Itäkulma 16.12.2015

Torikaffella Katariinan seurakunnan johtava diakoni Erja Viherkoski

Varissuon joulutapahtuma keräsi kiitosta

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 5

SIVU 7

ITĂ„KULMA

16.12.2015

1. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi Lauantaina 19.12. klo 11-14

35,25,1 (;75$ .$36

KIRPPUTORI & KAHVIO

+ JOULU ET IS JĂ„ Y Y M

Uusipesula-seurakunnassa, Kousankatu 1.

TERVETULOA penkomaan ja tekemään lÜytÜjä!

5DYLWVHH KLXVMXXULD VLVĂ‹OWĂ‹SĂ‹LQ

,-

NDSV )

1RUP Ĺ­

Onneksi on myÜs Drive-in Apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 0UHELIN s &AX

Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

YhteistyÜssä AboaPharm Oy

PILKKIMIEHEN OIVA APUVĂ„LINE!

Ricun kanssa kalankäsittely onnistuu hanskat kädessä

29,90

.(//8

9$

ÂŽ

6DDWDYDQD +\YLQ YDUXVWHWXLVVD WDYDUDWDORLVVD MD PDUNHWHLVVD VHNÂŚ NDODVWXVDODQ HULNRLVOLLNNHLVVÂŚ

VL RQ 3LONNLNDX PLOODDQ LP Q\W SDUKD

www.ricutuotteet.ďŹ 6820$/$,1(1 /$$787827( ĂŤ 9DOPLVWDMD 5LFX WXRWWHHW 2\ 0HULPDVNX

,]Zm PYOMNE -XmOYPQE PILXM XSMZSXXEE VEYLEPPMWXE .SYPYE NE QIRIWX]WXm ZYSHIPPI

2

ITÄKULMA

16. joulukuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

n Seurakunnan kolumni

Kaksi kynttilää turvapaikan merkiksi

Jokken kioskista automarkettiin ja takaisin?

Joulu tulee joka tapauksessa

K

irjoitin lehtiperheemme vanhimpaan Kaupunkiuutiset-lehteen itsenäisyyspäiväviikolla pääkirjoituksen kahden kynttilän sunnuntaista. Samana päivänä monissa suomalaisissa perheissä sytytettiin kaksi kynttilää ikkunalle itsenäisen Suomen kunniaksi. Joissain perheissä poltettiin kahta kynttilää samana päivänä taas sen kunniaksi, että oli toinen adventti.

Asiasta heräsi keskustelua ja lukijamme aktivoituivat kertomaan meille omista perinteistään kynttilöiden suhteen.

Osa ajattelee, että kahta kynttilää on poltettu perinteisesti sen vuoksi, että vanhat ikkunat jaettiin kahtia aina pystysuuntaisella poikkipuulla ja talvella tuplaikkunoiden väliin sopi näppärästi kaksi kynttilää ikkunan molemmille puolille. Ruotsin vallan aikana kahta kynttilää poltettiin kuuleman mukaan aina kuningasperheen vieraillessa Suomen puolella.

1800-luvulla kahta kynttilää poltettiin Runebergin päivänä merkkinä venäläistämisen vastustamisesta. Kun Suomi itsenäistyi, kynttilöitä alettiin polttaa itsenäisyyspäivänä, mutta syy oli edelleen sama.

Eräs minulle soittanut rouva kuitenkin oli vakuuttunut siitä, että kahta kynttilää on poltettu sen merkiksi, että talossa on avoimet ovet matkalla oleville jääkäreille. Kahdella kynttilällä osoitettiin siis turvapaikka vielä hänenkin lapsuudessaan. Tuo tarina sulatti sydämeni, sillä nyt niitä turvapaikkoja tarvitaan – ei jääkäreille, mutta sotaa paenneille turvapaikanhakijoille.

Varsinais-Suomen kunnat ovat vastikään saaneet ELYkeskukselta esityksen pakolaisten vastaanottoa koskevien neuvottelujen aloittamista.

Varsinais-Suomeen tulee näillä näkymin ensi vuonna 2500 turvapaikanhakijaa. Heistä noin puolet tulee ennusteen mukaan saamaan myönteisen päätöksen, ja heille tulee osoittaa kuntapaikka. Tähän asti pakolaiskysymyksen on voinut kuitata sillä, että siitä vastaa valtio. Mutta nyt kunnilla pitäisi olla kanta asiaan. Ratkaisun hetket alkaa olla käsillä.

Yhteistyötä tarvitaan paljon yli kuntarajojen. Jokaisella kunnalla on varmasti omat vahvuutensa, joista ammentaa yhteiseen pottiin. Tästä aiheesta riittää uutisoitavaa varmasti paljon ensi vuoden puolella. Nyt toimitus kuitenkin hiljenee joulun viettoon ja talvilomalle.

Palaamme töihin 4.1.

Mukavaa joulun odotusta kaikille lukijoillemme ja onnea vuodelle 2015!

Janica Vilen Päätoimittaja

L

okakuun puolivälissä moni itäturkulainen sai ikäväkseen lukea uutisen TOK:n päätöksesta lopettaa Varissuon liikekeskuksessa toimiva S-Market kannattavuussyihin vedoten. Ruokakaupan lakkauttaminen herättää monessa huolta päivittäistavarakaupan karkaamisesta yhä kauemmas omasta kodista ja elinpiiristä.

Kaupan lakkauttamisuutinen vei ajatukseni hetkeksi siihen miltä päivittäistavarakauppa näytti lapsuuteni Varissuolla. 80-luvun lopulla oma lähikauppa sijaitsi Piinokankadun päässä olevan kerrostalon alakerrassa. Niin sanotusta pikkukaupasta ostettiin karamellejä ja purukumia, toisinaan kahvimaitoa, leipää, viiliä tai muuta tarpeellista. Kodin ja kaupan välillä oli käytännössä vain Pelttarin kenttien läpimenevä turvallinen kävely- ja pyörätie.

Vähän vanhempana irtokarkit ostettiin nuorisotalon vieressä olevalta Jokken kioskilta. Irtokarkkien lisäksi Jokke myi tupakkaa, lehtiä ja virvoitusjuomia. Kioskin ympärillä oli aina elämää ja ihmisiä. Sittemmin sekä Jokken kioski että Piinokankadun pikkukauppa ovat jääneet historiaan. Suljetun kioskin vanha liiketila näyttää ulospäin ankealta ja elämänmenosta nuokkarin kulmalla on tullut hiljaisempaa.

Varissuon lisäksi koko itäisen Turun kaupalliset palvelut ovat vuosien saatossa kokeneet monia muutoksia. 90-luvun lopulla Itäharjulle rakentui Prisma ja vuonna 2009 juhlittiin Skanssin kauppakeskuksen avajaisia. Päivittäistavarakaupan kehityskulku on viime vuosikymmenien saatossa edennyt yhä enemmän suurempiin ostoskeskuksiin, joihin on helppo hurauttaa omalla autolla ostamaan viikon ruoat.

Isot kompleksit pystyvät kilpailemaan hinnoilla, määrillä ja laajoilla valikoimillaan. Valitettavasti automarkettien näppäryydestä, ilmaisesta parkkitilasta, megatarjouksista ja suuresta valikoimista eivät kaikki ihmiset hyödy samalla tavalla.

Esimerkiksi ihmiset, joilla ei ole omaa autoa, tai joille suurten kauppojen kiertäminen on fyysisesti liian raskasta tai mahdotonta, tarvitsevat pieniä lähikauppoja myös jatkossa.

Siinä mitkä kaupat menestyvät ja mitkä eivät, ei ole kyse pelkästään yksilöiden valinnoista. Kaavoitus- ja liikenneratkaisuja, julkisten palveluiden sijainteja tai kauppojen aukioloaikojen säätelyä koskevia päätöksiä tehdessä päättäjien on pidettävä mielessä, että kaikilla näillä päätöksillä on konkreettisia vaikutuksia erilaisten kaupallisten palveluiden menestymismahdollisuuksiin.

Elina Sandelin Kaupunginvaltuutettu (vas), Varissuo

V

iettäessämme ensimmäistä yhteistä joulua mieheni kanssa teimme kirjallisen sopimuksen siitä, mitä ruokia joulupöytäämme kuuluu. Oli hauska pohtia yhteisiä joulunviettotapoja ja samalla ruokia, joita halusimme jouluna syödä. Vietimme tuota joulua kahdestaan ja samalla töiden merkeissä.

Mieheni halusi joulupöytään sallattia eli tutummin rosollia. Itäsuomalaisena en ymmärtänyt, että sallatti oli merkittävä tekijä varsinaissuomalaisessa juhlapöydässä. Olin itse lapsuudessani ajatellut, että kaupasta kotiin ostettu laatikko rosollia oli välttämätön paha joulupöydässä. Keskustellessamme sanoin, että voimme toki ostaa rasiallisen rosollia kaupasta. Mieheni mielestä se ei sopinut, vaan sallatti kuului nimenomaan tehdä itse. Sanoin, että totta kai hän saa tehdä sen itse, jos hän sitä haluaa. Lopputulos oli, että sallatti jäi uupumaan pöydästämme. Myöhempinä vuosinamme sallattiongelma on korjaantunut ja puolisoni on tehnyt sallatin itse tai sitä on saatu appivanhemmilta.

Nuorikkona en tuolloin ymmärtänyt, että sallatti oli juuri se joulun perinneruoka, joka teki miehelleni joulusta joulun. Sen jälkeen kumppanistaan on sitten oppinut yhtä sun muutakin.

Joulunviettotavat ovat herkkiä. Se mihin olemme tottuneet, tuntuu usein ainoalta oikealta tavalta viettää juhlaa. Aivan kuin juhla ei muuten tulisikaan. Olen itse ehtinyt viettää monenlaisia jouluja niin yksin kuin ystävien ja suvunkin kanssa. Työurani ajan olen ollut lähes aina joulun töissä. Työstä on tullut osa omaa joulun viettoa, osaa juhlaa. Joskus joulupöytään on kuulunut vain kaupasta ostettu joulutorttu ja pannulla paistettu pihvi, toisinaan taas kaikki herkut lisukkeineen.

Joskus aika on mennyt nukkuessa, lukiessa ja televisiota katsoessa. Toisinaan suvun kanssa on valmistettu jouluohjelma lauluineen ja joulupukkeineen ja tehty hautausmaakierrokset. Joulu on tullut joka tapauksessa.

Ensimmäisenä jouluna valmistelut olivat jääneet vähiin.

Maria ja Joosef olivat matkalla kaukana kodistaan ja odottivat lasta. He eivät tienneet, mikä heitä odottaisi. Kun majatalosta ei löytynyt tilaa, niin lapsi syntyi talliin. Ja siinä, kaiken yksinkertaisuuden ja arkisuuden keskellä, hyvin vaatimattomissa oloissa syntymän ihme sai koskettaa. Kaikki muu menetti merkityksensä. Tämän, joulun ihmeen äärelle kutsun sinua myös tänä vuonna. ”Tulkoon juhla todellinen. Tulkoon Jeesus Herraksi sen. Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.”

Leena Kairavuo, Katariinan seurakunnan kirkkoherra

Varsinais-Suomen suurin kierrätyskeskus on avattu Itäharjulle YRITYSUUTISET. Turun Eko-

tori on avannut 1. joulukuuta uuden myymälän Itäharjulle osoitteeseen Rautakatu 12, eli Auto- ja viestintämuseon entisiin tiloihin. Uusiin tiloihin on muuttanut kaksi Ekotorin vanhaa toimipistettä: Kanslerintie ja Kirkkotie, joka ehti palvella Ekotoria 17 vuotta. Nyt vanha rakennus puretaan.

Vaikka kaksi myymälää on yhdistetty yhdeksi uudeksi, ei neliömäärä ole juuri vähentynyt. Vanhoissa myymälöissä oli reilut 1000 neliötä kummassakin, uudessa taas lähes 2500, mikä tekee siitä Varsinais-Suomen suurimman kierrätyskes-

kuksen.

Kierrätyskeskus Turun Ekotori on Kestävän Kehityksen Yhdistys ry:n hallinnoima ympäristötoimija, joka kierrättämisen ohella työllistää laajassa mittakaavassa. Yhtenä syynä kahden toimipisteen yhdistämiseen oli muutokset palkkatukijärjestelmässä.

– Palkkatuella työllistäminen on nykyään entistä hankalampaa. Tänä vuonna palkkatukirahat loppuivat jo kesällä.

On turvallisempaa ylläpitää kolmen sijaan kahta myymälää, pohtii Nelli Räsänen Ekotorin markkinoinnista.

Palkkatuki on työttömän

työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Ekotori on työllistänyt parhaimpina vuosina yli 400 ihmistä. Nyt henkilöstö on vähentynyt huomattavasti. Tänä vuonna työllistettyjä on yhteensä noin 250.

Palkkatuella työllistettyjen lisäksi Ekotorilla on ihmisiä työkokeilussa.

– Suurin osa työkokeiluun tulevista on ollut pitkään poissa työelämästä ja kokeilevat paluuta työn pariin. Osa on alan

vaihtajia, osa esimerkiksi entisiä yrittäjiä, kertoo Räsänen.

Ekotorilla työskentelyssä korostuu yhteisöllisyys.

– Ihmisille on tärkeää kokea olevansa hyödyksi. Täältä moni saa myös hyvää työkokemusta, onnistumisen kokemuksia ja itseluottamusta. Työllistäminen onkin kierrätyksen jälkeen tärkein arvomme, Räsänen sanoo.

Ekotorin myymälä on nyt koristeltu joulua varten. Eniten tällä hetkellä liikkuukin juuri joulukoristeita. Lisäksi ihmiset etsivät yhä enemmän kierrätettyjä joululahjoja.

– Täältä löytyy paljon sel-

laista tavaraa, jota ei kaupoista saa. Lisäksi esimerkiksi kirjat ovat hyviä lahjoja. Suurin osa kirjoistamme on kerran luettuja eli hyvässä kunnossa, kertoo Räsänen.

Joulun jälkeenkin Ekotorilla on usein vilkasta.

– Silloin tuodaan paljon varsinkin elektroniikkaa, mutta myös muuta tavaraa. Kun ihmiset saavat uutta tavaraa lahjaksi, he tuovat vanhat kierrätykseen, selittää Räsänen.

Kierrätyskeskuksen kestosuosikkeja ovat puolestaan sähkölaitteet. Suosion takaa se, että Ekotori testaa kaikki myyntiin tulevat sähkölaitteet ja myön-

tää niille takuun.

Myyntiin tuleva tavara on saatu lahjoituksina. Lahjoittaa voi mitä tahansa käyttökelpoista kodin tavaraa. Sähkölaitteet voi tuoda myös rikkinäisinä, sillä Ekotori ottaa sähköromua vastaan maksutta.

Uuden myymälän varsinaisia avajaisia vietetään tammikuussa. Silloin on luvassa ohjelmaa ja tempauksia. Siihen mennessä Kalevantielle tehdään näkyvämmät opasteet ja rakennuksen maamerkkinä toimiva keltainen kuplavolkkari saa Ekotorin teippaukset.

Janica Vilen

ITÄKULMA

16. joulukuuta 2015

Lausteella kaivataan yhteisöllisyyttä

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Liikennevalot kuolon uhreja vaatineeseen risteykseen

Jaanintien ja Västäräkinkadun risteys saa liikennevalot.

Nuorisotalon nuorten valokuvaan tallennettuja valomaalauksia oli esillä nuokkarilla.

Turun kaupungin nuorisotyö viettää ensi vuonna 70-vuotisjuhliaan. Vuoden 2016 yksi tärkeä vapaa-aikatoimialan alueellisen työn painopistealueista on Lauste.

Torstaina 3.12. pidettiin monitoimitalon ympäristössä Lauste näkyväksi -tapahtuma.

Tapahtuma kokosi asukkaat tekemään ja kokemaan yhdessä sekä tuntemaan ylpeyttä omasta asuinalueestaan.

–Yhdessä tekemistä kaivataan Lausteella kovasti.

Asukkaat ovat myös valmiita toimimaan itse aktiivisesti asuinalueensa viihtyvyyden eteen. Nyt on kaivattu etenkin yhteistä kokoontumispaikkaa, jossa voisi järjestää tapahtumia, kertoo Lausteella ja Majanummessa Varissuolla ohjaajana toimiva Marianne Uusaho, joka vetää myös Varissuo-Lauste-aluetiimiä vapaa-aikatoimialalla.

Uusahon mukaan kylätalot ovat asukkaiden ykköstoive monissa kaupunginosissa. Kaupunki omistaa tyhjänä olevan tilan Lausteella ja mahdollisuutta sen käyttöönottoon tutkitaan paraikaa. Tila voisi toimia kohtaamispaikkaLAUSTE.

na ja asukkaat järjestäisivät sinne itse toimintaa.

Lauste-päivää herätellään uudestaan Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden suorittamassa asukaskyselyssä laustelaisten toiveissa ensi vuodelle ja vuosittaisiksi tapahtumiksi nousivat Lauste-päivä ja jo tänä vuonna toteutettu Illallinen taivaan alla muunnettuna puistopiknikiksi. Tänä vuonna järjestetty kirpputoritapahtuma oli menestys ja sen toivottiin toteutuvan myös ensi vuonna.

Turun vapaa-aikatoimialan viisivuotisen Eviva-toimintaohjelman (2011–2015) tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevien vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen yhdessä muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaohjelman aikana on pyritty aktivoimaan turkulaisia kaupunginosittain ja eri kohderyhmät huomioiden. Alueellinen aktivointityö jatkuu nyt osana jokapäiväistä työtä vapaa-aikatoimialan eri palvelualueilla ja aluetiimeissä.

– Lausteelta puuttuu joitain palveluita, koska toimijoita uupuu. Siksi tällaiset tapahtumat ovat erityisen tärkeitä, jotta alueen asukkaat saadaan näkyviksi, heidän äänensä kuuluville ja heistä itsestään aktiivisia osallistujia ja tekijöitä, sanoo Uusaho.

Lapset ja nuoret keskiössä Marianne Uusaho on ollut mukana myös kolmivuotisessa Nuokkarit nuorten näköisiksi -hankkeessa, jonka tuloksia saattoi ihailla Lauste näkyväksi -tapahtumassakin.

Nuokkarit nuorten näköisiksi -projekti ollut käynnissä kolme vuotta. Sen puitteissa nuoret ovat itse saaneet luoda taidetta nuorisotilaa piristämään. Lausteella esillä on valomaalauksia, mosaiikkitöitä ja seinään maalattu komea nuokkarilaisten omakuva. Villieläinmaalauksia on lisäksi tehty mm. ovia koristamaan.

– Sama projekti on ollut käynnissä myös Varissuolla, Jyrkkälässä ja Pansiossa. Joka nuorisotalosta on tullut oman näköisensä, Uusaho kertoo.

Lausteella koulu, kirjasto, iltapäivätoiminta ja nuorisotila ovat samassa rakennuskokonaisuudessa, joten toiminta tiloissa on monipuolista. Taitelija Katja Mesikämmen on ollut ohjaamassa nuoria Nuokkari nuorten näköiseksi -hankkeessa. Yhteisötaiteilija Sanna Vainionpää on puolestaan järjestänyt työpajoja ja osallistunut iltapäivätoimintaan.

Lauste näkyväksi! -tapahtumassa oli paljon nähtävää ja koettavaa. Mukana oli Turun sirkuksen tulishow ja Varissuon työttömien lauluryhmä Valo, kirjastossa oli esillä avaruus ja tähdet -näyttely. Lausteen iltapäivätoiminta järjesti arpajaiset ja myyjäiset. Partiolaisten pihalla sijaitseva lettupiste oli myös hyvin suosittu.

Avoimissa työpajoissa tehtiin rintamerkkejä sekä taiteilija Katja Mesikämmenen johdolla pimeässä loistavia koruja hamahelmistä. Tapahtuman järjestivät Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala ja alueelliset toimijat.

Kai Saarto

Viikon kysymys Mitä laustelaisnuorille tarvittaisiin lisää?

Mika Raita, nuoriso-ohjaaja Täällä on jo tosi monipuoliset liikuntamahdollisuudet, myös talvisin. Toivoisin, että olisi tarpeeksi henkilöitä kuuntelemassa nuorten mielipiteitä.

Hanna-Kaisa Rantanen, nuoriso-ohjaaja Enemmän aktiivisia aikuisia järjestämään nuorille toimintaa.

Linda Opacic, nuoriso-ohjaaja Lauste-päivä voisi olla aiempaa näkyvämpi. Varissuon Etnofest on hieno juttu, Lausteella voisi olla samantapainen.

LIIKENNE. Turun kaupunginvaltuusto on 16.11. hyväksymässään vuoden 2016 talousarviossa varannut 120 000 euroa Västäräkinkadun ja Jaanintien risteyksen liikennevaloihin.

Pääskyvuorelainen kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen Mika Maaskola, SDP, on asiasta erityisen iloinen.

– Lähestyimme kaupunkia Pääskyvuoriseuran kanssa asian tiimoilta jo pari vuotta sitten. Silloin todettiin, että risteys on vaarallinen, mutta rahaa liikennevaloihin ei ollut. Nyt sain asian myös meidän valtuustoryhmän listalle ja asia lähti etenemään, hän iloitsee.

Risteyksen vaarallisuudesta on puhuttu pitkään ja se on

vaatinut vuosikymmenten aikana myös muutaman kuolonuhrin. Viimeksi muutama vuosi sitten suojatien käyttäjä menehtyi auton alle jäätyään.

Suunnitelma liikennevaloista valmistuu alkuvuodesta ja ensi kesänä ehkä jo rakennetaan, uskotaan Turun kaupunkisuunnittelun yksikössä.

– Risteyksen tekee vaaralliseksi ennen kaikkea Jaanintien vilkas liikenne. Liikennemäärien vuoksi vasemmalle kääntyminen on ajoittain hankalaa.

Alueen asukkaat ovat vaatineet valoja pitkään ja järjestäneet asiasta myös mielenosoituksen, kertoo suunnittelupäällikkö Matti Salonen.

Janica Vilen

ITĂ„KULMA

4

16. joulukuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

MAINOS

6/2015

Mitä kinkunrasvalle ja joulupapereille tehtiinkään?

J

ätehuolto on joulun pyhien aikana joulutauolla.

Akselin väki kiertää kuitenkin tapaninpäivänä 26.12. tarkistamassa jätepisteet.

Kysyimme palveluesimies Hannu Koivistolta joulun jätehuollon muistisäännÜt ja ne ovat seuraavat: t

t

t

t

,JOLVOSBTWB LVVMVV CJP KÊUUFFTFFO 4F LBOOBUUBB KÊINFUUÊÊ FOTJO KB LÊÊSJÊ NBBUVWBBO NBUFSJBBMJJO LVUFO TBOPNBMFIUFFO 7JFNÊSJJO SBTWBB FJ TBB LPTLBBO LBBUBB TJMMÊ TF UVLLJJ QVULFU KÊINFUUZFT sään. +PT CJPKÊUFBTUJB PO UÊZOOÊ MBJUB CJPKÊUF QPMUUPLFM QPJTFO KÊUUFFO KPVLLPPO -JOOVU OJNJUUÊJO TPULFWBU CJPKÊUFBTUJBO WJFSFFO KÊUF UZU KÊUUFFU ,BJLLJ MBIKBQBQFSJU LVVMVWBU QPMUUPLFMQPJTFFO KÊUUFFTFFO FJWÊU QBQFSJO LFSÊZLTFFO

Riikka Kyläheiko.

KPUUB LFSĂŠZTQJTUF FJ UĂŠZUZ FOOFO BJLPKBBO t

)BKPOOFFO VVOJWVPBO WPJ MBJUUBB QPMUUPLFMQPJTFO KĂŠUUFFO KPVLLPPO

t

'PMJPWVPBU KB UVJLLVLZOU UJMĂšJEFO LVPSFU LVVMVWBU NFUBMMJOLFSĂŠZLTFFO 4UFBSJJOJOKĂŠNĂŠU WPJ LBBQJB UVJLVJTUB IFMQPTUJ WBJLLB

1BIWJMBBUJLPU UVMFF MJUJTUĂŠĂŠ NBIEPMMJTJNNBO IZWJO

MVTJLBMMB t

+PVMVLVVTFU TBB KĂŠUUĂŠĂŠ KĂŠUFBTUJPJEFO WJFSFFO ,VVTFU IBFUBBO KB 7BSJT TVPO MĂŠNQĂšMBJUPT MĂŠNNJU UĂŠĂŠ OJJMMĂŠ WBSJTTVPMBJTUFO LPUFKB

t

3JLLPVUVOFFU MFE WBMPTBS KBU PWBU TĂŠILĂš KB FMFLU SPOJJLLBSPNVB KPOLB WPJ

Biojätteen lajittelu on jo täydessä käynnissä Uudet jätehuoltomääräykset ovat tuoneet muutoksia taloyhtiÜiden jätekatokseen. Akselin asiakastaloyhtiÜissä on jo marraskuussa päästy opettelemaan biojätteen lajittelua. Uusien määräysten mukaan lajittelu tulee vuoden 2016 alusta pakolliseksi kaikissa vähintään 20 asunnon asuinkiinteistÜissä Kaa-

Riikka Kyläheiko hoitamaan viestintää

rinan, Liedon, Raision, Turun, kanta-Maskun, kanta-Naantalin kanta-Paraisten alueilla.

Toinen tuore muutos on ollut kaatopaikkajätteen keräyksen päättyminen. – Akselin hoitamissa taloyhtiÜissä biojäteastiat tyhjennetään viikottain.

Kaatopaikkajäteastiat ovat poistuneet taloyhtiÜistämme jo marras-

www.akseli.fi palvelu@akseli.fi Akseli KiinteistÜpalvelut Oy:n ja Turun IsännÜintikeskus Oy:n yhteisten toimistojen yhteystiedot:

kuussa. Polttokelpoisen jätteen joukkoon voi jatkossa laittaa myÜs kotona syntyvän pienikokoisen kaatopaikkajätteen, kuten palamattomia materiaaleja ja PVC-muovia, kertoo toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso.

Biojäte mädätetään laitoskäsittelyssä ja siitä

Akseli KiinteistÜpalveluiden ja Turun IsännÜintikeskuksen viestintäasiantuntijana on aloittanut Riikka Kyläheiko.

YhtiÜt haluavat panostaa enemmän asiakasviesUPJNJUUBB "LTFMJO WBTUBBO tintään ja markkinointiin.

PUUPQJTUFFTFFO )FILV Riikka Kyläheikon yhtenä MBNQVU LVVMVWBU QPMUUP tärkeänä tehtävänä tuleeLFMQPJTFFO KÊUUFFTFFO kin olemaan asiakaskiinteistÜjen viestintä. – Kynttilät tuovat tunnelmaa, – KiinteistÜalan viesmutta tulen kanssa tulee olla tintä on helposti kovin varovainen. On hyvä muistaa, teknistä. Haluan panostaa että esimerkiksi ulkotulien viestinnän ihmisläheisyypolttaminen parvekkeella on teen, sillä on kyse kodeiskiellettyä, muistuttaa Hannu tamme. Näissä yhtiÜissä Koivisto vielä lopuksi. panostetaan laatuun, mikä luo kestävän pohjan viestinnälle, Kyläheiko kommentoi.

valmistetaan biokaasua.

Energiantuotannon lisäksi biojätteistä saadaan talteen myÜs ravinteet, sillä lopputuotteesta valmistetaan lannoitteita.

Biokaasusta tehdään sähkÜ- ja lämpÜenergiaa.

Puhdistettuna biokaasua voidaan käyttää myÜs liikennepolttoaineena.

Biokaasun lisäksi laitos tuottaa nestemäisiä

kasvuravinteita sekä puutarha- ja maanrakennukseen soveltuvaa kiinteää maanparannusmateriaalia. – Varissuolla isompi muutos on lasin ja metallin kerääminen erikseen. Aiemmin ne kerättiin samaan astiaan mutta emme saaneet jatkolupaa yhteiskeräykseen, kertoo Kivilaakso.

Varissuo: Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Puh. (02) 275 2100 Fax (02) 244 5387

Asiakaspalvelu avoinna ma - to klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00, pe klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00.

Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 7.30–16.00.

Asiakaspalvelu avoinna ma klo 7.30-17.30, ti - to klo 7.30–16.00, pe klo 7.30–15.00.

Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2143.

Huoltopäivystys ja oven avaukset Toimistoajan ulkopuolella päivystyksen hoitaa vartioliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain tyÜt, joiden korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena.

Lauste: Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Puh. (02) 275 2105

VTM Riikka Kyläheiko on tehnyt vuosia yhteiskunnallista viestintää, opettanut markkinointia ammattikorkeakoulussa ja toiminut valokuvaajana.

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu tyÜ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan tyÜn tilaajalle lähettää tyÜstä lasku . (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto).

Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta lÜytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä.

Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

ITÄKULMA

16. joulukuuta 2015

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Diakoni Erja Viherkoski antaa kasvot avulle Katariinan seurakunnan johtavalla diakonilla Erja Viherkoskella on kädet täynnä töitä joulun alla.

Joululla on iloisen luonteensa lisäksi nimittäin myös varjopuoli, joka saa ihmiset hakeutumaan diakoniatyön piiriin.

Joulu stressaa jossain määrin lähes kaikkia. Vähävaraisissa perheissä stressi vielä moninkertaistuu.

– Tuntuu, että kaikilla pitäisi olla kaikkea; toisaalta mikään ylimääräinen ei oikein sopisi talouteen, Viherkoski selittää vuosittaista ilmiötä.

Viherkosken mukaan joulustressiin löytyy helpotus usein perusasioihin palaamalla.

– Joulu tulee, tehdään me mitä tahansa. Joulun tarkoitus on muistuttaa siitä ilosanomasta, että meille on syntynyt vapahtaja Jeesus-lapsi. Se lahja on tärkeämpi kuin yksikään tavara. Se ilon ja rauhan sanoma voi joskus löytyä helpomminkin halvasta majasta kuin runsauden keskeltä. Syntyihän Jeesuskin köyhyyteen ja puutteeseen, hän pohtii.

Diakoniatyössä joulu tuo kiirettä myös positiivisessa mielessä. Katariinan seurakunnan kautta annetaan tänäkin vuonna lahjoja lapsille yli 50 perheeseen. Yhteensä Lahja Lapselle -kampanjan kautta annetaan Turussa yli 1000 lahjaa.

– Vapaaehtoiset ovat ostaneet lasten omien toiveiden mukaisia lahjoja. Lahjojen saajat valitaan diakoniatyön asiakkaiden joukosta.

Lasten lahjojen lisäksi diakoniatyö antaa yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa HENKILÖKUVA.

noin 40 diakoniatyön asiakasperheelle ja noin 40 yksinäiselle jouluavustuksen.

Katariinalla erityinen alue Katariinan seurakunnan alueeseen kuuluu Varissuo, Pääskyvuori, Yo-kylä, Nummi, Hannunniittu, Kohmo, Hurttivuori, Laukkavuori ja Itäharju. Asukkaita on yhteensä 29 000, joista 16 000 kuuluu Katariinan seurakuntaan. Alueen tekee erityiseksi muun muassa opiskelijoiden ja maahanmuuttajien määrä.

– Opiskelijat ovat todella tiukilla taloudellisesti ja usein myös henkisesti. Ei ole mitään muuta ryhmää, joka olisi yhtä huonossa taloudellisessa tilanteessa. Moni selviää köyhyydestä, koska se on väliaikaista.

Joillekin se kuitenkin aiheuttaa pahimmillaan sairastumista, Viherkoski kertoo.

Useimmiten diakonialta haetaan apua juuri taloudelliseen ahdinkoon, sillä se on konkreettinen asia, johon on helpompi pyytää apua kuin selittämättömään pahaan oloon.

– Lopulta kuitenkin moni muu asia voi olla pahan olon suhteen hallitsevampi, Viherkoski sanoo.

Maahanmuuttajia Katariinan seurakunta on auttanut pitkään osana diakoniatyötä, mutta tänä syksynä heillä alkoi varsinainen maahanmuuttajiin keskittyvä työ, jota tekee kappalainen Johanna Viirros.

Aluetta leimaa lisäksi työttömyys ja sitä kautta köyhyys, joka taas aiheuttaa sosiaalisia ongelmia.

Erja Viherkoski ei juo kahvia, mutta tee menee mustana ja vihreänä, mieluiten maustettuna mielialan mukaan. Kuvaan päätyi kuitenkin teemukin sijaan vapaaehtoisen neulomia sukkia, lapasia ja pipoja, jotka lähtevät joululahjoiksi diakoniatyön asiakasperheisiin.

– Silti täällä on sellaista yhteisöllisyyttä, mitä ei muualla ole. Varissuolla asuu tutkimuksen mukaan Turun onnellisimmat ihmiset. Tämä on aivan huikea paikka. Niin paljon kun onkin köyhyyttä, on myös jotain, mikä kantaa: yhteishenkeä ja tsemppausmieltä. Ehkä ne, jotka ovat itse tiukoilla, ymmärtävät paremmin muita, Viherkoski pohtii.

Mukana elämän taitekohdissa Diakoniatyön tehtävä on varmistaa, että ihmiset tulevat autetuiksi tavalla tai toisella.

– Ketään ei auteta säännöllisesti, mutta annamme kertaluonteista apua, hän selittää.

Diakoniatyöntekijöitä on seurakunnassa kolme, mutta samaa työtä tekee yli sadan vapaaehtoisen joukko.

Avun tarvitsija voi joskus olla myös diakoniatyön näkökulmasta suurituloinen. Ihminen voi joutua pulaan, jos tulot ovat perheessä suuret ja elämä on järjestetty niiden mukaan, ja sitten joutuukin yllättäen työttömäksi tai sairastuu.

– Taitekohdassa apu voi olla todella tarpeen, vaikka työttömyyskorvaus olisikin meidän muihin asiakkaisiin nähden

suuri. Meillä ei ole samanlaisia normeja kuin sosiaalitoimessa.

Tarinat pysyvät auttajan iholla Viherkoski itse on viettänyt tähän asti kaikki joulut perheensä parissa. Tästä vuodesta tulee poikkeus. Hän on saanut siskoiltaan matkarahat, joilla on ostanut itselleen joulumatkan Espanjaan.

– Se on elämäni toinen etelänmatka, hän innostuu.

Loma kauempana tulee tarpeeseen, sillä raskaasta työstä irrottautuminen ei ole aina

helppoa.

– Kyllä ihmisten vaikeudet ovat meidän työntekijöiden iholla usein myös vapaa-aikana. Töistä irrottautumista helpottaa se, että asun itse eri puolella kaupunkia, hän sanoo.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

6

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

16. joulukuuta 2015

ITÄKULMA

16. joulukuuta 2015

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Varissuon joulutapahtuma keräsi väen liikekeskukseen

Varissuon Sosialidemokraatit ry myi tapahtumassa sukkia, lapasia, tauluja ja kortteja. Myymässä Eeva Johansson (vas.), Päivi Salminen ja Anneli Sinisalo.

VARISSUO. Varissuon liikekes-

kuksen alakerran tyhjässä liiketilassa järjestettiin liikekeskuksen ja Yhdessä-yhdistyksen yhteisesti organisoima Joulutapahtuma lauantaina 28. marraskuuta.

– Hyvin on mennyt ja ihmiset ovat kiitelleet tunnelmaa, kommentoi Yhdessä-yhdistyksen Saila Holm.

Tapahtumassa oli toistakymmentä myyjää sekä ohjelmaa, muun muassa musiikkia ja runoja. Haitaristi Mara johdatteli yhteislaulujen pariin.

Kristiina Mäki ihastutti joululauluillaan ja Kirsti Vuolo-Äärilä lausui Varissuosta kirjoitta-

mansa runon.

– Olen tehnyt Varissuosta runoja ennenkin ja olen mukana myös Varissuon antologioissa, kertoo Vuolo-Äärilä.

Hän on kirjoittanut runoja 12-vuotiaasta asti ja julkaissut kymmenkunta pientä runokokoelmaa.

Lapsille Yhdessä-yhdistys järjesti joulukorttityöpajan, jossa valmistui muun muassa lumiukko- ja piparkakkukortteja.

– Täällä on valmiita malleja, helppoja ja vaikeita. Ja saa myös tehdä omanlaisen kortin.

Tässä on ollut koko ajan lapsia.

Ainakin yli 50 korttia on jo teh-

ty, kommentoivat 14-vuotiaat korttipajan pitäjät Elmedina Cuskic ja Melisa Hukic.

Aberdeen oli tuonut paikalle lapsille onnenpyörän, josta

voitti karkkia. Lisäksi he tarjosivat 300 ensimmäiselle glögiä ja piparia. 300 ihmisen raja meni rikki yhden jälkeen iltapäivällä eli jo parissa tunnissa.

Varissuon Sosialidemokraatit ry myi tapahtumassa sukkia, lapasia, tauluja ja kortteja.

– Olemme olleet täällä joka vuosi. Tapahtuma on nyt tosi erilainen kun kaikki ovat samassa tilassa eivätkä hajallaan liikekeskuksen käytävillä. Nyt esityksetkin kuuluvat paremmin, myymässä olleet Eeva Johansson, Päivi Salminen ja Anneli Sinisalo kehuvat.

Egyptistä kaksi vuotta sitten Turkuun muuttanut Ghada Mohamed myi tapahtumassa arabialaisia koruja ja käsitöitä.

Hän on muslimi, mutta pitää joulua silti tärkeänä.

– Minulle se merkitsee valoa pimeyden keskellä, hän sanoo.

Varissuoseuran Seija Nie-

Egyptistä kaksi vuotta sitten Turkuun muuttanut Ghada Mohamed myi tapahtumassa koruja. Hänelle joulu merkitsee valoa.

mi julisti tapahtumassa Varissuon jouluvalojen pihakilpailun avatuksi.

– Tavoitteemme on, että Varissuosta tulisi Suomen valoi-

sin lähiö. Kilpailuaika alkaa nyt ja päättyy 6.1. Ilmoittautua voi Varissuoseuran sihteerille, Niemi sanoo.

Janica Vilen

Kirsti Vuolo-Äärilä lausui Varissuosta kirjoittamansa runon:

Lasten joulukorttipajassa valmistui kymmeniä kortteja.

Tänään täällä Varissuolla, Varissuon maailmassa, yhteinen elävöityy joulumyyjäistapahtuma.

Liikekeskuksemme on joulua lähellä.

Joulun henki ihanasti kepein, iloisin askelin ympärillämme elää. Kun joulu tulossa on. Yhdessä-yhdistys ja Aberdeen-Asset meitä kutsuvat. Varissuo-Seuran sanat meille tämän kutsun kertovat. – –

8

ITÄKULMA

16. joulukuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Varissuon kadunnimet kertovat keskiajan merkkihenkilöistä Varissuo-Seuran esitelmäsarjan toisessa osassa tietokirjailija Seija A. Niemi avasi kiinnostuneille Varissuon erikoisten kadunnimien merkityksiä.

Suurin osa nimistä liittyy keskiaikaisiin merkkihenkilöihin, paikkoihin ja ammatteihin.

VARISSUO. Tutkija ja tietokir-

jailija Seija A. Niemi luennoi torstaina 3.12.2015 Varissuon Yhdessä-yhdistyksen tiloissa.

Paikalla oli toistakymmentä paikallista asukasta kuuntelemassa. Niemi kertoo, että 1970luvun alussa, kun Varissuota rakennettiin, Turkuseura ehdotti Turun kaupungin nimistötoimikunnalle, että uuden asuinalueen kadut ja puistot voisi nimetä Turun keskiajan merkkihenkilöiden ja katujen mukaan. Nimistölautakunta suostui ehdotukseen.

– Varissuo oli erinomainen alue keskiaikaisille nimille, sillä se oli riittävän suuri yhdestä aihepiiristä koostuvalle nimistölle. Toisaalta alueella ei ollut valmiina omaa nimistöä ei siellä asuneista henkilöistä ollut tietoa, sillä alue oli ennen 1970-lukua ollut metsää, Niemi kertoi syitä sille, miksi keskiaikaiset nimet valikoituivat juuri Varissuolle.

Varissuon eteläpuolen nimet ovat keskiajan ja 1500-luvun Turkulaisten merkkihen-

kilöiden ja kauppaporvareiden nimiä. Pohjoispuoli sen sijaan on pääasiassa ammatteja ja talonnimiä. Osasta nimistä ei tiedetä, kehen tai mihin ne viittaavat, tai ne voivat viitata useaan eri asiaan.

Myös Jösse Sakko, Niilo Oravapuu ja Sauna-Anna ovat 1400luvulla eläneitä varakkaita turkulaisia.

Nimisssä merkkihenkilöitä

Sekä Suurpää että Karvatasku ovat kuuluisia mahtisukuja, joilla oli samannimiset talot keskustassa. Suurpään suku oli pormestareita, raatimiehiä, piispoja ja kauppiaita. Karvatasku oli kauppiassuku, aikanaan jopa Turun rikkain. Muita talonnimiä ovat muun muassa Paljaspää, Rahkapää, Piinokka, Tavastila ja Kattelus.

Osa nimistä on keskiaikaisia ammatteja. Esimerkiksi pelttari tarkoittaa vyöntekijää ja kraatari räätäliä. Pohjoispuolella on myös muutamia henkilöjen mukaan nimettyjä katuja. Detmarinkuja viittaa porvari Erik Detmeriin ja Konradinkuja 1400-luvulla eläneeseen maalariin.

Kuuluisin Varissuolta oman nimikkokadun saaneista on Valpuri Innamaa. Noin 1602 kuollut Innamaa oli laivanvarustaja Henrik Hannunpoika Innamaan leski. Valpuri Innamaa tunsi Juhana Herttua ja Katarina Jagellonican ja viihdyi näiden vieraana hovissa. Innamaalla oli talot sekä kaupungissa että Kakskerrassa.

Nisse Kavo puolestaan oli turkulainen porvari, joka lahjoitti Ahvenanmaalla sijaitsevan Gästerbyn kartanon Turun arkkiteineille. Myös Hintsa Knaap oli porvari ja raatimies, joka eli 1300-1400-lukujen vaihteessa. Knaap omisti kaupungissa kaksi kauppapuotia.

Mahtitaloja ja keskiaikaisia ammatteja

Roosa Vastamäki

Tietokirjailija Seija A. Niemi luennoi Varissuon kadunnimistä.

Varissuon uudenvuoden ilotulitus nousee tänä vuonna Kalervo Haverinen Akseli Kiinteistöpalvelujen 400 metrin korkeuteen Varissuon Lämpö edellisvuosia komeampi, sillä heet voivat siihen osallistua. joukossa ei satu vaaratilanteita, hallituksen Oy:n perinteinen uudenvuo- lupaviranomainen sallii tänä – Toivomme että tapah- Kivilaakso muistuttaa. den ilotulitus järjestetään Va- vuonna isommat, jopa 400 tuma vähentää tarvetta omi– Pienten lasten ja koirien puheenjohtajaksi VARISSUO.

rissuon kentällä, Pelttarinkadun päässä, 31.12.2015 kello 20.00.

– Ilotulitus on perinne vuosituhannen vaihteesta. Tällä kertaa ilotulitus on muutamia

metrin nousukorkeuteen pystyvät raketit, kertoo Varissuon Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso.

Tapahtuma järjestetään jo iltakahdeksalta, jotta lapsiper-

en ilotulitteiden hankintaan.

Näin roskaa syntyy vähemmän. Tapahtuma on aina sujunut mukavasti ilman järjestyshäiriöitä, mutta omat tulitteet on jätettävä kotiin, jotta väki-

osalta tulee arvioida onko tapahtuma sopiva. Toivotamme kaikki tervetulleiksi ilotulitusta seuraamaan, myös Varissuota ympäröiviltä asuinalueilta, sanoo Kivilaakso.

Akselin pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Mikko Sedig (vas.) ja uusi puheenjohtaja Kalervo Haverinen. Kuva: Riikka Kyläheiko.

YRITYSUUTISET. Akseli Kiin-

teistöpalvelut Oy valitsi yhtiökokouksessaan 30.11.2015 uuden hallituksen. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen Turun ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverisen. Muut hallituksen jäsenet ovat Katarina Harjulahti-Vähäkangas, Esko Heinonen, Pekka Lehtinen, Jukka Lähteenmäki, Harri Nironen, Mervi Nyström, Juha Samsten ja Hannu Seppinen.

Väistyvää puheenjohtajaa

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: TMI Helle Laaksonen, 040 704 1457 aineistot@turunseutusanomat.fi

Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151

Mikko Sedigiä kiitettiin kokouksessa lämpimästi pitkästä työstä yhtiön hyväksi. Sedig ehti toimia yhtiön hallituksen jäsenenä peräti 30 vuotta ja puheenjohtajanakin 20 vuotta.

Väistyvä puheenjohtaja saattoi nyt jättää hyvinvoivan yhtiön seuraajalleen hymyssä suin.

Yhtiökokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2016 toiminta- ja talousarvio. Näiden keskeinen linjaus on, että palvelumaksuja ei koroteta alan kustannuspaineista huolimatta.

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi