Maatalouden turvallisuuskulttuuri verkotti tutkijat JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
Ikävän mausteensa päivittäiseen ruokapöytäämme tuo tieto siitä, että maatalous on työperäisten terveysongelmien esiintyvyydellä mitattuna yksi riskialtteimmista toimialoista Euroopan unionissa. Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet ovat yleisiä maataloustyössä. Lisäksi osa tapauksista jää tilastoimatta. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja, ja Suomi voi toimia monessa suhteessa positiivisena esimerkkinä. Syksyllä 2021 päättynyt Sacurima-hanke verkotti keskenään yli sata tutkijaa 33 eurooppalaisesta maasta ja neljästä kumppanimaasta. Hankkeessa tarkasteltiin maatalousalan turvallisuuskulttuuria, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa EU-tasolla, kansallisella tasolla ja tilatasolla. Lisätietoja hankkeesta löytyy oheisesta tietolaatikosta. Mitä on turvallisuuskulttuuri? Turvallisuuskulttuuri-käsitteelle löytyy useita määritelmiä eri maista ja eri toimialoilta, eikä sitä kaiverrettu kiveen myöskään Sacurima-hankkeessa. Voidaan sanoa esimerkiksi, että turvallisuuteen liittyvät asenteet, käsitykset ja käytännöt luovat perustan ihmisten toimintatavoille eri työtilanteissa. Ihmisten toimintatavat puolestaan muodostavat työyhteisön turvallisuuskulttuurin. Työyhteisön turvallisuuskulttuuri elää ja muuttuu ajan myötä. Se ohjaa päätöksentekoa päivittäisissä työtilanteissa ja pitkän aikavälin kehitykseen johtavissa ratkaisuissa. Johdon sitoutuminen ja tuki on ennakkoedellytys hyvälle turvallisuuskulttuurille. Useat eri toimialoja edustavat organisaatiot ovat onnistuneet luomaan itselleen erinomaisen turvallisuuskulttuurin, jossa turvallisuudesta välitetään aidosti ja sen edistäminen koetaan tuottavana investointina eikä kulueränä. Esimerkiksi monissa rakennus-, energia- ja lentoyhtiöissä turvallisuuteen liittyvien seikkojen huo-
22
TEHO
mioon ottaminen on keskeinen osa päivittäistä työtä. Näin on saatu aikaan merkittäviä tuloksia esimerkiksi työtapaturmien sekä materiaali- ja ympäristövahinkojen torjunnassa. Soveltuuko turvallisuuskulttuuriajattelu maatalouteen? EU-tasolla maatalous laahaa pahasti monia muita toimialoja jäljessä, mitä tulee alalla työtä tekevien työterveyteen ja työturvallisuuteen. Perinteisestä yhden yrittäjän tai yrittäjäperheen voimin tapahtuvasta maataloustuotannosta puuttuu alan turvallisuuskulttuurin kehittymistä tukevaa lainsäädäntöä, valvontaa ja neuvontaa – muuta valvontaa on kyllä tarjolla. Lisäksi puuttuu työyhteisön jäsenistä rakentuva työsuojeluorganisaatio ja ”komentoketju” määriteltyine vastuineen ja velvollisuuksineen. Yrittäjä vastaa yksin kaikesta ja tekee kaiken. Trendi on kuitenkin se, että pieni joukko maatiloja tuottaa yhä suuremman osan sekä EU:n että Suomen maataloustuotannosta. Näillä tiloilla tyypillisesti investoidaan tuotantoon ja palkataan työvoimaa, jolloin tilojen turvallisuuskulttuurin viitekehys alkaa muistuttaa muiden toimialojen yritysten vastaavaa. Viimeistään tässä vaiheessa hyvään turvallisuuskulttuuriin pyrkiminen on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän maataloustuotannon edellytys. Myös pienien perhe-
