Page 1

A K S E L I K I I N T E I S T Ö PA LV E L U J E N J A T U R U N I S Ä N N Ö I N T I K E S K U K S E N A S U K A S L E H T I

2/2019

TEEMA

PIDETÄÄN KODIT KUNNOSSA


TEEMA

Remppa tulossa kotona tai taloyhtiössä? Arkkitehti Paula Markkula ja tekninen isännöitsijä Jani Uronen neuvovat, miten kannattaa edetä.

SISÄLTÖ 2/2019

4-6 Kenen vastuulla?

Koti kuntoon

Muutoksia osakkaan ja taloyhtiön vastuunjakoon.

Pieniä asioita, joilla pidät kotisi kunnossa ja turvallisena.

7 8

12 Nykyaikainen kiinteistönhoito vaatii osaamista ja asennetta

Kolme vuosikymmentä portaita pitkin

13

Yhtiökokousten kevät lähestyy

9

Miksi kannattaa mennä yhtiökokoukseen?

14

Siivoojan työ ei koskaan tule valmiiksi, mutta työn jälki palkitsee.

Esteettömyys motivoi hissiremonttiin

Lunta päin

15

Kurkistetaan pihojen talvikunnossapidon kulisseihin

10 Miten isännöitsijäksi tullaan?

11 2/2019

Isännöitsijäksi oppii vasta käytännön työssä.

Akseli Kiinteistöpalvelujen ja Turun Isännöintikeskuksen tiedotelehti asukkaille

MUISTIO TALVEN

juhlakauteen

Julkaisija Akseli Kiinteistöpalvelut Oy ja Turun Isännöintikeskus Oy Painos 14 000 kpl Päätoimittaja Riikka Kyläheiko Tekstit Laura Rantanen ja Riikka Kyläheiko Kuvat Riikka Kyläheiko ja 123rf Ulkoasu/taitto Statiivi Oy Paino Grano Oy


Tiesitkö, että

asunnot muodostavat merkittävän osan Suomen kansallisvarallisuudesta? Oma asunto on monen elämän arvokkain omaisuus. Taloudellisen arvon lisäksi asunnoilla on mittaamaton arvo koteina. Asunto-osakeyhtiössä kotien kunnossapito on taloyhtiön, osakkeenomistajan ja asukkaan yhteispeliä. Taloyhtiö, eli viime kädessä kaikki osakkaat yhdessä, huolehtii taloyhtiön vastuulla olevien osien kunnossapidosta. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että osakas ja asukas huolehtivat omasta asunnostaan mahdollisimman hyvin. Tämä asukaslehti Elina on Turun Isännöintikeskuksen ja emo-

yhtiö Akseli Kiinteistöpalveluiden yhteinen tiedotuslehti. Tämän Elina 2/2019 teemana on kunnossapito. Miten sekä koko taloyhtiöstä että yksittäisistä asunnoista pidetään huolta, jotta vahinkoja ei sattuisi, asuntojen arvo säilyy ja asuminen on viihtyisää. Mikä kuuluu kenenkin vastuulle ja millä pienilläkin asioilla voidaan huolehtia asuntojen ja koko taloyhtiön kunnosta. Meidän tehtävämme isännöinnissä ja kiin-

teistönhuollossa on osaltamme auttaa siinä, että kotien arvo säilyy tulevaisuudessakin. Se vaatii sekä osaamista että sitoutumista kehittää taloyhtiötä pitkällä aikavälillä. Sen takia sekä Turun Isännöintikeskuksessa että Akseli Kiinteistöpalveluissa on aina panostettu henkilökunnan koulutukseen. Työntekijöiden kouluttautumista on aina tuettu ja siihen on kannustettu. Tässä lehdessä kerromme, miten kouluttaudutaan isännöitsijäksi ja kiinteistönhoitajaksi. Molemmissa lopulta käytännön kokemus painaa eniten, mutta sitä ei voi saada ennen kuin on alalla töissä. Miten tämä yhtälö ratkaistaan? Tämän lehden ilmestyessä on talvikausi vasta alussa.

Viime talvi oli sään puolesta poikkeuksellinen ja kiinteistönhoidossa tehtiin töitä yötä päivää, jotta asukkaat pääsivät kulkemaan kodeistaan turvallisesti. Haastavaa ei ollut pelkästään poikkeuksellinen lumenmäärä vaan myös jatkuva säänvaihtelu. Tässä lehdessä kurkistamme myös talvikauden kiinteistönhoidon kulissien taakse. Mitä kaikkea kiinteistönhoidossa on jo tapahtunut ennen kuin asukkaat heräävät uuteen päivään.

Kimmo Salo

Teemu Halenius

toimitusjohtaja Turun Isännöintikeskus Oy

toimitusjohtaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy

Kerro mielipiteesi asukaslehti Elinasta! Kerro, mikä juttu kiinnosti eniten ja voit voittaa hopeanvärisen Kaari Soihtu plasmasytyttimen. Voit halutessasi samalla myös vinkata meitä mieluisista juttuaiheista tai antaa muuta palautetta.

VOITA PLASMASYTYTIN!

Kyselyyn voit vastata osoitteessa: https://my.surveypal.com/ elinakysely2019 Vastaajien kesken arvotaan 3 kpl hopeanvärisiä, USB-ladattavia Kaari Soihtu plasmasytyttimiä. Arvonta suoritetaan tammikuussa 2020 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään ainoastaan tähän arvontaan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

3


TEEMA

PIENTÄ

PINTAREMONTTIA Vaikka rakennusta ja asuntoa huoltaisi kuinka hyvin, niin jossain vaiheessa on remontin aika. Arkkitehti Paula Markkula ja tekninen isännöitsijä Jani Uronen antavat alan asiantuntijoina meille muutaman vinkin siitä, kuinka korjausten kanssa olisi hyvä edetä. Teksti LAURA RANTANEN Kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

Taloyhtiön korjaushankkeen eteneminen 4

Matkan varrella pidetään infotilaisuuksia aina tarvittaessa.

Kuva 123RF

Tiesitkö, että Akseli Kiinteistöpalveluista voit tilata apua myös kodin pieniin remonttitöihin ja sähkö- tai putkitöihin.

1

2

3

4

Yhtiökokouksen päätös hankesuunnittelusta

Hankesuunnittelu

Infotilaisuus eli hankesuunnittelun esittely

Yhtiökokouksen päätös toteutussuunnittelusta

5

6

Projektipäällikön va- Toteutuslinta ja toteutussuun- suunnitnittelun kilpailutus telu


M

ikään asunnossa ei ole ikuista. Lattia- ja seinäpinnat kuluvat, vaikka pitäisi kodistaan kuinka hyvää huolta. Jonain päivänä on aika vaihtaa tapetit, uusia lattialaminaatit tai vaihtaa keittiön kaapistot uusiin. Kun se päivä tulee, kannattaa muistaa teknisen isännöitsijä Jani Urosen neuvo ja soittaa ammattilaiselle, eikä sille yhdelle tutulle, joka on kuulemma kätevä käsistään. Osakas on muutostyön teettäjänä vastuussa muutostyöstä. ”Työn niin vaatiessa on tärkeää käyttää ammattilaista, jolla on vastuuvakuutukset ja luvat kyseiseen työhön kunnossa. Aina välillä törmää tapauksiin, joissa siskon mies on käynyt tekemässä vaikka putkiasennuksia, eikä hän välttämättä ole alan ammattilainen”, Uronen sanoo. Turun isännöintikeskuksen tekninen isännöitsijä Jani Uronen tuntee turkulaisten kerrostaloasuntojen remontit keskimääräistä paremmin. Hän on tehnyt asuntojen kanssa töitä koko ikänsä, josta teknisenä isännöitsijänä Turun isännöintikeskuksessa 12 vuotta. Urosen työmaata ovat lähes kaikki Isännöintikeskuksen noin 250 taloyhtiötä. Yksi teknisten isännöitsijöiden työtehtävistä on muutostöiden valvonta. He myös katsovat, että remontti on saatu tehtyä asunnon omistajien ilmoituksen perusteella myönnetyn luvan mukaan ja se voidaan kirjata isännöitsijäntodistukseen. Ilmoituksella Uronen tarkoittaa muutostyöilmoitusta. Asunnon omistajien on tehtävä se taloyhtiölle, jos he aikovat teettää huoneistossaan isompaa remonttia. Pelkkään tapetointiin, maalaamiseen tai väliovien vaihtoon ei tarvitse taloyhtiön lupaa.

Siinä missä Uronen tuntee pienemmät remontit, on Paula Markkula suurempien korjausten asiantuntija. Markkula tulee arkkitehtina mukaan korjaushankkeisiin usein jo varhaisessa vaiheessa. Parasta on hänen kokemuksensa mukaan, että arkkitehti otetaan mukaan jo siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä huomataan tarve korjauksille.

Vanhemmissa taloissa tarvitaan asbestikartoitus ennen pintojen avaamista. ”Jos arkkitehti tulee mukaan myöhemmin, on jotain hyviä vaihtoehtoja jo saatettu sulkea ulos väärillä perusteilla tai jäädä huomioimatta”, Markkula sanoo. Arkkitehti Paula Markkula suorastaan innostuu päästessään puhumaan erilaisista laatoista. Hän pitelee käsissään laattaa, jollaisia käytettiin hiljattain Varissuolla As Oy Nurkkapuiston remontissa, jossa Markkula oli arkkitehtina mukana. ”Keraaminen julkisivumateriaali on säänkestävä. Se on tehty savesta polttamalla korkeassa lämpötilassa, joten se ei ime vettä ja

se on ympäristöystävällisempi rakennusmateriaali kuin betoni”, Markkula sanoo. As Oy Nurkkapuistossa tehtiin sekä julkisivuremontti että parvekkeet. Vanhat julkisivukuoret ja lämmöneristeet purettiin ja asennettiin uudet lämmöneristeet ja ulkoverhoukseksi keraamiset laatat tuuletettuna rakenteena. ”Muutetaan julkisivua sitten paljon tai vähän sen täytyy olla tasapainossa rakennuksen ympäristön kanssa. Nykyään mukana on myös elinkaariajattelu. Esimerkiksi kerrostaloissa rakentamisessa ei voi käyttää paljon puuta, mutta sitä olisi hyvä käyttää aina kun voi”, Markkula kertoo. Vanhaa betonikerrostaloa on kokonaisuudessaan mahdotonta muuttaa puurakennukseksi, mutta Markkula mainitsee esimerkkinä ekologisen puun käytöstä parvekkeiden sisäosat. Puiset osat näkyvät asunnon sisällä asukkaille ja tuovat pintamateriaalina pehmeyttä asuntoihin. Osana elinkaariajattelua rakennustyömailla pyritään vähentämään materiaalihukkaa kierrättämällä ja lajittelemalla purkujätteet.

Kokonaisuus mielessä Markkulan työmaat arkkitehtinä ovat moninaisia, mutta suuri osa suunnittelutyöstä on julkisivukorjauksia. Markkula on ”tehnyt

Arkkitehti Paula Markkulalla on moninaiset työmaat, mutta eniten hän on mukana julkisivukorjauksissa.

Tekninen isännöitsijä Jani Uronen on tehnyt asuntojen kanssa töitä koko ikänsä.

Ilmoita muutostöistä ajoissa Osakkeenomistajat tekevät muutostyöilmoituksen taloyhtiölle ja isännöitsijä vastaa niihin taloyhtiön hallituksen puolesta. Isännöitsijällä on taloyhtiön valtuutus vastata korjauksista johonkin rajoihin asti, mutta isommat projektit isännöitsijä vie hyväksyttäväksi taloyhtiön hallitukseen. Yleensä isännöitsijä myöntää luvan esimerkiksi kylpyhuoneremontteihin ja lattiapintojen uusimiseen. Vanhemmissa taloissa tarvitaan asbestikartoitus ennen pintojen avaamista. ”Aika usein törmätään siihen, että asbestipurkufirma on oven takana ja muutostyölle tarvitsisi luvan heti sillä sekunnilla”, Uronen naurahtaa. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, eli luvat on hyvä hakea hyvissä ajoin, ettei joudu odotuttamaan työmiehiä.

7

Infotilaisuus/ toteutussuunnittelun esittely

8

9

10

11

12

13

14

15

Hankkeen kilpailutus

Urakkaneuvottelut

Yhtiökokous/päätös hankkeeseen ryhtymisestä

Urakkasopimuksen laatiminen

Urakoitsijan infotilaisuus

Hankkeen toteutus

Vastaanotto

Takuuaika

5


Kaikkein kalleimmaksi taloyhtiölle tulee korjauttaa yksi asia kerrallaan.

julkisivuja” viisitoista vuotta ja ollut monessa korjaushankkeessa. Niissä on julkisivujen lisäksi korjattu usein joko parvekkeet, vaihdettu ikkunat tai uusittu pääovet ja porrashuoneen sisäpuoli. ”Julkisivujen korjaukset ovat sellaisia, että vaikka tehtäisiin kuinka kauniisti remonttia, niin piha on yleensä aina korjattava remontin jälkeen. Jos haluaa, että piha kasvaa kauniisti, niin viherrakentajan käyttö on hyvä idea”, Markkula sanoo. Julkisivuremonttia tehdessä onkin hänen mukaansa aina hyvä huomioida se, että se poikii uusiksi ainakin piha-alueen suunnittelun valaisimineen ja opasteineen. ”Kaikkein kalleimmaksi taloyhtiölle tulee korjauttaa yksi asia kerrallaan. Silloin perustetaan aina uusi työmaa, josta aiheutuu häiriötä. Se stressaa myös asukkaita, kun koko ajan ollaan remontin keskellä”, Markkula sanoo. Asukkaiden kannalta korjaamisessa on myös se ikävä puoli, että remonteista tulee aina uutta maksettavaa, vaikka entisiäkään ei ole välttämättä maksettu pois. Julkisivukorjauksiin liittyvät usein myös putki- ja sähkösaneeraukset, joissa on sama tekninen ikä. Putki- ja julkisivuremonteista on hyvä miettiä missä järjestyksessä ne kannattaa tehdä. Jos tekee ensin pelkän putkiremontin ja kaivaa sekä rakentaa pihan, joutuu pihan kaivamaan ja rakentamaan taas uudestaan julkisivuremontin yhteydessä.

”Vaikka kaikkia korjauksia ei rakennuksiin tehtäisi kerralla, niin kokonaisuus on ehdottomasti suunniteltava, ja siinä on mielellään oltava mukana suunnitelma myös piha-alueelle.”

Kivaa olla kotona! Markkulan unelmien julkisivuprojekti on sellainen, jossa tehdään kaikki tarvittava kerralla ja kokonaisuutta pääsee miettimään hallitusti. Parasta on suunnitella yhdessä taloyhtiön asukkaiden kanssa. ”Projekti on heti paljon mukavampi, kun taloyhtiön väki on itse innostunut ja sitoutunut siihen. Näin saadaan paljon parempi lopputulos”, Markkula sanoo. Julkisivuremontin aikana on mahdollisuus nostaa koko taloyhtiön asumisviihtyvyyttä korkeammalle tasolle. Rakennuksesta ja pihapiiristä voi tehdä aiempaa toiminnallisemman, kauniimman ja esteettömämmän. Esteettömyyteen vaikuttavat käytännössä esimerkiksi luiskat, automaattiovet ja ovien leveydet. ”Ilmastokysymyksistä puhutaan nyt paljon, mutta korjausrakentamisessa ilmastoasioiden huomioiminen on vielä alkumetreillä ja mahdollisuudet ovat usein melko rajalliset”, Markkula sanoo. Hän kertoo, että materiaalivalinnoilla on kuitenkin merkitystä, eikä ”ehjää kannata korjata”, eli monesti vanhaa kunnostamalla päästään jo hyvään lopputulokseen. ”Kerrostalojen korjausprojekteissa esteettömyys on nykyään ”se juttu”, jonka parantamiseen panostetaan tosissaan”, Markkula kertoo. Tärkeää on tietenkin myös se, että asukkaat viihtyvät omassa elinympäristössään. Jo ulko-ovien ja ulkoeteisen remontoimisella on vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Kun talon sisäänkäynti ympäristöineen on kaunis, on siitä mukavampi astua sisään. ”Tavoitteeni on, että jo kun ihminen tulee talon pihalle, niin hänellä on tunne siitä, että on kiva tulla kotiin”, Markkula sanoo.

Muista ilmoittaa remonteista

Osakas voi maalata, tapetoida ja kiinnittää tauluja seinille omin lupinensa. Suunnilleen kaikkeen muuhun osakas tarvitseekin taloyhtiöltä luvan. Se haetaan tekemällä muutostyöilmoitus ja remonttia ei saa aloittaa ennen lupaa. Muutostyöilmoitus tehdään isännöitsijälle täyttämällä lomake Turun Isännöintikeskuksen nettisivuilla tai toimistossa. Muutostyöilmoituksen käsittelyyn kannattaa varata muutama viikko aikaa, joten ole yhteydessä isännöintitoimistoon heti aloittaessasi remonttisuunnitelmat. Remontista tulee asianmukainen merkintä isännöitsijäntodistukseen, kun osakkeenomistaja ilmoittaa remontista oikein. Joskus osakas voi myös myöhemmin saada hyvitystä taloyhtiön remontista, jos jo aiemmin tehty remontti aiheuttaa säästöjä taloyhtiölle. Muutostyöilmoituksen voi tehdä vain osakkeenomistaja. Isännöinti varmistaa muutostyöilmoituksesta, että osakas saa muutostyön tehdä ja että suunnitelmassa on huomioitu tarpeelliset asiat. Esimerkiksi ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloyhtiöissä täytyy ennen remonttia tehdä myös asbestikartoitus. Jotkut remontit puolestaan tarvitsevat viranomaisluvan, jota voi hakea vain taloyhtiö. Turun Isännöintikeskuksen tekninen isännöitsijä valvoo taloyhtiön puolesta myös, että remontti tulee toteutettua oikein. Remontin tekijä vastaa remonttiin liittyvistä kustannuksista, kuten taloyhtiön valvontakuluista. Jos olet epävarma, tarvitseeko muutostyöilmoitus tehdä, niin katso tarkempia ohjeita Turun Isännöintikeskuksen nettisivuilta tai ole yhteydessä asiakaspalveluun tai isännöitsijään.

Huomioi myös naapurit

As Oy Nurkkapuistossa kunnostettiin sekä julkisivu että parvekkeet. Vanhojen julkisivukuorten tilalle asennettiin keraamiset laatat. Paula Markkula oli mukana projektissa arkkitehtina.

6

Huomioithan järjestyssääntöjen yörauhan erityisesti kovaäänistä remonttia suunnitellessasi. Sunnuntaiaamuisin on mukavampi kuunnella linnunlaulua kuin porakonetta. On kohteliasta myös tiedottaa naapureille remonteista, jotka aiheuttavat häiriötä. Paperilappu sopii tähän mainiosti.


Ilmoita vuodoista aina kiinteistönhuoltoon Mikäli vessanpytty tai vaikka hanan tiiviste vuotaa, on siitä ilmoitettava viipymättä kiinteistönhuoltoon. Näiden korjaaminen on tavallisesti taloyhtiön vastuulla ja huoltoyhtiö hoitaa korjaamisen. Pienestäkin vuodosta voi tulla ajan myötä taloyhtiölle iso lasku.

Tukkeutunut lavuaari tai vessanpytty Mikäli vessanpytty tai lavuaari tukkeutuu, voit koettaa avata sitä tavallisissa kaupoissa saatavilla olevilla viemärinavausaineilla. Huom! Älä käytä ammattilaisille tarkoitettuja tuotteita. Mikäli tästä ei ole apua, niin ole yhteydessä kiinteistönhuoltoon. Huomaathan, että vessanpytty ja lavuaari eivät ole roskiksia. Niihin ei saa laittaa mitään ylimääräistä, kuten ruoantähteitä, kahvinpuruja, terveyssiteitä tai pumpulituotteita. Älä laita viemäriin myöskään paistorasvaa. Jähmettyessään se tukkii viemärin.

Kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistaminen Puhdista kylpyhuoneen lattiakaivo kuukausittain. Nosta lattiakaivon ritilä pois paikoiltaan ja puhdista kaivo hiuksista ja muusta kiinteästä. Pese lattiakaivo esimerkiksi vanhalla tiskiharjalla ja yleispuhdistusaineella.

Pidä kodinkoneet turvallisena Laita turvakaukalo sekä astianpesukoneen että jääkaapin alle. Laita turvakaukalo myös pyykinpesukoneelle, mikäli se on tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa. Turvakaukalon avulla näet, mikäli vettä vuotaa lattialle. Pidät jääkaapin turvallisena myös sulattamalla sen ja imuroimalla pölyt sen takaa jääkaapin putkistosta säännöllisesti. Älä koskaan jätä pesukoneita käymään poissa ollessasi.

Tarkkaile keittiön allaskaappia Moni pieni vesivahinko saa alkunsa keittiön allaskaapista, mutta sitä ei huomata täpötäy-

Kuva 123RF

LIIAN K R Ä M VIE I UUMA? ? A S S O K U T HANA LIIAN VUOTAA!KYLMÄ!

TEEMA

Pieniä asioita, joilla pidät kotisi kunnossa ja turvallisena Teksti RIIKKA KYLÄHEIKO

destä kaapista. Joskus tavaramäärä saattaa jopa painaa viemärin liitoskohtia niin, että ne löystyvät ja alkavat vuotaa.

Poisto- ja tuloilmaventtiilien puhdistaminen Puhdista venttiilit pyyhkimällä tai imuroimalla vähintään pari kertaa vuodessa. Puhdistettaessa on tärkeää, ettei venttiilin säätöjä muuteta eli älä kierrä keskikiekkoa. Taloyhtiö huolehtii venttiilien säädöstä ja säätöjen muuttaminen vaikuttaa myös muihin asuntoihin. Jos irrotat venttiilin puhdistettavaksi, ota kiinni venttiilin ulkorenkaasta ja vedä se ulos varovasti kiertäen.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistaminen Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa säännöllisesti. Tarkista ohjeet liesituulettimen ohjeista.

Älä peitä tai poista patterin termostaattia Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Patteria ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla. Silloin lämmin ilma ei pääse kiertämään huoneeseen. Myös termostaatti katkaisee silloin lämmityksen liian aikaisin. Termostaatin sisällä on esisäädöt, joita saa säätää vain taloyhtiö. Älä siis irrota termostaattia. Mikäli patteriin kertyy ilmaa, saattaa patterista kuulua lorinaa. Patterin ilmaaminen kuuluu aina taloyhtiölle, joten pyydä kiinteistöhuolto tekemään se.

Tarkasta lämpötila mittarista, älä lämpöpatterista Lämpöpatteri voi tuntua kädelle viileältä silloin, kun asunnossa on oikea lämpötila. Terveyssuositusten mukaan ihanteellinen kodin lämpötila on 21 °C huoneen keskeltä mitattuna. Termostaatti tarkkailee lämpötilaa ja säätää patterin lämmön pienemmälle silloin, kun huoneiston lämpötila on oikea. Huoneiston lämpötila kannattaakin aina tarkastaa sisälämpömittarista eikä patterista.

Sulakkeet Sulakkeiden vaihto kuuluu asukkaan omalle vastuulle. Sulaketaulu löytyy yleensä eteisestä. Sulaketaulussa voi olla perinteisiä tulppasulakkeita tai johdonsuojakatkaisijoita. Myös lauenneen vikavirtasuojakatkaisimen tai -pistorasian päälle kytkentä katkaisimesta kuuluu asukkaalle. Mikäli sauna ei ole käytössä, kannattaa sen sulake poistaa tai kytkeä katkaisijasta pois paloturvallisuuden lisäämiseksi.

Palovaroitin Toimiva palovaroitin on asunnoissa pakollinen. Asukas on vastuussa palovaroittimesta. Testaa palovaroittimen patterin toimivuutta testinapista kuukausittain ja vaihda patteri kerran vuodessa.

7


KUKA KUKIN ON

Nykyaikainen kiinteistönhoito vaatii osaamista ja asennetta Mielikuva harjan ja lumilapion varressa heiluvasta talonmiehestä elää syvällä. Talonmiehet ovat nykyään harvassa, mutta Akseli Kiinteistöpalveluissa jokaisella taloyhtiöllä on nimetty kiinteistönhoitaja. Harjaa ja lumilapiota kiinteistönhoitajan pitää osata käyttää yhä. Mutta nykyaikainen kiinteistönhoito on paljon muutakin. Teksti & kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

A

kseli Kiinteistöpalveluiden kiinteistönhoitaja Mirko Peltonen oli tehnyt parin vuosikymmenen uran elektroniikkatestaajana, kun hän työpaikkojen vähennyttyä lähti vaihtamaan alaa. Peltosta viehätti kiinteistönhoitajan työssä ajatus siitä, että saa työskennellä vaihtelevissa tehtävissä raittiissa ulkoilmassa. Selkäkin oli vihoitellut istumatyössä. Rekrytointimessuilla hän törmäsi Turun AKK:n pisteeseen ja aloitti heidän kiinteistönhoitajakoulutuksen vuosi sitten. Turun AKK:ssa voi opiskella kiinteistönhoitajaksi joko päiväopetuksessa tai oppisopimuksella. Päiväopetukseenkin sisältyy pitkät koulutussopimukset eli työharjoittelujaksot. ”Vasta työharjoitteluissa selviää, kuka sopii alalle,” toteaa AKK:n kiinteistönhoidon opettaja Jukka Välikangas. Akselin Peltosella on kokemusta molemmista opiskelutavoista. Hän aloitti päiväopiskelijana ja tuli sitä kautta työharjoitteluun Akseliin. Työharjoittelu meni niin hyvin, että Peltonen siirtyi Akselille opiskelemaan kiinteistönhoitajaksi oppisopimuksella. Koulussa ollaan nykyään muutama päivä kuukaudessa, mutta pääasiassa opitaan töissä.

Koulutusta mittatilauksella Opettaja Jukka Välikangas korostaa nykyisen kiinteistönhoitajakoulutuksen räätälöintiä: ”Koulutus on yksilöllistä ja ketterää. Uusi

8

Turun AKK:ssa näytöt suoritetaan arjessa kuvaamalla töitä kännykkäsovellukseen.

opiskelija istutetaan alas, katsotaan vanha osaaminen ja mitä vielä tarvitsee oppia. Jos on jo ikänsä tehnyt kiinteistönhoitajan töitä, voidaan opit vain päivittää nykyaikaan. Opetusta räätälöidään paljon myös työelämän vaatimusten mukaan. Se on merkittävää työllistymisen kannalta.” Räätälöintiä tarvitaan myös sopivan työssäoppimispaikan valinnassa. Esimerkiksi Peltosen hoidossa on asunto-osakeyhtiöiden lisäksi päiväkoti ja toimintakeskus. ”Asiakaspalveluosaamista arvostetaan alalla koko ajan enemmän. Jos kiinteistönhoi-

taja työskentelee esimerkiksi päiväkodissa, jossa ollaan paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa, on myös persoonan oltava sopiva”, avaa Välikangas. Akseli on tehnyt pitkään aktiivista yhteistyötä Turun AKK:n kanssa. Välikangas ei voi kyllin korostaa, miten avainasemassa hyvä työpaikka ja työpaikkaohjaaja ovat nykymuotoisessa opiskelussa. Akselissa puolestaan koulutusta pidetään arvossa. ”Akselissa on aina kannustettu koulutukseen. Siten varmistetaan, että työt opitaan heti tekemään oikealla tavalla ja turvallises-


AJANKOHTAISTA

tynyt paljon. Palveluesimies Hyttinen säestää tätä ja kertoo, että myös asiakkaat ovat alkaneet vaatia kiinteistönhoitajilta koulutusta ja tutkintoa. ”Kiinteistönhoitajalla on iso rooli siinä, että kiinteistö on turvallinen ja viihtyisä. Itseoppineiden kiinteistönhoitajien aika ohi”, toteaa Välikangas. Välikangas kertoo, että koulussa pyritään tutustuttamaan opiskelija kaikkiin perustekniikoihin: ”Tutustutaan esimerkiksi vesi-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin ja kiinteistöautomaatioon. Opetellaan käyttämään monenlaisia pienkoneita siimaleikkureista ja ruohonleikkureista akkuporakoneisiin ja lehtipuhaltimiin. Suoritetaan työssä tarvittavia kortteja, kuten työ- ja tieturvakortit.” Kiinteistönhoitaja Peltonen kertoo esimerkin: ”Esimerkiksi lämmönjakohuoneet ovat eri paikoissa erilaisia. Mutta koulutuksen ansiosta tietää ainakin, mitä sieltä pitäisi löytyä.”

Akselissa on aina kannustettu koulutukseen.

Turun AKK:n kiinteistönhoidon opettaja Jukka Välikankaan (vas.) ja Akselin työpaikkaohjaaja Antti Hyttisen yhteistyö sujuu.

ti”, kertoo Akseli Kiinteistöpalveluiden kiinteistönhoidon palveluesimies ja työpaikkaohjaaja Antti Hyttinen. ”Käymme koululla esittäytymässä uusille opiskelijoille ja Jukan kanssa koetamme löytää juuri meille sopivimmat työntekijät. Vastineeksi sitoudumme käyttämään aikaa opiskelijan opettamiseen töissä. Samalla opiskelija pääsee kokeilemaan, olisiko Akseli hänelle sopiva työpaikka”, Hyttinen kertoo yhteistyöstä AKK:n kanssa. Itse aluksi pitkän uran kiinteistönhoitajana tehnyt Välikangas kertoo, että ala on teknis-

Näytöt tehdään arjessa Akseli Kiinteistöpalveluiden kiinteistönhoitaja Mirko Peltonen ottaa kännykällään kuvan siistiksi auratusta jalankulkupolusta taloyhtiön pihalla. Hän lähettää kuvan Turun AKK:n käyttämään Edukit-kännykkäsovellukseen. Jos on kiinteistönhoitajan työ teknistynyt, niin on kiinteistönhoitajan koulutuskin. Tutkintoa suoritetaan arjessa pienillä näytöillä, jotka työntekijä valokuvaa ja selostaa kännykkäsovellukseen. Opettaja varmistaa, että työpaikalla tulee vastaan kaikki tutkintoon tarvittavat näyttöpaikat. Näytöt hyväksytään yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. ”Koulutus kestää noin 1,5 vuotta ja sinä aikana tulee kerätä esimerkiksi piha- ja ulkoalueiden hoidossa näytöt kaikista neljästä vuodenajasta”, työpaikkaohjaaja Hyttinen avaa. Kiinteistönhoitajan koulutus on kolmen kauppa, mutta kaikilla on sama tavoite: opiskelijan työllistyminen. Opettaja Välikangas mittaa onnistumistaan sillä, että kiinteistönhoitaja saadaan työllistymään koulutuksen jälkeen. Akselin Hyttinen korostaa myös työssä viihtymistä: ”On sellaisia uusia työntekijöitä, jotka ovat tehneet pitkään töitä toisella alalla ja nyt kokevat löytäneensä oman alansa. On parasta, kun koulutuksessa saadaan hiottua opiskelijasta motivoitunut ammattilainen, joka viihtyy työssään.” Ainakin Mirko Peltosen kohdalla on onnistuttu. Hän pitää vaihtelevasta työstään: ”Työhön kuuluu rutiinikierrokset, mutta aina voi tulla vastaan yllätyksiä.” Eniten Peltonen pitää edelleen kuitenkin siitä, että saa työskennellä ulkona. ”Kerran aamulla kävelin omalla hoitoalueella auringon noustessa ja näin sateenkaaren talojen takana. Ajattelin silloin, että on tämä hienoa verrattuna siihen, että olisi ollut sisällä toimistossa”, Peltonen maalailee. Ja ne selkäkivutkin ovat kaikonneet liikkuvassa työssä.

Yhtiökokouskevät lähestyy Miksi yhtiökokoukset ovat tärkeitä? Koska asunto-osake on monen suurin omaisuus ja yhtiökokouksen päätökset vaikuttavat jokaiseen kotiin. Taloyhtiössä ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa keväällä. Joissain taloyhtiöissä järjestetään säännöllisesti yhtiökokous myös syksyllä. Lisäksi järjestetään ylimääräisiä yhtiökokouksia tarpeen mukaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja seuraavan vuoden talousarvio, päätetään vastikkeiden suuruudesta sekä taloyhtiön kuntoon ja asuntojen arvoon vaikuttavista suurista hankinnoista ja korjauksista ja valitaan hallitus ja tilin-/toiminnantarkastaja. Miksi sanoa hallitustyölle kyllä?

Yksi yhtiökokouksen tärkeistä tehtävistä on taloyhtiön hallituksen valinta. Hallitus hoitaa taloyhtiön yhteisiä asioita. Hallituksessa pääsee vaikuttamaan koko asumisen toimivuuteen: viihtyisyyteen, kiinteistön kunnossapitoon ja omaisuuden arvoon. Hallitustyö ei vaadi erityisosaamista tai aiempaa kokemusta, maalaisjärki ja kiinnostus taloyhtiön asioihin riittävät. Hallituksessa oppii paljon taloyhtiön asioiden hoitamisesta ja samalla neuvottelutaidot kehittyvät. Kyseessä on arvokas luottamustoimi.

9


AJANKOHTAISTA

Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Kun asukkaat lähtevät aamulla kodistaan, on heitä vastassa siististi aurattu ja hiekoitettu tie. Akseli Kiinteistöpalveluissa se on edeltänyt aamuöisiä herätyksiä, sääpalvelujen vahtaamista ja tarkkaan suunniteltua toimintaketjua, jossa jokaisen rooli on välttämätön.

H

erätyskello soi kahden aikaan yöllä. Kelipäivystäjänä toimiva kiinteistöjenhoitopäällikkö Ilkka Heinonen nousee sängystä ja lähtee ulos katsomaan keliä. Samalla tarkistetaan säätiedotuksia, joita hän seuraa muutenkin jatkuvasti. Jos näyttää siltä, että yön aikana tulee lunta enemmän kuin viitisen senttiä tai on tulossa liukasta, niin Heinonen ottaa puhelimen käteen. Silloin lähtee pyörimään iso koneisto, jotta asukkaat pääsisivät aamulla turvallisesti lähtemään asioilleen. Kelipäivystäjä tekee päätöksen lähdöstä ja soittelee toistakymmentä kiinteistönhoitokoneen kuljettajaa hereille. Nämä vapaaehtoiseksi ilmoittautuneet yöajajat kerääntyvät Akselin konehalleille, joista he lähtevät liikkeelle aikaisintaan kolmen aikaan. ”Kullakin koneella on määrätty hoitoalue. Tasapuolisuuden vuoksi eri päivinä aloitetaan eri taloyhtiöiden pihalta. Koneiden automaattinen seurantajärjestelmä tallentaa, että kaikissa paikoissa on käyty”, Heinonen avaa järjestelmää.

Järeällä koneistolla Akseli Kiinteistöpalveluilla on omat konekuljettajat, jotka ovat erikoistuneet ajamaan

10

kiinteistönhoitokoneita. Niillä aurataan ja hiekoitetaan ja toisaalta viedään pois lehtiä ja hiekkaa vuodenajasta riippuen. Kiireisin aika osuu kuitenkin noin marraskuun puolivälistä maaliskuun loppuun, jolloin ainakin on kelipäivystys. ”Lumenajaminen vaatii omanlaistaan ammattitaitoa ja sen takia konekuljettajat ovat erikseen. Täytyy olla samalla todella varovainen, mutta kuitenkin tehokas,” kertoo Akselin kelipäivystysringissä pisimpään eli yli 20 vuotta ollut palveluesimies Vesa Helinen. Aamuviideltä lähtee pari hiekoituskonetta niinäkin talviaamuina, joina koko kalusto ei lähde liikkeelle. Ne käyvät hiekoittamassa liukkaaksi tunnettuja paikkoja, kuten mäkiä ja autohallien luiskia. Puoli kahdeksalta töihin saapuvat alueiden omat kiinteistönhoitajat, jotka viimeistelevät koneiden työtä. He kolaavat ja hiekoittavat käsipelillä paikkoja, joihin koneella ei pääse. Pahimpina aamuina kiinteistönhoitajiakin kutsutaan töihin jo aikaisemmin. Näin voi olla myös esimerkiksi, jos on kova tuuli, joka pakkauttaa lunta ovien eteen. Kelipäivystäjästä tulee vuosien varrella melkoinen talventuntija. ”Olosuhteiden vaihtelu varsinkin täällä

Lounais-Suomessa aiheuttaa sen suurimman haasteen. Lumenlaadulla on iso vaikutus. Pelkkä pakkaslumi melkein pöllähtää jalan alta pois. Toista on suojalumi, joka jäätyy epätasaiseksi ja liukkaaksi. Keväällä puolestaan aurinko sulattaa jääpinnan sepelin alta ja sitten taas jäätyy uudelleen päältä. Siksi kevättalvella saatetaan hiekoittaa kolmekin kertaa päivässä”, kertoo Helinen.

Lähteäkö vai eikö Talviyöt ovat jatkuvaa tasapainoilua. Lähteäkö vai eikö lähteä ja mihin aikaan kannattaa lähteä. Palautetta tulee asukkailta molempiin suuntiin: jos piha ei ole valmis tarpeeksi ajoissa tai jos on oltu liian aikaisin pihalla meluamassa. ”Kysyimme kerran asiakkailta, mihin aikaan olisi hyvä aurata. Vastausten mukaan kuudelta voisi aloittaa ja seitsemältä olisi hyvä olla valmista. Joka paikkaan kyllä ehditään, mutta ei valitettavasti ihan tunnin aikana”, sanoo Helinen. Asukkaille kelipäivystäjä Helinen haluaisi lähettää pari toivetta: ”Toivoisin, että autot pidettäisiin niiden omilla paikoilla, koska pihoilla olevat autot haittaavat lumitöitä paljon. Koskaan ei myöskään saada ihan joka sent-


KUKA KUKIN ON

Miten isännöitsijäksi tullaan? Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Isännöitsijän työ on monipuolinen yhdistelmä esimerkiksi hallintoa, taloutta, tekniikkaa ja asiakaspalvelua. Isännöintialalla on omia koulutuksia, mutta niihin voi päästä vain jo työskennellessään alalla. Miten sitten isännöitsijäksi tullaan?

S Auraaminen aloitetaan eri päivinä eri pihoilta tasapuolisuuden vuoksi.

tiä hiekoitettua, joten ainakin kaikista liukkaimpina aamuina kannattaa välttää niitä liukkaimpia kenkiä.” Talvet ovat kiinteistönhoidossa rankinta aikaa, varsinkin sellaiset talvet kuin viime vuonna. Silloin lähdettiin pitkän aikaa liikkeelle joka yö ja sääolosuhteet vaihtelivat jatkuvasti. Siinä alkoi päivystäjiltä jäädä unet väliin. Keliä päivystetään pienellä esimiesringillä ja yksi päivystää aina viikon kerrallaan. Katsoo jatkuvasti säätiedotuksia, nukkuu yöt koiranunta ja käy parin tunnin välein pihalla katselemassa, joko lähdetään. Sitten on edessä normaali työpäivä. ”Olen huomannut, että vaativimpia työprojekteja ei kannata niille viikoille sijoittaa”, kertoo Heinonen. Vaikka kelipäivystäjän työ on rankkaa, on se lopulta antoisaakin. ”Se fiilis, kun kaikki koneet lähtevät yön pimeyteen puhdistamaan pihoja ja sitä tietää tekevänsä tärkeää työtä. Kerran talvessa joku kehuukin, ja se tuntuu hyvältä”, summaa 14 vuotta lunta päivystänyt kiinteistöjenhoitopäällikkö Heinonen.

itä varmasti mietti myös isännöitsijä Aleksi Räsänen, joka oli jo useamman vuoden ollut kiinnostunut kiinteistöalasta, asunnoista ja asumisesta. Ensikosketuksen isännöintiin hän sai toimiessaan oman taloyhtiönsä hallituksessa. Räsäsen perhepiirissä on myös pitkää kokemusta kiinteistöalalta ja kipinä alalle syttyi myös sieltä suunnalta. Viime keväänä Räsänen laittoi hakupaperit Turun Isännöintikeskukseen ja tuli valituksi. ”Turun Isännöintikeskuksella on tapana kouluttaa kaikki isännöitsijät, joilla ei entuudestaan ole alan täsmäkoulutusta. Erityisesti uskomme kuitenkin kisällimäiseen oppimiseen, jossa isännöitsijä oppii työn ohessa valvotusti”, toimitusjohtaja Kimmo Salo kertoo. Tällaista oppipolkua pitkin Räsänenkin lähti kulkemaan huhtikuussa. Monella alalle tulevalla on valmiiksi soveltuva pohjakoulutus, esimerkiksi kaupallinen tai tekninen, ja soveltuvaa työkokemusta. Alkujaan turkulainen Räsänen on kauppatieteiden maisteri, joka on opiskellut niin laskentatointa kuin oikeustiedettäkin. ”Isännöitsijänä tarvitsee molempia, pitää ymmärtää sekä taloyhtiön taloutta että lakipykäliä. Aiemmissa töissäni talouspuolen ratkaisumyyjänä olen auttanut yrityksiä kehittämään heidän talousjohtamistaan. Se on tuonut minulle lisää käytännön numeroymmärrystä”, Räsänen aloittaa ja lisää, että ennen kaikkea aiempi työkokemus on kuitenkin valmentanut tapaamaan erilaisia ihmisiä: ”Asiakasymmärrys on tärkeää isännöitsijän työssä.”

Avustajasta isännöitsijäksi Räsänen tuli taloon huhtikuussa ja on siitä lähtien viettänyt paljon aikaa toimitusjohtaja Kimmo Salon kanssa. Työt aloitettiinkin kenttäkierroksella Salon isännöimissä talo-

Isännöitsijä Aleksi Räsänen kulki aluksi kokeneemman isännöitsijän rinnalla.

yhtiöissä. Aluksi Räsänen teki avustavia töitä. Esimerkiksi luonnosteli pöytäkirjoja, selvitti moninaisia käytännön asioita, tilasi huoltoa, teki vahinkoilmoituksia vakuutusyhtiölle ja luonnosteli tiedotteita. Räsänen oli keväällä tuttu näky myös Salon taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ja urakkaneuvotteluissa.

Isännöinti on tiimityötä. Nyt Räsänen on saanut jo ensimmäiset ihan omat taloyhtiöt hoidettavakseen, Salon valvovan silmän alla totta kai. Eikä isännöintiä muutenkaan tyhjiössä tehdä. Räsänen korostaa, miten isännöinti on tiimityötä kirjanpitäjän, kiinteistösihteerin ja tarvittaessa muiden isännöitsijöiden kanssa. ”Koko toimiston osaaminen on taustalla. Aina löytyy joku, jolla on ollut vastaava tilanne”, Räsänen kertoo. Räsäsen mukaan ala on osoittautunut monipuolisemmaksi kuin hän uskalsi ajatellakaan. ”Viikon aikana saattaa esimerkiksi organisoida käytännön korjausasioita ja järjestellä yhtiökokouksia, käydä läpi sopimuksia, pyytää tarjouksia ja kilpailuttaa, tarkistaa laskuja, vakuutuskorvauksia ja isännöitsijäntodistuksen tietoja, kokoustaa hallitusten ja rakennuttajien kanssa ja tietenkin vastailla osakkaiden yhteydenottoihin”, Räsänen avaa. Seuraavan vuoden aikana Räsänen toivoo saavansa tasaiseen tahtiin uusia taloyhtiöitä isännöitäväkseen. Hän on nyt myös aloittamassa isännöintialan koulutusta eli ITS-tutkintoa. Se on 1,5-vuotinen isännöitsijän koulutus ja tutkinto, josta Räsänen toivoo saavansa kattavan jatkokoulutuksen isännöinnistä. Yhtä asiaa ei kuitenkaan opita kirjoista: sitä iloista ja asiakaspalveluhenkistä asennetta, joka Räsäsestä aina huokuu.

11


AJANKOHTAISTA Mitä tarkoittaa kunnossapitovastuu?

Mistä taloyhtiö vastaa?

Mistä osakkeenomistaja vastaa?

Kunnossapitovastuulla tarkoitetaan, että joko taloyhtiö tai osakas vastaa laitteen tai asunnon osan huollosta, hoidosta, korjaamisesta, perusparantamisesta ja uudistamisesta. Kunnossapitovastuun pääperiaatteista on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista laajentaa osakkaan tai yhtiön kunnossapitovastuuta. Osakkaiden yhdenvertaisuus tulee aina huomioida kunnossapitovastuun kysymyksissä.

Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti osakehuoneistojen ulkopuolisista osista sekä taloyhtiön rakenteista ja eristeistä. Taloyhtiö vastaa myös perusjärjestelmistä, kuten lämmitys-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Näihin lasketaan myös esimerkiksi hanat. Taloyhtiön vastuulle kuuluu myös korjata perustasoon ne asunnon sisäosat, jotka vahingoittuvat taloyhtiön vastuulle kuuluvan osan vian takia.

Osakas vastaa lähtökohtaisesti osakehuoneiston sisäosista. Näihin kuuluvat esimerkiksi lattian, seinän ja katon pinnoitteet ja väliovet sekä huonekalut, kiinteät kalusteet, kodinkoneet ja ammeet. Osakkaan asuntoon tekemät jälkikäteiset muutokset kuuluvat myös lähtökohtaisesti osakkaan vastuulle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saunan rakentaminen huoneistoon, kylpyhuoneen laajennus tai erikoishana. Näihin tarvitsee silti taloyhtiön luvan muutostyöilmoituksella.

Mistä vuokralainen vastaa?

Kuka vastaa vahingoista, kun taloyhtiön putki paukahtaa tai parketti naarmuuntuu muuton yhteydessä? Kuka hävittää tuholaiset? Taloyhtiön ja osakkaan välinen vastuunjako kuuluu usein kysyttyihin kysymyksiin. Keväällä 2019 Kiinteistöliitto julkaisi myös uusia selvennyksiä lain tulkintoihin.

Vuokralaisen vastuulla on, että vuokranantajan ja taloyhtiön vastuulla olevat osat eivät vaurioidu. Hänen vastuullaan on myös aina ilmoittaa vioista ja puutteista vuokranantajalle. Vuokralainen vastaa siitä, että asunnossa on aina toimiva palovaroitin.

KENEN VASTUULLA?

Kunnossapitovastuu ja korvausvelvollisuus Kunnossapitovastuu kertoo ainoastaan siitä, kenen vastuulla osan kunnossapito on. Korvausvastuu voi kuitenkin langeta vahingon tahallisesti tai huolimattomuudella aiheuttaneelle. Jos esimerkiksi osakas tai vuokralainen aiheuttaa vahingon taloyhtiön vastuulla olevalle osalle, voi taloyhtiö periä vahingosta korvauksen.

Uusia tulkintoja vastuunjakoon Laki säätelee vastuunjakoa vain periaatetasolla ja käytännössä nojataan lain vakiintuneisiin tulkintoihin. Kiinteistöliitto julkisti keväällä 2019 uusitun painoksen Taloyhtiön Vastuunjakotaulukko –kirjoista. Ne sisältävät uusia selvennyksiä lain tulkintaan. Tarkennusten mukaan suodattimet ja hajulukot siirtyvät yhtiön vastuulle. Asukkaalla säilyy kuitenkin huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuus näiden osalta. Esimerkiksi huonosti vetävää lavuaaria kannattaa yrittää ensin itse puhdistaa viemärinavausaineella. Mikäli se ei auta, tulee asiasta ilmoittaa huoltoyhtiölle. Uutena laissa otettiin kantaa tuhoeläimiin. Yhtiö hävittää muurahaiset, hiiret, rotat sekä taloyhtiön rakenteissa olevat ampiaiset. Luteiden ja turkiskuoriaisten hävitys omasta huoneistosta kuuluu osakkaalle. Osakkaan tulee olla näistä yhteydessä taloyhtiöön, sillä jos ongelma on levinnyt moneen huoneistoon tai rakenteisiin, niin taloyhtiö hoitaa tuhoamisen. Sokeritoukat ja huoneistossa tai parvekkeella olevat ampiaiset osakas hoitaa tarvittaessa itse.

Muutoksia osakkaan ja taloyhtiön vastuunjakoon

Kuva 123RF

Teksti RIIKKA KYLÄHEIKO

12

LISÄTIETOA

Asukassivujen asumisen tietopankista löytyy selkeä kuvallinen esitys vastuunjaosta asunnon eri osissa. Turun Isännöintikeskuksen sivuilta löytyy myös vastuunjakotaulukko. Yksityiskohtaisin lain tulkinta löytyy Kiinteistöliiton Taloyhtiön Vastuunjakotaulukko 2019 osakkaalle ja asukkaalle – kirjasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2019).


KUKA KUKIN ON

Kolme vuosikymmentä portaita pitkin Teksti & kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

Siivooja Tuija Virtanen kokee työskentelevänsä viime kädessä asiakkaalle.

K

aikki osaavat siivota.” Sen lauseen Akseli Kiinteistöpalveluiden porrassiivooja Tuija Virtanen on kuullut monesti. Ja porrassiivouksesta hän on periaatteessa samaa mieltä. Mutta lisää sitten liudan ominaisuuksia, joita työ vaatii. ”Pitää olla hyvä työmoraali, koska työskennellään yksin. Vaatii sinnikkyyttä, että koskaan ei tule valmista, vaan seuraavalla viikolla alkaa sama alusta. Joskus on vasta ehtinyt viedä siivousvälineet pois, kun porraskäytävä on uudelleen likainen. Silloinkaan ei saa turhautua.” ”Tämä työ vaatii myös tylsyydensietokykyä”, Virtanen heittää ja nauraa. Mikä sitten on saanut hänet viihtymään Akselin porrassiivoojana jo 30 vuotta? ”Kyllä se vaan edelleen palkitsee, kun näkee siistin käden jäljen lähtiessään”, Virtanen vastaa. Virtanen kehuu toistuvasti myös hyvän työyhteisön ja työnantajan merkitystä: ”Mukavat työkaverit ovat todella tärkeitä ja tauot heidän kanssaan rytmittävät päivää mukavasti. Työnantaja kuuntelee mielipiteitämme ja hankkii sellaiset työvälineet kuin tarpeelliseksi koemme. Kaikki henkilöstöryhmät ovat samalla viivalla ja sekä ideoita että huolia voi kertoa aina toimitusjohtajaa myöden. Työntekijöiden jaksamiseen panostetaan esimerkiksi liikuntaseteleillä ja tyky-toiminnalla.” Virtanen kertoo myös vapaa-aikansa olevan niin aktiivista, että työ tasapainottaa: ”Minulla on neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta, joissa riittää säpinää. Nyt kun lapset ovat muutta-

Pitää olla hyvä työmoraali. neet kotoa, ehdin myös itse harrastaa. Aloitin juuri hiphop-tanssin. Se on huisin hauskaa.” Porrassiivoojakaan ei tee joka päivä samoja asioita. Virtanen pitää vapaudesta järjestää työpäivänsä haluamallaan tavalla: ”On asioita, jotka pitää tehdä viikon aikana, kuukauden aikana tai vuoden aikana. Näitä sitten rytmitetään eri tavalla.” Ryhmyrinä eli ryhmän vetäjänä Virtanen pitää kirjaa tunneista ja esimerkiksi organisoi toimintaa, kun joku on sairaana. Kesäisin hän kouluttaa kaikki oman siivousryhmänsä kesätyöntekijät.

Siivous ylläpitää kodin arvoa Mitä tavallinen asukas voi oppia ammattisiivoojalta? Ainakin siivouksen merkityksestä. ”Viihtyvyys on tietenkin ensimmäinen mieleen tuleva asia. On viihtyisämpää, kun ympärillä on siistiä ja puhdasta. Mutta siivous on tärkeää myös asunnon elinkaaren kannalta. On halvempi puhdistaa lattiat ja muut pinnat säännöllisesti kuin uusia niitä”, kertoo Virtanen. Siivouksella on tärkeä rooli myös turvallisuudessa, niin taloyhtiössä kuin kotonakin. ”Porraskäytävistä siivotaan lumet ja kura, jotka liukastavat lattioita. Sekä taloyhtiöön

että kotiin pätee myös se, että paloturvallisuuden kannalta on tärkeää siivota ylimääräiset tavarat pois. Ja jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi avata ovi kahvasta, jota ei puhdistettaisi säännöllisesti.”

Kasvot tutuksi Akselin siivoojilla on omat siivousalueet, ja vuosien varrella Virtasen kasvot ovat tulleet myös asiakkaille tutuksi: ”Asiakkaat oppivat luottamaan tuttuun siivoojaan. Ehkä itsekin kokee vielä suurempaa vastuuta työnjäljestä, kun on omilla kasvoillaan pelissä. Toisaalta tuttuus saattaa vaikuttaa toiseenkin suuntaan niin, että ne jalat tulee pyyhittyä pikkuisen tarkemmin ulkona silloin, kun siivooja ei ole kasvoton.” ”Koen lopulta työskenteleväni enemmän asiakkaalle kuin työnantajalle. Työnantaja maksaa palkan, mutta ne todelliset pomot ovat kuitenkin asiakkaat. Asiakkailta kyllä tulee nopeasti palautetta, jos jotain on jäänyt tekemättä”, kertoo Virtanen. Siivous on usein näkymätöntä työtä, joka huomataan vasta ongelmien kohdalla. ”Mutta kyllä asiakkaat muistavat välillä kiittääkin”, Virtanen hymyilee. Asukkaat jäävät usein vaihtamaan muutaman sanan tutun ihmisen kanssa: ”Pitkäksi aikaa ei ehdi jäädä juttelemaan, mutta joskus siivooja voi olla jollekin ainoa ihminen, jonka kanssa hän päivän aikana juttelee. Tai joskus asiakas kertoo jonkin suuren ilo- tai suru-uutisen. Kyllä silloin muutamaan sanaan täytyy olla aikaa.”

13


MINUN TALOYHTIÖNI

Esteettömyys motivoi hissiremonttiin As Oy Lausteenohran pihaparlamentissa oli juteltu hissiremontista jo pidempään ennen kuin asia otettiin virallisesti käsittelyyn vuonna 2012. Itse asiassa kyse ei ollut vain hissistä. Taloyhtiöstä haluttiin tehdä kerralla mahdollisimman esteetön ja hissi oli iso osa tätä. Teksti & kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

N

Hallituksen puheenjohtaja Teija Hallbäck-Vainikka näkee esteettömyyden palvelevan asukkaita monissa eri elämäntilanteissa.

14

eljäkerroksisessa kerrostalossa ei ollut hissiä entuudestaan, mutta talon sisällä oli sopivasti melkein hissinmentävä kolo. ”Ainoastaan siivouskomero ja puhelinkeskus jouduttiin siirtämään hissin alta”, kertoo taloyhtiön puheenjohtaja Teija Hallbäck-Vainikka. Tarpeeksi pientä hissiä ei löytynyt monelta valmistajalta. Lopulta hissi valittiin Koneelta, jonka kotimaisuus miellytti taloyhtiötä myös. Hallitus selvitti yhdessä Turun Isännöintikeskuksen isännöitsijä Tanja Merivirran kanssa esteettömyysasioita ja mahdollisimman moni asia huomioitiin hankkeessa. ”Hissi itsessään teki taloyhtiöstä paljon aiempaa esteettömämmän, ulko-ovelle tehtiin asfaltista luiska, ulko-oviin asennettiin sellaiset ovipumput, joihin asukkaan on mahdollista hankkia kaukosäädin ja portaikon valoihin asennettiin liiketunnistimet”, luettelee Hallbäck-Vainikka. Taloyhtiöremonttiin meni noin vuosi siitä, kun suunnittelu aloitettiin. Suunnittelu aloitettiin syksyllä hissikonsulttien kanssa. Mukana oli myös sisustussuunnittelija

suunnittelemassa hissin ja käytävien materiaalit. Konsulttiyritys hankki tarvittavat rakennusluvat. ”Suunnittelijoissa ja konsulteissa ei kannata säästää, jotta löydetään varmasti se paras ratkaisu ja saadaan luvat kuntoon”, muistuttaa Hallbäck-Vainikka.

Avustukset kattoivat yli puolet hissien kustannuksista. Hissihankkeiden kustannukset jyvitetään tavallisesti osakkaiden kesken asumiskerrosten mukaisesti. Niin tehtiin myös As Oy Lausteenohran tapauksessa. Hissihankkeisiin kannattaa muistaa myös hakea avustuksia: ”Haimme avustuksia Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Aralta ja lisäksi esteettömyysavustusta kaupungilta. Yhteensä nämä kattoivat yli puolet hissien kustannuksista”, kertoo Hallbäck-Vainikka.


AJANKOHTAISTA

juhlakauteen MUISTIO TALVEN

Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

1 Pidä koti asutun näköisenä 2 Tarkista palohälyttimet 3 Älä jätä tulta vartioimatta 4 Koristele turvallisesti

Jos lähdet lomille, niin pyydä naapuria tai tuttavaa viemään postit sisälle ja vaikka lakaisemaan rivitalon pihatie.

Talvi on kynttilöiden aikaa. Silloin on hyvä hetki varmistaa, että palohälytin on iskussa.

Älä koskaan jätä aitoja kynttilöitä tai ulkotulia valvomatta. Ulkotulien käyttö parvekkeella on kiellettyä.

Jollei taloyhtiössä ole muuta sovittu, niin kodin sisätiloja ja parveketta voi koristaa oman mielen mukaisesti. Parvekkeen talvivaloista kannattaa varmistaa, että ne ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja ja jatkojohtoa ei saa vetää sisältä ulos. Asunnon ulko-oveen voi kiinnittää kranssin, mutta pelastusturvallisuuden takia porraskäytävät tulee muuten jättää vapaaksi koristeista.

5 Kinkunrasvat biojätteeseen Jälkitunnelmia Nyt hissi on ollut käytössä jo useamman vuoden. On hyvä hetki kysyä, miten meni. ”Hissistä päätettiin selvällä äänienemmistöllä eikä jälkikäteenkään ole kuulunut valitusta. Vanhempien osakkaiden kotonaoloaika pidentyy. Pienten lasten tai isojen tavaramäärien kanssa on turvallisempi mennä hissillä. Hissi on myös vähentänyt portaikon ääniä”, kertaa Hallbäck-Vainikka hissin tuomia etuja. Vaikka esteettömyys ja asumisviihtyvyyden parantaminen olivat pääsyy hissiremonttiin, niin samalla toivottiin sen vaikuttavan asuntojen arvoon. ”Hissi laajentaa potentiaalista ostajajoukkoa ja voi siten nopeuttaa asuntojen myyntiä. As Oy Lausteenohra on Lausteen matalan rakennusalueen ainoa kerrostalo, jossa on hissi”, avaa Hallbäck-Vainikka.

Vuosittain putkia tukkeutuu rasvoista, kun kylmä vesi kovettaa rasvan tukkeumaksi putkistoihin. Ongelma on ympärivuotinen mutta korostuu joulun aikaan. Koveta rasva vaikka tyhjässä maitotölkissä ja kaada sitten biojätteeseen.

6 Kierrätä oikein jouluna 7

Lahjapaperit eivät kelpaa paperinkeräykseen vaan ne tulee laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. Käärepaperien roskikseen viennin kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä joulun aikana jätettä kertyy helposti muutenkin paljon jäteastioihin. Pahvilaatikot menevät pahvinkeräykseen purettuina ja litistettyinä. Foliopaperit ja tuikkukynttilöiden metallikuoret sopivat metallinkeräykseen. Rikkinäiset LED-valot ovat elektroniikkaromua, joka tulee viedä SER-keräyspisteeseen. Sellainen on esimerkiksi Akselin Varissuon toimiston vieressä. Joulukuuset saa jättää jäteastioiden viereen.

Myös kiinteistöpalveluilla on joululoma

Joululomien aikana hoidetaan vain kiireellisimmät asiat. Lumet luodaan ja pihatiet hiekoitetaan tietenkin. Lisäksi hoidetaan sellaiset työt, joiden korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena. Jätäthän myös yhteiset tilat siistiin kuntoon esimerkiksi joulusaunan jälkeen, sillä siivooja ei käy pyhien aikana.

Kun ilta hämärtyy, erottuu As Oy Lausteenohran nelikerroksinen talo naapurustosta hohtavilla talonumeroillaan. Ne ovat puheenjohtajan itse suunnittelemat. Hänellä oli niistä visio, jonka rakennusliike herätti eloon.

15


INFO den korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena. www.akseli.fi Puh. (02) 275 2100 palvelu@akseli.fi VARISSUON TOIMISTO Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Ma klo 8-17 Ti-to klo 8–16 Pe klo 8–15 Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 8–16 LAUSTEEN TOIMISTO Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Ma-to klo 9–12 ja 13–16 Pe klo 9–12 ja 13–15 Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2100. Huoltopäivystyksen ja oven avaukset toimistoajan ulkopuolella hoitaa hälytysliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain työt, joi-

www.turunisannointikeskus.fi Puh. (02) 6517 2150 toimisto@turunisannointikeskus.fi

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu työ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan työn tilaajalle lähettää työstä lasku (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto). Nettilomakkeet Akselin nettisivuilta löytyvät lomakkeet vikailmoitusten lisäksi esimerkiksi muuttoilmoituksen tai nimenmuutoksen tekemiseen: www.akseli.fi. Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta löytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä. Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

KESKUSTAN TOIMISTO Yliopistonkatu 37 B (2. krs) 20100 TURKU Avoinna: ma-pe klo 9-16 (kesäaikana 1.6.-31.8. pe klo 9-15)

LAUSTEEN TOIMISTO Kirjurinkatu 3 20750 TURKU Avoinna: ma-to klo 9-12, 13-16, pe klo 9-12, 13-15

VARISSUON TOIMISTO Karvataskunkatu 1 20610 TURKU Avoinna: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15

Nettilomakkeet Turun Isännöintikeskuksen nettisivuilta löytyvät lomakkeet esimerkiksi muuttoilmoituksen ja osakkeenomistajan muutostyöilmoituksen tekemiseen tai isännöitsijäntodistuksen tilaamiseen: www.turunisannointikeskus.fi

16

Y

N LÄMP O U S S ÖO I R järjestää perinteisen A V ILOTULITUKSEN Varissuon kentällä (Pelttarinkadun päässä)

tiistaina 31.12.2019 klo 20 Tervetuloa! Huom! Turvallisuussyistä paikalla ei saa ampua omia tulitteita! Huomioi, että pienet lapset ja koirat voivat pelästyä ilotulitusta. Viimeiset paukut tarjoaa Molok Oy.

Profile for Turun Isännöintikeskus Oy

Asukaslehti Elina 2/2019  

Turun Isännöintikeskuksen ja Akseli Kiinteistöpalveluiden tiedotelehti taloyhtiöiden asukkaille. Teemana tässä numerossa on kodin kunnossapi...

Asukaslehti Elina 2/2019  

Turun Isännöintikeskuksen ja Akseli Kiinteistöpalveluiden tiedotelehti taloyhtiöiden asukkaille. Teemana tässä numerossa on kodin kunnossapi...

Advertisement