2 minute read

Maahanmuuttajien koulutukseen etsittävä innovatiivisia ratkaisuja

Maahanmuuttajien koulutukseen etsittävä innovatiivisia ratkaisuja

MINNA KARPPINEN, MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Maahanmuuttajien työllisyys nousee säännöllisin väliajoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja yritykset, poliitikot ja eri alojen sidosryhmät tuovat asiaa esille. Työpaikkojen määrä on kivunnut koronaa edeltävälle tasolle ja yrityksissä ollaan jälleen huolestuneita osaavan työvoiman saatavuudesta. Tämä näkyy myös koulutukseen hakeutuvien määrän nopeana vähentymisenä, sillä työnhakijat työllistyvät tällä hetkellä hyvin.

i

Lisätietoja

Parhaillaan TTS:llä opiskelee 1700 vieraskielistä opiskelijaa, jotka edustavat noin 40 eri kansallisuutta ja puhuvat yli 30 eri äidinkieltä. Eniten vieraskielisiä koulutetaan logistiikan ja rakentamisen toimialoille

Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut viime vuosina, mutta silti työttömyysluvut ovat edelleen korkeita. Esimerkkinä voidaan tarkastella Helsinkiä, jossa joulukuussa 2020 vieraskielisten työttömyysaste oli 24,7 prosenttia ja työttömiä vieraskielisiä oli yli 13 500. Tämä on huikea määrä – mutta ei kovin positiivisessa valossa.

Koulutuksen ajoitus ja mitta ratkaisevaa Syitä matalaan työllisyysasteeseen voidaan etsiä eri paikoista, mutta yksi asia, jolla on suora vaikutus maahanmuuttajien työllistymiseen, on oikea-aikainen ja lähtötasoltaan oikein mitoitettu ammatillinen koulutus, johon on sisällytetty riittävästi suomen kielen koulutusta.

Työtehoseuran opiskelijoista noin 40 % edustaa syntyperältään jotakin muuta kuin Suomen kansallisuutta. Pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajista iso osa on koulutettu Työtehoseurassa, josta olemme erityisen ylpeitä. Olemme tottuneet kouluttamaan eri puolilta maailmaa tulleita opiskelijoita, erityisesti logistiikan ja rakentamisen toimialoille, jotka ovat painineet työvoimapulan kanssa jo pitkään.

Maahanmuuttajien kouluttamisessa ja koulutuksen jälkeisessä työllistymisessä on kuitenkin ongelmia, jotka eivät niinkään liity itse opiskelijaan tai opiskelijan haluun tehdä töitä. Vuosien kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajat eivät työllisty, jollei heillä ole riittävää suomen kielen taitoa, suomalaisen työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja riittävää ammatillista osaamista. Käytännössä tämä tulee esiin siinä, että melko lyhyen koulutusrupeaman aikana ei ehditä saavuttamaan ja varmistamaan osaamista ja opiskelija palaa opintojen jälkeen takaisin työvoimahallinnon tai kuntakokeilun palvelujen piiriin.

Oppiminen on hitaampaa ilman yhteistä kieltä Muutama vuosi sitten toteutetut koulutusmäärärahojen leikkaukset ovat lyhentäneet kaikkien koulutusten kestoja. Opiskelijat halutaan nopeammin työelämään, pois koulun penkiltä, tuottaviksi yksilöiksi. Tämä on hyvä tavoite, mutta toimii harvoin maahanmuuttajalle, jonka kanssa ollaan usein peruskysymysten äärellä.

Lähes päivittäin törmätään tilanteisiin, joissa opiskelijan kanssa ei löydetä yhteistä kieltä, joka mahdollistaisi osallistumisen ammatillisiin opintoihin. Opiskelija voi osata oman äidinkielensä lisäksi jotakin muuta kieltä auttavasti, mutta sitäkään ei riittävästi. Tästä johtuen opiskelijavalinnoissa joudutaan tekemään melko paljon kielteisiä päätöksiä henkilöille, joilla muuten olisi kykyä kouluttautua vaikkapa kuorma-autonkuljettajan tai varastonhoitajan tehtäviin.

Ammatillista koulutusta voisikin harkita annettavaksi eri kielillä avustettuna - suomen kielen ohella. Näitä kieliä voisivat olla esimerkiksi somalia, arabia, kurdi, turkki, saksa, englanti ja venäjä. Kun yhteinen kieli löytyy, olisi opiskelijan huomattavasti helpompi sisäistää asioita, oppia suomen kieltä, edetä opinnoissaan ja löytää sopiva työssäoppimispaikka ja mahdollinen työpaikka.

Työllistymisen paraneminen edellyttää innovatiivisia ratkaisuja Maahanmuuttajakoulutukseen tarvitaan kipeästi uusia, innovatiivisia ja rohkeitakin avauksia, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien työelämään siirtymisen. Usein ehdotusten esteiksi tai hidasteiksi ovat muodostuneet raha, hallintorakenteet ja koulutuksen tiukka lainsäädäntö.

Nyt toivottaisiinkin rohkeutta uudistaa maahanmuuttajakoulutusta; sen kestoa, suomen kielen kielikoulutuksen määrää sekä mahdollisuutta toteuttaa ammatillista työvoima- ja tutkintokoulutusta useammalla eri kielellä avustettuna.

Sillä edessä on jälleen tilanne, että ”hyvät” työllistyvät, mutta ”heikommat” jäävät kotiin. Onko meillä oikeasti tähän enää varaa?

This article is from: