Issuu on Google+


Turku Science Park vuoNNA 2010 Sisällysluettelo................................................................................................................ 3 Toimitusjohtajan katsaus.............................................................................................4-5 Hallituksen toimintakertomus.......................................................................................6-7 TScP Kiinteistöt Oy.......................................................................................................... 8 Tuloslaskelma ja tase 2010............................................................................................. 9 Katsaus päätoimialojen tilanteeseen Bioalan tunnelmia Turussa...........................................................................10-12 Case: Pöytä on katettu Abacus Diagnosticalle.................................................... 13 Soveltava tieto- ja viestintäteknologia Varsinais-Suomessa 2010.................14-16 Case: Fuugoa on lapsellisen helppo käyttää...................................................... 17 BioTurku®................................................................................................................18-19 Case: Pharmatest voitti kasvukivut...............................................................20-21 Soveltava ICT...........................................................................................................22-23 Case: Sanako katkaisi napanuoransa ja muutti Eurocityyn............................24-25 Osaamiskeskus.......................................................................................................26-27 Case: Tuhansien järvien maa löysi kulttuurinsa.................................................. 28 Case: Suomen elintarvikeyrityksiä rohkaistaan maailmalle................................ 29 Yrityskehitys............................................................................................................30-31 Case: Aqsens Oy haistaa vilunkipelin................................................................. 32 Case: Se ei pelaa joka pelkää – Tribeflame Oy................................................... 33 Markkinointi ja viestintä...........................................................................................34-35 Turku Science Parkin vuoden 2010 uutisotsikoita.............................................. 35 Biocelex Oy..............................................................................................................36-37 Innovatiivisen kasvun vauhdittaja.............................................................................38-39

3


toimitusjohtajan katsaus

toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimuk- merkittävänä suomalaisena ja turkulaisena tulevaisuuden seen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä osaamis- ja liiketoiminta-alana. asioista. Lain myötä valtion ohjaus yliopistoille pieneni ja yliopistot saivat lisää toimintavaYhtiön strategiaprosessin yhteypauksia. Samalla yliopistojen oma Yliopistojen uudenlaisen toidessä myös visiota on kirkastettu vastuu hallinnosta ja taloudenpidosta minnan kehittämisen kannalta ja vuoteen 2015 tähtäävä tahtotilisääntyi. Samanaikaisesti, vuoden on hyvin tärkeää entisestään la kuuluu: ”Turku Science Park Oy 2010 alussa, Turun yliopisto ja lähentää Turku Science Park on innovatiivinen ja proaktiivinen, Turun kauppakorkeakoulu yhdisOy:tä ja turkulaisia yliopistoja. kansainvälisesti tunnettu elinkeityivät uudeksi entistä monialaisemnopoliittinen vaikuttaja, joka toimaksi Turun yliopistoksi. Yliopistojen minnallaan tukee ja kaupallistaa uudenlaisen toiminnan kehittämisen kannalta on hyvin innovaatioita valituilla painopistealoilla. Tarvelähtöisten palToteutettujen organisaatiomuutosten seurauksena yhtiö tärkeää entisestään lähentää Turku Science Park Oy:tä ja velujen ja verkottuneen toimintatavan ansiosta tuotamme voi nyt keskittyä perustehtäväänsä. Kun samalla mer- turkulaisia yliopistoja. Yhteistyötä lisäämällä ja uudenlais- asiakkaillemme ja omistajillemme merkittävää lisäarvoa.” kittävä osa keskeisen Turku Science Park -alueen kiin- ta synergiaa hakemalla voidaan tuottaa kaikkia osapuolia Asetettu visio on hyvin tavoitteellinen, mutta ei suinkaan tavoittamattomissa. Nyt onkin aika aloittaa kova ja määteistöliiketoiminnasta on siirhyödyttäviä uusia palveluja. retty omaan yhtiöönsä, Turun rätietoinen työ, jotta voimme vastata omaan huutoomme. Teknologiakiinteistöt Oy:hyn, Yhtiön olemassaolo nivoutuu Turku Science Park Oy:n ja Karolinska voidaan tälläkin saralla keskitTurun alueen elinvoimaisuuden Institutet Holding Ab:n yhteisyritys Biocelex Oy on bioalan innovaatioityä sen ammattilaisten toimesta yhteen perusedellytykseen, yriyhtiön ydinosaamiseen. Yhtiöiden tysten hyvinvointiin. hin ja liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyöllä voidaan entisestään keskittyvä kehitysyhtiö, joka toimii kasvattaa Turku Science Park liiketaloudellisin perustein. Biocelex -alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Oy:n toiminnan edelleen jalostamiseksi on aloitettu prosessi, jolla yhtiön omistajiksi ja toimijoiksi pyritään saaVuoden 2010 alussa tuli voimaan uusi yliopistolaki, jolla maan merkittävimmät suomalaiset life science -yliopis- Rikumatti Levomäki säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan tot. Näin voidaan vahvistaa life science -alan roolia yhtenä Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja

Turku Science Park Oy:ssä toteutettujen yritysjärjestelyjen myötä yhtiön toiminta irtaantui kokonaan kiinteistöliiketoiminnasta ja keskittyy nyt elinkeinopoliittisiin palveluihin. Uuden strategian mukaisesti Turku Science Park Oy on elinkeinopoliittinen yhtiö, joka tukee tutkimuslähtöisen ja osaamisintensiivisen liiketoiminnan kehittämistä Turun talousalueella, jotta alue on kilpailukykyinen ja houkutteleva. Yhtiön olemassaolon oikeutus ja tehtävä nivoutuvat Turun alueen elinvoimaisuuden yhteen perusedellytykseen, yritysten hyvinvointiin. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä myös yhtiön suurimmalle omistajalle, Turun kaupungille.

4

5


Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Turun kaupungin Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelman, joka ohjaa myös Turku Science Park Oy:n toimintaa. Kaupungin omistajapolitiikan mukaan TScP:n tehtävänä on korkeakoulujen sekä alueen yritysten innovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen valituilla korkean teknologian alueilla. Painopistealueita ovat bioteknologia / materiaaliteknologia sekä sovellettu ICT. Näiden tehtävien keskeisiä toteuttamistyökaluja ovat esi- ja yrityshautomot, yrityskiihdyttämöt, hanketoiminta sekä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä konsultointi. Lisäksi TScP on toiminut HealthBIO-klusterin kansallisena koordinaattorina sekä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman koordinoijana Varsinais-Suomen osalta.   TScP:n, Karolinska Institutet Holding Ab:n ja Turun Seudun Osuuspankin yhteisyritys Biocelex Oy on life science -alan tarpeisiin luotu kiihdyttämöyritys, joka toimii liiketaloudellisin perustein. Biocelex arvioi bioteknologiainnovaatioiden kaupallista potentiaalia Karolinskan työkaluja soveltaen sekä pyrkii hyödyntämään Karolinskan sijoitusrahastoa, jossa myös TScP on osakkaana.

Rakennejärjestelyt Turku Science Park -konsernissa toteutettiin 30.6.2010 yritysjärjestelyt, joissa Turku Science Park Oy jakautui kahdeksi uudeksi yhtiöksi siten, että kiinteistöliiketoiminta siirtyi omaan yhtiöönsä, TScP Kiinteistöt Oy:hyn. Ennen jakautumista Turun Biolaakso Oy sulautui Turku Science Park Oy:hyn ja sen hallinnassa olleen KOy Focun vuokraustoiminta siirtyi muiden kiinteistöjen tavoin TScP Kiinteistöt Oy:hyn. Jakautumisen jälkeen TScP Kiinteistöt Oy:n koko kiinteistöomaisuus on myyty suunnitelman mukaisesti pois yhtiöstä. Yritysjärjestelyjen yhteydessä perustettu Turku Science Park Oy puolestaan keskittyy sille määriteltyyn ydintehtävään. 6

Yhtiön osakkeet Turku Science Park Oy:n osakepääoma on 4.592.000 euroa, osakkeita on 1.329.346 kpl. Tytäryhtiöt eivät omista yhtään emoyhtiön osaketta.

Johto ja hallinto Yhtiön hallituksen muodostivat alkuvuonna Tom von Weymarn (puheenjohtaja), Tero Hirvilammi (varapuheenjohtaja), Pauliina de Anna, Rabbe Klemets, Seppo Lehtinen, Björn Mattsson, Aleksi Randell sekä Matti K. Viljanen. Yhtiökokouksessa nimettiin uusi hallitus, johon kuuluvat Tom von Weymarn (puheenjohtaja), Aleksi Randell (varapuheenjohtaja), Jukka Rinnevaara, Björn Mattsson, Matti K. Viljanen, Seppo Lehtinen ja Riitta Koskimies. Hallitukseen yhtiökokouksessa nimetty Mikko Pukkinen on eronnut jäsenyydestä 25.11.2010. Hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 83 %. Rabbe Klemets hoiti vt. toimitusjohtajuutta 17.5.2010 saakka, jolloin Rikumatti Levomäki aloitti toimitusjohtajana.

ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kaupungin määrittelemät TScP:lle kohdistuvat elinkeinopoliittisten palvelujen sisällöt sekä rahoituksen päättää Turun kaupunki vuositalousarvion yhteydessä. Tavoitteeseen TScP:n ulkopuolisen rahoituspohjan laajentamiseksi liittyy epävarmuutta. Toteutettujen yritysjärjestelyjen myötä sijoitusriski on noussut aikaisempaa merkittävämmäksi muiden riskien pienentyessä.

Tulevaisuuden näkymät TScP:n toiminnan terävöittämiseksi on yhtiön toiminnan linjauksia käsitelty syksyllä 2010 alkaneessa strategiatyössä. Strategia tulee yhtiön hallituksen käsittelyyn helmikuussa 2011 ja se ohjaa yhtiön tulevaa toimintaa. TScP on konserniohjeen mukaisesti irtisanonut Pharma-. Cityssä sijaitsevien tilojensa vuokrasopimukset päättymään vuoden 2011 lopussa ja tulee muuttamaan DataCityyn.

Tilintarkastus Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johan Kronberg.

Henkilöstö ja organisaatio Konsernin palveluksessa oli tilikauden lopussa 40 henkilöä, joista emoyhtiössä 37 henkilöä.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Hallituksen osinkoehdotus Emoyhtiön tilikauden tappio oli 76.362,47 euroa ja konsernin tilikauden voitto 185.669,91 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta.

Turku Science Park -konserni on syksyllä käynnistyneen strategiatyön yhteydessä arvioinut toimintansa laajuuteen 7


Tuloslaskelma ja tase 2010

TScP Kiinteistöt Oy TScP Kiinteistöt Oy syntyi 30.6.2010, jolloin Turku Science Park Oy jakautui kahdeksi uudeksi yhtiöksi siten, että kiinteistöliiketoiminta siirtyi omaan yhtiöönsä, TScP Kiinteistöt Oy:hyn. Ennen jakautumista Turun Biolaakso Oy sulautui Turku Science Park Oy:hyn ja sen hallinnoimana olleen KOy Focun vuokraustoiminta siirtyi muiden kiinteistöjen tavoin TScP Kiinteistöt Oy:hyn. KOy Focu myytiin 31.12.2010 Salmela-yhtiöille. Turun kaupungin antaman konserniohjeen mukaisesti kiinteistöistä oli tarkoitus luopua. Tämä toteutui alkuvuonna 2011, jolloin viimeiset TScP Kiinteistöt Oy:n omistuksessa olleet kiinteistöt myytiin Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle.

Tuloslaskelma ja tase Uuden yhtiön puolivuotisjakso 1.7. - 31.12.2010

TULOSLASKELMA

liikevaihto

materiaalit ja palvelut

henkilöstökulut

poistot ja arvonalennukset

liiketoiminnan muut kulut

liikevoitto

rahoitustuotot ja -kulut

nettotulos

3 407 421,32 -725 513,83 -1 139 842,01 -20 002,70 -1 344 499,00 177 563,78 8 106,13 185 669,91

TASE

Vastaavaa:

pysyvät vastaavat

2 127 373,14

vaihtuvat vastaavat

5 016 868,77

vastaavaa yhteensä

7 144 241,91

Vastattavaa

oma pääoma

5 680 492,32

vieras pääoma

1 463 749,59

vastattavaa yhteensä

7 144 241,91

8

Henkilöstön määrä

38

9


katsaus päätoimialojen tilanteeseen

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Bioalan tunnelmia Turussa Bioalalta saatiin Turussa vuonna 2010 useita positiivisia uutisia, vaikka korkean teknologian pääomarahoituksen puute heikensi yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa.

Myös vuoden 2011 tammikuussa julkistettu yhteistyösopimus amerikkalaisen Endo Pharmaceuticalsin kanssa syöpälääkekehityksessä lisää onnistumisien todennäköisyyttä alkuperäislääkkeiden tutkimuksessa ja kehityksessä.

Alueen veturiyritys Bayer Schering Pharma kasvatti toimintansa volyymia. Turussa valmistettavan hormoniehkäisykierukka Mirenan vuosimyynti kasvoi 539 miljoonaan euroon, ollen ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen menestynein teknologiatuote.

Kannattavuutta ja kansainvälistymistä

PerkinElmer Human Health (turkulaisittain Wallac) on parin viime vuoden ajan saavuttanut noin 130 miljoonan euron liikevaihdon. Yrityksen ydinliiketoimintaa ovat seulontatutkimukset, joiden positiivinen kehitys paransi vuonna 2010 yrityksen kokonaiskannattavuutta selvästi. Äidin ja sikiön hyvinvointiin liittyvän liiketoiminnan vahvistuttua Turussa yritys siirsi lääketeollisuuteen ja tutkimukseen liittyvien monileimalukijoittensa valmistuksen Britanniaan ja Singaporeen. Orionin liikevaihto kasvoi vuonna 2010 noin 10 prosenttia nousten 850 miljoonaan euroon. Orionin omaan tutkimukseen perustuvien keskeisten tuotteiden kuten sydänlääke Simdaxin ja tehohoitorauhoite Precedexin myynti kasvoi. Turun T&TK-yksikkö keskittyy yhä enemmän alkuperäislääkkeiden kehitykseen. Sekä T&TK-yksikön että paikallisen lääketuotantotehtaan työllisyysnäkymät ovat hyvät. 10

Suurten yritysten lisäksi myös useat pk-yritykset ja tutkimustoiminta saavuttivat konkreettisia merkkipaaluja. Turkulainen diagnostiikkayritys HyTest ylitti tulostavoitteensa vuonna 2010. Sen liikevaihto nousi 9,1 miljoonaan euroon ja liikevoitto peräti 3,1 miljoonaan euroon. Liikevaihdosta 97 prosenttia tuli viennistä. Vahvan kasvun taustalla oli erityisesti sydämen vajaatoiminnan diagnostiikkaan käytettävien immunoreagenssien hyvä menekki. Biotie Therapies Oyj ja sveitsiläinen Synosia allekirjoittivat yhdistymissopimuksen, jonka seurauksena Synosiasta tulee osa Biotietä. Syntyvällä yrityksellä on yhdeksän kliinisessä vaiheessa olevan lääkekehityshankkeen tuoteportfolio, merkittävät kansainväliset toiminnot ja toimipisteet Suomessa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Biotiestä tulee yhdistymisen myötä maailman johtavia keskushermostolääkkeiden kehittäjiä, ja sen alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitetusta nalmefeenista julkaistiin vuoden 2010 lopulla positiivisia kolmosfaasin tuloksia. . . Hormos Medical Oy:n amerikkalainen emoyhtiö QuatRx

Pharmaceuticals Company ja japanilainen Shionogi sopivat Turussa kehitetyn ospemifeenin maailmanlaajuisista markkinointioikeuksista. QuatRx saa 25 miljoonaa dollaria allekirjoitusmaksuna ja yli 100 miljoonaa dollaria etappimaksuina. Lisäksi QuatRx saa rojalteja tuotteen myynnistä. Ospemifeeni on markkinoiden ensimmäinen estrogeeniton vaihtoehto vaihdevuosien jälkeisen emättimen limakalvoatrofian oireiden hoitoon. Lääketeollisuuden ei-kliinisiä tehokkuustutkimuksia tarjoava turkulaisyritys Pharmatest Services Oy solmi puitesopimuksen kansainvälisen monialayritys Bayerin kanssa. Pharmatest tarjoaa tautimalleja, joilla arvioidaan erityisesti syövän etäpesäkkeiden, osteoporoosin ja tulehdussairauksien hoitoon kehitettävien lääkkeiden tehokkuutta. Kaarinalainen lääkeraaka-aineita ja esimerkiksi probiootteja valmistava Galilaeus Oy moninkertaisti tuotantokapasiteettinsa perustamalla valmistusyksikön Varsovaan. Yritys pystyy näin tarjoamaan monipuolisempaa palvelua asiakkailleen ja toimimaan tehokkaasti muun muassa Aasiasta tulevaa kilpailua vastaan. Diagnostiikkasektorilla toimivan Abacus Diagnostica Oy:n kehittämä uudentyyppinen laboratoriotesti sairaalabakteerina tunnetun MRSA:n geneettiseen varmistukseen saavutti myynnin aloittamisen Euroopassa mahdollistavan CE-merkinnän. Myyntiluvan saanut GenomEra CDXTM 11


katsaus päätoimialojen tilanteeseen

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

järjestelmä on tulos vajaat kaksi vuotta kestäneestä tuotekehityksestä, jota yritys on tehnyt keräämänsä sijoituspääoman ja Tekes-rahoituksen turvin. Turku Science Parkin yrityshautomossa toimiva MetGen Oy voitti eurooppalaisen sijoittajakilpailun ympäristöteknologiayritysten sarjan. Eurecan European Venture Contest 2010 -sijoittajakilpailussa oli tuhat kilpailevaa vaihtoehtoa 24 eri maasta. MetGenin entsyymejä käytetään sellu- ja paperiteollisuudessa nopeuttamaan ja tehostamaan prosesseja sekä vähentämään niissä syntyvää jätettä. Niin ikään Turku Science Parkin yrityshautomosta ponnahtanut Medbase Oy:n Sfinx-lääketietokanta osoittautui heti suurmenestykseksi. Yhteistyösopimus Italian suurimman lääketieteellisen kustantajan Elsevierin kanssa on kasvattanut yrityksen liikevaihdon jo noin miljoonaan euroon. Jo nyt kelpo tulosta tekevä yritys uskoo liikevaihtonsa sopimuksen ansiosta vielä viisinkertaistuvan.

Tutkimuksen uusia avauksia Lääkelaitoksen korvannut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea avasi lokakuun alussa toimipisteen Turku Science Parkiin. Fimea vastaa lääkealan lupa- ja valvontatehtävistä sekä lääkehoitojen arvioinnista. Fimean tulo Turkuun on strategisesti merkittävä, sillä yritysten on nyt helpompaa saada viranomaisneuvontaa kehitystyönsä tueksi.

12

VTT on kasvanut Turussa jo 75 hengen organisaatioksi. Se hankkii tehokkaasti tutkimusrahaa alueelle muun muassa EU:sta. Vuoden 2010 tärkeimpiä uusia avauksia oli yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustaman Turun aivovammakeskuksen kanssa käynnistetty EUrahoitteinen TBI Care -projekti. Myös aiemmin solmittu yhteistyösopimus saksalaisen Bayer Schering Pharma AG:n kanssa on poikinut Turkuun uusia projekteja. VTT:n ja Turun yliopiston tutkijat löysivät neljä elimistön aineenvaihdunnassa vaikuttavaa entsyymiä, joiden toimintaa estämällä voidaan estää eturauhassyöpäsolujen kasvua. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä syöpätyypin tunnistamisessa että lääkekehityksessä. Turun yliopiston koordinoima kansainvälinen polttoainehanke Direct Fuel sai EU:lta lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. Projektin päämääränä on kehittää menetelmä, jolla auringon säteilemä energia muuttuisi suoraan käyttövalmiiksi polttoaineeksi fotosynteettisten mikro-organismien avulla. Tutkimus tehdään Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksessa sekä Biotekniikan keskuksessa. Projektiin osallistuu yhdeksän tutkimuskumppania Euroopasta ja Yhdysvalloista. Yritysten kasvu ja tuotekehitys edellyttävät bioalalla pitkäjänteistä rahoitusta. Pohjois-Euroopassa ja Suomessa bioala on kärsinyt erityisesti alkuvaiheen riskipääomien puutteesta. On syytä olla huolissaan siitä, että tehdyt keksinnöt ja löydökset eivät ikinä päädy tuotteiksi tai myydään liian aikaisessa vaiheessa pois, jolloin idean tuottanut tutkimusympäristö ei ehdi saada siitä taloudellista hyötyä. Turussa toimivat yritykset ovat kyenneet tekemään läpimurtoja, mutta riskirahan puuttuminen on estänyt uusien bioyritysten muodostumista. Uuden yliopistolain ansiosta yliopistot voivat tulla spin-off -yritystensä osakkaiksi, mikä yhdessä pääomasijoitustoiminnan aikanaan elpyessä edesauttanee uusien osaamisintensiivisten yritysten syntyä.

Pöytä on katettu Abacus Diagnosticalle Case

Diagnostiikkayritys Abacus Diagnosticassa on tunnelma katossa. Yrityksen kehittämä GenomEra CDX™, uudentyyppinen laboratoriotesti MRSA-bakteerin havaitsemiseen, sai syksyllä 2010 koko Euroopan kattavan myyntiluvan. Vihdoinkin hitiksi ennakoidun tuotteen myynti voi alkaa.

GenomEra CDX™ on uuden sukupolven DNA-pohjainen testausjärjestelmä infektiotautien määrittämiseen. Abacuksen tuotekehittelyn tavoite oli kunnianhimoinen: luoda helppokäyttöisin ja nopein testi mitä markkinoilta löytyy. . Tuotekehityksen lähtökohtana oli Turun yliopiston biotekniikan laitoksella syntynyt innovaatio: kemiallisia reagensseja sisältävä kertakäyttöinen testilastu. Tautimääritystä tehtäessä potilaasta otettu näyte asetetaan ensin pipetillä testilastun sisään. Sen jälkeen lastu työnnetään analysaattoriin, joka ilmoittaa testituloksen. Ja siinä se – paljon helpommaksi ei testaus voi enää tulla. . Toimitusjohtaja Tom Palenius uskoo, että Abacuksella on käsissään menestystuote, sillä GenomEra on todistanut muun muassa Turun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden koekäytössä olevansa erehtymätön sairaalabakteeri MRSA:n tunnistaja. . – GenomEra ei ole antanut MRSA-testeissä yhtä ainoata väärää negatiivista tulosta. Väärä negatiivinen olisi huonoin skenaario, sillä jos potilaan infektiota ei havaita testissä, niin hän saattaisi karanteenista vapauduttuaan tartuttaa muitakin sairaalassa, Palenius toteaa. . GenomEra on ollut myös luvatun nopea. Testituloksen

saamiseen kuluu näytteenotosta aikaa vain tunnin verran.. – Nopeus on tärkeää, koska potilas voidaan silloin lähettää nopeammin eteenpäin sairaalan sisäisessä logistiikassa. Potilaan karanteenissa viettämät tunnit maksavat, Palenius huomauttaa.

Abacus pärjää kohta omillaan

. Tuotekehitys vaatii biopuolella pitkää pinnaa. Vuonna 2004 perustetulta Abacus Diagnosticalta kesti lähes seitsemän vuotta saada markkinoille ensimmäinen tuotteensa, ja GenomEra CDX™ -testausjärjestelmä pitää sisällään osaamista, joka ajoittuu aina 1990-luvun alkuun asti. . – Kaupallistamisen sykli voi biopuolella olla jopa 10-15 vuotta, joten GenomEran valmistuminen oli Abacukselle iso virstanpylväs. Tähän asti olemme menneet Tekesrahoituksen ja pääomasijoitusten varassa, mutta jossain vaiheessa vuotta 2011 kassavirran suunta kääntyy. Ulkopuolinen rahoitus kuluvalle vuodelle on jo varmistettu, mutta vuonna 2012 tulemme toimeen jo omillamme, Palenius iloitsee. . Paleniuksen mukaan GenomEra-tuoteplatformin kasvulle ei ole mikrobiologian sovellusalueilla oikeastaan mitään rajo-

ja. Abacuksen kehittämä analysaattori ja MRSA-bakteerin tunnistava testilastu ovat jo markkinoilla, mutta ne ovat vasta alkusoittoa. Abacus kehittää koko ajan uusia testilastuja pitäen fokuksen infektiotaudeissa ja antibioottiresistensseissä bakteereissa. Sillä välin GenomEra-analysaattorit rouskuttavat sairaaloissa testilastuja ja jauhavat joka puraisulla Abacukselle rahaa. Monen elättivuoden jälkeen juhlapöytä on vihdoin katettu koreaksi Abacus Diagnosticalle. 3D-illustraatio MRSA-bakteerista.

13


katsaus päätoimialojen tilanteeseen

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Soveltava tietoja viestintäteknologia Varsinais-Suomessa vuonna 2010 Turku-Salo -alue muodostaa Suomen tieto- ja viestintäteknologia -alan vahvimman osaamisen keskittymän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Uusimpien tilastojen mukaan alueella on 1 500 ICT-palvelu- ja sisältötuotantoon keskittyvää yritystä, joissa työskentelee yhteensä yli 11 000 henkeä. ICT-toimialalla on nähtävissä selkeä muutos, jossa henkilöstö vähenee suurissa yrityksissä ja pieniä, innovatiivisia yrityksiä syntyy tilalle. Tämä todetaan myös kauppakamarien kesäkuussa 2010 julkaisemassa ICT-barometrissa. Monet alan yritykset näkevät kannattavuuden kehittyvän positiivisesti ja työvoiman saatavuuden olevan hyvä, vaikka joistakin erityisosaajista on pulaa.

Turku Science Parkin yrityshautomossa aikoinaan ensiaskeleensa ottanut ohjelmistotalo Neoxen Systems on kasvanut tasaisesti ja ollut aktiivisesti kehittämässä myös alueen koulutussektoria. Yhtiö muun muassa kehittää yhdessä julkistoimijoiden ja kumppaniverkostonsa kanssa monikielistä, kaikille toimijoille avointa sähköistä toimintaympäristöä oppilaitoskäyttöön.

Kansainvälisiä sopimuksia

Turkulaislähtöiset Sparknet ja OpenSpark -verkot kehittyvät ja jatkavat tasaista kasvuaan MP-MasterPlanetin ja D-Link Nordicin ansiosta. OpenSparkin uusia ominaisuuksia ovat muun muassa langattomat salauskäytännöt sekä suljetun kotiverkon käyttömahdollisuus.

Useat alueen yritykset uutisoivat vuoden 2010 aikana kasvustaan ja kansainvälistymisestään. Laajakaista- ja videoverkkoteknologiaa tarjoava Teleste Oyj kertoi sekä miljoonasopimuksesta Israelilaisen Hot Telecom -yhtiön kanssa että Ineonin kanssa toimitettavasta videovalvontajärjestelmästä Pariisin poliisille. Yritys vahvisti asemiaan myös Puolan markkinoilla ostamalla IP-video- ja laajakaistaratkaisuja toimittavan puolalaisen Satlanin. Telesten vuoden 2010 liiketulos parani selvästi vuodesta 2009. 14

Terveys- ja hyvinvointiteknologian vahvaa osaamista Terveys- ja hyvinvointiteknologia on noussut keskeiseen asemaan Varsinais-Suomen ICT-toiminnoissa. Turkulainen

terveydenhuollon kieliteknologian kehittämiseen erikoistunut IKITIK-konsortio sai Turun kauppakamarin ja Uuden Teknologian Säätiön myöntämän palkinnon vuoden turkulaisesta ICT-teosta. Konsortion toiminta keskittyy rakenteettoman ja usein tekstimuotoisen tiedon käsittelyn haasteisiin terveydenhuollossa. Sen kehittämiä ratkaisuja on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2012 avautuvassa Turun yliopistollisen keskussairaalan uudessa T-sairaalassa. Konsortion toiminnassa ovat mukana Acentra Oy, Lingsoft Oy, Turku Centre for Computer Science (TUCS), Turun yliopiston hoitotieteen ja informaatioteknologian laitokset, Kites ry sekä Turku Science Park Oy. Alueella järjestettiin vuoden 2010 aikana aikaisempaa enemmän terveys- ja hyvinvointiteknologiaan keskittyviä tapahtumia. Erityisesti yritysten suosioon nousi Konkarit Kertovat -seminaarisarja, joka keskittyi terveysteknologisten tuotteiden tuotekehitykseen erityisesti laadunja riskienhallinnan kautta. Tilaisuuden järjesti Innowell 15


katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Network -projekti yhteistyössä Terveysteknologian Liitto ry:n (FiHTA) kanssa. Vuonna 2010 käynnistettiin myös Varsinais-Suomen hyvinvointiklusteri, jonka tavoitteena on verkottaa sektorin keskeisimmät toimijat keskenään ja luoda alueelle uutta kasvua.

Uutta yritystoimintaa Merkittävä avaus uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi alueelle on Innovation Mill -hanke, jossa Turku tekee seuraa yhdeksälle muulle suomalaiskaupungille. Kyseessä on Nokia Oyj:n, Technopolis Oyj:n ja Tekesin yhteinen hanke, jossa jatkojalostetaan Nokian käyttämättömiä ideoita uudeksi liike- ja yritystoiminnaksi. Turun kaupunki antaa näin turkulaisyrityksille mahdollisuuden päästä hyödyntämään Nokian ideasalkkua. Ensimmäisenä tilaisuuteen tarttui turkulainen kieliteknologiayritys Lingsoft Oy. Toinen innovatiivinen kasvuyrityshanke on Salossa ja Turussa toimiva Protomo, joka on jo toiminut laukaisualustana monelle uudelle yritykselle. Vuonna 2008 käynnistynyt, muun muassa Sitran, ELY-keskusten ja osallistujakaupunkien rahoittama Protomo haluaa olla toimintatavoiltaan aiempia innovaatiopajoja ketterämpi ja joustavampi formaatti. Protomon avulla luodaan liiketoimintaa ja työpaikkoja uusien innovaatioiden tai palvelukonseptien ympärille. Turkuun toimintamuoto tuli lokakuussa 2010.

Kansallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita Varsinaissuomalaiset ICT-alan toimijat ovat menestyneet hyvin yhteiseurooppalaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Turkulaiset korkeakoulut ovat olleet erityisen aktiivisia EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. Syksyllä 2010 julkaistussa Euroopan komission tilastossa Turun yliopisto on 41 puiteohjelmahankkeellaan listalla neljäs heti 16

Fuugoa on lapsellisen helppo käyttää VTT:n, Helsingin yliopiston ja Aalto-korkeakoulusäätiön jälkeen. Åbo Akademille puiteohjelmahankkeita tilastoitiin 13 ja aktiivisimpien listalle pääsi myös turkulainen Gasera Oy kuudella puiteohjelmahankkeellaan. Yhtenä esimerkkinä menestyneistä ICT-alan kansainvälisistä hankkeista on kansainvälisen tietoliikennepalkinnon voittanut B21C (Broadcast for the 21st Century), jossa olivat mukana Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke kehitti teräväpiirtotelevisio- ja mobiilitelevisioteknologiaa ja siinä suomalaisista yrityksistä mukana olivat Nokia, Digita ja Elektrobit. Turkulaiset korkeakoulut ja yritykset jatkavat työtä saman aiheen parissa kansainvälisessä ENGINES-projektissa, joka käynnistettiin vuoden 2010 alussa. Kansallistakin tutkimusrahoitusta on ohjautunut alueelle muun muassa IKITIK-konsortion puitteissa tapahtuvaan tutkimukseen. Potilaskertomusten tekstin laadun parantamiseen ja kansantajuistamiseen tähtäävien aidosti poikkitieteellisten hankkeiden saama Suomen Akatemian rahoitus oli yhteensä yli miljoona euroa.

Korkeakoulujen ja kolmannen sektorin vahva rooli Korkeakoulusektorillakin tapahtui paljon vuoden 2010 aikana. Turun yliopiston matematiikan ja informaatioteknologian laitokset sekä Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitos käynnistivät uuden laajasisältöisen tietoturva-alan maisteriohjelman. Syksyllä 2010 valittiin myös ensimmäiset opiskelijat vastakäynnistyneeseen biolääketieteellisen kuvantamisen maisteriohjelmaan. Kaksivuotinen kansainvälinen maisteriohjelma toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kesken.

Kolmannen sektorin toiminta ICT-alalla oli erittäin aktiivista vuoden 2010 aikana. Varsinais-Suomen ICT-alan yritysten yhteistyö tehostui Turun Seudun Ohjelmistoyrittäjät ry:n (TSOY) perustamisen myötä. Jäsenmäärä on kasvanut nopeasti ja nyt mukana on viitisenkymmentä jäsenyritystä sekä merkittäviä kannatusjäseniä. Toimintaansa jatkoi aktiivisesti myös Varsinais-Suomen Tietojenkäsittelyyhdistys ry (VSTKY).

Yhteistyön voima Varsinais-Suomen haasteena on ICT-barometristä ilmenevä turkulaisista oppilaitoksista valmistuvien IT-ammattilaisten osaamisen heikko tunnettuus. Toisena merkittävänä haasteena voidaan nähdä ICT:n vaihteleva ja osaksi vähäinen hyödyntäminen muiden toimialojen pk-yrityksissä. Turku Science Park Oy onkin jo tarttunut näihin tehtäviin yhdessä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Yhtenä esimerkkinä on Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Turku Science Park Oy:n yhteinen ESR-rahoitteinen ICTportti -hanke, joka auttaa Varsinais-Suomen alueen pkyrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä. Etenkin pieniltä yrityksiltä haaskautuu paljon kallista työaikaa tietoteknisiin ongelmiin, jotka täsmäavulla voisi vaihtaa tehostuneeseen bisnekseen. Tähän tähtää Turku Science Park Oy:n osuus kokonaisuudessa, TUTKA™-palvelu.

Case

Paina mieleen nimi Fuugo. Se on turkulaisen Axel Technologiesin kehittämä televisio- ja videosovellus, joka väitetysti mullistaa televisionkatselun. Puheille tuli katetta joulukuussa Los Angelesista, jossa Fuugo voitti TV Innovation Awards -kilpailun pääpalkinnon mobiili-tv-sarjassa.

Axel Technologiesin toimitusjohtaja Petri Kalske kertoo Fuugon olevan seurausta hyvin yksinkertaisesta ajatuksellisesta läpimurrosta. – Päätimme uida vastavirtaan ja unohtaa hetkeksi sen, mitä asiakkaat meiltä pyysivät. Kaikki tulivat aina kysymään, tuemmeko tätä tai tuota standardia tai toimiiko sovelluksemme tietyllä alustalla. Kukaan ei ikinä kysynyt, onko meillä helppokäyttöistä tv-sovellusta, tai mitä lisäarvoa se kuluttajalle tuo.. . – Ei asiakkaan pitäisi joutua miettimään, minkä sovelluksen tai teknologian takana on se tv-ohjelma tai videoklippi, jonka hän haluaa katsoa, Kalske toteaa. . Niinpä tv-ja video-ohjelmistoja kannettaville päätelaitteille valmistava Axel Technologies alkoi kaksi vuotta sitten kehittää Fuugoa, uudenlaista tv- ja videosovellusta. Kalskeen mukaan Fuugo on markkinoiden ensimmäinen sovellus, joka ratkaisee mobiili-tv:n ja mobiilivideon käyttäjäongelmat. . – Monessa älypuhelimessa on jo nyt useita eri tv-sovelluksia ja vielä erillinen Media Player videoita varten. Fuugo on vain yksi helppokäyttöinen sovellus, jonka kautta saa kaikki olennaiset tv- ja videopalvelut, Kalske kiteyttää. Tähän perustuu Fuugon slogan: Aina jotain katsomisen arvoista (Always something good to watch). Se tarjoaa yhden, kaikki oleellisimmat tv- ja viihdesisällöt sisältävän sovelluksen, jota on helppo käyttää ja hallita. Fuugossa kanava vaihtuu niinkin helposti kuin pyyhkäisemällä sor-

mea näytöllä oikealle tai vasemmalle. Kanavavalikon saa puolestaan näkyviin sormenpyyhkäisyllä ylös. . – Väit��n, että nelivuotias tyttäreni oppisi käyttämään Fuugoa minuutissa, Kalske naurahtaa. .

Fuugolle asetettu hurjat tavoitteet

. Viime joulukuussa Los Angelesissa järjestetyn TV Innovation Awards -kilpailun tuomaristo oli Kalskeen kanssa samaa mieltä. He palkitsivat Fuugon mobiili-tv-sarjan pääpalkinnolla perustellen päätöstään Fuugon innovatiivisuudella, kaupallisella potentiaalilla ja todennäköisellä kuluttajahyväksynnällä. . – Olemme erityisen ylpeitä siitä, että voitimme kilpailun vieraskentällä Yhdysvalloissa, missä meitä ei tunneta. Itse ajattelemme niin, että jos pärjäämme Yhdysvalloissa, niin pärjäämme kaikkialla, sillä Yhdysvalloissa on kaikkein kovin kilpailu, Kalske huomauttaa. Toimitusjohtajansa sanoin Axel Technologies on tullut vedenjakajalle, sillä ensimmäinen Fuugo lähti asiakkaalle tammikuussa. . – Kärjistäen voisi sanoa, että joko tämä lähtee lentoon tai sitten pistämme pillit

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

pussiin. Meillä on tietenkin vahva usko siihen, että tämä lentää. Tuotteemme on kiinnostava ja hyvä. Sen ympärillä alkaa olla jo pientä kansainvälistä kuhinaa. Olemme lähes päivittäin yhteyksissä isojen laitevalmistajien kanssa, Kalske valaa uskoa. Samanaikaisesti Kalske itse ravaa hattu kourassa pääomasijoittajalta toiselle. Axel Technologies on löytänyt Fuugon markkinointikampanjalle jo rahoittajia ja lisää on hakusessa, jotta Fuugo saataisiin maailmalle kunnon ryminällä. . – Emme halua, että vain nippa nappa pystymme elättämään itsemme. Me haluamme Fuugosta globaalin tuotteen. Tavoitteemme on saada vähintään kymmeniä miljoonia käyttäjiä parissa vuodessa, Kalske linjaa.

Fuugo tuo TV- ja videopalvelut yhteen sovellukseen.

17


BIOTURKU®

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

BioTurku

®

BioTurku keskittyi vuonna 2010 alueellisten hankkeiden aktivoimiseen sekä alueen yritysten ja palveluyksiköiden kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen. Toimintavuosi 2010 käynnistyi tammikuussa BioTurun aamiaisinfolla, jossa esiteltiin BioTurun strategiset painopisteet ja vuoden 2010 toimintasuunnitelma alueen yrityksille ja korkeakouluille. Kesällä toteutimme yhdessä yrityshautomon kanssa nyt jo rutiiniksi muodostuneet Biotreffit, jossa alueelliset pk-yritykset verkottuivat.

Tukea keskushankkeille Turku Science Park on osallistunut yhdessä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kansainväliseen EU Drivers -hankkeeseen, joka tähtää Turun biokuvantamisen (Turku BioImaging) tutkijoiden työyhteisön liiketoimintapotentiaalin etsimiseen ja edistämiseen. Turun yliopiston Tautimallinnuskeskuksen ja Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen tuotteistamisen ja palvelumyynnin tukemiseksi BioTurku on ollut mukana tekemässä ja rahoittamassa keskusten markkinointiesitteitä, sekä edistänyt yksiköiden asiakashankintaa kansainvälisillä messuilla. Lisäksi BioTurku on tukenut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tekemää Turun kliinisen tutkimuksen esitettä, jonka odotetaan lisäävän kansainvälisille yrityksille suunnattua tutkimusliiketoimintaa Turussa. BioTurku on valmistellut yhdessä alueellisten toimijoiden – sairaanhoitopiirin, yliopistojen ja yritysten – kanssa kansallinen syöpäkeskus -hankkeen Turun yksikön kokoamista ja suunnittelua. Yksikön tavoitteena on varmistaa potilaille ensiluokkainen syövän hoito, ja sitoa toisiinsa korkeatasoinen syövän tutkimus, opetus ja koulutus. Tähän 18

liittyen turkulainen yritys- ja tutkimusdelegaatio osallistui European Cancer Cluster Partnering -konferenssiin Oslossa tavoitteenaan nostaa Turun syöpäosaamisen kansainvälistä profiilia ja luoda yhteistyötä Oslo Cancer Clusterin kanssa.

Yhteistyötä Itämeren alueella Turku Science Parkin ja Heidelberg Technologiepark GmbH:n vuonna 2008 solmiman yhteistyösopimuksen puitteissa Turussa toteutettiin kansainvälinen Systems Biomedicine – linking genes to disease -seminaari sekä yrityksille että tutkijoille. Kokousväelle organisoitiin myös tutustuminen Turun VTT:hen. Kokouksen ansiosta tieteellinen yhteistyö alueiden välillä on lisääntynyt. BioTurku liittyi Itämeristrategian lippulaivaprojektin ”Baltic Sea Health Region” ydinryhmään, task force partneriksi, mikä edesauttanee turkulaisten pääsyä jatkossa EUhankkeisiin. Ensimmäinen yhteisprojekti, HealthPORT, saikin jo rahoitusta. HealthPORTin päämääränä on edistää sairaalassa tehtyjen keksintöjen tuotteistamista pk-yrityksissä. BioTurku järjesti suomalais-venäläisen seminaarin yhdessä Turun yliopiston ja Venäjän kaupallisen edustuston kanssa bioalan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Edustajamme tapasivat lisäksi Pietarin alueen bioklusteria rakentavan organisaation edustajia. Yhteistyö heidän kanssaan näyttäisi lähtevän lupaavasti käyntiin. Yhteistyön myötä suomalaisprojekteille tarjoutuu kanava päästä mukaan Rusnano korporaation pääomasijoitusohjelmaan.

Esillä biomaailman turuilla Vuonna 2010 BioTurku päivitti kansainvälisille markkinoille suunnatut esitteet BioTurun alueen yrityksistä ja tutki-

Lisätietoja: Turku Science Park Oy / BioTurku, johtaja Tero Piispanen, puh. 0400 781 683

muksesta. Lisäksi alueen diagnostiikkayritysten profiilit ja korkeakoulujen tutkimusosaamisen koottiin samoihin kansiin uudeksi diagnostiikkaesitteeksi. BioTurku osallistui osana Skandinaavista yhteispaviljonkia USA:n BIO2010 -messuille, joka on maailman suurin bioalan tapahtuma. Siellä BioTurku-konseptia esiteltiin suoraan sijoittaja- ja asiakaskandidaateille. Onnistuneen tapahtumamarkkinoinnin ansiosta kuva Suomen osastosta päätyi koko messujen kotisivuille. Lisäksi BioTurku osallistui alan eurooppalaisiin partnerointitapahtumiin mm. Barcelonassa, Münchenissä ja Oslossa. Yhteensä näissä tapahtumissa BioTurun edustajat ovat tavanneet noin 70 asiakas- ja sijoittajakandidaattia alueen yritysten ja palveluyksiköiden puolesta. Toiminnan tuloksena useiden yritysten kanssa on käyty jatkoneuvotteluja. EU-rahoitukseen liittyvää valmennusta tarjottiin yhdessä Tekesin kanssa järjestetyn ”Eurooppalaiset rahoitusmahdollisuudet bioalan palvelusektorille” -tapahtuman avulla. Palvelusektorille esiteltiin myös Ernst&Youngin tekemää pääomasijoittajaselvitystä omassa tapahtumassaan. BioTurussa työskenteli syksyn ja talven 2009-10 ajan EU:n Vulcanus-ohjelman kautta saapunut japanilainen harjoittelija Motonori Imamura. Imamura työskenteli BioCityn proteomiikkaryhmän tutkijana ja teki lisäksi BioTurulle Japaniin liittyviä markkina- ja toimijaselvityksiä. Turku Science Park Oy koordinoi myös kansallista HealthBIO-osaamiskeskusohjelmaa. HealthBIOn puitteissa Tampereella järjestettiin kaksipäiväinen vuosiseminaari, Suomen bioalan suurin Get Together -event sekä sen yhteydessä erillinen yritysten kansainvälinen partnerointitapahtuma. Tapahtumat keräsivät yhteensä noin 250 osanottajaa. 19


BIOTURKU®

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Pharmatest voitti kasvukivut Case

20

Prekliinisiä palvelutuotteita myyvä Pharmatest sai maistaa vuoden verran lama-ajan teinin kivuliasta elämää. Yhtiö vei läpi yritysfuusion keskellä kansainvälistä finanssikriisiä hyvin vaikeissa olosuhteissa, mutta selvisi kasvukivuistaan. Toimitusjohtaja Jussi Halleenin mukaan kokemus oli erittäin opettavainen.

Joulukuussa 2009 Turku Science Parkissa nähtiin yritysfuusio, kun Pharmatest, Orthotopix ja Genolyze yhdistyivät Pharmatest-nimen alle. Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Pharmatest on lääketeollisuudelle prekliinisiä tehokkuustutkimuksia tarjoava yritys.

ei osannut tulla ajatelleeksi. Ensinnäkin fuusion läpiviemiseen tarvittiin pääomia yllättävän paljon. Toisekseen henkilöstön integroiminen uuteen yhtiöön ei ollut ihan mutkatonta. Suoraan sanottuna ensimmäinen fuusion jälkeinen vuosi oli vaikea, Halleen huokaa. .

Toimitusjohtaja Jussi Halleen kertoo Orthotopix-fuusion täydentäneen Pharmatestin palveluvalikoimaa uusilla tutkimusmalleilla. Sen sijaan bioinformatiikkapalveluja tarjoavan Genolyzen kanssa fuusioon vaikuttivat muut syyt. . – Genolyzen bioinformatiikan avulla pystymme kehittämään omia tuotemallejamme, nopeuttamaan esimerkiksi tulosten analysointia. Fuusioiduimme siis Genolyzen kanssa pääasiassa parantaaksemme jo olemassa olevia tuotteitamme, Halleen selventää.. . Näin syntyi uusi, uljaampi Pharmatest: reilut 20 henkeä työllistävä yritys, jonka liikevaihto on noin miljoona euroa. Fuusion mukana tulivat kuitenkin kasvukivut, joita Halleen ei edes yritä kiistää. . – Fuusioprosessissa tuli vastaan kaikenlaisia asioita, joita

Viisaampana kohti uusia fuusioita

. Fuusion laajemman tapahtumakehyksen loi kansainvälinen finanssikriisi, mistä suurin osa ongelmista johtui. . – Jos meillä olikin alla neljä peräkkäistä voitollista vuotta, niin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä tilaukset sitten loppuivat kuin sormia napsauttamalla. Emme saaneet yhtään merkittävää projektia puoleen vuoteen. Onneksi meillä oli voitollisten tilikausien jäljiltä sen verran kassavarantoja, että taantumasta lopulta selvittiin, Halleen toteaa.. . Nyt fuusion aiheuttamat vaikeudet on lähestulkoon voitettu, ja Pharmatestin tilauskanta on vuoden 2008 jälkeen elpynyt vuosi vuodelta. Lisäksi yhtiö on saanut suomalaisilta pääomasijoittajilta merkittävän pääomasijoituksen ja EU:lta 780 000 euron rahoituksen uusilla indikaatioalueilla

tapahtuvaa tuotekehitystä varten. . Viimeisin hyvä uutinen oli Bayer Schering Pharman kanssa solmittu puitesopimus syyskuussa 2010. . – Lääkejätit kuten Bayer Schering eivät yleensä näin pienten toimijoiden kanssa tällaisia puitesopimuksia tee, joten tämä on kova juttu. Varmasti voi sanoa, että sieltä on aika paljon liikevaihtoa luvassa. Lisäksi se kertoo ulospäin muille, että olemme hyviä siinä, mitä teemme, Halleen myhäilee. . Halleen kertoo Pharmatestin kymmenkertaistaneen liikevaihtonsa talouskriisiä edeltäneen viiden vuoden aikana. Jos taloustilanne normalisoituu ja kasvuodotusten realisoimiseen tarvittava pääomarahoitus löytyy, niin hän pitää täysin realistisena, että liikevaihto kymmenkertaistuisi myös seuraavan viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti Halleen pitää silmänsä auki uusien fuusioiden toivossa – monta kokemusta viisaampana. . – Karttuneista kokemuksista on taatusti hyötyä seuraavia fuusioita tehdessä, hän vakuuttaa. 21


Soveltava ICT

Soveltava ICT

Soveltava ICT Osaston vuosi loi tulevaisuutta määrittelemällä klustereiden rajapintoja ja vastuullisuutta. Kokoonpanoteollisuuden haasteiden kasvu heijastui myös ICT-toimialle.

terveydenhuollon yhteiset käyttäjälähtöiset järjestelmät. Niiden tarve tunnistetaan, mistä osaltaan kertoo IKITIKkonsortion saama Turun kauppakamarin palkinto vuoden ICT-Teosta.

Turun seudun kokoonpanoteollisuuden vaikeudet ja palvelurakenteen muutostarpeet näkyivät selvästi ICT-toimialalla. Molemmat trendit edesauttoivat yritysten erikoistumista ja fokusointia. Varsinais-Suomen ICT-klusteri koostuu monista erilaisista toimijoista, joiden liiketoiminnan rakenteet eroavat paljonkin toisistaan. Vuoden aikana tunnistettiin ison alueellisen ICT-klusterin osajoukkoja ja käynnistettiin niiden yhteistyö- ja kehitystarpeiden määrittelyt.

Käytännön työtä hankemaailmassa on kohdistettu sekä alueen pk-yrityksiin että kansainvälisiin hankkeisiin. Vuoden 2010 aikana Turku Science Park Oy toteutti tietotekniikan tukipalveluja 117 varsinaissuomalaiselle pkyritykselle eLive ja ICT-portti -hankkeiden kautta. Nämä EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -rahoitteiset palvelut antavat keinoja yritysten liiketoiminnan tehostamiseen ja tuovat alueen ICTyrityksille uusia asiakkaita.

Turun kaupungin ja Turku Science Parkin strategiaprosessi korosti ICT:n soveltamista ja sen kautta saatavia hyötyjä muille teollisuudenaloille. Valtioneuvoston hyväksyttyä Jokapaikan tietotekniikan osaksi Varsinais-Suomen Osaamiskeskuksen (V-S OSKE) toimintaa, on mahdollista käynnistää entistä tiiviimpi yhteistyö tietotekniikkaa hyödyntävien toimialojen kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi eri klustereiden rajapinnoissa. V-S Oskessa tämän toiminnan vastuuorganisaationa on Yrityssalo. Hyvänä esimerkkinä ovat kieliteknologian ja 22

Turku Science Parkin asema kansainvälistymisen yhteistyökumppanina korkeakouluille vahvistui vuoden 2010 aikana. Yhtiön osaamista ovat hyödyntäneet useat konsortiot valmistellessaan tutkimushankkeita Euroopan unionin eri rahoitushakuihin. Vastuullisuuden periaate toteutuu ”greentech”-näkökulmasta ja näyttää suuntaa osaamiskeskuksen klustereissa sekä ICThankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastuullisuuden

teemaa toteutettiin osaamiskeskusohjelmassa valmistelemalla sitä korostavia hankkeita elintarvikekehityksessä, usean klusterin välillä sekä kohdistetusti vastuullinen matkailu -hankkeessa. Varsinais-Suomen metsäklusteri tuotti yhdessä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa tiekartan Varsinais-Suomen tulevaisuuden agriliiketoiminnalle: ”Matkalla Biokauteen – miten verkottunut Bioketju punotaan” -kirja katsoo nykyhetken yli ja tarjoaa vaihtoehtoisen näkymän rakentavaan, vastuulliseen tulevaisuuteen. Vuoden aikana jatkui ympäristöinnovaatioiden liiketoiminnan kehittämishanke sekä käynnistyi Itämeren typpikuormituksen alentamiseen tähtäävä Interreg-hanke. Sitran käynnistämän Maamerkit-ohjelman kanssa käytiin strategista keskustelua laajan elinkaarianalyysiä hyödyntävän vastuullisuushankkeen käynnistämisestä. European Enterprise Network (EEN) -hanketta toteutettiin yhtenä Suomen neljästä toimipisteestä. Monivuotisen hankkeen tavoitteet täyttyivät jo kuluneena vuonna kun Turku Science Park onnistui saattamaan turkulaiset ja latvialaiset elintarvikeosaajat yhteiseen hankkeeseen.

23


Soveltava ICT

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Sanako katkaisi napanuoransa ja muutti EuroCityyn Case

Turku Science Park sai mielenkiintoisen uuden asukin tammikuussa 2010, kun Sanako Oy muutti EuroCityyn. Sanako on turkulaisen Telesten spin off ja maailman suurin kielenopetusjärjestelmien valmistaja.

Globaalisti operoivassa maailmassa kielitaidon merkitys korostuu, ja sekös Sanako Oy:lle sopii. – Me teemme ohjelmistoja, joiden avulla kieltenopetus voidaan kouluissa järjestää. Ennen vanhaan puhuttiin kielilaboratorioista. Nyt vain tietokoneohjelmat ovat korvanneet kelanauhurit, Sanakon toimitusjohtaja Juha Ollila valaisee. Sanako ei ole suuri yritys, mutta omalla kapealla sarallaan se on maailman suurin. Yhtiöllä on 76 työntekijää, joista noin 35 on Turussa, kahdeksan Espoossa ja loput ympäri maailmaa. Sanako on erittäin kansainvälinen yritys, sillä liikevaihdosta peräti 96 prosenttia koostuu viennistä. Kasvua on edesauttanut Suomen maine PISA-tutkimusten kestomenestyjänä. – Suomen hyvä pedagoginen maine on valtti, jota me olemme hyödyntäneet. Suomessa vierailee paljon erilaisia kouluvaltuuskuntia maailman eri maista, mikä pelaa suoraan meidän pussiimme, Ollila myhäilee. Sanakolle tärkeitä asiakasmaita ovat muun muassa Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Espanja. Suurimmat kasvutoiveet on kuitenkin ladattu Kiinaan ja 24

Intiaan. Maailmassa on tällä hetkellä noin miljardi englannin kielen taitajaa, mutta määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä – lähinnä kiinalaisten ja intialaisten toimesta. Sanako laskee kasvunsa tämän kielimullistuksen varaan.

Science Park on hyvä kotipesä Sanakon tarina alkoi vuonna 2001, kun turkulainen elektroniikkayritys Teleste päätti luopua kielibisneksestä ja myi sen osan itsestään Sanako Oy:ksi. Tammikuussa 2010 Sanako teki lopullisen pesäeron Telesteen myös fyysisesti, kun se muutti Telesten toimistorakennuksesta Kaurakadulta Turku Science Parkiin.

– Science Parkin sijainti on hyvä, tänne on hyvät kulkuyhteydet. Väkemme Espoosta käy täällä viikoittain ja heidän on helppo tulla tuohon Kupittaan asemalle junalla. Myös tekniikka toimii ja lounaspaikkoja on runsaasti, Ollila kiittelee. Ollilan mukaan Sanako etsi nykyaikaisia tiloja, jotka antaisivat asiakkaalle hyv��n ja ammattimaisen vaikutelman. EuroCitystä löytyi hyvä hinta-laatu-suhde. – Lisäksi tässä on teknologiayrityksiä ja yliopisto lähellä. Voimme saada heiltä työvoimaa, kun tarvitsemme lisää esimerkiksi ohjelmistokehittäjiä.

Ollilan mukaan Turku on kelpo sijainti kansainvälisesti operoivan kasvuyrityksen pääkonttorille.

Paikkaa valitessa otettiin huomioon myös se, että lisäväen palkkaaminen on tilojen puolesta mahdollista, sillä Sanakolla on hyvät kasvunäkymät. Ollila arvioi, että Sanako palkkaa parin vuoden kuluessa Suomeen 10-20 henkeä lisää.

– Me menemme yleensä asiakkaan luo, melko harvoin asiakas käy meidän luonamme. Ja silloin kun käyvät, niin Science Parkin tilat ovat kaikin puolin edustavat, Ollila toteaa.

– Koulutus on pysyvää pääomaa, johon kaikki maat haluavat satsata. Edes taantuma ei ole karsinut opetukseen pistettäviä panoksia, Ollila toteaa.

Ollilan käsityksen mukaan myös Sanakon henkilöstö on viihtynyt uudessa ympäristössä. 25


OSAAMISKESKUS

katsaus päätoimialojen tilanteeseen

osaamiskeskus Varsinais-Suomen Osaamiskeskus (V-S OSKE) on ollut vuodesta 1993 maakunnan ja Turun kaupungin innovaatioympäristön tärkein kehittämistyökalu. Alueellisesta toteutuksesta on alusta asti vastannut Turku Science Park Oy yhdessä sidosryhmäverkostonsa kanssa. Varsinaissuomalaista osaamista hyödynnettiin viidessä alueen vahvuuksia kuvaavassa klusterissa: Elintarvikekehitys, HealthBIO – Terveyden bioteknologia, Matkailu- ja elämystuotanto, Meriosaaminen ja Uusiutuva metsäteollisuus. Kahdessa klusterissa Turulla on myös kansallinen koordinaatiovastuu: Koneteknologiakeskus Turku Oy koordinoi meriklusteria, HealthBIO:n vetovastuu on Turku Science Park Oy:llä. Vuoden 2009 aikana suoritettu osaamiskeskusohjelman evaluointi antoi pääosin ruusuja alueen hankkeille. Risutkin otettiin vastaan kehittämisen viitoiksi. Evaluointi antoi mahdollisuuden tarkistaa toiminnan kohteita ja vaihtaa painopisteitä. Alueen sidosryhmien mielipiteitä kuultuaan Turku Science Park Oy ehdotti kolmea muutosta ohjelman toteuttamiseen. Ehdotuksiin sisältyivät liittyminen JPT – Jokapaikan tietotekniikka -klusteriin ja Digitaaliset Sisällöt -klusteriin sekä uusien materiaalien ja älykkäiden pintojen osaamisen siirtäminen Nanoklusteriin. Työ- ja elinkeinoministeriö 26

vahvistikin 2011 alkavaksi kaudeksi Varsinais-Suomelle kuusi osaamisalaa, joista uusina Yrityssalo Oy:n vastuulla toimiva Jokapaikan tietotekniikka sekä Metsäklusterin toiminnan Turku Science Parkissa korvaava Nanoklusteri. Samalla V-S osaamiskeskusohjelman budjetti vuodelle 2011 kasvoi yli kymmenyksellä. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF on elintarvikekehityksen klusterin paikallisena toimijana tehnyt uraauurtavaa työtä yliopiston palvelujen tuomiseksi pk-yritysten ulottuville. Aistinvaraiseen arviointiin liittyvä osaaminen on ollut olennainen osa yhä useamman elintarvikeyrityksen tuotekehitystä. Alueen elintarvikealan toimijoiden kehittämisen ja yhteistyön lippulaivaksi syntyi vuoden mittaisen uurastuksen tuloksena miljoonahanke Varsinais-Suomen Ruokaketju – VARRU, joka selventää eri toimijoiden välistä roolijakoa ja tuo näkyväksi yhteistyön kautta saavutettavat uudet mahdollisuudet elintarvikeyritysten kentässä.

Metsäklusteri tekee tilaa Nanolle Varsinais-Suomen uusiutuvan metsäteollisuuden osaamiskeskuksen FIF:n toiminta jakautui selvästi kahteen osaan. Alkuvuoden ajan FIF keskittyi metsäsektorin tulevaisuudenkuvien viimeistelyyn yhdessä Turun yli-

opiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Keskeisenä teemana useissa aihioissa oli vastuullisuus. Toisen vuosipuoliskon työpanos kohdistettiin klusterin vaihtoon osallistumalla Nanoklusterin strategiaprosessiin ja V-S Osaamiskeskuksen aseman määrittelyyn uuden kauden alkaessa. Matkailu- ja elämysklusterin paikallinen toimija Turku Touring kehitti sekä maakunnan matkailua koordinaatiovastuulla että kulttuurimatkailun kansainvälistymistä useissa erillisprojekteissa. Kulttuuripääkaupunkivuoteen valmistautuminen näkyi lähes kaikissa hankkeissa Turku 2011-säätiön kanssa tehtävänä yhteistyönä. Kulttuuripääkaupunkien yhteistyö sekä Euroopan laajuinen kulttuurimatkailijoiden verkosto käynnistivät kulttuuripääkaupunkivuoteen kohdistettuja aktiviteetteja. Meriklusterin toimintaa leimasivat telakkateollisuuden vaikeudet. Alueellisesta toiminnasta vastaavan Koneteknologiakeskus Turku Oy:n keskeisenä tehtävänä ohjelmassa oli hyödyntää rakennemuutokseen liittyviä työkaluja. Oske käynnisti useita koulutukseen ja uudelleensuuntaamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä tiivisti yhteistyötä lounaisrannikon merellisten kaupunkien ja Teknologiateollisuuden kanssa.

27


OSAAMISKESKUS

OSAAMISKESKUS

Suomen elintarvikeyrityksiä rohkaistaan maailmalle

Tuhansien järvien maa löysi kulttuurinsa Case

Turku paistattelee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina, mutta kulisseissa hiljainen puurtaminen jatkuu. Maamme Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, Turku Touring etunenässä, on määrätietoisesti kehittänyt Suomesta kulttuurimatkailukohdetta jo pitkään.

Turku Touringissa toimiva Varsinais-Suomen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus on osana kansallista matkailuklusteriamme pyrkinyt jo pitkään nostamaan kulttuurimatkailua paremmin esiin. Osaamiskeskuksen alaisuudessa toimivan Kulttuurin ketju -hankkeen projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvisen mielestä on loistavaa, että kulttuurimatkailuun todella panostetaan. – Suomea on nyt 30 vuotta mainostettu luontomatkailukohteena, joten on hyvä tuoda esille, että meillä on täällä myös korkeatasoista kulttuuria, Karsikas-Järvinen toteaa. Kulttuurin ketju on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke, jossa ovat mukana Turun, Helsingin ja Rovaniemen kaupungit sekä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Mäntästä. Näiltä paikkakunnilta on mukana useita kulttuurikohteita. Hankkeen tavoitteena on kulttuurimatkailun tuotekehitys. Lisäksi hankkeessa luodaan kulttuurimatkailulle kansallinen laadunkehittämisohjelma, Culture DQN, jota pilotoidaan hankkeen kulttuurikohteissa. Turusta mukana ovat Åbo Svenska Teater, Turun linna ja Luostarinmäen käsityöläismuseo.

28

AMK:n opiskelijat ÅST:n ideasampoina Hyvän esimerkin tarjoaa Kulttuurin ketjun ja Turun ammattikorkeakoulun kehittämä palvelumuotoilun kurssikokonaisuus, jonka pilottikohteena oli Åbo Svenska Teater. – Kokosimme eri alojen opiskelijoista sekaryhmiä, jotka kävivät katsomassa ÅST:n näytelmiä ja tekivät havaintoja siitä, miten ÅST:n tarjoamaa teatterielämystä voitaisiin kehittää, Karsikas-Järvinen kertoo. Yhdistelemällä havaintoryhmiin eri alojen opiskelijoita varmistettiin parannusehdotusten monipuolisuus. Ryhmissä oli restonomiopiskelijoiden ja tuotekehityksen opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi muotoilualan opiskelijoita, jotka toivat mukaan visuaalisen näkökulman. ÅST:n markkinointijohtajan Sanna-Maria Sareliuksen mukaan opiskelijoille annettiin täysin avoimet lähtökohdat löytää ja valita parannettavat asiat itse. – Olemme heidän työhönsä todella tyytyväisiä. He olivat oikein ahkeria. Esimerkiksi muotoilun opiskelijat auttoivat yhdessä restonomiopiskelijoiden kanssa tekemään studio-

Turku 2011/Arto Takala

näyttämön yleisötilasta tilasuunnitelman, jolla tilasta saisi viihtyisämmän, Sarelius kertoo. Sareliuksen mukaan ÅST:ssa on tänä vuonna tarkoitus pohtia, mitkä opiskelijoiden ideoista voitaisiin toteuttaa, sillä ideat olivat kaikessa konkreettisuudessaan varsin hyviä. – Opiskelijat esimerkiksi esittivät muutoksia teatterin kyltitykseen ja julkisivun valaistukseen. He ideoivat, miten teatterirakennus ja sen historia saataisiin lähemmäksi asiakkaita. Lisäksi teatteriesitysten rinnalle ehdotettiin uusia oheistuotteita, Sarelius listaa. Karsikas-Järvisen mukaan palvelumuotoilun kurssin konsepti on herättänyt mielenkiintoa muissa matkailualan oppilaitoksissa, joista ainakin ammatillinen korkeakoulu Arcada suunnittelee järjestävänsä vastaavanlaisen kurssin Helsingissä. Samaan konseptiin saatetaan tarttua uudelleen myös Turussa tulevina lukukausina: silloin pilottikohteina voisi toimia vaikkapa Turun linna tai Luostarinmäen käsityöläismuseo.

Case

Lukujen valossa suomalaiset elintarvikeyritykset ujostelevat vientimarkkinoita liiaksi. Kainostelusta yritetään päästä eroon Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelmalla, jolla halutaan edesauttaa elintarvikeviennin kasvua antamalla kasvuhaluisille pk-yrityksille kansainvälistymisen perustaidot.

Elintarviketeollisuusliiton tilastot kertovat tilanteesta kaiken oleellisen: Suomeen tuotiin vuonna 2009 elintarvikkeita noin 3,2 miljardin euron arvosta, kun elintarvikkeiden vienti jäi samana vuonna alle puoleen tästä eli noin 1,2 miljardiin euroon. Tämän epäsuhdan Suomi toivoo oikovansa, ja Euroopan sosiaalirahaston tuella käynnistetty Elintarvikealan pkyritysten kansainvälistymisohjelma on ponnistus tähän suuntaan. Helmikuussa 2010 alkanutta ohjelmaa vetää Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF, Varsinais-Suomen Elintarvikekehityksen Osaamiskeskus. Projektipäällikkö Saila Mattila kertoo, että koulutuksessa on ollut mukana kymmenen pk-yritystä eri puolilta Suomea sekä kehittäjiä elintarvikeklusterin eri osaamiskeskuksista. Osalla yrityksistä on aiempaa vientihistoriaa, osalla ei. Yksi yritys on aloittanut viennin koulutuksen aikana. Jäljellä on vielä kaksi koulutusjaksoa, joilla perehdytään osallistujien kiinnostaviksi kokemiin markkina-alueisiin. – Koulutuksen lopuksi teemme ensi lokakuussa tutustumismatkan Saksaan, jossa on järjestetty yrityksille ostajatapaamisia. Lisäksi osallistumme Anuga 2011 -ruokamessuille Kölnissä, Mattila valaisee.

Suomalaistuotteilla valtava potentiaali Yksi koulutuksessa mukana oleva yritys on Salon Perniössä sijaitseva Marjajaloste Meritalo Oy, jonka omistaa Olavi Lindstedt yhdessä vaimonsa kanssa. Suomalaisista raakaaineista hilloja ja mehuja valmistava Meritalo on liikevaihdoltaan hieman yli miljoonan euron yritys, joka työllistää nykyisellään kolme henkeä Lindstedtien lisäksi. Nyt Lindstedtien mieli halajaa vientimarkkinoille. Lindstedtin mukaan tarjottu kv-koulutus on osoittautunut Meritalon tulevaisuudensuunnitelmien näkövinkkelistä erittäin hyödylliseksi. Hän mainitsee esimerkkinä esitelmät kohdemarkkinoiden rakenteesta.

paketjut ovat palkanneet konsultteja etsimään maastamme myytäviä tuotteita. Venäläisturistien virta Suomeen käy nykyään niin vuolaana, että venäläiset ovat oppineet tuntemaan tuotteemme ja tykästyneet niihin. Tuotteet ja kysyntä ovat siis olemassa. Elintarvikealamme kenttä muodostuu kuitenkin pääosin pk-yrityksistä, joilla on korkea kynnys lähteä ulkomaille. Ne tarvitsevat verkostolta kaiken mahdollisen tuen. Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelman toteutuksesta vastaavat FFF:n lisäksi Foodwest Oy, Viikki Food Centre, Agropolis Oy ja Turun kauppakorkeakoulu.

– En esimerkiksi tiennyt, että jos kaipaan vaikkapa Hampurin supermarketketjujen tai Pietarin tukkureiden yhteystietoja, niin löydän ne kaikki Turun kauppakorkeakoulun ylläpitämästä tietokannasta, Lindstedt kertoo. Mattilan mukaan nimenomaan Saksa ja muu Itämeren alue – eritoten Pietari – muodostaa sen markkina-alueen, joka suomalaisyrittäjiä eniten kiinnostaa. Kiinnostus on molemminpuolista. Pietarissa suomalaisilla elintarvikkeilla on niin hyvä imago, että venäläiset kaup29


yrityskehitys

yrityskehitys

Yrityskehitys Turku Science Parkin Yrityskehitys rakentaa osaamiseen ja teknologiaan perustuvia kasvuyrityksiä. Yrityskehityksen palvelut ulottuvat liikeideoiden arvioinnista kasvua tukeviin kehittämispalveluihin. Turku Science Parkin yrityksille suunnatut alkuvaiheen palvelut (Hautomopalvelut) sisältävät liikeideoiden arvioinnin, liiketoiminnan käynnistämistä valmistelevan esihautomopalvelun ja yrityksen alkuvaiheeseen ajoittuvan varsinaisen hautomovaiheen. Myöhemmän vaiheen yrityksille tuotetaan kasvua tukevia kehittämispalveluja (Kasvuyrityspalvelut). Lisäksi tarjoamme toimitiloja aulapalveluineen kahdessa hautomoyksikössä: Biohautomossa ja Yrityskeskus DIO:ssa. Vuoden 2010 aikana arvioitiin 46 mahdollisiksi uusiksi hautomoyrityksiksi listattua liikeideaa, joista noin kolmasosa otettiin varsinaiseen hautomovaiheeseen tähtäävään jatkokehitykseen. Hautomossa käynnistyi kuusi uutta lupaavaa kasvuyritystä, joista kolme toimii ICT- ja kolme muilla toimialoilla. Yhdentoista yrityksen hautomovaihe päättyi, ja vuoden aikana oli hautomossa kaikkiaan 24 yritystä. Rahoituksen hankinta, tuotekehityksen onnistuminen ja markkinoiden avaaminen ovat hautomovaiheen tyypillisimpiä tavoitteita. Rahoituksen saaminen elpyi merkittävästi edellisestä vuodesta. Yritysten saama ulkoinen rahoitus oli lähes kolme miljoonaa euroa eli miltei kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Oman pääoman ehtoisia sijoituksia sai kuusi yritystä yhteensä noin 1,3 30

miljoonaa euroa. Liikevaihtoa hautomovaiheen yritykset tuottivat noin 3,5 miljoona euroa ja työllistivät 74 henkeä. Hautomotoiminnan tärkeimpänä julkisena rahoittajana oli Turun Seudun Kehittämiskeskus.

Hankkeet kehityksen ja kasvun välineinä Lokakuussa käynnistyi Yrityskeskus DIO:ssa uutena alkuvaiheen yrityskehityspalveluna Turun Protomo osana Yrityssalo Oy:n hallinnoimaa Varsinais-Suomen Protomohanketta. Turku Science Park ja Yrityssalo ovat solmineet hankkeen toteutuksesta yhteistyösopimuksen. Protomo on uudenlainen ideat ja osaajat yhdistävä innovaatioapparaatti, joka tuo idean kehittämiseen sekä taloudellisia resursseja että asiantuntemusta.

sesta Varsinais-Suomessa. Ohjelmat aktivoivat yrityksiä kehittämistoimiin, arvioivat kasvuedellytyksiä tai tervehdyttämistarpeita ja edistävät kehittämisohjelmien tekoa. Ohjelmissa myös rahoitetaan suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä. Näiden ohjelmien puitteissa Turku Science Parkin Yrityskehitys palveli yli 20 yritystä. Innovation Mill on Technopolis Oyj:n hanke, jossa Nokian käyttämättömille ideoille etsitään uusia hyödyntäjiä. Turun kaupunki liittyi hankkeeseen mukaan, ja vuoden aikana käynnistyi ensimmäinen hankkeen puitteissa toteutettu kehittämisprojekti. Turku Science Park on hankkeen aktivoija ja markkinoija Turussa.

Yhteistyö turkulaisten yliopistojen kanssa jatkui TULIprojekteissa uusien tutkimuslähtöisten liikeideoiden etsimiseksi ja jalostamiseksi. Hautomossa käynnistyi vuoden aikana yksi uusi tutkimuslähtöinen yritys. Kasvuyrityspalveluista tärkeimmät olivat pk-yritysten kansallinen kasvuohjelma, TRIOplus-ohjelma ja Innovation Mill -hanke. Kahdessa ensin mainitussa Turku Science Park vastaa palvelujen koordinoinnista ja osin toteutuk-

Lisätietoja: Turku Science Park Oy / Yrityskehitys, johtaja Olli Mankonen, puh. 0400 921 937 31


yrityskehitys

yrityskehitys

Case

Yksi Aqsens Oy:n tulevaisuudenkuvista saattaa olla koiran virka. Tämä Tekesin ja Newentures Oy:n rahoittama yritys kehittää Turku Science Park Oy:n Biohautomossa kemiallista haistelijaa, joka tunnistaa tuoteväärennökset vainuamalla niiden yksilöllisen jäljen. Menetelmänä se toimii siis samankaltaisesti kuin koiran nenä. Aqsens Oy:n toimitusjohtajan Timo Teimosen mukaan idean isä on Turun yliopiston lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Pekka Hänninen, joka sai inspiraation valmisteilla olevaan tuotteeseen ihastellessaan koiriensa hajuaistia. – Koira voi tunnistaa hajujäljen lähes molekyylitasolle asti. Se johtuu koiran nerokkaasti toimivasta kirsu-aivot -yhdistelmästä ja sen tavasta muodostaa hajujälki. Nyt olemme Pekka Hännisen tutkimuksiin ja oivallukseen perustuen kehittäneet vastaavaan logiikkaan perustuvaa menetelmää, joka uudistaa tavan tehdä nesteanalyyseja, Teimonen kertoo. Aqsensin kemiallinen haistelija on upea näyte turkulaisesta osaamisesta, sillä laite hyödyntää nesteiden tunnistamisessa käytettyä aikaerotteista fluoresenssimenetelmää (TRF). Se on alkujaan Turussa kehitetty menetelmä, jonka 32

Aqsens Oy haistaa vilunkipelin

Se ei pelaa, joka pelkää – Tribeflame Oy

ympärille on rakennettu Turun yliopistosta lähtöisin olevaa uutta teknologiaa, ja lopputuloksena on lupauksia herättävä liiketoimintamahdollisuus.

Tribeflame Oy on ratkaissut kaikkia lapsiperheitä riivaavan ongelman hukkuvista pelinappuloista. Elektronisia lautapelejä valmistava yritys siirtää olemassa olevia lautapelejä sähköiseen muotoon kosketusnäyttölaitteille ja suunnittelee siinä ohessa myös omia pelejään.

ensin omaa pelilaitetta, mutta he luopuivat ajatuksesta, kun Applen pian perästäpäin lanseeraama iPad osoittautui luontevaksi pelialustaksi.

Turku Science Parkin hautomoyritys Tribeflame Oy on esimerkki kaikesta siitä hyvästä, mitä seuraa, kun innovatiiviset ihmiset ryhtyvät rohkeasti tuumasta toimeen. Toimitusjohtaja Torulf Jernströmin kertomus Tribeflamen perustamisesta tihkuu yrittäjähenkeä, jollaista Suomesta soisi löytyvän enemmänkin.

– Voit pistää näytön esimerkiksi kahvipöydälle ja pelata kavereidesi kanssa tai voit antaa sen lapsille auton takapenkille. Mitenkään muuten lautapelejä ei voisi autossa pelata, koska nappulat hukkuisivat. Pelimme sopivat kaikenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Toki voit pelata yksinkin tietokonetta vastaan esimerkiksi junassa tai lentokoneessa, Jernström kertoo.

– Menetelmänä Aqsens on hieman tieteen perusparadigmaa vastaan, sillä emme niinkään etsi yksittäistä signaalia, vaan tavallaan kontrolloimme kohinaa. Menetelmä ei etsi spesifistä ainesosaa, vaan kokonaisuutta epäspesifisesti, kemiallista sormenjälkeä, Teimonen kuvailee. Aqsensin haistelijalla voi tunnistaa nesteitä tai mitä tahansa, minkä voi nesteyttää. Laite on nopea, edullinen ja helposti liikuteltavissa, sillä analysaattorin tunnistinosa ei ole tavallista tunnistelevyä kummempi. Itse Aqsensmenetelmä on testeissä hämmästyttänyt ymmärryskyvyllään jopa tekijänsä. – Ostimme kaupasta pullovettä montaa eri merkkiä, ja laite erotteli ne kaikki kauniisti. Se jopa havaitsi, että kahdella eri tuotemerkillä myytävät pullovedet olivat peräisin yhdestä ja samasta lähteestä, Teimonen ihastelee.

Biohautomolle Aqsensilta iso kiitos Teimonen mainitsee Aqsensin potentiaalisina asiakassegmentteinä lääke- ja juomateollisuuden sekä muut tuotealkuperästä ja turvallisuudesta kiinnostuneet liiketoiminnat.

Myös viinien alkuperän ja autenttisuuden laite tunnistaa kuin paraskin connousseur. Asiakkaita löytynee myös maatalousteollisuudesta, jossa riesana ovat väärennetyt lannoitteet ja torjunta-aineet. Suurimmat markkinat ovat kuitenkin lääketeollisuudessa, sillä väärennettyjen lääkkeiden vuotuiset markkinat kipuavat jopa 70 miljardiin dollariin. – Tällä hetkellä lääkkeen autenttisuus tarkistetaan pakkauksen RFID-tagista. Sekin on ihan ok, paitsi että se lisää tuotantokustannuksia, eikä kerro mitään itse lääkkeen turvallisuudesta, Teimonen toteaa. Teimonen kertoo kemiallisen haistelijan kaupallisen ulostulon tapahtuvan vielä tämän kevään aikana, joten vuonna 2009 perustettu Aqsens on läpimurron kynnyksellä. Tästä toimitusjohtaja jakaa Aqsensin kuusihenkisen tiimin puolesta kiitosta myös Science Parkin Biohautomolle ja kaikelle sille tuelle, jota Turku on osaamisellaan tarjonnut. – Ei meillä itsellämme olisi ollut mitään mahdollisuutta hankkia tätä laboratorioinfraa, jonka Biohautomo on meille tarjonnut. Lisäksi meille on tärkeää olla ympäristössä, jossa on jaettua osaamista. Karu totuus on, ettei tämän kokoinen yritys millään pystyisi hankkimaan tätä kaikkea itse, Teimonen muistuttaa.

Case

– Olimme pari vuotta sitten oluella Tribeflamen toisen perustajan Marcus Alasen kanssa ja pelasimme shakkia. Siinä meille tuli mieleen, että voisi olla kiva pelata lautapelejä myös kosketusnäytöllä. Mietimme ja suunnittelimme asiaa, kunnes keväällä 2009 molemmat irtisanouduimme töistämme ja perustimme Tribeflamen kesäkuussa. – Kesällä 2010 saimme sitten Aboa Venturesta pääomarahoituksen, ja nyt meitä on kaikkiaan viisi henkeä töissä täällä yrityshautomo DIO:ssa, Jernström kertaa. Jernström ja Alanen suunnittelivat Tribeflamen peleille

Jernströmin sanoin elektroninen lautapeli on perinteisen lautapelin ja tietokonepelin helposti liikuteltava fuusio.

Oma peli on jo valmistumassa Tribeflamen tuotevalikoimassa on tällä hetkellä neljä peliä. Ne olivat kaikki jo olemassa olevia lautapelejä, joiden sähköistämiseen Tribeflame haki lisenssit pelivalmistajilta. Jernströmin mukaan valmistajat suhtautuvat peliensä elektronisiin versioihin varsin suopeasti. Tribeflamella ei ole Suomessa kilpailijaa, mutta maailmalta niitä löytyy 5-10, joten kaikki pelit eivät enää ole saatavilla. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa lautapelien kunin-

kuusluokkaan lukeutuva Monopoli, jonka sähköistämisestä valmistaja Hasbrolla on jo sopimus amerikkalaisen Electronic Artsin kanssa. Jernströmin mukaan muutama joka kodin tuntema lautapeli Tribeflamen suunnitelmiin kuitenkin kuuluu. Lisäksi Tribeflamella on jo nyt valikoimassaan pelejä, jotka ovat erittäin suosittuja lautapeliharrastajien keskuudessa – esimerkiksi Keltis Oracle. – Se on jatko-osa Keltisille, joka valittiin vuonna 2008 vuoden lautapeliksi Saksassa, mikä on suuri markkina. Meillä on valmisteilla elektroninen versio myös kahden aiemman vuoden voittajasta. Jernströmin mukaan Tribeflamen pelit ovat käyneet mukavasti kaupaksi. Hän uskoo, että jos kosketusnäyttölaitteiden ja niiden näyttöjen koko jatkossa kasvaa, niin elektronisista lautapeleistä voi kasvaa joka kodin harrastus. Sen varaan Tribeflame aikoo rakentaa kasvunsa. Yritys julkaisee ensi vuonna 5-10 peliä lisää, ja myös täysin omaa tuotantoa oleva hitti on suunnitteilla. – Sen voin sanoa jo varmuudella, että ensi vuonna meiltä tulee markkinoille myös oma peli, Jernström lupaa. 33


Markkinointi ja viestintä

Markkinointi ja viestintä

Markkinointi ja viestintä Turku Science Park Oy:n viestintäpalveluiden strateginen tehtävä kytkeytyy suoraan yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen ja johtamiseen. Markkinoinnin ja viestinnän yhteen kokoavalla toiminnolla rakennetaan yhteisökuvaa sekä lujitetaan klustereiden (BioTurku® ja ICT Turku) ja alueen vetovoimaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikka Turku Science Park Oy omassa toiminnassaan irtautui kiinteistöliiketoiminnasta, on pyrkimyksenä edelleen kasvattaa tiedepuistoalueen haluttavuutta myös sijoittumispaikkana. Turku Science Park Oy:n viestintäpalvelut -osasto suunnittelee, konsultoi, koordinoi ja toteuttaa markkinointiviestinnän palveluja sekä arvioi ja mittaa viestinnän toimivuutta. Tärkeimpiä keinoja ovat koko yhteisön mediasuhteet, verkkoviestintä sekä markkinointi- ja viestintämateriaalit, keskitetty Turku Science Park (TScP) -imagon rakentaminen ja brändin hallinta, klustereihin perustuva kohdennettu markkinointi sekä tilaisuudet ja muu alueen toimijoiden yhteisöllisyyden lujittaminen. Ydinpalveluita ovat TScP-viestintä sekä klusterimarkkinointi (BioTurku®, ICT Turku), jotka molemmat tukevat Turku Science Parkin aluemarkkinointia ja alueviestintää. Etenkin BioTurkua on jo pitkään markkinoitu niin kumppanina kuin sijoittautumis- ja investointikohteena kansainvälisille yrityksille, tutkimusryhmille ja sijoittajille. Vuoden 2010 alusta lukien Turku Science Park Oy on lisäksi hoitanut Turun kaupungin Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmassa sille osoitettua invest in -tehtä34

vää. Ulkomaisten investointien ja yritysten houkuttelussa luonnollisena lähtökohtana ovat omat painopistealamme.

UUTISOINTI JA JUTTUTUOTANTO Vuoden aikana osasto julkaisi 101 uutista ja piti TScP:n medianäkyvyydessä maamme teknologiakeskusten kärjen tuntumassa. Alueen toimijoille tiedotettiin 39 painopistealoihin liittyvästä tapahtumasta. Alueella sijaitsevia yrityksiä palveltiin mahdollisuuksien mukaan myös tiedotteiden jakelun ja stilisoinnin suhteen. Lisäksi osasto antoi Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen Elintarvikekehityksen klusteriväelle markkinointiviestinnän valmennusta.

Omat julkaisut ja viestintämateriaalit Keväällä julkaistiin 36-sivuinen vuosikatsaus, joka yhdessä yliopistojen varainkeruukirjeen kanssa postitettiin yhteensä 1500 seudulliselle ja valtakunnalliselle teknologiatoimijalle. Englanninkielistä vuosikatsausta on sitäkin jaettu runsaasti. Turku Science Parkin verkkosivustoa kehitettiin lisäämällä itse tuotettua toimituksellista sisältöä sekä tuomalla sinne alueen keskeisiä teknologiakiinteistöjä esittelevä virtuaalikierros. Vuoden aikana verkkosivujen lukijamäärä kasvoi: niitä luki keskimäärin 9.970 ihmistä kuukaudessa. Etusivun ”Kuukauden kasvo” -osio profiloi niin tutkimuksen kuin yritystoiminnan parissa Turku Science Parkin alueella työskenteleviä henkilöitä. Skaala on laaja ja tiedettäkin popularisoiva: avaruustähtitieteen.

professori Esko Valtaojasta ja molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaskasta hankeväkeen sekä tiedepuiston muihin työntekijöihin. Sähköinen sidosryhmäjulkaisu eSpark koottiin 11 kertaa, jonka ohella ilmestyi Verkkolehti Spark. Lisäksi Turku Science Parkin Info palveli kaikkia alueen kävijöitä opastaen ja materiaalia jakaen BioCity-rakennuksen ala-aulassa.

Investointien houkuttelu Oman, pääasiassa BioTurku® -markkinoinnin lisäksi investointien houkuttelutyötä on tehty etenkin Invest in Finland -organisaation kanssa. Tavoiteltavaa, mutta erityisen haastavaa on saada alueelle erityisesti innovaatioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistuvia sijoituksia. Vaikka kansainvälinen talous elpyi vuonna 2010, suorien ulkomaisten investointien markkina Suomessa ei kasvanut odotusten mukaisesti. Lisäksi ensimmäistä kertaa yli puolet kansainvälisistä sijoituksista kohdistui kehittyviin talouksiin. Turku Science Parkin aluetta on esitelty niin kansainvälisille kuin kotimaiselle vierailijaryhmille etenkin yritysten ja yliopistoyhteisön osaamiseen pohjautuen. Vierailujen tavoitteena on investointien edistämisen lisäksi etsiä kumppaneita yrityksille ja yliopistoyksiköille. Vierailijaryhmät ovat entistä valikoituneempia, sillä resurssit eivät riitä yleisestä mielenkiinnosta liikkeellä olevien ryhmien vastaanottamiseen.

LISÄARVOA TAPAHTUMISTA Viestintäpalvelut osallistui useiden alueen tapahtu-. mien järjestämiseen, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi osasto ideoi ja organisoi Pääomasijoitus-aamupäivän joka keräsi runsaat 120 osallistujaa, pääosin yrityksistä. Tilaisuudessa pääsi tutustumaan pääomasijoittajiin, tapaamaan alan avainhenkilöitä, sekä kuulemaan arvokkaita vinkkejä niiltä turkulaisyrityksiltä, jotka pääomasijoituksia ovat onnistuneet saamaan - osa useampiakin, kuten Axel Technologies. Tapahtuman jatkona loppuvuodesta alettiin valmistella paikallista sparraustiimiä yritysten avuksi, lähinnä pääomasijoitusten saamisen kannalta keskeisen tiedon ja presentaatiotaitojen hiomiseksi.

Turku Science Parkin vuoden 2010 uutisotsikoita Biotie sai hyviä tutkimustuloksia [21.1.2010] Axel Technologies vie Fuugon Barcelonaan suurin toivein [15.2.2010] Galilaeus Oy perusti tuotantoyhtiön Varsovaan [18.2.2010] Turkulaislääke meni maailmalla kaupaksi isolla rahalla [2.3.2010] Rikumatti Levomäestä Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja [24.3.2010] Suomalainen on tulevaisuudessa kävelevä terveystietopankki [15.4.2010] IKITIK nappasi Vuoden ICT-teko -palkinnon [15.4.2010]

Turku Science Park lupaa olla ”innovatiivisen kasvun vauhdittaja”. Tässä onnistuminen vaatii korkeakoulujen ja yritysten määrätietoista yhteistyötä, jota Turku Science Park Oy myös verkottamisosaamisellaan edistää. Jo perinteeksi muodostunut, Itsenäisyyspäivän viettoon inspiroiva ”Itsenäinen Suomi – vapaus innovoida” -tilaisuus synnytti toivoaksemme myös uusia kontakteja ja yhdessä tekemisen ituja.

Lingsoft Oy ensimmäinen hyötyjä Turun Innovation Mill -osakkuudesta [6.5.2010]

Korkeaan osaamiseen ja tieteeseen pohjautuvat hankkeet, yritykset, ilmiöt ja ihmiset harvemmin nousevat suuriin otsikoihin. Start-upit rakentavat toimintaansa ja tutkijat omistautuvat työlleen. Molemmat kokevat viestien läpisaamisen työlääksi ja toissijaiseksi. Etenkin, kun medialla tiedetään olevan entistä vähemmän aikaa ja väkeä perehtyä ymmärrystä vaativiin aloihin ja kehityskulkuihin. Tässä työssä Turku Science Park Oy:n viestinnällä on tärkeä rooli pyrkiessään helpottamaan yhteistyökumppaneidensa työtä popularisoimalla tiedettä ja kertomalla aloittavienkin yritysten arjesta.

Turkulaistutkijat haluavat antaa tv-kansalle paremman kuvan [6.9.2010]

Lisätietoja: Turku Science Park Oy, viestintäjohtaja Katja Wallenlind, puh. 050 5774 807

MetGen voitti eurooppalaisen sijoittajakilpailun [22.12.2010]

ICT-portti tarjosi Turun ICT-yrittäjille yhteistyön kättä [26.5.2010] BIO2010-tapahtuma todisti alan voiman [10.6.2010] Sanako Oy kaataa kielimuurit [11.6.2010] Turkulaisyrityksiä kannustettiin hyödyntämään Nokian ideasalkkua [16.6.2010] Pk-elintarvikeyritykset hakevat kansainvälistymiskurssilta lisärohkeutta [23.6.2010] Tillandz-palkinto meni ruskean rasvan tutkijoille [20.8.2010] Pharmatestille Bayer-sopimus [21.9.2010] Pääomasijoitusaamupäivä evästi käytännön neuvoilla [28.9.2010] Medbase lähti heti nousikiitoon [29.9.2010] Fimea avasi toimipisteen Turku Science Parkiin [13.10.2010] Esa Tervo vie Neoxen Systemsin opintielle [12.11.2010] Turku Science Park Oy käynnistää yhteistyön venäläisten kanssa [16.11.2010] Abonano: Turun ensimmäinen Protomo-tarina [23.11.2010] HyTestin liikevaihto hipoo jo 10 miljoonan euron rajaa [7.12.2010] Abacuksen nopealle MRSA-testille CE-merkintä [8.12.2010]

35


BIOcelex oy

BIOcelex oy

Biocelex Oy Biocelex Oy jatkoi vuonna 2010 toimiaan liiketoimintansa vakiinnuttamiseksi ja strategiansa kehittämiseksi. Yhtiö oli mukana lukuisien suomalaisinnovaatioiden arviointi- ja kehitystyössä ja esitti ruotsalaiselle yhteistyökumppanilleen useita bioalan sijoituskohteita.

Omassa toiminnassaan Biocelex soveltaa koko Suomessa ns. Karolinska Institutet Innovations AB:n innovaatioiden kehitysmallia. Mallia on muunneltu suomalaiseen life science -alaan soveltuvaksi ja toimintavuoden aikana kyseistä mallia on toteutettu tehokkaasti potentiaalisten innovaatiotoimijoiden keskuudessa.

Heinäkuussa 2007 perustetun Biocelex Oy:n operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.2007. Yhtiön osakkaita vuoden 2010 lopussa olivat Turku Science Park Oy (59 %), Karolinska Institutet Holding AB (26 %), Turun Seudun Osuuspankki (10 %) ja yhtiön johto (5 %).

Toimintavuoden aikana Biocelex esiarvioi ja esitti yhteistyösopimustensa puitteissa ruotsalaisille yhteistyökumppaneilleen (Karolinska Institutet Innovations AB ja Karolinska Development AB) lukuisia suomalaisia bioalan innovaatioita sijoituskohteiksi.

Toimintakaudella 2010 yhtiö panosti edelleen liiketoiminnan vakiinnuttamiseen ja strategiseen kehittämiseen. Liiketoiminnan perustaksi on muotoutunut innovaatioiden etsintä Suomesta, liiketoiminnan kehityspalvelujen myynti sekä vuoden 2011 loppuun jatkuvan Tekesin Pharma -ohjelman koordinointi. Tilikauden päättyessä Biocelexin palveluksessa oli kolme henkilöä.

Life science -alan kehittäjäkumppani

Ideoiden ja innovaatioiden evaluointia Biocelexin innovaatioiden kehitystoiminta sisältää varsinaissuomalaisten ja laajemmin suomalaisten life science -alan ideoiden ja innovaatioaihioiden etsintää, alustavaa kaupallistamispotentiaalin evaluointia sekä aihioiden esittämistä Karolinskan innovaatioiden arviointiprosessin hoidettavaksi ja päätettäväksi.

36

Biocelex myy liiketoiminnan kehittämispalveluja pääasiassa suomalaisille life science -alan toimijoille. Liiketoiminnan kehittäminen sisältää muun muassa strategiasuunnittelun, tuotteistamisen, kansainvälistymisen sekä rahoitusprosessin. Näissä palveluissa Biocelexin potentiaalisia asiakkaita ovat varhais- ja kasvuvaiheen yritykset, yliopistot ja instituutit. Myös jo vakiintuneet suuremmat alan toimijat kuuluvat yhtiön kehityspalveluiden kohderyhmään.

Lisätietoja: Biocelex Oy, toimitusjohtaja Kai Lahtonen, puh. 050 689 48

37


Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

Turku Science Park – innovatiivisen kasvun vauhdittaja

38

Kaksi tiedekorkeakoulua: Turun yliopisto ja Åbo Akademi

Turun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS

Kärkitoimialat bioteknologia ja soveltava ICT

17 500 työntekijää

30 500 opiskelijaa

400 professoria

yli 300 yritystä ja organisaatiota

yli 250 000 m2 valmiita toimitiloja viiden neliökilometrin alueella

Toistakymmentä teknologiarakennusta Helsingin moottoritien varressa,

Kupittaan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä, kävelymatkan päässä keskustasta

Alle puolen tunnin ajomatka kansainvälisten yhteyksien lentokentälle

39


innovatIIVISEN KASVUN VAUHDITTAJA www.turkusciencepark.com


tspark_vuosikertomus_final_2010