Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat 2019

TTS:n julkaisuja 447 Reetta Palva TTS Tyรถtehoseura

KONETYร N KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

Keväällä toteutettuun taksakyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2–5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018.

Julkaisija: Työtehoseura ry Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki www.tts.fi 09 2904 1200 TTS:n julkaisuja 447 ISBN: 978-951-788-463-1 ISSN: 1799-2443 (painettu) ISSN: 2489-8341 (verkkojulkaisu) Nurmijärvi 2019

2

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Kysely TTS Työtehoseura on kerännyt maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita veloitushintoja vuodesta 1995.

Tiedot on kerätty joka toinen vuosi yrittäjille lähetettävällä kyselyllä. Hinnoista julkaistaan keskimääräinen hinta sekä hintojen vaihtelu keskihajonnan mukaan laskettuna.

Noin 1 100 urakoitsijalle lähetettiin keväällä 2019 postitse kutsulinkki kyselyyn. Kaikille avoin linkki on TTS:n nettisivuilla, ja kyselyyn voivat vastata myös ne, jotka eivät olleet saaneet kutsua postitse. Kyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää.

Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2–5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Hintakehitys vaihtelee paljon töittäin. Yleisimmät kyselyyn ilmoitetut peltopuolen urakointityöt olivat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin keskimäärin 102,5 e/ha, mikä oli 0,4 e/ha vähemmän kuin 2016. Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa 18,5 e/ha (+1,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 69,7 e/ ha (+ n. 3 %) ja muun kylvölannoituksen 62 e/ha (+5 %).

Maatalousyrittäjien tekemistä urakointitöistä eniten hintatietoja saatiin entiseen tapaan lumitöistä. Lumityön keskimääräinen tuntiveloitus oli 57,2 e/h, jossa nousua oli kuusi prosenttia edellisestä kahden vuoden takaisesta kyselystä.

Kaksi viidestä laskutti 60 euroa tai enemmän. Monissa traktoritöissä tuntitaksa alkaa olla yleisesti vähintään 60 euroa tunnilta, kuten tien lanauksessa (60,9 e/h), tienvarsien niitossa (61 e/h) ja maan ajossa (60,3 e/h).

Hintojen tarkistamiselle on ollut tarvetta, sillä kustannukset ovat parin vuoden aikana nousseet.

Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja työkoneiden hinnat ovat nousseet vuosien 2016–2018 aikana noin 4–5 prosenttia.

Polttoaineen hinta kääntyi nousuun: kevyen polttoöljyn hinta oli kesällä 2018 noin 82 senttiä/litra (alv 0), kun kesällä 2016 hinta oli 62 senttiä/litra (alv 0).

Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vain sähköisenä, mikä todennäköisesti vähensi vastaajien määrää. Kaksi vuotta sitten vastaajia oli noin 620. Kyselyyn vastaajat vaihtuvat jonkin verran vuosittain, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin, koska hinnoissa on suurta vaihtelua urakoitsijoiden välillä.

Joissain töissä on melko vähän ilmoitettuja hintoja, jolloin vastaajien vaihtuminen voi vaikuttaa paljonkin.

Tilastoidut hinnat Keskimääräisten urakointihintojen ohella oheisessa taulukossa 1 on esitetty hintojen vaihtelu laskettuna keskihajonnan avulla. Keskihajonta on ilmoitettujen hintojen keskimääräimen poikkeama keskiarvosta. Sen kautta laskettuna saadaan vaihtelu, jonka sisällä suurin osa hinnoista on.

Hintojen vaihtelu on huomattavan suurta. Yrittäjien välistä hintavaihtelua aiheuttaa osaltaan olosuhteiden vaikutus työsaavutukseen, mikä on maatalouden töissä merkittävä.

Kivisten pienten lohkojen kyntö vie kaksin tai kolmin verroin enemmän aikaa kuin otollisempien lohkojen.

Hintavaihtelua aiheuttavat myös erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat urakoinnissa. Edullisimmissa hinnoissa ei ole todennäköisesti huomioitu kaikkia kulueriä, jotka koneista ja työstä aiheutuvat. Yrittäjä saattaa kattaa osan kustannuksia maatalouden tuloilla. Tilasto ei ole ohjeellinen hinnasto, ja hinnan tinkiminen siihen vedoten ei ole perusteltua.

Tilaston hinnat ovat suuntaa-antavia.

Hintoja tarkasteltaessa pitää myös huomioida, että taulukon yksikköhinta ei ole välttämättä koko laskutettu hinta.

Urakoitsijalla voi olla aloitusmaksu ja esimerkiksi siirtymisistä voidaan veloittaa erikseen. Noin 30 prosentissa töistä siirtymisistä veloitettiin erikseen. Veloitus oli keskimäärin 55 euroa/h. Useimmiten käytettiin samaa hintaa kuin varsinaisesta työstä. Kilometrihinnoittelua käytettiin harvoin (7 vastaajaa). Taksa vaihteli 1–2 e/km. Kaivinkonetöissä, joissa siirtoon tarvitaan usein lavettikuljetus, siirroista veloitti kaksi kolmesta. Yleisimmin käytössä oli tuntihinta, joka oli keskimäärin 59 euroa.

Hintataulukon tulkinta Taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta.

Vaihtelu laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2014 ja 2016 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

3

Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2018 (alv. 0%). Lähde TTS:n urakointihintakysely.

4

Työ

Yksikkö

Vaihtelu (keskihajonta)

Veloitus Veloitus keskim. keskim.

2018 2016

Veloitus Vast. keskim.

2018, kpl 2014

Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip.

Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip.

Kyntö, sarka-aura Kyntö, kaksoisaura Kultivointi Kultivointi Lautasmuokkaus/-äestys Lautasmuokkaus/-äestys, 3-3,5 m Lautasmuokkaus/-äestys, 4 m ja yli Lautasmuokkaus/-äestys Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes Jankkurointi Pellon uudisraivaus-/kunnostusjyrsintä Kivien keräys Kivien keräys 4 m ja alle Kivien keräys yli 4 m

€/h €/h €/ha €/ha €/h €/ha €/h €/h €/h €/ha €/h €/h €/ha €/h €/h €/h €/h €/h

49 45 50 57 60 39 41

55 83 123 77 134 70 92

52,0 64,1 82,3 66,4 90,0 54,3 66,8

41

35,3

73 51

63,0 34,8

156 111 92 115

136,7 90,9 75,1 98,8

49,9 58,7 65,2 72,8 61,9 44,1 70,8 64,0 74,2 35,1 51,7 69,4 36,5 77,0 123,6 82,9 69,0 87,3

51,2 67,6 61,0 62,7 63,9 44,8 75,6 68,3 77,6 34,1 65,0 84,9 31,8 76,7 120,3 82,8 61,9 92,3

3 11 4 6 3 6 4 2 2 8 0 7 9 2 3 21 7 14

Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys Lannoitteen pintalevitys (kaikki) Lannoitteen pintalevitys, (ei typpisensoria) Lannoitteen pintalevitys, typpisensori Lietteen levitys (kaikki) Lietteen levitys (kaikki) Lietelannan pintalevitys (haja- ja letkulevitys) Lietelannan pintalevitys Lietelannan levitys, sijoitus Lietelannan levitys, sijoitus Lietelannan levitys, vetoletkujärjestelmä Lannan siirtoajo (yli 20 m3) Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä Kuivalannan levitys (kaikki) Kuivalannan levitys alle 12 m3 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli Kuivalannan levitys Kalkin levitys

€/h €/ha €/ha €/ha €/h €/m3 €/h €/m3 €/h €/m3 €/m3 €/h €/h €/m3/km €/h €/h €/h €/m3 €/t

63,3 16,1 16,2 16,0 89,0 2,63 70,5 2,44 105,6 2,73 2,5 97,5

53,0 16,4 17,5 16,2 90,5 2,67 77,9 2,40 102,5 2,75

0,4 77,7 68,2 81,4 2,5 5,5

0,40 79,1 72,4 86,8 2,45 5,73

2 25 22 3 15 21 4 2 11 19 0 6 4 6 14 5 9 3 9

Kylvö Kylvölannoitus Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm Kylvölannoitus 400 cm Kylvölannoitus 500 cm ja yli Kylvölannoitus Suorakylvö (kaikki)

€/h €/h €/ha €/ha €/ha €/ha €/h

68,9 61,5 55,4 62,4 63,8 58,9 62,9

87,5 62,5 55,5 60,0 67,0 58,3 75,1

10 8 16 20 5 41 1

30

-

53 19

118 71 58 82 -

14 14 20 76 2,4 66

-

87 2,5

20 19 23 112 3,2 79

16,9 16,3 21,0 93,7 2,80 72,5

75 65 0,25 67 67 68 2,0 4,4 -

115 3,2

101,4 2,83

118 74 0,59 93 85 96 2,9 6,0

96,7 69,5 0,41 79,8 75,7 82,1 2,45 5,20

42 40 52 53 62 53

106 105 67 72 75 71

74,1 70,1 59,4 62,5 68,7 62,1

-

94,5

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Työ

Yksikkö

Vaihtelu (keskihajonta) 77 75 79 45

Veloitus keskim.

2018 69,7 68,7 71,7 35,7

Veloitus keskim.

2016 67,5 66,8 69,2 34,4 59,4

Veloitus keskim.

2014 67,0 67,1 66,8 37,0

Suorakylvö (kaikki) Suorakylvö 300 cm ja alle Suorakylvö 400 cm ja yli Piensiementen kylvö Piensiementen kylvö

€/ha €/ha €/ha €/ha €/h

63 62 64 27

Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus Kasvinsuojeluruiskutus Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle

€/h €/ha €/h

45 16 50

87 21 55

64,3 18,5 52,5

57,3 18,2 50,7

75,7 17,9 61,0

13 82 4

Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m

€/h

45

95

69,5

60,3

84,4

9

Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) Heinän ja säilörehun niittomurskaus Heinän ja säilörehun niittom. 240- 299 cm Heinän ja säilörehun niittom. 300- 599 cm Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli Heinän ja säilörehun niittomurskaus Heinän ja säilörehun niittom. 240- 300 cm Heinän ja säilörehun niittom. 300- 599 cm Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli Karhotus ja karhojen yhdistäminen Karhotus ja karhojen yhdistäminen Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 7 m Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m Kovapaalaus Kanttipaalaus (sis. naru) Kanttipaalin käärintä Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) Säilörehun käärintä Säilörehun käärintä, ei muovia Säilörehun käärintä, muovilla Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/+ muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. verkko+muovi) Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla Säilörehun korjuu noukinvaunulla Säilörehun korjuu noukinvaunulla Säilörehun korjuu silppurivaunulla Säilörehun korjuu silppurivaunulla/ tarkkuussilppurilla Ajosilppuri, nurmi Ajosilppuri, kokovilja Ajosilppuri, koko ketju (niitto-tiivistys) Säilörehun siirtoajo Säilörehun tasoitus ja tiivistys

€/h €/ha €/h €/h €/h €/h €/ha €/ha €/ha €/ha €/h €/ha €/h €/h €/paali €/paali €/paali €/paali €/paali €/paali €/h €/paali €/paali €/paali €/paali €/paali €/paali €/h €/h €/ha €/h €/ha €/ha €/ha €/ha €/h €/h

45 35 54

50,3 38,0 76,3 45,8 67,4 113,8 39,2 42,4 38,0 39,5 64,7 23,4 53,7 74,2 0,3 11,8 8,1 7,4 7,5 8,1 52,4 4,3 7,7 12,2 12,8 15,9

45,3 36,5 92,7 50,7 66,8 158,7 39,7 35,4 38,3 41,7 65,1 22,8 50,1 76,3 0,26 11,8

3 3 16 2 8 6 44 3 11 29 4 22 1 3 5 3 0 2 13 17 3 9 2 4 12 30 2 6 2 7 3 3 5 1 0 5 4

-

55 79 34 35 35 34 55 19 59 0,24 12 6,6 6,4 51 4,0 11 11 14 52 113 110 87 75

62 50

-

59 51,7 45 39,7 109 81,4 81 135 44 42 43 45 65 28

67,8 106,7 39,3 37,5 39,0 39,7 60,6 23,2

65 62,7 0,33 0,30 14 13,2

9,5 8,5 78 5,8

8,1 7,5 61,0 4,8

13 15 18

12,1 12,8 16,0

69

61,0

130 119 149 88

121,3 113,3 117,3 81,0

70 81

66,6 65,5

63,8 136,2 123,0 80,0 90,3

62,0 53,6

7,00 8,44 8,25 53 3,81 7,75 11,2 12,7 16,0 16,2 61,1 124,5 115,3

83,7 111,7 200,0 63,1 54,8

Vast.

2018, kpl 27 18 9 10 1

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

5

Työ

Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm Puinti, työleveys 320-379 cm Puinti, työleveys 380-449 cm Puinti, työleveys 450-549 cm Puinti, työleveys 550 cm ja yli Puinti, työleveys alle 320 cm Puinti, työleveys 320-379 cm Puinti, työleveys 380-449 cm Puinti, työleveys 450-549 cm Puinti, työleveys 550 cm ja yli Puinti Viljan kuivaus alle 120 hl Viljan kuivaus 120-189 hl Viljan kuivaus 190-269 hl Viljan kuivaus 270-389 hl Viljan kuivaus 390-599 hl Viljan kuivaus 600 hl ja yli Viljan varastointi, yli 5 kk Viljan varastointi, yli 5 kk Viljan lajittelu Viljan lajittelu Viljan peittaus, sis. peittausaineen Viljan lajittelu ja peittaus, sis. peittausaineen Sokerijuurikkaan nosto

Yksikkö

€/h €/h €/h €/h €/h €/ha €/ha €/ha €/ha €/ha €/ha €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/m3 €/t €/t €/h €/t €/t €/ha

Vaihtelu (keskihajonta)

Veloitus Veloitus keskim. keskim.

2018 2018

Veloitus keskim.

2014

Vast.

61 78 103 124

92 114 144 176

76,8 96,1 123,5 149,9

115 100 110 117 112 113 36 44 55 77 104 134 9,0

105,7 86,5 101,4 106,3 104,6 102,5 29,4 37,1 45,6 62,8 87,6 112,3 6,4

78,2 100,1 119,6 147,1 160,0 92,9 95,9 101,8 101,6 106,1 100,4 29,0 36,8 44,6 63,2 80,9 143,3 6,2 7,5 26,1 40,7 61,7 76,8

8 10 18 12 2 9 8 19 20 16 76 14 29 18 20 11 3 14 2 12 3 3 2 1

100 73 93 96 97 92 23 30 36 48 71 100 3,8

-

20 - 31 21 - 37 43 - 74

Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus €/m3 Hakkuutyö, harvesteri €/h 12 Hakkuutyö, harvesteri €/m3 3 Puun ajo kuormatraktorilla (ajokone) €/m Hakkuutyö moottorisahalla €/h Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) €/h 55 Pilkkeiden teko €/h 41 3 4,5 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) €/m Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) €/h 48 Sirkkelisahaus €/h 49 Viherkesannon niitto/murskaus alle 260 cm €/h 55 Viherkesannon niitto/murskaus yli 260 -320 cm €/h 61 Viherkesannon niitto/murskaus yli 320 cm €/h Viherkesannon niitto/murskaus €/ha 27 Tienvarsien niitto (kaikki) €/h 52 Tienvarsien niitto (kaikki) €/km Tienvarsien niitto, niittokone €/h 49 53 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain €/h Tienvarsien niitto, puomimurskain €/h 59 57 Vesakoiden murskaus € /h Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kW ja alle €/h Traktorityö kuljettajineen 71 -140 kW €/h 51 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kW €/h 52 Traktorikaivuri €/h 45 Kaivuri alle 10 tn €/h 47 -

6

25,3 30,3 57,7

70,7 95,9 119,8 136,6 235,0 101,5 96,5 102,8 103,1 109,0 102,9 27,7 36,3 45,9 60,4 81,4 111,0 6,3 8,0 24,7 31,5 61,3

300,0

15

13,5

70 54 7,0 63 60 70 75

62,9 47,5 5,9 55,5 54,6 60,8 68,3

50 68

38,5 60,1

4,1 67,6 12,8 5,1 29,1 54,8 43,3 6,1 48,7 55,1 49,7 45,1 63,8 46,0 57,4

64

56,8

69

61,0

65 72

61,7 64,8

64 76 57 60

57,2 61,8 50,9 53,9

4,0 69,0 12,2

2018, kpl

51,3

25,0 60,1 40,0 6,0 49,3 54,5 50,4 53,4 88,7 44,1 55,5 27,2 50,8

2 2 3 1 1 7 6 4 23 12 4 3 2 8 39 0 9

58,0

54,7

27

61,8 56,3

59,1 58,0

3 12

39,4 52,4 52,1 46,9 52,2

47,3 52,4 56,1 47,7 50,6

1 17 5 6 26

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Työ Kaivuri 10-19 tn Kaivuri yli 20 tn Kuljetustyö, erilaiset Maan ja soran ajo, kaikki Maan ja soran ajo, kantavuus alle 16 t Maan ja soran ajo, kantavuus 16 t ja yli Lavettikuljetukset traktorilla Muu kuljetus, traktori ja perävaunu Lumen ajo Kuormaustyö (kaikki) Kuormaustyö, traktori ja etukuormain Kuormaustyö, kurottaja Lumityö (kaikki) Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite Lumen linkous / takalana Lumityöt etukuormain+ linko/takalana Tien lanaus Hiekoitus ilman soraa Hiekoitus (sis sora) Harjaus Harjaus, avoharja Harjaus, keräävä harja Polanteen poisto Lokakaivojen tyhjennys Lokakaivojen tyhjennys Salaojien huuhtelu Salaojitus Räjäytystyöt, traktorikäytt. (ei sis. räjähdettä) Liikuntapaikkojen hoito (jääkentät, hiihtoladut) Henkilötyön vuokraus Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua)

Yksikkö €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/m3 €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/h €/talous €/h €/m €/h €/h €/h €/h €/h

Vaihtelu (keskihajonta) 50 60 50 52 52 51 50 41 47 65 48 50 45 51 50 48 70 59

-

63 60 52

23 11 11

66 71 79 69 65 75

Veloitus keskim.

2018 57,9 64,7 62,5 60,3 58,5 63,2

61

55,8

70 52 69 66 67 61 72 71 61 189 71

58,4 47,3 66,8 57,2 58,5 52,9 61,6 60,9 54,3 118,0 64,8

69 68

66,2 63,5

69

60,5

Veloitus keskim.

2018 56,4 62,6 50,9 56,1 54,1 58,5 70,0 49,5 1,7 49,2 49,2 64,4 54,0 56,8 49,8 51,1 52,6 55,6 80,0 59,6 57,0 60,7 61,6 73,3 103,3 61,3

26,8 17,2 15,9

44,6 73 23,9 16,6 14,6

31 24 21

Veloitus keskim.

2014 55,2 52,5 54,2 52,8

72,5 57,0 3,3 47,2 47,2 60,0 52,4 55,5 48,2 48,9 53,4 54,8 64,7 59,3 56,8 62,1 64,2 66,9 99,2 53,8 51,7 80,0 18,5 16,3 14,2

Vast.

2018, kpl 50 7 8 32 5 12 2 6 2 7 3 4 189 116 48 14 33 8 3 9 2 5 4 1 2 10 2 1 0 5 340 101

Urakoinnin liikevaihto Liikevaihto tarkoittaa myyntituottojen summaa eli asiakkailta laskutettua kokonaissummaa. Vastanneiden ilmoittamien vuoden 2018 urakoinnin liikevaihtojen keskiarvo oli 55 683 euroa (46 000 euroa v. 2016).

Keskiarvoa nostavat muutamat isot liikevaihdot. Liikevaihto oli alle keskiarvon 73 prosentilla vastanneista. Tyypillistä liikevaihtoa kuvaa paremmin mediaaniluku, joka oli vuonna 2018 22 000 euroa (15 500 e v. 2016). Mediaaniluku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 22 000 euroa ja puolella yli sen.

Liikevaihtojen skaala on suuri, sillä kyselyyn vastaajissa on ammattimaisesti urakoivia ja vain vähän urakoivia. Alle 2000 euron liikevaihtojen osuus (noin 6 %) hieman väheni ja yli 50 000 euron liikevaihtojen osuus (noin 30 %) lisääntyi edellisestä kyselystä. Kymmenen suurimman liikevaihdon keskiarvo oli 565 000 euroa (suurin ilmoitettu liikevaihto ei mukana). Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuosina 2018 ja 2016, % urakoitsijoista.

Liikevaihto, euroa

2018

2016

alle 2000 e

6,1

7,9

2000-4999 e

9,4

9,3

5000-9999 e

12,0

13,9

10000-19999 e

17,9

21,0

20000-49999 e

23,8

24,3

50 000-99999 e

15,6

11,7

yli 99999 e

15,1

11,9

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

7

Urakointimäärissä kasvua Keskimääräiset urakointimäärät olivat muutamissa töissä kasvaneet jonkin verran (taulukko 3). Suurimpia pinta-aloja urakoitiin kasvinsuojeluruiskutuksissa sekä karhotuksessa ja niittomurskauksessa, joissa koneiden työleveydet ovat suuret. Karhottimet olivat 8–10 metrisiä ja niillä urakoitiin keskimäärin lähes 700 ha kauden aikana (suurin ala 1500 ha), samoin kuin yli kuusimetrisillä niittomurskaimilla (suurin ala 2000 ha) ja yli 20 metrisillä kasvinsuojeluruiskuilla (suurin ala 2500 ha). Leikkuupuinnissa ja kylvölannoituksessa suurimmat urakoidut pinta-alat olivat 600 hehtaaria.

Useampi kuin kaksi kolmesta (73 %) arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odotti joka viides (20 %). Maataloustöissä kasvua odotettiin etenkin rehunkorjuutöissä ja kasvinsuojeluruiskutuksissa. Myös tienhoidossa, kaivinkonetöissä sekä metsätöissä uskottiin töiden lisääntyvän. Oman urakointitoiminnan arvioi vähenevän tai loppuvan noin 11 prosenttia vastaajista.

Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2018 ja 2016.

2018 2016 yksikn Työ kö Kylvölannoitus 149 106 ha 45 Suorakylvö 79 84 ha 27 Lautasäestys 124 65 ha 8 Kylvömuokkaus 117 68 ha 11 Kasvinsuojeluruiskutus 355 296 ha 87 Lietteen levitys 19 400 20 940 m3 27 5 Kuivalannan levitys 6 180 6 390 m3 Niittomurskaus 474 320 ha 47 Karhotus 678 576 ha 22 Säilörehun,heinän ja oljen paalaus 2 250 2 280 paalia 67 Säilörehun noukinvaunukorjuu 538 271 ha 9 Puinti 110 107 ha 86 Viljan kuivaus 176 154 tn 89 Lumityöt 215 217 h 149 Kaivinkonetyöt 450 445 h 78

Koneiden hankinta urakointiin Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin kolmasosa (33,6 %) vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet, murskaimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (14 % kaikista vastaajista). Maatalouskoneita urakointia varten on hankkinut yksi kymmenestä vastaajasta. Yleisimpiä maatalouskoneita olivat rehunkorjuukoneet ja lannanlevityskoneet, mutta myös mm. kasvinsuojeluruiskuja ja leikkuupuimureita oli hankittu urakointia varten. Muita urakointiin hankittuja koneita olivat mm. kaivinkoneet ja metsäkoneet.

Leasing-sopimuksella kalustoa oli hankkinut kuusi prosenttia vastanneista. Leasingillä oli hankittu yleisimmin traktori (12 vastaajaa). Muut leasing-koneet olivat pääosin samoja kuin edellä mainitut yleisimmät urakointiin hankitut maatalouskoneet. Leasing-hankintoja tehneet olivat urakoinnin liikevaihdolla tarkasteltuna muita suurempia toimijoita: mediaaniliikevaihto oli noin 117 000 euroa. Leasing-muotoista hankintaa oli lisäksi harkinnut joka kymmenes vastaaja (joista 60 % traktoria).

Vuokrakoneita oli käyttänyt seitsemän prosenttia vastaajista, pääosin traktoreita ja kaivinkoneita. Useimmat vuokrattiin muilta urakoitsijoilta tai tutuilta. Traktorin vuokraus liikkeistä ei kyselyn mukaan ollut yleistä urakoitsijoiden keskuudessa, mutta kuitenkin kourallinen oli päätynyt tähän ratkaisuun.

8

Miksi urakoidaan?

Pääelinkeinoksi koneurakoinnin ilmoitti 14 % vastanneista.

Suurin osa (54 %) vastasi tekevänsä koneurakointia, koska tarvitsee lisätuloja maa- ja metsätalouden harjoittamisen ohella.

Toinen keskeinen syy koneurakointiin oli omaan käyttöön tarvittavien koneiden rahoittaminen sen avulla (42 %). Usein molemmat edellä mainitut syyt oli valittu samanaikaisesti (24 %).

Noin neljännes ei itse aktiivisesti hankkisi urakointitöitä, mutta tekee, koska pyydetään. Heistäkin kahdelle viidestä lisätulo tai oman kaluston rahoitus oli kuitenkin merkittävää.

Verkostoituminen Valtaosa vastaajista (71 %) vastasi tekevänsä urakointia omaan lukuun. Omaan lukuun mutta yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa palveluita teki 28 % vastaajista. Aliurakoitsijoita urakointipalvelujen toteuttamisessa käytti 12 % vastaajista, ja 15 % vastaajista puolestaan ilmoitti tekevänsä urakointia aliurakoitsijana. Suurin osa vastaajista (60 %) toimi yksin, ja vain harva heistä (4 %) oli kiinnostunut yhteistyöstä.

Kolmasosa vastanneista (34 %) oli varautunut urakointityön esteisiin ulkopuolisella sijaiskuljettajalla ja -koneella.

Viidenneksellä (21 %) oli tiedossa ulkopuolinen varakone oman koneen korvaajaksi. Omalla varakoneella varautui noin neljännes vastaajista (25 %). Sijaiskuljettaja varakoneisiin, ulkopuolisiin tai omiin oli vain osalla (11 %). Osa totesi, ettei ole varautunut mitenkään. Erillinen vastuuvakuutus oli 58 prosentilla vastaajista.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Taustatietoja Tuotantosuunta. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai tärkein tulonlähde urakoinnin ohella oli kasvinviljely (63 %, ml. erikoiskasvit). Kotieläintuotantoa oli reilulla neljäsosalla (26 %), joista puolet oli maitotiloja ja reilu kolmannes lihanautatiloja. Loput olivat sikatiloja, siipikarjatiloja ja lammastiloja. Noin 10 prosentilla metsätalous oli kasvi- ja kotieläintuotannon ohella merkittävä tulonlähde. Yksinomaan metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kahdeksan prosenttia. Noin kolme prosenttia ilmoittaa päätuotantosuunnaksi muun yritystoiminnan, joka yleensä koneurakointi, muita aloja olivat mm. rakentaminen ja matkailutoiminta.

Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 55 683 euroa, mediaani 22 000 euroa. Joka viidennellä vastaajalla (19,4 %) urakointituotot muodostivat yli puolet maatilayrityksen liikevaihdosta. Urakointi oli yhtiöitetty erilliseen yritykseen 16 prosentilla vastaajista. Näillä vastaajilla urakoinnin liikevaihto oli keskimäärin 131 000 euroa.

Työvoima. Urakointiin käytettiin keskimäärin 73 työpäivää (mediaani 40 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin 12 prosenttia vastaajista. Perheenjäsenet osallistuivat urakointityöhön 29 prosentilla vastaajista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 18 prosenttia vastaajista. Useimmilla työntekijät olivat osa-aikaisia: vakituisia oli noin seitsemällä prosentilla. Useampi kuin yksi työntekijä oli 42 prosentilla palkkatyövoimaa käyttävistä vastaajista. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä/vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima.

Toimintaetäisyys urakoinnissa ei ollut kasvanut edellisestä kyselystä, ja oli sama keskimäärin 36 kilometriä (mediaani 25 km). Vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 50 kilometriin (mediaani 30 km).

Asiakkaat. Valtaosalla vastaajista (90 %) oli asiakkaina maatiloja, ja kolmanneksella asiakaskunta muodostui yksinomaan maatiloista. Muita yrityksiä asiakkaina oli 42 prosentilla, ja 12 prosentilla vähintään puolet liikevaihdosta tuli niistä. Yhteisöjä (esim. kuntia tai seurakuntia) oli asiakkaissa noin joka kolmannella (32 %), ja ne toivat yli puolet liikevaihdosta noin kuudelle prosentille. Yksityisiä (esim. omakotiasukkaita tai mökkiläisiä) oli asiakkaina lähes puolella urakoitsijoista (49%), ja noin 12 prosentille yli puolet liikevaihdosta tuli näille tehdyistä urakointipalveluista.

Sopimukset. Urakoitsijoiden asiakaskunta on hyvin vakiintunutta: 60 prosentilla vastaajista vakioasiakkaiden osuus on yli 90 prosenttia. Vakioasiakkaiden suuri osuus vaikuttanee osaltaan siihen, ettei nähdä tarvetta tehdä kirjallisia sopimuksia. Kirjallisesti maatalouskoneurakoinnista ilmoitti sopivansa viisi prosenttia vastanneista, silloinkin useimmiten alle puolessa sovittavista urakoista.

Markkinointi. Suurimmalla osalla ei vakioasiakkuuksien ansiosta ole tarvetta juuri markkinoida urakointipalveluitaan.

Aktiivista markkinointia ilmoitti tekevänsä noin 15 prosenttia vastaajista. Näiden liikevaihto oli keskimäärin yli 100 000 euroa. Some (esim. facebook) palveluiden markkinoinnissa oli suosituin kanava: 7,5 prosenttia kertoi käyttävänsä somea. Kotisivut oli noin viidellä prosentilla. Lehdissä ilmoitti 6,5 prosenttia vastaajista. Sähköisten hakupalveluiden tai konerenkaan kautta palveluitaan markkinoi alle kolme prosenttia vastaajista.

KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja.

Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee.

Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja.

Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna.

Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10–15 ja rakennusten 20–25 vuotta.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

9

Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla.

Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja.

Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa.

Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa.

Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa.

Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa.

Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan.

Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 8). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 €:n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 € = 1295 €/vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 € = 2 439 € vuodessa.

Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika).

Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut.

Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon.

Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4.

Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5.

Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan.

10

Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotel-

la vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista.

Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta tai on irrotettava omaksi yritykseksi. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset.

Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2–6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna.

Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen 5. vaativuusryhmän mukainen palkka on kuluvalla kaudella 10,90 e/h sisältäen 4 % ammattitaitolisän (Maaseudun työnantajaliitto).

Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto ”yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan”, josta viimeinen tilasto on vuodelta 2017. Tilastossa maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien ( 1 965 kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,40 euroa tunnilta. Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee huomioida urakoiden hinnoittelussa.

Kyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Oman työn hinnaksi ilmoitettujen tuntipalkkojen keskiarvo oli 17,2 euroa/tunti (mediaani 15 e/h) ja palkkatyövoiman 15,9 euro (mediaani 15 e/h).

TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 6 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma.

Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %).

Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin.

1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 (€/m²).

Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän varastotilan rakennuskustannus* 280 €/m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM:n asetus maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (846/2018) 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 €/v (- 10% sopimusale =47,7 €/v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella.

Traktorin teholuokka, kW 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 128 179 230 282 333 384 435 487 538 15 % alennuksia Vakuutukset yht. €/v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan.

Urakointityön vakuutus esim. 17 000 euron oikeusturvalle ja 500 000 euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa.

5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kWh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi.

Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kW 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta elokuu 2019 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 95,3 (76,8) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kW 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta elokuu 2019, 10w- 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,72 (2,20) €/kg (suluissa hinta ilman alv.)

7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 50 000 €:n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 50 000 € = 1 500 €/v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 16,6 €/t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 47,95 % ja vakinaisilla 63,15 % palkasta. (Maaseudun työnantajaliitto 2019).

Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 16,6 €/h (tilasto) 16,6, €/h (tilasto) Palkan sivukulut 2019 7,96 €/h 47,95 % 10,48 €/h 63,15 % Palkkakustannus yht.

24,56 €/h 27,08 €/h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin.

9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

11

Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 7. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä ”könttäsummana”, ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia

kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin.

Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset.

Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta Laskelma on tehty kevään 2019 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset.

Teholuokka, kW 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Hankintahinta, € (sis. alv.)

37 400 50 300 55 300 68 600 93 700 103 800 142 100 166 300 229 200 Veroton hankintahinta, € 30 200 40 600 44 600 55 300 75 600 83 700 114 600 134 100 184 800 51 570 60 350 83 160 Jäännösarvo, 45 % verottomasta 13 590 18 270 20 070 24 890 34 020 37 670 jälleenhankintahinnasta, € Poistettava pääoma, € 16 610 22 330 24 530 30 410 41 580 46 030 63 030 73 750 101 640 1. Poisto, €/v 2 373 3 190 3 504 4 344 5 940 6 576 9 004 10 536 14 520 2. Korko, €/v 1 095 1 472 1 617 2 005 2 741 3 034 4 154 4 861 6 699 3. Säilytys, €/v 454 454 454 454 454 454 454 454 454 4. Vakuutus, €/v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Peruskustannukset, €/v 4 097 5 342 5 853 7 132 9 515 10 495 14 095 16 385 22 258 Peruskustannukset €/h (käyttö 600 h/v) 6,8 8,9 9,8 11,9 15,9 17,5 23,5 27,3 37,1 €/h (käyttö 1000 h/v) 4,1 5,3 5,9 7,1 9,5 10,5 14,1 16,4 22,3 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 %

Taulukko 6. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta.

Laskelma on tehty kevään 2019 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4.

Leikkuuleveys, cm 320-379 cm 380-449 cm 450-549 cm 550-649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m2 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, €/v 111 145 178 211 211 Polttoaineen kulutus l/h 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.)

120 000 153 900 212 000 276 300 361 600 Veroton hankintahinta, € 96 800 124 100 171 000 222 800 291 600 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, € 38 720 49 640 68 400 89 120 116 640 Poistettava pääoma, € 58 080 74 460 102 600 133 680 174 960 1. Poisto, €/v 7 260 9 308 12 825 16 710 21 870 2. Korko, €/v 3 388 4 344 5 985 7 798 10 206 3. Säilytys, €/v 1 020 1 250 1 470 1 700 1 720 4. Vakuutus, €/v 90 120 150 180 180 Peruskustannukset, €/v 11 758 15 021 20 430 26 388 33 976 Peruskustannukset €/h (käyttö 100 h/v) 118 150 204 264 340 €/h (käyttö 150 h/v) 78 100 136 176 227 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero.

Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olosuhteet, h/ha 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5

12

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Taulukko 7. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset 10 ja 15 vuoden poistoajalla.

Laskennassa käytetty 5 % korkokantaa.

Esimerkki- Korko- ja poisTyökoneet hinta € tokustannus €/v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Aurat

Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin.

Sarka-aura, 6-ter. puolihin.

Sarka-aura, 7-ter. puolihin.

Sarka-aura, 8-ter. puolihin.

Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin.

Kaksoisaura, 6-ter. puolihin.

Kaksoisaura, 7-ter. puolihin.

Kaksoisaura, 8-ter. puolihin.

Kaksoisaura, 9-ter. puolihin.

8700 10700 26900 30100 32000 37800 20500 23600 28600 44300 49600 54600 59100 62200

7000 8600 21700 24300 25800 30500 16500 19000 23100 35700 40000 44000 47700 50200

910 1110 2810 3150 3340 3950 2140 2460 2990 4620 5180 5700 6180 6500

-

670 830 2090 2340 2490 2940 1590 1830 2230 3440 3850 4240 4600 4840

Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 6 m Rikkaäes, 9 m Lapiorullaäes, nostolaite 3 -4 m Lapiorullaäes, hinattava 4 -5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3-4m Lautasäes, hinattava 3-4 m Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol.

Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol.

Kultivaattori alle 5,0 m, hin.

Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin.

Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5- 3 m Vaakatasojyrsin 3- 4 m Vaakatasojyrsin 4- 5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli

4300 13000 6800 16900 20300 26000 7800 12500 9200 24300 34000 21500 33400 37400 50200 18600 31000 38400 47100 55800 19800 29800 43400 58000 6000 9200 10500 11900 15500 20200 38200

3500 10500 5500 13600 16400 21000 6300 10100 7400 19600 27400 17300 26900 30200 40500 15000 25000 31000 38000 45000 16000 24000 35000 46800 4800 7400 8500 9600 12500 16300 30800

450 1360 710 1760 2120 2720 820 1310 960 2540 3550 2240 3480 3910 5240 1940 3240 4010 4920 5830 2070 3110 4530 6060 620 960 1100 1240 1620 2110 3990

-

340 1010 530 1310 1580 2020 610 970 710 1890 2640 1670 2590 2910 3900 1450 2410 2990 3660 4340 1540 2310 3370 4510 460 710 820 920 1200 1570 2970

Muut muokkauskoneet

Työkoneet

Esimerkki- Korko- ja poishinta € tokustannus €/v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet

Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol.

17400 14000 1810 - 1350 -Keskipakolevitin, hinattava 54600 44000 5700 - 4240 Lietalannan levitysvaunu 8-10 m3 20600 16600 2150 - 1600 Lietelannan levitysvaunu 11-14 m3 30900 24900 3220 - 2400 Lietelannan levitysvaunu 15-19 m3 44500 35900 4650 - 3460 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m3 127600 102900 13330 - 9910 -Letkulevitin 12 m 19600 15800 2050 - 1520 -Letkulevitin 16 m 25300 20400 2640 - 1970 -Letkulevitin yli 16 m 36500 29400 3810 - 2830 -Multain, vannas , 3-6 m 28100 22700 2940 - 2190 -Multain, vannas , yli 6 m 46700 37700 4880 - 3630 Imu-painevaunu 4-8 m3 20700 16700 2160 - 1610 Imu-painevaunu yli 8 m3 28000 22600 2930 - 2180 Lietesekoitin, tr.käytt.

3300 2630 340 - 250 Lietepumppu, teho 7,5-11 kW 3800 3060 400 - 290 Lietepumppu, tr.käytt.

5600 4500 580 - 430 Paineletkulevitysjärjestelmä, 101700 82000 10620 - 7900 peruskokoonpano Kiint. lannan levit.vaunu, alle 10 m3 37200 30000 3890 - 2890 Kiinteän lannan levit.vaunu 10 -15 m3 49500 39900 5170 - 3840 Kiinteän lannan levit.vaunu 16-20 m3 69400 56000 7250 - 5400 Kiint. lannan levit.vaunu yli 20 m3 99900 80600 10440 - 7770

Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet

Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10400 8400 1090 - 810 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13700 11070 1430 - 1070 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 13200 10660 1380 - 1030 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 27200 21900 2840 - 2110 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 36000 29000 3760 - 2790 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 103500 83500 10810 - 8040 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 140500 113300 14670 - 10920 Suorakylvökone, 3 m 51500 41500 5370 - 4000 Suorakylvökone, 4 m 62000 50000 6480 - 4820 Suorakylvökone, 6 m 124600 100500 13020 - 9680 Suorakylvökone, 8 m 186600 150500 19490 - 14500 Peltojyrä 3-4 m, nostolaite 6600 5300 690 - 510 Peltojyrä 4-6 m, hinattava 9300 7500 970 - 720 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 14000 11300 1460 - 1090 Perunanistutuskone, 2-rivinen, 3500 2800 360 - 270 puoliautomaatti Perunanistutuskone, 2-rivinen, 13800 11100 1440 - 1070 autom., lannoitusyks.

Perunanistutuskone, 4-rivinen, 34500 27800 3600 - 2680 autom., lannoitusyks.

Perunan multain 2-rivinen 3200 2600 340 - 250 Perunan multain 4-rivinen 5100 4100 530 - 400 Kasvinsuojeluruisku, säil.til.

13600 11000 1420 - 1060 750-1000 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til.

19100 15400 1990 - 1480 1000-1500 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til.

22300 18000 2330 - 1730 1000-1500 l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. 25500 20600 2670 - 1980 yli 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. 32700 26400 3420 - 2540 yli 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 40300 32500 4210 - 3130 1000-1500 l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 64500 52000 6730 - 5010 hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 2100 1700 220 - 160

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

13

Työkoneet

Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m

Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite, 2,4-2,8 m Niittomurskain, nostolaite, 3,0-3,4 m Niittomurskain, nostolaite, 3,5-3,7 m Niittomurskain, taakseajo, 7,0-7,5 m Niittomurskain, hinattava, 2,8-3,4 m Niittomurskain, hinattava, yli 3,4 m Perhosniittomurskain, 8-9 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m3 Silppuava noukinvaunu, 40 m3 ja yli Haravapöyhin 3-4,5 m Haravapöyhin 4,5-6 m Haravapöyhin yli 6 m Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen

Viljankäsittelykoneet

Valssimylly, traktorikäytt. 15-30 kW Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kW Valssimylly, traktorikäytt. yli 50 kW Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m

14

Esimerkki- Korko- ja poishinta € tokustannus €/v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 6400

5200

Perunannostokoneet 670 - 500 Elevaattorikone

8900 7200 930 12900 10400 1350 17600 14200 15600 12600 1630 22900 18500 2400 26000 21000 2720 66200 53400 6920 29800 24000 3110 31700 25600 3320 59800 48200 6240 22300 18000 2330 8700 7000 910 20600 16600 2150 23700 19100 2470 36200 29200 3780 64500 52000 6730 106000 85500 11070 101700 82000 10620 152500 123000 15930 5100 4100 530 8900 7200 930 14500 11700 1520 10500 8500 1100 25900 20900 2710 6300 5100 660 17000 13700 1770 28100 22700 2940 54100 43600 5650 105500 85100 11020

- 690 - 1000

-

1210 1780 2020 5140 2310 2470 4640 1730 670 1600 1840 2810 5010 8240 7900 11850 400 690 1130 820 2010 490 1320 2190 4200 8200

167900 135400 17530 - 13040 22700 18300 2370 - 1760 41700 33600 4350 - 3240 55800 45000 5830 - 4340 2500 2000 260 - 190 1700 1370 180 - 130 2600 2100 270 200 22800 18400 2380 1770 6200 5000 650 480 6200

5000

8700 20600 30000 3700 17200 8100 1200 1300 1600

7000 16600 24200 3000 13900 6500 1000 1070 1280

Työkoneet

650

480

910 - 670 2150 - 1600 390 290 1800 - 1340 840 - 630 130 - 100 140 - 100 170 - 120

Korjuukone, hinattava 1-riv., laatikkoon nostava Korjuukone, hinattava 1-riv., säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava Varsiston murskain

Esimerkki- Korko- ja poishinta € tokustannus €/v (alv 0 % alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 3000 30400

2400 24500

310 - 230 3170 - 2360

106500

85900 11120 - 8260

110500

89100 11540 - 8580

167900 167900 17530 - 17530 19700

15900

2060 - 1530

Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8-10 t Perävaunu, kantavuus 11-15 t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m3 Seosrehuvaunu, hinattava 13-16 m3 Seosrehuvaunu, hinattava 16-20 m3 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m3

7200 9500 12300 18200

5800 7700 9900 14700

750 560 1000 - 740 1280 - 950 1900 1420

33600 45300 56000 65000

27100 36500 45200 52400

3510 2610 4730 - 3520 5850 - 4350 6790 - 5050

Puutarhajyrsin Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 10 hv) Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 18 hv) Ruohonleikkuri, vetävä Metsätyövälineet Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite, kaato-kasaus-laite Hakkuulaite, kaato-karsintakatkonta-laite

900 2800 4700 800

720 2230 3800 640

90 290 490 80

600 800 1900 2700 11200 7600 11300 21800

520 660 1500 2200 9000 6100 9100 17600

70 90 190 280 1170 790 1180 2280

70 - 210 - 370 60 50 60 - 140 - 210 - 870 - 590 - 880 - 1700

4000 10500 18500 35500 10500 9700 5900 1700

3200 8500 14900 28600 8470 7850 4760 1400

410 1100 1930 3700 1100 1020 620 180

- 310 - 820 - 1440 - 2760 - 820 760 - 460 - 130

2200

1800

6000 7700 8100 22200 10300 16500 29600 7700 21300 10800

4800 6200 6500 17900 8300 13300 23900 6200 17200 8700

9700 11400

7800 9200

Perävaunut

Puutarhakoneet

Sekalaiset

Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko Alueaura Hiekoitin, nostol.

Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Ketjumurskain, 1,6-2,0 m Kelamurskain, 2,1-2,4 m Puomimurskain, 2,4 m Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m

230 620 800 840 2320 1070 1720 3100 800 2230 1130

170

-

460 600 630 1720 800 1280 2300 600 1660 840

1010 1190 -

750 890

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

Taulukko 8. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella.

Korkoprosentti Vuosia 4 5 6 7 8 9 10 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 € maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0.12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0.1295 x 20 000 € = 2590 €/v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 €/v.

VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 9 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle.

Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä.

Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan –oppaassa ”Viljasadon käsittely ja käyttö” (nro 108).

Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa.

Verottomat hinnat (alv 0%) olivat elokuussa 2018 kevyen

polttoöljyn hinta oli noin 76, senttiä/litra (Nesteen ja Teboilin hintalaskurit) ja sähkön hinta 11 senttiä/kWh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia.

Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa.

Kts myös www.vero.fi.

TTS-Kone avuksi TTS-Kone on pilvipalveluna toimiva helppokäyttöinen laskentaohjelmisto, jolla voit laskea traktorin, leikkuupuimurin, kuivurin ja eri työkoneiden yksikkökustannuksia ja koneketjujen hehtaarikustannuksia. TTS-Kone sisältää laajan valikoiman esimerkkikoneita, joiden pohjalta omien konekustannuslaskelmien teko on helppoa. Ohjelmisto on selainpohjainen ja se toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella.

TTS-Koneen käyttöoikeuden voi tilata täyttämällä tilauslomakkeen sivulta https://ttskone.tts.fi. Ohjelmiston riisuttua versiota voi kokeilla kaksi viikkoa ilmaiseksi rekisteröitymällä sivulta TTS-Koneen koekäyttäjäksi.

TTS Työtehoseuran julkaisuja 447/2019 (16)

15

Taulukko 9. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta.

Kuivurin tilavuus, m3 13 16 20 25 30 35 50 60 300 390 480 600 720 840 1200 1400 Varastosiilojen tilavuus, m3 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 640 920 1100 Öljynkulutus l/h 23 25 28 34 38 42 60 80 Sähkönkulutus, kWh/h 16 18 20 24 28 32 45 50 Lämmityspolttoöljyn hinta elokuu 2019: 95,3 snt/l, (76,8 snt/l, alv 0%) Lähde: nettisivustojen hintalaskurit, Teboil, Neste.

Sähkön keskihinta elokuu 2019 (sis. perus+siirto+kWh hinnan +verot): 13,65 snt/kWh (11 snt/kWh, alv 0%). Lähde: Energiaviraston hintatilastot, maatila 35 000 kW/v.

Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus)

Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä, €, josta - rakenteet, € - koneisto, € 1. Korko, €/v 2. Poisto - rakenteet, €/v (25 v.)

- koneisto, €/v (15 v.)

3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), €/v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä €/v Viljankuivaamon peruskustannukset, €/h - Käyttö 300 h/v - Käyttö 400 h/v

139 000 96 500 42 500 3 475

153 200 107 600 45 600 3 830

177 200 122 400 54 800 4 430

195 300 136 300 59 000 4 883

211 900 149 900 62 000 5 298

226 800 161 900 64 900 5 670

313 100 217 700 95 400 7 828

364 800 242 100 122 700 9 120

3 860 2 833 2 085

4 304 3 040 2 298

4 896 3 653 2 658

5 452 3 933 2 930

5 996 4 133 3 179

6 476 4 327 3 402

8 708 6 360 4 697

9 684 8 180 5 472

12 250

13 470

15 640

17 200

18 610

19 870

27 590

32 460

41 31

45 34

52 39

57 43

62 47

66 50

92 69

108 81

106 600 64 100 42 500 2 665

112 100 66 500 45 600 2 803

128 200 73 400 54 800 3 205

135 700 76 700 59 000 3 393

140 300 78 300 62 000 3 508

144 500 79 600 64 900 3 613

190 800 95 400 95 400 4 770

218 100 95 400 122 700 5 453

2 564 2 833 1 599

2 660 3 040 1 682

2 936 3 653 1 923

3 068 3 933 2 036

3 132 4 133 2 105

3 184 4 327 2 168

3 816 6 360 2 862

3 816 8 180 3 272

9 660

10 180

11 720

12 430

12 880

13 290

17 810

20 720

32 24

34 25

39 29

41 31

43 32

44 33

59 45

69 52

15

18

20

24

30

230 21 12

300 21 12

370 21 12

460 25 15

550 30 18

Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet)

Kuivurin hankintahinta, € ilman arvonlisäveroa - yhteensä, €, josta - rakenteet, € - koneisto, € 1. Korko, €/v 2. Poisto, €/v - rakenteet, €/v - koneisto, €/v 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), €/v Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä €/v Kuivurin peruskustannukset, €/h - Käyttö 300 h/v - Käyttö 400 h/v Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m 3 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kWh/h

Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset

Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, € 38 100 40 600 42 800 50 400 51 200 1. Korko, €/v 953 1 015 1 070 1 260 1 280 2. Poisto - koneisto, €/v (15 v.)

2 540 2 707 2 853 3 360 3 413 3. Säilytys, €/v 510 510 510 510 510 4. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), €/v 572 609 642 756 768 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä €/v 4 570 4 840 5 080 5 890 5 970 Viljankuivaamon peruskustannukset, €/h - Käyttö 300 h/v 15 16 17 20 20 - Käyttö 400 h/v 11 12 13 15 15 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi.

Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 %.