Itäkulma 25.11.2015

Torikaffella Varissuon yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki

Kristillinen seurakunta Uusipesula täytti 10 vuotta Varissuolla

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 4

SIVU 5

ITÄKULMA

25.11.2015

1. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

Monivitamiini- ja hivenainevalmiste aikuisten tarpeisiin.

18,Norm. 25,16 (0,09 / tabl.)

eekki t p A n i Drive PYHÄN HENRIKIN APTEEKKI Itäharjun Prisman talossa Arkisin 9-20, la 9-17, su sulj.

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

Syksyn kalareissuille!

Katso kalankäsittelyvideo www.ricu.fi!

29,90

VA! KELLU

®

Suomustuspinta

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

Seuraava lehti ilmestyy 16.12.

en en ja -nais Kalamieh hjavinkki! paras la

Pyöreä kärki munuaisten kaapimiseen

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

www.pyhahenrik.fi Suomalainen laatutuote • www.ricu.fi

2

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Seurakunnan kolumni

Ilmoittamisen sietämätön keveys

Suurempi tarina

T

ämä on kolmas Itäkulma-lehtemme, jonka nyt saimme julkaistua. On ollut hienoa huomata, kuinka hyvin meidät on otettu vastaan. On ollut todella mukava saada lukijoilta palautetta, jossa he kertovat kuinka tärkeäksi he kokevat, että Itä-Turun alueella nyt ilmestyy edelleen paikallislehti. Soittoja on tullut jopa myyntineuvottelijoillemme ja vastaajillemme on jätetty viestejä ja kiitoksia lehden tulemisesta.

Lehden lukijat ovat saaneet myös nyt enemmän infoa lähialueiden asioista runkolehtemme Turun Seutusanomien välityksellä. On tullut palautetta, että on hyvä saada tietää, mitä myös lähialueen kunnissa puuhataan.

Meille on soitettu myös ja ihmetelty, miksi lehti ei tule. Jos ovessa on mainoskieltotarra, niin Posti ei valitettavasti voi jakaa myöskään ilmaiseksi jaettavaa paikallislehteä. Silloin lehden voi hakea noutopisteestä: K-supermarket Annikasta, Lasteen S-marketista, Turun pääkirjastosta, Littoisten Valintatalosta tai Skanssin K-raudasta.

Yritysten suhteen muutos on hitaampaa. Ymmärrän, että menee oma aikansa, ennen kuin Kulmakunta-lehden tilalle tehtävä uusi lehti tulee ilmoittajien tietoisuuteen.

Itse yrittäjänä koen paikallislehden olevan parhaimmillaan juuri silloin, kun lukijoiden, toimituksen ja ilmoittajien välille saadaan ”yhteisymmärrys” että paikallislehti on kaikille yhtä tärkeä ja sen tekemiseen, jokainen omalla tavalla sitoudutaan.

Silloin lehti saa elintärkeitä ilmoituseuroja kulujen kattamiseen, jotta lehti voi ilmestyä. Mitä enemmän lehti ilmoitustuloja saa, sitä useamman sivun verran voimme tehdä juttuja vireästä Itä-Turun alueesta. Yritysten ilmoituksilla on siis todella suuri merkitys.

Lukija, ole siis aktiivinen ja kerro meille juttuvinkkisi, pieninkin asia on meille tärkeä.

Ilmoittaja, ole mukana ilmoittamassa, silloin varmistat paikallislehtesi ilmestymisen.

Tehdään yhdessä alueen parasta paikallislehteä!

Mika Leinonen Toimitusjohtaja Itäkulma

V

uosi 2015 on kulkemassa kohti loppuaan. Kohta jo ”käymme joulun viettohon” ja käännämme uuden vuoden kalenterinlehteä. Vanhan vuoden tarinat jäävät taakse ja edessä ovat vielä kirjoittamattomat tarinat.

Kirkon elämää rytmittävä kirkkokalenteri kulkee kalenterivuoteen nähden hienoisessa etuajassa, kun viime viikonlopun Tuomiosunnuntai päätti vanhan vuoden ja ensi sunnuntain 1. adventti aloittaa uuden.

Tätä vuoden taitekohtaa sävyttävät ikävät uutiset Ranskanmaalta, kun Pariisissa kuoli terrori-iskuissa yli 130 henkilöä ja noin 350 loukkaantui. Olemme hämmentyneitä ja murheellisella mielellä. Kysymme, mistä tällainen silmitön väkivalta kumpuaa.

Silloin kun elämää ravistelevia traagisia asioita tapahtuu – joko laajemmin yhteiskuntaa koskettaen, kuten Pariisin iskut, tai henkilökohtaisessa elämässä, kuten läheisen kuolema – kysymme kaiken mielekkyyttä. Kysymme, onko missään mitään järkeä, onko millään mitään tarkoitusta?

Totean heti, että en todellakaan pysty näkemään mitään järkeä tapahtuneissa terroriteoissa. Mutta huomaan kuitenkin kyseleväni jonkin sellaisen ”järjen” ja tarinan perään, jonka valossa voisin edes jotenkin hahmottaa elämää. Hapuilen jotain, jonka varaan synkkienkin aikojen keskellä voisi rakentaa.

Joululaulussa lauletaan, että ”syttyi siunattu joulutähti, yöhön maailman raskaaseen.” Adventti ja Tuomiosunnuntai, toiselta nimeltään Kristuksen kuninkuuden sunnuntai, kertovat kosmista tarinaa, joka käy ylitse kaikkien maailman muiden tarinoiden. Yli kaikkien tämän maailman enemmän tai vähemmän rupisien riimien.

Tuo tarina kertoo, että Jumala katsoo luomaansa maailmaa, monin tavoin rikki mennyttä. Hän katsoo, ja lähettää rakkaudessaan Jeesuksen, oman Poikansa. Ensin nöyränä aasilla ratsastavana kuninkaana, ja aikanaan lopullisena ”adventtina”, taivaallisena kuninkaana, jonka valta ulottuu yli koko kaikkeuden ja yli aikojen iankaikkisesti. Alkaa yli vanhojen tarinoiden käyvä uusi tarina, jossa kivun ja kärsimyksen tilalla ovat ilo ja rauha.

Nyt kun omassa tarinassani on kääntymässä uuden vuoden myötä uusi lehti Nousiaisten seurakunnan kirkkoherrana, tahdon kiittää Katariinanseurakunnan jäseniä ja työtovereita yhteisistä hetkistä. On ollut etuoikeus saada kertoa ja elää kanssanne todeksi Jumalan ihmeellistä tarinaa hänen armostaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Vanhoja muistellaan ja lähtökahveja juodaan Varissuon kirkolla 13.12. klo 17 Yhteyden messun jälkeen.

Juhana Markkula Pastori Katariinan seurakunta

n Mielipiteet

Tue eläinsuojeluyhdistyksiä!

S

uomi on yhdistysten luvattu maa. Yhdistykset ottavat talteen esim. löytöeläimiä sekä hylättyjä eläimiä. Ostamalla eläinsuojeluyhdistykseltä eläimen lupaudut antamaan eläimelle hyvän kodin.

Mielestäni kesäkissoissa ei ole mitään järkeä. Jos tarjoat kissalle kodin, tarjoa se ikuisiksi ajoiksi, ei vain kesäksi.

Kesän jälkeen ihmiset lähtevät mökeiltään ja päästävät kissansa vapaiksi. Mielestäni kissoja tai mitään muitakaan eläimiä

ei pitäisi päästää vapaiksi, sillä ne ovat lemmikkejä eivätkä mitään kulkueläimiä. Ne tarvitsevat ruokaa ja hellyyttä omistajiltaan.

Itselläni on kokemusta eläinsuojeluyhdistyksistä, sillä tarjosimme äitini kanssa Vakka- Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä ostamallemme kissanpennulle kodin vuonna 2012. Pentu oli löydetty metsästä kaksiviikkoisena kahden sisaruksensa kanssa. Valitettavasti vain toinen sisaruksista selvisi eikä emoa ikinä löy-

detty. Pentu, jonka ostimme, on punainen pitkäkarvainen kollikissa. Annoimme sille nimeksi Figaro. Nykyään Figaro on kolmevuotias, lempeä ja todella älykäs kissa. Mielestäni on todella outoa, että kissa, joka ei ollut ensimmäisinä syntymäviikkoinaan tekemisissä ihmisten kanssa, voi olla noin älykäs ja rakastavainen.

Minea Martiskainen

Varissuon liikekeskus pukeutuu jouluun VARISSUO. Varissuon liikekes-

kuksen joulutapahtuma järjestetään lauantaina 28. marraskuuta kello 11–15 välisenä aikana. Joulumyyjäiset järjestetään yhteistyössä Varissuon liikekeskuksen ja Yhdessä-yhdistys ry:n kanssa. Yhdessäyhdistys on menestyksekkäästi järjestänyt Varissuon muiden toimijoiden kanssa Naisten päivän keväällä ja Varissuon messut elokuussa.

Joulumyyjäisiin on mukaan on tähän mennessä ilmoittautunut yli 15 eri toimijaa. Tapahtuma järjestetään liikekeskuksen alakerran tyhjässä liiketilassa, jonka sijaitsee asiakaskäytävän kulmassa. Liiketila rajataan siten, että myyntipöydät muodostavat aktiivisen myyntialueen, jossa asiakkaiden on viihtyisää asioida ja

helppo huomata jokaisen toimijan tarjonnan.

Jouluisia tuotteita notkuvien myyntipöytien lisäksi vetonaulaksi ja asiakkaiden viihdyttämiseksi on paikalle järjestetty myös jouluista ohjelmaa. Tilaisuus alkaa kello 11 tervetulotoivotuksella, Kristiina Mäen lauluesityksillä ja Valpuri Innamaan joululegendalla. Kello 14.30 esiintyy Lauluryhmä Valo. Lisäksi perheen pienimmät pääsevät askartelemaan joulukortteja Yhdessä-yhdistyksen nuorten ohjaamina ja ottamaan itselleen kasvomaalauksen. 300 ensimmäiselle tarjoataan myös lämmintä glögiä ja piparkakkuja.

Joulumyyjäiset järjestetään yhteistyössä Varissuon liikekeskuksen ja Yhdessä-yhdistys ry:n kanssa.

Tuomiokirkon kuusi tulee Raisiosta TURKU. Turun Seudun Kun-

tatekniikka hakee Raision Pasalan Peltotieltä Turun Tuomiokirkon joulukuusen keskiviikkona 25. marraskuuta, jolloin tie on poikki noin kello 8–12 välisenä aikana. Valtakunnan ykköskuusi saapunee puolen päivän aikoihin Tuomiokirkkotorille.

Upea kuusi saa energiatehokkaat ja kauniisti hohtavat led-valonsa loppuviikolla ja valot sytytetään lauantaina 28.11. kello 17 alkavassa tilaisuudessa. Valoja on 715 eli yhtä monta kuin kirkolla on vuosia.

Ensimmäinen sähkölampuilla valaistu kuusi tuotiin paikalle jo vuonna 1900 ja säännöllinen perinne Tuomiokirkontorin joulukuusesta alkoi 1930-luvulla. Perimätiedon mukaan sota-

vuosina kuusiperinteessä olisi ollut pieniä katkoksia. Vuodesta 1955 lähtien kuusista on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, josta käyvät ilmi mm. kuusen lahjoittajat ja kasvupaikat.

Valtakunnan ykköskuusella on tarkat vaatimukset: sen tulee olla 20-25 metriä korkea, tuuhea, tasamuotoinen ja kauniin vihreä. Kuusi seisoo paikoillaan nuutinpäivään asti.

Perinteisesti kuusi on palautettu paloiteltuna lahjoittajilleen sen palveltua Suomen tunnetuimpana joulukuusena.

Joskus siitä on myös tehty puutarhakalusteita ja kerran kuusi on jatkanut elämäänsä museolaiva Sigynin raakapuuna.

Kuusen tulosta ja viemisestä vastaavat Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos ja Kuntec.

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Remontoidulla Varissuon terveysasemalla riittää kiirettä VARISSUO. Varissuon terveysasema suljettiin kesäkuun alussa kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana potilaita hoidettiin Mäntymäessä ja Varissuolla työskenteli lääkäreiden sijaan remontoijat. 1980-luvulla tehdyn rakennuksen putket sukitettiin, yläkerran ovet vaihdettiin desibelioviksi, vastaanottohuoneiden välille tehtiin ovia lääkäreiden ja hoitajien turvallisuuden parantamiseksi, taloon saatiin uusi hissi ja lisäksi etupihaa muokattiin esteettömämmäksi sekä autoilijoille että pyörätuolilla ja rollaattorilla kulkeville. Etuovelle kulkee nyt asfaltoitu pyörätuoliramppi portaiden vierestä. Autoille taas on tehty avarampi kääntöpaikka.

– Vanha piha oli autoille lähes mahdoton. Nyt siinä mahtuu paremmin kääntymään.

Silti piha on edelleen ahdas ja olisi hyvä, että asiakkaat eivät jättäisi autojaan tänne ylös, vaan alas parkkipaikalle, vetoaa osastonhoitaja Hilkka Ipatti.

Terveysaseman etupihalle kadun varteen pysäköidyt autot hankaloittavat muun muassa ambulanssien kulkua.

Remontin budjetti oli 450 000 euroa ja urakasta vastasi Turun seudun rakennustekniikka. Terveysaseman henkilöstö toivoo, että remonttia

jatketaan vielä tulevaisuudessa.

– Sisäseinät ja listat kaipaisivat päivitystä, toteaa Ipatti. Pinnat ovat edelleen alkuperäisessä 80-luvun asussaan.

Tavallista vaativampaa työtä Kun remontoitu terveysasema avasi ovensa syyskuun alussa, asiakkaita riitti – ja riittää yhä.

– Mäntymäessä kesä oli hiljainen. Moni odotti vaivansa kanssa, että pääsee taas Varissuon terveysasemalle. Nyt meillä onkin sitten ollut kiireinen syksy, Ipatti kertoo.

Kiireestä on kuitenkin selvitty osaavan ja motivoituneen henkilöstön ansiosta. Varissuon terveysasemalla työskentelee seitsemän lääkäriä, seitsemän sairaan- tai terveydenhoitajaa, neljä perushoitajaa ja laitosapulainen.

– Tänne valikoituu tietyntyyppiset ihmiset ja he viihtyvät työssään hyvin. Hyvä henki näkyy myös ulospäin. Olemme saaneet siitä kiitosta sekä asiakkailta että hallinnolta, Ipatti kehuu.

Työ Varissuon terveysasemalla on hänen mukaansa keskimääräistä vaativampaa.

– Varissuolla maahanmuuttajien osuus väestöstä on yli 40

Osastonhoitaja Hilkka Ipatti on tyytyväinen remontissa erityisesti siihen, että pääsisäänkäynti on nyt aiempaa esteettömämpi. Hänen takanaan kuvassa näkyy uusi asfaltoitu pyörätuoliramppi.

prosenttia. Potilaat puhuvat 60 eri kieltä. Vastaanottoajat ovat pidempiä, sillä joudumme käyttämään paljon tulkkia.

Haastavimmat tilanteet syntyvät kuitenkin akuuttitilanteissa, joissa ei ole tulkkia, kertoo Ipatti.

Lisäksi oman erityispiir-

Terveysaseman etupihaa on muutettu esteettömämmäksi myös autoille. Nyt pihalla mahtuu paremmin kääntymään. Uusittukin piha on kuitenkin sen verran ahdas, että terveysaseman henkilökunta toivoisi asiakkaiden jättävänsä autonsa alas parkkipaikalle eikä ylös kadun varteen, jotta ambulanssit mahtuisivat kunnolla kulkemaan.

n Viikon kysymys

Marjatta Suominen, Varissuo Apteekkia.

teensä tuo se, että työttömyysprosentti on alueella yli 30.

– Se tuo mukanaan erilaisia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä, masennusta ja syrjäytymistä, listaa Ipatti.

Influenssarokotteita on haettu aikaisempia vuosia enemmän Lisää kiirettä on tullut influenssarokotusten myötä. Rokotteita on haettu selvästi aikaisempia vuosia enemmän ja lisäksi rokotuspäivät ovat muuttuneet.

– Ennen rokotimme kaksi viikkoa kaikkina arkipäivinä. Nyt rokotamme toista kertaa torstaipäivisin. Rokotusaika on klo 8.15–15.15 ja rokottamassa on koko ajan 2–3 hoitajaa, mutta silti jonotusajat ovat välillä pitkiä. Meillä tuntui toimivan paremmin vanha systeemi. Ensi vuonna toivottavasti saamme sen takaisin käyttöön, sanoo Ipatti.

Rokotteita jaetaan luultavimmin tammikuun loppuun asti, riippuen siitä, milloin epidemia alkaa.

Varissuolla asuva Leena Kulmala haki influenssarokotteen suojatakseen lastenlapsiaan influenssalta.

– Suojan muodostuminen kestää kaksi viikkoa, joten epidemiakauden aikana annettu rokote ei välttämättä tehoa.

Haittakaan rokottamisesta ei ole, selittää Ipatti.

Varissuolla asuva Leena Kulmala haki rokotteen torstaina 19.11. heti aamulla.

– Sujuvasti meni, jonotusaika oli puolisen tuntia, sanoo Kulmla.

Kulmala on sairastanut influenssan lapsena ja muistaa olleensa todella kipeä. Aikuisena hänet on muutaman vuonna rokotettu työpaikan puolesta ja nyt hän tuli rokotteelle omatoimisesti.

– Otin rokotteen siltä varalta, etteivät lastenlapset saisi influenssaa, hän kertoo.

Mitä toivoisit Varissuon liikekeskukseen tyhjiin liiketiloihin?

Tran Jonni Antti, Varissuo Täällä on nyt rauhallista ja hyvät palvelut.

En toivoisi mitään lisää.

Veikko Hellén, Lauste Talouspörssiä tai muuta halpakauppaa.

Janica Vilen

4

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Alpo Lähteenmäki on maratoonari ja poliitikko, jolle Varissuon asiat ovat sydäntä lähellä HENKILÖKUVA. Vasemmisto-

laispoliitikko Alpo Lähteenmäki (s.1950) on kotoisin Honkilahdelta. Hän on elämänsä aikana ehtinyt asua monessa paikassa sekä Suomessa että Ruotsissa. Tällä hetkellä hän asuu Nummessa, mutta rakkaimmaksi asuinpaikaksi on jäänyt Varissuo, missä hän ehti asua 25 vuotta. Yhä edelleen hän lenkkeillee Varissuon lenkkipoluilla ja on mukana paikallisten yhdistysten toiminnassa.

Pohjan kautta uuteen nousuun Aluksi Varissuo oli Lähteenmäen mukaan luonnonläheinen ja hyvämaineinen lähiö.

– 80-luvun lopulla Varissuo lähti kuitenkin ajautumaan huonompaan suuntaan ja 90-luvun alussa Varissuon maineen mustamaalaaminen mediassa huipentui. Silloin sosiaalinen asuttaminen keskittyi Turussa Varissuolle ja se toi mukanaan paljon ongelmia.

Teimme kirjelmiä kaupunginhallitukselle, mutta asiaamme ei reagoitu, Lähteenmäki muistelee.

Käänne tapahtui vuonna 1995, jolloin Varissuolla järjestettiin kokous, johon kutsuttiin koko kaupungin päättävä koneisto ja kaikki tahot, jotka Varissuon asiaa ajoivat.

– Kokoonnuimme Varissuon kirkolla ja saimme tehtyä viiden kohdan parannusohjelman, jonka avulla Varissuo saatiin lopulta uuteen nousuun.

Esimerkiksi Pihkalankadun ta-

loissa oli paljon ongelmia. Siellä saatiin asukastoiminta elvytettyä ja sitä kautta asiat hoitoon, Lähteenmäki kertoo.

Silloin hän oli puheenjohtajana sekä Varissuoseurassa että yhdyskuntatyöryhmässä, jotka olivat molemmat aktiivisesti mukana ratkaisemassa Varissuon tilannetta.

– Käytimme kaikki keinot ja lopulta Varissuon pelasti nimenomaan aktiivinen asukastoiminta.

Varissuo on ehtinyt muuttua paljon Lähteenmäen siellä asuessa ja muuttuu yhä.

– Kun muutin tänne 80-luvulla, täällä ei juurikaan asunut maahanmuuttajia. Nyt alueen ilme on uudenlainen asukasrakenteen muutoksista johtuen.

Yli 40 % asukkaista puhuu kotikielenään muuta kuin suomea.

Se tuo uusia haasteita.

Toiveissa palveluiden säilyminen ja raitiotie Alpo Lähteenmäki otti haastatteluun kahvinsa tummalla paahdolla. Yleensä hän kuitenkin juo vaaleaa paahtoa maidolla ja sokerilla.

Lähteenmäki toimii edelleen yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtajana. Lisäksi hän on viidettä kautta Turun kaupunginvaltuutettuna ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Yhdyskuntatyöryhmän kanssa olemme onnistuneet saamaan alueella toimivat tahot yhteen ja nostamaan esiin ajankohtaisia paikallisia asioita. Se on ollut asukkaille kanava osallistua oman asuinpaikan kehittämiseen. Erityisesti on jäänyt mieleen kirjaston puolesta aktivoituminen 2000-luvun alussa.

Kun kuulimme, että Varissuon kirjasto on lakkautusuhan alla,

pidimme heti ylimääräisen kokouksen ja aloimme tehdä todella töitä kirjaston säilymiseksi, Lähteenmäki sanoo.

Silloin Varissuon kirjaston toimintaa supistettiin, mutta kirjasto kuitenkin säilyi samaan aikaan kun moni muu kirjasto sulki ovensa kokonaan.

Lähteenmäen mukaan Varissuo on erityispiirteinen lähiö, jossa ihmiset viihtyvät hyvin ja asuvat pitkäjänteisesti – siitäkin huolimatta, että huono-osaisuuttakin on.

– Aina kaikilla ei ole varaa edes bussilippuun. Siksi on

tärkeää, että täällä säilyy kaikki tarvittavat palvelut. Niiden eteen täytyy tehdä töitä laajasti, Lähteenmäki linjaa.

Lisäksi hän odottaa kannattamansa raitiotiehankkeen etenemistä.

– Nyt suunnittelu on meneillään ja linja Varissuolle näyttäisi toteutuvan, mutta rahoitusta pähkäillään.

Hyvinvointia liikunnasta 80-luvulla Lähteenmäki muutti Varissuolle hyvien lenkkeilymahdollisuuksien vuoksi. Ma-

ratoonari on juossut Varissuon lenkkipolkua omien sanojensa mukaan niin paljon, että yhteensä juostut kilometrit riittäisivät maailman ympäri.

– Toivoisin, että varissuolaiset innostuisivat liikkumaan enemmän ja elämään terveellisesti.

Kirjavan työuran jälkeen Lähteenmäki jäi vuosi sitten eläkkeelle Ylioppilaskyläsäätiön huoltotöistä.

– Eläkeläisen näkökulmasta Varissuo on hyvin aktiviinen paikka, jossa on hyviä kohtaamispaikkoja, Lähteenmäki

iloitsee ja moikkailee tutuille ohikulkeville ihmisille Itäkeskuksessa haastattelun lomassa.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa vietetään konsertin merkeissä Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee 8.12.2015 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlan kunniaksi Pyhän Katariinan kirkossa järjestetään konsertti, jossa esitetään sekä tuttua että harvemmin kuultua Sibeliuksen tuotantoa.

KONSERTTI. Katariinanseura-

Matineasarjaa isännöi Katariinan seurakunnan kanttori Markku Lautjärvi.

kunnan kanttori Markku Lautjärven isännöimä Cantio Sacra –matineasarja on tuonut Pyhän Katariinan kirkkoon lähes 25 vuoden aikana monia kiinnostavia konsertteja ja esiintyjiä. Joulukuun alussa on Sibelius-aiheisen konsertin vuoro.

Sibeliuksen merkitys suomalaisuudelle on Lautjärven mukaan mittaamattoman suuri. Siksi säveltäjän syntymäpäivän huomioiminen tuntui tärkeältä.

– Sibeliuksen sävellykset olivat luomassa suomalaisuutta, kun Suomi oli itsenäisenä val-

tiona vielä nuori. Hänen sävellyksillään on varsin suuri merkitys koko suomalaisen identiteetin luojana, Lautjärvi selittää.

Sibelius-konsertin ohjelma koostuu yksinomaan Sibeliuksen sävellyksistä. Esiintyjäkaartiin kuuluvat huilisti Ilari Lehtinen, pianisti Marko Autio sekä Pyhän Katariinan kuoro ja mieskuoro Kastellin Laulu.

Konsertin laulusolisteina toimivat Katariinanseurakunnan omat kanttorit Elina Kerokoski (altto) ja Markku Lautjärvi (tenori).

Kirkkomusiikin osuus Si-

beliuksen tuotannosta on sangen vähäinen. Konsertissa kuullaankin Sibeliuksen harvalukuisten kirkkomusiikkisävellysten lisäksi myös muita hänen teoksiaan. Elina Kerokoski laulaa Sibeliuksen kokoelman ”Viisi joululaulua” (Op. 1) ja Kastellin laulu esittää osia Musique Religieusesta (Op. 113).

Pyhän Katariinan kuoro on laajentanut ohjelmistoaan Sibeliuksen kirkolle tilaustyönä säveltämiin graduaaleihin.

Huilu–piano-duo Ilari Lehtinen ja Marko Autio tulkitsevat illan aikana Sibeliuksen tunnetuimpia sävellyksiä aina

Berceusesta Valse Tristeen. Sibeliuksen kenties tunnetuinta hengellistä laulua ”Soi kiitokseksi Luojan” pääsee yleisökin laulamaan.

Lautjärvi pitää konserttien järjestämistä luontevana osana kanttorin työtä.

– Konserttitoiminta motivoi minua. Pyhän Katariinan kirkko antaa upeat puitteet varsinkin vanhemman musiikin esittämiselle. Uudemman musiikin konserttejakin toki järjestämme, Lautjärvi kertoo.

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Uusipesula täytti 10 vuotta pieni välipala ja autetaan läksyjen tekemisessä. Kerhoon lapset tuodaan pikkubussilla. Kerhosta on ollut niin suuri hyöty, että lasten oppimistulokset ovat parantuneet merkittävästi. Yksikin tyttö pystyi työn tuloksena pääsemään parempaan kouluun, Myrskykari iloitsee.

Nimi viittaa syntyhistoriaan

Uusipesula sai 10-vuotisjuhlissaan paitsi onnittelupuheita myös lukuisia esityksiä. Seurakunnan oma lapsikuoro UPEE esiintyi keltaisissa paidoissaan.

Varissuolla toimiva Kristillinen seurakunta Uusipesula juhli 10-vuotista toimintaansa sunnuntaina 22. marraskuuta. Juhlissa seurakunnan Kousankadun tilat olivat ääriään myöden täynnä.

Mukana oli lähes 300 juhlijaa, eli niin monta kuin tiloihin saa kerrallaan ottaa sisään.

Tilat ovat käyneet ahtaiksi ennenkin, erityisesti leipäilloissa, joita järjestetään joka torstai.

– Yleensä tapahtumissa on SEURAKUNTA.

kävijöitä noin 250, mutta ennätys on 400 ihmistä. Silloin toistasataa ihmistä joutui jonottamaan ulkona. Kyseessä on tunnin mittainen tilaisuus, jonka jälkeen ihmisille jaetaan ruokakassit. Toimintaa tehdään yhteistyössä Operaatio Ruokakassin kanssa, mutta meillä on myös oma pakettiauto, jolla pystymme hakemaan esimerkiksi leipää suoraan leipomoilta, kertoo pastori Jari Myrskykari, joka on ollut seurakunnan toiminnassa mukana

nyt viisi vuotta.

Lisäksi seurakunta on tunnettu tekemästään kansainvälisestä työstä, jota koordinoi kongolainen pastori Emmanuel Kabongo.

– Lähetystyön suurin projektimme on Bulgarian Sofiassa romanilasten koulunkäynnin tukemiseksi. Monet romanivanhemmat eivät ymmärrä koulunkäynnin tärkeyttä. Rahoitamme paikallisen romaniseurakunnan kautta iltapäiväkerhotoimintaa, jossa annetaan

Juhlissa juotiin kakkukahvit, kuultiin puheita ja nautittiin musiikkiesityksistä. Lisäksi juhlavieraat saivat nähdä videon seurakunnan 10-vuotisesta taipaleesta.

Uusipesulan äitiseurakunta on Turun Helluntaiseurakunta, joka teki jo yli 20 vuotta sitten Itä Saalem -nimistä lähiötyötä Varissuolla.

– Noin 11 vuotta sitten seurakuntalaisemme Heikki Hedborg ajeli autolla Varissuolla Lindströmin pesulan kohdalla, kun hän koki, että Jumala puhui hänelle ja kehotti perustamaan seurakunnan. Sen vuoksi seurakunnan työnimeksi jäi pesula, josta muotoutui myöhemmin Uusipesula. Nimi on seurakunnalle ehkä vähän hassu, mutta toisaalta sillä on myös symbolinen merkitys. Kun ihminen tulee uskoon, hänet pestään puhtaaksi synneistä, sanoo Myrskykari.

Lisäksi juhlissa esiintyi aikuiskuoro MIX.

Kristillinen seurakunta Uusipesula allekirjoittaa Helluntaiherätyksen periaatteet, mutta ei ole omien sanojensa mukaan perinteisimmästä päästä.

– Emme jäykistele turhaan, Myrskykari sanoo.

Toimintaa kaikenikäisille Nykyisin seurakunta järjestää toimintaa niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin vanhuksillekin. Jäseniä seurakunnassa on 230.

– Kolmannes jäsenistämme on työssä käyviä, muut ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita ja eläkeläisiä. Erityisen iloinen olen siitä, että moni syrjäytynyt ihminen on löytänyt avun meidän toiminnasta, sanoo Myrskykari.

Tulevaisuudestakin seurakunnalla on näky: – Se, että me seurakuntana jätämme hyvän jäljen Varissuohon ja varissuolaisiin ihmisiin.

Haluamme etsiä uusi työmuotoja ja olla mukana auttamassa myös turvapaikanhakijoita, kun heitä alkaa tulla Itä-Turun puolelle. Toimintamme alkoi hyvin pienimuotoisesti kerrostalon kerhohuoneesta. Sieltä muutimme Kousankadulle. Muutama vuosi sitten kaadoimme väliseinän ja saimme lisää tilaa. Tähtäämme siihen, että pian näistäkin tiloista muutettaisiin suurempiin, Myrskykari sanoo.

Janica Vilen

6

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa TYÖLLISYYS. Varsinais-Suo-

men työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa 28 500 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä väheni 300 henkilöllä. Viime vuoden lokakuusta määrä kasvoi 500 henkilöllä eli 1,6 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 5,6 prosentilla.

Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,6 % eli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 12,8 %.

Näin Varsinais-Suomessa työt-

tömyysaste on pienempi kuin koko maassa ja samalla osuus on maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien ja nuorten työttömien määrä kasvoi hitaampaan tahtiin kuin useimmilla alueilla ja koko maassa. Itse asiassa miesten työttömyys väheni 23 Varsinais-Suomen kunnassa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla.

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: TMI Helle Laaksonen, 040 704 1457 aineistot@turunseutusanomat.fi

Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi

ITÄKULMA

25. marraskuuta 2015

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Katariinan seurakunnan Valoa yössä -keskustelusarjan viimeisessä osassa toivottiin uskoa tulevaisuuteen ja perusluottamusta

Arkkipiista Kari Mäkinen ja kansanedustaja Li Andersson keskustelivat Pyhän Katariinan kirkossa teemasta ”Maailma kotina – koti maailmassa”. Keskustelutilaisuuden juonsivat kirkkoherra Leena Kairavuo ja Turun kirjamessujen emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula.

Tilaisuuden keskustelijavieraat, Arkkipiispa Kari Mäkinen ja kansanedustaja Li Andersson.

SEURAKUNTA. Perjantai-iltana

20.11. Pyhän Katariinan kirkko täyttyi kiinnostuneista paikallisista, kun Valoa yössä -keskustelusarjan viimeisellä kerralla keskustelivat Arkkipiispa Kari Mäkinen ja kansanedustaja Li Andersson. Keskustelun teemana oli ”Maailma kotina ‒ koti maailmassa” ja juontajien, Turun kirjamessujen emeri-

tus ohjelmapäällikön Kari J. Kettulan ja kirkkoherra Leena Kairasvuon, johdolla puhuttiin muun muassa siitä, tuleeko joulu Muumilaaksoon ja millaisena se tulee. Tilaisuudessa esiintyi Pyhän Martin laulajat Raisiosta.

Andersson mukaan joulu tulee kyllä, ja tärkeämpää olisikin kysyä, millaiseen yhteiskuntaan

joulu tulee: – Meillä Suomessa tietty ryhmä on alistuneisuuden tilassa, melkein luopumassa toivosta. Turhautumista suunnataan eri tavoin kuin ennen, on paljon vihaisuutta. Toisaalta viime aikoina on nähty myös poikkeuksellisen paljon auttamista ja solidaarisuutta.

Mäkinen huomautti myös,

Pyhän Martin laulajat esiintyivät tilaisuudessa johtajanaan kanttori Katarina Engström (keskellä).

että meillä on Suomessakin monia, toisistaan eriytyneitä Muumilaaksoja.

– Joulu tulee Muumilaaksoon, tähän astikin on aina tullut. Eri asia on, minkä kaltaisena se itse kullekin tulee.

Keskustelua maailman tilanteesta Erityisesti Pariisin terrori-isku ja maailman pakolaistilanne puhuttivat keskustelijoita.

Mäkinen kuitenkin huomautti, että se, että maailma näyttäytyy pahemmalta kuin ennen, ei tarkoita, että maailma olisi pahempi kuin ennen.

– Maailma tuntuu nykyään voimakkaammin kuin ennen.

Mutta maailma ei ole radikaalisti muuttunut. Esimerkiksi väkivallan todellisuus on tullut vain näkyvämmäksi, Mäkinen pohti.

– Suomessa ongelma on se, että vaikka meillä on turvallisempaa kuin koskaan ennen, turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Ihmiset kokevat olevansa voimattomia vaikuttamaan omiin asioihinsa, Andersson jatkoi.

Itäkulma onnittelee alueensa uusia ylioppilaita!

Turun normaalikoulun lukio: Ailio Otso, Blomqvist Saara, Heinonen Jessica, Sopjan Arian.

Turvattomuus puhututtikin keskustelijoita pitkään. Molemmat katsoivat turvallisuuden tunteen vaalimisen olevan sekä yksilön että yhteiskunnan vastuulla. Kari Mäkisen mukaan tärkeää on, ettei yksilö joudu kohtaamaan turvattomuutta yksin.

Li Andersson puolestaan korosti, että on yhteiskunnan tehtävä tarjota mahdollisuus hyvään elämään myös uudessa tilanteessa: – Ihminen kestää niin pitkään kuin on jokin valo jota kohti kulkea. Yhteiskunnan vastuulla on kehittää itseään jatkuvasti paremmaksi. Monet ihmiset aidosti pelkäävät muita ihmisiä. Ihmisten muuttoliikkeitä ei tarvitse vihata tai rakastaa, se on vain asia joka on ja on aina ollut. Olennaisempaa on, miten suhtautuu kanssaihmisiin.

Kirkko täyttyi paikallisista Pyhän Katariinan kirkossa kuunneltiin keskustelua täysissä penkkiriveissä. Yleisöä huoletti erityisesti yhteiskunnassa lisääntynyt yksinäisyys ja se, miten Varissuosta ja muista maahanmuuttajien suosimista asuinalueista puhutaan

valtakunnan tasolla usein vääristellen.

Ylioppilaskylässä asuva opiskelija Juha Väisänen oli saapunut kirkkoon kuuntelemaan keskustelua.

– Minua kiinnosti se, että puhujat olivat tosi eri paikoista tulevia, erilaisia, mutta arvostamiani ihmisiä. Halusin kuulla, mitä heillä on sanottavaa, Väisänen kertoo.

Väisäsen mukaan tunnelma kirkossa oli ymmärtävä: – Siellä puhuttiin lämpimästi. Oli mukavaa, että voitiin puhua isoista ja vaikeista asioista, ja pitää keskustelussa inhimillisyys mukana. Tämä oli juuri sellainen asia, jonka kaltaiseni ihminen saa irti kirkosta, oli uskovainen tai ei.

Väisästä myös mietitytti keskustelu turvallisuudesta.

– Isoin juttu, joka yhdistää kaikkia puhuttuja aiheita oli luottamuksen merkitys.

Oli mikä tahansa vihan kautta reagoiminen, niin pohjalla on luottamuksen puute. Jos maailma mitä tarvitsee, se on luottamus eri ihmisryhmien välillä.

Sekä yhteiskunnan että yksilön vastuulla on tehdä ratkaisuja jotka eivät sitä murenna, Väisänen lopettaa.

Roosa Vastamäki

Opiskelija Juha Väisänen sytytti kynttilän tilaisuuden lopuksi.

8

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

25. marraskuuta 2015

Alasiiven sulkeminen vaikuttaa Pääskyvuoren koulun arkeen

Vasemmalla näkyvä koulun vanhempi siipi on suljettu. Keväällä oppilaita on kuljetettava lähikouluihin mm. käsityötunneille.

PÄÄSKYVUORI. Runsas vuosi-

kymmen sitten peruskorjatuissa Pääskyvuoren koulun alasiiven tiloissa ilmeni jälleen tänä vuonna sisäilmaongelmia. Luolavuoren koulun yksikkö siirrettiin pois rakennuksesta kevätlukukauden päätteeksi.

Kesän aikana koulun vanhemmassa alasiivessä tehtyjen tutkimusten perusteella rehtori Erkki Rötkönen siirsi oppilaat pois ongelmallisesta tilasta lokakuun alussa. Myös koulun iltapäiväkerhotoiminta siirrettiin muualle.

Sivistystoimialan sisäilma-

työryhmä on suosittanut tilojen käytön välttämistä. Koulussa tehdään jatkotutkimuksia ja toimiva ratkaisumalli tulee sivistystoimialan mukaan tehdä elokuuhun 2016 mennessä.

Koulun vajaan 300 oppilaan arkeen B-siiven sulkeminen vaikuttaa jonkin verran.

– Tällä hetkellä kartoitetaan vaihtoehtoja oppilaiden kuljettamiseksi kevätlukukaudella käsityötunneille toisiin kouluihin. Oppilaiden koteihin tiedotetaan hyvissä ajoin kaikista koulutöihin tulevista muutoksista, kertoi rehtori

Erkki Rötkönen.

Pääskyvuoren koulu otettiin käyttöön syksyllä 1961. Ylempi uudisosa valmistui vanhemman alasiiven jatkoksi 1973 kattamaan silloisen kasvavan oppilasmäärän tilatarpeen. Oppilaita oli 1970-luvun puolivälissä enimmillään yli 800.Vuosina 2002–2004 koulurakennus koki täydellisen peruskorjauksen. Alasiiven toinen puoli saneerattiin 1996 Luolavuoren koulun kehitysvammaisten lasten opetustiloiksi.

Kai Saarto

Antti Holma onnistuu täydellisesti

Antti Holma: Kauheimmat runot OTAVA, 2015 s. 192 KIRJA-ARVIO. Näyttelijänä ja

proosakirjailijana tunnettu Antti Holma ei jätä kylmäksi lyriikankaan puolella. Hänen esikoiskokoelmansa parodioi suomalaisia klassikkorunoja ja -runoilijoita viiltävän hauskas-

ti, tarkasti ja niin tyylittömästi, että se on jo tyylikästä.

Kokoelmassa esitellään neljä suomalaista runoilijaa: kansallisromanttinen lehtimies ja runoilija Reino Leino, alkoholisoitunut lastenrunoilija Sirsi Sunnas, äidinkielenopettaja ja raanuartisti Karin Toisiks-Paraske sekä ryhmäliikuntaohjaaja, yritysvalmentaja ja runoilija Edith Södermalm. Lopussa runoilijat kiittävät esikuviaan Eino Leinoa, Kirsi Kunnasta, Heli Laaksosta ja Edith Södergrania.

Kokoelma on jaettu kuuteen eri osastoon, jotka antavat kontekstia tulkinnalle. Tunnetuista runoista tehdyt pastissit ovat hauskoja ennen kaikkea niiden tunnistettavuuden vuoksi. Mietinkin, että ovatko runot sisäpiirivitsejä kotimaisen runouden tuntijoille, mutta kyl-

lä niille tuntuu nauravan myös ne lukijat, jotka eivät ole eläissään ennen avanneet runokokoelmaa. Testasin kahdella ja molemmat purskahtivat vilpittömään nauruun.

Kun Sirsi Sunnas aloittaa kokoelman aakkosrunollaan, vaikuttaa siltä, että ala-asteilta tutut pikkutuhmat väännökset tunnetuista riimeistä on nyt painettu kansien väliin. Alapäähuumoria on ja kirosanoja ja lokaa, mutta kun kokoelmaa lukee pidemmälle, tulee sitä varten luodut runoilijat tutuiksi ja sketsihahmomaisen helpoiksi pitää. Heidän runoissaan on paljon taitavaa riimittelyä ja kepeyttä, mutta myös ajatusta.

Janica Vilen

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.