Page 1

MERCURIUS

2/2016

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

BASTU tekee konkreettista tulevaisuustyötä Turun seudulla

Vuoden opettaja innostaa ja innostuu

6

Kannattaako töissä ajatella?

8

15


PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS KAUPPAKORKEAKOULU YRITTÄJYYSYLIOPISTON YTIMESSÄ Vuosi sitten Turun yliopisto julkaisi yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategiansa, jonka mukaisesti olemme yrittäjyysyliopisto. Yrittäjyysyliopistona tavoitteemme on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Tiivistäen tämä tarkoittaa neljää asiaa: 1) yliopisto tarjoaa opintoja, jotka valmentavat yrittäjyyteen ja vahvistavat nykyisessä työelämässä relevantteja työelämätaitoja, 2) yliopistossamme panostetaan korkean tason yrittäjyystutkimukseen, 3) yliopisto toimii elinkeinoelämän ja yritysten aktiivisena kumppanina sekä 4) yliopisto toimii tiedeperustaisten innovaatioiden, startupien ja huippututkimuksesta ponnistavien spinoffien kasvualustana. Se, että vuosi sitten yrittäjyysstrategia syntyi, oli pitkälti kauppakorkeakoulun ja erityisesti yrittäjyyden oppiaineen pitkäjänteisen yrittäjyystutkimuksen ja -koulutuksen parissa tehdyn työn ansiota. Kauppakorkeakoululla on jo vuosikaudet ymmärretty edellä mainittujen teemojen tärkeys. Yrittäjyysopetus ja -tutkimus kauppakorkeakoulussa ovat olleet huippuluokkaa jo pitkään, tästä esimerkkinä ensimmäisen Intoa!-yrittäjyystekokilpailun voittanut yrittäjyyden oppiaineen toteuttama Startup!-kurssi. Kauppakorkeakoululla on aina ollut hyvät suhteet elinkeinoelämään, ja koulussa on tehty menestyksekästä yritysyhteistyötä. Esimerkiksi johdon kouluttamiseen keskittyvän TSE exen toiminta ja tietojärjestelmätieteen oppiaineen toteuttama ICT-portti-projektipalvelu ovat erinomaisia esimerkkejä pitkäjänteisestä yhteistyöstä. On siis luontevaa, että kauppakorkeakoulu on ollut ja on edelleen yrittäjyysyliopiston ytimessä. Kauppakorkeakoulun sopii edelleen toimia esimerkkinä ja primus motorina, mutta nyt yrittäjyysyliopistossa muidenkin tiedekuntien opiskelijoilla ja henkilökunnalla on entistä parempi mahdollisuus päästä hyötymään tästä osaamisesta. Yrittäjyysyliopistossa yrittäjyyden ja yrittäjämäisen tekemisen ilosanoma kuuluu kaikkiin tiedekuntiin. Yhdessä monitieteisenä yrittäjyysyliopistona pystymme myös palvelemaan elinkeinoelämää paremmin uusien, entistä joustavampien ja monialaisempien yhteistyömuotojen avulla.

MIKKO POHJOLA Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun alumni ja työskentelee yrittäjyysasiamiehenä Turun yliopiston innovaatiopalvelut ja koulutusvienti -yksikössä.

KUVA: HANNA OKSANEN


SISÄLLYS 2/2016 2 Pääkirjoitus: Kauppakorkeakoulu yrittäjyysyliopiston ytimessä 4 Lyhyesti 8 BASTU törmäyttää tulevaisuudentekijät Reijo Karhinen: 11 Vieraskynä Muutoksen nopeus edellyttää uudistumista 12

KUVA: HANNA OKSANEN

12

Kirsi Leväpelto on vuoden alumni.

Vuoden alumni: Kauppakorkeakoulusta sain matkaevääksi rohkeuden

14 Alumnipäivä: Uskalla yrittää! vai eikö – organisatorisen 15 Ajatellako typeryyden paradoksi 16 Tiede kuuluu kaikille 18 EMBA siivitti markkinajohtajaksi 21 Väitökset ja valmistuneet

16

Avoin tiede on kansainvälinen megatrendi.

MERCURIUS 2/2016 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­| Taitto­Mainostoimisto Jabadabaduu Turku | Kannessa Keijo Koskinen ja Markku Wilenius | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja p­ alaute tseviestinta@utu.fi 4041 0678 Painotuote


lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Varsinais-Suomen osuuspankeilta ja OP Ryhmältä

500 000 euron lahjoitus Turun yliopistolle OP Ryhmä lahjoittaa suomalaisille yliopistoille käynnissä olevalla, kesäkuussa 2017 päättyvällä rahoituskierroksella ennätykselliset 6,3 miljoonaa euroa. Kokonaisuus koostuu osuuspankkien ja OP:n keskusyhteisön lahjoituksista.

V

arsinais-Suomen OP-liiton puheenjohtaja Mauri Kontu on iloinen ja ylpeä siitä, että kaikki Varsinais-Suomen osuuspankit ovat mukana lahjoittamassa. – Lahjoitukset kertovat, että osuuspankit ymmärtävät yliopistojen merkityksen maakunnan elinvoimaisuuden edistäjänä. Sama tavoitehan on keskiössä myös paikallisten osuuspankkien omassa toiminnassa, Kontu toteaa. 4 MERCURIUS 2/2016

– Turun Seudun Osuuspankin osuus lahjoituksesta on 250 000 euroa. Tästä summasta 200 000 euroa kohdennamme Turun yliopistolle ja 50 000 euroa Åbo Akademille, toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario kertoo. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan OP Ryhmän lahjoitus viestii valtakunnan tasolla ison pankkiryhmän vastuullisesta suhtautumisesta koulutukseen ja tutkimukseen.

– Varsinais-Suomen osuuspankkien merkittävä lahjoitus on puolestaan vahva signaali yliopistolle alueellisen kehittämisen merkityksestä, Väänänen toteaa. Yliopistojen varainhankintaan varatun valtion vastinrahan myötä Turun yliopistolle tehdyn lahjoituksen arvo saattaa nousta kahteen miljoonaan euroon.


Työn ja yrittäjyyden muutos aiempaa laajempaan tarkasteluun

T

urun yliopiston johdolla on käynnistynyt merkittävä työelämän muutosta tutkiva kolmevuotinen tutkimushanke Smart Work in the Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella (SWiPE). Hanke on Suomen Akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen hanke vuosille 2016–2019. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa talouden globaalia muutosta, uusia teknologioita ja työnteon uusia alustoja sekä selvitetään näiden ilmiöiden vaikutuksia työn sisältöön ja muotoihin, työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä koulutustarpeisiin. Turun yliopiston tutkimuskumppaneina hankekonsortiossa ovat ETLA ja Työterveyslaitos. ‒ Tutkimuskonsortiolla on laaja ja monitieteinen kansainvälinen ja kotimainen osaaminen. Aiomme olla alusta alkaen avoimessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien ja erityisesti päättäjien kanssa, jotta tutkimuksen tulokset ovat yhteiskunnan käytössä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo konsortion johtaja, professori Anne Kovalainen kauppakorkeakoulusta.

KULTA-hanke etsii keinoja tukea haavoittuvaa kuluttajaa

Kuluttajien sidoslähtöiset tiedostamattomat tarpeet -tutkimushanke on saanut yhden Emil Aaltosen Säätiön kymmenestä projektiapurahasta. Yliopistotutkija Birgitta Sandbergin kauppakorkeakoulussa johtama monitieteinen tutkijatiimi etsii keinoja, joilla voidaan kehittää yksilön tarpeet paremmin kohtaavia palveluja.

H

anke perustuu vuonna 2013 alkaneeseen tutkimustyöhön, jossa on kartoitettu haavoittuvien kuluttajien tunteita ja tutkittu tunnearvon muodostumista asiakaskokemuksessa. – Palveluihin voidaan esimerkiksi luoda ominaisuuksia, jotka helpottavat vaikeassa elämäntilanteessa olevaa kuluttajaa sen sijaan, että palveluiden käyttäminen kuluttaisi entisestään hänen voimavarojaan. Vaikeassa

tilanteessa oleville asiakkaille oikeanlaisen ja oikein ajoitetun palvelun merkitys voi olla jopa kaikkein suurin, Birgitta Sandberg sanoo. Tutkimuskohteena ovat yksilön tärkeiksi kokemat sidokset sekä sidoslähtöisten tiedostamattomien tarpeiden tunnistaminen. Muun muassa tiedonkulun digitalisoitumisen ja yksilökeskeisyyden kasvun kaltaiset yhteiskunnalliset muutokset muuttavat myös sitä, miten yksittäiset ihmiset kokevat elämän merkityksellisyyden.

‒ Merkityksellisyyden kokemuksella ja siten myös sidoksilla ja niiden jatkuvuudella on puolestaan olennainen vaikutus yksilön tarpeisiin ja hyvinvointiin. Usein nämä tarpeet ovat tiedostamattomia, ja niiden ymmärtäminen on liiketaloustieteessä koettu äärimmäisen haasteelliseksi. Kansainvälisessä hankkeessa onkin mukana myös psykologian, lääketieteen, hoitotieteen, filosofian, tietojärjestelmätieteen, neurologian ja etnologian tutkijoita. MERCURIUS 2/2016

5


lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Vuoden opettaja on

professori Harri Lorentz – Opettaminen on äärimmäisen haastavaa – ja siksi siinä onnistuminen kiehtoo. Olen tyytyväinen, kun opiskelijat saavat oivalluksen kokemuksia, vuoden opettajaksi valittu logistiikan professori Harri Lorentz sanoo.

T

urun KY valitsi logistiikan professori Harri Lorentzin toimitusketjujen johtamisen oppiaineesta Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi. Vuoden opettajan valinta perustuu äänestykseen. Innostavuus, innostuneisuus sekä mukaansatempaava tapa opettaa nousivat esiin opiskelijoiden perusteluissa. ‒ Kyllähän konkreettisesta arvonluonnista voi ja pitää olla innostunut, siitähän toimitusketjujen johtamisessa loppupeleissä on kyse. Itselläni jonkinlainen lapsenomainen innostus oppia ympäröivästä maailmasta on säilynyt ‒ hyvä, jos se tarttuu, Lorentz hymyilee. 6 MERCURIUS 2/2016

Vuoden opettaja sai paljon kehuja luennoistaan ja kursseistaan sekä niillä suoritettavista tehtävistä. Lorentz kertoo, että lähestyy opettamista oppijakeskeisesti: periaatteena on pyrkiä yksinkertaistamaan viestiä. ‒ Ihmisen omaksumiskyky puolentoista tunnin aikana on rajallinen, joka luennolla ei tarvitse juosta läpi paljon asiaa, sen sijaan voidaan keskittyä enemmän tiettyyn asiaan. Luennon aiheen koitan usein tarjoilla jonkin casen kautta, josta sitten päästään yleistämään aihetta liikkeenjohdon teoriaan ja periaatteisiin. Parasta on, jos opiskelija on jo ennen luentoa valmistautunut ja aiheen työstäminen aloitettu.

”ON ILO SEURATA, KUINKA FIKSUT OPISKELIJAMME PÄRJÄÄVÄT MAAILMALLA”

Vuorovaikutustaidoistaan ja motivoivuudestaan kiitelty vuoden opettaja haluaa tarjota opiskelijoille näkymiä tulevaisuuteen ja uramahdollisuuksiin. ‒ Meillä on arvokas alumniverkosto, joka osallistuu eri tavoin opetukseen esimerkiksi vierailuluennoilla. On ilo seurata, kuinka fiksut opiskelijamme pärjäävät maailmalla vaativissa tehtävissä. Lorentz pitää opettamista merkittävänä osana professorin työtä. Hänen mukaansa


Intohimoinen suhtautuminen

usein uuden yrityksen menestyksen taustalla

Harri Lorentz sanoo, että vuoden opettajaksi valitseminen on hänelle merkityksellinen tunnustus. ‒ Suurkiitos opiskelijoille! Meillä kauppakorkeakoulussa on palaset kohdallaan, sillä ilman innostuneita ja fiksuja opiskelijoita olisi vaikeaa olla innostunut opettaja.

tutkimus- ja opetustyö tukevat toinen toistaan: tutkimus on tapa tuoda uutta opetukseen ja opettaessa saa usein ideoita tutkimukseen. ‒ Opettamisessa onnistuminen on vielä enemmän itsestä kiinni. Opettaminen on äärimmäisen haastavaa ‒ ja siksi siinä onnistuminen kiehtoo. Olen tyytyväinen, kun opiskelijat saavat oivalluksen kokemuksia.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Uuden yritystoiminnan varhaiset vaiheet ovat herkkiä ja epävarmoja. Monet startupit epäonnistuvat varhain, mutta syyt siihen, miksi jotkut onnistuvat ja toiset eivät, eivät ole kovin selkeitä. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin luovuuden, kekseliäisyyden ja emotionaalisten lähestymistapojen merkitystä alkuvaiheen yrittäjyydessä ja yrityksen menestymisessä.

T

utkimuksen mukaan tunteet ja erityisesti intohimo ohjaavat yrittäjiä etsimään ratkaisuja, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta tai hyödyntämättä. Tulokset perustuvat kyselyaineistoon, joka kerättiin lähes 2 400:lta alle viisi vuotta yrittäjänä toimineelta henkilöltä. ‒ Kun yrittäjällä on intohimoa kehittää yritystään ja luoda uutta, hän pyrkii myös ottamaan käsillä olevista resursseista enemmän irti. Havaitsimme, että erityisesti käytettävissä olevien resurssien luova käyttö edistää alkuvaiheen menestymistä ja yrittäjänä jatkamista, yrittäjyyden erikoistutkija Pekka Stenholm kertoo. Stenholm ja hänen kanssaan aihetta tutkinut professori Maija Renko University of Illinois Chicagosta korostavat tulosten laventavan käsitystä yrittäjyydestä ja tarjoavan uusia näkökulmia yritystoiminnan menestymisen ymmärtämiseen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa yrittäjyyden alan Journal of Business Venturing -julkaisussa. MERCURIUS 2/2016

7


Bastu tunnistaa trendejä ja mahdollisuuksia. Teemme konkreettista tulevaisuustyötä alueen elinkeinoelämän kanssa.”

- Keijo Koskinen ja Markku Wilenius

8 MERCURIUS 2/2016


BASTU törmäyttää

TULEVAISUUDENTEKIJÄT TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT HANNA OKSANEN

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima yrityskehittämö Bastu on Turun seudun yrittäjille avoin verkosto, joka edistää kestävää yritystoimintaa. Bastu rakentaa tavoitteellisesti yritysekosysteemiä, jossa eri toimialojen ihmiset ja yritykset kohtaavat ja rakentavat uutta. Avainsanoja ovat resurssiniukkuus, älykkäät ratkaisut ja uudet arvonluonnin yhdistelmät.

V

iime vuonna käynnistyneen Bastun toiminta-ajatus perustuu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ainutlaatuiseen tulevaisuusosaamiseen ja tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen näkemyksiin talouden kuudennesta aallosta: kun resurssit ovat niukat, on pakko ajatella totuttuina pidettyjä asioita kokonaan uudella tavalla. Tavoitteena on tuottaa fiksuja ratkaisuja ja yhteistyömuotoja sekä olemassa olevissa että uusissa yrityksissä, jotta erityisesti Turun seudun ja Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kärkialat saavat lisää eväitä uudistumiseen. ‒ Bastu edustaa uudenlaista yritys- ja yrittäjyyshenkisyyttä Turun alueella. Olemme saaneet mukaan sekä nuoria että jo kokeneempia yrittäjiä sekä muita tahoja, jotka haluavat edistää alueen tulevaisuutta, Wilenius kertoo. Hanke on osa Sitran ja Turun kaupungin yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. ‒ Bastu on tulevaisuustyötä ‒ konkreettinen tapa yhdistää tulevaisuudentutkimusta kaupungin ja elinkeinoelämän kehittämiseen pitkällä aikavälillä, Wilenius sanoo. 9 MERCURIUS 2/2016

on saada epätodennäköiset kontaktit kohtaamaan. ‒ Uudet ajatukset eivät synny tiukasti toimialojen sisällä. Kun pyritään pois läpivirtaustaloudesta kiertotalouteen, puhutaan aivan uusista kombinaatioista. Kyse ei ole vain materiaalien ja aineettoman pääoman uudenlaisesta hyödyntämisestä esimerkiksi kokonaan uusissa yrityksissä vaan siitä, että yritykset löytäisivät toisensa jopa epätodennäköisiltä kuulostavissa yhdistelmissä. Bastu on paikka,

jossa oman aihionsa voi tuoda muiden kanssa yhdessä edistettäväksi. Työpajojen lisäksi Bastu toimii trendien ja mahdollisuuksien tunnistajana ‒ Koskinen kertoo, että iso osa verkoston koordinointia on napata kiinni liideistä ja edistää asioita myös työpajojen ulkopuolella arjessa. Tällä hetkellä työn alla on rakentaa yhteistyötä liittyen terveystiedon louhintaan, Itämeren tilan parantamista edistäviin liiketoimintakonsepteihin, Turun telakan toimintoja laajentavaan Blue Industry Parkkiin sekä Suomen maaperässä oleviin teollisuuden sivuvirtojen kiertoon saamiseen. ‒ Näistäkin teemoista on tulossa avoimet työpajat keväällä. Valmisteilla on myös suljettuja työpajoja, joissa mennään syvemmälle toimialakohtaisiin kysymyksiin ja mahdollisuuksiin, Koskinen kertoo. ‒ Olen juuri kerännyt palautetta Bastussa mukana olleilta. Jotain ilmeisesti olemme tehneet oikein, sillä saatu positiivinen palaute veti nöyräksi. Moni on hyötynyt mukana olosta ihan arkisessa liiketoiminnassa tai suunnannut tekemistään saadun tiedon perusteella. Toki saimme myös rakentavia ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi.

Bastun avoimissa työpajoissa on käsitelty muun muassa Turun keskustan kehittämistä sekä asumista, rakennuttamista ja tilojen käyttöä.

AIHIOISTA BISNESTÄ

Käytännössä yritysten ja ihmisten törmäyttäminen tapahtuu Bastun avoimissa työpajoissa. Työpajat on teemoitettu, ja niissä on käsitelty muun muassa Turun keskustan kehittämistä, hiilivapaata liikkumista sekä asumista, rakennuttamista ja tilojen käyttöä. Bastun koordinaattori Keijo Koskinen kertoo, että yksi työpajojen päätavoitteista

MERCURIUS 2/2016

9


Veli-Matti Jalonen, Teijo Pöyhönen ja Tomi Kalpio tapasivat Bastussa ja käynnistivät yhteistyön kehittääkseen entistä ympäristöystävällisemmän tavan käyttää ja tuottaa autojen varaosia.

3D-tulostaminen tuo uuden

ulottuvuuden varaosaliiketoimintaan Yksi Bastussa syntyneistä konsepteista on Oili Jalonen Oy:n, 3DTech Oy:n ja Webaitio Oy:n ratkaisu älykkääseen ja resurssiniukkaan varaosalogistiikkaan. Yritykset rakentavat yhdessä palvelua, jossa auton varaosa voidaan 3D-tulostaa käytetystä materiaalista.

O

ili Jalonen on jo jonkin aikaa tarjonnut viherosakonseptillaan kuluttajille mahdollisuuden käyttää autojen korjauksessa ympäristöystävällisesti tarkastettuja ja kierrätettyjä varaosia. ‒ Haluamme olla Suomen ykkönen autovaraosissa ‒ samalla haluaisimme, että ekologinen, ympäristöystävällisesti tarkastettu, kierrätetty autovaraosa olisi kuluttajalle kiinnostava vaihtoehto, josta oltaisiin valmiita maksamaan saman verran kuin uudesta osasta, sanoo Oili Jalonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen. Tämän ajatuksen Jalonen toi Bastuun, jossa tuotekehitys lähti nopeasti etenemään 3DTech Oy:n omistajan ja perustajan Tomi Kalpion ja Webaitio Oy:n perustaja Teijo Pöyhösen kanssa.

10 MERCURIUS 2/2016

‒ 3D-tulostaminen sopii tähän loistavasti. Kun varaosaa, esimerkiksi puskuria, ei voida käyttää uudelleen, se voidaan murskata ja käyttää 3D-tulostusprosessin raaka-aineena vaikka tuunattuun ikkunapeilin koteloon tai ergonomisesti asiakkaalle räätälöidyn istuimen osana. Metallien 3D-tulostus kasvaa maailmalla kovaa vauhtia, ja seuraamme tilannetta tämänkin osalta tarkkaan, yrittäjät kertovat. Webaitio tarjoaa konseptiin alustan, jolla asiakas voi olla suoraan yhteydessä varaosamyyjään ja välittää livekuvaa varaosasta, jota tarvitsee. Yhteys on kaksisuuntainen, sisältää äänen, ja siihen voi liittyä rajattomasti osapuolia esimerkiksi mobiililaitteella. ‒ Uskomme, että tällä elementillä kulkeminen vähenee, ja asiakkaan turhat käynnit vähenevät ‒ tässäkin haluamme olla askeleen muita edellä.


vieraskynä

MUUTOKSEN NOPEUS

edellyttää uudistumista

E

lämme keskellä jatkuvasti kiihtyvää muutosta, joka on mullistamassa koko elämänmuotomme. Puhumme paljon digitalisaatiosta, mutta usein unohdamme, mikä on digimurroksessa olennaisinta – se, miten teknologia muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja ajattelua. Minkä tahansa nurkan takana saattaa odottaa seuraava teknologinen mullistus, joka voi kertaheitolla muuttaa tapamme kuluttaa, tehdä työtä tai liikkua. Edustamaani toimialaa ravistelee tällä hetkellä murros, joka on laajuudeltaan ja nopeudeltaan kaikkien aikojen suurin. Asiakaskäyttäytymisen muutos yhdistettynä kiihtyvään teknologiseen kehitykseen rapauttaa vanhaa liiketoimintaa, jonka tilalle on luotava uutta. Samalla toimialarajat hämärtyvät ja uudet kilpailijat valtaavat markkinoita. OPn henkinen lähtökohta muutoksen äärellä on selvä: haluamme olla toimialalla se, joka uudistumista johtaa. Mullistavien muutosten tarkkaa suuntaa ja tahtia on vaikea ennustaa. Aiemmista muutoksista olemme kuitenkin oppineet, että parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät uusiutumaan ensimmäisten joukossa. Huoleni kohdistuukin koko Suomen kykyyn uudistua ja jatkaa satavuotiasta menestystarinaansa. Suomi ei saa jäädä pysähtyneisyyden tilaan. Kun uudistumiskyvystä tulee ihmisten, yritysten ja kansakuntien tärkeimpiä ominaisuuksia, asettaa se haasteen myös koulutusjärjestelmälle ja sen sisällölle. Miten voimme turvata laadukkaan ja ajantasaisen koulutuksen maailmassa, jonka määrittäviä tekijöitä ovat epävarmuus ja muutos? Ulkoa oppiminen ja monimutkaisen maailman pukeminen yksinkertaisiksi vastauksiksi ei riitä – jos se on sitä koskaan tehnyt-

kään. Kaikkien koulutusasteidemme tulee tukea uuden oppimisen kykyä, ongelmanratkaisua ja vuorovaikutustaitoja. Toimialarajojen murtuessa monialaisuus on jo arkipäivää työelämässä, joten sitä tulisi kehittää myös yliopistotasolla. Laaja sivistys ja syvä osaaminen ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä vahvuuksia koko itsenäisyytemme ajan, ja niin ne tulevat olemaan myös jatkossa. Siksi koulutusjärjestelmämme toimintaedellytysten turvaaminen, sisällön uudistaminen ja korkeatasoisen tutkimuksen vaaliminen voidaan laskea yhteiskuntamme kohtalonkysymysten joukkoon. OP haluaa varmistaa suomalaisen yhteiskunnan menestymisen edellytykset ja kilpailukyvyn pitkälle tulevaisuuteen. Siksi OP lahjoittaa kaikille Suomen yliopistoille yhteensä 6,3 miljoonaa tilanteessa, jossa koulutukseen kohdistuu merkittäviä leikkauspaineita. Koulutukseen ja uuteen osaamiseen investoiminen on tärkeimpiä keinoja varmistaa yhteiskuntamme kyky uudistua sisältä päin. Uudistumisen kulttuuri ruokkii uusia investointeja, ja uudet investoinnit parantavat kilpailukykyä. Tämä on positiivinen kierre, johon tarvitaan parhaita mahdollisia yliopistoja. REIJO KARHINEN OP RYHMÄN PÄÄJOHTAJA

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja alumni sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtori. MERCURIUS 2/2016

11


Vuoden alumni Kirsi Leväpelto:

Kauppakorkeakoulusta

sain matkaevääksi rohkeuden TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

KUVA HANNA OKSANEN

– Turun kauppakorkeakoulussa saamani koulutus antoi minulle erinomaiset valmiudet työelämään. Olen halunnut antaa jotain takaisin nyt, kun siihen työ- ja elämänkokemuksen kerryttyä on hyvät edellytykset, vuoden alumni Kirsi Leväpelto sanoo.

H

aastattelupäivänä Kirsi Leväpelto on menossa pitämään alumniluentoa kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Hän haluaa kannustaa opiskelijoita aktiivisuuteen ja verkostojen luomiseen ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Leväpelto huomauttaa, että osana Turun yliopiston ylioppilaskuntaa kauppatieteiden opiskelijoilla on erinomaiset edellytykset verkostoitumiseen ja elinikäisten siteiden luomiseen. – Voit soittaa opiskeluaikaiselle yhteistyökumppanillesi vaikka 20 vuoden päästä, ja silloin yhteisestä menneisyydestä voi olla arvaamatonta hyötyä. Kirsi Leväpelto valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1995. Hän opiskeli ulkomaankaupan koulutusohjelmassa pääaineenaan kansainvälinen kauppa. Opiskeluaikanaan Leväpelto toimi muun muassa kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan puheenjohtajana, Turun KY-Contact Oy:n toimitusjohtajana ja KY-Dealing Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kun Leväpellolta kysyy, minkä hän nostaa keskeisimmäksi opetukseksi opiskeluajaltaan, tulee vastaus empimättä. – Rohkeuden. Epäilemättä myös kyvyn etsiä tietoa, mutta vielä enemmän rohkeuden. Kauppakorkeakoulussa oli ja on yhä kannustava ilmapiiri. Leväpelto on osallistunut 2000-luvulla hyvin aktiivisesti Turun kauppakorkeakoulun alumnitoimintaan toimien muun muassa

12 MERCURIUS 2/2016

Alumni ry:n jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän kuuluu kauppakorkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikuntaan. Omaa aktiivisuuttaan Leväpelto ei osaa sen kummemmin perustella. – Syystä tai toisesta tykkään tästä. Joku toinen tykkää tehdä luomuruokaa, alumnitoiminta ja yhteiskunnallisten asioiden pohtiminen on se minun juttuni. TURUSTA MAAILMALLE JA TAKAISIN

Uransa alussa Leväpelto työskenteli taajaan omistajaa vaihtaneen Turun televisiotehtaan palveluksessa yhteensä viiden vuoden ajan. Työhön kuului paljon matkustamista. Aasialaisen omistajan ostettua tehtaan Leväpelto, joka vastasi hotellien maksu-tv-toimituksista, sai tehtäväkseen löytää filmiteollisuudesta kumppanit, joiden kautta elokuvia saatiin levitetyksi aasialaisille hotelliasiakkaille. – Olenkin vieraillut töiden puolesta useampaan otteeseen esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilla. Maailmaa kiertäessään Leväpellolle tuli kuitenkin lopulta tunne, että on aika rakentaa omalle elämälle vankempi perusta kotiSuomeen. – Totesin, että jos en tee suunnanmuutosta, kaikki verkostoni tulevat olemaan ulkomailla ja minulla ei tule koskaan olemaan perhettä. Leväpelto muutti Helsinkiin ja hakeutui Radiolinjan palvelukseen, jossa hän ehti työskennellä markkinointipäällikkönä, asiakkuus-

johtajana ja partneruusjohtajana. Samoihin aikoihin hän tapasi tulevan miehensä – turkulaisen Helsingissä. – Olin siihenastisen elämäni vältellyt turkulaisia miehiä. Mutta elämässä käy usein niin, että jos jotain yrittää vältellä, se tuodaan tykö, Leväpelto hymyilee. Perheeseen syntyi poika, ja Leväpelto jäi äitiyslomalle. Perhe muutti pian Turkuun. Turussa Leväpelto on luonut uraa sosiaali- ja terveysalalla, ensin palvelukoti Kotikunnaan toiminnanjohtajana ja sitten Mehiläisen palveluksessa, jossa hän toimii yksikönjohtajana ja on pian siirtymässä myyntitehtäviin. PERHE-ELÄMÄ KANTAA

Leväpelto on kotoisin Oulusta. Sosiaalidemokraattivanhemmat puhuivat politiikkaa niin paljon, että nuoressa Leväpellossa se herätti vastareaktion. Vanhemmiten yhteiskunnalliset asiat ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa yhä enemmän. Sosiaali- ja terveysalalla käynnissä oleva murros on asia, josta Leväpelto puhuu mielellään. – Yhteiskunnallinen keskustelu soten tiimoilta on aika raakaa. Olen hyvin vakaasti sitä mieltä, että sekä julkisella että yksityisellä puolella olisi toisiltaan paljon opittavaa. Mutta näissä asioissa on kyse sinusta, minusta ja läheisistämme. Usein vaikuttimet ovat niin vahvoja, että itse asiasta ei päästä puhumaan, Leväpelto sanoo. Sote-kuviot eivät kuitenkaan täytä koko elämää. Tällä hetkellä ison osan vapaa-ajasta


alumni

haukkaa 12-vuotiaan pojan harrastuksissa mukana eläminen, milloin koripallokentän laidalla, milloin purjehdusreissuilla. – Lapsen kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista. Onneksi niin kävi, että perhe tuli. Muuten elämäni olisi ollut kovin erilaista. Myös musiikin maailma vie Leväpeltoa mukanaan. Hän on aloittanut pianonsoiton uudestaan – seuraava askel harrastusrintamalla saattaa olla laulutunneille palaaminen. Kirsi Leväpelto valittiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2016 alumniksi vuotuisessa alumnipäivässä 29.10.2016.

MERCURIUS 2/2016

13


alumni

Yleisö seurasi Montussa järjestettyä pitchauskisaa mielenkiinnolla.

Jesse Kaislavuo voitti pitchauskisan. Kaislavuo esitteli alun perin Startup!-kurssilla perustettua Activeria.

Uskalla yrittää! TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT SAMULI SALO

Alumnipäivä on kauppakorkeakoulun alumnitoiminnan vuotuinen päätapahtuma. Tänä vuonna alumnipäivä järjestettiin lauantaina 29.10.2016 teemalla "uskalla yrittää". Tapahtuma kokosi satoja kauppakorkeakoulun kasvatteja kuulemaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä sekä tapaamaan tuttuja.

M

itä yrittäjyys on? Kenelle se sopii? Entä miten yrittäjyys istuu yliopistoon? Esimerkiksi näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kauppakorkeakoulun alumnipäivässä. Tilaisuudessa keynote-puheenvuoron pitivät toimitusjohtaja Jaakko Männistö (Feedbackly), markkinointi- ja myyntijohtaja Matti Sahi (Choose Your Future) ja hallituksen puheenjohtaja Jussi Rantanen (NEO Terveys Oy). Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund kertoi alumneille kauppakorkeakoulun ajankohtaiset kuulumiset ja yrittäjyyden professori Jarna Heinonen esitteli yrittäjyysyliopistoa.

Päivän puheenjohtajana toimi yksikönjohtaja Kirsi Leväpelto (Mehiläinen Oy), joka valittiin tilaisuudessa kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi. Iltapäivän keskusteluosuudessa käytiin avointa keskustelua siitä, mitä yrittäjyys on sekä yrittäjyyden opetuksen merkityksestä osana kauppatieteiden opintoja. Tänä vuonna alumnipäivän uutena avauksena nähtiin kauppakorkeakoulutaustaisten startuppien pitchauskisa, joka järjestettiin yhteistyössä Boost Turun kanssa. Idean isä, alumnitoimikunnan jäsen Tomi Virtanen (Doerz Co Oy) kertoo, että alumniyleisö seurasi startuppien ideoiden myyntipuheita mielenkiinnolla.

‒ Oli hienoa päästä esittelemään TSEtaustaisia startup-yrityksiä alumneillemme. Monelle heistä tämä oli ensimmäinen pitchauskokemus: yli puolet yleisöstämme kuuli startuppien hissipuheita livenä ensimmäistä kertaa! Pitchauskisan voitti kauppakorkeakoulun opiskelija Jesse Kaislavuo, joka esitteli Activer-mobiilisovellusta. Activer syntyi Startup!kurssilla vuonna 2015, jolloin se myös valittiin Suomen parhaaksi korkeakouluopiskelijoiden startupiksi. Ideaa on jatkokehitelty, ja nykyinen tuote on yhteisöpalvelu, josta löytää muut liikkujat ja liikuntatapahtumat. Palvelu julkaistaan ensi keväänä, avoin testaus alkaa vuoden alussa. Startup!-kurssia itse taloustiedettä pääaineenaan opiskeleva Kaislavuo suosittelee kaikille opiskelijoille pääaineesta riippumatta. Hän kertoo, että opiskelun ja yrittäjyyden yhdistäminen toimii hyvin. ‒ Mahdollisuudet omien unelmien toteuttamiselle ovat nyt rajattomat. On ollut todella mukavaa huomata, että koulussamme kannustetaan yrittäjyyteen, ja suosittelen tätä polkua jokaiselle kanssaopiskelijalle.

Katso alumnipäivän kuvat ja tutustu alumnitoimintaan osoitteessa

www.utu.fi/tse-alumni Ari Mäkinen (Arol Finance Oy), Tiina Vainio (Turun kauppakamari), Mira Kivistö (ConTe Oy) ja Katariina Räike (Polarmoss Oy) keskustelivat yhdessä yleisön kanssa siitä, mitä yrittäjyys on.

14 MERCURIUS 2/2016


Ajatellako vai eikö

– organisatorisen typeryyden paradoksi TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA HANNA OKSANEN

Johtamistutkimuksen ykkösnimiin Pohjoismaissa kuuluva professori Mats Alvesson Lundin yliopistosta ravistelee luutuneita uskomuksia organisaatioiden toiminnasta.

P

rofessori Mats Alvessonin mukaan se, että fiksutkaan ihmiset eivät ajattele töissä kovinkaan syvällisesti, on yleinen ilmiö. ‒ Ihmisillä on tapana tehdä itsestään typerämpiä kuin ovatkaan, koska ajattelu aiheuttaa usein hankaluuksia ja epämukavuutta. Ihmiselle on luontaista haluta olla samaa mieltä ja rakentaa muureja ja osastoja. Teemme mielellämme niin kuin kaikki muutkin ja imitoimme. Töissä on helpointa hoitaa oma, juuri se minulle osoitettu työtehtävä, joka kuuluu sovittuun työnkuvaan ja istuu omaan käsitykseen omasta ammattitaidosta. Alvesson käyttää ilmiöstä käsitettä selfstupify. Samasta ilmiöstä on kyse myös silloin, kun toimitaan luottaen liikaa brändiin ja imagoon ‒ tai kun johtajat noudattavat viimeisimpiä johtamistrendejä ja ylläpitävät johtajuuden kulttia. ‒ Bisnesjohtajat osaavat olla yhtä muotitietoisia kuin teinit valitessaan farkkuja. Tai kuin lammaslauma, joka rientää aidan toiselle puolelle kuullessaan, että siellä ruoho on vihreämpää. Tällä hetkellä vallalla on aidon johtajuuden ihannointi, johon kuuluu itsensä tunteminen, täysi rehellisyys ja omien arvojen mukaan toimiminen kaikessa, mitä tekee. Mielestäni tämä johtaa epärealistisiin odotuksiin sankarillisesta johtajuudesta. Tärkeintä on, että johtaja ajattelee itse ja osaa myös ottaa askeleita taaksepäin, mikäli se on paras ratkaisu. Pitkässä juoksussa sillä, että johtajat ja työntekijät ‒ jopa kokonaiset organisaatiot ‒ eivät uskalla ajatella ja kyseenalaistaa, on negatiivisia vaikutuksia, joita ei välttämättä huomata ennen kuin on liian myöhäistä. Alvessonin mukaan tämän kaltainen organisatorinen typeryys voi johtaa taloudelliseen romahdukseen, teknisiin katastrofeihin tai koko organisaation kaatumiseen.

‒ Tietenkin on tilanteita, joissa johtaja tietää parhaiten. Mutta jos organisaatiossa ei esimerkiksi sallita kritiikkiä ilman, että sen kanssa on tarjota rakentavaa ehdotusta, voidaan päätyä lakaisemaan ongelmia maton alle. Monessa paikassa peräänkuulutetaan positiivisuutta, mutta sillä on myös varjopuolensa. Täytyy myös muistaa, että usein vain tietystä asemasta annettu kritiikki otetaan vastaan ja kuullaan. Alvesson huomauttaa, että pienet organisaatiot ovat useimmiten niitä vähemmän typeriä. Isoissa organisaatioissa järjestelmien kautta toimiminen ajaa organisatoriseen typeryyteen ja helppoihin valintoihin, koska se on ihmisille yksinkertaisinta ja usein organisaatiolle tuottavaa ‒ pyörää on turha keksiä aina uudelleen. ‒ Juuri tässä on typeryyden paradoksi: sopiva annos typeryyttä voi olla organisaatioille hyödyllistä, mutta liian suuri hyvinkin vaarallista.

Professori Mats Alvesson Lundin yliopistosta vieraili kauppakorkeakoululla laskentatoimen professori Kari Lukan kutsusta. Alvesson piti luennon uuden The Stupidity Paradox -kirjansa tiimoilta ja osallistui tutkimusseminaariin.

MERCURIUS 2/2016

15


TIEDE

kuuluu kaikille Kansainväliseksi megatrendiksi noussut avoin tiede hyödyttää niin tutkijaa kuin ulkopuolisia tahoja. Turun yliopiston tavoitteena on tuoda avoin tiede osaksi kaikkea yliopiston toimintaa. TEKSTI SAARA JÄRVIÖ

16 MERCURIUS 2/2016

KUVITUS DREAMSTIME


A

voin tiede tarkoittaa tiivistettynä koko tutkimusprosessin aikana tapahtuvien osien avoimuuden lisäämistä. Avoimuus voi joko tarkoittaa tiedon olevan kaikille ilmaiseksi avoinna tai sitä, että sen käyttöön on kysyttävä lupa, tiivistää Turun yliopiston kehittämispalveluiden tutkimusasiamies Mari Riipinen. Yhä useampi rahoittaja vaatii tutkimuksilta avoimuutta, ja avoin tiede onkin noussut tieteessä kansainväliseksi megatrendiksi. – Suomi on edennyt tällä saralla nopeasti, osin ministeriön tahtotilan ansiosta. Turun yliopistossa OpenUTU-projekti on edistänyt avointa tiedettä vuodesta 2015 lähtien, kertoo Riipinen. Avoimen tieteen kehittäminen on kirjattu yliopiston strategiaan. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa avoimen tieteen periaatteet ovat läsnä kaikessa yliopiston toiminnassa.

AVOIMUUS LISÄÄ YHTEISTYÖTÄ

JULKAISUPOLITIIKKA TUKEE TUTKIJOITA

Avoimen tieteen ottaminen osaksi tutkimusprosessia tarjoaa huomattavia hyötyjä. Avoimeen portaaliin tallennettujen artikkeleiden viittausmäärien on todettu kasvavan huomattavasti. Lisäksi avoimuus mahdollistaa tieteen käyttämisen päätöksenteossa ja hyödyttää näin koko yhteiskuntaa. – Uutta on myös ajatus siitä, että aineisto itsessään voisi tuottaa ansioita. Aineistoon voidaan viitata samalla tavalla kuin julkaisuun, kertoo Riipinen. Riipinen toteaa, että toiset tutkijat, elinkeinoelämä ja yritykset löytävät helpommin ne, jotka kertovat avoimesti tekemästään tutkimuksesta. Tämä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita. – Tämän vuoksi avoimuus on noussut megatrendiksi ja tutkijat ovat innostuneet siitä, Riipinen toteaa.

OpenUTU-projektin tavoite on tukea tutkijoita mahdollistamalla avoimen tieteen käyttöä. Projektin puitteissa on jo julkaistu yliopiston linjaukset datapolitiikasta ja julkaisupolitiikasta. Datapolitiikassa suositellaan avaamaan tutkimusaineistot avoimesti nähtäviksi. Julkaisupolitiikka ohjaa julkaisemaan tieteelliset julkaisut avoimesti saataville. Aineistojen ja julkaisujen avaaminen sekä lisää tutkimuksen luotettavuutta ja näkyvyyttä että edistää uuden tiedon syntymistä. Lisäksi kirjasto on julkaissut kattavat ResearchGuidet-oppaat avoimesta julkaisemisesta ja tutkimusdatasta. Oppaista löytyy käytännön neuvoja avoimen tieteen prosesseista, esimerkiksi tekijänoikeuksista ja datanhallintasuunnitelmasta.

Avoin data

keskeistä uusissa alustoissa Digital Futures on yksi Turun yliopiston strategisista tutkimusaloista. Digital Futures on neljän tiedekunnan yhteistyö, joka keskittyy muun muassa digitaalisen tiedon, big datan ja monitieteisen tutkimuksen uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tutkimus- ja opetusyhteistyötä tehdään niin datan, yhteisen virtuaalilaboratorion kuin uusien tutkimushaasteidenkin kanssa. – Digital Futures -profilaation monitieteinen työryhmä on alusta asti työstänyt keinoja tutkia ja opettaa erilaisten yhteisten alustojen avulla. Tällä hetkellä rakennamme Living Lab -alustaa eri tiedekuntien tutkijoille. Tässä työssä avoimen tieteen periaatteet ovat keskei-

siä, kertoo Digital Futuresin työryhmän jäsen, professori Anne Kovalainen kauppakorkeakoulusta. Digital Futures -työtä tehdään tällä hetkellä kauppakorkeakoulun, matemaattis-luonnontieteellisen, lääketieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Digital Futures on osa Turun yliopiston strategiaa ja toiminta-alueena saanut Suomen Akatemian kilpailtua rahoitusta, jota myönnetään yliopistojen strategioiden mukaisille profilaatioille, tyypillisesti olemassa oleville korkeatasoisille tutkimusaloille, nouseville aloille sekä uusille, vahvaa potentiaalia omaaville aloille.

MERCURIUS 2/2016

17


EMBA siivitti

markkinajohtajaksi TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT HANNA OKSANEN

Jimm’s PC-Storen toimitusjohtaja Antti Järvinen kävi kolmivuotisen EMBA-ohjelman vuosina, jolloin yritys kasvoi voimakkaasti ja uusi liiketoimintastrategiansa. Nyt yritys on markkinajohtaja. – Tärkeimmät ahaa-elämykseni yrityksen suunnan suhteen syntyivät EMBA-opinnoissa, Järvinen kertoo.

18 MERCURIUS 2/2016


J

imm’s PC-Store Oy on vuonna 2001 perustettu yritys. Tänä päivänä yritys on tietotekniikan, komponenttien ja viihde-elektroniikan verkkokauppa, joka on pc-pelaajien ja tietokoneharrastajien kohderyhmässä Suomen markkinajohtaja. Viime vuonna liikevaihto oli 33,5 miljoonaa euroa, henkilöstöä Jimm’sillä on 43. Antti Järvinen nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2011. Samana vuonna hän aloitti kolmivuotisen EMBA Turku -johtamiskoulutusohjelman Turun kauppakorkeakoulussa. ‒ Ensimmäisenä toimitusjohtajavuotenani muutin yrityksen koko myyntistrategian ja aloitin liiketoimintastrategian muutoksen. Suljimme kaksi myymälää ja lähdimme keskittymään asiakaspalvelun kehittämiseen. Ahaa-elämys syntyi puhtaasti EMBA:ssa opitun strategiatyöajattelun ja oppimistehtävän kautta: ennen strategian muutosta toimimme käytännössä aivan samoin kuin kaikki muutkin, emme erottuneet. Lähdimme murtamaan pelkästään hintaan perustuvaa kilpailukykyä, mikä itsessään oli riski. Nyt kilpailemme asiakaspalvelulla, tärkeintä on ymmärtää asiakkaan tarpeet ja vastata niihin. Järvinen kertoo, että pystyy osoittamaan yrityksen tilaushistoriasta melkein päivälleen ajankohdan, josta kasvu kohti nykyistä lähti liikkeelle. ‒ Muutos tehtiin työkaluilla, jotka EMBAopinnoissa sain. Halusin painottaa opinnoissani strategiatyötä, ja koulutuksen sisällöt peilautuivat koko kolmen vuoden ajan siihen, mitä työssäni tapahtui. Niihin samoihin työkaluihin olen palannut monta kertaa sen jälkeen, kun valmistuin EMBA:sta vuonna 2014.

Oppien lisäksi monialaisen EMBA-ryhmän vertaistuki on Järvisen kokemuksen mukaan olennainen osa johtajaksi kasvamista. ‒ Se, että oman ryhmän opiskelukaverit edustavat eri toimialoja, on hyvä asia. Minä myyn tietokoneita, joku toinen jotain muuta, mutta esimerkiksi tiimin johtamiseen liittyvät kysymykset ovat samoja. Monissa ongelmissa sitä kuvittelee olevansa yksin, mutta ryhmän vertaistuki on niin hyvä, että sellaista ongelmaa ei tullut vastaan, jota ei muiden ryhmäläisten kanssa olisi voinut purkaa ja lähestyä monelta eri kantilta. Järviselle on selvää, että osallistuminen

EMBA-ohjelmaan oli erityisen hedelmällistä juuri siinä vaiheessa, kun yritys oli kasvussaan murrosvaiheessa. ‒ Kun yritys kasvaa siihen vaiheeseen, jossa aletaan puhua johtoryhmän tarpeesta, kannattaa harkita, tukisiko johtamiskoulutus johtajien kokoamista yrityksen sisältä. Koulutus maksaa, mutta niin maksaa sekin, jos rekrytoidaan valmiita johtajia. Suosittelen, ja olenkin suositellut, EMBAopintoja lämpimästi muille, joilla ei ole liiketaloudellisia opintoja takanaan. Vaikka työtä on paljon, se palkitsee.

EMBA MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN

Ennen toimitusjohtajan pestiä Järvinen työskenteli Jimm’s PC-Storessa ostopäällikkönä ja operatiivisena johtajana. Itseoppineelle toimitusjohtajalle EMBA antoi paljon perusliiketoiminnan ymmärtämisestä markkinointiin ja omien erottuvuustekijöiden löytämiseen. ‒ Tottakai opinnoissa tuli vastaan tuttuja asioita, mutta yhtä lailla tehtäviä, joista ei ensin ymmärtänyt mitään. EMBA antaa tietoihin ja taitoihin täydennystä, joka valmistaa siihen, että tilanteen tullen on perustietämystä, joka auttaa selvittämään asioita pidemmälle.

Jimm’s PC-Storella on myynnissä 27 000 eri tuotetta, toimitilojen myymälästä voi suoraan ostaa lähinnä oheistuotteita tilauksia noudettaessa. ‒ Asiakaspalvelua meiltä saa ympäri vuorokauden, puhelimitse, sähköpostilla ja verkkosivujen chatissa. Olemme läsnä myös sosiaalisessa mediassa, joka on valjastettu asiakaspalveluun. Keskustelufoorumeiden seuraaminen ja keskusteluihin osallistuminen kuuluu meillä myös asiakaspalvelua tekevien työnkuvaan.

MERCURIUS 2/2016

19


JOHTAMINEN ON YMMÄRTÄMISTÄ JA YMMÄRRETYKSI TULEMISTA

Antti Järvinen kertoo johtavansa omaa väkeään edestä, esimerkin voimalla. ‒ Kun meillä on ruuhka päällä, olen tuolla itse pakkaamassa tavaraa, Järvinen sanoo ja osoittaa halliin, jossa tuotteet pakataan verkkokaupan asiakkaille. ‒ Minusta on tärkeää osoittaa, että tekee ja haluaa tehdä itse, muuten on aika turha edes olettaa, että kukaan muukaan viitsisi sitä tehdä. EMBA:ssa syveni myös ymmärrys siitä, että ihmiset reagoivat ja käyttäytyvät eri tavoin, ovat he asiakkaita tai työkavereita. ‒ Oman tiimin ymmärtäminen on minulle tärkeää. Mutta niin on myös se, että minua ymmärretään ‒ meillä työntekijöillä saa olla huonoja päiviä, mutta niin saa olla minullakin. Rehellisyyden ja avoimuuden kautta, Järvinen sanoo.

Antti Järvinen johtaa esimerkin voimalla. ‒ Todistusaineistoakin tästä saattaa löytyä sosiaalisesta mediasta hästägillä #pomopiilossa, Järvinen hymyilee.

20 MERCURIUS 2/2016


väitöksiä

KOONNUT TARU SUHONEN

25.11.2016 KTM Lauri Rantala, toimitusketjujen johtaminen

OSTOTOIMINNAN AUTOMATISOINTI vapauttaa resursseja ja parantaa tehokkuutta Lauri Rantalan väitöstutkimuksen mukaan keskisuuret yritykset voivat harkiten tehdyllä ostotoiminnan automatisoinnilla parantaa toimintojensa tehokkuutta ja toisaalta vapauttaa resursseja mielekkäämpiin töihin. Automatisoinnilla saavutetaan parhaat tulokset, kun toiminnanohjauksen perusjärjestelmät toimivat ‒ tällöin automatisointi ei vaadi suuria tietoteknisiä investointeja. ‒ Ostotoiminnassa työn tehokkuus kasvaa ja päästään parempiin taloudellisiin tulok-

siin, kun ihmisen työtä käytetään siihen, että perustiedot järjestelmässä ovat oikein sekä käsittelemään monimutkaisempia yksittäisiä prosesseja, kun taas järjestelmät hoitaisivat niin sanotut selvät tapaukset perustietojen pohjalta. Rantalan mukaan automatisointiprojektit on suunniteltava niin, että kokonaisuuksista tehdään tarpeeksi laajoja ja että automatisointiin läheisesti liittyvät prosessit otetaan huomioon.

‒ Keskisuurissa yrityksissä riskinä voi olla se, että muutosta ei joko hallita tai sitten toimintaa automatisoidaan liian varovaisesti, jolloin siitä ei ole hyötyä. Väitöskirjan nimi on Automated Purchase Order - Experiments and Expectations in Mid-sized Manufacturing Companies. Vastaväittäjänä toimi professori Kari Tanskanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Lauri Ojala.

Tutustu väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

18.11.2016 KTM William Degbey, kansainvälinen liiketoiminta

Asiakassuhteiden jatkuvuus yrityskaupassa vaatii AKTIIVISTA JOHTAMISTA William Degbey tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansainvälisen yrityskaupan vaikutuksia asiakassuhteiden pysyvyyteen. Tutkimus osoittaa, että yrityskaupassa asiakassuhteen dynamiikka muuttuu, mikä vaatii suhteen ylläpitämisen lisäksi myös lisäponnisteluja. Degbey tarkasteli yrityskauppaa ja sen jälkeistä integraatiota aikaisemmista tutkimuksista poiketen asiakkaan näkökulmasta. ‒ Asiakkaat eivät ole ainoastaan liiketoiminnan peruselementti, vaan myös tulevan kasvun edellytys, sillä heillä on arvokasta

tietoa yrityksen liiketoimintaympäristöstä ja sen vaatimuksista. Tutkimuksen mukaan yrityskauppaa voidaan käyttää strategisena työkaluna niin sanottujen nukkuvien asiakassuhteiden aktivoimiseksi tai uudistamiseksi. Tuloksilla onkin liikkeenjohdon kannalta relevantteja sovelluskohteita. ‒ Liikkeenjohdon tulee kiinnittää huomiota yritysoston kontekstiin, erityisesti kaupan motiiveihin ja verkostoihin, joissa ostettava yritys toimii. Erityisesti tietointensiivisen yrityksen tulee selkeästi ja aktiivisesti

viestiä yrityskaupan strategiset tavoitteet ja suunnitellut hyödyt sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmilleen. Väitöskirjan nimi on Customer retention in a cross-border acquisition: A single case study of a knowledge-intensive firm. Vastaväittäjänä toimi professori Christina Öberg (Örebro universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Niina Nummela.

MERCURIUS 2/2016

21


väitöksiä 4.11.2016 KTM Jussi Nissilä, tietojärjestelmätiede

Avoimesta lähdekoodista hyötyä TEKNOLOGIAVETOISESSA KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Jussi Nissilän väitöstutkimuksen mukaan avoin lähdekoodi tarjoaa paljon mahdollisuuksia teknologiavetoiseen kehitysyhteistyöhön, mikäli kehitettyjen teknologioiden käyttöönotto ja vakiinnuttaminen tehdään yhteistyössä paikallisten kaupallisten toimijoiden kanssa. ‒ Teknologiavetoisen kehitysyhteistyön tuloksena syntyy paljon pilottihankkeita, mutta liian harvoin skaalautuvia ja kestäviä

ratkaisuja kehitysmaiden toimintavalmiuksien parantamiseksi. Nissilän mukaan kaupallisesti tarjotut tukipalvelut ovatkin usein edellytys sille, että ohjelmisto saadaan laajasti ja kestävästi käyttöön. ‒ Loppukäyttäjät tarvitsevat kuitenkin apua esimerkiksi asennukseen, käytön tukeen ja uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Kehitysyhteistyöhankkeiden rajallisten resurssien vuoksi on yleensä epärealistista odottaa,

että hanke itsessään pystyy tarjoamaan tukea kaikille tarvitseville tai kovin pitkään. Väitöskirjan nimi on Promoting Scalability and Sustainability of ICT4D Projects Using Open Source Software. Vastaväittäjänä toimi tohtori Ton Spil (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Hannu Salmela.

Tutustu väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

28.10.2016 KTM Minna Porasmaa, toimitusketjujen johtaminen

SISÄISELLÄ INTEGRAATIOLLA kohti parempaa taloudellista tulosta Minna Porasmaan väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia tuotantoyritysten eri osastojen välisen yhteistoiminnan, sisäisen integraation, luomiseen ja arviointiin. Tutkimuksen mukaan hyvä yhteistoiminta ja yhden kokonaisuuden muodostaminen vaativat tehokasta eri osastojen välillä tapahtuvaa informaation vaihtoa, yhteistyötä yli osastorajojen ja strategisesti asetettuja yh22 MERCURIUS 2/2016

teistavoitteita. Myös yrityksen ylimmän sekä keskijohdon osoittama selkeä tuki on välttämätöntä. Porasmaa nostaa esille myös sen miten tärkeää on, että eri osastojen ihmiset johdosta työntekijöihin tuntisivat toistensa työkenttää ja vaikuttimia. ‒ Ei välttämättä ymmärretä, miksi joku toimii niin kuin toimii, koska ei osata katsoa

asioita suuremmasta perspektiivistä koko yrityksen tai toimitusketjun näkökulmasta. Väitöskirjan nimi on Internal Integration during Organizational Transition – A Supply Chain Perspective. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Anu Bask (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Lauri Ojala.


KOONNUT TARU SUHONEN

29.8.2016 KTM Olli Sjöblom, tietojärjestelmätiede

Tiedonlouhinnasta apua LENTOTURVALLISUUDEN PARANTAMISEEN

VALMISTUNEET Kauppatieteiden tohtori Lin Tingting Rilla Nina Filosofian maisteri Hlavaty Isa Kauppatieteiden maisteri

Olli Sjöblom testasi väitöstutkimuksessaan vähän tunnettuja ja käytettyjä analyysimenetelmiä ja -työkaluja arvioidessaan 1 200 lentoturvallisuusraportin selostusosioita. Kolmea eri tiedonlouhintatyökalua käyttäen hänen onnistui löytää selkeitä kehityskulkuja. Lentoliikenteen poikkeamatietojen järjestelmällisen keräämisen ja tutkimuksen tarpeeseen havahduttiin jo 1950-luvulla lentoliikenteen kasvettua pääasiassa suihkumatkustajakoneiden myötä. Tutkimuksen mukaan tiedonlouhinnasta voidaan saada apua

lentoturvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. – Tekstimuotoisen tiedon automaattinen analysointi ei ole ollut mahdollista ennen louhintatyökalujen kehittämistä. Silti niiden käyttö, ainakin ilmailun piirissä, on edelleen vähäistä, Sjöblom kertoo. Väitöskirjan nimi on Data Mining in Promoting Flight Safety. Vastaväittäjänä toimi professori Ari Visa (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi.

8.9.2016 KTM Sini Laari, toimitusketjujen johtaminen

VIHREÄ TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN on yhteydessä yrityksen suorituskykyyn Sini Laarin väitöstutkimuksen mukaan toimitusketjunsa ympäristövaikutuksia vähentävät yritykset menestyvät taloudellisesti paremmin. Yrityksen sisäinen toiminta ei kuitenkaan yksin riitä suorituskyvyn parantamiseen, vaan yrityksen tulee huomioida myös toimittajat ja asiakkaat menestyäkseen. ‒ Asiakkaiden merkitys on suuri vihreissä toimitusketjuissa. Asiakkaat vaativat yrityksiä vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia, mikä voi aiheuttaa yritykselle lisätoimenpiteitä esimerkiksi omien toimittajiensa suhteen. Ympäristöyhteistyö asiakkaiden kanssa on yrityksille myös merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Väitöstutkimus osoittaa sen

olevan yhteydessä taloudelliseen menestykseen. Laari muistuttaa, että yrityksen on olennaista tunnistaa kilpailustrategiansa. Jos vihreä toimitusketjujen johtaminen ei ole yrityksen strategian keskiössä, saattaa yritys hyötyä täyttämällä vain lain ja asiakkaiden asettamat vähimmäisvaatimukset. Väitöskirjan nimi on Green supply chain management practices and firm performance: evidence from Finland. Vastaväittäjänä toimi dosentti Pietro Evangelista (Research Institute on Innovation and Services for Development, Italia) ja kustoksena professori Juuso Töyli.

Arima Teemu Hakanpää Lilli Halttunen-Välimaa Sanna Heikkilä Matias Hellemaa Kaisa Hyytiäinen Henriikka Immonen Fana-Maria Inkinen Lauri Jääsaari Olli Kaisti Matti Lahtinen Tuomas Launto Juho Lehtinen Iiro Liimatta Laura Louhelainen Jarkko Manneri Ville Matomäki Kirsi-Mari Nikola Nina Nokelainen Elina Näsi Nuutti Odda Karoliina Paljakka Kristina Pitsinki Irene Puro Iida Rantanen Henrik Saarela Katariina Sahlberg Veera Seppälä Marita Suhonen Merja Touru Inka Äijänaho Miko Valtiotieteiden maisteri Kauppinen Sirkka Vuori Lauri

Kauppatieteiden maisteri, Porin yksikkö Ervast Minna Järvenpää Sanni-Mari Lahti Minna Lampinen Salla Parkkila Niina Seppälä Eetu Someristo Sanna MERCURIUS 2/2016

23


INSPIROIMME TULEVAISUUDEN JOHTAJUUTEEN Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe tarjoaa sekä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kehittämisratkaisuja että avoimia koulutusohjelmia. koulutusohjelma:

ajankohta:

CERTIFIED FORESIGHT PROFESSIONAL VIRTUAALINEN JOHTAJUUS EXECUTIVE MBA TURKU JOKO TURKU

29.11.2016 - 14.6.2017 9.3. - 22.9.2017 14.3.2017 - 7.6.2019 LOKAKUU 2017 - KESÄKUU 2018

teemakoulutus:

ajankohta:

ERILAISTEN IHMISTEN JOHTAMINEN (MBTI) MEDIA RELATIONS AND CRISIS COMMUNICATION YRITYKSEN TALOUDELLINEN OHJAUS TYÖSUHDERIIDAT JA NIIDEN VÄLTTÄMINEN MYYNNIN JOHTAMINEN JA ASIAKKUUSAJATTELU ADVANCES IN MANAGING INNOVATION: TOWARDS DESIGN-DRIVEN AND OPEN INNOVATION DIGITAALINEN MARKKINOINTI

7.2.2017 16.2.2017 8. - 9.2. ja 6.3.2017 28.2. - 28.3.2017 3. - 4.4.2017 5. - 6.4.2017 8. - 9.5.2017

Lue lisää ja ota yhteyttä:

www.utu.fi/exe-koulutukset Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics

Mercurius 2/2016  

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercurius kertoo tutkimus- ja opetustoiminnasta ja avaa näkymiä yhteistyöhön. Lehdessä t...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you