Turun Seutusanomat Keskusta 17.12.2020

Page 2

TURUN

2

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

17. joulukuuta 2020

keskusta

n Pääkirjoitus

n Kuntapäättäjän kulma

n Seurakuntakolumni

Rauhallista ja turvallista joulua sekä uutta vuotta

Ei toisteta 90-luvun virheitä - panostetaan lapsiin ja nuoriin

Joulun sanoma on sama

Vuosi on taas vierähtänyt yllättävänkin nopeasti. Vastahan nautittiin kesähelteistä ja nyt elämme jo vuoden lyhyimpien päivien aikaa. Erikoinen vuosi on kohta takanamme. Maailmanlaajuinen koronapandemia jää ikuisesti historiankirjoihin ja värittää omalla ikävällä tavallaan vuotta 2020. Koronapandemia jättää varmasti jälkensä moniin – tietenkin pahimmin niihin, jotka ovat menettäneet omaisiaan tai menettäneet elantonsa. Toivotan jaksamista, voimaa ja tsemppiä kaikille, joita korona on henkilökohtaisesti ikävällä tavalla koskettanut. Ihmisen ajattelutapa on kovin erikoinen – ainakin minä myönnän, että vielä alkuvuodesta en uskonut, että koronatauti voisi näin voimakkaasti iskeä myös pohjoiseen Eurooppaan. Niin ikään, vaikka asiantuntijatkin sanoivat kesällä, että syksyllä iskee toinen aalto, silloinkin ajatuksenani oli, että tokkopa syksyllä joudutaan niin pahaan tilanteeseen kuin keväällä. Syksy on kuitenkin ollut vaikea. Suomessa osattiin toki varautua kevään kokemusten ansiosta syksyn toiseen aaltoon, mutta taudin levinneisyys ja tartuntojen rajut määrät monilla alueilla ovat tulleet silti ainakin hieman yllätyksenä. Rajoitukset vaikuttavat varmasti liki kaikkien arkiseen elämään. Tiedän, että te, arvon lukijat, olette kuulleet näitä ohjeistuksia jo tuhanteen kertaan, mutta kuitenkin: Olkaa vastuullisia ja tehkää omat voitavanne, jotta covidin leviäminen saataisiin kuriin. Turvavälit, käsihygienia ja kasvomaskit ovat edelleenkin tärkeitä taudin leviämisen ehkäisyssä. Joulun ja uuden vuoden aikaan meillä on ollut tapana kokoontua viettämään lomapäiviä isollakin porukalla. Tänä vuonna se ei suositeltavaa. Meneekö joulu nyt pilalle, jos perheet eivät kokoonnu viettämään sitä yhdessä? Ei välttämättä. Muistakaa vanhempia ja isovanhempia vaikkapa puhelimitse – kun taudin leviäminen on saatu kuriin ja rokotusohjelma toimintaan, voimme taas kokoontua viettämään yhteistä aikaa perhekunnittain tai kaveriporukoilla. Oikein rauhallista ja turvallista joulua sekä uutta vuotta kaikille lukijoillemme! Ensi vuonna taas jatketaan.

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa - taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin. Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden. Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Luen tuttua ja rakasta, turvalliselta tuntuvaa jouluevankeliumia: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Enkelin sanat paimenille keskelle arkea ja yön pimeyttä toivat valon ja toivon, ja ne tuovat sitä myös meille. Meille, joiden osana on viime kuukausina ollut käsien pesua, desinfiointia, turvavälejä, maskien käyttöä ja kotoilua, koronatestejä, rajoituksia, karanteeneja, pelkoja… Jouluevankeliumi muistuttaa, että meille on syntynyt Vapahtaja. Syntynyt pieni, avuton vauva, joka on täysin ihmisen huolenpidon ja rakkauden armoilla. Hän syntyi eläinten suojaan, jonne enkeli ohjasi paimenet. Ihmetellen ja pyhyyden läsnäolon tuntien he kumartuivat vastasyntyneen vuoteen äärelle. Ihmetellen mekin katsomme lasta, joka makaa seimessä. Seimi muistuttaa, että Jumalan Poika on tullut olemaan, ei vain käymään. Seimi on läsnäolon ja paikallaan olemisen vertauskuva. Vuoteessa makoileva vastasyntynyt ei tee mitään, hän lepää. Aikuiset tekevät ja suorittavat. Aikuisena Jeesus kehotti kuulijoita tulemaan lasten kaltaisiksi. Me unohdamme kaiken kiireen ja tekemisen keskellä, että pelkkä oleminen on tärkeää. Jos elämä on jatkuvaa suorittamista, ei lasten kaltaisena olemiselle jää tilaa ja aikaa. Suljemme Jeesuksen, parhaan joululahjamme, pois elämästämme. Maarian kirkon saarnatuolin katoksessa ovat sanat Jaakobin kirjeestä: ”Jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä.” Me tarvitsemme armoa, ansaitsematonta rakkautta, jotta pääsemme syyllisyydestämme, synneistämme, taakoistamme. Saamme ottaa joulun vastaan Jumalan lahjana – lapsen tavoin. Jumala rakastaa lapsia, meitä jokaista valtavasti, siksi Hän lähetti meille Jeesuksen. Tänä jouluna korona rajoittaa joulun viettoamme, sen perinteitä, vierailuja. Joulun sanoma on kuitenkin sama, ja pysähtymällä seimen äärelle lapsen tavoin – ilman suorittamista – se sanoma tavoittaa meidät. Koronasta huolimatta. Katri Rinne Maarian seurakunnan kirkkoherra

Janika Takatalo (kok.) Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Turku

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

n Mielipide

n Vastine

Itsevaltainen päätöksenteko Turun kehityksen jarruna

Turun päätöksenteolla pyritään kaupunkiseudun menestykseen ja sen asukkaiden hyvinvointiin

Mitä yhteistä on seuraavilla viime aikojen ”kuumilla poliittisilla perunoilla”: Uittamon kaava, konserttitalon sijoittaminen ja Turun seudun kuntayhteistyö? Niissä kaikissa on käytetty itsevaltaista ja päsmäröivää päätöksentekoa, joka on ollut ominaista Turun päätöksenteossa jo huolestuttavan pitkään. Mainituissa esimerkkinä toimivissa tapauksissa on myös ajettu omaa ja omien eturyhmien etua kaupunkilaisten toiveiden ja hyvinvoinnin vastaisesti. Uittamon kaavaa pyritään vääntämään väkisin läpi siinä muodossa, että se hyödyttää paria poliittista porukkaa hyvin rajallisine eturyhmineen – muttei uittamolaisia. Konserttitalo puolestaan pitää viedä hallitukseen, koska

siellä on mahdollisuus saada omat vähemmistöön jääneet suunnitelmat läpi, kiitos valtuustokauden alussa tehdyn keinotekoisen hallituskokoonpanojärjestelyn, jonka perimmäinen tarkoitus todennäköisesti oli juuri tämän kaltaisten asioiden väkisin läpivienti. Turun seudun kuntayhteistyössä taas tehdään itsevaltaisia päätöksiä lähipiirille mieluisista johtavista toimihenkilöistä, jotta saadaan varmasti oma valinta pestiin. Eikä menetetä valtaa omista hyppysistä ympäryskunnille. Oman edun ajaminen ja lähipiirin suosiminen, kaupunkilaisten toiveiden väheksyntä sekä kynsin ja hampain vallasta kiinni pitäminen, ovat nähdäkseni eräitä suurimmista syistä siihen, että

Turku on jäämässä pahasti jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen kehityksestä. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston tärkein tehtävä, ja koko olemassaolon peruste, on ajaa kaikkien turkulaisten etua. Turkulaisten etua ei ajeta niin, että kävellään lautakuntien, turkulaisten mielipiteiden sekä tasavertaisiksi tarkoitettujen yhteistyökumppaneiden yli. Turkulaisten etuja ajetaan kuuntelemalla ja osallistamalla turkulaisia sekä tekemällä aitoa asukas- ja seutukuntayhteistyötä, sillä kukaan ei tiedä paremmin, mikä on parasta kehitystä hänen asuinympäristölleen, kuin asukas itse. Petri Nyström (kesk.)

Petri Nystörmin (kesk) kirjoituksessa kritisoidaan Turun päätöksentekoa itsevaltaiseksi. Oikaisemme muutaman kirjoituksessa esitetyn väitteen. Turun päätöksenteossa keskeistä on asioiden edistäminen sujuvasti ja kaupunkilaisten edun mukaisesti. Se on kaikkien yhteinen tahto, mutta aina politiikassa ei olla samaa mieltä. Yleensä eniten julkisuutta saavat asiat, joihin liittyy erimielisyyksiä. Suurin osa päätöksistä etenee ripeästi. Kirjoituksessa nimetään kaupunginhallituksen toiminta päsmäröinniksi. Mainittujen asioiden ottamiselle hallituksen käsittelyyn on kuitenkin perustellut syyt. Uittamon kaava, josta allekirjoittaneiden ryhmät ovat sisällöllisesti eri linjoilla, otettiin hallituksen käsittelyyn sen merkittävän

taloudellisen vaikutuksen vuoksi. Konserttitalon sijoittaminen Itsenäisyydenaukiolle taas otettiin hallituksen käsittelyyn siksi, että siitä on keväällä tehty päätös, jonka perusteella on käynnistetty urakka, josta syntyy kustannuksia. On kaupunginhallituksen tehtävä päättää, jatketaanko työtä vai keskeytetäänkö se. Seutuyhteistyöstä ei ole tehty päätöksiä, joissa käveltäisiin naapurikuntien yli. Turku on nimennyt oman henkilönsä vastaamaan seutuyhteistyön edistämisestä ja kukin kunta voi tehdä samoin. Tavoitteemme on edistää koko seudun yhteistä menestystä. Toivomme, että voimme istua seudun kuntien poliittisen johdon kanssa tulevana vuonna yhteiseen pöytään yhteisten päätösten edistämiseksi hyvässä hengessä.

Turun kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tärkein tehtävä on turkulaisten hyvinvoinnista ja Turun menestyksestä huolehtiminen. Turussa on tänä vuonna osallistettu kaupunkilaiset monella tapaa mukaan päätöksentekoon - esimerkiksi asukasbudjetointi, asiakasraadit, verkkopalautepalvelut, eri vaikuttajaelimet sekä asukaskuulemiset ovat toimineet hyvin. Turku ei ole valmis, mutta haluamme viedä sitä koko ajan parempaan suuntaan. Asukkaiden äänellä ja seutuyhteistyöllä on tässä ehdottoman tärkeät roolinsa. Elina Rantanen Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (vihr) Sini Ruohonen Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok)


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.