Page 1

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry

1


Sisällys 1. 2. 3.

Johdanto

3

Taloudellinen tasa-arvo

4

Alueellinen tasa-arvo

6

4. 5. 6. 7.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

8

Ikäryhmien välinen tasa-arvo

10

Erityisryhmien tasa-arvo

12

Monikulttuurisuuden tukeminen

14

8. 9.

Seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo

16

Lopuksi

18

Lähteet

2

19


1 Johdanto

Hallitus valitsi vuoden 2007 liittokokouksen jälkeen yhdeksi toimielimekseen tasa-arvovaliokunnan, jonka tehtävä on toimia vaikuttajafoorumina ja seurata aktiivisesti ajankohtais-ta keskustelua liikuntakulttuurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista. Valiokunta vastaa TUL:n toimintakentässä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain toteutumisesta. Valiokunta on toimikautensa aikana kartoittanut tasa-arvon toteutumista seura-, piiri- ja liittotasolla. Syksyllä 2009 toteutettiin selvitys TUL:n seurojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta. Selvitysten pohjalta syntyi esitys, jonka 27. liittokokous 22.5.–23.5.2010 hyväksyi TUL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaksi. TUL:n toiminnassa ja arvopohjassa on kautta historian tunnustettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus laajasti ymmärrettyinä. TUL tarvitsee tätä ohjelmaa, koska yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita ja niihin on reagoitava; urheiluseura on osa yhteiskuntaa. TUL:n tulee jatkossakin tavoitella edelläkävijän roolia, eikä tuudittautua historiallisiin saavutuksiin. Myös TUL:n liikuntapoliittisessa asiakirjassa (hyväksytty liittokokouksessa 18.5–19.5.2013) otetaan kantaa tasa-arvo-ongelmiin. Huolta kannetaan muun muassa syrjäytymisestä sekä lasten ja nuorten tasa-arvoisista liikuntamahdollisuuksista. Liikuntapoliittisessa ohjelmassa korostuu myös liikunnan merkitys tasa-arvon lisääjänä. Suomen perustuslain toisessa luvussa määritetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perus-tetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain turvaamaa yhdenvertaisuutta arvostetaan korkealle suomalaisessa yhteiskunnassa. Lainsäädännön tarkoitus ei ole vain kieltää syrjintää, vaan aktiivisesti velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta – siihen tälläkin ohjelmakirjalla pyritään. TUL:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelman tavoite on herättää keskustelua tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa ja ohjata toimintaa sekä päätöksentekoa niin seura-, piiri- kuin liittotasolla. Tällä ohjelmakirjalla TUL osoittaa, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat aidosti tärkeitä asioita, eivätkä vain arvoissa mainittuja irrallisia sanoja. Tämä ohjelma osoittaa, että liitolla on selkeät linjaukset ja tavoitteet yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Samalla helpotetaan seuratyön arkea ja edistetään yhdenvertaisuudelle ja erilaisuudelle myönteistä ilmapiiriä. Tämä asiakirja on rakennettu siten, että kustakin aiheesta on ensin johdantotekstiosuus, jonka jälkeen esitellään TUL:n linjaukset. Lopuksi esitetään konkreettiset toimenpiteet. Ohjelmatyö on tasa-arvovaliokunnan vastuulla. Valiokunnan kokoonpano (2016–2019) on: puheenjohtaja Heikki Salonen, jäsenet: Päivi Huttunen, Aira Ikonen, Merja Loukonen ja Pirkko Pehkonen. Valiokunnan esittelijänä toimii pääsihteeri Risto Korpela.

3


2 Taloudellinen tasa-arvo Taloudellisen tasa-arvon merkitys on monella tapaa suuri, koska taloudellinen epätasa-arvo lisää usein myös muita epätasa-arvoisuuden muotoja. Taloudellinen epätasa-arvo tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa rikkain kymmenen prosenttia ansaitsi vuonna 2010 yli viidenneksen kaikista tuloista, ja köyhin kymmenys vain neljä prosenttia. (Taloudellinen epätasa-arvo 2010). Kaikilla tulisi olla oikeus liikuntaan varallisuudesta riippumatta. Urheilussa ja liikunnassa taloudesta tulee tasa-arvokysymys esimerkiksi silloin, kun lapset ja nuoret joutuvat kustannussyistä lopettamaan harrastuksen tai eivät sitä pysty edes aloittamaan. Kotitaloudet ovat edelleen liikuntaharrastamisen suurin rahoittaja, sillä esimerkiksi suorituspaikkoja rakennettaessa ei aina huomioida miten käyttökustannukset tulevat vanhempien maksettavaksi. TUL on erityisesti kantanut huolta taloudellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutumisesta asettamalla tavoitteekseen matalan kynnyksen liikuntaharrastamisen tukemisen. Kun harrastus on lähellä, lapsi voi osallistua siihen helposti ilman vanhempien kuljetusta. Suomessa on myös koettu tärkeäksi, ettei vanhempien maksukyky vaikuta lasten mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lasten ja nuorten harrastusten tukeminen turvataan lakisääteisesti lastensuojelulaissa ja laissa toimeentulotuesta. Monissa urheiluseuroissa kannetaan huolta siitä, etteivät harrastusmaksut nousisi kynnykseksi aloittaa lapsen harrastusta, ja monet seurat ovatkin kokeneet jäsenistön maksuvaikeuksia. Seuroissa on myös jouduttu tekemään erilaisia maksusuunnitelmia.

4


2.1. TUL:n linjaus • TUL:n seuroissa pidetään huolta siitä, ettei harrastuksen hinta muodostu esteeksi, ja ettei perheiden erilainen varallisuustilanne vaikuta lasten ja nuorten harrastamiseen. • Seura voi mahdollistaa taloudellista tasa-arvoa toteuttamalla toimintaansa lähellä perheitä ja asukkaita sekä avustamalla nykyisten tukijärjestelmien hyödyntämisessä. • Seuratoiminnan juuret ovat kansalaistoiminnassa. Ry-muotoisessa seurassa varainhankinnan tavoitteena on mahdollistaa seuran toimintaresurssit. Vapaaehtoistyö on seuratoiminnan muoto, jolla on sosiaalistava ja kasvattava tehtävä. Parhaimmillaan talkoita tekevät kaikki yhdessä. Lapset oppivat tekemään yhdessä muutakin kuin urheilemaan. Vapaaehtoistyö on yksi parhaimmista yhteisöllisyyteen kasvattajista.

2.2. Konkreettiset toimenpiteet • Seura vaikuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa siihen, ettei kunnan omistamien liikuntapaikkojen käytöstä perittäisi sali- tai käyttömaksuja lapsilta ja nuorilta. • Lasten ja nuorten harrastusmaksut pidetään mahdollisimman edullisina. • Seura voi myös mahdollistaa vähävaraisten perheiden ja jäsentensä harrastamista erilai-silla tukitoimilla, esimerkiksi antamalla maksuaikaa tai lainaamalla urheiluvälineitä. • Seura luo vapaaehtoistyöhön selkeät toimintaperiaatteet.

5


3 Alueellinen tasa-arvo Suomi on alueellisesti suuri maa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta keskittyy kasvukeskuksiin ja Etelä-Suomeen. Samalla haja-asutusalueiden ja pienten kaupunkien kehitys heikkenee. Pohjois- ja Itä-Suomessa on selvästi vähemmän valinnanvaraa liikunnan harrastamiseen. Maksukykyisille tarjotaan pääkaupunkiseudulla monenlaisia mahdollisuuksia, mutta puutetta on sekä edullisista tiloista että edullisista harrastusmahdollisuuksista. Maaseudulla resurssipula koskee erityisesti ikääntyviä. (Koivisto 2011.) Alueellinen tasa-arvo on moniosainen haaste, joten jako pelkkään rikkaaseen etelään ja köyhään pohjoiseen tai itään ei kuitenkaan kerro paljoakaan todellisista harrastusmahdollisuuksista. Esimerkiksi välimatka kotoa liikuntapaikkaan ei vielä kerro matkaan käytetystä ajasta, matkan turvallisuudesta tai siitä, onko liikuntapaikasta ylipäätään saatavissa harjoitusvuoroja. (Koivisto 2011.) Asuinpaikalla on väliä erityisesti liikuntarajoitteisille. Kasvukeskuksissa erityisliikunta on monipuolista, liikuntapaikat esteettömiä ja lähellä käyttäjiä. Maaseudulla ja pienissä kunnissa välimatkat ovat pitkiä ja tarjonta selvästi suppeampaa. (Koivisto 2011.)

6


3.1 TUL:n linjaus • TUL:n seuroissa pyritään järjestämään eri liikuntamuotoja tasavertaisesti kaikkialla Suomessa huomioiden liikuntapaikkojen saatavuus. • TUL pyrkii vaikuttamaan liikuntapaikkarakentamisen päätöksentekoon siten, että myös syrjäseutujen tarpeet tulevat huomioiduiksi. • TUL pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon, jotta harrastusmaksut pysyvät Ruuhka-Suomessakin kohtuullisina.

3.2 Konkreettiset toimenpiteet

• TUL:n seuroissa tuotetaan liikuntatapahtumia ja -harjoituksia mahdollisimman lähellä harrastajia. • TUL:ssa luodaan toimintamalleja ja edellytyksiä liikuntaharrastamisen helppoon saatavuuteen. Yhtenä esimerkkinä seurojen tapahtumiin ja tilaisuuksiin järjestettävät yhteiskuljetukset. • TUL:n seurat huolehtivat liikuntatapahtumiensa esteettömyydestä.

7


4 Sukupuolten välinen tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan sekä muodollista tasa-arvoa, eli syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia oikeuksia ja kohtelua, että tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnan rakenteiden ja päätösten suhteen. Sukupuolten tasa-arvo on perinteisesti viitannut naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, mutta se ymmärretään nykyään laajemmin sukupuolten moninaisuutena. Moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen kokee sukupuolensa eri tavoin: osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia, osa kenties hiukan molempia ja osan kokemus ei mahdu lainkaan näihin kahteen kategoriaan. (THL 2017a.) Sukupuolten välinen tasa-arvo on liikuntakulttuurissa suuri haaste. Tämä haaste tunnistetaan myös TUL:n toiminnan kentässä, vaikka liiton historiasta johtuen helposti ajatellaan, että TUL:n toiminta on sukupuolten osalta tasa-arvoista. Naiset ovat olleet aktiivisia toimijoita TUL:n perustamisesta lähtien. Sukupuolijakaumavaatimuksia naiset esittivät jo vuonna 1919. TUL:n tavoitteena on ollut, että sekä miehiä että naisia on liikunnan ja urheilun päätöksentekoelimissä vähintään 40 prosenttia tai samassa suhteessa järjestön sukupuolijakauman kanssa. TUL on ollut edelläkävijä naisten liikuntajohtajuudessa ja hallintokulttuurissa. TUL:ssa naisten osuus päätöksenteossa on 2000-luvulla ollut noin 40 prosenttia. TUL:n nykyisessä hallituksessa 54 prosenttia on naisia. Nykyisessä valtuustossa naisten osuus on 50 prosenttia. Opetus ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 tehdyssä selvityksessä kuitenkin todetaan, että tasa-arvon edistämisessä vaikuttaminen päätöksentekijöiden sukupuolijakaumiin ei riitä, vaan on päästävä liikkumisen perustasoille asti. Perinteiset urheilumaailman mallit miehisyydestä ja naiseudesta tulisi haastaa ja moninaisuus nähdä tärkeänä arvona. Tasa-arvoajattelun tulisi siirtyä lähtemään yhä enemmän ruohonjuuritasolta, sieltä missä liikunnan sukupuolijärjestystä aletaan ensimmäisenä tuottaa ja uusintaa. (Turpeinen, Jaako, Kankaanpää & Hakamäki 2011.)

8


4.1 TUL:n linjaus • Miehiä ja naisia on hallinnossa samassa suhteessa kuin harrastajia. • Sukupuolten tasa-arvoon tulee pyrkiä kaikilla päättävillä tasoilla myös jaostoissa. • Harrastustasolla tulee varmistaa, että miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia kohdellaan samanarvoisesti esimerkiksi harjoitusvuoroja ja treeniaikoja jaettaessa. • Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon sukupuolivaikutukset. Toimintasuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa esitetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. • Sukupuolikiintiöajattelua ei väkisin tuoda mukaan toiminnan toteuttamiseen, sillä jotkut lajit ovat selvästi miesvoittoisia tai naisvoittoisia. Harrastajien sukupuoli ei kuitenkaan määritä lajista viestimistä. • Seuratoiminnassa tulisi pohtia käytännön keinoja, joilla edistetään sukupuolten välisen ta-sa-arvon toteutumista sekä sukupuolen moninaisuuden ymmärtämistä liikunnan ja urheilun kentillä.

4.2 Konkreettiset toimenpiteet • Seuran johtokunnan vastuulla on huolehtia tasa-arvoasioista ja nimetä henkilö, jolle liitto lähettää materiaalia. • Toimintasuunnitelmiin ja toimintakertomuksiin lisätään osio, jossa käsitellään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia. • Seuroja ja piirejä kannustetaan huomioimaan sukupuolijakauma päätöksenteossa (60/40) ja tekemään henkilövalinnat sen mukaisesti, tai suhteessa naisten ja miesten harrastajamääriin. • Sukupuolinäkökulma huomioidaan myös seuran viestinnässä ja markkinoinnissa: esimerkiksi verkkosivuilla tulisi esiintyä sekä miehiä että naisia, ja eri lajeja tasapuolisesti. 9


5 Ikäryhmien välinen tasa-arvo Ikäryhmien välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten erilaisten tarpeiden ja elämäntilanteen huomioimista liikunta- ja urheilujärjestötoiminnassa sekä sitä, että eri ikäisille tarjotaan tasapuolisesti mahdollisuuksia liikuntaan. Tyypillinen ikäryhmien välinen tasa-arvo-ongelma on se, että nuoret ovat paitsiossa seurojen päätöksenteossa sekä se, että seniorit jäävät harrastajina nuorempien varjoon. Liikuntatottumukset eriytyvät iän mukaan. Lasten ja nuorten liikuttamiseen kohdistetaan seura-toiminnassa eniten resursseja. Valtion liikuntaneuvoston (2015) tekemän tutkimuksen mukaan Urheiluseuratoimintaan osallistui yli puolet 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista, mutta noin viidesosa ei ollut koskaan harrastanut liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa. Seuratoimintaan tullaan mukaan entistä nuorempana, valtaosa lapsista ja nuorista keskittyy seurassa vain yhden lajin harrastamiseen. (Kokko & Hämylä 2015, 96). Aikuisiässä yhä harvempi harrastaa aktiivisesti liikuntaa urheiluseurassa. Liikunnan määrän väheneminen iän myötä johtunee monesta syystä. Opiskelun aloittamisen ja lapsuuden kodista pois muuttamisen jälkeen nuoret ottavat vastuuta itsenäiseen elämään kuuluvista velvoitteista, jolloin aikaa liikunnan harrastamiseen ja seuratoimintaan jää aiempaa vähemmän. Myöhemmällä aikuisiällä perheen perustaminen ja työelämä vievät aikaa liikunnalta. (Vanttaja, Koski, Zacheus, Tähtinen & Nevalainen 2014.) Ikäihmisille seuratoiminta tarjoaa liikunnan lisäksi myös yhdessäolon ja -toimimisen mahdollisuuksia.

5.1 TUL:n linjaus • TUL:n nuorisovaliokunta toteuttaa liiton strategian ja tavoitteiden mukaisesti lasten- ja nuorten liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Nuorisovaliokunnan vastuualueeseen kuuluvat lei-ritoiminta, koulutus, kansainvälinen nuorisotoiminta, TUL:n tuottamien lasten ja nuorten liikunta-aineistojen uudistaminen ja markkinointi, TUL Joy Games -nuorisotapahtumaketju ja Halisko-toiminta. • Nuorten osallisuuden lisääminen ei ole vain TUL:n haaste, vaan yleinen tavoite koko yhteiskunnassa. Osallisuutta voi 10


edistää esimerkiksi kehityshankkeella, johon TUL hakee yhteistyötahoja oppilaitoksista tai muista järjestöistä. • TUL:n tulisi ottaa näkyvämpi rooli nuorten ohjaamisessa urheilijoista aktiivisiksi seuratoimijoiksi. Nuorille on mahdollistettava harrasteliikkuminen myös kilpaurheilu-uran jälkeen. • TUL:n veteraanijaoston päätavoitteita ovat yhteyksien rakentaminen piireissä ja seuroissa toimivien veteraanijaostojen kesken, vuosittain valtakunnallisen veteraanitapaamisen ja liikunnallisen tapahtuman järjestäminen. Toimintaa on myös sisällytetty hiljaisen tiedon keräys ja sen arkistointi sekä liikuntamatkailu. Veteraanijaosto ei ota kantaa ikäryhmien välisiin tasa-arvokysymyksiin, mutta se voisi tulevaisuudessa olla yksi jaoston tehtävistä.

5.2 Konkreettiset toimenpiteet • Ylläpidetään veteraanien ja nuorten toimintaa, joka lisää molemminpuolista arvostusta ja kunnioitusta. • Seniorit voivat toimia nuorille mentoreina ja siirtää osaamistaan eteenpäin. • Nuorille mahdollistettava järjestökoulutusta, jotta hallinnolliset tehtävät eivät tunnu liian vaikeilta, ja jotta kiinnostus johtotehtäviin voisi herätä. • Seuran olisi hyvä lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia nuorisokokousten tai -parlamentin kautta muiden nuorille sopivien tapojen avulla. • Seuran vuosikokoukseen olisi hyvä ottaa edes yksi nuoria koskettava teema, jonka aikana nuoret saavat tehdä aloitteita tai esityksiä seuralle. • Piireissä tulisi olla toimiva nuoriso- että veteraanijaosto. • Liiton tasolla nuorten edunvalvonnasta vastaa nuorisovaliokunta. • Seuran tulee taata harrastevuoroja kaiken ikäisille. • Perheliikunta on yksi seuratoiminnan muoto, jota tulisi entisestään lisätä. • Eläkeikäisillä ja seuraveteraaneilla on paljon annettavaa seuratyöllä, mikä tulee ottaa huomioon.

11


6 Erityisryhmien tasa-arvo Erityisliikunnan tai soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai muun syyn takia tai heidän on sosiaalisen tilanteen vuoksi hankala osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Erityisliikunnan piiriin kuuluu arviolta yli miljoona suomalaista eli vähintään viidennes väestöstä. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan olevan mukana noin 250 000 henkilöä. Erityisryhmille soveltuvaa liikuntatoimintaa järjestävät etenkin kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset sekä koulut. Myös lajiliitot ja urheiluseurat osallistuvat erityisliikunnan järjestämiseen tekemällä yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa. Keskeinen tekijä erityisryhmien liikuntaa järjestettäessä on liikuntatilojen ja liikuntaympäristöjen esteettömyys. (Koivumäki 2014). TUL:n liikuntapoliittisessa ohjelmassa (2013) korostetaan, että TUL haluaa olla vaikuttamassa erityisryhmien liikuntaharrastukseen ja toimintaympäristöön. Liittona TUL on halukas tekemään yhteistyötä erityis- ja soveltavan liikunnan alan ammattilaisten sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Suomalaiset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tämä tuo oman lisänsä myös erityisliikunnan sektorille. Tulevaisuudessa ylipainoisia tai erilaisista terveysongelmista kärsiviä tulee houkutella säännöllisen liikunnan pariin. Ohjattu liikunta vaatii seuralta asiantuntevaa liikuttajaa sekä tietoa liikunnan, terveellisten elämäntapojen ja ravinnon yhteysvaikutuksista. TUL:n kuntopalveluilla on Liiku ja kevennä -koulutusaineisto, jota seurat voivat hyödyntää ja käyttää.

12


6.2 TUL:n linjaus • Erityisliikunnan toteuttaminen vaatii seuralta yleensä lisäresursseja tai erityisliikunnan oh-jaajan osaamista. Erityisliikunnan toiminnan piiriin kuuluu myös ”helposti” toteutettua toimintaa: esimerkiksi judoa tai painia ylivilkkaille lapsille. • TUL:n tulee vaikuttaa liikuntapoliittisesti siihen, että kuntien sosiaalitoimi ja liikuntatoimi verkostoituisivat erityisliikunnan järjestämisessä. Esimerkiksi seuratuen lisääminen seu-roille ja ryhmille, jotka tekevät soveltavaa liikuntaa edistänee erityisryhmäliikunnan to-teuttamista. TUL voi liittotasolla edistää myös yhteistyötä eri vammaisliikuntajärjestöjen kanssa ja omalta osaltaan kehittää erityisliikunnan aluetta.

6.3 Konkreettiset toimenpiteet • Esteettömät tilaisuudet tulee turvata jokaisessa seuratapahtumassa. • TUL kannustaa seuroja ottamaan avoimesti erityisryhmiä vastaan. • Seurat voisivat järjestää kyselyjä erityisliikunnan järjestämistarpeesta omalla toimialueellaan, sillä erityisliikunnan kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. • TUL:n seuroissa on eri lajeissa osaamista erityisliikunnan toteuttamisesta. Tätä osaamista tulisi levittää. • Seura voi madaltaa kynnystä erilaisuuden kohtaamiseksi hyvin pienin ja konkreettisin toimin. Esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin tulee varata katsomopaikka/-tila pyörätuolilla liikkuville.

13


7 Monikulttuurisuuden tukeminen Parhaimmillaan liikunta on erinomainen kotoutumisen ja kohtaamisten väylä. Liikunta mahdollistaa luontevan kanssakäymisen maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön kesken. Lisäksi liikunta voi olla väylä muiden kulttuurien ominaispiirteiden tuntemiseen ja omaksumiseen. Liikunnan sosiaalisten vaikutusten lisäksi positiiviset vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ovat tärkeitä onnistuneen integraation kannalta. (Maijala & Fagerlund 2012). Suomessa asui vuoden 2016 lopussa yli 244 000 ulkomaan kansalaista. Kun Suomen kansalaisuuden saaneet lasketaan mukaan, maahanmuuttajataustaisia eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 354 000. Tämä on 4 prosenttia väestöstä. Suomen suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. TUL:n liikuntapoliittisessa ohjelmassa (2013) todetaan, että monikulttuurisuuden lisääntyessä eri etnisten ryhmien oikeutta osallistua liikuntaan ja yhteiskunnan toimintaan tulee tukea. TUL torjuu jyrkästi kaiken rasismin ja nationalismin ylilyönnit yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa sekä korostaa fair play -käytäntöjä liikuntakasvatuksessa. TUL:n seuroissa ollaan avoimia maahanmuuttajia kohtaan ja joillakin alueilla maahanmuuttajien seuratoiminta on jo arkipäivää.

14


7.1 TUL:n linjaus • Kansainvälisyys on osa seuratoimintaa ja maahanmuuttajat tulee nähdä seuratoiminnan voimavarana ja mahdollisuutena. • Seuraa ei tarvitse muuttaa maahanmuuttajalle sopivaksi, mutta erilainen kulttuuritausta on hyvä ottaa huomioon, jotta kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa ja toimia seu-rassa kasvaa. Maahanmuuttajiin tulee suhtautua kuten muihinkin harrastajiin jokaisen vakaumusta kunnioittaen. Kun toiminnasta on olemassa selkeä kirjallinen materiaali (esimerkiksi kausi-info), jossa kerrotaan selkokielellä säännöistä, tavoitteista, vanhempien tehtävis-tä, harrastuksen hinnasta ja muista seuran toimintaperiaatteista, vieraskieliset ymmärtävät miten juuri tässä seurassa toimitaan. On erittäin tärkeää kertoa seuratoiminnasta myös kasvotusten. Mahdollisuuksien mukaan informaatiota olisi hyvä löytyä myös englannin- tai venäjänkielisenä. • Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu kaikkia seuran jäseniä kohtaan on asiakokonaisuus, jota seurassa on hyvä säännöllisesti pohtia. • Kantasuomalaisilla on myös paljon opittavaa muualta muuttaneilta. Esimerkiksi monet nuorten suosimat lajit ovat lähtöisin muualta.

7.2 Konkreettiset toimenpiteet • TUL toimittaa koulutusjärjestelmänsä kursseihin englanninkielistä aineistoa, ainakin tiivistelmiä ja ydinkohtia. • TUL verkkosivuilla esitellään liiton toimintaa lyhyesti englanniksi ja ohjataan englanninkielisen materiaalin pariin. • Seurojen nettisivuilta ja muista julkaisuista on hyvä löytyä yhteystiedot henkilöille, jotka osaavat englannin kielellä vastata mahdollisiin tiedusteluihin. • Liikunta on universaalinen kieli, yhteisen kielen puuttuminen ei saa olla este yhteiselle toiminnalle maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken.

15


8 Seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen tuntee emotionaalista tai eroottista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään tunteiden kohteen ja oman sukupuolen pohjalta, mikä ei tee siitä yksiselitteistä asiaa. Käsitys seksuaalisesta suuntautumisesta ei välttämättä ole tarkkarajainen ja se voi muuttua ihmisen elinkaaren aikana. (THL 2017b) Seksuaalivähemmistöt ovat edelleen tabu suomalaisessa urheilu- ja liikuntakulttuurissa. Vahva hetero-olettamus vaikeuttaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien urheilijoiden elämää, vaikka muu yhteiskunta suhtautu asiaan jo avoimesti. Muu yhteiskunta keskustelee homo- ja biseksuaalisuudesta jo vapaammin ja aktiivisemmin, mutta urheilussa siitä helposti yhä vaietaan. Homoseksuaaliksi leimautumista saatetaan jopa pelätä urheilupiireissä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat liikkujat joutuvat kohtamaan erityyppistä syrjivää käyttäytymistä, kuten nimittelyä, vihjailuja, vitsailua, yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, arastelua, välttelyä, ulkopuolelle jättämistä ja halveksivia katseita. (Kokkonen 2012). Seksuaalivähemmistöjen tilanne voi vaihdella paljon lajien ja seurojen välillä. Toisaalla asioista voidaan puhua hyvinkin avoimesti, kun taas toisaalla niistä vaietaan täysin. TUL:n tekemän seurakyselyn (2009) mukaan seksuaalisesta moninaisuudesta käytiin keskustelua vain yhdeksässä prosentissa seuroja. Pieni osa oli jopa sitä mieltä, että aihe ei kuulu liikunta- ja urheiluseuroille. Suomen perustuslaki (1999/731, 2. luvun 6§) kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn ja yhdenvertaisuuslaki (2004/21, 6§) su-kupuolisen suuntautumisen perusteella. Voimassa olevaan liikuntalakiin (2015, 2 §) kirjatuissa tavoitteissa vastuu tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on liikunta- ja urheilujärjestöjen velvollisuus.

16


8.1 TUL:n linjaus • TUL:n seuroissa ei saa tapahtua seksuaalisuuteen liittyvää syrjintää millään toiminnan tasoilla. Seksuaalisuuteen liittyvät nimittelyt ja haukkumasanat on kitkettävä pois. Ohjaajien ja valmentajien on myös kyettävä keskustelemaan aiheesta avoimesti. Tämä on ohjaajille ja valmentajille kuuluvaa kasvatusvastuuta. • Myös vanhempainilloissa, seuran pelisääntökeskustelussa ja kirjallisessa materiaalissa on hyvä käsitellä aihetta avoimesti. Lasten ja nuorten toiminnassa on tärkeää ylläpitää turval-linen toimintaympäristö jokaiselle osallistujalle. • Urheilijoita ja harrastajia tulee rohkaista hyväksymään oma seksuaalinen suuntautumisensa: jokaisella on oikeus ja vapaus olla avoimesti ja pelkäämättä oma itsensä. Kaikki ovat ta-sa-arvoisia ja yhdenvertaisia. • Lasten kanssa toimiessa luodaan pohjaa sille, että kaikki uskaltavat harrastaa ja toimia seuroissa. Junioritoiminnassa seurojen tulee puuttua pelikavereiden sekä lasten vanhempien kielenkäyttöön ja kommentteihin sekä katsomosta tuleviin epäasiallisiin huuteluihin.

8.2 Konkreettiset toimenpiteet • Seuroissa ei sallita minkäänlaista seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää. • Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulee puhua asiallisesti ja avoimesti. • Selitetään ja selvitetään asiat oikein ja niiden oikeilla nimillä. • Seuroissa nollatoleranssi nimittelylle sekä vanhempien, seurakavereiden, valmentajien tai yleisön epäasiallisille kommenteille tai käytökselle. • Seuroissa vaikutetaan aktiivisesti siihen, ettei homofobialle anneta sijaa 17


9 Lopuksi Liikunta on universaalinen kieli. Liikunnan tulee olla mahdollista kaikille. Liikunta- ja urheiluseurat ovat eräänlaisia yhteiskunnan peilejä: kaikki yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös seuratoiminnassa. Seuratoimintaan on ohjeita ja pelisääntöjä. Yhdistyslaki ja muu lainsäädäntö sekä myös verottaja ohjaavat kolmannen sektorin toimintaa Suomessa. Lainsäädännön rinnalla kasvatukselliselle ohjelmatyölle on seuratoiminnassa oma paikkansa. TUL:ssa on aina arvostettu liikunnan parissa tehtävää arvokasta kasvatustyötä. Eikä kasvatustyö ei ole kadonnut minnekään. Voisi jopa väittää, että kasvattaminen on tärkeää nostaa liikunta- ja urheiluseurojen keskeisimmäksi tehtäväksi. Urheilusaavutukset haalistuvat usein muistista, mutta liikunnan ja urheilun kasvatuksellinen maaperä kantaa läpi elämän. Tämän päivän liikunta- ja urheiluseuran johtajan, ohjaajan, valmentajan, tuomarin ja talkoolaisen tulee olla entistä tietoisempia omasta roolistaan kasvattajana. Erityisesti silloin, kun toimitaan lasten ja nuorten parissa. Tavoitteena on kasvattaa tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia kansalaisia. Liikunta yhdistää, liikunta eheyttää. Liikunnan kieli on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen tenavasta tervaskantoon.

18


Lähteet Koivisto, N. 2011. Kylät ja kaupungit etelässä ja pohjoisessa – erilaisia tasa-arvo-ongelmia. Näkö-aloja laaja-alaisiin tasa-arvokysymyksiin. Viitattu 11.9.2017 https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/nakoaloja_laaja-alaisiin_tasa-arvokysymyksiin.pdf Koivumäki, K. 2014. Erityisliikunta. Valtion liikuntaneuvosto. Viitattu 11.9.2017. http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/jaostot/vanhat_jaostot/erityisryhmien_liikunnan_jaosto/ yleista_erityisliikunnasta Kokko, S & Hämylä, R. 2015. Pohdintoja ja toimenpidesuosituksia. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. Kokkonen, M. 2012. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5 Maijala, H & Fagerlund, E. 2012. Monikulttuurinen liikunta. Monikulttuurisen liikunnan hyviä käy-täntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. Viitattu 11.9.2017. https://www.likes.fi/filebank/588-Monikulttuurisen_liikunnan_hyvia_kaytantoja.pdf Taloudellinen epätasa-arvo.2010. Tuloerot jatkavat kasvuaan. Maailmantalous.net. Viitattu 11.9.2017. http://maailmantalous.net/ fi/abc/epatasa-arvo) THL 2017a. Sukupuolen moninaisuus. Sukupuolten tasa-arvo. Tasa-arvotiedon keskus. Viitattu 6.9.2017 https://www.thl.fi/fi/web/ sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus THL 2017b. Seksuaalinen suuntautuminen. Sukupuolten tasa-arvo. Tasa-arvotiedon keskus. Viitattu 12.9.2017. https://www.thl.fi/fi/ web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus/ seksuaalinen-suuntautuminen Turpeinen, S, Jaako, J, Kankaanpää, A & Hakamäki, M. 2011. Liikunnan ja urheilun sukupuolijärjes-telmä. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Liikunta ja tasa-arvo. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Viitattu 6.9.2011. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75383/OKM33. pdf?sequence=1 Vanttaja, M, Koski, P, Zacheus, T, Tähtinen, J & Nevalainen, A. 2014. Liikunta on tullut mukaan monen nuoren aikuisen elämää. 19 Liikunta & Tiede 4/2014.


2017 20

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 2017  

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 2017  

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry

Advertisement