Page 1

elokuvafestivaali 10. poikkitaiteellinen 3.–7.9.2014 ORIVESI

Päävieraana

reikareuna.com

a j i l i e it a t a v u k o l e Reikäreunan tämän vuoden päävieras on ohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja Pirjo Honkasalo. Häneltä nähdään festivaalilla yhteensä kolme elokuvaa, ja lisäksi Honkasalo toimii lyhytelokuvakilpailun raadissa. Pirjo Honkasalo aloitti uransa vuonna 1969 kuvaamalla ensimmäisen pitkän elokuvansa. Hän oli ensimmäinen pitkän fiktioelokuvan naispuolinen kuvaaja Suomessa. 1970-luvun alussa hän toimi kuvaajana myös Sakari Rimmisen Pilvilinnassa ja Eija-Elina Bergholmin elokuvassa Marja pieni! sekä apulaisohjaajana Rauni Mollbergin menestyselokuvassa Maa on syntinen laulu. – Olen vasta myöhemmin tullut tietoiseksi siitä, että olin pitkään ainoa naispuolinen kuvaaja Suomessa, Honkasalo kertoo. – Ensin ajattelin, että kun tästä nyt yksi elefantti marssii, niin kohta tulee monta pikkuelefanttia perässä. Mutta eipä tullut: meni 23 vuotta ennen kuin seuraava nainen kuvasi pitkän fiktion. 1970-luvun puolessa välissä Honkasalo ja Pekka Lehto aloittivat monivuotisen ohjausyhteistyönsä, jonka ensimmäinen hedelmä oli Tampereen elokuvajuhlilla dokumenttielokuvien sarjan voittanut Ikäluokka (1976). Honkasalon ja Lehdon yhteistyö tuotti yhteensä kuusi elokuvaa, joista tunnetuin on kaksikon ensimmäinen pitkä fiktioelokuva Tulipää vuodelta 1980. Algot Untolasta kertova historiallinen spektaakkeli oli aikakautensa kallein suomalainen elokuva, ja valinta Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjaan toi ohjaajakaksikolle myös kansainvälistä tunnettuutta. Honkasalo kertoo Cannesista mielenkiintoisen anekdootin: – En koskaan katso elokuviani ensi-illan jälkeen. Cannesissakin, kun Tulipää näytettiin kilpailusarjassa, ryömin valojen sammuttua ulos salista. Teen elokuvani niin vaistonvaraisesti, että ne voivat olla henkilökohtaisempia kuin olen ajatellutkaan. Siihen liittyy jonkinlainen painostava häpeän tunne. Honkasalon ja Lehdon viimeiseksi yhteiseksi elokuvaksi jäi Da Capo vuodelta 1985. Sen jälkeen pitkän fiktioelokuvan rahakeskeisestä maailmasta vieraantunut Honkasalo piti taukoa elokuvantekemisestä. Hän reppureissasi tulevan puolisonsa Pirkko Saision kanssa Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, valokuvasi ja kirjoitti lehtiin sekä työskenteli teatterin, oopperan ja tanssi­ teosten parissa. – Minulle tuli sellainen olo, etten elä niin kuin ajattelen. Pitkien fiktioelokuvien tekemisen maailma on niin rahakeskeinen, että sain siitä tarpeekseni.

o l a s a k n o H Pirjo

tajat ajattelevat, etteivät mustavalkoelokuvat kiinnosta katsojia. Suomalaiset rahoittajat ymmärsivät onneksi ratkaisun heti.

to 4.9.

20.00

Melancholian 3 huonetta 7 € / Taisto kieli: venäjä, tekstitys: suomi

la 6.9.

18.00

BETONIYÖ 7 € / TAISTO kieli: suomi, tekstitys: englanti

su 7.9.

16.00

Tulennielijä 7 € / TAISTO kieli: suomi, tekstitys: englanti

Maskuliinisuuden myytit Lopulta palataan vielä sukupuolikysymykseen. Yllättäen Pohjoismaat eivät suinkaan ole suunnannäyttäjinä elokuva-alan tasa-arvoistumisessa, vaan johtava maa on Ranska. Honkasalon mukaan elokuvakoulut ovat olleet Pohjoismaissa hyvinkin tasaarvoisia, syrjäytyminen on tapahtunut vasta siirryttäessä työelämään. – Alaa vaivaa monet maskuliiniset myytit, kuten se, etteivät naiset voi ymmärtää tekniikkaa tai että kuvaajan pitää olla vahva. Ohjaajana ja kuvaajana on myös sellaisissa rooleissa, jotka on perinteisesti ajateltu miesten rooleiksi: suuren joukon työnjohtajana ja vastuussa isoista rahoista.

Nainen ja kamera 1990-luvun alussa Honkasalo teki kuitenkin vahvan paluun elokuvien pariin ohjaamalla Hyvän ja pahan trilogiaksi kutsumansa pienen budjetin dokumenttielokuvat Mysterion, Tanjuska ja 7 perkelettä ja Atman. Näistä kahdessa ensimmäisessä liikutaan virolaisessa nunnaluostarissa, kolmannessa vaikeavammaisen intialaisen pyhiinvaeltajan matkassa. – Mysterionin myötä muistin taas, kuinka kivaa elokuvantekeminen on. Eihän siihen tarvita kuin nainen ja kamera. Dokumenttiohjaajan elämä on niin mielenkiintoista, aina saa jotain uutta. Vuosikymmenen lopulla Honkasalo ohjasi ensimmäisen fiktioelokuvansa ilman Lehtoa. Vuonna 1998 valmistunut Tulennielijä kiersi lukuisia kansainvälisiä elokuvafestivaaleja ja pokkasi kotimaassa peräti kahdeksan Jussipatsasta. Tämä Reikäreunassakin nähtävä mestariteos pohjautuu Pirkko Saision käsikirjoitukseen, ja sen pääosissa nähdään Elsa Saisio ja Elena Leeve. Myös Honkasalon seuraava ohjaus, niin ikään Reikäreunassa nähtävä dokumenttielokuva Melancholian 3 huonetta (2004) oli täysosuma. Se kertoo lasten ja nuorten elämästä sodan runtelemassa Tšetšeniassa sekä orpokoteja järjestävästä Gatajevin pariskunnasta, jotka tunnetaan myös “Groznyin enkeleinä”. Melancholian 3 huonetta on yksi palkituimmista dokumenttielokuvista maailmalla. Tätä seurasi toinen dokumenttielokuva ITO – seitti – kilvoittelijan päiväkirja (2009), jonka jälkeen Honkasalo siirtyi taas fiktion pariin. Kuudella Jussilla palkittu, Pirkko Saision samannimiseen romaaniin perustuva Betoniyö (2013) on kolmas Reikäreunan valkokankaalla nähtävä Honkasalon teos. Se kertoo unenomaisen, kohtalokkaan tarinan 14-vuotiaasta Simosta, joka lähtee seuraamaan ihailemaansa isoveljeään Helsingin betoniviidakkoon. Ennen Betoniyötä Honkasalo ei ollut tehnyt fiktiota 15 vuoteen, mutta nyt oli sen aika. – Olen pyrkinyt dokumenttielokuvillani laventamaan ajatusta siitä, mitä dokumentti

Pirjo Honkasalo Syntynyt vuonna 1947 Helsingissä. Opiskellut Suomen elokuvakoulussa (nykyinen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto) ja Prahan FAMUelokuvakoulussa. Toiminut ohjaajana, kuvaajana ja käsikirjoittajana. Keski-Suomen läänintaiteilija vuosina 1973–1974 ja taiteilijaprofessorina vuosina 2001–2006. Voittanut lukuisia palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Viisi Jussi-palkintoa, Aho & Soldan -elämäntyöpalkinto vuonna 2004. Honkasalon elokuvataiteesta on julkaistu yhdysvaltalaisen elokuvakriitikon John Andersonin kirjoittama kirja Armoton kauneus (2010). Pirjo Honkasalo on työskennellyt elokuvien parissa jo yli 40 vuotta.

voi olla. ITOn jälkeen minusta tuntui, että olin vienyt sen äärimmilleen ja tullut sen tien päähän. Betoniyöstä minulla oli tosi vahva tunne, että tämä elokuva on tehtävä.

Mustavalkoisia nuoruuskuvauksia Kaikkia Reikäreunassa nähtäviä elokuvia yhdistää lapsuuden ja nuoruuden rankat, repaleiset kokemukset. Honkasalo ei ole kuitenkaan hakenut tällaisia teemoja elokuviinsa tietoisesti, vaan aiheet ovat tulleet vastaan. – Meni 20 vuotta ennen kuin huomasin käsitteleväni juuri tätä elämänvaihetta, Honkasalo kuvailee. – Varhaismurrosikähän on hirveän ratkaiseva ikä, jolloin oma minä on vielä heikko ja on katkaistava se symbioottinen suhde omiin vanhempiin. Se on vaarallinen vaihe, joka määrittää paljon tulevan elämän suuntaa, ja

siksi se on myös niin kiinnostava aihe. Elokuvia yhdistää myös mustavalkoisuus. Tulennielijässä nykyisyys on kuvattu mustavalkoisena, takaumat värillisenä, ja Melancholian 3 huoneen keskiosa on mustavalkoinen. Betoniyö on kokonaisuudessaan mustavalkoinen. – Tulennielijässä ratkaisu ei ollut kovin rationaalinen, se näyttäytyi minulle itsestäänselvänä, ohjaaja muistelee. – Melancholian 3 huoneessa halusin puolestaan luoda mustavalkoisuudella tuttuuden tunnetta, yhdistää sen, mitä nähdään, vanhoihin uutiskuviin sodista. Betoniyössä mustavalkoisuus korostaa syrjäytymistä käsittelevän tarinan ajattomuutta. Ratkaisu innosti tekijöitä, mutta hankaloitti rahoitusta. – Nuori kuvausryhmä oli hyvin innoissaan päästessään tekemään mustavalkoista elokuvaa! Niitä ei juuri nykyisin tehdä, koska rahoit-

Onneksi viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomessakin noussut esiin naisohjaajia aivan uudella tavalla, ja naiset pääsevät tekemään monenlaisia elokuvia art house -elokuvista suuren yleisön kassamagneetteihin. – Suunta on ehdottomasti hyvä, ja digitaalisuus on iso asia. Ennen tytöt pelkäsivät tekniikkaa, kun ei ollut millä harjoitella, ja tekniikka oli niin mystifioitu alueeksi, jota tytöt eivät ymmärrä. Mutta nykyisin on digikamerat, joilla harjoitella pikkutytöistä alkaen, ja nykyinen digitekniikkahan on niin monimutkaista, ettei miehetkään sitä ymmärrä! Honkasalo nauraa ja jatkaa: – Nyt elokuvantekoon palkataan mukaan aina yksi nörtti, joka ymmärtää tekniikan päälle. Ja nörtille on ihan sama, onko ohjaajana nainen vai mies.


10. poikkitaiteellinen elokuvafestivaali

Reikäreuna 3. – 7.9.2014

Kymmenen vuotta – no huh huh!

10.

ellinen poikkitaitestivaali elokuvafe

Festivaalin järjestää Taideyhdistys Roihu ry / yhteistyössä

Kymmenen vuotta ollaan puuhasteltu Reikäreunaa. Matkaan on mahtunut paljon yhteisöllisyyttä, hyviä muistoja, ihmeellisiä sattumuksia ja kultaisia ystäviä. Reikäreuna sekä ihmiset sen ympärillä ovat kasvaneet hurjasti matkan varrella. Tämä on juhlan paikka! Oli vuosi 2005. Reikäreuna piti järjestää vain kerran Eräjärven koulun avajaisten yhteydessä. Youtubea tai Vimeota ei ollut vielä olemassa, eikä meidän harrastuksena tekemämme lyhytelokuvat voineet päästä isoille leffafestareille rehellisesti, niinpä perustimme oman. Sinne ne omat tekeleet aina pääsivät, ja saimme yhteisöllisiä elokuvakokemuksia sekä suoraa yleisöpalautetta. Oli vuosi 2008, kun päätimme alkaa järjestää tapahtumaa ammattimaisesti. Se vuosi oli kaaos, ja me kokemattomat tekijät riitelimme, paikkoja hajosi ja stressitasot olivat korkealla. Näistä opittiin ja korjattiin seuraaviin Reikäreunoihin.

Reikäreunan vuodet 2012 ja 2013 olivat ensimmäiset, joista koemme että tämä tapahtuma on löytänyt vihdoin itsensä ja vaikeimmat kasvukivut ovat jääneet taakse – myös tekijöiltä. Reikäeunasta olemme halunneet tehdä aina sellaisen tapahtuman, jossa me järjestäjät viihdymme. Toisaalta se on myös meille sellainen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla ja tehdä kaikkea hauskaa. Ne ovat tärkeimmät innoittajat ja motivaation lähteet, kun koko touhu perustuu vapaaehtoisuudelle ja talkoille. Olemme kokeneet, että kun tekee tapahtumasta itselleen mieleisen, toimii se myös muille, jotka nauttivat siitä yhtä vilpittömästi. Aito innostus ohjelmaan ja tunnelman rakentamiseen näkyy ulospäin. Reikäreuna ei ole sitoutunut mihinkään tarkkaan muottiin. Olemme niin poikkitaiteellinen elokuvafestivaali kuin vain haluamme. Elokuvien lisäksi voi tutustua taidenäyttelyihin, kokeellisempaan

videoon, käydä kuulemassa elokuvantekijöiden kommentteja elokuvista ja rellestää festariklubilla. Reikäreuna on rento kokonaisvaltainen festari, jonka ohjelman taiteellinen ja viihteellinen puoli on huomioitu erilaisten kävijöiden kannalta. Kymmenennen kerran ihmiset ympäri Suomen tulevat tekemään talkootyötä ja nauttimaan Reikäreunan tarjonnasta. Lukaise tämä lehti ja tule katsomaan sinua kiinnostavaa ohjelmaa tai ihan vain kokemaan ainutlaatuinen festaritunnelma! Juhlitaan yhdessä 10-vuoden saavutusta! Jani Ilomäki (ohjelmatuottaja) Tuomas Korolainen (festivaalituottaja)

Julkaistu yhteistyössä Oriveden Sanomien kanssa Oriveden Sanomien liitteenä 14.8.2014 / Toimitus: Katariina Pasuri / Taitto: Tuomas Korolainen THE 48-HOUR SHORT FILM CHALLENGE

Oriveden Opisto avoin, innostava, rohkea

THE 48-HOUR SHORT FILM CHALLENGE

n e n o im e H li u m a S s ra ie v Taiteilija

tutkii ikuisia teemoja

Taiston elokuvat / jyväskyläläinen kulttuuriyhdistys TUFF / Janne Käpylehto (Pienenergia) / Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Lund / Oriveden maalauspalvelu

Samuli Heimonen Syntynyt vuonna 1975 Saarijärvellä. Taiteden maisteri, opiskellut Oriveden opistolla ja Taideteollisessa korkeakoulussa.

Reikäreunan taiteilijavieraaksi saapuu tänä vuonna Samuli Heimonen. Vuonna 1975 syntyneeltä, Etelä-Savon Kangasniemellä asuvalta ja työskentelevältä taiteilijalta nähdään festivaalilla näyttely, joka sisältää kokoelman maalauksia viime vuosilta. Samuli Heimonen on menestyvä taidemaalari, jonka uniikki tyyli ja persoonallinen ote tekemiseen on herättänyt kiinnostusta jo vuosien ajan. Heimosen teoksia luonnehtii symbolistinen ja surrealistinen pohjavire, ja uusissa maalauksissa maisemallisuus ja tilallisuus ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi. – Minua kiinnostavat niin sanotut ”ikuiset teemat”, kuten kuolema, rakkaus, kaipaus, pelko ja häpeä. Ne eivät sinänsä muutu koskaan, mutta jokainen aika käsittelee niitä omalla tavallaan. Liityn tässä nöyrästi jonon jatkoksi ja käsittelen näitä teemoja omasta näkökulmastani, kuvailee murrosiässä kuvataiteen löytänyt taiteilija. Heimonen on valmistunut taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Myös Orivesi on hänelle tuttu paikka, sillä hän on opiskellut Oriveden opiston kuvataidelinjalla 1990-luvun puolessa välissä. Myöhemmin, 2000-luvun puolella, hän toimi myös opettajana samaisessa opinahjossa. Lisäksi hän on ollut mukana taidekeskus Purnun kesänäyttelyssä niin taiteilijana kuin kuraattorinakin. – Opetustyö on yksi tärkeä osa taiteilijuuttani, vaikka päätyö on toki itse maalaaminen ja näyttelyiden pitäminen. Ne tukevat hyvin toisiaan, ja opetustyö auttaa tasaamaan taiteilijankin hyvin kausiluonteisia tuloja, Heimonen kertoo. Monista Heimosen teoksesta löytyy tavalla tai toisella eläimen hahmo – joko selkeämmin tai piilotetummin. Alun perin tämä aihemaailma lähti liikkeelle taiteilijan omista koirista, joita hän piirteli mielellään. Ne siirtyivät piiroksista maalauksiin, ja pikkuhiljaa mukaan alkoi tulla myös muita eläimiä.

Ensimmäinen yksityisnäyttely vuonna 2000. Vuoden nuori taiteilija 2008.

Taidetta koukuin ja puikoin

Samuli Heimonen on ollut myös mukana tekemässä Reikäreunaa festivaalin alkutaipaleella.

– Eläimet ovat tehokkaita vertauskuvia, niiden kautta on helppo kertoa tarinoita. Luonto ja eläimet kiinnostavat minua myös henkilökohtaisesti. Heimosen töitä on muun muassa Helsingin Kaupungin Taidemuseon, Porvoon kaupungin, Taidekeskus Salmelan ja Taideteollisen Korkeakoulun kokoelmissa sekä yksityisten tahojen kokoelmissa. Julkisesti hänen teoksiaan on esillä Porvoon kirjastossa. Vuonna 2008 Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi, ja hänet on myös palkittu Tapperien Taideseuran mitalilla vuonna 2003. Heimonen inspiroituu hyvin monista taiteilijoista, niin vanhoista kuin uusistakin. Juuri nyt hän on kiinnostunut romanttista maisemamaalauksesta ja symbolisteista. – Kotimaisista nykytaiteilijoista pidän erityisesti Tamara Piilolasta, Kari Vehosalosta, Petri Ala-Maunukselasta ja Tiina Heiskasta. He ovat kaikki loistavia, keskenään

hyvin erilaisia taiteilijoita. Reikäreunassa Heimonen toimii myös lyhytelokuvaraadin jäsenenä. Hän myöntää olleensa aina hyvin kiinnostunut elokuvista, sillä hän löysi elokuvakerhon jo synnyinpaikkakunnallaan Saarijärvellä. Lempiohjaajakseen Heimonen nimeää Fellinin. – Federico Fellini oli minulle portti varsinaisen elokuvan maailmaan. Fellini liikuttaa minua edelleenkin. Ehkä siitä maailmasta on jotain omissa kuvissanikin. Kaikki kummalliset elokuvat kiinnostavat minua, siitä syystä pidän myös esimerkiksi Luis Buñuelin elokuvista. Lyhytelokuvatkin ovat miehelle tuttuja, ja hän on itsekin ollut mukana tekemässä joitain opiskellessaan Taideteollisessa korkeakoulussa. – Hyvän elokuvan ei tarvitse olla pitkä ollakseen toimiva: myös lyhyessä ajassa voi kertoa kaiken olennaisen.

Samuli Heimosen näyttelyn lisäksi Reikäreunassa nähdään laajempikin kattaus kuva- ja mediataidetta, sillä esillä on teoksia yli kymmeneltä taiteilijalta. Näyttelyt muodostavat rönsyilevän kokonaisuuden, jossa on mukana muun muassa Liisa Hietasen virkattuja ja neulottuja veistoksia. Tampereen ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi valmistuneen Hietasen kädenjälkeä on nähty tähän mennessä esimerkiksi Ars Kärsämäessä, Haiharan taidekeskuksessa ja Taidekeskus Mältinrannassa Tampereella sekä Honkahovin kesänäyttelyssä Mäntässä.

Hänen teoksiaan ollut esillä myös kahdessa berliiniläisessä näyttelyssä. Reikäreunassa Hietaselta nähdään muun muassa Sirpa (2012) ja Matti (2013), luonnollisen kokoiset, virkatut ihmishahmot. Teokset yllättävät, sillä ensivilkaisulla niitä ei erota todellisista ihmisistä, niin luontevan arkipäiväisiltä ne näyttävät. Yksityiskohtiaan myöten riemastuttavan osuvat ja terävän havainnolliset teokset – kuten Matti-pappa flanellipaitoineen, Kontion saappaineen ja hedelmäpusseineen –eivät kertakaikkiaan voi olla nostamatta lempeää hymyä katsojan kasvoille.

näyttelyt

KOKO FESTIVAALIN AJAN ILMAISEKSI / Samuli Heimonen / maalauksia / Kalle Mustonen / installaatioita / Paula Nurminen / fotogravyyreja ja kuvia / Reikäreuna 10 vuotta -valokuvanäyttely / Tuuli Juntunen / polaroid ja piirustus / Videoteokset / ikimuistoisia teoksia vuosien varrelta / Ulkona Jenni Tieahon, Paula Nurmisen ja Timo Hannusen teoksia / Tuomo Rosenlund / maalauksia / Liisa Hietanen / virkattuja teoksia / Anton Lehmussaari / videoita vessassa


Orivesi

reikareuna.com

Nostalgiamatkoja á la Naukkarinen Reikäreunan vieraaksi saapuu pitkän elokuvauran tehnyt Lasse Naukkarinen, jolta nähdään festivaalilla kaksi omakohtaista dokumenttielokuvaa. Naukkarinen aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa vuonna 1963 ja toimi opintojensa aikana kesälomillaan kamera-assistenttina Filminor-elokuvayhtiössä Risto Jarvan elokuvissa. Valmistuttuaan hän työskenteli Filminorissa kuvaajana muun muassa Jaakko Pakkasvirran ja Peter von Baghin elokuvissa. Naukkarisen ensimmäinen oma ohjaustyö oli Solidaarisuus vuodelta 1970. Ohjaajan varhaista tuotantoa leimaa vahva vasemmistolainen näkökulma. 1990-luvulla hän teki myös joitain fiktioelokuvia, ja palattuaan dokumenttielokuvan pariin hän siirtyi todellisuutta analysoivaan tyyliin sekä henkilökuviin vahvoista suomalaisista persoonallisuuksista. Naukkarinen on hyödyntänyt kokemustaan kuvaajana, leikkaajana ja ohjaajana myös toimimalla 1970-luvun alkupuolelta lähtien opettajana ja luennoitsijana alan oppilaitoksissa. Vuosina 1991–1995 hän toimi taiteilijaprofessorina. Reikäreunassa Naukkariselta nähdään kaksi henkilökohtaisiin muistoihin perustuvaa dokumenttielokuvaa. Olipa kerran utopia vuodelta 2004 on kuvaus 1960- ja 1970-luvuista ohjaajan omakohtaisesti kokemana, kuvaamana ja päiväkirjoihin merkitsemänä. Elokuva on kollaasi, jossa yksityinen ja yleinen lomittuvat ja jossa katsoja pääsee tekemään aikamatkan menneiden vuosikym-

Lasse Naukkarinen Syntynyt vuonna 1942 Heinävedellä. Opiskellut kamerataidetta Taideteollisessa oppilaitoksessa 1960-luvulla. Ohjannut ensimmäisen elokuvansa Solidaarisuus vuonna 1970. Tehnyt dokumenttielokuvia omistamalleen Ilokuva-tuotantoyhtiölle vuodesta 1980. Ohjannut yli 30 dokumenttija fiktioelokuvaa. Toiminut myös kuvaajana, leikkaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana.

pe 5.9.

18.00

Taiteilijaelämää 7 € / Asema kieli: suomi, tekstitys: englanti

la 6.9.

12.00

Olipa kerran utopia 7 € / TAISTO kieli: suomi

Taiteilijaelämää on sympaattinen dokumenttielokuva ohjaajan omasta pojasta.

menien tunnelmaan. Dokumentin palaset on koottu vinteiltä, kellareista ja arkistojen kätköistä. Olipa kerran utopia on poikkeuksellinen elokuva suomalaisessa dokumenttiperin-

teessä: 1960-luvun kokeilevuus näkyy elokuvan rakenteessa ja tavassa, jolla se käsittelee kuvaamaansa aikaa, ja ohjaaja on tehnyt rohkean ratkaisun avatessaan omat päiväkirjansa elokuvan pohjaksi. Myös aikakauden

Rakkautta

puutarhaparatiisissa la 6.9. 14.00

musiikilla on merkittävä rooli elokuvassa. Taiteilijaelämää (1999) on puolestaan lapsuuskuvaus ohjaajan pojan, taiteellisesti lahjakkaan Esan kohtaamisista värien, eri materiaalien ja ympäröivän luonnon kanssa.

Esa maalaa, askartelee, suunnittelee vaatteita ja musisoi, ja lähiympäristö tuntuu toimivan hänelle ehtymättömänä inspiraation lähteenä. Lapsen luonnollista kauneudentajua ja intohimoista tekemistä seurataan Esan elämässä kolmivuotiaasta seitsenvuotiaaksi. Kyseessä on oikea hyvän mielen dokumentti, joka inspiroi katsojiaankin katsomaan maailmaa jälleen lapsen silmin. Monet Naukkarisen elokuvat ovat käsitelleet yhteiskunnallisia aiheita ja tuoneet esiin suomalaiselle kulttuurille ominaisia merkityksiä. Hänen tuotannostaan nousevat esiin myös kiehtovat henkilökuvat, joita Taiteilijaelämääkin edustaa. Hänet on palkittu muun muassa Aho & Soldan –elämäntyöpalkinnolla sekä elokuvataiteen valtionpalkinnolla.

Tampereen timantit

Eedenistä pohjoiseen 7 € / Taisto kieli: suomi, tekstitys: englanti Tampereen elokuvajuhlien parhaat 2014

Eedenistä pohjoiseen (2014) on todellinen hyvän mielen leffa. Dokumentaarinen rakkauselokuva kertoo suomalaisista pariskunnista, joilla on intohimoinen suhde puutarhanhoitoon. Virpi Suutarin komediallisesti viritetyssä elokuvassa kurkistetaan pensasaitojen sisäpuolella pariskuntien kertomuksiin pitkien parisuhteiden ristiriidoista ja iloista. Puutarha on paikka, jossa elämä kulminoituu: päähenkilöt jakavat puutarhansa tarinan myötä tarinan itsestään ja parisuhteestaan.

Eedenistä pohjoiseen -dokumentissa nähdään toinen toistaan kauniimpia puutarhoja ja rakkaustarinoita.

Tampereen elokuvajuhlat on pohjoisen Euroopan suurin ja arvostetuin lyhytelokuvafestivaali. Reikäreunassa nähdään jälleen kooste Tampereella maaliskuussa palkituista lyhytelokuvista.

Puutarhat kuvastavat hoitajiensa luonteita: yhdelle on tärkeää symmetriset kivipolut, toiselle suojaisat oleskelupaikat ja kolmannelle luonnonvaraisuus. Kaikkia heitä kuitenkin yhdistää rakkaus niin omaa kumppaniaan kuin luonnon kauneuttakin kohtaan. Pariskuntien tarinoissa puutarha kuvastaa elämän monimuotoista kukoistusta, mutta kääntyy myös luopumisen kohtauspaikaksi. Elokuvan näkökulma aherrukseen ja intohimoiseen puutarhanhoitoon on lempeän humoristinen. “Laskujeni mukaan meidän tontillamme on kolmisenkymmentä oleskelupaikkaa. Niitä on joka vuosi aina tehty

Kavalkadin aloittaa Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen dokumenttielokuva Hätäkutsu (2013). Teos yhdistelee erilaisten katastrofitilanteiden, kuten Estonian radioliikenteen ja hätäkeskukseen saapuvien puheluiden äänimaisemia abstraktiin kuvamateriaaliin. Estonian lisäksi tilanteet koskevat yllättäen alkanutta synnytystä, vakavaa liikenneonnettomuutta, Oriveden kouluammuskelua ja lähisuhdeväkivaltaa. Simon Szabon poliittisesti kantaaottava fiktio Fal (2013) kertoo 16-vuotiaasta romanipojasta Lacista, joka elättää itsensä tilapäistöillä. Eräänä päivänä hänet palkataan raken-

lisää, mutta ei me ehditä niissä koskaan oleskelemaan… Jaa, muistan väärin: viime juhannuksena grillattiin tuossa pääoleskelupaikalla talon eteläpuolella”, kertoo yksi elokuvan päähenkilöistä. “Jäi kyllä ainoaksi kerraksi”, toteaa vaimo vierellä. Elokuvassa päähenkilöparien välille kasvaa näkymätön side. Omilla tarinoillaan he kuuntelevat, kommentoivat ja lohduttavat toinen toistaan. Ihmiselämän arkisiin kamppailuihin päästään puutarhan kautta ilolla, vailla moralisointia ja osoittelevuutta. Elokuvan puutarhakertomukset ovatkin ylistyslaulu hedelmällisyydelle, leikille ja rakkaudelle.

to 4.9. 18.00

7 € / Taisto

la 6.9. 12.00

7 € / ASEMA

tamaan seinää. Kun Laci näkee ensimmäisen kerran seinän yli, odottaa häntä ikävä yllätys. Pääpalkinnon, kansainvälisen kilpailun Grand Prix’n Tampereella pokkasi tänä vuonna venäläinen Ivan Maximox teoksellaan Bum-bum doch’ rybaka (2013). Yksinäisestä kalastajasta ja norsunpoikasesta kertova tarina oli tuomariston mukaan ”yksinkertaisuudessaan ja inhimillisyydessään voimakas ja puhdas animaatioelokuva”. Toinen näytöksessä esitettävä animaatio on Kari Pieskän lapsiperhe-elämää lempeästi kuvaava Viis varpaista (2013). Teemu Nikin fiktio Verhon takaa (2013) puolestaan muistelee humoristisesti kaikille tuttua kouluelämän painajaista, laulukoetta. Näytöksen päättää Hamy Ramezanin fiktio Paratiisin avaimet (2014). Iraniin sijoittuva tarina kertoo kodittomista veljeksistä Majidista ja Abelista, jotka yrittävät selvitä jokapäiväisestä elämästä sodan runtelemassa maassa.


10. poikkitaiteellinen elokuvafestivaali

Reikäreuna 3. – 7.9.2014

17 teosta

kamppailee parhaan lyhytelokuvan tittelistä Elokuvakilpailu 1

Tämän vuoden lyhytelokuvakilpailuun ilmoittautui yhteensä 160 elokuvaa, joista 17 valittiin varsinaiseen kilpailuun ja kuusi Lyhytdokumentteja Suomesta -näytökseen. Lisäksi lähetettyjen elokuvien joukosta poimittiin parikymmentä teosta esitettäväksi Kylpytynnyri-Kinossa. Antti Laakson ja Simo Ruotsalaisen animaatio Safari Heat (2013) lunasti paikkansa kilpailussa jo maaliskuussa, jolloin Reikäreunan 10-vuotista taivalta juhlittiin Tampereen elokuvajuhlilla. Viisihenkinen, kansainvälinen raati live-tuomaroi tuolloin kuusi lyhytelokuvaa ja valitsi niistä suosikkinsa, jolle aukesi suora tie Reikäreunan valkokankaalle. Safari Heatin lisäksi peräti kuusi muutakin animaatiota raivasi tiensä palkintoehdokkaiksi. Näytöksessä 1 nähdään kauniin tyylikkäitä, eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, kun taas räävittömämmän animaation ystäville kilpailunäytös 2 on ehdoton must!

Kilpailuun valittuja dokumenttielokuvia yhdistää eri sukupolvien kohtaamisen teemat. Sera Martikaisen ohjaus Kaksi äitiä kertoo tytöstä, joka on adoptoitu vastasyntyneenä. Täytettyään 18 vuotta hän ottaa yhteyttä biologiseen äitiinsä ja saa näin elämäänsä myös toisen äidin. Saila Kallion Me ystävät hulivilit puolestaan kuvaa nuoren naisen ja muistisairaan vanhan rouvan ystävyyttä lempeän rehellisesti. Mitäpä siitä, jollei edellispäivän tapahtumia oikein muista, jos on kuitenkin ollut hauskaa yhdessä? Fiktioista mukaan valikoitui muun muassa Olli Lindforsin tositapahtumiin perustuva,

lapin sodan ensihetkiin sijoittuva Rakas viholliseni sekä Taneli Mustosen ratkiriemukas Fasisti, jossa pysäköinninvalvoja kohtaa erityisen hankalan asiakkaan. Elokuvakilpailun voittajan valitsee Reikäreunan erikoisvieraista koostuva kolmihenkinen raati. Tänä vuonna raadin muodostavat päävieras, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo, taiteilijavieras, kuvataiteilija Samuli Heimonen ja satunnaisvieras, kassaneiti Ronja Roth.

Tilaa massa tilassa massa litassa maalit: ali tila

Sukkavartaankatu 8

Jack the Monster

7 min / Suomi, Japani 2013 / animaatio / -

4 min / Suomi 2013 / animaatio / -

Ohjaaja: Elli Vuorinen

Ohjaaja: Sindy Giraldo & Iina Kuula

Hän löytää tahtomattaan sukkia. Kenen jalkoja paleltaa?

Tarina yksinäisestä tytöstä, joka tutustuu mystiseen olentoon puistossa ja alkaa ruokkia sitä. Pian hän kuitenkin huomaa, että ystävyys hirviön kanssa voi vaatia enemmän sitoutumista kuin luulisi.

la 6.9. klo 16.00 Asema / 7 €, su 7.9. klo 10.00 Taisto / 7 €

Olika lokal säkra

Kuuden päivän juoksu

15 min / Suomi 2013 / kokeellinen / r / s,e

14 min / Suomi 2013 / dokumentti / e / -

Ohjaaja: Anders Djupsjöbacka

Ohjaaja: Mika Taanila

Elokuva on kuvaelma paikallisten ihmisten sielunmaisemasta ruotsinkielisen pohjanmaan pohjoisissa osissa.

Elokuva meditaatiosta ja henkisestä kilvoittelusta. Kilpailijat kiertävät mailin pituista rataa puistossa kuusi vuorokautta lähes nukkumatta.

Kaksi äitä

Electric Soul

19 min / Suomi 2013 / dokumentti / s / e

5 min / Suomi 2013 / animaatio / -

Ohjaaja: Sera Martikainen

Ohjaaja: Joni Männistö

Kaksi äitiä on elokuva adoptio perheen ja syntymä-äidin onnistuneesta kohtaamisesta.

Sukellus kaupungin sähköiseen sykkeeseen.

15 min / 2013 / kokeellinen / e,s / Ohjaaja: Erkka Nissinen 3 miestä yrittävät muuttaa aineellisia olosuhteita sosiaalisten aktioiden kautta.

Festivaalia tukemassa

Myös yleisö saa äänestää oman suosikkinsa!

Elokuvakilpailu 2 la 6.9. klo 20.00 Asema / 7 €, su 7.9. klo 12.00 Taisto / 7 €

1,048

Mainoskatko

Kukka & Hauta

Gaia

Fasisti

13 min / Suomi 2014 / dokumentti / e / e

5 min / Suomi 2013 / animaatio / s / e

4 min / Suomi 2014 / animaatio / -

6 min / Suomi 2013 / kokeellinen /-

4 min / Suomi 2013 / fiktio / s / e

Ohjaaja: Juho Fossi

Ohjaaja: T. Juutilainen, L. Järvenpää, A. Laakso, C. Lindström, R. Neittaanmäki, L. Rapeli, S. Ruotsalainen

Ohjaaja: Malakias

Ohjaaja: Arttu Nieminen

Ohjaaja: Taneli Mustonen

Viidakko kätkee moni tarinoita, tämä on yksi niistä.

Hypnoottisesti huojuvia tykkylumipuita silmän kantamattomiin. Pysähtyneisyyden hetki kätkee salaisuuden.

Taneli Mustosen lyhytelokuvassa pysäköinninvalvoja joutuu yllättävään väittelyyn tavallista itsepäisemmän sakotettavan kanssa.

Me ystävät hulivilit

Tietoisku

Safari Heat

12 min / Suomi 2013 / dokumentti / s / e

2 min / Suomi 2014 / animaatio / s / -

Mein Lieber Feind – Rakas viholliseni

Psychedelic Alphabet for the Newbord

Neljä tosielämään perustuvaa tarinaa sosiaalisesta mediasta.

Ohjaaja: Salla Kallio

Ohjaaja: Taija Goldblatt

83-vuotiaasta Soilesta ja 22-vuotiaasta Sallasta tulee sellaiset ystävykset, joita eivät muisti tai yleiset normit hetkauta!

”Sano ääneen, se on kohteliaampaa.”

25 min / Suomi 2014 / fiktio / sa,s / s Ohjaaja: Olli Lindfors Mein Lieber Feind – Rakas viholliseni on tositapahtumiin pohjautuva lyhytelokuva Lapin sodan alkamisesta.

5 min / Suomi 2013 / animaatio / s / e Ohjaaja: Antti Laakso, Simo Ruotsalainen Mineraalivarkaat. Denny joutuu todistajanaitiossa kiperän valinnan eteen, kun syytettynä on Hugo Gesrel, Kapkaupungin vaarallisin rikollinen. Sarjan päätösjakso.

6 min / Suomi 2013 / kokeellinen / Ohjaaja: Sami Sänpäkkilä Psychedelic Alphabet for the Newborn on video jonka tein rakkaan ystäväni vastasyntyneelle lapselle lahjaksi.


ohjelma

erikoisohjelmisto AMER ALI Barndomsminnen / Childhood Memories

3.–7.9.2014

Amer Ali / Ruotsi 2014 / D / r / e / 28 min

Från döden till livet / From Death to Life Amer Ali / Ruotsi 2012 / D / r / e / 40 min

lippujen hinnat

AV-ARKKI - 25 vuotta! Pam Pam!

Näytöksessä nähdään 16 videoteosta / 57 min

MAKSU Vain käteisellä!

AV-ARKKI - 25 vuotta! Puhutaan politiikkaa

Elokuvanäytökset .............................................................................................. 7 € Livesäestetyt (Anna-Liisa & Chaplin-lyhytelokuvat) ....... 12 €

Näytöksessä nähdään 8 videoteosta / 63 min

Eedenistä pohjoiseen

( ei sarjakortilla, vapaalipuilla tai festaripassilla )

10.

Virpi Suutari / 2014 / D / s / e / 73 min

Sarjakortti (5 lippua 7 € -elokuvanäytöksiin) ............................................. 28 €

poikkitaiteellinen elokuvafestivaali

Juhlavuosinäytös Mirva muina miehinä (RR 2005)

( Sarjakortti Osuuspankin asiakkaille..................................................................... 25 € )

Festaripassi (kaikki 7 € -näytökset + festariklubit) .................................. 50 €

tapahtumapaikat Taisto, Kylpytynnyri-Kino, Festariklubi, näyttelyt Asematie 9, 35100 Orivesi Asema Asematie 17, 35100 Orivesi Pasin tehdas Ensintie 3, 35100 Orivesi

Taisto

Asema

Taisto

Taisto

Sniikkerit (RR 2009)

The Electrician (RR 2009)

Vielä tämän hetken (RR 2010)

Katiska (RR 2010)

Kädessäni (RR 2011)

Jalmari Helander / 2006 / F / s / e / 13 min Sebastian Fischer / 2007 / K / - / - / 4 min Miina Alajärvi / 2009 / F / e / s / 14 min Joni Männistö, Janne Kukkonen, JP Saari, Mikko Korhonen / 2008 / F / e / s / 5 min

Mirage (RR 2011)

Jenni Hiltunen / 2011 / K / - / - / 6 min

toimisto@reikareuna.com puh. 044 216 3575 (ti 2.9. alkaen)

Peto (RR 2012)

Joonas Makkonen / 2011 / F / s / e / 9 min

Reikäreunan voittajat

Avajaiset

Reikäreunan voittajat

Pirjo Honkasalo: Melancholian 3 huonetta

AV-arkki 25 vuotta: Puhutaan politiikkaa!

U

20 Lyhytdokumentteja Suomesta

U

U

Luennot/ Master Class (tarkemmat tiedot netistä) Lyhytdokumentteja Suomesta

00

Lyhytdokumentteja Suomesta

Leijonasydän

Eedenistä pohjoiseen

Nobody Owns Me

Elokuvakilpailu 1 U

Lasse Naukkarinen: Taiteilijaelämää

Pirjo Honkasalo: Betoniyö

U

Livesäestetty: Chaplin lyhytelokuvia

Juhlavuosinäytös U

TERASSILLA: klo 21 Uneton48 -voittajat 2014

Harjunpään pelimannit klo 13–14

U

U

AV-arkki 25 vuotta: Puhutaan politiikkaa!

Elokuvakilpailu 2 U

Vanha kotimainen: Valkoinen peura

U

Pirjo Honkasalo: Tulennielijä

Elokuvakilpailu 2

klo 21.30 Kylpylyhärit

TERASSILLA: klo 21 Kylpylyhärit U

14

16

n. klo 23 June’s Garden

n. klo 24 Kylpykaraoke

SALISSA:

SALISSA:

n. klo 22 Ritmo Caliente

n. klo 23 Soul Valpio Band

n. klo 23 Ville Ahonen

n. klo 24 Paleface

n. klo 24 Juju

18

Taiston talolla / K-18 / avoinna klo 02 asti Samalla lipulla keikat, Kylpytynnyri-Kino ja linja-autosauna Muista ottaa pyyhe ja uikkarit mukaan! Kylpytynnyri-Kinon aikataulu ohjelmakartassa ja lehden takasivulla

Pirjo Honkasalo -elokuvat / 7 €

lyhytelokuvat

TAISTON SALISSA: to 4.9. n. klo 22 Viidakon Light / 5 € n. klo 23 June’s Garden pe 5.9. n. klo 23 Soul Valpio Band / 12 € n. klo 24 Paleface la 6.9. n. klo 22 Ritmo Caliente / 15 € n. klo 23 Ville Ahonen n. klo 24 Juju

sikajuhlat Reikäreunan aikana tarjottavista vastaa Taiston kahviossa Ravintola Vallesmanni. Kahviossa tarjolla mm. lounasta, iltaruokaa ja sunnuntain aamupäivällä brunssi! Tarkemmat tiedot: www.reikareuna.com Lauantai-iltana klo 17.00 alkaen tarjottavat huipentuvat Sikajuhliin Taiston pihassa, jossa tarjolla on kokonainen palvattu lähipossu Niittymäen tilalta Vilppulasta.

TAMPEREEN ELOKUVAJUHLIEN PARHAAT 2014 Hätäkutsu

Hannes Vartiainen, Pekka Veikkolainen / Suomi 2013 / D / s, r, e / e / 14 min / Pääpalkinto alle 30 min, kotimainen kilpailu Fal / Simon Szabo / Unkari 2013 / F / u / e / 11 min / EFA ehdokas

Bum-bum doch’ rybaka

Ivan Maximov / Venäjä 2013 / A / - / - / 9 min / Grand Prix -palkinto

Viis varpaista

Kari Pieskä / Suomi 2013 / A / - / - / 8 min / Erikoispalkinto alle 30 min, kotimainen kilpailu

Verhon takaa

Teemu Nikki / Suomi 2013 / F / s / e / 7 min / Nuorisoraadin kunniamaininta

Paratiisin avaimet

Erik Blomberg / 1952 / F / s / - / 67 min

kieli / tekstitys / s = suomi / e = englanti / sa = saksa / r = ruotsi ro = romania / ra = ranska / u = unkari / p = persia v = venäjä / - = ei dialogia tai tekstitystä

Elokuvakilpailu 1 Olika lokal sakrä / Anders Djupsjöbacka &

Kylpylyhärit Mon Renne

Kuuden päivän juoksu

Rainbowlicker - All The Best Girls Are Boys

Tilaa massa tilassa massa litassa maalit: ali tila

Blural

Sukkavartaankatu 8

Emil Länsineva / 2014 / F / s / e / 5 min

Erkka Nissinen / 2013 / K / e,s / - / 15 min

Elli Vuorinen / 2013 / A / - / - / 7 min

Jack the Monster

Sindy Giraldo & Iina Kuula / 2013 / A / - / - / 4 min

Miina Alajärvi / 2013 / F / ra / s,e / 5 min Marja Helena Koo, Johan Snell / 2013 / F / e / - / 3 min Arttu Nieminen / 2014 / K / - / - / 5 min

Videohannu Kamina

Arttu Nieminen & Roosa Nevala / 2014 / K / - / - / 4 min

Grind

Kaksi äitiä

Jenni Hiltunen / 2012 / K / - / - / 4 min

Electric Soul

Jani Alaluusua / 2014 / F / es / s / 4 min

Sera Martikainen / 2013 / D / s / e / 19 min

Joni Männistö / 2013 / A / - / - / 5 min

Cafe con leche Lävistäjä

Juuso Koivisto / 2013 / F / s / e / 5 min

Frosty Crew: Improvise!

Elokuvakilpailu 2 1,048

Reeta Laine / 2013 / K / - / - / 4 min

Juho Fossi / 2014 / D / e / e / 13 min

Mainoskatko

Play This At My Funeral Tellervo Kalleinen / 2013 / K / - / - / 4 min

Hyvästi, Nikolai – Ode

T. Juutilainen, L. Järvenpää, A. Laakso, C. Lindström, R. Neittaanmäki, L. Rapeli, S. Ruotsalainen / 2013 / A / s / e / 5 min

Ria Bäckström / 2014 / M / s / - / 8 min

Kukka&Hauta

Joonas Makkonen / 2013 / F / s / e / 6 min

Malakias / 2014 / A / - / - / 4 min

Gaia

Arttu Nieminen / 2013 / K / - / - / 6 min

Fasisti

Taneli Mustonen / 2013 / F / s / e / 4 min

Me ystävät hulivilit

Salla Kallio / 2013 / D / s / e / 12 min

Tietoisku

Mein Lieber Feind – Rakas viholliseni Olli Lindfors / 2014 / F / sa, s / s / 25 min

Safari Heat

Antti Laakso, Simo Ruotsalainen / 2013 / A / 5 min

Psychedelic Alphabet for the Newborn

Muut majoitusvaihtoehdot: www.reikareuna.com

Jari Kokko / 2013 / D / v / e / 28 min

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 24 min

Elokuvakilpailu / 7 €

Säynäniemen leirintäalue 3 km festarialueelta. Kuljetus festarialueelle monta kertaa päivässä. www.saynaniemenleirintaalue.omasivu.fi

Rakastan sinua kyyneliin (RR 2013)

Charlie siirtolaisena

Mika Taanila / 2013 / D / e / - / 14 min

majoitus

Lauri Randla / 2012 / F / v / e / 22 min

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1916 / F / 24 min

Taija Goldblatt / 2014 / A / s / - / 2 min

festariklubi

3OHA (RR 2012)

Charlie rullaluistimilla

Lyhytelokuvanäytökset / 7 €

MUUT VIERAAT / dokumenttiohjaaja Lasse Naukkarinen / ruotsalainen elokuvaohjaaja Kjell-Åke Andersson / ruotsalainen elokuvaohjaaja Amer Ali Lisäksi paikalla paljon elokuvantekijöitä, kuvataiteilijoita sekä aiempien Reikäreunojen vieraita

Hannu-Pekka Peltomaa / 2011 / F / - / 7 min

Vanha kotimainen: Valkoinen peura

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 19 min

Kim Viitanen / 2013 / K / r / s,e / 15 min

ERITYISVIERAAT JA ELOKUVAKILPAILUN RAATI / päävieras elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo / taiteilijavieras kuvataiteilija Samuli Heimonen / satunnaisvieras kassaneiti Ronja Roth

Zagros Manuchar / 2009 / F / - / 14 min

Charlie poliisina

Juhlavuosinäytökset / 7 €

vieraat

Heikki Slåen / 2009 / D / s / 9 min

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 24 min

Erikoisnäytökset / 7 €

Festariklubit / 5–15 €

Helena Yli-Kyyny / 2008 / F / s / 3 min

Hamy Ramezan / Suomi 2014 / F / p / e / 29 min / Risto Jarva -palkinto, yleisöäänestyksen voittaja sekä kotimaisessa, että kansainvälisessä kilpailussa, nuorisoraadin voittaja

Charlie Chaplin kahlekarkuri

Ilmaisnäytökset / 0 €

Livesäestetyt / 12 €

Aiju Salminen / 2005 / A / - / 7 min

LIVESÄESTETTY: CharliE Chaplin lyhytelokuvia

Vanha kohtaa uuden: Liblan ja Utopianistin livesäestämiä Chaplin lyhytelokuvia 16 mm filmikopioina

U = näytös uusitaan

klo 23.30 Kylpykaraoke

LIVESÄESTETTY: ANna-liisa

mykkäelokuvan livesäestää Lau Nau Anna-Liisa / Teuvo Puro & Jussi Snellman / 1922 / F / - / - / 70 min

Reikäreunan voittajat U

klo 22.30 Oulun musiikkivideofestivaalien voittajat 2014

Lasse Naukkarinen / 2004 / D / s / - / 90 min

Lasse Naukkarinen / 1999 / D / s / e / 59 min

12

AV-arkki 25 vuotta: Pam Pam! U

Lasse Naukkarinen: Olipa kerran utopia Lasse Naukkarinen: Taiteilijaelämää

20

n. klo 22 Viidakon Light

KOKO FESTIVAALIN AJAN ILMAISEKSI / Samuli Heimonen / maalauksia / Kalle Mustonen / installaatioita / Paula Nurminen / fotogravyyreja ja kuvia / Reikäreuna 10 vuotta -valokuvanäyttely / Tuuli Juntunen / polaroid ja piirustus / Videoteokset / Ikimuistoisia teoksia vuosien varrelta / Ulkona Jenni Tieahon, Paula Nurmisen ja Timo Hannusen teoksia / Tuomo Rosenlund / maalauksia / Liisa Hietanen / virkattuja teoksia / Anton Lehmussaari / videoita vessassa

Juhlavuosinäytös

U

klo 23.00 Oulun musiikkivideofestivaalien voittajat 2014

näyttelyt

Elokuvakilpailu 1

Palkintojen jako

Juhlavuosinäytös

Livesäestetty: Anna-Liisa

Asema

10

Luennot/ Master Class (tarkemmat tiedot netistä)

Wanhan tavaran kirppis klo 11–17

Wacky Tie Films / 2013 / D / s / e / 22 min

Taisto

Pasin tehtaalla:

Rautatieaseman parkkipaikalla:

Amer Ali

U

AV-arkki 25 vuotta: Pam Pam!

(Taisto, terassialue ja Kylpytynnyri-Kino)

U

U

klo 22 Kylpylyhärit klo 22.00 Kylpylyhärit

Vieraiden aamukeskustelu

Pasin tehtaalla:

U

Tampereen elokuvajuhlien parhaat 2014

Asema

U

Luvassa mm. : improvisaatiota, performansseja, katutaidetta, sekä tiukkaa, rosoista, vaihtoehtoista, yllättävää ja persoonallista festarimeininkiä kulttuuriyhdistys TUFF!:n järjestämänä!

18

Taisto

Reikäreuna, toistaiseksi

su 7.9. Festariklubi

Lasse Tampereen Naukkarinen: elokuvaOlipa juhlien kerran parhaat utopia 2014

16

22

la 6.9.

Seuraa netistä myös uusimmat tiedot oheisohjelmasta!

14

Pirjo Honkasalo: Tulennielijä

Pirjo Honkasalo / 1998 / F / s / e / 100 min

Pakoon (RR 2008)

Lisätietoja ohjelmasta: www.reikareuna.com

12

Pirjo Honkasalo / 2004 / D / v / - / 106 min

Russian Choir (RR 2008)

(Taisto, terassialue ja Kylpytynnyri-Kino)

10

Pirjo Honkasalo: Melancholian 3 huonetta

Festariklubi ke & to (sis. keikat (to), saunan ja Kylpytynnyri-Kinon)....... 5 € Festariklubi pe (sis. keikat, saunan ja Kylpytynnyri-Kinon)................. 12 € Festariklubi la (sis. keikat, saunan ja Kylpytynnyri-Kinon)................... 15 € Näyttelyt ilmaisia

Festariklubi

Asema

PIRJO Honkasalo: Betoniyö

Pirjo Honkasalo / 2013 / F / s / e / 96 min

Fakiiri (RR 2007)

pe 5.9.

Asema

Kjell-Åke Andersson / Ruotsi 2013 / F / r / e / 109 min

Reikäreunan Voittajat Karaoke (RR 2005)

Arto Tuohimaa / 2004 / F / s / e / 18 min

Matti Lehtinen / 2013 / F / s / e / 5 min

to 4.9.

Nobody Owns Me Nobody Owns Me / Mig Äger Ingen

Perkele (RR 2006)

Jani Ilomäki / 2005 / F / s / - / 10 min

Abrahamin poika (RR 2013)

ke 3.9.

Leijonasydän Dome Karukoski / Suomi 2013 / F / s / e / 104 min

( Festaripassi Osuuspankin asiakkaille................................................................... 45 € )

lippuvaraukset

© Reikäreuna-elokuvafestivaali / Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

F = fiktio / D = dokumentti A = animaatio / K = kokeellinen M = musiikkivideo

Renewing Mikael Under Age

Joonas Makkonen / 2013 / F / s / e / 5 min

Miten me selviämme

Patrik Sundberg / 2014 / D / s / e / 11 min

Tulikoura

Malakias / 2013 / A / - / - / 7 min

Bookville Marjatta Oja & Dave Berg / 2013 / M / - / - / 4 min

Olavi Uusivirta – En tiedä mitä menetän jos jään Jani Ilomäki / 2014 / M / s / - / 4 min

Läskit Lokit – Jonkun toisen auringon alla feat. Ella / Jani Ilomäki / 2014 / M / s / - / 4 min

Sami Sänpäkkilä / 2013 / K / - / - / 6 min

Lyhytdokumentteja SUOMESTa Pienen pientä iloa Antti Okkonen / 2013 / D / s / e / 19 min

Äänikävely

Kati Åberg / 2014 / D / s / e / 11 min

Tie jonka kuljen

Marko Puhakka / 2014 / D / s / e / 14 min

Koko maailma nai

Osuuspankin asiakkaille alennettuun hintaan: Sarjakortti 25 € (norm. 28 €) (5 lippua 7 € -elokuvanäytöksiin)

Olga Hario / 2014 / D / s / e / 7 min

Luvattomat

Samuli Ojanperä / 2014 / D / s / e / 12 min

Abu Fuad

Jani Ilomäki / 2014 / D / s / e / 27 min

Festaripassi 45 € (norm. 50 €) (kaikki 7 € -näytökset + festariklubit)

(Alennuksen saat Osuuspankin pankkikorttia näyttämällä)

Festivaalia tukemassa

lisätietoja ohjelmasta

reikareuna.com


10. poikkitaiteellinen elokuvafestivaali

Reikäreuna 3. – 7.9.2014

Rakastettu

Satunnaisvieraana Chaplin-fani Ronja Roth

Vanha kohtaa uuden: Liblan ja Utopianistin livesäestämiä

knallipää

Vuonna 2010 toteutin kaksi pitkäaikaista unelmaani. Ensinnäkin vaihdoin etunimeni Ronjaksi, Ronja Ryövärintytär -elokuvan mukaan. Ja toiseksi otin molempiin nilkkoihin ja ranteisiin Chaplin-tatuoinnit.

Charlie Chaplin

-lyhytelokuvia

Mykkäelokuvakauden suurimman ja kirkkaimman tähden Charlie Chaplinin tunnetuin hahmo Pikku kulkuri täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Reikäreuna juhlistaa merkkipäivää tuomalla valkokankaalle rakastetun ohjaaja-näyttelijän varhaisia lyhytelokuvaharvinaisuuksia.

16 mm filmikopioina

Taisto pe 5.9. klo 20.00

liput 12 e

Charlie poliisina

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 19 min

Charlie Chaplin kahlekarkuri

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 24 min

Charlie rullaluistimilla

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1916 / F / 24 min

Perjantai-illan ainutlaatuisessa esityksessä vanha kohtaa uuden, kun 16 millimetrin filmikopioina esitettävät Chaplin-elokuvat kohtaavat Liblan ja Utopianistin elektronisen, avantgardistisen ja energisen jazz-progen. Esityksessä nähdään neljä mykkäelokuvaa, jotka ovat valmistuneet vuosina 1916 ja 1917. Charlie poliisina on viktoriaanisen ajan melodraaman parodia, jossa Chaplinin esittämä hahmo rakastuu lähetystyöntekijään ja päättää muuttaa elämänsä suunnan. Hänestä tulee poliisi, jonka ensimmäisenä tehtävänä on siivota Easy Street varkaista. Kyseisellä kadulla odottaa jos jonkinlaisia konnia, jotka tuoreen poliisin on päihitettävä. Charlie Chaplin kahlekarkurissa Chaplinin rooli on lain toisella puolella: hän esittää karannutta vankia, joka pääsee varakkaan perheen suosioon pelastettuaan nuoren neidon hukkumiselta. Neitokaisen mustasukkainen kosiskelija tekee kuitenkin kaikkensa, jotta viranomaiset saisivat karkurin kiinni.

Charlie siirtolaisena

Charlie Chaplin / Yhdysvallat 1917 / F / 24 min

Charlie rullaluistimilla oli aikansa suosituimpia Chaplin-elokuvia. Chaplin esittää tarjoilijaa, joka menee työpäivänsä päätteeksi luisteluradalle. Siellä hänen taitonsa

tekevät vaikutuksen nuoreen naiseen, joka kutsuu hänet illanviettoon – eikä iltaa ilman kohtaamista vanhan vihollisen kanssa. Näytöksen päättää Charlie siirtolaisena. Elokuvassa Chaplinin ikimuistoisimmaksi hahmoksi noussut Pikku kulkuri tutustuu valtamerilaivassa kauniiseen tyttöön ja tämän sairaaseen äitiin. Perille Amerikkaan päästyään rahaton Kulkuri joutuu lähes välittömästi ongelmiin, mutta laivalla tehty hyvä työ palkitaan. Tätä yhtä aikaa satiirista, ironista, romanttista ja runollista seikkailutarinaa pidetään yhtenä Chaplinin onnistuneimmista lyhytelokuvista. Ohjaajan itsensä lisäksi elokuvissa näyttelevät Chaplin-elokuvien vakikasvot Edna Purviance ja Eric Campbell.

Kun puhutaan Reikäreunan tämänvuotisesta satunnaisvieraasta, puhutaan epäilemättä todellisesta elokuvaharrastajasta. 49-vuotias Ronja Roth on paljasjalkainen orivesiläinen. Löytötexissä myyjänä työskentelevä nainen on varsinainen Reikäreuna-konkari, sillä hän on käynyt tapahtumassa joka vuosi ensimmäisestä festivaalista lähtien. – Elokuvat ovat minulle henki ja elämä, en osaisi olla ilman. Yksi tekee käsitöitä, toinen golfaa, minä katson elokuvia. Ronjan elokuvamaku on varsin laaja. Draamaa hän katsoo eniten, mutta lähes kaikki genret kauhua lukuunottamatta käyvät. – Manaaja on ainoa kauhuleffa, jonka olen nähnyt. Näin sen elokuvateatterissa ja nukuin sen jälkeen kuukauden valot päällä, Ronja nauraa.

Yksi on kuitenkin ylitse muiden: Charlie Chaplin. Fanitus sai alkunsa 1980-luvulla, jolloin Ronja teki hänestä tutkielman opiskellessaan Oriveden opistolla. – Hän on oikea elokuvanero! Arvostan hänen monilahjakkuuttaan, sitä, että hän ohjasi, leikkasi, tuotti, sävelsi ja näytteli itse. Reikäreunan elokuvakilpailun raadissa toimimista Ronja odottaa jännityksellä, sillä hän on monena vuonna ehtinyt miettiä, kuinka hienoa olisi päästä satunnaisvieraaksi. Muut raadin jäsenet ovat Ronjalle jo tavalla tai toisella tuttuja: Honkasalo elokuvien kautta, ja Samuli Heimonen vanhana naapurina. Myös lyhytelokuvien maailma on hänelle tuttu. – Olen katsonut kilpailuelokuvat joka vuosi. Käyn myös Tampereen Filkkareilla vuosittain. Mutta jännittäähän se tosi paljon, jokaisella on omat kriteerinsä hyvästä ja huonosta elokuvasta. Kilpailuelokuvien lisäksi Ronjan vakioohjelmaan Reikäreunassa kuuluvat päävieraan elokuvat, vanha kotimainen elokuva ja live-säestetyt mykkäelokuvat. – Ne ovat aina sellainen wow-kokemus. Ja nyt tänä vuonna vielä Chaplinin lyhytelokuvia, todellinen Reikäreunan kymmenvuotisjuhlien huipennus minulle!

Morsiamen musta

menneisyys

Minna Canthin viimeiseksi näytelmäksi jäänyt Anna-Liisa vuodelta 1895 on käännetty elokuvaksi peräti neljä kertaa. Näistä onnistuneimpana pidetään edelleen Jussi Snellmanin ja Teuvo Puron ohjausta, jota mainostettiin omana aikanaan ”ensimmäisenä suomalaisena suurelokuvana”. Nykypäivänkin näkökulmasta teos on yksi 1920-luvun taidokkaimmista ja ajatuksia herättävimmistä kotimaisista mykkäelokuvista, jonka tarina on ajaton ja näyttelijäsuoritukset intensiivisiä. Tarina itsessään on klassista melodraamaa: Kortesuon vanhempi tytär Anna-Liisa on menossa naimisiin Kivimaan Johanneksen kanssa, mutta kihlausta varjostaa morsiamen synkkä salaisuus. Anna-Liisa on nimittäin vuosia aiemmin synnyttänyt kotitilansa rengille Mikolle lapsen, jonka hän on surmannut ja haudannut metsään. Salaisuudesta tietää ainoastaan vauvan isä Mikko sekä hänen äitinsä. Tunnelma kiristyy, kun tukkimieheksi ryhtynyt Mikko yllättäen palaa kotiin kihlatakseen Anna-Liisan – uhkaako salaisuus paljastua, jos Anna-Liisa ei myönny hänen omakseen? Anna-Liisan tarinalla on todellisuuspohjaa, sillä naisasianaisena tunnettu Canth löysi tarinan ainekset vieraillessaan Kuopion lääninvankilassa, jossa vangittuina oli myös lapsensurmasta tuomittuja naisia. Tekstiä voi-

Teuvo Puro: Anna Liisa 1922 ©KAVI / Suomi-Filmi Oy

Anna-Liisa on Jussi Snellmanin ja Teuvo Puron ohjaama mykkäelokuvaklassikko vuodelta 1922. Minna Canthin samannimiseen näytelmään perustuva elokuva nähdään Reikäreunassa elektronista folkia luovan Lau Naun livesäestämänä.

Lau Nau livesäestää:

Jussi Snellman & Teuvo Puro:

Anna-Liisa Taisto la 6.9. klo 20.00 daankin pitää kannanottona naisten vaikeaan asemaan ja yhteiskunnassa valloillaan olleeseen kaksinaismoralismiin. Elokuvan livesäestää Laura Naukkarisen elektro-folk-projekti Lau Nau, jonka ajattoman mystiset soundit tuovat tarinaan oman, keijukaismaisen mausteensa. Oman äänensä ja laajan soitinvalikoiman lisäksi esineitä ja kenttänauhoituksia hyödyntävän artistin

liput 12 e

musiikkia kuultiin myös viime vuonna ensiiltansa saaneessa elokuvassa Silmäterä, mistä hyvästä Lau Nau nimettiin Jussi-ehdokkaaksikin. Lisäksi hän on säestänyt monia muita taideprojekteja, kuten valokuva- ja tanssiteoksia.

su 7.9. 14.00

Valkoinen peura 7 € / Taisto, kieli: suomi

Lapin taikaa Tämän vuoden vanhana kotimaisena elokuvana nähdään Erik Blombergin Valkoinen peura, vanhoihin kansantarinoihin perustuva taianomainen elokuva vuodelta 1952. Elokuva liikkuu Lapin lumisissa erämaissa ja kertoo noidutusta Piritasta, joka valkoisen peuran hahmossa houkuttelee miehiä tuhoon. Tarina sisältää runsaasti lapin mystiikkaa. Elokuvan alussa Pirita ja poromies Aslak rakastuvat, ja pian jo hääkellot soivat. Pirita tuntee kuitenkin olonsa yksinäiseksi miehen viettäessä aikaa pororeissuillaan, ja hän menee pyytämään lemmenasioihinsa apua shamaani Tsalkku-Nillalta. Tämä valmistaa lemmenjuoman ja lausuu loitsun, jossa hän neuvoo Piritaa uhraamaan ensimmäisen kohtaamansa olennon Suurelle Seidalle.

Ikävä kyllä taika epäonnistuu, ja Piritasta tulee noita, joka muuttuu miehiä tuhoavaksi villiksi valkopeuraksi jokaisen täydenkuun aikaan. Poromiehet eivät voi vastustaa valkoisen peuran kutsua, ja niinpä he yksi toisensa jälkeen päätyvät Piritan turmiolliseen syleilyyn. Lähinnä kauhufantasiaa genreltään edustava Valkoinen peura on todellinen elokuvaklassikko. Dialogia on vähän, ja kerronta on rakennettu enimmäkseen kuvan ja musiikin varaan. Mirjami Kuosmasen näyttelijäsuoritus Piritana on huikaiseva. Elokuva nappasikin Jussi-palkinnot juuri kuvauksesta, musiikista ja naispääosasta. Lisäksi se palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana vuonna 1953.


Orivesi

reikareuna.com

Reikäreunan ja ruotsalaisen Filmpool Nordin yhteistyönä syntyneet kaksi näytöstä tarjoavat nähtäväksi uutta ruotsalaista fiktio- ja dokumenttielokuvaa. Amer Ali -näytös sisältää kaksi syyrialaisen ohjaajan dokumenttielokuvaa, jotka kuvaavat sisältä päin pakolaisten arkea ruotsalaisessa vastaanottokeskuksessa. Amer Ali on syntynyt Syyriassa vuonna 1982, ja hän on opiskellut elokuvaohjausta Turkissa ja Ukrainassa. Opiskelun jälkeen hän työskenteli kolmella kurdilaisella tv-kanavalla ohjaten monenlaisia ohjelmia, kuten dokumentteja, fitness- ja auto-ohjelmia, kunnes päätyi turvapaikanhakijaksi Ruotsiin. Ruotsissa hän vietti pakolaiskeskuksessa melkein vuoden ja kahdeksan kuukautta ja teki samalla kaksi omakohtaista dokumenttielokuvaa. Molemmat elokuvat perustuvat ohjaajan viettämään aikaan pakolaiskeskuksessa. Vuonna 2012 valmistuneessa 28-minuuttisessa dokumentissa Childhood Memories keskuksen elämää tutkaillaan lasten näkökulmasta. Yhteisössä, jossa asustelee monia eri uskontokuntia ja kansallisuuksia, lapset ovat niitä, jotka löytävät ensimmäisenä yhteisen sävelen. Samalla he ovat niitä, jotka vähiten ymmärtää, miksi he ovat näihin olosuhteisiin päätyneet. Näytöksen toisesta dokumentista, debyyttielokuvastaan From Death to Life ohjaaja on todennut, että hän teki sen osittain todistaakseen viranomaisille, että hän todella on elokuvaohjaaja. 40-minuuttinen elokuva kertoo keskuksen arjesta, jossa on enemmän tuskaa kuin iloa. Samalla se on tarina siellä asuvien ihmisten dramaattisista kohtaloista. Kuvaus elämästä tilanteesta, jossa epävarmuus, menneisyyden raskaat muistot ja piinaava odotus painavat mieltä jatkuvasti, on syvästi koskettava.

Kasvukipuja

naapurimaassa

Juhlavuosi-sarjan Voittajat-näytökseen Reikäreuna on koonnut kaikki pääpalkinnon voittajat. Vuosina 2006 ja 2007 kilpailua ei järjestetty, joten näytös sisältää yhteensä seitsemän lyhytelokuvaa. Aivan ensimmäinen pääpalkinnon saaja vuonna 2005 oli Aiju Salminen animaatiollaan Karaoke. Se on myös toistaiseksi ainoa animaatio, joka palkinnon on napannut. Dokumentteja näy-

Mikael Persbrandtin tähdittämä Nobody Owns Me sijoittuu 1970-luvun Ruotsiin.

Nykyisin Alilla on pysyvä Ruotsin kansalaisuus, ja hän on näytellyt muun muassa Reikäreunassakin vuonna 2012 vierailleen Valentina Svenssonin elokuvissa. Ali saapuu festivaalin vieraaksi ja esittelee elokuvansa paikan päällä. Toinen Filmpool Nordin näytös, Nobody Owns Me (2013), on Åsa Linderborgin samannimiseen, omaelämäkerralliseen kirjaan perustuva fiktioelokuva. Alkuvuonna pidetyssä Guldbagge-gaalassa Mikael

Persbrandt voitti elokuvasta vuoden 2013 parhaan miespääosan palkinnon. Kjell-Åke Anderssonin ohjaus on koskettava, mutta lämmin ja humoristinen tarina 5-vuotiaan Lisan ehdottomasta rakkaudesta alkoholisoitunutta isäänsä kohtaan. Se on myös kuvaus Ruotsin 70-luvusta ja työväenluokan ihanteiden hiipumisesta. Elokuvan alussa Lisan äiti jättää perheensä, ja isä ja tytär jäävät kahden. Hasse-isä

töksessä nähdään kaksi: Heikki Slåenin Sniikkerit vuodelta 2009 ja viime vuonna palkittu Jari Kokon Rakastan sinut kyyneliin. Fiktioista mukana on muun muassa Helena Yli-Kyynyn 3-minuuttinen, kahden tytön pakomatkasta metsään kertova Pakoon vuodelta 2008 sekä Hannu-Pekka Peltomaan tyylikäs, mustavalkoinen Kädessäni vuodelta 2011. Ikimuistoisimmat-näytökseen on puolestaan koottu mieleenpainuvimpia Reikäreunassa esitettyjä lyhytelokuvia vuosien varrelta. Näytöksen aloittaa festivaalin ohjelmatuottajan Jani Ilomäen 10-minuuttinen fiktio Mirva muina miehinä, joka nähtiin ihka

ensimmäisessä Reikäreunassa vuonna 2005. Näytös etenee kronologisesti vuoteen 2013, ja mukana on sellaisia lyhäriklassikoita kuin Arto Tuohimaan ohjaama, suomalaisen miehen lumista sielunmaisemaa valottava Perkele ja myöhemmin Rare Exports -elokuvallaan tunnetuksi nousseen Jalmari Helanderin fantasiaelokuva Fakiiri. Kimaran päättää Wacky Tie Filmsin tuottama Reikäreuna, toistaiseksi -dokumentti, jossa nähdään materiaalia Reikäreunan ensimmäisistä avajaisista aina vuoden 2013 festivaaliin.

Nobody owns me 7 € / TAISTO kieli: ruotsi, tekstitys: englanti

a a k k i i t i ja pol

tehdä?”. Näytöksessä nähdään peräti 16 teosta. Mukana on muun muassa Anneli Nygrenin Visiitti (2007), jossa humanoidi vierailee ihmisystävänsä luona. Anssi Kasitonnin The Wapitissa (2013) puolestaan seikkailee valtavirrasta poikkeava hirvi. Jenni Hiltusen Grind (2012) iloittelee jamaikalaisella dancehall-tanssikulttuurilla, joka on korostetun uskaliasta, performatiivista ja seksikästä. Näytöksen päättää näytöksen nimikkoelokuva, Maria Dunckerin oivaltava Pam Pam (2013). Puhutaan politiikkaa! -näytös esittää vahvoilla teemoilla rikastetun kahdeksan teoksen karkelon, jossa pureudutaan uudesta näkökulmasta katsottuna päivittäin kohtaamiimme yhteiskunnallisiin aiheisiin. Jan

Syntynyt vuonna 1949 Malmössä, asuu Tukholmassa. Työskennellyt elokuvien parissa ohjaajana, käsikirjoittajana ja kuvaajana 1970-luvulta lähtien. Kolme Guldbagge-ehdokkuutta, joista yksi käsikirjoituksesta ja kaksi ohjauksesta. Ohjannut 16 elokuvaa, joista tunnetuin lienee Wallander-elokuva Ennen routaa vuodelta 2005.

Amer Ali

Syntynyt vuonna 1982 Syyriassa, asuu Bodenissa, Ruotsissa. Äidinkieli kurdi, puhuu myös vähän arabiaa, turkkia, venäjää, englantia ja ruotsia. Ohjannut Syyrian televisioon muun muassa dokumentteja sekä fitness- ja auto-ohjelmia ennen muuttoaan Ruotsiin vuonna 2012. Ohjannut tähän mennessä kaksi dokumenttielokuvaa Ruotsissa.

Rakkauden

ja jengiveljeyden ristiaallokossa

pe 5.9. 18.00

Per

Pam Pam! -näytös on vahvasti performanssitaiteella maustettu kokonaisuus, joka jättää jälkeensä kysymyksen ”Voiko näin

la 6.9. 16.00

Kjell-Åke Andersson

a j e s s n forma

AV-arkki - Suomalaisen mediataiteen levityskeskus täyttää tänä vuonna 25-vuotta. Reikäreuna-elokuvafestivaali on mukana juhlavuoden humussa esittämällä Orivedellä kahden näytöksen juhlaohjelmiston, jossa nähdään taatusti erilaista lyhytelokuvaa!

AMER Ali -dokumentit 7 € / Asema kieli: ruotsi ym., tekstitys: englanti

omistaa lopun elämänsä vaimonsa kaipaamiselle: makuuhuoneen sängyn toinen puoli pysyy koskemattomana, kuten myös meikkipöytä, ja vihkisormus roikkuu koukussa keittiössä. Tytär pysyy uskollisesti isänsä seurana tämän alkoholinkaytön yhä pahetessa. Elokuva seuraa Lisan kasvamista nuoreksi naiseksi rakastavan, mutta ongelmaisen isänsä hoivissa.

Kymmenvuotismuistelot valkokankaalla Festivaalin kymmenvuotista taivalta juhlistetaan kahden upean lyhytelokuvanäytöksen voimin.

la 6.9. 14.00

Dome Karukosken uusimman elokuvan lähtökohta on herkullinen: uusnatsi rakastuu yksinhuoltajaäitiin, jonka poika on tummaihoinen.

Ijäksen Ghosts (2009) kysyy, kohtaammeko turvapaikanhakijoita todella vai luommeko heistä vain näkymättömiä haamuja. Pilvi Takalan Real Snow Whitessa (2009) kokeillaan, voiko Disneyland-huvipuistoon mennä Lumikiksi pukeutuneena. Abel Abidinin Jihad (2006) esittelee toisenlaisen mediakuvan ”islamistiterroristista”. Näytös esittää kysymyksiä yllättävän suorasukaisesti elokuvan ja mediataiteen keinoin. Nimikkonäytösten lisäksi AV-arkin teoksia nähdään runsaasti myös Reikäreunan muussa ohjelmistossa. Kilpailusarjaan valittiin Mika Taanilan Kuuden päivän juoksu (2013) sekä Erkka Nissisen Tilaa massa tilassa massa litassa maalit: ali tila (2013).

Teppo (Peter Franzén) on rikollistaustainen sosiaalipummi ja pikkukaupungin uusnatsijengin epävirallinen johtohahmo. Hän tapaa paikallisessa kahvilassa Sarin (Laura Birn), rohkean ja itsevarman naisen, joka vie hänen sydämensä. Nopeasti roihahtaneeseen romanssiin ilmaantuu kuitenkin ryppyjä heti ensimetreillä Sarin nähdessä Tepon tatuoinneista, mikä tämä on miehiään. Teppo ei kuitenkaan anna periksi vaan jatkaa naisen piirittämistä. Edes Sarin suuri paljastus – se, että hänellä on tummaihoinen Rhamadhanipoika (Yusufa Sibideh) – ei saa Teppoa pyörtämään päätään. Näin alkaa Tepon kaksoiselämä: kaveriporukoissa hän jatkaa vanhaa, ennakkoluulojen ja väkivallan siivittämää jengielämäänsä, uudessa kodissaan hän koittaa opetella tulemaan toimeen poikapuolensa kanssa. Tarinan edetessä etualalle nousevat Tepon

Leijonasydän 7 € / Taisto kieli: suomi, tekstitys: englanti

ja Rhamadhanin ristiriitainen suhde sekä Tepon pikkuveljen Harrin (Jasper Pääkkönen) kipuilu ja kyvyttömyys nähdä oman, fanaattisen aatteensa inhimillisiä seurauksia. Leijonasydän on moniulotteinen draamaelokuva rakkaudesta, ystävyydestä ja veljeydestä. Se on myös elokuva epätoivosta, rasismista ja uusnatsismista. Nyky-Suomessa, jossa keskustelu maahanmuutosta velloo kiivaana mediassa ja politiikassa, elokuva on aiheeltaan ikävän ajankohtainen. Karukoski ei kuitenkaan saarnaa tai turvaudu stereotypioihin, vaan elokuvan henkilöhahmot ovat ennen kaikkea moniulotteisia, syvästi tuntevia ihmisiä. Elokuva sisältää kulmikasta huumoria, mutta myös väkivaltaa, ja se onkin luokiteltu ikärajalla K-16. Elokuvan maailmanensi-ilta oli Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla syyskuussa 2013. Se on kiertänyt useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, ja lisäksi elokuvan oikeudet on myyty yli kahteenkymmeneen maahan. Tämän vuoden aikana Leijonasydän saa elokuvateatterilevityksen muun muassa Ranskassa, Venäjällä, Puolassa ja Australiassa. Kotoisessa Jussi-gaalassa Jasper Pääkkönen pokkasi elokuvasta parhaan miessivuosan palkinnon.


10. poikkitaiteellinen elokuvafestivaali

Reikäreuna 3. – 7.9.2014

Jalalla koreasti

Paleface pe 5.9. klo 24

festariklubeilla! Juju la 6.9. klo 24

Mitäpä olisi festivaali ilman elävää musiikkia? Reikäreunan iltaklubeilla nautitaan Kylpytynnyri-Kinon näytösten lisäksi mielenkiintoisista live-esiintyjistä peräti kolmena iltana. Ensimmäiset live-esiintyjät ovat iltaklubeilla jo torstaina, jolloin lavalle astelevat pirkanmaalaiset bändit Viidakon Light ja June’s Garden. June’s Garden on folkia, kantria, bluesia, rhythm and bluesia sekä rock’n’rollia yhdistelevää americana-rokkia luovan poppoo, jonka soundeissa on myös häivähdys suomalaista tunnelmaa. Viidakon Light lupaa puolestaan tarjoilla poppareille poppia ja rokkareille rokkia, mutta ei iskelmää tai rautalankaa. Perjantai-illan biletyksen aloittaa uusi kotimaisen rytmimusiikin voimaryhmä Soul Valpio Band, joka ammentaa inspiraationsa hiphopin ja mustan rytmimusiikin alkulähteiltä. Yhtyeen musiikki yhdistelee elementtejä jazzista, funkista, afrobeatista ja soulista, jättäen tilaa myös spontaanille improvisaatiolle. Illan varsinaisena isäntänä toimii Paleface, yksi maamme tunnetuimmista ja arvostetuimmista rap-artisteista. Kantaaottavista sanoituksistaan tunnettu laulaja esiintyy Reikäreunassa akustisesti. Lauantai-iltana tarjolla on varsinainen musiikillinen ilotulitus, jonka aloittaa tamperelainen salsaryhmä Ritmo Caliente. Toisena artistina lavalle kapuaa indiepoppari

Soul valpio Band pe 5.9. klo 23

Ville Ahonen la 6.9. klo 23

festariklubi

Taiston talolla / K-18 / avoinna klo 02 asti Samalla lipulla keikat, Kylpytynnyri-Kino ja linja-autosauna Muista ottaa pyyhe ja uikkarit mukaan!

Juju tekee comebackin Taiston talolle, jossa on aloittanut keikkailu-uransa kymmenisen vuotta sitten.

Ville Ahonen, joka esiintyy Reikäreunassa poikkeuksellisesti soolona. Illan pääaesiintyjänä nähdään Orivedeltä lähtöisin oleva räppäri Juju. Julius Kivi on hullu -albumillaan

koko Suomen valloittanut mies on aloittanut keikkailu-uransa Reikäreunan tiloissa kymmenisen vuotta sitten ja tekee nyt comebackin nuoruuden maisemiinsa.

Leffat, palju

ke 3.9. 5€

TERASSILLA klo 22.00 Kylpylyhärit

to 4.9. 5€

TERASSILLA klo 22.00 Kylpylyhärit SALISSA n. klo 22.00 Viidakon Light n. klo 23.00 June’s Garden

pe 5.9. 12 €

ja tähtitaivas

TERASSILLA klo 21.00 Uneton48 -voittajat 2014 klo 21.30 Kylpylyhärit klo 23.00 Oulun musiikkivideofestivaalien voittajat 2014 n. klo 24.00 Kylpykaraoke SALISSA n. klo 23.00 Soul Valpio Band n. klo 24.00 Paleface

la 6.9. 15 €

TERASSILLA klo 21.00 Kylpylyhärit klo 22.30 Oulun musiikkivideofestivaalien voittajat 2014 klo 23.30 Kylpykaraoke SALISSA n. klo 22.00 Ritmo Caliente n. klo 23.00 Ville Ahonen n. klo 24.00 Juju

Reikäreunan erikoisuus, jo vuosia yleisöä riemastuttanut Kylpytynnyri-Kino tarjoaa jälleen harvinaisen tilaisuuden nauttia elokuvista syyskuisen tähtitaivaan alla hieman rennommissa tunnelmissa. Paljusta pääsee myös välillä ottamaan löylyt tunnelmalliseen linja-autosaunaan. Muista siis pyyhe, uikkarit ja seikkailunhaluinen mieli, kun suuntaat festivaalin iltaklubeille! Paljut täyttyvät ensimmäisen kerran jo keskiviikkona, jolloin Kylpylyhäreitä pääsee katsomaan kenraaliharjoituksen hengessä. Kylpylyhäri-näytöksessä on tarjolla 18 lyhytelokuvaa ja musiikkivideoita, joiden joukossa on muun muassa viime vuonna Reikäreuna-

yleisön hurmanneen Olavi Uusivirran musiikkivideo En tiedä mitä menetän jos jään sekä kulttiohjaaja Malakiaksen astetta roisimpaa tyyliä edustava lyhäri Tulikoura. Kylpylyhärit pyöräytetään myös torstain illassa, jolloin tarjolla on lisäksi live-musiikkia festivaaliklubin puolella. Perjantaina Kylpytynnyri-Kinon avaa Uneton48-näytös. Kyseessä on vuosittain järjestettävä suomalainen lyhytelokuvakilpailu, jossa joukkueet tekevät 2–7 minuutin mittaisen lyhytelokuvan kahdessa vuorokaudessa. Joukkueille annetaan yhteiset, pakolliset elementit, jotka elokuvasta pitää löytyä, ja kullekin joukkueelle arvotaan myös elokuvan genre. Vuoden 2014 pakollisina elementteinä oli kortti, hullu roolihahmo ja freudilainen lipsahdus. Kylpytynnyri-Kinossa esitetään tämän vuoden voittajat eli ammattilaisraadin suosikit, joista pääpalkinnon vei Korruptio-ryhmän 6-minuuttinen muotielokuvan Äiti. Yleisönsuosikiksi nousi puolestaan Junkyard Filmsin sirkuselokuva Show ei lopu koskaan.

Ilta jatkuu Kylpylyhäreillä, jonka jälkeen paljun väelle tarjoillaan aimo annos musiikkivideoita. Juuri ennen Reikäreunaa järjestettävän Oulun musiikkivideofestivaalin uunituoreet voittajat viihdyttävät nimittäin festivaalikansaa terassilla siihen asti, kunnes paljuilun päättää puolen yön aikoihin alkava legendaarinen kylpytynnyrikaraoke. Lauantain Kylpytynnyri-Kinossa nähdään niin ikään Kylpylyhärit, Oulun musiikkivideofestivaalin voittajat sekä kylpytynnyrikaraoke. Viime vuonna karaokea kävi paljusta käsin hoilottamassa muun muassa lauantai-illan päätähti Olavi Uusivirta. Nähtäväksi jää, ottaako Juju tänä vuonna haasteen vastaan jatkamalla perinnettä! Paljuilijoiden janonsammuttajana toimii tänä vuonna Reikäreunan ikioma juhlaolut Roihu. Kyseessä on pienpanimo Hiiden luoma pale ale, joka saa twistinsä tuoreesta inkivääristä. Tuote on myynnissä vain festarialueella ja Oriveden K-Supermarketissa festarin aikaan, joten oluen ystävien kannattaa käyttää tilaisuus hyödyksi!

Tapaa elokuvantekijät, nauti tunnelmasta! Reikäreuna tarjoaa aseman ympäristössä myös monipuolista oheisohjelmaa. Elokuvien ohella festivaalilla voi seurata ohjaajien mielipiteidenvaihtoa, tehdä antiikkilöytöjä ja nauttia ainutlaatuisesta festaritunnelmasta sekä Roihu-oluesta. Tuttuun tapaan tämän vuoden ohjaajavieraat sekä lyhytelokuvakilpailun raati kokoontuvat lauantaiaamuna Taistolle keskustelemaan elokuvista, elokuvanteosta ja festivaaleista. Myös festivaalin aikaisempien vuosien päävieraat on kutsuttu 10-vuotisjuhlafestarille, ja lauantai-iltana yleisöllä on tilaisuus tavata heidät toisen vapaamman keskustelun merkeissä. Lisäksi Pasin tehtaalla on perjantaina ja lauantaina tarjolla luentoja ja masterclasseja.

Lauantaina klo 11–17 järjestetään rautatieaseman parkkipaikalla Wanhan tavaran markkinat. Paikalla on vanhan tavaran myyjiä ja paikallisia käsityöläisiä, ja markkinaväkeä viihdyttää klo 13–14 Harjunpään pelimannit. Viime vuonna tapahtuma oli menestys, ja niin kauppa kuin turinakin käyvät varmasti vilkkaana myös tänä vuonna! Festivaalialueella on luvassa improvisaatiota, performansseja, katutaidetta sekä tiukkaa, rosoista, vaihtoehtoista, yllättävää ja persoonallista festarimeininkiä kulttuuriyhdistys TUFFin järjestämänä. Tuoreimmat uutiset oheisohjelmasta saat netistä osoitteista www.reikareuna.com ja www.facebook.com/reikareuna

Reikäreunan festarilehti 2014  

10. poikkitaiteellinen Reikäreuna, 3.-7.9.2014, Orivesi.