Itäkulma 03.03.2016

Torikaffella Varissuon oma aluepoliisi Vesa Jauhiainen

SIVU 3

ITĂ„KULMA

3.3.2016

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

PILKKIMIEHEN OIVA APUVĂ„LINE!

Ricun kanssa kalankäsittely onnistuu hanskat kädessä

29,90

.(//8

9$

ÂŽ

6DDWDYDQD +\YLQ YDUXVWHWXLVVD WDYDUDWDORLVVD MD PDUNHWHLVVD VHNÂŚ NDODVWXVDODQ HULNRLVOLLNNHLVVÂŚ

VL RQ 3LONNLNDX PLOODDQ LP D UK D Q\W S

www.ricutuotteet.ďŹ 6820$/$,1(1 /$$787827( ĂŤ 9DOPLVWDMD 5LFX WXRWWHHW 2\ 0HULPDVNX

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

Seuraava lehti jaetaan 17.3.

Varaa ilmoitustilasi ajoissa!

Tuoreita uutisia nettilehdessä päivittäin: turunseutusanomat.fi

2

ITÄKULMA

3. maaliskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Seurakunnan kolumni

Luotetuimat poliisit, Tuhannen taalan vapain media kysymys

S

uomalainen poliisi on valittu maailman luotetuimmaksi. Viime aikoina luottamusta on koeteltu muun muassa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeudenkäyntien aikaan, mutta Itäkulman haastattelussa olleen Varissuon lähiöpoliisi Vesa Jauhiaisen mukaan sekin sattumus vain lujitti luottamusta poliisiin – kaikki nimittäin näkivät, miten vakavasti korruptio ja rikollisuus poliisin sisällä otetaan.

Toimittajana tulee väistämättä mieleen, että osaltaan suomalaisen poliisin luotettavuutta saattaa selittää se, että Suomessa on maailman vapain media kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksin mukaan. Kun media ei pelkää poliisia ja uutisoi kaikesta, mistä tietoa saa, on poliisiinkin helpompi luottaa. Ihmisten luottaessa median riippumattomuuteen, on helppo luottaa myös siihen, että viranomaisilta ja viranomaisista saa median kautta oikeaa tietoa.

Lehdistön- ja sananvapaus ovat suomalaisille niin itsestään selviä asioita, että niistä harvemmin muistaa iloita. Nyt on kuitenkin juuri sopiva aika nostaa asia esiin, sillä tänä vuonna vietetään sananvapauden juhlavuotta. Ensimmäinen sananvapauslaki tuli voimaan 250 vuotta sitten.

Yksi lehdistönvapauden tae on se, että toimittajien työtä Suomessa valvoo Julkisen sanan neuvosto – ei mikään valtion alainen taho, kuten monessa muussa maassa. Lisäksi meillä on tiedostavat ja kriittiset lukijat, joilta saamme jatkuvasti palautetta, mikä taas motivoi meitä kehittymään. Medialukutaitoa opetetaan kouluissa jo lapsillekin ja erilaisiin netissä pyöriviin feikkisivustoihin suhtaudutaan krittiisesti laajalla rintamalla.

Nämä ovat asioita, joiden vuoksi on hienoa saada työskennellä toimittajana juuri Suomessa. Täälläkään ei kuitenkaan voida tuudittautua siihen ajatukseen, että kaikki olisi kunnossa ja että pysymme kärkisijoilla ilman vaivannäköä. Edelleen tarvitaan toimia vapaan tiedon saatavuuden parantamiseksi. Yhä enemmän tarvitaan toimia journalistien turvallisuuden parantamiseksi, sillä viime aikoina toimittajien uhkailu on lisääntynyt roimasti. Lisäksi tarvitaan toimia moniäänisyyden turvaamiseksi: Viranomaiset eivät voi valita lempitoimittajiaan ja evätä tietoa toisilta, kuten valtionvarainministeriössä kävi viime syksynä.

Toukokuussa Suomi isännöi Unescon kansainvälistä Lehdistönvapauden tapahtumaa. Siihen mennessä ilmestyy myös uusimman lehdistönvapausmittauksen tulokset. Nähtäväksi jää, millä sijalla Suomi seisoo silloin.

Janica Vilen, päätoimittaja

O

lin jonkin aikaa sitten ystäväni kanssa lenkillä. Keskustelimme niitä näitä, kun ystäväni esitti minulle kysymyksen: ”Miksi hyvästä teosta tulee paha mieli?” Hämmästyin kysymyksestä, sillä ainahan kerrotaan, kuinka hyvästä teosta tulee hyvä mieli ja muun muassa siksi pitää tehdä hyviä tekoja! Ystäväni kertoi, kuinka oli matkustanut linja-autolla noin viidentoista minuutin matkan. Bussilipussa oli siis edelleen hyvin vaihtoaikaa. Jäädessään pois bussista, hän oli ystävällisesti kysellyt bussipysäkillä odottaneilta ihmisiltä, haluaisiko joku hänen lippunsa. Vastauksena oli tullut kummeksuneita ja hieman vihaisiakin mulkaisuja – aivan kuin olisi jotenkin väärin tarjota apua. Lopulta joku oli vastannutkin, että hänellä on bussikortti eikä tarvitse lippua. Ystäväni poistui paikalta bussilippu yhä kädessään. Voin hyvin kuvitella ystäväni olotilan kyseisen tapahtuman jälkeen.

Kuvittele itsesi Haluatko miljonääriksi –ohjelmaan. Olet päässyt jo niin pitkälle, että odotat viimeistä kysymystä. Vain se erottaa sinut miljoonasta eurosta. Ruudulle ilmestyy kysymys: ”Miksi hyvästä teosta tulee paha mieli?” Mitä vastausvaihtoehdot mahtaisivat olla? A) Teon kohde ei ymmärrä sen olevan hyvä, B) Muiden auttaminen ei ole hyväksi, C) Kukaan ei tarvitse apuasi, joten älä yritä, D) Jotain aivan muuta, mitä?

En osannut vastata ystävälleni. Eikä minusta varmaan miljonääriäkään tulisi. Eikä se oikeastaan minua haittaa. Aion edelleen jatkaa hyvien tekojen tekemistä, ja toivoa, että joskus siitä tuleekin hyvä mieli. Ei pelkästään minulle vaan hänelle, jolle hyvän teon teen!

En väitä, että hyvästä teosta pitäisi aina tulla hyvä mieli.

Raamatussakin sanotaan: ”Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden.” Hyviä tekoja tulee tehdä, koska niin on oikein. Hyvät teot eivät ole välinearvo, jolla tavoitellaan vain jotain suurta onnea. Hyvät teot ovat itsessään arvokkaita!

Avun tarjoaminen voi aluksi olla haastavaa, mutta uskon, että tässäkin tilanteessa harjoitus tekee mestarin. Pidä siis silmäsi ja korvasi auki ja tartu hetkeen, kun sellaisen huomaat!

Jo pelkkä hymy voi pelastaa kenen tahansa päivän. Ja parasta on se, että hymy tarttuu!

Taru Heikkonen, johtava nuorisotyönohjaaja Katariinanseurakunta

Sandelin ja Ahlgren jatkavat ItäTurun Vasemmistoliiton johdossa Itä-Turun Vasemmistoliitto (ITV) on vuosikokouksessaan 24.2. valinnut puheenjohtajakseen kaupunginvaltuutettu Elina Sandelinin ja varapuheenjohtajakseen Tero Ahlgrenin. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Katja Keto, Alpo Lähteenmäki, Jonna Kuusisto, Ilkka Lindström, Emma Hotakainen ja varajäseniksi Mari Nieminen sekä Timo Laitinen.

ITV jatkaa tulevalla kaudella tutuilla poliittisilla painopisteillä.

– Teemme työtä mm. lähipalveluiden ja ihmisten yhPOLITIIKKA.

denvertaisuuden puolesta, esitämme ratkaisuja eriarvoisuuskehityksen muuttamiseksi ja järjestämme tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia, joissa voi porukalla pureutua ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin, Sandelin selostaa.

– Valitettavasti Sipilän hallitus pitää huolen siitä, että ajankohtaisia poliittisia kiistakysymyksiä riittää. Juuri nyt huomiota on kiinnitettävä niin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kasvatus- ja opetuspalveluihin, varapuheenjohtaja Ahlgren toteaa. TSS

Katariinan pappilassa keskustellaan vapautuksen teologiasta SEURAKUNTA. Katariinan pap-

pilan kristillis-yhteiskunnalliset keskusteluillat jatkuvat 3.3. klo 18, kun pappilan ovet aukeavat keskustelulle Etelän rististä.

Tapahtuma on osa Valoa yössä -keskustelusarjaa.

– Keskustelujen tunnelma

on ollut vapautunut, vaikka aiheet eivät ole olleet kepeimmästä päästä. Varmasti musiikilla ja yhdessä nautitulla pienellä iltapalallakin on ollut osuutensa lämpimän tunnelman luomisessa, pohtii Katariinanseurakunnan pastori

Anna Hälli.

Aikaisemmat keskustelut ovat koonneet pappilaan runsaasti väkeä.

– Tämän kaltaisille keskusteluille on selvästi tilausta, Hälli toteaa.

Vuoden toisen keskuste-

lun aiheena on vapautuksen teologia, josta tulevat keskustelemaan dosentti, vapautuksen teologian asiantuntija Elina Vuola, Loimaan kirkkoherra Riku Laukkanen ja väitöstutkija Johan Ehrstedt, joka on toimittanut työryhmän kanssa essee-

kokoelman Meksikossa vuonna 2010 murhatun Jyri Jaakkolan kirjoituksista. Keskusteluun osallistuva Elina Vuola odottaa kiinnostavaa iltaa.

– Keskustelussa pohditaan varmasti, mitä vapautuksen teologia on tällä hetkellä, tai onko

sitä edes olemassa. Joidenkin mielestä vapautuksen teologia päättyi diktatuurin loppumiseen. Olen varma, että myös paavi Franciscus nousee esille kysymyksissä, toteaa Vuola.

Iltaa emännöi osuuskuntasihteeri Saana Rusi. TSS

ITÄKULMA

3. maaliskuuta 2015

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Vesa Jauhiainen tietää, milloin poliisin pitää puuttua Moni lukija on toivonut Itäkulman Torikaffella-palstan haastatteluun Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiaista. Nyt toiveisiin vastataan.

Kahville poliisi ei lähtenyt, mutta vastaili kysymyksiin päivystyksensä lomassa Varissuon liikekeskuksessa ja moikkaili haastattelun aikana monille ohikulkijoille. Hänellä nimittäin tuttuja riittää.

Vanhempi kostaapeli Vesa Jauhiainen tuo rauhan mukanaan minne ikinä meneekin.

Vanhempi kostaapeli Vesa Jauhiainen on toiminut Varissuon aluepoliisina 10 vuotta. Käytännössä hän on tehnyt Varissuolla töitä vielä kauemmin, sillä hänen vastuualueenaan oli Lauste ja Varissuo jo ennen kuin Varissuolle nimitettiin oma aluepoliisi.

– Tämä on selvästi mainettaan parempi lähiö. Yleisilme on rauhallinen, vaikka joskus sattuu ja tapahtuu, hän kuvailee.

Hänen aikanaan Varissuolla on tullut vastaan monenlaisia työtehtäviä ja hauskojakin sattumuksia. Kerran hän juoksi etsintäkuulutetun perässä ja kun hän lopulta sai henkilön kiinni, selvisi, että takaa-ajettu oli vaihtunut matkan aikana. Lopulta kiinni jääneellä oli kuitenkin myös etsintäkuulutus päällä, joten juokseminen raskaissa varusteissa ei mennyt hukkaan.

– Jossain vaiheessa näköyhteys katosi ja sitten olinkin eri kaverin perässä, jolla oli samanlaiset vaatteet. Hän oli nähnyt, että poliisi juoksee häntä kohHENKILÖKUVA.

ti ja lähti pakoon, Jauhiainen naurahtaa.

Jauhiaisesta pidetään Varissuolla erityisesti siksi, että hän on tehnyt paljon maahanmuuttajatyötä ja kokee sen tärkeäksi. Jauhiaisen aikana Varissuon maahanmuuttajataustaisen asukkaiden osuus on noussut 26 prosentista 44 prosenttiin, nuorten joukossa prosentti on jo yli 60.

– Se on huolestuttava kehitys nimenomaan maahanmuuttajien kannalta, sillä se vaikeuttaa kotoutumista. Kielellinen kehitys heikkenee, kun piirit on pienet. Täällä on niin hyvät palvelut, että täällä pystyy olemaan monta viikkoa poistumatta, selittää Jauhiainen.

Suomalainen poliisi on luotettava Jauhiaisen mukaan suomalainen poliisi on luotettava, joidenkin tutkimusten mukaan jopa maailman luotetuin viranomainen.

– Maahanmuuttajatkin alkavat nopeasti luottaa polii-

siin, kun näkevät, etten heilu täällä aseen kanssa ja ammu ihmisiä, jotka ovat väärän värisiä tai edustavat väärää uskontokuntaa.

Kynnyksiäkin kuitenkin on.

– Moniin kulttuureihin kuuluu se, että asiat hoidetaan omassa pesässä. Se liittyy siihen, että monissa maissa poliiseja ei kunnioiteta vaan pelätään, koska tilanteet saattavat lähteä täysin käsistä, jos viranomaisen kutsuu paikalle. Moni pelkää, että kaikki asiat johtavat rikostutkintaan.

Todellisuudessa suurin osa Jauhiaisen työstä on sellaista, mikä ei koskaan päädy tutkintaan asti.

– Joskus toki joudun puuttumaan sakotuksen ja rikosilmoituksen keinoin.

Maahanmuuttajien kanssa Jauhiaisella ei ole ollut ongelmia.

– Maahanmuuttajataustaisten temperamentti saattaa olla impulsiivisempi, mutta ei minulla ole koskaan ollut heidän kanssaan mitään on-

gelmaa. Maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat usein koskettelemaan poliisia ja poliisin varustevyötä. Siihenkin pitää osata suhtautua. Ei voi toimia niin kuin poliisiohjeissa, eli ottaa aseesta kiinni ja lyödä kättä.

Monilla maahanmuuttajilla ei ole samanlaista metrin turvaväliä kuin suomalaisilla. He saattavat tulla ihan kymmenen sentin päähän eikä siinä ole mitään ihmeellistä, Jauhiainen sanoo.

Poliisin asemasta Suomessa kertoo sekin, että Jauhiainen päivystää Varissuolla usein yksin.

– Koskaan ei ole tullut sellaista tilannetta, että olisi pitänyt lähteä häntä koipien välissä karkuun. Sekin toki lisää auktoriteettiani, että olen isokokoinen ja iäkäs.

Entä, miten tilanteet suomea puhumattomien kanssa onnistuu?

– Englannilla ja käsillä. Aina tulee ymmärretyksi. Jos on virallinen asia, niin silloin on tulkki mukana, mutta itse käytän tulkkia aika vähän.

Koulupoliisin tuntee kaikki Varissuolla Jauhiaisen työn pääpaino on alle 18-vuotiaissa.

Hän toimii myös koulupoliisina Varissuon koulussa ja Normaalikoulussa. Varissuolaiset lapset tulevatkin usein moikkamaan Jauhiaista, sillä kaikki tuntevat oman koulupoliisinsa.

– Normaalikoulussa on yläaste ja lukio. Murkkuikäisenä tulee yleensä kaikkia älynväläyksiä ja silloin minua tarvitaan.

Käyn kouluissa aina silloin kun sattuu ja tapahtuu, Jauhiainen kertoo.

Enää poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä entisenlaisiin kouluvierailuihin. Aikaisemmille ikäluokille Jauhiainen tuli kouluvierailujen myötä vielä tutummaksi. Kolme viikkoa sitten hänet kutsuttiin jopa yhden vuosiluokan luokkakoko-

ukseen.

Jos varissuolaisilla nuorilla tulee yhteiskuntaan liittyviä ongelmia, niin asiat hoidetaan kuntoon nimenomaan Jauhiaisen kanssa.

– Olen heille tuttu ja kasvollinen poliisi, ja pystyn laittamaan itseni likoon. Voin sanoa nuorelle, että jos käytös ei muutu, joudut minun kanssani tekemisiin. Useimmat eivät halua joutua.

Yksi Jauhiaisen tärkein työkalu Varissuolla on viranomaisverkosto, johon kuuluu nuorisotoimi, poliisi, koulu, sosiaalitoimi, asumisneuvoja ja terveydenhuolto.

– Se auttaa minua ymmärtämään, miksi jollain nuorella menee huonosti.

Suomen ainoa lähiöpoliisi Jauhiainen on tehnyt poliisina jo 35 vuoden työuran. Alun perin hänellä oli kolme syytä kouluttautua poliisiksi: – Lyhyt koulutus, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja työ on jännittävää.

Nykyään hän mainitsee työnsä parhaaksi puoleksi sen monipuolisuuden: – Viikolla olen 30 prosenttia työajasta täällä. Lisäksi pidän turvallisuuskoulutuksia ja perehdytän poliiseja maahanmuuttoasioihin, hän kertoo.

Jauhiainen on Suomen ainoa poliisi, jolla on vastuunaan oma lähiö.

– Alan olla aika kummajainen, hän sanoo.

Nyt Jauhiainen on jo eläkeikäinen ja hänelle haetaan seuraajaa. Tarkoitus on kuitenkin, että uusi ihminen on Jauhiaisen mukana pitkään, ennen kuin hän jää eläkkeelle. Muutaman kerran on myös väläytelty, että Suomen viimeisen lähiöpoliisin toiminta lopetettaisi.

– Lakkauttaminen olisi omiin housuihin kusemista. Hetken tuntuu lämpimältä,

mutta sitten työ tutkinnan puolella lisääntyisi, Jauhiainen toteaa ykskantaan.

Jauhiainen tuo rauhan mukanaan Varissuon liikenteestä on ollut paljon huolta asukkaiden keskuudessa.

– Teimme Varissuon yhdyskuntatyöryhmän kanssa esityksen Turun kaupungille kolmesta hidasteesta. Määrätty ralli alkaa kesäisin yhdeksältä illalla. Mutta silloin kun minä olen paikalla, täällä on hyvin rauhallista. Olen joskus ollut tutkaamassakin, mutta se ei ole tuottanut tulosta, sillä kyse on kuitenkin yksittäisistä henkilöistä.

Liikekeskuksessa Jauhiaisella on sama vaikutus. Rauha seuraa hänen mukanaan.

– Tämä ei ole kuitenkaan nuorisotalo. Jos nuoriso ei tottele, nimi otetaan ylös ja minä puhuttelen. Puhuttelut menee yleensä perille, jos ei ole erityisempiä diagnooseja. Esimerkiksi ADHD-nuorilla puhuttelu saattaa unohtua nopeasti.

Jauhiainen valittiin Varsinais-Suomen parhaaksi poliisiksi vuonna 2011.

– Se palkinto tuli nimenomaan maahanmuuttajatyöstä. Minua pidetään täällä paikallisesti reiluna poliisina. En puutu jokaiseen pikkuasiaan, mutta esimerkiksi liikenteessä en anna yhtään siimaa. Kevyenliikenteen väylällä mopolla ajosta sakotan aina, sillä se on todella suuri riski, kun kevyenliikenteen väylillä kulkee myös pikkulapsia.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Kohmontie avataan vihdoin – mutta vain busseille LIIKENNE. Kohmontie katke-

aa nykyisellään Turun ja Kaarinan rajalla. Puuttuvaa noin 100 metrin osuutta suunnitellaan rakennettavaksi Littoisten alueen joukkoliikenteen kehittämisen mahdollistamiseksi.

Suunnitteilla on, että Littoisten joukkoliikenne järjestettäisiin tulevaisuudessa Kohmon kautta. Kohmontien yhdistävä osuus rakennetaan vain busseille läpiajettavaksi. Muu ajoneuvoliikenne estetään teknisillä ratkaisuilla.

– Kaarinan kaupunki järjestää paikalle esteen. Tulossa on maan alta nousevat pollarit, jotka tunnistavat bussit, joten henkilöautoilla ajo on jatkossa mahdotonta, kertoo Turun kaupungin seudullisen joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.

Nykyisellään liikenne on estetty kokonaan, mutta jatkuvasti autoilijat käyttävät kevyenliikenteenväylää väärin ja nousevat avaamaan puomia, jotta pääsevät autolla puuttu-

van tieosuuden toiselle puolen.

Uudet joukkoliikennejärjestelyt tullaan kytkemään Kohmon nykyisiin reitteihin niin, että Kohmon läpiajo ei lisäänny Turun puolella. Suunnitteilla olevien uusien joukkoliikennejärjestelyjen tarkoituksena on mahdollistaa littoislaisille aiempaa toimivammat yhteydet Kauppatorille ja turkulaisille uuden mahdollisuuden jatkaa Kaarinan puolelle.

– Fölin myötä vuonna 2014 kesällä liikenne väheni alueel-

la, nyt sitä halutaan taas parantaa. Linjoja vielä suunnitellaan, mutta todennäköisin vaihtoehto on, että osa linjan 2 vuoroista jatkaa Kaarinan puolelle, Jorasmaa uskoo.

Alustavan aikataulun mukaan uudet järjestelyt otetaan käyttöön ensi syksynä, talviaikatauluun siirtymisen yhteydessä. Kohmontien avaamisen tarvittava katuosuus suunnitellaan kevään aikana ja rakennetaan kesällä. Suunnittelu ja rakennuttaminen tehdään Turun

ja Kaarinan kaupunkien yhteistyönä.

– Niin mittavia poikkeusjärjestelyjä ei ole tulossa, että ne vaikuttaisivat asukkaisiin.

Rakennustyömaan ohi pääsee kyllä kävelemään, Jorasmaa lu-

paa. Kohmontien avaamista on odotettu alueella pitkään.

Muun muassa Kausela–Kultanummi–Kalttassuon omakotiyhdistys on vedonnut päättäjiin asian tiimoilta.

Janica Vilen

3. maaliskuuta 2015 ITÄKULMA Kuralan Kylämäessä vietettiin hiihtolomaa reippaillen ja taiteillen

4

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Kylämäen verstaalla taas oli ohjelmassa lintuaiheista maalaamista erilaisilla tekniikoilla taideohjaaja Tea Langhin opastuksella. Viikonloppuna luvassa oli linnunpönttöjen ja kukkalaatikoiden nikkarointia Kylämäen vanhoista aitalaudoista.

Turkulaiset Sinikka ja Anita Karlsson sekä Anitan 6-vuotias lapsenlapsi Linnea Vahlsten Uudestakaupungista pitivät taukonsa makkaraa paistaen.

KURALA. Turun Museokes-

kuksen ylläpitämä Kuralan Kylämäki avasi tällä viikolla ovensa kävijöille hiihtoloman kunniaksi. Torstaina 25. helmikuuta aurinkoinen talvipäivä houkutteli paljon ihmisiä paikalle.

Lumikenkäilyn, museorakennuksiin tutustumisen, mäenlaskun ja hiihtämisen lomassa ihmiset kokoontuivat välillä nuotiolle paistamaan makkaraa. Myös turkulaiset Sinikka ja Anita Karlsson sekä Anitan 6-vuotias lapsenlapsi Lin-

nea Vahlsten Uudestakaupungista pitivät taukonsa makkaraa paistaen.

– Tulimme nimenomaan ulkoilemaan, kun on näin ihana ilma. Tähän mennessä olemme kokeilleet potkukelkkoja, vesikelkkaa ja mäkikelkkaa. Seuraavaksi suuntaamme pulkkamäkeen, he kertovat.

Vesikelkasta Linnea sai kuulla tarinoita Sinikalta, joka muistaa kapistuksen omasta lapsuudestaan.

– Sillä veimme pyykit pestäviksi ja toimme veden. Siihen

pystyi lastaamaan ison kuorman. Lisäksi laskimme sillä mäkeä. Isä muistaakseni aina tervasi jalakset, Sinikka Karlsson kertoo.

Linnean suosikki oli kuitenkin potkukelkka. Esikoululainen oli Turussa viettämässä hiihtolomaa, ja lupasi kokeilla myös 50-luvun suksia. Hän on päässyt Kylämäkeen retkelle kesälläkin.

– Hevoset ovat suosikkejani, hän sanoo. Viime kesänä hän sai myös ihmetellä karkuun lähtenyttä lammasta.

Kylämäessä asuttiin 80-luvulle asti Kaivausten myötä on selvinnyt, että Kuralan Kylämäessä on asuttu rautakaudelta asti. Kohmon suku viljeli maita 1600-luvun puolivälistä aina vuoteen 1971, jolloin tila myytiin. Sen jälkeen mäellä oli kaupungin vuokra-asuntoja, kunnes alue suojeltiin vuonna 1980 ja museoitiin 1988.

– Alueelle tehtiin 50-luvulla yleiskaava. Silloin ajateltiin, että alueelle tulee kerros- ja rivitaloja. Siksi täällä ei juurikaan tehty muutoksia enää 50-luvun jälkeen, kertoo Leena Tiilikainen museolta.

Juuri siitä syystä Kuralassa eletään ikuista 50-lukua. Joskin esineistöä on toki aiemmiltakin vuosikymmeniltä, sillä eihän kaikki ollut autenttisellakaan 50-luvulla uutta.

Vähä-Rasin taloon tehdyssä kahvilassakin riitti ihmisiä torstaina. Tarjolla oli 50-luvun suosikkiherkkuja: pullia, lettuja ja kiisseleitä.

– Tämä talo on 1700-luvulta ja täällä on asunut kaksi perhettä. Yhä edelleen täällä käy paljon asukkaiden jälkeläisiä tunnelmoimassa, kahvilasta kerrotaan.

Iso-Kohmossa puolestaan lämpesi torstain kunniaksi hernekeitto. Keiton hämmentämisen lomassa Leena Tiilikainen neuloi 50-lukulaista hiihtopipoa.

– Tällaiset hiihtopipot Suomen olympiajoukkueella oli 50-luvulla ja ne olivat muutenkin 50-luvulla suosittuja – varsinkin miesten keskuudessa, kertoo Tiilikainen.

Iso-Kohmossa oli lisäksi esillä 50-luvun suosikkileluja ja -pelejä, kuten corona ja fortuna. Talo koostuu kahdesta osasta: tuvasta ja kamarista sekä salipuolesta. Museon ar-

vio on, että tuvan puoli olisi jo 1700-luvulta, mutta kokonaisuudessaan talo on ollut valmis 1800-luvun puolivälissä.

Auki ympäri vuoden Kylämäen alue on talvikaudellakin auki kävijöille joka päivä, vaikka rakennukset ovatkin kiinni. Pulkkamäki ja hiihtolatu ovat kaikkien käytettävissä niin kauan kun lunta riittää. Lisäksi kahvilaa pidetään auki kerran kuussa ja työpajat ja kurssit pyörivät ympäri vuoden. Kuralan Kylämäkeen ei ole koskaan pääsymaksua.

– Se miellyttää ihmisiä ja juuri siksi saamme paljon lahjoituksia. Ihan paria esinettä lukuunottamatta kaikki on lahjoitettu meille, museolta kerrotaan.

Leena Tiilikainen neuloi 50-lukulaista hiihtopipoa.

Janica Vilen