Itäkulma 21.01.2016

Torikaffella VarissuoSeuran puheenjohtaja muistelee 40-vuotiaan Varissuon alkuaikoja

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 7

21.1.2016

ITĂ„KULMA

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi ITÄKULMA Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

Seuraava lehti jaetaan 4.2.

PILKKIMIEHEN OIVA APUVĂ„LINE!

Ricun kanssa kalankäsittely onnistuu hanskat kädessä

29,90

9$ .(//8

ÂŽ

6DDWDYDQD +\YLQ YDUXVWHWXLVVD WDYDUDWDORLVVD MD PDUNHWHLVVD VHNÂŚ NDODVWXVDODQ HULNRLVOLLNNHLVVÂŚ

VL RQ 3LONNLNDX PLOODDQ LP Q\W SDUKD

www.ricutuotteet.ďŹ 6820$/$,1(1 /$$787827( ĂŤ 9DOPLVWDMD 5LFX WXRWWHHW 2\ 0HULPDVNX

2

ITÄKULMA

21. tammikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

n Seurakunnan kolumni

Lähiömaine uusiksi

Köyhän lapsen ääni kuuluviin

Maahanmuuttajana

täkulma-lehden lyhyen historian aikana olemme ehtineet pureutua jonkin verran lähiöihin ja niiden asukkaisiin. Marraskuun 18. päivä ilmestyneessä numerossa päätoimittaja Janica Vilen nappasi Torikaffella-palstan haastatteluun Yhdessä-yhdistyksen Saila Holmin, joka ei allekirjoita Varissuon pahamaineista kuvaa. Muutama vuosi sitten Hyvinkäältä Turkuun työn perässä muuttanut Holm otti paikan ennakkoluulottomasti vastaan, sillä hänellä ei ollut entuudestaan muuta käsitystä Varissuosta kuin median antama kuva. Kuva, joka osoittautui hyvin pian vääristyneeksi.

uomessa joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.

Pitkään toimeentulotukea saavien perheiden osuus on kasvanut 2000-luvulla. Moni lapsi elääkin köyhyydessä pitkään, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan monin tavoin.

Turussa erityisen huolestuttavaa on, että eri asuinalueilla on merkittävät tuloerot. Varissuolla on eniten asukkaita tuloryhmässä, joka ansaitsee alle 8000 e vuodessa. Hirvensalossa tilanne on päinvastainen, siellä eniten asukkaita on yli 51000 e vuodessa ansaitsevien tuloryhmässä. Samalla köyhien lasten määrä on hyvin erilainen asuinalueesta riippuen.

Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2015 –raportin mukaan köyhyydessä elävät lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa heille tärkeisiin asioihin koulussa, lähiympäristössä ja harrastuksissa selkeästi heikommaksi kuin muut lapset. Luuppi – tutkimuksen mukaan köyhillä lapsilla on vähemmän harrastuksia ja he tapaavat kavereita harvemmin kuin muut lapset.

Köyhyyteen liittyvä stigma saattaa sulkea lapsia ulos kaveriverkostoista ja tämä saattaa olla jopa vaikeampi ongelma kuin itse puute rahasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Toisaalta myös taloudelliset erot määrittävät lapsen osallisuutta ja sosiaalista asemaa kavereiden ja vertaisryhmien joukossa.

Ikävä kyllä lasten köyhyys tulee nyt lisääntymään, sillä Sipilän perusporvarihallituksen leikkauspäätökset vaikuttavat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Hallitus kumoaa lapsilisän indeksisidonnaisuuden eli jatkossa hintojen noustessa ei lapsilisän taso enää nouse mukana. Lisäksi hallitus kohdistaa heikennyksiä lapsiperheille monelta suunnalta; vanhempainpäivärahaa ja lomakarttumaa leikataan, päivähoitomaksuja sekä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan, lasten päivähoito-oikeutta rajoitetaan, varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja nostetaan. Myös työllisyystoimenpiteiden heikennykset ja suunnitellut huononnukset työehtoihin sekä asumiskustannusten nousu ja yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat lapsiperheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden verotuksen lapsivähennystäkään ei enää hallitus jatka.

Lapsiperheiden toimeentulon heikentäminen ja palveluista leikkaaminen vaarantavat lasten oikeuksien toteutumisen, erityisesti pienituloisten, monilapsisten ja pienten lasten perheiden sekä yksihuoltajaperheiden kohdalla, jotka ovat suurimmassa köyhyysriskissä.

On tärkeää ottaa lasten kokemukset huomioon päätöksiä tehdessämme. Toivottavasti hallitus kuulee nyt köyhiä lapsia ja peruu lasten köyhyyttä lisäävät päätöksensä. Lapset itse eivät voi perheidensä köyhyyteen vaikuttaa.

I

Tässä numerossa kerrotaan muun muassa laustelaisen taiteilijaparin Maria ja Joona Lukalan vetämästä Lähiösinfoniaprojektista, joka osallistaa Turun Lausteen ja Pansion sekä Raision Petäsmäen asukkaat osaksi monitaiteellista animaatioteosta. Teoksessa laustelaisten kerrostalojen äänimaailma yhdistyy asukkaiden piirtämiin kasvi- ja lintukuviin, joista muodostuu taikametsä-animaatio keskelle lähiötä. Projekti on kiehtonut Lukalan pariskuntaa jo pitemmän aikaa, sillä he haluavat tuoda esiin kotiympäristönsä kauneuden ja eloisuuden. Lausteen kerrostalolähiöissä asuu paljon lapsiperheitä, joihin Lukalatkin lukeutuvat.

Joona Lukala on viihtynyt Lausteella jo noin 11 vuotta, Maria puolestaan seitsemisen vuotta. Heidän mukaansa laustelaisista huokuu yhteisöllisyys. He toteavat myös, että Lausteella on mukavan rauhallista asua, palvelut ovat lähellä, eikä levottomuudesta ole jälkeäkään.

Lähiösinfonia-projekti on osa Turun seudun kuntien kulttuuritoimijoiden Oikeesti jotakin -verkoston ja Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen aluetoimipisteen Sata kohtaamista -yhteishanketta, jolla juhlistetaan vuonna 2017 koittavaa Suomen 100-vuotisjuhlaa.

Viime kesänä toteutettuun teoshakuun tuli 30 hakemusta, joista hankkeeseen valittiin 5. Muun muassa sarjakuvan, nukketeatterin, sanataiteen, animaation ja kansalaisjournalismin keinoin toteutettava hanke luo käsityksen satavuotiaan Suomen monimuotoisuudesta. Projekteja voi seurata muun muassa sosiaalisessa mediassa tunnisteella @satakohtaamista.

Katariina Mäkinen-Önsoy, toimittaja

S

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd

O

len ollut elämässäni maahanmuuttaja kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun perheemme muutti mieheni töiden perässä Lontooseen. Toisen kerran vuonna 2015, kun perheemme palasi Englannista Suomeen ja muutti Turkuun.

Kokemukseni maahanmuuttajana ovat opettaneet minulle paljon. Tiedän, miltä tuntuu työskennellä ja solmia ystävyyssuhteita kielellä, jolla tuntee itsensä paljon tyhmemmäksi ja tylsemmäksi kuin äidinkielellään. Tiedän, miltä tuntuu puhua paikallista kieltä omia lapsiaan huonommin.

Tiedän, miltä tuntuu vaipua epätoivoon vaikealta vaikuttavien virastoasioiden edessä. Tiedän, miltä tuntuu, kun niinkin tavallista asiaa kuin saunomista pidetään aika epäilyttävänä touhuna.

Tiedän, miltä tuntuu, kun ei osaa kierrättää oikein, vaikka kuinka yrittää. Tiedän, miltä tuntuu pyytää apua bussikortin lataukseen.

Siksi tunnen myötätuntoa ja lämpöä Suomeen muualta muuttaneita ihmisiä kohtaan. Elämän rakentaminen uuteen maahan ei ole pelkästään helppoa, olipa muuttamisen syy sitten työ, rakkaus tai epävakaat olot omassa kotimaassa.

Toisaalta paljon myönteistäkin maahanmuuttaja saa kokea.

Tiedän, kuinka paljon iloa ja itseluottamusta uuden maan systeemeihin tottuminen tuo. Tiedän, kuinka hienoa on tutustua maailman eri kolkasta oleviin ihmisiin ja huomata, että meillä on lopulta aika paljon yhteistä.

Tiedän, kuinka paljon uuden naapurin vieraanvaraisuus voi lämmittää sydäntä. Tiedän, kuinka mukavalta tuntuu sytyttää kaksi kynttilää lontoolaiskodin ikkunaan itsenäisyyspäivänä tai katsoa rugbyn maailmanmestaruuskisoja turkulaisella kotisohvalla.

Tiedän, mitä ylpeyttä tuottaa huomata, että oma lapsi oppii ulkomailla asuessaan omaa äidinkieltään ja osaa kirjoittaa äitienpäiväkorttiin: Mun äiti on kaunis kuin russu. Tiedän myös, kuinka hupaisaa on kuulla lastensa puhuvan englantia täydellisellä brittiaksentilla.

Muuttipa mihin tahansa maahan tai mihin tahansa kaupunkiin oman kotimaansa sisällä, kaikista tärkeintä on, että ei jätetä yksin. Lämmin kiinnostus uusia ihmisiä kohtaan – olivatpa he Savosta tai Sudanista – on ihmisyhteisössä arvaamattoman tärkeää. Tästä lämpimästä kiinnostuksesta ja avuliaasta asenteesta meidänkin perheemme on saanut muualta tulleena nauttia.

Hyvän ohjeen toinen toistemme kohtaamiseen antaa myös Raamattu: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.”

Anna Hälli Seurakuntapastori, Katariinan seurakunta

Lähiösinfonia kutsuu laustelaiset osaksi yhteisötaideteosta LAUSTE. Turun Lausteella ja

Pansiossa sekä Raision Petäsmäessä aloitetaan parhaillaan Lähiösinfonia-projekteja osana Sata kohtaamista 2016–2017 -hanketta, jolla Turun seudun kuntien kulttuuritoimijoiden Oikeesti jotakin -verkosto ja Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen aluetoimipiste juhlistavat 100-vuotiasta Suomea.

Hanke toteutetaan satojen tekijöiden sekä mm. sarjakuvaa, nukketeatteria ja sanataidetta hyödyntävien viiden teoksen voimin.

Laustelaisen taiteilijapariskunnan Maria ja Joona Lu-

kalan koostamassa Lähiösinfonia-teoksessa kerrostalojen äänimaailma yhdistyy asukkaiden toteuttamiin kasveista ja linnuista koostuviin luontokuviin, joista muodostuu taikametsä-animaatio keskelle lähiötä.

– Teoksen idea perustuu persialaiseen Taikalehto-kansansatuun, jossa linnut kiittävät ystävällistä paimenta muodostamalla ihmeellisen taikalehdon aavikon keskelle, kuvataiteilija Maria Lukala avaa idean taustoja.

Kansansatu sopii taiteilijoiden mukaan hyvin teemaan, sillä tapahtumapaikkoina toimivi-

en lähiöiden asukkaat edustavat monia eri kulttuureja.

– Teoksen kautta kutsumme ihmiset yhteen murtamaan lähiöihin liittyviä ennakkoluuloja, he kertovat.

Maria koostaa asukkaiden piirtämistä linnuista ja kasveista videoteoksen, johon säveltäjänä, muusikkona ja musiikintuottajana toimiva Joona säveltää musiikin.

– Animaation musiikkikollaasissa lähiön äänistä muodostuva konkreettinen musiikki yhdistyy orkesteri- sekä kansanmusiikkiin, Joona Lukala sanoo.

Tehtävä on helppo toteuttaa

pienilläkin resursseilla, ja se sopii aivan kaikille – niin yksittäisille asukkaille kuin ryhmillekin Lausteella, Pansiossa ja Petäsmäessä.

– Lintujen ja kasvien piirtämiseen tarvitaan vain valkoista A4-kokoista piirustuspaperia ja värejä. Tavoittelemme lähiöasukkaiden, meidän ja heidän, näköistä teosta, joten annamme muilta osin vapaat kädet piirroksien toteuttamiseen.

Lisätietoa saa ilmoittautuessaan 8.2. mennessä sähköpostitse mariapuu@hotmail.com.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Lähiöt ansaitsevat päivitetyn maineen: Turun Lausteella kymmenisen vuotta viihtyneet Joona (vas.) ja Maria Lukala kutsuvat lähiöiden asukkaat Turussa ja Raisiossa osaksi Lähiösinfonia-proggista. – Projektimme tavoitteina on tuoda ihmiset yhteisöllisen taiteen pariin ja samalla osaksi sitä, sekä murtaa lähiöihin liittyviä ennakkoluuloja, taiteilijapariskunta iloitsee. Kuva: Ragip Önsoy.

ITÄKULMA

21. tammikuuta 2015

Prisma Itäharjun palvelutaso kasvaa

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Mielipide

Vastakkainasettelua, yleistämistä, median mässäilyä

J

Turun Itäharjun Prisma uudistuu tämän vuoden aikana. Vuonna 1997 avattu Prisma palvelee jatkossa entistä monipuolisemmin ja suuremmassa myymälätilassa. Itäharjulle avataan myös Kauppakassi-palvelu.

ITÄHARJU. Prisma Itäharju on

palvellut asiakkaitaan käytännössä samassa muodossa lähes parin vuosikymmenen takaisesta avaamisestaan lähtien.

Nyt koko myymäläkonsepti uudistuu nykyaikaiseksi viimeistään tämän vuoden joulumyynnin alkuun. Ensimmäisenä jo käynnistyneen remontin alta paljastuu elintarvikkeiden kokonaisuus ihanneaikataululla pääsiäiseen mennessä.

– Itäharjulla tullaan panostamaan erityisesti ruokapuoleen.

Tuoretuotteiden kokonaisuus paranee muun muassa paistopisteen ja laajemman palvelutiskin muodossa, 115 vuotta

täyttävän Turun Osuuskaupan toimialajohtaja Mikko Rauhanen kertoo.

– Remontin taustalla on myös valtakunnallinen uudistus. Kodin käyttötavaroiden osuus kasvaa Itäharjulla ja yleisesti tarjolle tulee erilaisia tuotealueita.

Ulkomitoiltaan Prisma säilyy nykyisen kokoisena, mutta myyntipinta-ala kasvaa 1 300 neliömetrillä 10 200 neliöön. Myös muut sisätilat uudistuvat.

Prisma Itäharju on Turun talousalueen suurin Prisma asiakasmäärällä ja myynnillä mitattuna.

– Itäharjun Prisma on vakiintunut monen kantaostospaikaksi. Itäharjulla on asiakkaita tasaisesti myös päiväaikaan, eikä esimerkiksi painottuen viikonloppuihin. Itäharju on monelle ”lähikauppa”.

Ruoan verkkokauppa osaksi konseptia Prisma Itäharju uudistuu myös Kauppakassi-palvelulla, joka otettiin käyttöön Raision Myllyn Prismassa loppuvuodesta.

Ruoan verkkokaupassa asiakas tilaa tuotteet nettipalvelun kautta ja ne kerätään kaupan puolesta valmiiksi noudetta-

vaksi noutopisteestä, jonne voi ajaa autolla. Ostokset maksetaan tilauksen yhteydessä tai tuotteet noudettaessa.

– Käyttäjät ovat olleet todella tyytyväisiä Myllyn Kauppakassi-palveluun. Löydämme samalla uuden asiakaskunnan, joka haluaa säästää aikaa, Mikko Rauhanen kuvailee.

Muutoksista ja tilajärjestelyistä huolimatta Prisma Itäharju pysyy auki normaalisti.

Marko Vihriä

Viikon kysymys

atkuvasti tapahtuu mielenosoituksia, joissa ääripäät ovat vastakkain. Maamme on jakautunut selvästi kahteen osaan: On ”Rajat kiinni” -porukka ja ”Welcome refugees” -porukka.

Yleensä tykkään olla kaupunkimme keskustassa, koska usein siellä tulee tuttuja vastaan. Viime aikoina tämä on jäänyt vähäiseksi minulta osaltani, sillä lähdettyäni asioimaan taikka töihin, koitan välttää kaupungin keskustaa ja mennä suoraan hoitamaan sitä asiaa, mitä varten olinkin tullut. Pakko myöntää, että katson turvallisuussyistä ympärilleni hyvin usein, ihan varmuuden vuoksi.

Aamutkaan eivät ole minun osaltani enää normaaleja. Herättyäni aamulla otan heti Ipadin käteeni ja selaan suoraan sängystä uutisia. Heti kun päivän otsikoissa eteeni tulee jokin rikos tai raiskaus, jännityn ja jään hetkeksi miettimään, ennen kuin avaan linkin.

Sisällä kehossani alan puhua Jumalalle: Rakas Jumala, toivon, että kysymyksessä ei olisi maahanmuuttajataustainen henkilö.

Aina on rankkaa ja epämukavaa kuulla rikoksista ja raiskauksista, eikä kantasuomalaisen tekemänä asia ole sen kevyempi, mutta viimeaikoina maahanmuuttajiin kohdistuneen kiristyneen ilmapiirin vuoksi ja oman pakolaistaustani vuoksi koen tällaiset tapahtumat vielä rankemmiksi.

Olen itse maahanmuuttaja, mutta olen myös kantasuomalaisen vaimoni kanssa saattanut kaksi viatonta lasta tähän raakaan maailmaan. Nyt olen monesti ajatellut, että olenko tehnyt virheen siinä, että tein lapsia tällaiseen maailmaan, jossa sääli ja suvaitsevaisuus huutaa poissaolollaan. Tämä tilanne pyörii kokoajan päässäni ja mihin ikinä menenkin, se seuraa minua. Mutta kuitenkin välillä se sisäinen ääneni puuttuu tilanteeseen ja sanoo, että et sinä ole vastuussa toisten ihmisten teoista, ainoastaan omistasi ja siitä mitä annat lapsillesi.

Tilanteesta entistä vaikeamman tekee maamme hallituksen kokemattomat virheet esimerkiksi siinä, miten edellä mainituissa tilanteissa tulisi toimia turvapaikanhakijoiden suhteen. Mitä tapahtuu maamme turvallisuudelle runsain määrin tulevien kielteisten päätösten jälkeen ja onnistuuko ylipäänsä käännyttäminen lainkaan? Entä kuinka kauan henkilöitä voidaan pitää ns. ”palautuskeskuksissa” ja samaan aikaan tilanne vastaanottokeskuksissa kärjistyy ja ihmiset alkavat turhautumaan ja silloin erilaiset mielipiteet ja poliittiset erimielisyydet alkavat nostamaan päätään turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Tämä ei ole se Suomi, mihin minä tulin 9.4.1997.

Muhis Azizi Turun kaupunginvaltuutettu, Turun monikulttuurisuusneuvoston pj.

ITÄKULMA Alueen suurin paikallislehti

TURUN

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Ȩɜʎ

MEDIATIEDOT 2015

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 44 090 kpl.

JULKAISIJA Osoite:

ILMOITUSHINNAT

ML-Mediat Oy

Tasalanaukio 1, 2. krs. 21200 Raisio

Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 040 501 7781 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240

Oletko ostanut elintarvikkeita nettikaupasta?

Etusivu Takasivu Tekstissä Yhdistyshinta

2,52e/ 1,95e/ 1,63e/ 0,85e/

pmm pmm pmm pmm

Määräpaikkalisä Kuvaukset

20,00e/ 30,00e/

ilmoitus ilmoitus

MODUULIKOOT TEKSTISSÄ (alv. 0 %) 1/1 sivu 260x360 mm 1830,00e 1/2 sivu (vaaka) 260x178 mm 966,00e 1/2 sivu (pysty) 128x360 mm 966,00e 1/4 sivu 128x178 mm 614,00e

Lisäksi telinejakelussa on n. 3 300 kpl.

Olemme myyneet laskumme arvato Financelle Laskuttaja on siis kyseinen rahoitusyhtiö, ei ML-Mediat Oy

Sähköpostit:

etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi

ILMESTYMINEN LOPPUVUOSI 2015 Postinumero Toimipaikka

Tuomo Kallunki, Turku En. Olen tutustunut aiheeseen, mutta ainakin vielä, kun pystyn itse ajamaan autoa ja omat jalat kantavat, hoidan kauppareissut perinteiseen tapaan. Ymmärrän hyvin, että nettikaupalle on tarvetta. Se voi helpottaa esimerkiksi lapsiperheitä arjen kiireissä.

Tapio Pärssinen, Kaarina En. Tiedän palvelusta, mutta haluan itse valita tuotteita ruokakaupassa. Haluan valita itse erityisesti tuoretavarat. Tietenkin pitäisi kokeilla palvelua muutamia kertoja, ja jos ostaminen on kätevää, voisi se olla hyväkin ratkaisu. Siinä säästäisi aikaa 30-45 minuuttia.

Auli Hirvensalo, Turku En. Olen kuullut nettikauppamahdollisuudesta ja mielestäni se on hyvä ajatus. Ruokaostoksilla kiertäminen ei ole ilo. Palvelu maksaa kuitenkin ylimääräistä, mikä ei ole hyvä asia.

20520 20540 20610 20660 20730 20750

TURKU TURKU TURKU LITTOINEN TURKU TURKU

ILMOITUSVALMISTUS 1/1 sivu 100e 1/8 sivu 10e 1/2 sivu 60e pienempi 5e 1/4 sivu 35e

Taloudet

1892 7931 5525 2546 69 2184

Ilmoituksen alennukset olemme porrastaneet ilmoituskertojen/ vuosisopimusten mukaan. Kysy lisää! Laskutuskulu 4e/lasku.

Itäkulma

ILMESTYMINEN:

Ke 28.10.

Ke 18.11.

Ke 25.11.

Ke 16.12.

JAKELU:

Posti Group Oyj / 0200 71000 (pvm/mpm) TÄYSPEITTO

HUOMAUTUKSET:

Aino Väänänen, 045 112 4240, aino.vaananen@turunseutusanomat.fi

LEVIKKI:

48 000 kpl (erikoisjakelut) 42 500 kpl (perusjakelu)

Valmis aineisto tulee olla pikselikooltaan oikea ja tiedostomuotona tulee olla jpg. Bannerien tekemisestä veloitamme erikseen 35-75 €.

Sami Kiili / Medialiiga: 010 328 1791, sami.kiili@medialiiga.fi

PAINOPAIKKA:

Salon Lehtitehdas, Salo

Hintoihin lisätään alv. 24 %.

Itä-Turku, Kaarina, Lieto Itä-Turku, Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo Itä-Turku, Kaarina, Lieto Itä-Turku, Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo

ILMOITUSVALMISTUS: Mari Lahti-Hannelin, 040 514 1334 aineistot@turunseutusanomat.fi

TEKNISET TIEDOT

20760 20780 21330 21340 21350 21360 21410 21420 21430 21450 21500 21510 21520 21530 21540 21555 21570 21590 21610 21620

NETTIBANNERIT (alv. 0 %) Etusivulla Käyntikortti (283x152 pikseliä) Tuplakäyntikortti (283x305 pikseliä) Muilla sivuilla Käyntikortti (283x152 pikseliä) Tuplakäyntikortti (283x305 pikseliä)

260x380 6 1 palsta: 40mm 2 palstaa: 84mm 3 palstaa: 128mm

4 palstaa: 172mm 5 palstaa: 216mm 6 palstaa: 260mm

Moduulikoot:

2/1 aukeama 544x360 1/1 sivu 260x360 1/2 sivu (vaaka) 260x178 1/2 sivu (pysty) 128x360 1/4 sivu 128x178 Etus.ylämoduuli 260x104 Etus.alamoduuli 260x178

mm mm mm mm mm mm mm

Seutusanomat ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset.

330€ /kk 440 € /kk

Itäkulma

69 € /vko 94 € /vko

210 € /kk 330 € /kk

Itäkulma Itäkulma

YKSITYISHENKILÖIDEN ILMOITUKSET (sis. alv. 24 %) Ilmoitushinta on 0,70e/pmm Esim. 1: ilmoituksen leveys 1 palsta, korkeus 30mm=21e Esim. 2: ilmoituksen leveys 2 palstaa, korkeus 30mm=42e

Itäkulma yht. 20147

Lähetä ilmoitusteksti osoitteeseen: aino.vaananen@turunseutusanomat.fi Maksa ilmoitusmaksu tilillemme FI51 5265 0420 0231 93.

Merkitse oma nimesi. Ilmoitus julkaistaan haluamassasi lehdessä, kun suoritus näkyy tilillämme.

PIISPANRISTI KAARINA PAATTINEN TORTINMÄKI ILMARINEN LIETO AS VANHALINNA LIETO YLISKULMA TARVASJOKI PIIKKIÖ HEVONPÄÄ NASKARLA PAIMIO PREITILÄ TAATILA SAUVO KARUNA KIRJALA KUUSISTO

Painopinta-ala Palstat Palstaleveydet

Itäkulma

109 € /vko 129 € /vko

1730 4883 761 269 677 739 803 3105 311 813 2872 196 0 3562 478 140 1134 217 520 733

ILMOITUSAINEISTOT

Valmistettavat ja vedostettavat aineistot tulee toimittaa viimeistään edellisenä perjantaina klo 10 osoitteeseen aineistot@turunseutusanomat.fi. Vedokset lähetetään viimeistään ilmestysviikon maanantaiaamuna. Määräajan jälkeen jätetyistä valmistettavista ilmoituksista emme pysty takaamaan vedosta. Valmisaineisto maanantaihin klo 11 mennessä, (tilausvaraus edelliseen perjantaihin mennessä) Vedoksen kommentointi maanantaihin klo 12 mennessä.

Ilmestymisviikon maanantaina klo 10.30 jälkeen tehdystä ilmoitusvarauksen peruutuksesta pitätämme oikeuden periä asiakkaalta 60 % ilmoituksen verottomasta hinnasta. Valmisaineisto pyydetään toimittamaan pdf:nä, jossa tekstit on konvertoitu grafiikaksi.

4

ITÄKULMA

21. tammikuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Varissuo-Seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén muistelee 40-vuotiaan Varissuon alkuaikoja

Varissuo-Seuran puheenjohtaja ja Keskusta-poliitikko Sirkka-Liisa Kavén juo kahvinsa mustana.

HENKILÖKUVA. Varissuo täyt-

tää tänä vuonna 40 vuotta. Varissuon eteläpuolta alettiin rakentaa jo vuonna 1975, mutta ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1976. Sen jälkeen lähiö rakentuikin nopeasti.

Juhlavuoden kunniaksi Torikaffella-palstan haastatteluun saapui Varissuo-Seuran monivuotinen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén (s.1953), joka on asunut Varissuolla lähes sen historian alusta asti, vuodesta 1979.

– Olin silloin Tyksissä töissä ja siellä eräs hoitaja kertoi käyneensä katsomassa uutta asun-

toa Varissuolla. Siitä sitten innostuin, Kavén muistelee.

Kemiöstä kotoisin olevalle osastonhoitaja Kavénille Varissuo oli oikealla puolella kaupunkia kotivierailuja ajatellen ja lisäksi lähellä työpaikkaa.

– Sijainti oli erityisen hyvä, mutta lisäksi houkutteli aivan uusi asunto ja uusi asuinalue.

Talot näyttivät lämpimiltä, ja täällä oli ja on edelleen paljon luontoa oikeissa paikoissa. Erityisesti pidin siitä, että täällä oli paljon erilaisia taloja, ja että Varissuon sisäosa oli rauhoitettu.

Päädyin tänne vähän sattumaltakin, mutta olen siihen tyyty-

väinen. Tämä on äärettömän hyvä paikka asua. Kerran Varissuo valittiinkin kyselytutkimuksen perusteella Suomen toiseksi parhaaksi lähiöksi, Kavén kertoo.

Kavén on kasvattanut Varissuolla myös kolme lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia.

– Silloin täällä oli niin paljon lapsia, että osa kävi Pääskyvuoren koulua.

Tietoa ja tarinoita tarjolla Parhaimmillaan Varissuolla on asunut yli 10 000 ihmistä. Tällä

hetkellä väkiluku on alle 9000.

Varissuon nimestä seura on saanut monenlaista vihjettä, mutta varmuutta heillä ei asiasta ole. Se saattaa olla tullut paikallisen suon tai asuntotilan mukaan. Toinen veikkaus johtaa sanaan vari, joka on vanhahtava turkulainen väännös ruotsinkielen sanasta varm.

Tarinan mukaan Varissuon metsissä liikkuneet ihmiset pitivät alueella olevia isoja kiviä taukopaikkoinaan, sillä ne pysyivät lämpiminä pitkälle syksyyn. Wikipedian mukaan taas Hurttivuoren ja Laukkavuoren välisellä kosteikkoalueella kasvoi aiemmin runsaasti suovilla-nimistä kasvia, jonka kukkia käytettiin lähistön asukkaiden täkeissä ja vaatteissa lämpöeristeenä. Tälle kosteikolle antoi nimensä edellä mainittu sana vari, joka esiintyi myös muodossa fari, josta puolestaan kehittyi Farisuo, joka taas myöhemmin muuntui muotoon Varissuo.

Vaikka nimellä ei taida olla yhteyttä variksiin, on Varissuo-Seura kuitenkin ottanut variksen maskotikseen. Variksia näkyy seuran tekemässä taideteoksessa Variskivessä Katteluksenkadulla ja lisäksi seuralla on varis-puku, jotta varis pääsee vierailulle seuran järjestämiin tapahtumiin.

Varissuon juhlavuotta seura viettää jatkamalla hyvin menestynyttä luentosarjaansa Yhdessä-yhdistyksen tiloissa kirjaston alakerrassa. 11.2. on luvassa paneelikeskustelu monikulttuurisesta Varissuosta. 10.3. puhu-

taan Varissuon palveluista ja 7.4. Kavén esittelee VarissuoSeuraa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Varsinaista Varissuon 40-vuotisjuhlaa vietetään 5.5. helatorstaina Majanummen toimitalolla. Juhlapuhujaksi on tulossa eduskunnan puhemies Maria Lohela (PS). Juhla on tarkoitettu kaikille varissuolaisille.

Suurpäänkadun ja Karvataskunkadun lenkkiä hän yrittäisi rauhoittaa esimerkiksi nopeusnäytöillä, jotka näyttäisivät autoilijoille heidän ajamansa nopeuden vihreällä, jos se on sallituissa lukemissa ja punaisella, jos ajaa ylinopeutta. Lenkin varrella on vuosien varrella sattunut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Kehityskohteita

Keskustaan lasten myötä

Itse Varissuo-Seura on perustettu pari vuotta Varissuon rakentumisen jälkeen 9.11.1978.

– Aluksi kaikki liittyivät innolla Varissuo-seuraan. Toiminta oli aktiivista ja ihmiset innoissaan. Sitten toiminta hiipui, kunnes Alpo Lähteenmäki sai sen taas omalla puheenjohtajakaudellaan nousuun. Sellaista aaltomaista se on ollut, muistelee Kavén.

Tällä hetkellä toiminta on aktiivista, mutta jäsenmaksua maksavia perheitä on vain parisenkymmentä.

– Nuoria jäseniä tarvittaisi lisää. Heitä tuntuu olevan nyt vaikea saada innostettua mukaan. Varissuolla on todella paljon yhdistyksiä, joten ehkä ihmisten aika ei riitä moneen, Kavén harmittelee.

Varissuo-Seura on ollut mukana kehittämässä asuinaluetta.

Edelleen heillä on toiveita Varissuon kehittämiseksi.

– On ollut aloitteita esimerkiksi uimahallista ja Napaturunkadun vinoparkista. Lisäksi saamme lausua kaavoista, kertoo puheenjohtaja.

Varissuo-Seuran lisäksi Kavén vaikuttaa alueellaan politiikan kautta. Hän on nimittäin myös Keskustan itäisen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

– Päädyin politiikkaan tavallaan lasten kautta. Varissuolla alkoi Vesaisten kerho, jossa lapseni kävivät. Sitä kautta kiinnostuin Keskustan toiminnasta, Kavén kertoo.

Poliitikkona hän korostaa paikallisten palveluiden tarpeellisuutta.

– Itäkeskuksen tarjonta on yksipuolistunut. Esimerkiksi pankin lähtö oli iso menetys monille ikäihmisille. Nyt toivoisin, ettei palvelut enää heikkene yhtään ja että asukkaat käyttäisivät paikallisia palveluja, sillä täällä on Skanssin ja Itäharjun Prisman myötä kova kilpailu, Kavén vetoaa.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Kotoutumista ja kotikansainvälistymistä!

Varissuon Suomi-kahvila tarjoaa puitteet kulttuurien kohtaamiselle Katariinan seurakunta on alkanut pyörittää Varissuolla Suomi-kahvilaa, joka on tarkoitettu kohtaamispaikaksi kaikenikäisille suomalaisille ja Suomeen muualta muuttaneille. Kahvila järjestetään Yhdessä-yhdistyksen tiloissa Varissuon kirjaston alakerrassa kahden viikon välein.

Ensimmäinen kerta oli keskiviikkona 13. tammikuuta. Silloin paikalle saapui 22 kahvittelijaa, joista 14 oli suomalaisia ja 8 muualta muuttaneita.

– Osa oli kotoisin Nepalista, osa Irakista, osa Libyasta ja osa Venäjältä. Tunnelma oli todella rento ja vapautunut, kertoo kahvilan vapaaehtoisessa vastuuringissä viihtyvä Seija Niemi.

Kaikki paikalla olleet osasivat jonkin verran suomea, joten keskustelut lähtivät helposti liikkeelle valmiiksi annetuista aiheista, jotka ensimmäisellä SEURAKUNTA.

kerralla olivat Suomi, kotimaa ja naapuri.

– Yhdessäkin pöydässä keskustelijat piirsivät heti paperille Suomen kartan ja alkoivat muistella, miten naapurimaat sijoittuvat Suomen ympärille. Samalla he kertoivat omista taustoistaan ja kotimaistaan, Niemi kertoo.

Kielitaito ei kuitenkaan ole edellytys osallistumiselle.

– Täällä on myös paljon sellaista tekemistä, johon pystyy ilman kielitaitoa, vaikka tarkoitus toki on tekemisen ja jutustelun kautta oppia kieltä, selittää Niemi.

Myös lapset ovat tervetulleita kahvilaan. Heitä varten on varattu pelejä ja askartelutarvikkeita.

Idea Suomi-kahvilalle lähti Hyvinkään seurakunnasta.

– Kun kuulin, miten Suomi-kahvila oli menestynyt Hyvinkäällä, ajattelin, että saman-

lainen pitää saada Varissuolle.

Tänne konsepti on juuri sopiva, sillä Varissuo on Suomen maahanmuuttovaltaisin lähiö, ja paikalliset suomalaiset kaipaavat yhteistä tekemistä maahanmuuttajien kanssa, selittää Niemi.

Kahvilaan ei ole pääsymaksua, eikä ennakoilmoittautumista. Seurakunta tarjoaa kahvit. Seuraavan kerran kahvila järjestetään 27. tammikuuta.

Silloin aiheena on vuodenajat Suomessa ja muissa maissa.

Maahanmuuttajatyön juuret ulottuvat pitkälle Kahvilan toiminnasta vastaa Katariinan seurakunnan maahanmuuttajien ja kansainvälisen työn pappi Johanna Viirros, joka nimitettiin vastaamaan seurakunnan maahanmuuttajatyöstä viime vuonna.

Vaikka vastuuhenkilö nimettiin nyt, on maahanmuuttajatyötä

tehty seurakunnassa pitkään.

– Se alkoi tietääkseni 90-luvulla, kun alueelle alkoi tulla inkeriläisiä. Sitten oli muutaman vuoden tauko, jolloin ei ollut nimettyä henkilöä hoitamassa työtä, mutta sitä toki tehtiin silloinkin. Nyt muuttunut yhteiskunnallinen tilanne vaati sen, että maahanmuuttajatyöhön panostetaan taas entistä enemmän, kertoo Viirros.

Viirroksen mukaan turvapaikanhakijoiden tuloon oli seurakunnissa varauduttu, mutta silti Suomeen paenneiden ihmisten määrä yllätti kaikki. Seurakunta on yrittänyt auttaa turvapaikanhakijoita monin eri tavoin.

– Diakoniatyö on auttanut heitä erittäin laajasti. Olemme tukeneet heitä materiaalisesti yhdessä SPR:n ja sosiaalitoimen kanssa.

Katariinan seurakunnassa on jo pitkään järjestetty myös Food and hope -iltoja vähä-

Katariinan seurakunnan maahanmuuttajien ja kansainvälisen työn pappi Johanna Viirros (vas.) ja vapaaehtoistyöntekijä Seija Niemi vannovat monikulttuurisen ja dialogisen maahanmuuttajatyön nimeen.

varaisille nuorille aikusille. Illat ovat olleet suosittuja myös nuorten maahanmuuttajien keskuudessa.

– Yritämme tarttua haasteisiin rohkeasti ja saada ideat nousuun myös maahanmuuttajien keskuudessa. Näen, että Varissuolla on pitkään ollut mielenkiinnon siemen muita kulttuureja kohtaan. Olemme jo päässeet vaikeimpien karikoiden yli ja nykyisin kaikki

maahanmuuttajaryhmien yhdistykset ottavat seurakunnan avoimesti vastaan. Pohjatyö on siis valmis ja nyt on aika etsiä maahanmuuttajatyöhön uusia muotoja, Viirros pohtii.

Osana maahanmuuttajatyötään Katariinan seurakunta järjestää sunnuntaina 13. maaliskuuta Monikulttuurisuuden sunnuntai -tapahtuman Varissuon kirkossa.

Janica Vilen