__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

A K S E L I K I I N T E I S T Ö PA LV E L U J E N J A T U R U N I S Ä N N Ö I N T I K E S K U K S E N A S U K A S L E H T I

1/2020 TEEMA

ELETÄÄN YHDESSÄ


TEEMA

Suututtaako naapuri? Moni tuskailee naapureiden aiheuttamien häiriöiden kanssa. Helpotus tilanteeseen voi olla yllättävän yksinkertainen.

SISÄLTÖ

4-6

1/2020

Parvekepuutarha kukoistamaan

Naapurisopua

7

Mitä tehdä, kun naapurin elämä häiritsee kotirauhaa? Asumisneuvoja Maura Tiuraniemi opastaa.

12

Unelmien taloyhtiö

8

Osakkaat rakensivat Helsingin Jätkäsaareen unelmiensa taloyhtiön yhteisöllisyyden ehdoilla.

Lue puutarhurien vinkit parvekepuutarhaan!

Isännöintiä toisessa sukupolvessa

13

Camilla Kivilä päätti, ettei ainakaan seuraa äitinsä jalanjälkiä isännöitsijäksi. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Tasaisempaa lämpöä

9

Huoneistokohtaisella lämpötilanmittauksella voidaan saavuttaa tasaisemmat lämpötilat ja säästöjä taloyhtiölle.

Kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi

10

Teemu Haleniuksen tie vei Akselin kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi. Lue uran vaiheet ja vinkit kesätyöntekijöille..

As Oy Koukkarinkontiossa

11 1/2020

hypätään vuosittain bussiin teatterimatkalle ja osallistutaan ahkerasti talkoisiin.

Akseli Kiinteistöpalvelujen ja Turun Isännöintikeskuksen tiedotelehti asukkaille

Vain miestenhommiako? Akselin kiinteistönhoidon naiset näyttävät, että naiset sopivat alalle siinä, missä miehetkin.

14

Julkaisija Akseli Kiinteistöpalvelut Oy ja Turun Isännöintikeskus Oy Painos 14 000 kpl Päätoimittaja Riikka Kyläheiko Tekstit Laura Rantanen ja Riikka Kyläheiko Kuvat Riikka Kyläheiko, Nina Kaverinen, Elina Salonen ja 123rf Ulkoasu/taitto Statiivi Oy Paino Grano Oy


Mukavaa yhteiseloa P

alauta mieleesi hetki, jolloin tunsit itsesi poikkeuksellisen onnelliseksi. Monilla nämä hetket liittyvät kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Se ei ole sattumaa. Onnellisuustutkimusten mukaan yhteenkuuluvuuden tunne lisää onnellisuutta. Pienetkin sosiaaliset hetket lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Oli se sitten mukava hetki perheen kanssa, kahvitaukokeskustelu työkaverin kanssa tai hymy naapurilta. Eläminen taloyhtiössä on perusolemukseltaan yhteisöllistä ja mukava yhteiselo on myös tämän lehden teema. Lehden jutuista voi lukea, että mitä paremmin naapurit tunnetaan, sitä parempi yhteishenki taloyhtiössä on ja sitä paremmin ongelmilta vältytään. Maailmalla yhteisölliset asuinyhteisöt ovat trendi, joka on saapumassa Suomeenkin. Haastattelimme tähän lehteen helsinkiläisen ryhmärakennetun taloyhtiön osakasta. Hän kertoo, millainen taloyhtiö syntyy, kun se rakennetaan yhteisöllisyyden ehdoilla. Yhteishenkeä voi kuitenkin lisätä pienilläkin teoilla, ei tarvitse heti aloittaa yhteisillallisilla tai teatterimatkoilla, joita puolestaan As Oy Koukkarinkontiossa järjestetään. Voi aloittaa juttelemalla naapurille hississä tai osallistumalla seuraaviin talkoisiin. Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen. Vaikka asukkaita on kehotettu pitämään fyysistä etäisyyttä ja taloyhtiöissä on ollut paikalla normaalia enemmän asukkaita, on yhteishenki ja hyvä tahto monessa taloyhtiössä lisääntynyt. On löydetty uusia tapoja osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. On laitettu ilmoitustauluille lappuja, joissa tarjoudutaan käymään kaupassa karanteenissa olevien ja riskiryhmäläisten puolesta. On heitelty virpojille kori täyteen karkkeja parvekkeelta. On laitettu ikkunoihin nalleja lasten iloksi. On teipattu heippalappujen sijaan tsemppilappuja parvekelaseihin. Toivottavasti tämä yhteisöllisyyden kasvu näkyy vielä poikkeustilan jälkeenkin.

Riikka Kyläheiko Päätoimittaja

3


TEEMA

Suututtaako naapuri?

Asianajaja Marina Furuhjelm tietää kaiken naapureiden huonoista väleistä, mutta hän tietää myös, miten lähekkäin asumisesta voi tehdä kaikille mukavampaa. Teksti LAURA RANTANEN Kuvat NINA KAVERINEN, 123RF

4


T

aloyhtiö halusi kieltää lasten leikkiäänet pihalla. Alakerran iäkkäämpi rouva meni soittamaan ylemmässä kerroksessa asuvan miehen ovikelloa ja neuvoi, miten tehdä tarpeensa niin, ettei pissaamisesta kuulu lorisevaa ääntä. Kuulostaako uskomattomalta? Nämä ovat tositarinoita suomalaisista asunto-osakeyhtiöistä. Kohtaukset ovat tapahtuneet asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden riita-asioihin erikoistuneen asianajaja Marina Furuhjelmin asiakkaille, kuten myös seuraava tapaus. ”Yksi asiakkaistani sai taloyhtiön hallitukselta varoituksen. Hänen naapurinsa oli valittanut häiritsevistä äänistä, eli siitä, kun asiakkaani lämmitti illalla ruokaa mikroaaltouunissa. Se, että hän sai varoituksen mikron pling-äänestä oli hänelle todella iso järkytys”, Furuhjelm sanoo. Asiakasta pelotti, voiko hän joutua muuttamaan, ja hän otti yhteyttä Furuhjelmiin. ”Taloyhtiön ei missään nimessä olisi pitänyt antaa hänelle varoitusta. Heidän olisi pitänyt sen sijaan sanoa valittajalle, että tämä on normaalia asumista. Näen työssäni, miten paljon naapurit riitelevät aivan turhista. Yllättävän monen on vaikea hyväksyä, että naapurista kuuluu väkisinkin ääniä”, Furuhjelm sanoo. Naapureiden äänet ovat Suomessa hyvin yleinen ärsytyksen aihe. Ei ole ääntä, joka ei ärsyttäisi jotain suomalaista. Yksi meitä eniten suututtava ääni on, kun naapurissa harrastetaan seksiä. Muita raivoa herättäviä ääniä ovat lasten leikkiäänet. ”Teen töitä naapuririitojen kanssa, joten mietin näitä kysymyksiä päivittäin. Milloin on Airbnb naapurissa ja milloin yläkerran naapurin askelten äänet häiritsevät. Nykyään saatetaan häiriintyä hyvin pienestä”, Furuhjelm sanoo.

Omassa lapsuudessaan Furuhjelm asui Itä-Helsingissä kerrostalossa. Talkookulttuuri eli voimakkaana maalla ja kaupungissa. ”Silloin oli tärkeää järjestää naapureiden kesken jotain yhdessä. Pihan siivous oli sivuseikka, haluttiin olla porukalla. Nyt se on kääntynyt enemmän siihen, että jos talkoot järjestetään, niin yhdessä tekemällä halutaan säästää rahaa, ei niinkään viettää aikaa naapureiden kanssa.” Furuhjelm muistelee, miten tunsi lapsuutensa taloyhtiössä kaikki naapurit. Se oli tavallista. Sokeria lainattiin ja kuulumisia vaihdettiin. Hän kertoo, etteivät ihmiset nykyään tunne monissa kerrostaloyhtiöissä naapureitaan enää samalla tavalla. ”Nykyään kynnys lähestyä naapuria on korkeampi. Mitä vähemmän olet tekemisissä muiden kanssa ja mitä huonommin tunnet heidät, sitä helpommin tulee ongelmia.”

Wiener-leikkeen tapaus Furuhjelmilla on itselläänkin omakohtainen kokemus valittavasta naapurista. Opiskeluaikoinaan hän asui Itä-Helsingissä kumppaninsa kanssa. Alakerrassa asui vanhempi pariskunta. ”Heitä ärsytti kaikki, mitä teimme. Kerran teimme illalla wiener-leikkeitä ja nuijimme niitä. Alakerran pariskunta tuli huu-

tamaan, että noin ei saa tehdä. Mieheni meni sitten ulos nuijimaan leikkeleitä”, Furuhjelm muistelee. Nyt silloin kiusallinen välikohtaus jo naurattaa häntä. ”Kun mieheni salibandy-laukku osui rappukäytävässä porraskaiteeseen niin samat naapurit raivosivat, ettei mies saa tulla kotiin illalla kymmenen jälkeen, kun ääni häiritsee heitä”, Furuhjelm muistelee. Furuhjelm oli heti wiener-leikevälikohtauksen jälkeen yhteydessä taloyhtiön hallitukseen ja isännöitsijään ja kertoi rehellisesti tilanteen. Että nyt täällä alakerran naapurit soittavat ovikelloa ja huutavat, emmekä ole tehneet mitään väärin. ”Ratkaisimme tilanteen lopulta muuttamalla pois. Meille ei ikinä tullut lämmintä suhdetta alakerran naapurin kanssa. Jos sinuun kohdistuu perättömiä valituksia kannattaa olla proaktiivinen ja olla yhteydessä itse taloyhtiön hallitukseen ja kertoa tilanteesta”, Furuhjelm sanoo.

Mikä on häiritsevää asumista? Häiritsevän elämän tilanteita joudutaan taloyhtiössä punnitsemaan aina tapauskohtaisesti. Tilanteet etenevät niin, että häiriötä kokeva asukas on yhteydessä isännöitsijään ja tekee valituksen häiriöstä. Taloyhtiön hallitus pohtii sitten, miten he puuttuvat asiaan. Käyttäytyminen voi olla häiritsevää esimer-

Katajainen kansa

Asianajaja Marina Furuhjelm ratkoo työkseen naapureiden välisiä riitoja, mutta hän on omassakin elämässään kokenut jännitteitä naapurustossa.

Hyvä sovinto on sellainen, jossa kaikki vähän häviävät.

Kuva NINA KAVERINEN

Aikaisemmin Furuhjelm on tutustunut yhdessä asumisen haasteisiin eri näkökulmista, kun hän työskenteli esimerkiksi Suomen Isännöintiliitossa, Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä ja Suomen Vuokranantajilla. Hän piti Pihaparlamentti-blogia, jossa hän käsitteli myös naapurien riitoja. Nykyään tekstit löytyvät Kotitalo-lehden blogin alta. ”Olen miettinyt paljon sitä, miksi nykyään tapellaan niin paljon naapureiden kanssa ja kaikki ärsyttää. Onko se meidän historiastamme johtuvaa, kun asuimme aikaisemmin maaseudulla ja lähin naapuri oli kilometrien päässä”, Furuhjelm miettii. ”Ehkä totuimme silloin siihen, ettei naapureita näy eikä kuulu, emmekä ole vieläkään sopeutuneet yhteisölliseen asumiseen”, Furuhjelm sanoo. Hänen kokemuksensa mukaan moni odottaa, että kerrostalossakin pitäisi kaikkien olla hiirenhiljaa. Ihmiset laittavat ärsyyntyessään lippulappusia porraskäytävään, kun naapurin ovelle pelottaa mennä. Ennen vanhaan soitettiin ovikelloa, nykyään ei uskalleta.

5


kiksi silloin, kun se on toistuvaa ja poikkeaa siitä, mikä yleisesti kuuluu tavalliseen asumiseen. ”Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos asukkaat tutustuisivat toisiinsa, säästyttäisiin monelta valitukselta. Tavallisesti ihmiset tietävät maalaisjärjellä, mikä on tavanomaista asumista ja mikä on poikkeavaa.” Näin ei kuitenkaan aina ole. Eräässä Furuhjelmin tuntemassa tapauksessa naapurit alkoivat hakata pattereita, koska heidän mielestään naapuri käveli kodissaan liian äänekkäästi. Toisessa taloyhtiössä soitettiin poliisit paikalle naapurin häiriköinnin takia. Häiriköinniksi paljastui mahakipujaan itkevä pikkuvauva. ”Moni kysyy minulta, että missä menee se raja, mikä on häiritsevää asumista? Näihin asioihin ei kuitenkaan löydy pykälää tai sääntöä, joka sen määrittelee. Nämä kysymykset ovat jonkin verran filosofista pohdiskelua.” Tilanteet, joissa taloyhtiön on edettävä, ovat esimerkiksi humalaisten juhlintaa ja tappeluita. Niissä kynnys häiritsevästä elämästä ylittyy selkeästi. Jos kyse on väkivallasta, on kyseessä poliisiasia, mutta toistuvasta metelöinnistä kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään. Jotkut taloyhtiöt ovat edenneet myös esimerkiksi koirien jatkuvan haukkumisen kanssa. Nämä ovat pitkään jatkuessaan aidosti muiden asukkaiden elämää häiritseviä ääniä. Furuhjelm toteaa, että on sekin varmasti häiritsevää, jos naapurin vauva itkee tai pikkulapset alkavat leikkiä aamulla puoli seitsemältä, kun itse haluaisi nukkua. ”Tietyllä tavalla ymmärrän sen, että joku voi häiriintyä siitä, että naapurissa on lapsia,

Jos asukkaat tutustuisivat toisiinsa, säästyttäisiin monelta valitukselta.

6

jos itsellä ei ole. Mutta kun puhutaan normaaleista elämisen äänistä, ne on pakko hyväksyä. Taloyhtiö on myös lapsia varten. Täyttä hiljaisuutta ei voi vaatia”. Joskus tilanteet äityvät hyvinkin inhottaviksi. Furuhjelmilla on ollut pari tapausta, joissa naapurit ovat huutaneet ja valittaneet jollekin talon asukkaalle aina, kun ovat kohdanneet hänet. Siitä on seurannut tilanteita, joissa raivon kohde ei ole uskaltanut lähteä asunnosta tai tulla kotiinsa, kun on alkanut pelätä hyökkäyksiä. ”Kyllä kodin ja taloyhtiön pitäisi olla paikkoja, jossa taloyhtiö ohjeistaa sitä raivoavaa naapuria, että tämä ei ole oikea tapa hoitaa asiaa. Joskus olisi hyvä myös miettiä, että onko tämä nyt todella suurin ongelma elämässä? Jos suurin ongelma on se, että naapurin mikro kilahtaa, niin ei ole paljon ongelmia.”

Lapset ja lemmikit Furuhjelmin kokemuksen mukaan kaiken häiriintymisen taustalla on kyse siitä, etteivät talon asukkaat tunne toisiaan. Jos naapurissa asuu Matti, joka on se kivasti moikkaava tyyppi rappukäytävässä, ja Matti pitää bileet, niin kynnys häiriintyä tai mennä sanomaan asiasta on pienempi. ”Lainaa vähän useammin sokeria myös naapurilta. Sillä oli oikeasti merkitystä, että ennen vanhaan hoidettiin naapureiden lapsia ja lemmikkejä. On oikeasti aika erikoista, että itsekin pyydän toisella puolella kaupunkia asuvaa äitiäni ruokkimaan kissojani, vaikka naapurit olisivat ihan siinä vieressä ja heidän olisi paljon helpompi auttaa”, Furuhjelm miettii. ”Jos naapuri kysyisi minua ruokkimaan heidän kissojaan, se sopisi aivan loistavasti.”

Taloyhtiössä ajatuksena on ajatella taloyhtiön etua, eli kaikkien asukkaiden etua. Asukkaat ovat väkisin keskenään erilaisia ja eri elämäntilanteissa. ”Toisinaan ’minä minä minä ja minun oikeuteni’ nousevat liian voimakkaiksi ja siksi homma ei toimi. Haluaisin, että jokainen miettisi yhteistä asumista, ei vain itsensä vaan kaikkien asukkaiden kannalta”, Furuhjelm sanoo. ”Jos taloyhtiössä asuu henkilöitä, jotka ajavat voimakkaasti vain omaa etuaan, syntyy yhteentörmäys. Veikkaan, että hyvä henki taloyhtiössä vaatii sitä, että jokainen meistä on valmis vähän luopumaan meidän omista periaatteistamme ja oikeuksistamme.” Taloyhtiömaailmassa kannattaa Furuhjelmin mukaan ehdottomasti kokeilla riitatilanteissa sovittelua. Jos naapurin kanssa pitäisi jatkossakin pystyä elämään rinnakkain, niin sovittelu on kestävämpi ratkaisu kuin varoitukset ja oikeuskäsittelyt. ”Hyvä sovinto on sellainen, jossa kaikki vähän häviävät. Se, että molemmat vähän voittavat ja molemmat häviävät on parempi kuin tuomio, jossa toinen voittaa ja toinen häviää. Jos toinen on sovinnossa tosi tyytyväinen ja toinen ei, silloin se ei ole sovinto, silloin toinen voitti.” Furuhjelm muistuttaa, että vaikka isännöitsijä johtaa yhtiötä, hän ei voi vaikuttaa siihen millainen yhtiö on. Se on kaikista asukkaista kiinni. ”Jos olet ihminen, joka haluaa täyden hiljaisuuden ja rauhan, muuta omakotitaloon. Yhteisöasumisessa on aina askel oikeaan suuntaan alkaa miettiä yhteistä etua. Suosittelen myös käymään yhtiökokouksissa ja puhumaan naapureille.”


TEEMA

Normaalin asumisen äänet kuuluvat kerrostaloja rivitaloasumiseen eivätkä ne ole häiritsevää asumista. Esimerkiksi vessassa ja suihkussa saa käydä ympäri vuorokauden ja lapset pitävät ääntä. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat muun muassa kovaääninen metelöinti, riitatilanteet sekä äänekäs musiikin soittaminen, erityisesti usein toistuessaan. Tuomioistuimessa on usein kiinnitetty huomiota yöaikaiseen häiriöön.

Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Naapurisopua Mitä tehdä, kun naapurin elämä häiritsee kotirauhaa? Voisiko vain laittaa heippa-lapun postiluukusta tai tehdä häiriöilmoituksen isännöinnille? Kiinteistöpalveluiden asumisneuvoja Maura Tiuraniemen kokemuksen mukaan ongelmat ratkeavat paljon paremmin kasvokkain keskustelemalla kuin häiriöilmoituksilla.

”U

sein käy niin, ettei naapuri ole ollut tietoinen aiheuttamastaan häiriöstä. Toisaalta taas monesti löytyy enemmän ymmärrystä, jos tuntee naapuria vähän. Metelille saattaa olla jokin järkevä syy ja sitä on helpompi sietää, kun tietää, mistä on kyse. Joskus häiriöilmoitukset ja huomautukset saattavat jopa kärjistää tilannetta luomalla vastakkainasettelua”, kertoo Tiuraniemi. Ihmisillä on erilaisia tapoja asua ja elää ja taloyhtiöasumiseen kuuluvat normaalit asumisen äänet. Lapset leikkivät, suihkussa saa käydä vaikka keskellä yötä ja tuparit saa pitää. Mutta kun häiriö on toistuvaa, tapahtuu varsinkin hiljaisuuden aikana ja häiritsee monia asukkaita, niin siihen on syytä puuttua. Mikäli ymmärrystä ei löydy keskustelun kautta, voi apua hakea Akselin asumisneuvoja Maura Tiuraniemeltä tai jos tilanne on jo pahasti tulehtunut, niin koko Varsinais-Suomessa toimivasta Naapuruussovittelun keskuksesta. ”Tulehtunut tilanne näkyy usein siten, että osapuolet tekevät toisistaan ilmoituksia, mutta muut taloyhtiössä eivät koe häiriötä.”

Toiminta häiriötilanteissa

Mitä tehdä häiriötilanteessa? Jos naapuri aiheuttaa häiriötä, huomauta siitä hänelle asiallisesti. Voi olla, että asukas ei edes tiedä asumisensa tai käytöksensä häiritsevän naapureita. Jos häiriö jatkuu huomauttamisesta huolimatta, ilmoita siitä isännöitsijälle. Turun Isännöintikeskuksessa ilmoitus tehdään nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Siihen tarvitaan allekirjoitukset, joten siksi sitä ei voi tehdä puhelimitse tai nimettömänä. Jos sinulla on vakava huoli häiriönaiheuttajasta, ole yhteydessä asumisneuvojaan tai kiireellisissä tapauksissa virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen. ”Naapuruussovittelussa sovitaan yhteiset pelisäännöt. Mitä toivoo toiselta ja mitä on itse valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Naapuruussovitteluista on saatu todella hyviä tuloksia. Ovatpa jotkut jopa ystävystyneetkin sen johdosta”, toteaa Tiuraniemi.

Me-henki ennaltaehkäisee ongelmia Tiuraniemi peräänkuuluttaa vanhanajan yhteisöllistä kulttuuria. Sellainen me-henki, että tuntee kuuluvansa naapurustoon ja voi vaihtaa muutaman sanan tarvittaessa helpottaa ongelmien ratkaisua ennen kuin ne paisuvat isoiksi. ”Kun tehdään asioita yhdessä, vaikka talkoiden merkeissä, tullaan tutuksi ja silloin on helpompi ottaa pienet ongelmat puheeksi. Kun ihmisillä on yhteenkuulumisen tunne, niin silloin halutaan myös enemmän huolehtia asuinympäristöstä ja yhteisistä asioista”, Tiuraniemi korostaa. ”Jos taloyhtiössä on paljon ongelmia, on asukas- ja osakaskysely hyvä keino puuttua tilanteeseen. Kyselyn jälkeen voidaan pitää asukasilta, jossa yhdessä pohditaan ratkaisuja,” vinkkaa Tiuraniemi. Tiuraniemi kannattaa muutenkin enemmän positiivista motivointia kuin negatiivisen kautta lähtemistä. ”Sen sijaan, että laitetaan pyöräkellari täyteen kieltolappuja, voidaan laittaa sinne kuva siististä pyöräkellarista.” Lopuksi Tiuraniemi muistuttaa, että jos tilanne on todella vakava, esimerkiksi kuuluu perheväkivallan ääniä, niin silloin oikea osoite ei ole isännöinti tai kiinteistönhuolto vaan aina poliisi.

Jos kyseessä on kahden asukkaan välinen erimielisyys, apua voi pyytää myös Naapuruussovittelun keskuksesta (www.naapuruussovittelu.fi). Jos kyseessä on rikos, uhkaava tai väkivaltainen tilanne, ilmoita asiasta suoraan poliisille tai soita hätänumeroon.

Ohjeet ilmoituksen laatimiseen Yksilöi lomakkeeseen häiriön laatu ja tapahtuma-ajankohdat sekä miten kauan häiriötä on jatkunut. Kerro myös, oletko huomauttanut asiasta häiritsijälle. Ilmoituksessa on oltava omien tietojesi lisäksi vähintään yhden häiriötä kärsineen naapurin allekirjoitus tapahtuman todisteeksi. Toimenpiteisiin ei välttämättä ryhdytä, jos häiriö on vähäistä ja lyhytaikaista tai valittajia on vain yksi, koska sellaiset ilmoitukset eivät yleensä menesty mahdollisissa jatkotoimenpiteissä. Toimita allekirjoitettu lomake Turun Isännöintikeskukseen.

Miten asiat etenevät? Ilmoituksen jälkeen isännöitsijä tai asumisneuvoja selvittää tapauksen taustat, minkä jälkeen häiriön aiheuttajaa kehotetaan palauttamaan asumisrauha. Tilanteesta riippuen voidaan myös antaa huomautus tai kirjallinen varoitus. Jos häiriö jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, tee uusi kirjallinen ilmoitus häiritsevästä asumisesta. Tämän jälkeen asia voidaan viedä käräjäoikeuden käsittelyyn vuokrasopimuksen päättämistä tai taloyhtiön hallitukselle omistusasunnon haltuunottoa varten. Häiriöilmoitus on voimassa noin 6 kuukautta, minkä jälkeen ilmoitus käsitellään uutena ilmoituksena. Häiriöstä ilmoittaneiden nimiä ei ilmoiteta häiriötä aiheuttaneelle asukkaalle, mutta allekirjoittaneiden tulee olla valmiita todistamaan oikeuskäsittelyssä. Todistajiksi kelpaavat vain häiriöstä kärsineet asukkaat. Oikeuskäsittelyssä häiriöistä ilmoittaneiden tulee selvittää kaikki häiriöön liittyvät seikat samalla tavalla kuin aiemmissa kirjallisissa ilmoituksissa.

7


TEEMA

Osakkaat rake unelmiensa tal As Oy Helsingin Malta sai alkunsa unelmasta yhteisöllisestä asumisesta Helsingin keskustassa. Malta ei ole vain talo vaan myös yhteisö, jonka tavoitteena on tehdä elämä asukkaille helpommaksi, halvemmaksi ja hauskemmaksi. Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Maaria Parry viihtyy taloyhtiön viherhuoneessa. Poikkeusolojen vuoksi yhteisöllisen taloyhtiön käytännöistä moni on ollut tauolla, mutta välittäminen ei ole ollut. Taloyhtiössä on esimerkiksi kerätty auttajia käymään kaupassa riskiryhmäläisten puolesta.

”E

n pitänyt itseäni niin yhteisöllisenä tyyppinä ennen kuin muutimme tänne, mutta olemme olleet kauhean tyytyväisiä. Nyt tuntuisi vaikealta asua enää muunlaisessa taloyhtiössä”, sanoo Helsingin Maltan osakas, ilmastoasiantuntija Maaria Parry. As Oy Helsingin Malta sai nimensä saarivaltio Maltasta. Helsingin Malta on yksittäinen talo keskellä useista rakennuksista koostuvia taloyhtiöitä. ”Haluttiin olla yhteisöllinen saari taloyhtiöiden keskellä – kuin Maltan saarivaltio,” avaa Parry nimen taustoja ja jatkaa: ”Samalla nimi viittasi suomen verbiin ’malta’, sillä malttia tarvittiin pitkässä projektissa.”

Osakkaiden itse suunnittelema Vuonna 2013 valmistuneessa taloyhtiössä on 61 huoneistoa ja se rakennettiin ryhmärakentamismenettelyllä eli rakennuttajana toimi asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö. Asukkaat olivat alusta lähtien suunnittelemassa talohanketta. Itse asiassa Parryn perheen kipinä lähteä mukaan vuonna 2010 syttyi mahdollisuudesta rakentaa oma unelmien kerrostaloasunto.

8

”Huoneistojen sisäseinien paikat ja kaikki materiaalit pystyi suunnittelemaan itse. Pääurakoitsija Hartelan asiakaspalveluinsinööri kuunteli loputtomasti osakkaiden kustomointitoiveita”, Parry muistelee suunnitteluvaihetta. Ryhmärakentamisella asunnoista tuli normaalihintoja edullisempia, mutta se vaati osakkailta enemmän vaivaa myös. Parry oli itse mukana suunnittelemassa taloyhtiön yhteisiä tiloja. Niitä on paljon normaaliin taloyhtiöön verrattuna. Taloyhtiöstä löytyy yhteinen olohuone laitoskeittiöllä, takkahuone, saunoja, verstas työkaluineen sekä harrastehuone kangaspuineen ja ompelukoneineen, viherhuone ja iso kattoparveke grilleineen.

Asukastoiminta ja hallinto erillään Maltassa on erikseen taloyhtiön hallitus ja asukasjohtoryhmä. Hallitus käsittelee normaaleja taloyhtiön hallintoon liittyviä asioita. Asukasjohtoryhmä hoitaa yhteisölliseen elämiseen liittyviä asioita, jotka eivät sisälly asunto-osakeyhtiölakiin. Vastuuhenkilöt valitaan kerran vuodessa pidettävässä asukasillassa. Parry on tällä hetkellä

uusien asukkaiden perehdytysvastaava ja esimerkiksi jokaisella yhteistilalla on oma vastuuhenkilö. Olohuoneessa järjestetään yhteisruokailuja säännöllisesti, parhaimmillaan kolmesti viikossa. ”Kun saadaan tarpeeksi ilmoittautumisia kokkaus- ja siivoustiimiin, niin ruokailu järjestetään. Ruokailuun osallistuvat asukkaat, keskimäärin noin 30 henkilöä, maksavat pienen ruokailumaksun asukasyhteisön tilille. Kokit voivat kokata mitä haluavat, sillä tärkeintä on yhdessä istuminen ruoan äärellä”, kertoo Parry talon käytännöistä. Parryjen nelihenkinen perhe käyttää suunnilleen kaikkia yhteistiloja. He osallistuvat yhteisruokailuihin, ovat pitäneet omia juhlia olohuoneessa ja hoitaneet perheen veneen oviluukkujen maalaukset ja lakkaukset verstaassa. Taloyhtiö järjestää myös vuosittain juhlia. Vakiojuhliin kuuluvat ystävänpäiväjuhlat ja marraskuussa talon luovutuspäivänä taloyhtiön syntymäpäivät. Juhlia järjestää juhlatoimikunta ja niissä on usein jokin teema. On ollut pinkkiä ja punaista teemaa, naamiaisia ja Maltan 5-vuotissynttäreitä juh-


nsivat loyhtiön

Tasaisempaa lämpöä asuntoihin T Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

iesitkö, mihin perustuu lämmönjakohuoneesta pattereihin lähtevän veden lämpötila? Normaalisti ulkolämpötilaan. Ulkona on anturi, joka mittaa lämpötilaa, ja sen perusteella lämmönjakohuoneen säädin säätää, miten lämmintä vettä lähetetään patterijärjestelmään Akseli Kiinteistöpalveluiden kiinteistöautomaatiossa on 1,5 vuoden ajan kokeiltu huoneistokohtaista lämpötilanmittausta, jossa mitataan lämpöä lisäksi huoneistojen sisältä. Palovaroittimen näköisiä laitteita asennettiin asuntoihin kymmenessä taloyhtiössä. Ne mittaavat huoneiston sisälämpötilan muutaman minuutin välein ja lähettävät tiedon lämmönjakokeskukseen salattuna. ”Pattereihin lähtevän veden lämpötilaan vaikuttaa sekä ulko- että sisälämpötila. Huoneistojen lämpötilamittaus vaikuttaa kuitenkin enemmän. Mikäli huoneistojen lämpötilat ovat alle tavoiteltavan lämpötilan, lisätään lämpöä ja toisinpäin”, kertoo Akselin talotekniikkapäällikkö Tommi Kärri.

Tarkempaa tietoa littiin 5-vuotiaan lapsen synttäriteemalla. ”Yksissä juhlissa osallistujat toivat kotoaan jonkin ’mittaamattoman arvokkaan, tarpeettoman esineen’ ja ne huutokaupattiin taloyhtiön hyväksi”, muistelee Parry. Tässä taloyhtiössä vain yhdessä asunnossa on oma sauna, mutta saunavuoroista ei käydä taistelua. ”Vain harvalla on oma saunavuoro. Saunaosasto on talon sydän, jota käytetään naisten ja miesten vuoroissa”, Parry kertoo.

Naapuriapu viestin päässä Taloyhtiössä asuu paljon eri ikäistä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevaa väkeä. On sinkkuja ja aviopareja, opiskelijoita ja eläkeläisiä. ”Kaikkia yhdistää se, että haluaa asua näin ja on siksi valmis panostamaan muidenkin viihtyisyyteen olemalla mukava”, kertoo Parry. ”On mukavaa, kun kaikki naapurit ovat moikkausväleissä. Jos joskus tarvitsee vaikka kauppareissun ajaksi jonkun hoitamaan lapsia, niin naapuriapua löytyy talon whatsapp-ryhmästä minuuteissa.”

Kuva 123RF

AJANKOHTAISTA

Taloyhtiön sisällä saattaa olla useiden asteiden eroja huoneistojen lämpötiloissa. Osalla on kylmä ja osalla on kuuma. Tilanne johtaa usein siihen, että taloyhtiötä ylilämmitetään varmuuden vuoksi, jolloin liian lämpimien huoneistojen asukkaat tuulettavat lämpöä harakoille. ”Koska perinteisesti lämmitys perustuu ulkolämpötilan pohjalta tehtyyn arvioon kiinteistön lämmöntarpeesta, joudutaan monesti lähettämään pattereihin vaadittavaa lämpimämpää vettä varmuuden vuoksi. Huoneistokohtaisella mittauksella tiedetään tarkalleen, kuinka lämmintä vettä tarvitaan”, Kärri selittää käytännön eroja. Vaikka lämpötilaa saatetaan säätää kumpaan vain suuntaan, niin yleensä järjestelmä johtaa säästöihin lämmityksessä. Akselin parissa ensimmäisessä taloyhtiössä järjestelmä johti n. 10 % säästöön lämmityskuluissa ja anturien valmistajan kokemuksen mukaan keskimäärin säästöä tulee noin 8 %. Järjestelmän takaisinmaksuaika taloyhtiölle on noin 2-3 vuotta. Tuleeko tämä säästö palelevien asukkaiden kustannuksella?

”Tämä ei ole ainakaan lisännyt asukkaiden yhteydenottoja kylmyydestä. Järjestelmän etu on nopea reagointi. Normaalisti asunnossa patteritermostaatti osallistuu lämmönsäätöön, mutta termostaatti on aika hidas reagoimaan. Näillä antureilla saadaan nopeampaa ja tarkempaa lämmönsäätöä.” Järjestelmän avulla voidaan myös paikantaa huoneistokohtaisia ongelmia, jos jonkin asunnon lämpötila selvästi poikkeaa muista: ”Muutamassa huoneistossa on käyty tutkimassa ongelmia ja esimerkiksi säädetty pattereiden virtauksia ja saatu sen jälkeen huoneisto lämpenemään kunnolla.” Joskus ongelma voi johtua myös esimerkiksi peitetystä termostaatista. Tämä järjestelmä ei säädä termostaatteja vaan pelkästään lämmönjakohuoneesta lähtevän veden lämpötila. Termostaatti sitten hienosäätää lämmitystä mittaamalla lämpöä ympäristöstään. ”Jos esimerkiksi termostaatin päällä on verhot, niin termostaatti luulee huoneistossa olevan lämpimämpää kuin siellä oikeasti on ja säätää lämpöä pienemmälle. Kannattaa siis huolehtia, ettei peitä termostaattia”, muistuttaa Kärri.

Huoneistokohtaista lämpötilaa mitataan huomaamattomalla anturilla.

Helppo asentaa Akseli Kiinteistöpalvelut käyttävät suomalaisen Oumanin mittausjärjestelmää. Huoneistokohtaiset anturit kiinnitetään suunnilleen joka toiseen asuntoon kaksipuoleisella teipillä n. 1,5 metrin korkeudelle seinälle. ”Mittauslaitteisto voidaan yhdistää Akselin kiinteistöautomaatiojärjestelmään sekä joihinkin muihin lämmönsäätimiin. Mikäli taloyhtiössä ei ole Akselin kiinteistöautomaatiota, selvitetään yhteensopivuus lämmönohjauksen kanssa tapauskohtaisesti”, kertoo Kärri.

9


KUKA KUKIN ON

Kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi ”Koskaan ei tiedä, mihin mikäkin työ voi johtaa. Kesätyötkin kannattaa hoitaa sillä mielellä”, sanoo Akseli Kiinteistöpalveluiden toimitusjohtaja Teemu Halenius. Hän jos kuka sen tietää, sillä hänen uransa kulki Akselin kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi asti. Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

Toimitusjohtajan kolme vinkkiä kesätyöntekijöille :

1 laOleereni junattkkujola.uuloton ja uskalla kokeilItse en koskaa n aikonut kiinteistöal al le, mut ta pä äd yin löytämään miele nkiintoisia tö itä täältä. Kesätyökin ka nnattaa hoita a sillä mie lellä, et tä myö s se voi johtaa johonkin. Kesätyö on hy vä til aisuus uu siin ihmisiin tutustum iseen. Se voi myöhemmin osoittau tua hyöd yllis ek si tai voit jopa löytää uu sia ystäviä.

2 3

T

oimitusjohtaja Teemu Haleniuksen muistot kesästä 1994 eivät ole pelkästään ruusuiset. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt väsymys. Halenius oli halunnut ylioppilaskirjoitusten jälkeen kesätyön, jossa saa olla ulkona ja liikkua. Niinpä hän haki kesätöihin Akselin kiinteistönhoitajaksi sekä lehdenjakajaksi - ja sai molemmat paikat. Koska ne olivat eri aikaan, otti Halenius molemmat työt vastaan. Aamuyöstä jakamaan lehtiä ja siitä päiväksi leikkaamaan nurmikkoja ja kitkemään rikkaruohoja, rasvaamaan ja kiristelemään muttereita. Samana kesänä sattui vielä tulemaan jalkapallon MM-kilpailut USAsta yöaikaan, joten yöunet jäivät vähiin. ”Sinä kesänä opin juomaan kahvia. En suosittele vastaavaa kenellekään”, Halenius naurahtaa.

Töitä ja opintoja Matka kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi kesti parisenkymmentä vuotta. Sinä aikana Halenius ehti työskennellä melkein kaikilla osastoilla ja opiskella työn ohessa sekä insinööriksi että kauppatieteiden maisteriksi. Halenius kertoo, että hänellä on aina ollut pyrky eteenpäin. Mutta hän kehuu myös esimiehiään: ”Olen aina tykännyt ratkaista pähkinöitä. Minulla on ollut ovelat esimiehet, jotka ovat sitouttaneet antamalla jatkuvasti uusia haasteita. Luottamus on toki pitänyt ansaita tekemällä kaikki työt hyvin.”

10

Aluksi Halenius opiskeli tietoliikenneinsinööriksi ja oli Akselilla töissä koulun lomat. Tarpeen mukaan Halenius työskenteli esimerkiksi kiinteistönhoidossa, sähköasentajan avustajana ja asiakaspalvelussa. Lopulta oma paikka löytyi kiinteistöautomaatiosta: ”Pääsin mukaan kiinteistöautomaatiojärjestelmien uusimisprojektiin ja tein myös opinnäytetyöni aiheesta. Kiinteistöautomaatio tarjosi juuri sellaista ongelmanratkaisua, josta pidin.”

Tie vie lämpölaitokseen Sattuma kuljetti Haleniuksen Varissuon lämmön lämpölaitokseen, jonka koko toiminnasta Akseli vastaa. Mm. lämmönjakohuoneita valvova kiinteistöautomaatio siirrettiin lämpölaitoksen konemestarin alaisuuteen. Tämä tarkoitti Haleniuksen työhuoneen siirtoa lämpölaitoksen tiloihin. Sieltä aukeni näkymä lämpölaitosmaailmaan, ihan kirjaimellisesti. Kun sitten vuonna 2007 alettiin suunnitella uutta biolämpölaitosta, Haleniuksesta tuli lämpölaitoksesta ja automaatiosta vastaava energianhallintapäällikkö. Haleniuksen kädenjälki näkyy muissakin Akselin isoissa uudistuksissa. 2010-luvun alussa hän ehdotti oman talotekniikan osaston perustamista. Siihen aikaan kiinteistönhoidossa oli erikseen sisä- ja ulkotöitä tekevät työntekijät. ”Tavoite oli, että kullakin kiinteistönhoitajalla on nimetyt taloyhtiöt ja kiinteistönhoitaja

pystyy hoitamaan kaikki kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät perustyöt sekä ulkona että sisällä. Putki- tai sähköasentajaa vaativat työt sen sijaan eriytettiin omaan talotekniikan osastoon”, Halenius selittää. Näin syntyi Akselin yhä vaalima malli, jossa kiinteistönhoitaja on mahdollisimman pitkälle vastuussa omien taloyhtiöidensä ylläpidosta. Samalla uusi talotekniikan osasto tuli Haleniuksen alaisuuteen. Vuonna 2017 Haleniuksesta tuli toimitusjohtaja. Sitä ennen hän oli toiminut kolmisen vuotta varatoimitusjohtana. Halenius on saanut toteuttaa insinööriminäänsä erilaisten tekniikoiden parissa uransa aikana. Mutta ennen kaikkea hän pitää itseään ihmisjohtajana, joka on pitänyt erityisesti esimiestyön kehittämistä tärkeänä. Halenius on myös aina tykännyt kaikesta, mitä tehdään yhdessä. ”Työkaverit ovat olleet mahtavia. Parhaita päiviä ovat ne, jolloin tehdään jotain koko henkilöstö yhdessä”, kertoo Halenius hymyillen. Työuraa on vielä toinen mokoma jäljellä. Mitä Halenius tavoittelee tällä hetkellä? ”Olen kasvanut yhdessä Akselin kanssa ja tällä hetkellä tavoitteeni ovat yhtenäisiä yrityksen tavoitteiden kanssa. Lasten harrastukset tuovat tälle mukavaa vastapainoa”, summaa Halenius.


MINUN TALOYHTIÖNI

As Oy Koukkarinkontiossa viihdytään yhdessä Joka numerossa yhden asiakastaloyhtiön esittely!

Taloyhtiö, jossa vuosittain hypätään bussiin teatterimatkalle, talkoisiin osallistutaan ahkerasti ja laitetaan jalalla koreaksi kymmenvuotisten kunniaksi? Sellainen on As Oy Koukkarinkontio. Teksti & kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

T

änä vuonna juhlitaan 40-vuotista As Oy Koukkarinkontiota. Hallituksen jäsen Leena Kulmala kertoo, että lähes sadan huoneiston taloyhtiössä asuu edelleen monia alun perin taloyhtiöön muuttaneita. Taloyhtiön tapahtumat saivat alkunsa lapsiperheistä, sillä taloyhtiössä asui parhaimmillaan jopa yli sata lasta. ”Meitä oli alkuaikoina taloyhtiössä paljon samassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä. Aloimme järjestää esimerkiksi grillinyyttikestejä yhdessä”, kertoo hallituksen jäsen Eila Hannula. Sitten alettiin järjestää taloyhtiön retkiä esimerkiksi Korkeasaareen ja Tervasaareen sekä erilaisia tapahtumia taloyhtiön alueella. Yhtenä vuonna järjestettiin kunnon joulujuhlat taloyhtiön tiloissa toimivassa yksityisessä päiväkodissa, kun se oli vähän aikaa tyhjillään. Oli joulutorttuja ja tiernapoikaesitys. Taloyhtiön vuosijuhlaa järjestävän huvitoimikunnan jäsen Riitta Hakala muistelee 1980-luvun alussa järjestettyä talviriehaa, jossa oli lapsilla hiihtokilpailu, poniratsastusta ja puheenjohtajan saksanpaimenkoira vetämässä pulkkaa. Kaikille osallistuville lapsille oli järjestetty palkinnot. ”Haluttiin tarjota osallistujille hernekeittoa, mutta ongelmaksi tuli riittävän iso kattila. Tilattiin kenttäkeittiö, joka vaati pitkän keittoajan. Sitä keittoa sitten lämmitettiin parin tunnin keittovuoroissa läpi yön”, Hakala muistelee hymyillen. Itsestään tapahtumat eivät synny, vaan jonkun täytyy aina käynnistää moottori. ”Yksi tai

Hallituksen jäsenet Eila Hannula (vas.), Leena Kulmala ja Tuomo Hakala esittelivät pientyökaluvarastoa, josta asukkaat voivat lainata työkaluja.

kaksi aktiivista henkilöä tarvitaan aina, että saadaan porukka innostumaan”, sanoo Hannula. ”Joku ideoi jonkun kivan jutun ja puhuu kaverille. Tapahtumassa voidaan sitten jo suunnitella seuraavaa. Kun nyt oli talvirieha, niin järjestettäisiinkö jotain kesällä”, Hakala jatkaa siitä, miten tapahtumat ovat saaneet alkunsa.

Perheretkistä teatterimatkoihin ”Puheenjohtajana panostan aina sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kerrostalossa kanssakäyminen on kohtuullisen vähäistä, joten teen kaikkeni, että sitä saataisiin lisää”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Tuomo Hakala . Hänen ideastaan sai alkunsa teatterimatkat, joita on tehty kerran vuodessa jo vuosikymmeniä. Tilataan bussi ja varataan teatteriliput ja ravintola. Sitten matkataan yhdessä milloin Tampereelle, Helsinkiin tai vaikka Poriin katsomaan teatteria. Esityksen jälkeen puidaan näytöstä illallisen äärellä. ”Aina sitä iso bussillinen lähtee mukaan. Useimmiten on menty katsomaan komedioita ja farsse-

ja, jotta esitys sopisi mahdollisimman monelle. Taloyhtiö tarjoaa bussin, mutta jokainen maksaa itse liput ja syömisensä”, avaa Hakala teatterimatkoja. Hallituksen jäsenet kehuvat kaikki hallituksen hyvää yhteistyötä. ”Hallituksen yhteistoiminta on kaiken a ja ö taloyhtiön yhteishengen kannalta. Jos on erimielinen hallitus, alkaa se vaikuttaa pihaparlamentissa ja heikentää koko taloyhtiön yhteishenkeä. Tässä taloyhtiössä on 90-prosenttisesti kaikki mennyt hyvin. Jos ongelmia on tullut, niin ne on selvitetty yhdessä keskustelemalla”, kertoo Kulmala. ”Hallituksessamme on aina osattu tehdä päätöksiä ilman isompia riitoja vapaan keskustelun kautta. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus sanoa mielipiteensä. Puheenjohtajan tehtävä on tarvittaessa potkia mielipiteet ulos niistä hiljaisemmistakin”, säestää puheenjohtaja Hakala. Aktiivinenkaan hallitus ei kuitenkaan riitä, vaan yhteisölliseen taloyhtiöön tarvitaan koko talo mukaan. ”Asukkaat muodostavat taloyhtiön sielun”, tiivistää Tuomo Hakala.

11


1

3

Huomioi parvekkeen ilmansuunta kasvivalinnoissa. Perehdy, millaisissa

Huomioi tuuli ja paahde. Tuuli haihduttaa kosteutta nopeammin eli parvekelasit vähentävät kastelun tarvetta. Aurinkoisella parvekkeella voi siirtää kasveja alemmas varjoon tai laittaa jonkun varjon, että kasvit eivät ole koko viikkoa paahteessa.

oloissa kasvi viihtyy. Valitse varjoisalle parvekkeelle varjossa viihtyviä ja paahteiselle auringosta tykkääviä. Eniten valinnanvaraa on länsi- ja itäparvekkeilla, sillä ne ovat aurinkoisia mutta eivät kuitenkaan paahteisia. Esimerkiksi eteläparvekkeet saattavat olla hyvin kuumia varsinkin lasitettuina.

2

4 5

Tee salaojitus. Umpiruukkuun tulee

tehdä salaojitus esimerkiksi ruukkusoralla, jotta ylimääräinen vesi ei jää juuristoon seisomaan. Ruukkusoran ja mullan väliin kannattaa laittaa vettäläpäisevä suodatinkangas, jotta multa ei kastelun yhteydessä valu salaojitukseen.

Huolehdi ilmastoinnista. Jos parveke

on lasitettu, niin lasit kannattaa jättää vähän raolleen.

Laita samaan ruukkuun samanlaista multaa ja kastelua vaativia kasveja.

Esimerkiksi kukat ja vihannekset kaipaavat erilaista multaa ja kesäkukat vaativat mehikasveja enemmän vettä.

AJANKOHTAISTA

Parvekepuutarha kukoistamaan Luulitko, että parvekepuutarhurin pitää rajoittua pelargonioihin ja basilikaan? Akseli Kiinteistöpalveluiden puutarhurit antavat tusinan vinkkejä parvekepuutarhureille. Teksti RIIKKA KYLÄHEIKO Kuvat ELINA SALONEN

9

6

Yhdistele rohkeasti! Viime vuosina erilaiset helppohoitoiset heinät ovat olleet suosittuja ja niitä voi yhdistää esimerkiksi kesäkukkiin. Ison ruukun multatila myös pitää kosteuden pidempään verrattuna erillisiin ruukkuihin.

7 8

Mitä pienempi ruukku, sitä nopeammin multa kuivuu. Voit käyttää myös altakasteluruukkuja tai haihtumista hidastavia koristekatteita. Varo kuitenkin liian painavia katteita, kuten kivikatteita, hentojen kasvien kanssa.

Kokeile hyötypuutarhaa parvekkeella! Parvekkeella voi hyvin kasvattaa

10 11

esimerkiksi tomaatteja, mansikkaa, perunoita, chilejä jne.

Oikean kastelurytmin löytää kokeilemalla. Työnnä sormi reippaasti

multaan. Jos pintamullan alla on vielä kosteaa, älä kastele. Kun kastelet, kastele kunnolla ja anna sitten mullan kuivahtaa. Jos antaa päivittäin pienen lirun vettä, multa kastuu vain pinnalta ja juuret lähtevät kasvamaan väärään suuntaan.

12

12

Pidä kasvit hengissä loman aikana.

Kokeile monivuotisia kasveja. Nyt on esimerkiksi

tulossa erilaisia bonsai-havupuita, jotka ovat monivuotisia ja voisi saada pärjäämään parvekkeellakin ympäri vuoden. Lasitetulla parvekkeella ne saattavat pärjätä talven sellaisenaan, mutta kylmemmällä kannattaa ruukkuja eristää. Havukasvi ei tarvitse pahemmin kastelua talvella, mutta leutona talvena voi vähän kastella. Pakkasella ei kastella lainkaan.

Elävöitä istutuksia korkeuseroilla.

Käytä erikorkuisia kasveja ja ruukkuja sekä erilaisia tasoja ruukkujen nostamiseksi. Ulkoiluta sisäkasveja. Viherkas-

veja voi siirtää kesäksi sisätiloista parvekkeelle.


KUKA KUKIN ON

Isännöintiä toisessa sukupolvessa Isännöitsijä Eija Kangas on toiminut 30 vuotta isännöitsijänä. Hänen tyttärensä Camilla Kivilä on juuri aloittanut hänen jalanjäljissään. Miten siinä näin kävi? Teksti & kuva RIIKKA KYLÄHEIKO

”N

uorempana ajattelin aina, että en ainakaan isännöitsijäksi ryhdy. Minulle se näyttäytyi lähinnä pitkinä työpäivinä”, naurahtaa Turun Isännöintikeskuksen isännöitsijä Eija Kankaan tytär Camilla Kivilä. Mutta niin hän vain silti aloitti Isännöintikeskuksessa alkuvuodesta ensin kiinteistösihteerinä ja kevään mittaan vähitellen isännöitsijänä. Hän suorittaa parhaillaan isännöitsijän ammattitutkintoa oppisopimuksella. Se taisi silti olla äiti, joka lopulta sen kipinän alalle sytytti. ”Keskustelimme joskus työllisyysnäkymistä ja siitä, missä nuorilla voisi tulevaisuudessa riittää töitä. Koska tiedän Camillan ulospäinsuuntautuneen persoonan, niin sanoin, että hänestä voisi olla isännöitsijäksi. Camilla oli myös taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja ja siten kiinnostunut näistä asioista”, 30 vuotta isännöitsijänä toiminut Kangas kertoo. ”Olen tosi sosiaalinen ihminen ja rakastan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Minua kiinnosti tässä se, että mitään ei tehdä yksin vaan yhteistyössä ihmisten kanssa”, pitkään asiakaspalvelutöitä tehnyt Kivilä komppaa. Yhteistyötä isännöitsijän työ pitkälti onkin. ”Pitää pystyä ottamaan erilaisten ihmisten näkökantoja huomioon. Itse teen tätä täydel-

lä sydämellä ja minulla on tuttavalliset välit hallitusten jäsenten kanssa. Vaihdetaan muitakin kuulumisia kuin vain taloyhtiön asioita”, kertoo Kangas isännöintityylistään.

Tässä työssä on niin taloutta, tekniikka kuin asiakaspalveluakin.

Töitä riittää alalla Isännöintiala on suhteellisen varma työllistäjä, sillä taloyhtiöiden hallinto on hoidettava tulevaisuudessakin. Alalla on myös paljon vanhempia isännöitsijöitä, joten tulevina vuosina nuorilla olisi paikkoja auki. Silti nuoret harvemmin suuntaavat isännöintialalle. ”Tätä alaa ei tuotu koskaan lukioaikoina esille ammattivaihtoehtojen joukossa. Vaikka oma äitini oli isännöitsijä, niin en oikeasti tiennyt, mitä isännöitsijä tekee. Tämä on kuitenkin monipuolista työtä, jossa on niin taloutta, tekniikkaa kuin asiakaspalveluakin”, Kivilä kertoo. Kivilä haluaa rohkaista nuoria lähtemään alalle, vaikka heillä ei olisi kokemusta kiinteistöalasta. Monen taustan kautta voi päätyä kiinteistöalalle. ”Itse esimerkiksi opiskelin ensin sihteeriksi, jotta voisin hakea kiinteistösihteeriksi. Työn oppii kuitenkin vasta työtä tekemällä, kun on intoa selvittää asioita ja

halua tehdä joka päivä kaikkensa hoidettavien yhtiöiden eteen.” Myös Kangas korostaa, miten monilla on liian vanhanaikainen kuva isännöinnistä: ”Itse pidän isännöitsijän työtä mielenkiintoisena ja haastavana. Työ kehittyy koko ajan ja on ihan erilaista kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, jolloin kaikki asiat tehtiin vielä paperilla. Lait muuttuvat jatkuvasti ja monenlaisia uusia asioita pitää oppia jatkuvasti. Ala vaatii jatkuvaa tsemppausta itseltä.” Kangas on tykätty isännöitsijä. Tytär arvelee hänen vahvuuksikseen sosiaalisen puolen ja tavan olla ihmisten kanssa: ”Asiakkaat kokevat, että häneen voi luottaa.” Luottamuksen merkitystä isännöitsijän työssä korostaa myös Kangas: ”Taloyhtiön hallituksen luottamus on tärkeää. Se rakentuu ajan kanssa ja jokaisen isännöitsijän täytyy se itse ansaita.” Äiti on vähän puolueellinen arvioimaan, millainen isännöitsijä tyttärestä tulee. Mutta kysytään kuitenkin. ”Camillalla on kova tahto ja kaikki eväät tulla hyväksi isännöitsijäksi. Uskon, että hänestä tulee minun tyylinen isännöitsijä. Uskon, että tulevaisuudessa asiakkaat pyytävät päästä Camillan isännöintiin”, Kangas lopettaa.

13


KUKA KUKIN ON

Kiinteistönhoitoko vain miesten hommaa? ”Ai sieltä tulikin huoltonainen”, on lause, jonka moni Akselin naispuolinen kiinteistönhoitaja on kuullut. Vaikka edelleen puhutaan talonmiehistä ja huoltomiehistä, niin alalle on alkanut tulla myös naisia. Teksti & kuvat RIIKKA KYLÄHEIKO

N

ainen kiinteistönhoitajana herättää huomiota. ”Enimmäkseen positiivista”, kaikki Akselin kiinteistönhoidon naiset vakuuttavat. ”Kyllähän sitä usein huomaa, että paikalle odotetaan sellaista rotevaa miestä. Mutta vastaanotto on aina ollut hyvä”, summaa viitisen vuotta Akselin kiinteistönhoitajana ollut Amanda Salonen . Mandi Rantanen puolestaan on useamman kerran kertonut olevansa itsekin kiinteistönhoitaja, kun häntä on pyydetty viemään viestiä työparina työskentelevälle miespuoliselle kiinteistönhoitajalle. Joskus seuraillaan kiinnostuneena vieressä, miten se hanan korjaus onnistuu. Erityisellä lämmöllä Rantanen muistelee kuitenkin asiakaskohtaamista vanhemman rouvashenkilön kanssa. ”Näytä niille!”, huikkasi hän, kun Rantanen lähti keskustelun lopuksi auttamaan urakoitsijaa. Parisen sukupolvea sitten nainen kiinteistönhoitajana taisi olla vielä harvinaisempi näky. Nykyäänkin miehiä on valtaosa. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksen mukaan vuonna 2015 kiinteistöhuollon työntekijöistä 84 % oli miehiä. Turun AKK:n kiinteistönhoita-

1

14

jien koulutuksesta vastaava Jukka Välikangas kertoo hänen opetuksessaan olleen vain muutama nainen viimeisen viiden vuoden aikana.

Monipuolista työtä Kiinteistönhoitajaksi päädytään usein moninaisilla taustoilla ja se pätee myös Akselin kiinteistönhoidon naisiin. Salonen opiskeli alun perin vaatetusompelijaksi, Katja Malin maanrakennuskoneen kuljettajaksi, Rantanen puutarhuriksi ja Jemica Kalasniemi kylmäkoneasentajaksi. He kaikki ovat sittemmin tehneet myös erilaisia kiinteistönhoidon opintoja. Mikä houkutteli heidät kiinteistöalalle? Rantanen kiinnostui alasta nähtyään ilmoituksen kiinteistönhoitajan koulutuksesta. ”Minua kiinnosti työ, jossa on monipuolisesti sekä ulko- että sisätöitä. Työn monipuolisuus pääsi silti yllättämään. Vasta kiinteistönhoitajaksi tultuani huomasin, miten iso koneisto taloyhtiön pyörimiseen tarvitaan, paljon eri alojen ammattilaisia”, kertoo Rantanen. Salonen päätyi alalle kesätöiden kautta, kun työnäkymät vaatetuspuolella olivat huonot. Häntä kiinnostaa työssä teknisemmät puolet ja hän tekeekin parhaillaan tekni-

sen kiinteistönhoitajan opintoja. ”Pidän esimerkiksi pienistä putkitöistä. Tykkään myös puhaltaa lehtiä”, Salonen hymyilee. Jemica Kalasniemi on toiminut parisen vuotta palveluvastaavana ja ehti tehdä sitä ennen vasta muutaman vuoden kiinteistönhoitajan töitä. Esimies oli laittanut nopeasti merkille tämän aurinkoisen ja aikaansaavan kiinteistönhoitajan. Hänen vastuullaan ovat Turun kaupungin kiinteistöt, kuten koulut ja päiväkodit. ”Yksi asiakas kerran luonnehti työtäni sanomalla, että täytän asiakkaiden toiveet. Se on totta, sillä viime kädessä tehtäväni on huolehtia, että kaikki työt tulee tehtyä”, kertoo Kalasniemi. Hänen työnsä on yhdistelmä työnjohtoa ja kenttätyötä: ”Teen kenttätyötä ehkä enem-

3

2


Tukea hallitusten jäsenille Taloyhtiön hallituksen tehtävä on huolehtia taloyhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten hoidosta. Hallituksen jäsenen ei kuitenkaan tarvitse olla kiinteistöalan ammattilainen, sillä isännöinti on hallituksen tukena tässä tehtävässä. Hallituksen jäseneltä tarvitaan vain halua perehtyä taloyhtiön asioihin ja ennen kaikkea kiinnostusta ajaa taloyhtiön yhteistä etua. Turun Isännöintikeskus tukee hallitusten työskentelyä monella tavalla. Kahdesti vuodessa järjestettävät asiakastilaisuudet hallitusten jäsenille tarjoavat koulutusta kulloinkin ajankohtaisista asioista. Viime vuosina niissä on kuultu asiaa esimerkiksi sähköisestä asiakasrekisteristä, paloturvallisuudesta, sähköautoista kuin asumisen tulevaisuudestakin. Tästä vuodesta alkaen hallitukset voivat myös hankkia hallitukselle Turun Isännöintikeskukselta hallituksen jäsenen kansion, jonka tarkoitus on antaa hallitusten jäsenille tukevat tietopohja ja hakuteokset hallitustyöskentelyn tueksi. Siihen sisältyy Isännöintikeskuksen hallituksen jäsenen opas sekä Kiinteistöliiton kirjaset hallituksen tehtävistä ja vastuista sekä taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Pakettiin sisältyy myös koulutusmateriaalia hallitukselle.

män kuin kuuluisikaan. Välillä sitä sitten samalla korjaa vessanpyttyä ja toimii asiakaspalvelijana”.

Rohkeasti kiinteistöalalle Kiinteistönhoidossa on monenlaista työtä. Akselin puutarhuri Suvi Levänen teki aluksi sekä puutarhurin että kiinteistönhoitajan töitä, mutta nykyään hänelle riittää puutarhurin töitä kokopäiväisesti. ”En itsekään ajatellut löytäväni paikkaani kiinteistönhoitoyrityksestä. Kiinteistöalalla tehdään hyvin monenlaisia töitä”, Levänen muistuttaa. Akselin kiinteistönhoitajat rohkaisevat alaa harkitsevia naisia, että ei tarvitse pelätä työn olevan liian fyysistä: ”Kyllä tässä naisetkin pärjää yhtä hyvin ja hyvillä välineillä voidaan työskentelyä helpottaa”, sanoo Malin. ”Akselissa saa aina tukea ja apua eikä ketään jätetä pulaan”, kannustaa puolestaan Kalasniemi.

4

5

Kerro mielipiteesi asukaslehti Elinasta! 1

Palveluvastaava Jemica Kalasniemi levittää hyvää tuulta niin alaisiin kuin asiakkaisiinkin.

2

Kiinteistönhoitaja Mandi Rantanen puhuu lämmönjakohuoneen kieltä.

3

Kiinteistönhoitaja Amanda Salonen tuo valoa rappukäytävään.

4

Puutarhuri Suvi Leväsen ajatukset ovat jo kesäkukissa.

5

Kiinteistönhoitaja Katja Malinin käsiä tottelee harjan lisäksi myös maanrakennuskone.

Kerro, mikä juttu kiinnosti eniten ja voit voittaa hopeanvärisen Kaari Soihtu plasmasytyttimen. Voit halutessasi samalla myös vinkata meitä mieluisista juttuaiheista tai antaa muuta palautetta.

VOITA PLASMASYTYTIN!

Kyselyyn voit vastata osoitteessa: https://my.surveypal.com/ Elinakysely Vastaajien kesken arvotaan 3 kpl hopeanvärisiä, USB-ladattavia Kaari Soihtu plasmasytyttimiä. Arvonta suoritetaan heinäkuussa 2020 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteystietoja käytetään ainoastaan tähän arvontaan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

15


INFO den korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena. www.akseli.fi Puh. (02) 275 2100 palvelu@akseli.fi VARISSUON TOIMISTO Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Ma klo 8-17 Ti-to klo 8–16 Pe klo 8–15 Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 8–16 LAUSTEEN TOIMISTO Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Ma-to klo 9–12 ja 13–16 Pe klo 9–12 ja 13–15 Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2100. Huoltopäivystyksen ja oven avaukset toimistoajan ulkopuolella hoitaa hälytysliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain työt, joi-

www.turunisannointikeskus.fi Puh. (02) 6517 2150 toimisto@turunisannointikeskus.fi

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu työ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan työn tilaajalle lähettää työstä lasku (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto). Nettilomakkeet Akselin nettisivuilta löytyvät lomakkeet vikailmoitusten lisäksi esimerkiksi muuttoilmoituksen tai nimenmuutoksen tekemiseen: www.akseli.fi. Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta löytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä. Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

KESKUSTAN TOIMISTO Yliopistonkatu 37 B (2. krs) 20100 TURKU Avoinna: ma-pe klo 9-16 (kesäaikana 1.6.-31.8. pe klo 9-15)

LAUSTEEN TOIMISTO Kirjurinkatu 3 20750 TURKU Avoinna: ma-to klo 9-12, 13-16, pe klo 9-12, 13-15

VARISSUON TOIMISTO Karvataskunkatu 1 20610 TURKU Avoinna: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15

Nettilomakkeet Turun Isännöintikeskuksen nettisivuilta löytyvät lomakkeet esimerkiksi muuttoilmoituksen ja osakkeenomistajan muutostyöilmoituksen tekemiseen tai isännöitsijäntodistuksen tilaamiseen: www.turunisannointikeskus.fi

16

VARI SS UON P ESULASSA onnistuu vaikka keväinen mattopyykki! Avoinna ma – pe klo 08.00-20.00 lauantaisin klo 08.00-20.00 ja sunnuntaisin klo 10.00-19.00

(arkipyhinä avoinna liikekeskuksen aukioloaikoina) Varissuon pesulan löydät Varissuon liikekeskuksen katutasosta, Kousankadun päästä. Pesulasta löydät tavallisia pyykinpesukoneita, matonpesukoneita, linkoja, kuivausrumpuja ja mankeleita. Rahastimet toimivat puhelimella ja käyttöohjeet löytyvät pesulasta. Lisätietoja: www.akseli.fi/palvelut. Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta!

Profile for Turun Isännöintikeskus Oy

Asukaslehti Elina 1/2020  

Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded