaan Halisissa asui vuonna 2012 3 500 henkilöä, joista nuoria 0–29-vuotiaita oli 1 637. Työttömyysaste oli 25,9 % ja nuorisotyöttömyysaste peräti 26,3 %. Halisten alueella suoritetuissa 28 nuoren haastatteluissa vuonna 2015 esille nousivat nuorille suunnattujen palvelujen ja aktiviteettien vaje.

Nuoret toivoivat nuorisotilan toimivan kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten avoimena kohtaamispaikkana.

Qvuoressa sisäilmaoireilua Qvuoren nuorisotalossa, kuten nuoret sitä kutsuvat, ei ole pystytty syksystä 2015 alkaen järjestämään lainkaan nuorisotoimintaa alakerran tiloissa, sillä työntekijät ovat kokeneet sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Sali on ollut sen sijaan osittaisessa käytössä.

Kooltaan noin 510-neliöisen Kuuvuoren nuorisotilan omistaa Turun kaupunki. Va-

paa-aikatoimialan nuorisopalveluiden Kiinteistöliikelaitokselle maksama vuosivuokra kohteesta vuonna 2016 on 63 358,80 euroa.

Toimintaa ovat Qvuoressa järjestäneet SPR:n Varsinais-Suomen piiri sekä Turun nuorisopalvelut ensisijaisesti 7–19-vuotiaille. Lisäksi tilassa on toiminut erilaisia järjestöjä, joiden toiminnot ja ikäryhmät vaihtelevat vauvasta vaariin.

Tulevassa Halisten nuorisotilassa arvioidaan olevan noin 10–70 nuorta. Nuorisotilaa on tarkoitus pitää avoinna viitenä iltana viikossa kahden työntekijän ja vapaaehtoisten toimijoiden työpanoksella. Lisäksi tila olisi edelleen järjestötoimijoiden ja muiden käytettävissä tarpeen mukaan.

– Tällä hetkellä käytössämme on TVT Asuntojen SPR:n Varsinais-Suomen piirille vuokraama pienempi kerhotila Halisten Kardinaalinkadulla, joka ei kuitenkaan sovi nuorisotilakäyttöön, Azizi sanoo.

Katariina Mäkinen-Önsoy

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti

Aninkaistenkatu 14 b 33, 20100 TURKU www.hammasproteesipalvelu.fi

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Turun vihreät nuoret ja opiskelijat: Jyrkkä ei katupartioille POLITIIKKA. Muutama viikko sitten Itäharjun Turun Vihreät nuoret ja opiskelijat eivät kannata katupartioiden perustamista Turkuun.

Katupartioiden perustamisesta Turkuun uutisoi YLE 11.1.2016. Kuten monessa muussakin kaupungissa partioita kootaan Facebook -ryhmiin. Turun ryhmässä oli kirjoittamishetkellä 25 henkeä.

Turkuun on aiemminkin yritetty perustaa katupartioita vuonna 2006.

– Me emme voi antaa aatteellisten ryhmien valvoa järjestystä oman subjektiivisen maailmankatsomuksensa pohjalta, jyrähtää Turun vihreiden nuorten ja opiskelijoiden hallituksen jäsen Emil Sillanpää.

Lounais-Suomen apulaispoliisipäällikkö Timo Vuolan mukaan turvallisuustilanne ei ole huonontunut Turussa (Svenska YLE, 12.1.2016). Näin ollen katupartiointia ei voi perustella huonontuneella turvallisuustilanteella. Myös sisäministeri Petteri Orpon mukaan katupartiointi ei lisää turvallisuutta.

Katupartiot kieltämällä emme rajoita ihmisten yleistä

liikkumavapautta vaan sillä pyritään pitämään kadut yhtä turvallisina kuin nyt. Katupartiot ovat äärioikeistolaisten liikkeiden perustamia ja monilla niiden jäsenillä on rikostaustaa.

– Poliisilla on väkivaltamonopoli, sillä Suomi on oikeusvaltio. Poliisin tehtävä on valvoa lakien noudattamista eikä kenelläkään ole oikeutta ottaa lakia omiin käsiinsä, toteaa puheenjohtaja Kati Systä.

Joensuussa 90-luvulla katupartiointi aiheutti ongelmia, jotka johtivat jopa lisääntyneeseen turvattomuuden tunteeseen ja ihmiset alkoivat vältellä kaupungin keskustassa liikkumista. Nyt noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin Joensuussa poliisi joutuu valvomaan partioiden liikkeitä ja nämä resurssit ovat suoraan pois muusta turvallisuuden valvonnasta. Saksassa katupartiointi on edennyt jo siihen pisteeseen, että muslimeja on seurattu ja vainottu kaduilla.

Turun Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden mielestä lainvalvonnan tulee olla Turussa poliisin tehtävä.

Itä-Turun Vasemmistoliiton pj.

Elina Sandelin vaatii muutosjohtajan viran kumoamista POLITIIKKA. Turun kaupun-

ginhallitus on 11. tammikuuta pitämässään kokouksessa päättänyt muutosjohtajan viran perustamisesta Turkuun ja valita virkaan Rauman sosiaali- ja terveysjohtajan Antti Parpon.

Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Elina Sandelin vaatii päätöksen kumoamista 29. tammikuuta jättämässään oikaisuvaatimuksessa. Sandelin pitää virkaa tarpeettomana ja päätöksen valmistelua hyvän hallintotavan vastaisena.

Sandelinin mukaan virka olisi tullut laittaa julkisesti haettavaksi. Muutosjohtajan virka on määräaikainen 31.12.2018 asti ja tehtäväkohtainen palkka on 8935 euroa kuukaudessa. Vuoden 2016 talousarviossa ei ole osoitettu määrärahaa muutosjohtajan virasta aiheutuviin palkkakuluihin.

Turun kaupunginhallituksen päätöksen mukaan henkilö otetaan virkaan kolmeksi vuodeksi sillä ehdolla, että hänelle myönnetään omasta Rauman kaupungin virastaan virkavapaata. Rauman kaupunginhalli-

tus ei kokouksessaan 18.1.2016 myöntänyt virkaan valitulle Antti Parpolle kuin yhden vuoden virkavapauden.Turun kaupunginhallituksen päätökseen asetettu ehto ei siis täyty.

– Koska päätökseen asetettu ehto virkavapaudesta ei täyty eikä kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon ole varattu tarvittavaa määrärahaa, on kaupunginhallitus ylittänyt toimivaltansa, päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä ja se on siten lainvastainen, toteaa Sandelin.

Turun kaupunginhallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen seuraavassa kokouksessaan maanantaina 8.2. Hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni tosin ei usko sillä olevan enää vaikutusta.

– Nämä ovat niin isoja asioita ja merkittäviä kysymyksiä, että kaupuginhallituksen on pakko jo edetä asiassa. Uskoakseni oikaisuvaatimus ei tule johtamaan mihinkään. Muutosjohtaja on osittain jo aloittanut tehtävässään, Manni kommentoi.

4

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

TVT poistattaa lautasantennit vuokra-asuntojensa julkisivuista ja katoilta Itä-Turun alueella asuva lukijamme pyysi toimitusta selvittämään TVT Asunnot Oy:n päätöksen taustoja siivota lautasantennit katukuvasta.

Lukija näkee epätasa-arvoisena tilanteen, jossa hän ei voi katsoa satelliittikanavilta esimerkiksi synnyinmaansa tapahtumia.

ASUMINEN. Turun kiinteistö-

yhtiö TVT Asunnot Oy linjasi vuonna 2014 Turun rakennusvalvonnan suosituksesta, että lautasantennit poistetaan asuinrakennusten julkisivuista ja katoilta. Poistolle annettu siirtymäaika päättyi vuoden 2015 lopussa.

– Olemme tiedottaneet asukkaita poistosta kattavasti ja lautasantennien poisto onkin edennyt hyvin. Aivan kaikkia antenneja ei ole vielä poistettu, joten sikäli asia on edelleen ajankohtainen. Näillä keleillä loppujen antennien poisto on hankalaa, joten olemme määritelleet aikatauluksi, että pois-

to suoritetaan mahdollisimman pian, kertoo hankintasihteeri Anu Nummelin TVT Asunnoilta.

Taustana rakennusvalvonnan suositukselle on nykytekniikka, joka on korvannut lautasantennit, joiden käyttöön liittyy turvallisuusriskejä, kuten oikosulkujen tai sähköiskujen vaaroja. Lisäksi talojen rakenteisiin kiinnitetyt lautasantennit voivat Turun rakennusvalvonnan mukaan pudota myrskyissä tai aiheuttaa rakennerikkoja, mistä aiheutuu korjauskustannuksia kaikille talon asukkaille.

TVT Asunnot tarjoavat ti-

lalle 10 Mbit/s laajakaistayhteyden sekä kaapeli-tv-palvelun, jotka sisältyvät vuokraan kaikissa TVT:n kokonaan omistamissa kiinteistöissä, ja edellyttävät vain tilausta Soneralta.

Mikäli asukas ei itse pysty poistamaan antennia määräaikaan mennessä, vuokrayhtiö hoitaa poiston ja veloittaa asukasta siitä syntyneistä kustannuksista. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä omalta isännöitsijältä.

TVT Asunnoista kerrotaan, että poistoa asukkaan laskuun ei ole vielä toistaiseksi tarvinut tehdä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TVT Asunnot Oy poistattaa lautasantennit vuokra-asuntojensa julkisivuista ja katoilta.

Kuva: Alvimann.

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Nummen kirjastoa voi käyttää nyt myös omatoimisesti

Kortinlukija kirjaston omatoimikäyttöä varten löytyy sekä rampin alkupäästä että ulko-ovelta.

Pate eli palautusautomaatti palvelee myös omatoimiaikoina. Kun kirjan on piipannut palautusautomaatissa, se tulee laittaa uuteen palautushyllyyn, josta se on heti muiden lainattavissa.

NUMMI. Nummen kirjastoon Töykkälänkadulle on 11. tammikuuta alkaen päässyt käymään omatoimisesti. Kirjastossa on henkilökunta paikalla kuten ennenkin eli maanantaista torstaihin klo 10–19 ja perjantaisin klo 10–16, mutta aukioloajat ovat lisääntyneet monella tunnilla, sillä asiakkaat pääsevät kirjastoon itsenäisesti joka päivä klo 9–20.

– Sisään kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla, joka on se sama koodi, jota käytetään lainaamiseen, ohjeistaa kirjastonhoitaja Maija-Leena Alanko.

Ovella on ohjeet kirjaston omatoimiseen käyttöön ja sisälle pääsyyn.

– Ensin laitetaan kortti sisään lukijaan ja näppäillään pinkoodi, jolloin ensimmäinen ovi aukeaa ja pääsee ulkoeteiseen.

Sitten näytetään kortti seuraavaan lukijaan, mutta enää ei tarvita pin-koodia. Sitten aukeaa seuraava liukuovi ja pääsee sisään kirjastoon. Sen jälkeen pitääkin itse selvitä lainaus- ja palautusautomaattien käytöstä ja muusta itsenäisesti, kirjastonhoitaja selittää.

Jos tulee kirjastoon omatoimisesti kaverin kanssa, on molempien kirjattava itsensä sisään erikseen, sillä se kenen kortilla on tultu sisään vastaa kaikkien samalla oven avauksella sisään tulleiden lainoista.

Toki perheen kesken voi tulla yhdellä kortilla.

run kuudes omatoimikirjasto.

Muut Vaski-omatoimikirjastot ovat Nummea huomattavasti pienempiä lainaukseltaan.

– Tämä on Suomen mittakaavassakin varsin suuri kirjasto. Nummen kirjaston kokoelma käsittää yli 40 000 teosta: kirjoja, elokuvia, musiikkia, lehtiä. Lainaukseltaan Nummi on ollut Vaski-kirjastojen neljäs tai viides, kertoo Alanko.

Kirjaston uudet omatoimiset viikonloppuaukioloajat ovat olleet iloinen asia erityisesti lapsiperheille.

– Täällä on leluja, lautapelejä, naamiaisvaatteita, legoja ja tietokone lasten käyttöön, eli lapset voivat vaikka pelailla sillä aikaa, kun vanhemmat lainaavat kirjoja, kirjastonhoita-

– Kun lähtee pois, täytyy katsoa, ettei kukaan tule samalla oven avauksella sisään, muistuttaa Alanko. Itseään ei kuitenkaan tarvitse kirjata ulos erikseen. Kortti tarvitaan vain sisälle tullessa.

– Meillä on myös kameravalvonta, eli jos haluaa jäädä kirjastoon sisälle, kun palvelu loppuu, ei tarvitse käydä kirjaamassa itseään sisään, Alanko sanoo.

Asiakkaat ovat ottaneet uudistuksen vastaan innolla ja varsinkin uusia viikonloppuaukioloja on kiitelty. Kaikkina viikonloppuina asiakkaita on käynyt yli 100 päivässä.

Suurin osa asiakkaista on pärjännyt hienosti ovien ja automaattien kanssa. Ongelmia on tullut lähinnä pin-koodin muistamisen tai saamisen kanssa.

– Jos ei ole pin-koodia, sen saa tiskiltä palveluaikoina.

Henkilökortti tarvitaan mukaan, neuvoo Alanko.

Late ja Pate palvelevat Kirjastossa käyvät lapset ovat saaneet keksiä nimet kirjaston lainaus- ja palautusautomaateille. Lainausautomaatti on nimeltään Late ja sen luo opastetaan vihreillä jalan jäljillä ja palautusautomaatti taas Pate, ja sen luo johtaa punaiset kengän kuvat. Automaatit mahdollistavat kirjastossa asioinnin myös omatoimiaikoina.

Jos tulee aamulla paikalle ensimmäisenä, päivän lehden voi napata eteisestä mukaan ja jättää luettuaan lukusaliin.

Myös tietokoneet ja tulostimet ovat asiakkaiden käytössä omatoimiaikoina. Jos haluaa tulostaa, pitää kuitenkin olla omat paperit mukana, koska palvelutiskillä ei ole ketään myymässä paperia.

Palauttaminen siirtynyt kokonaan sisätiloihin Nummen kirjasto sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sinne on ollut helppo pysähtyä palauttamaan kirjoja palautusluukusta kellonaikaa katsomatta. Kirjastonhoitajan mukaan heille on aina palautettu paljon myös muista Vaskikirjastoista lainattuja kirjoja.

Nyt palautusluukku on kuitenkin poissa käytöstä, sillä luukun alla olevasta laatikosta palautetut kirjat olisivat kaikkien omatoimiasiakkaiden otettavissa. Nykyään kirjat täytyy siis käydä palauttamassa sisällä.

Kun ne on käytetty palautusautomaatissa, ne laitetaan itse uuteen palautushyllyyn, josta ne ovat heti muiden asiakkaiden lainattavissa.

Palautusluukku löytyy edelleen Skanssista ja pääkirjastosta.

Palautusluukku on nykyään poissa käytöstä. Sen sijaan luukusta tippuu joka aamu päivän lehdet, eli aamun ensimmäinen asiakas voi napata lehden eteisestä mukaan kirjastosaliin luettavaksi.

ja esittelee lasten puolta.

Kirjaston palautevihkoonkin on jo kertynyt kiitollisia kirjeitä: – Mahtavaa tämä omatoimikirjasto. Lasten puolet pelit + muut extrat, joita ei yleensä kirjastossa ole. Ihan huikeita! Tuhat plussaa, luki vihossa viime

viikonlopun jäljiltä.

Idea omatoimikirjastosta on ollut jo jonkin aikaa kirjastostrategiassa.

– Ehkä jonain vuonna kaikissa Turun lähikirjastoissa on käytössä omatoimipalvelu, uskoo Alanko.

Janica Vilen

Tuhat plussaa Nummen kirjasto on Tu-

Omatoimiaikoina kirjastosta pääsee ulos avauspainiketta painamalla. Poistuessa ei siis tarvita kirjastokorttia, mutta tarkkuutta tarvitaan, ettei kukaan tule sisään samalla oven avauksella.

6

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

MAINOS

1/2016

Ilmoitusvelvollisuus lisää turvallisuutta asbestin varalta Purkutöiden jälkeen suoritetaan altistusmialueen puhtauden varmistus ilmanäytemittauksella.

Ilmanäytemittauksista ei ole lakimuutoksen jälkeen vielä ehtinyt kertyä juuri käytännön kokemusta, mutta Uronen arvioi mittauksen hinnaksi hyvin karkeasti noin 500 euroa.

– Remontin budjetoinnissa voi vastaavia säästöjä tarvittaessa hakea vaikka edullisempia kylpyhuonelaattoja tai kalusteita valitsemalla, Uronen tuumii.

Tekninen isännöitsijä Jani Uronen pitää uutta ilmoitusvelvollisuutta hyvänä asiana asukkaiden terveyden kannalta.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan ennen vuotta 1994 rakennettujen remontoitavien kohteiden purkutöiden yhteydessä tulee suorittaa asbestikartoitus. Tämä pätee siis esimerkiksi kylpyhuoneremontteihin.

Ennen purkutyön aloittamista tulee ottaa materiaalinäyte, joka tutkitaan labora-

toriossa asbestin varalta.

Turun isännöintikeskuksen tekninen isännöitsijä Jani Uronen pitää lakimuutosta hyvänä asiana asukasturvallisuuden kannalta.

– Toki se tuo jonkin verran lisäkustannuksia ja viivästyttää töitä, mutta ennakkoon varautumalla nämä vaikutukset jäävät aika pieniksi. Kosteiden

tilojen remonteissa tai kosteusvauriotapauksissa voidaan joutua joskus odottamaan viikkoja rakenteen kuivumista, joten joitakin päiviä kestävä laboratoriotulosten odottelu on vielä aika pientä, hän toteaa.

Jos näytteestä löytyy tasbestia, purkutyö pitää suorittaa erityisenä luvanvaraisena asbestipurkutyönä.

Asbestia käytettiin 1960-80 -luvuilla laajasti Asbestipöly on hyvin hienojakoista ja siksi ihmissilmälle näkymätöntä. Se leviää siksi helposti ilman kautta, ilmastointiin joutuessaan se pääsee kaikkiin taloyhtiön asuntoihin, mikä voi olla terveydelle hyvin vaarallista.

Hengityksen kautta keuhkoihin päässyt asbesti voi esimerkiksi aiheuttaa keuh-

kosyöpää. Asbestin sanotaan aiheuttavan Suomessa eniten työperäisiä kuolemia.

– Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1993, mutta vielä 1960-80 -luvuilla sitä käytettiin rakentaessa laajasti mm. laasteissa, tasoitteissa, rakennuslevyissä ja eristeissä, kertoo Uronen.

Syynä asbestin laajaan käyttöön olivat sen hyvät palonkesto- ja eristysominaisuudet. Hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta ongelmia, mutta rikkoutuneet materiaalit saattavat levittää asbestipölyä ilmaan.

– Tähän saakka itse remontoiva osakkeenomistaja ei ole yleensä asbestikartoitusta teettänyt, mutta nyt se on lain mukaan pakollista.

On hyvä pyrkiä siihen, että vältetään kaikki ylimääräinen asbestille altistuminen, toteaa Uronen lopuksi.

Kylmä patteri? Termostaattia kannattaa säätää itse Jos ulkona paukkuu pakkanen mutta patteri on haalea, saattavat termostaatin säädöt olla pielessä.

Akselin asiantuntijat rohkaisevat koskemaan itse patterin termostaattiin.

– Meille tulee pakkasella aika paljon soittoja kylmistä pattereista, kertoo talotekniikan palveluesimies Kimmo Saarinen.

– Usein ihmetellään sitä, että patteri on ylhäältä lämmin ja alhaalta selvästi viileämpi. Se on pikkupakkasella ihan normaalia, sillä niin patterit toimivat.

Kovilla pakkasilla patterin sitten tulisi olla kokonaan lämmin, Saarinen jatkaa.

Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa termostaatti.

– Se on saattanut unohtua leudommilta säiltä pienelle ja ongelma saattaa ratketa yksinkertaisesti säätämällä sitä isommalle, Saarinen sanoo.

Jos kovilla pakkasilla on esiintynyt lämmityksessä ongelmia, kannattaa huoltoyhtiöön olla yhteydessä ajoissa.

www.akseli.fi palvelu@akseli.fi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Turun Isännöintikeskus Oy:n yhteisten toimistojen yhteystiedot:

Ohjeita sopivan huonelämpötilan saavuttamiseksi Kiinteistöhuollon palveluesimies Hannu Koivisto antaa seuraavat käytönnön vinkit.

Ikkunoita ei tule pitää auki kylmällä. Tuuletus kannattaa hoitaa nopealla läpivedolla. Lämmön karatessa ikkunasta termostaatti voi nostaa patterin lämpötilan liian kovaksi.

Termostaattia ei saa peittää verhoilla tai suurilla

huonekaluilla, koska silloin termostaatti katkaisee lämmityksen.

Asukas ei saa poistaa termostaattia.

Jos ylemmissä kerroksissa patterit eivät lämpene kunnolla ja niistä kuuluu lorinaa, patterit tulee ilmata.

Silloin taloyhtiön tulee ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön.

Ikkunaa ja patteria ei tule peittää paksuilla verhoilla, koska se estää ilman kiertämistä ja lämpö tiivistyy kosteutena ikkunakarmeihin.

Jos ikkunoista tuntuu voimakasta vetoa, tiivisteet

tulee tarkistuttaa. Apua saa huoltoyhtiöltä.

Jos ulompaan tai sisempään ikkunaan muodostuu kosteutta, tarkistakaa kaikki yllämainittu ja että sisäikkuna on lukittu oikein. Jos ongelma ei poistu ottakaa yhteys huoltoyhtiöön.

Taloyhtiöissä siirryttiin vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaiseen erilliseen biojätekeräykseen jo marraskuussa. Biojätepisteitä Akselilla on noin 130 ja niihin on kerätty kuukausitasolla noin 20 tonnia biojätettä.

– Ihmiset ovat omaksuneet asian mielestäni yllättävän hyvin. Joissakin taloyhtiöissä olemme jopa lisänneet jo keräysastioiden määrää aktiivisen käytön vuoksi. Seuraamme astioiden täyttöastetta aika tarkasti, kiinteistöhuollon palveluesimies Hannu Koivisto kertoo.

– Ainoa ongelma biojätteen käsittelyssä ovat muovipussit, edes vihannesosaston ohuet pussit eivät sovi biojätteen joukkoon. Olemme ottaneet Akselin asiakaspalveluun myyntiin järkevän hintaisia biojätepusseja, mutta kannattaa muistaa että biojäteastian sisällön voi käydä aivan hyvin tyhjentämässä sellaisenaan keräysastiaan, Koivisto sanoo.

Biojätteen erilliskeräys tuo taloyhtiöille säästöjä, sillä sen käsittely on selvästi edullisempaa kuin polttokelpoisen jätteen. Biojätettä voidaan hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineen valmistuksessa.

Termostaattia saa ja tuleekin vääntää silloin tällöin eri asentoon, jotta sen sisällä oleva neula ei jää jumiin käytön puutteessa.

Varissuo: Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Puh. (02) 275 2100 Fax (02) 244 5387

Asiakaspalvelu avoinna ma - to klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00, pe klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00.

Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 7.30–16.00.

Asiakaspalvelu avoinna ma klo 7.30-17.30, ti - to klo 7.30–16.00, pe klo 7.30–15.00.

Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2143.

Huoltopäivystys ja oven avaukset Toimistoajan ulkopuolella päivystyksen hoitaa vartioliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain työt, joiden korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena.

Lauste: Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Puh. (02) 275 2105

Biojätteen keräys käynnistyi hyvin

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu työ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan työn tilaajalle lähettää työstä lasku . (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto).

Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta löytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä.

Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Akselin Kiinteistöpalvelut viettää 40-vuotisjuhliaan samaan aikaan Varissuon kanssa!

Myös yhtiön toimitusjohtajalla on juhlavuosi, sillä hän on tehnyt Varissuolla 30-vuotisen työuran.

HENKILÖKUVA. Akselin Kiin-

teistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaaksolla (s.1951) on jo 30-vuotinen työhistoria Varissuolla.

– Sukupolvi on 30 vuotta eli yhden sukupolven työ on nyt tehty, hän naurahtaa.

Kivilaakso muutti vuonna 1973 Längelmäeltä Turkuun opiskelemaan yliopistoon ja asui Ylioppilaskylässä, mistä muutti valmistumisensa jälkeen Varissuolle puolisonsa ja lastensa kanssa ja koki Varissuon rakentumisen asukkaan näkökulmasta.

– Silloin minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että päädyn tänne töihin, hän muistelee.

Akselin Kiinteistöpalvelut perustettiin Varissuon rakentumisen yhteydessä vuonna 1976 nimellä Varissuon huolto. Myöhemmin vuonna 2004 tehtiin diffuusio, jolloin syntyi kaksi erillistä yhtiötä: Akselin Kiinteistöpalvelut ja Varissuon Lämpö.

– Myöhemmin sitten ostettiin Turun isännöintikeskus ja siirrettiin sinne kaikki isännöinti. Se on tytäryhtiö ja osa konsernia, mutta kuitenkin omaa toimintaansa. Nyt isännöitsijät eivät joudu istumaan kahdella jakkaralla, sillä he edustavat ennen kaikkea taloyhtiöitä eli tilaajaa, Kivilaakso selittää.

Nykyään Akselilla on Varissuolla asiakkaanaan 5000 huoneistoa ja 9000 asukasta – Lausteella taas 2000 huoneistoa ja 3500 asukasta.

– Vaikka juuret on Varissuolla, nykyään yhtiön asiakkaista on jo yli puolet muualla, kertoo Kivilaakso.

Yhtiön 40-vuotisjuhlia juhlitaan näyttävästi 28.4. Logomossa. Juontaja ja toimittaja Pauli Aalto-Setälä pitää tilaisuudessa juhlapuheen. Hänkin on asunut nuoruudessaan Varissuolla, kuten myös juhlan juontaja Saija Palin. Asuntoalueen kansanjuhlaa taas vietetään

ei enää Varissuolla kasva.

– Kun maahanmuuttajien osuus kasvaa liian suureksi, kotoutuminen ei enää onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, hän perustelee.

Kehityskohteita

Akselin Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso asui Varissuolla, kun se oli vasta rakentumassa.

Nyt hän on työskennellyt siellä 30 vuotta.

helatorstaina 5.5. Majanummen toimitalolla. Siellä juhlapuheen pitää Varissuolla asuva eduskunnan puhemies Maria Lohela.

Akseli on saanut kaikki Varissuon asiakkaat Nykyään Varissuolla ne taloyhtiöt, jotka tilaavat isännöinnin ulkopuolelta ovat kaikki Akselilla.

– Se on kyllä poikkeustilanne. Kyllä kilpailua on joskus ollut ja jotkut yhtiöt ovat välillä olleet muualla, mutta palanneet lopulta meille.

Mikä sitten on syy Akselin menestykseen?

– Koen, että se on luottamus. Olemme yrittäneet puhua totta koko ajan. Teemme, mitä lupaamme ja emme lupaa mitään, mitä emme voi tehdä.

Hintatasomme on edullinen,

kun toiminta on hioutunut ja henkilökunta on hyvää. Konsernissa on aika tarkkaan sata henkilöä töissä. Isännöitsijät eivät vaihtele, sillä työsuhteet ovat pitkiä. Meillä yleensä isännöitsijät lähtevät eläkkeelle, eivät muualle. Koulutamme henkilökuntaa niin paljon kun on halukkuutta, Kivilaakso listaa syitä menestykselle.

Myös Varissuon väestörakenne on vaikuttanut siihen, ettei kilpailua ole samalla tavalla kuin muilla alueilla.

– Täällä on 4000 maahanmuuttajaa. Tämä on vaativaa työtä. Henkilöstön kielitaito on hyvä, mutta ei sekään aina auta, kun asiakkaillamme on 40 eri äidinkieltä. Siinä piirretään, näytellään ja käytetään kaiken maailman keinot. Meillä on viisi eri henkilöä asiakaspalvelussa ja kaikki ovat olleet töissä yli 10 vuotta ja kouliin-

tuneet saamaan kaikki asiat selväksi tavalla tai toisella, Kivilaakso kehuu.

Palvelut tulivat jälkijunassa Kivilaakso muistaa hyvin, miten Varissuo lähti kehittymään 40 vuotta sitten.

– Siitä on hyvät muistot muuten, mutta silloin oli se ongelma, joka useimmilla uusilla asuinalueilla on, että palvelut tulivat myöhässä. Kauppa oli sellainen parakki, jossa kuljettiin tiukassa jonossa ja jos unohdit voirasian niin takaisin et päässyt, vaan piti välillä maksaa ja aloittaa kierros alusta. Myös koulu ja päiväkodit tulivat jälkijunassa, hän muistelee.

Lisäksi ongelmia aiheutti se, että aluetta rakennettiin sieltä täältä.

– Rakennustyömaat aiheuttivat liikkumisvaikeuksia ja melua. Perustuksia räjäytettiin vielä kun muutaman kymmenen metrin päässä jo asuttiin, Kivilaakso kertoo.

Varissuosta haluttiin tehdä riittävän suuri ja tiheä asuinalue, jotta alueelle saadaan hyvät palvelut.

Tiheä rakentaminen nähtiin suunnitteluvaiheessa myös turvallisuuskysymyksenä.

– Täällä on tehty fiksuja ratkaisuja myös esimerkiksi liikenteessä. Littoistentien ylitys on tehty ostoskeskuksen kautta ja ali pääsee tunnelista, Kivilaakso perustelee.

Nykyisin varissuolainen elämä on asettunut omaan uomaansa.

– Alkuaikojen murheet on voitettu. Täällä on ylivoimaisesti parhaat palvelut Turun lähiöistä, erinomaiset liikenneyhteydet ja hyvät harrastusmahdollisuudet, hän kehuu.

Kun sen oikein oivaltaa Kivilaaksoa surettaa ihmisten ennakkoluulot.

– Kun sen oikein oivaltaa – kuten laulussa sanotaan – niin kyllä monikulttuurisuus on rikkaus. Ihmisten ennakkoluulot heijastuvat jonkun verran esimerkiksi asuntojen hintatasoon, hän harmittelee.

Kivilaakson mielestä kaupungin pitäisi vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajien määrä

Varsinaisia kehityskohteita ei Kivilaakson mieleen tule monia. Tärkeintä olisikin säilyttää nykyinen tila.

– Kiinteistöistä on pidettävä huolta. Jos kiinteistöt pääsevät rappeutumaan, se heijastuu ihmisten toimintaan. Ja teknisesti myös. Kyllä se haittaa asumisviihtyvyyttä, jos vettä tulee vääristä paikoista.

Ensiarvoisen tärkeänä hän pitää Varissuon lähipoliisia Vesa Jauhiaista.

– Lähipoliisitoiminta on ollut monta kertaa lakkautusuhan alla. Ei ole ollenkaan sama, jos tänne tulee ennakkoluuloinen poliisipartio jostain ulkopuolelta. Vesku tietää, kuka on kuka ja mikä on vakavaa. Hän saa ihan eri tavalla informaatiota, kun häneen luotetaan ja hänelle uskalletaan puhua.

Normaalikoulu on myös Kivilaakson mielestä tärkeä osa Varissuota ja samalla myös Akselin yhteistyökumppani.

– Lajittelu on yksi asia, jossa oppilaat ovat olleet apuna. He ovat tehneet ryhmätöinä lajitteluohjeita eri kielillä ja vieneet koteihinsa. Lajittelussa pienikin joukko pystyy tuhoamaan muiden työn. Jos jossain muussa asiassa ihmiset toimivat 90prosenttisesti oikein, se on hyvä tulos, mutta ei jätehuollossa. Jos esimerkiksi biojäteastiassa on 10 prosenttia väärää jätettä, koko satsi on pilalla, muistuttaa Kivilaakso.

Ympäristön pitäminen kunnossa on Kivilaakson mukaan perusteiden luomista yleisesti asuinalueen ilmapiirille.

– Lisäksi järjestöjä tuetaan Varissuon Lämmön kautta. Ne ovat tärkeitä tiedon välittäjinä ja toiminnan ylläpitäjinä. Aika pienellä rahalla saadaan aikaan paljon. Muun muassa kokoontumistilat ovat tärkeitä. Kaikki talot ovat käytännössä meidän kaukolämmön piirissä ja siksi lämpöyhtiön kautta voidaan toimia kotiseudun hyväksi, hän iloitsee.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

8

ITÄKULMA

4. helmikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Maahanmuuttajanaiset oppivat pyöräilyn ja liikenteen saloja Turun Kupittaan urheiluhallissa järjestettiin maahanmuuttajanaisille suunnatun polkupyöräily- ja liikenneturvakurssin viimeiset osat alkuviikosta.

Suomessa pyörällä ajaminen opitaan tavallisesti jo lapsena, mutta osa kurssilla mukana olleista naisista sai vasta nyt aikuisiällä ensikosketuksensa polkupyöräilyyn.

Haritussa asuva Samia Beddek ja Turun keskustassa asuva Ilham Päkkilä kokivat tärkeäksi Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan ja liikuntapalvelukeskuksen sekä Liikenneturvan ja Turun ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoiden yhteistyössä järjestämän polkypyöräilykurssin, jossa opeteltiin ajamaan polkupyörällä sekä perehdyttiin liikennesääntöihin.

– Kokeilin pyöräilyä Algeriassa viisi vuotta sitten, mutta vasta nyt olen päättänyt opetella ajamaan. Pieni tyttöni ja poikani jo pyöräilevät, joten kyllä minäkin haluan osata, kolme vuotta Suomessa asunut Beddek kertoi.

Myös Päkkilällä on perhe Suomessa ja erityisesti lasten takia myös äidin olisi osattava ajaa pyörällä.

– Lapsiani harmittaa, kun he eivät voi pyöräillä kanssani. He näkevät, kuinka muut äidit ajavat lastensa kanssa, mutta minä vain kävelen lasteni vierellä.

Suomalaismieheni pyöräilee ja ajaa autoa sekä moottoriLIIKENNE.

pyörää, mutta minä vain kävelen, Päkkilä kuvaili hymynkare huulillaan.

Kurssille osallistui 15 maahanmuuttajanaista. Kaikki saivat tarvittaessa konkreettisesti tukea pyöräilyynsä vierellä kulkeneilta avustajilta, ja tarjolla oli myös apupyörillä varustettu aikuisten pyörä. Pyöräilyn alkeita opeteltiin kädestä pitäen ja kannustaen, sillä tasapainoa vaativa eteneminen oli monelle vierasta. Toki polkupyörät sinänsä olivat tuttuja välineitä.

– Kyllä lapset ajavat pyörillä Algeriassakin ja minunkin perheessäni on ollut pyöriä.

Jostain syystä en vain koskaan harjoitellut ajamaan, Beddek jatkaa.

– Tämä on kiva tapahtuma, missä saa rauhassa harjoitella.

Miehenikin kannusti minua osallistumaan.

Viimeiset kymmenen vuotta Suomessa viettänyt Päkkilä suunnittelee vievänsä liikenteessä liikkumisensa pyöräilyä pidemmälle.

– Ensin opettelen ajamaan pyörällä, mutta kesällä haluan

Harittuun Algeriasta muuttanut Samia Beddek ajoi käytännössä ensimmäistä kertaa elämässään polkupyörällä Kupittaan urheiluhallissa.

ajaa autokortin. Toivon myös jatkoa tälle pyöräilykurssille.

Maahanmuuttajanaisille

suunnatun pyöräily- ja liikenneturvakurssin tavoitteena oli, että naisilla ja heidän perheil-

Entisen Kulmakunta-lehden omistaja Pekka Tauriainen on kuollut Pitkän linjan lehtimies ja Itä-Turussa tunnettu yrittäjä Pekka Tauriainen (1951 Tyrnävä – 2016 Turku) on kuollut torstaina 21. tammikuuta sairaalassa, johon hänet vietiin sairaskohtauksen vuoksi.

Varissuolla asunut Tauriainen omisti pitkään alueella toimineen Kulmakunta-lehden ja oli tunnettu ja pidetty toimija, joka korosti työssään paikallisuutta ja yhteistyötä. Pari vuotta sitten hän jäi eläkkeelle sydänongelmien vuoksi, mutta vietti viimeisinä vuosinaan varsin aktiivista elämää. Häneen törmäsi usein Varissuon lenkkipoluilla ja jumpissa, sillä kuntoilusta ja ulkoilusta tuli hänelle todella tärkeitä harrastuksia. Lisäksi hän oli intohimoinen penkkiurheilija ja varsinkin formulakisoja hän saattoi katsella uusintoina vielä vuosienkin jälkeen.

Tauriaista jäävät kaipaamaan tyttäret Emilia Virtanen (s.1979) ja Kaisa Pienimäki (s.

1976), lapsenlapset, hänen paras ystävänsä ja työtoverinsa Raimo Viljanen sekä lukuisat MUISTOKIRJOITUS.

muut sukulaiset ja ystävät. Hän kasvoi isossa perheessä Pudasjärvellä.

Tauriainen kuoli sairaalassa läheistensä läsnäollessa päivänä, jolloin hänen piti lähteä kahdeksi kuukaudeksi Playa del Inglesiin lomalle ystvänsä Raimo Viljasen kanssa. Ystävykset matkustelivat yhdessä aina, kun pystyivät irrottautumaan työelämästä ja vielä elä-

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

keaikanakin.

Emilia Virtasen mukaan Tauriainen ajatteli aina ensin muita ja teki kaikkensa läheistensä vuoksi. Hän oli Virtasen mukaan maailman paras ja sydämellisin isä ja uskoi aina kaikista hyvää. Elämänohjeeksi tyttärilleen hän sanoi, ettei koskaan kannata sulkea ovia perässään.

Työ oli hänelle intohimo ja

eläkeaikanaankin hän kirjoitteli muun muassa tähän Itäkulma-lehteen. 28.10.2015 kirjoittamassaan kolumnissa hän kirjoitti Varissuon parhaista puolista.

Hän osti Kulmakunta-lehden vuonna 1991. Kulmakunnan lisäksi hän omisti Uusi-Pori -lehden. Työtoverinsa Raimo Viljasen mukaan Tauriainen oli työnantajana positiivinen ja innostava. Hän sai toimituksissa aikaan ilmapiirin, jossa kaikki viihtyivät ja hän opasti alalle monia nuoria kirjoittajia, joista myöhemmin tuli ammattitoimittajia.

Ihmisenä hän oli Viljasen mukaan oma persoonansa, joka ei koskaan kadehtinut ketään eikä ikinä halunnut jäädä riitoihin. Ehkä siksi hän olikin niin pidetty.

Pekka Tauriainen siunataan Turussa Ylösnousemuskappelissa 5.3. klo 14. Siunaustilaisuus on kaikille avoin, mutta muistotilaisuus pidetään lähipiirin kesken.

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: aineistot@turunseutusanomat.fi

lään olisi mahdollisuus yhdessä harrastaa pyöräilyä ja naiset osaisivat tukea sekä opettaa lap-

siaan liikkuessaan liikenteessä.

Marko Vihriä

Varissuon jouluvalo pihakilpailu on ratkennut VARISSUO. Varissuo-Seuran johtokunta on valinnut 28.11.2015–6.1.2016 välisenä aikana järjestämänsä jouluvalo pihakilpailun voittajat.

Kunniakirjan tulevat saamaan AsOy Koukkarinpuisto, AsOy Päivännousu ja rivitalon piha osoitteessa Talpiankuja 6 as 29. Lisäksi annetaan virallisten kilpailijoiden ulkopuolelle kunniamaininta AsOy Kousantornille esimerkillisen kauniista

jouluvaloista.

Eniten valoja oli rivitalojen pihoissa, mutta kiitettävästi oli monissa kerrostaloissakin koristeltu asuinympäristöä valoilla. Valinta tehtiin kilpailuun virallisesti ilmoittautuneiden pihojen joukosta.

Palkinnot jaetaan 11.2. klo 17 Yhdessä yhdistyksen tiloissa, Varissuo-Seuran järjestämän paneelin “Monikulttuurista elämää Varissuolla” alussa.

Paneelikeskustelussa aiheena monikulttuurisuus VARISSUO. Torstaina 11.2. klo

17 alkaen Yhdessä yhdistyksen isossa salissa, Varissuon kirjaston alakerrassa järjestetään paneelikeskustelu aiheesta Monikulttuurista elämää Varissuolla.

Tilaisuus on osa seuran esitelmäsarjaa 40-vuotiaan Varissuon kunniaksi. Paneelissa on edustajia useista Varissuon etnisistä ryhmistä. Jotkut heistä ovat asuneet Varissuolla jo pitkään, jotkut ovat vasta äsken tulleita. Paneeliin osallistujat kertovat muun muassa omasta Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151

elämästään, perheestään, työstään ja harrastuksistaan.

He kertovat myös mikä heidän mielestään on hyvää Varissuolla ja minkä he toivoisivat olevan toisin. Yleisöllä on lopuksi mahdollisuus esittää kysymyksiä. Juontajana toimii Varissuo-Seuran sihteeri Seija Niemi. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tavoite on positiivisessa hengessä tutustua monikulttuurisen Varissuon ihmisiin. Jokainen asuinalue on sellaisen kuin sen asukkaat ovat.

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi