Nivelposti 1/2022

1 / 2022 • HINTA 7 €

Nivelposti TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI - ÅBONEJDENS FÖRENING FÖR LEDPATIENTER RF:S MEDLEMSTIDNING

KEHOPOSITIIVISUUTTA SEKÄ SALLIVUUTTA JA HYVÄKSYNTÄÄ ELINTAPOIHIN S. 7–9

RANNEKANAVAOIREYHTYMÄ JA KOKEMUS SEN HOIDOSTA S. 13–14

KEINOJA UNEN ITSEHOITOON S. 21

2 | 1/2022 Nivelposti

Turun Seudun Nivelyhdistys ry Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku (Käynti Helsinginkadun puolelta) puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi www.facebook.com/ turunseudunnivelyhdistys www.nivelverkko.fi Aukioloajat helmi-huhtikuussa Ma 14-18, ke ja to 9-12 Touko-, kesä- ja elokuussa Ma 12-16, ke ja to 9-12 Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

Aukioloajat koskevat käyntejä toimistolla sekä puhelinsoittoja.

Palvelemme aukioloaikojen ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.

Liity jäseneksi!

Palvelukoordinaattori Jäsenasiat, laskutus, liikunta ja retket Hanna Okodugha Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi Toiminnanjohtaja Annukka Helander Puh. 045 613 1500 annukka.helander@nivelposti.fi Opintovapaalla 1.2.-31.7.2022 Vapaaehtoistyön koordinaattori Kaisa Karvonen Puh. 045 234 3435 kaisa.karvonen@nivelposti.fi vt. toiminnanjohtaja 1.2.-31.7.2022 Järjestöassistentti Senni Metsäranta Puh. 050 575 0613 senni.metsaranta@nivelposti.fi Nivelposti-lehti ja luennot: tiedotus@nivelposti.fi Vertaispuhelin Puh. 050 593 9003 Liikuntavastaava Puh. 045 881 3113 liikunta@nivelposti.fi

Hallitus 2022 Hallituksen jäsenten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ nivelposti.fi Puheenjohtaja Tuija Kallio Puh. 045 609 8464 Muut jäsenet Tuula Jansson Pekka Ketola Kristiina Laakso Aniita Lehtonen Anne-Marie Salonen Marjo Suominen Carl-Bertil Tauler Asiantuntijalääkärit Ylilääkäri, dosentti Ville Äärimaa, Tyks Tules-toimialue Sairaanhoitopiirin johtaja, dosentti Petri Virolainen, VSSHP Pankkitiedot FI49 4309 1520 1654 06 Liedon Säästöpankki BIC: ITELFIHH Otamme vastaan kannatusmaksuja jäseniltämme

Täytä lomake osoitteessa https://nivelposti.fi/liity-jaseneksi-2/ tai ota yhteyttä yhdistyksen toimihenkilöihin.

Jäsenmaksu 25 € / vuosi.

Nivelposti Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2022 ISSN 1798-3975 • ISSN-L 1798-3975 • ISSN 2341-6815 (verkkojulkaisu) Julkaisija: Turun Seudun Nivelyhdistys ry Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku www.nivelposti.fi Päätoimittaja: Annukka Helander Toimitussihteeri: Annika Welling-Nyberg Toimituskunta: Pia Ekholm, Eeva Himmanen, Nita Karlsson, Veikko Karskela, Pekka Ketola, Paula Kukkonen, Minna Laine, Carl-Bertil Tauler, Matti Vainikainen ja Tuula Vainikainen.

Asiantuntijat: Lääkäri Helmi-Riitta Toivari, kielenhuolto Eeva Silvennoinen.

Ilmoitushankinta: Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy Kannen kuva: Annika Welling-Nyberg, Eletään terveesti!

Osoitteenmuutokset: toimisto@nivelposti.fi, p. 040 351 3833.

Painos: 3 200 kpl Jakelu: Jäsenet, lähiseudun terveydenhuollon toimipisteet, yhteistyökumppanit Ilmestymisajat: Helmikuu ja elokuu Sähköinen näköislehti: www.nivelposti.fi/nivelposti Ilmoitukset: Seuraavan lehden (2/2022) aineistojen toimitus 1.6.2022 mennessä osoitteeseen: tiedotus@nivelposti.fi Kuvat: Yhdistyksen kuva-arkisto ja kuvapankit, ellei toisin mainita Taitto: Päivi Yrjälä, Paino-Kaarina Oy Paino: Paino-Kaarina Oy, Juristinkatu 8, 20780 Kaarina

Nivelposti 1/2022 | 3

Tässä numerossa 2

Yhteystiedot

3

Tässä numerossa

4

Päätoimittajalta ja puheenjohtajalta

5

Elämyksiä, yhdessäoloa ja vertaistukea Nivelyhdistyksen retkillä

5

Luennot keväällä 2022

6

Yhdistys tiedottaa

7

Kehopositiivisuus ja elintavat – miksi sallivuus ja hyväksyntä kannattavat?

9

Painonhallinnan sudenkuopista kohti kestävää elämäntapamuutosta – tiivistelmä Heidi Kinnusen luennosta

10 Jalan nivelrikko vai muu kiputila?

11 Kokemuksia jalkaterien krempoista 12 Uudet polvet saanut on iloinen veronmaksaja 13 Rannekanavaoireyhtymä 14 Kokemus rannekanavaoireyhtymästä ja sen hoidosta

15 Moniammatilliselta yksilökuntoutuskurssilta uutta virtaa arkeen

16 Nivelrikkouutisia: Keijo Mäkelä aloittanut

ortopedian ja traumatologian professorina

17 TULE-tietokeskuksen kevät 2022 18 Tapahtumakalenteri 21 Eikö uni tule? Neljä keinoa unien itsehoitoon 22 Arvosta untasi – hyvä uni tulee tutkimalla 23 Värna om sömnen – god sömn genom undersökning

s. 7

VTT Marja Kinnunen kannustaa positiiviseen ajatteluun ja pieniinkin muutoksiin. Tottumus ohjaa monia toimiamme, mutta uusiakin tapoja voi opetella.

Lopulta pienistäkin tavoista tulee terveyden kannalta merkittäviä tekoja. Jos päätät tänään lisätä iltapalaan kourallisen marjoja tai hedelmiä ja teet niin joka päivä, saat viikossa seitsemän annosta lisää marjoja, kuukaudessa 30 ja vuodessa 365.

s. 10

Jalan nivelrikko vai muu kiputila? Aiheeseen meitä johdattaa LT Helka Koivu. Nilkka- ja jalkaterävaivoja hoidetaan niin leikkausten kuin konservatiivisen hoidonkin avulla. Oman kokemuksensa jalkaterien krempoista ja niiden kanssa pärjäämisestä kertoo Paula Kukkonen.

s. 28 - 30

Faskioiden eli lihaskalvojen maailmaan vie meidät Minna Laine. Asahista liikuntamuotona kertoo Risto Lehto. FasciaMethod on ollut yksi suosituimmista liikuntaryhmistämme jo pitkään ja nyt sitä on tarjolla kaksi viikkotuntia. Uudet asahin iltaryhmät alkavat kevätkaudella. Iloksemme myös Nivelpostissa 2/2020 vieraillut Niveltonttu tekee paluun tähän lehteen.

s. 31

Kirjoittamisesta ja lukemisesta ajatuksia jakaa Veikko Karskela. Tarinoita kertomalla tieto ja elämisen taito ovat aina siirtyneet sukupolvelta toiselle. Lapsenlapsille tarinat ovat tärkeitä kerrottuina ja säilyvät kirjoitettuina. Kirjoittamalla voi myös pitää ajatukset kasassa ja jäsentää päivän tapahtumia. Päiväkirja voi olla kuin luotettava ystävä.

24 Vammaisneuvosto osallisuuden vahvistajana 25 Kirjanurkka 26 Minun juttuni: Agility 28 Tunnetko faskiat?

30 Asahi tuo liikettä niveliin 31 Ajatuksia kirjoittamisesta ja lukemisesta 33 Syksyn tapahtumia 34 Vertaistukea ja hyvää oloa 35 Jäsenedut 36 Retki Valamon luostariin

Yhdistyksen sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS to 31.3.2022 klo 18

Yhdistyksen toimitila, Lonttistentie 9 B 15 Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

4 | 1/2022 Nivelposti

Päätoimittajalta

Puheenjohtajalta

Yhdistystoiminnan viestikapula Kiitos sinulle viestikapulaan tarttunut!

Yhdistyksen toimintaa viedään eteenpäin kuin viestikapulaa. Elämäntilanteista riippuen kapulaan tartutaan toviksi tai pidemmäksi aikaa ja sen kuljettaminen nappaa vapaa-ajasta toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän.

Kaikki viestikapulan kuljettajat ovat yhdistyksellemme erityisen tärkeitä. Tässä hetkessä erityiskiitoksen saa Tuija Kallio, joka tarttui puheenjohtajan kapulaan kahden vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen.

Kiitos myös edelliselle puheenjohtajalle Paula Rannalle. Paulan puheenjohtajakausi kesti niin ikään kaksi vuotta. Vaikka yhdistystyö on aallokkoista, ei tällaista poikkeusajan mukanaan tuomaa aikaa osannut kukaan odottaa. Hyvin olemme kuitenkin tilanteeseen nähden jaksaneet ja selvinneet.

Tammikuussa tuli kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun astuin tämän yhdistyksen palvelukseen. Toiminnanjohtajan työ on monipuolista. Viime syksynä tartuin ensimmäistä kertaa rakkaan lehtemme päätoimittajan viestikapulaan. Sen haluaisimme taas siirtää vapaaehtoistyöntekijälle. Voisitko sinä olla seuraava?

Päätoimittajana pääsee kehittämään lehden kokonaisuutta ja tuomaan uusia ideoita lehden sisältöön. Eikä sitäkään kapulaa tarvitse ikuisuuksia kantaa, yksikin lehti on eteenpäin!

Helmikuussa minun on aika hieman hellittää ja Kaisa Karvonen nappaa kevään opintovapaani ajaksi kiinni toiminnanjohtajan viestikapulasta. Kiitollisin mielin ja luottaen saan hölkötellä opintosuorani loppuun. Tämä on muutenkin muutosten vuosi. Yhdistyksen rahoituksen vähennyttyä on meidän jatkossa pärjättävä kolmen työntekijän voimin ja suhteutettava toimintamme siihen. ”On hienoa kuulua tällaiseen yhteisöön. Tämän yhteisön tärkein anti on sen pyyteetön tarkoitus tuottaa hyvää mieltä.” Tämän palautteen antoi eräs noin sadasta vapaaehtoistyöntekijästämme. Voin itsekin allekirjoittaa kokemuksen. On upeaa, että meillä on motivoitunut ja osaava työntekijöiden ja henkilökunnan ryhmä. Mukaan kyllä mahtuu yhä ja olet tervetullut - annetaan hyvän kiertää!

Toivotan Teille, yhdistyksemme noin 2400 jäsenelle ja työntekijöillemme Hyvää Vuotta 2022!

Sain kunnian tulla valituksi puheenjohtajaksi, josta kiitän iloisesti. Yritän jatkaa edellisten kollegojeni vahvaa omistautumista yhteiseen hyvään, jotta saisimme nareihimme mahdollisimman paljon apua.

Siis mihin ”nareihin”? Yksi mieliharrastukseni on sanaristikoiden ratkaisu paikallislehden liitteestä yrittäen saada ristikko valmiiksi ennen viimeistä lähettämispäivää. Siellä on vihjeenä ”nivelvaiva”, johon olen oppinut oikean sanan olevan ”nari”.

Yhdistyksemme on nyt vireä 16-vuotias. Myymme kuvallista historiikkia, josta voimme löytää itsemme touhuamassa jossakin yhdistyksen aktiviteetin parissa. Olen ollut jäsenenä mukana 11 vuotta, minulle onneksi ja hyödyksi. Olen saanut uusia ystäviä ja vertaistukea. Tyytyväisenä paseeraan ”tekopolvillani” aikamoista faarttia – toivottavasti vielä vuosia. Uusia nareja vastaan olen taisteluasemissa, peukalon tyvinivel, kyynärpää, niska, jotka silloin tällöin yrittävät laittaa hanttiin.

Meillä on tehokas toiminnanjohtaja työntekijöineen. Työtavat, taito ja koulutus vastaavat nykyaikaisen kaupallisen yrityksen tasoa. Toimintamme mahdollistavat jäsenmaksut sekä kuntien ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämät avustukset. Noin 100 vapaaehtoista on upea ja korvaamaton oma apujoukkomme toimintojen ylläpitämiseen.

Ja hei, mehän olemme yhdistys, joka pystyy helpottamaan narejamme tekemällä hauskoja asioita! Retkeilemme, leireilemme, matkustelemme, askartelemme, luemme, yhteislaulamme, joogaamme, vesijumppaamme, kävelemme, kaffittelemme, viisastumme Nivelverkon asiantuntijaluennoista muutamia mainitakseni. Olen varma, että jäsenistömme joukossa on paljon ”talenttia”, eli Teillä on tietoja ja taitoja, joita haluatte jakaa meille muille iloksi ja hyödyksi. Olet tervetullut yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan! Ota yhteyttä meihin puhelimitse, somessa, netissä tai käymällä toimistolla, niin pyrimme auttamaan Sinua. Teemamme on tänä vuonna ”Eletään terveesti”.

Toivon, että Sinulla on hinku kertoa Turun Seudun Nivelyhdistyksestä ystävillesi ja tutuillesi. Palautteesi ja vastauksesi mahdollisiin jäsenkyselyihin ovat kullanarvoisia.

Vain Sinun avullasi onnistumme!

Yhteistyöterveisin Tuija Kallio

Annukka Helander

Annukka ja Tuija tutustumassa yhdistyksen Krämppää ja jumppaa -historiikkiin

Nivelposti 1/2022 | 5

Luennot keväällä 2022 Ke 16.3.2022 klo 17.30 Fysioterapeutti OMT Arto Jokela: Lonkan ja pakaran toispuoleisen kivun syyt ja hoitomahdollisuudet Kaarina-sali, Kaarina-talo Lautakunnankatu 1, Kaarina

Kokoontumisrajoitusten voimassaollessa ilmoittautuminen luennoille: tiedotus@nivelposti.fi/050 575 0613

Ti 5.4.2022 klo 17.30 Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jani Knifsund: Polven osatekonivelleikkaus uhka vai mahdollisuus?

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Puistokatu 11, Turku To 28.4.2022 klo 18.30 Neurologian professori Risto O. Roine: Aivoterveys – hyvinvoinnin perusta. Miten voimme elintavoillamme parantaa aivoterveyttämme?

Martinsali Eeronkuja 2, Raisio

Luennot taltioidaan sivustolle

www.nivelverkko.fi

KÄVELY KUNTOON - RYHMÄ Kävely kuntoon –ryhmässä käsitellään kävelyn perusteita ja terveysetuja teoriatietoon pohjautuen sekä tehdään käytännön harjoitteita. Kiitosta saanut ryhmä järjestetään nyt ilta-aikaan.

Ryhmä kokoontuu 7.–28.4. torstaisin klo 1819.30. Kokoontumiset Nivelyhdistyksen toimitilassa.

Ryhmää ohjaa TULE-tietokeskuksen fysioterapeutti ja fysioterapeuttiopiskelija.

Osallistumismaksu 10 €.

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimisto@nivelposti.fi tai puhelimitse 040 351 3833.

Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa.

Nivelyhdistyksen kevätristeily 23.-24.5.

Turku-Tukholma-Turku uudella M/S Viking Glorylla musiikkiohjelmaa, visailuja, hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa!

Hinta / henkilö: 197,0 € yksi henkilö Premium-hytissä 118,0 € kaksi henkilöä hytissä * 111,0 € yksi henkilö Seaside Double-hytissä 81,0 € kaksi henkilöä hytissä * 91,0 € yksi henkilö Seaside Four-hytissä/tai inva-hytissä 71,0 € kaksi henkilöä hytissä Hinta sisältää risteilyohjelman ja kahvin, meriaamiaisen lähtöaamuna (premium-hyttiluokassa a la carte -aamiainen) sekä buffet-päivällisen. Premium hyttiluokassa meriaamiainen myös paluuaamuna.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.4. mennessä toimistolle, toimisto@nivelposti.fi tai Puh. 040 351 3833.

Huom! Eri hyttejä on rajallinen määrä ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

6 | 1/2022 Nivelposti

YHDISTYS tiedottaa Jäsenmaksulaskun eräpäivää voi siirtää omatoimisesti Tammikuun paperinen jäsenkirje jätettiin koronarajoitusten mukanaan tuomista muutoksista johtuen tänä vuonna postittamatta ja saat jäsenkorttisi sekä jäsenmaksulaskusi tämän lehden mukana. Laskuihin ehdittiin joulukuussa painaa eräpäivä 8.2., mutta jos maksuaika on liian lyhyt, voit maksaa laskusi 8.3. mennessä.

Olethan ilmoittanut meille sähköpostiosoitteesi?

Tiedotamme toiminnastamme kuukausittain ja myös laskutus onnistuu sähköpostilla.

Ilmoitathan osoitteesi meille toimisto@nivelposti.fi.

Uusia liikuntaryhmiä: Asahi ja FasciaMethod Yhdistyksen laaja liikuntatarjonta kasvaa entisestään ja Asahia pääsee keväällä harrastamaan myös ilta-aikaan. Uudet iltaryhmät alkavat helmikuussa Kaarinan Vaparin discotilassa sekä Turussa Lähde Hyvinvointikeskuksessa Puutarhakadulla. Ruusukorttelissa järjestettävän FasciaMethod-ryhmän nimi on jatkossa ”FasciaMethod 2 – liikkuvuus” ja se saa rinnalleen toisen, lihasvoiman kehittämiseen keskittyvän ”FasciaMethod 1 – tasapaino ja voima” ryhmän. Ryhmien ajankohdat sekä hinnat löydät keskiaukeaman tapahtumakalenterista.

Nyt voit maksaa liikuntaryhmien osallistumismaksut myös liikuntaseteleillä Yhdistyksen liikuntaryhmien osallistumismaksut voi nyt maksaa myös liikuntaseteleillä. Käyttöön otetut maksutavat ovat Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit, e-Passi, Edenred, TYKY-kuntosetelit sekä Eazybreak.

Lisätietoja saat yhdistyksen verkkosivuilta ja toimistolta

Sähköinen jäsenkortti ja sähköpostilaskut Sähköinen jäsenkortti kulkee helposti mukana puhelimessa ja sen käyttöönotto on helppoa. Ja vaikka et haluaisikaan ottaa käyttöön sähköistä jäsenkorttia, voit silti saada muut yhdistyksen laskut sähköpostitse. Sekä jäsenkortti että laskut lähetetään jäsenrekisterin kautta ja ne tulevat FloMembers-osoitteesta. Joskus postit eksyvät sähköpostiohjelmasta riippuen roskapostikansioon joten kannattaa tarkistaa, löytyykö jäsenmaksulasku sieltä ja lisätä tarvittaessa FloMemebers turvallisten lähettäjien luetteloon tai omiin yhteystietoihin.

Allasjumpat jatkuvat Verkahovissa Vaikka Coronarian Verkahovin toimipisteen fysioterapiapalvelut ovat päättyneet, jatkuvat allasjumpat yhä, kun koronarajoitukset sallivat. Entisestä poiketen ovat ohjaajat nyt ammatinharjoittajia. Esteiden varalle sijaisjärjestely, mutta mikäli peruutus on äkillinen eikä sijaista saada, on allastila ryhmäläisten käytössä omatoimiseen jumppaamiseen ja vapaaseen uintiin peruuntuneen jumpan ajan. Peruuntuneen jumpan voi lisäksi käydä korvaamassa niissä yhdistyksen allasjumpissa, joissa on tilaa. Korvaavan jumpan yhteydessä osallistujan tulee ilmoittaa nimensä ryhmän allasavustajalle, joka kirjaa osallistumisen ylös. Allasjumpparyhmät, voi tarkistaa yhdistyksen verkkosivuilta tai soittamalla toimistolta. Mikäli yhteen ryhmään kohdistuu kevätkauden aikana yli kolme peruutusta, järjestetään ryhmälle ylimääräinen korvaava jumppa kauden päätteeksi.

Nivelposti 1/2022 | 7

Kehopositiivisuus ja elintavat

– miksi sallivuus ja hyväksyntä kannattavat?

Teksti: Marja Kinnunen, Sosiaalipsykologi, VTT, toiminnanjohtaja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry

Terveelliset elintavat ehkäisevät lähes kaikkia kansansairauksia. Ja silloin kun eivät ehkäise, ne usein helpottavat oireiden kanssa elämistä tai toipumista. Hyvistä elintavoista tiedetään olevan merkittävää apua myös nivelongelmista kärsiville. Tiedetään, että hyvin suurella todennäköisyydellä jo pienikin painonpudotus ja terapeuttinen harjoittelu helpottavat polven nivelrikkokipua. Ja jos leikkauspöydälle joutuu, hyvässä kunnossa oleva keho toipuu yleensä paremmin.

Kun kipu rajoittaa arjen toimintakykyä, voi tulla mananneeksi kehoaan.

Siinä tilanteessa myös tietää varsin hyvin, että liikkuminen ja terveellinen syöminen olisivat keholle hyväksi. Samaan aikaan kuitenkin kipu voi rajoittaa jaksamista, arki kaatuu päälle ja päivittäiset herkkuhetket sohvalla tuovat lohtua.

Sosiaalipsykologin näkökulmasta keho onkin kulttuurissamme mielenkiintoinen käsite. Ihanteena esitetään usein täysin terve ja vammaton keho, joka on tietyn kokoinen ja mallinen. Vaikka sosiaalinen media täyttyy toinen toistaan silotellummista kuvista, käytännössä tuohon muottiin pääsee todella harva. Puhumme normaalipainosta ikään kuin normaaliuden mittana. Todellisuudessa yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista 63 % ja miehistä 72 % on kuitenkin ylipainoisia tai lihavia. Ja mitä terveyteen tulee, harva meistä täyttää niitäkään kriteereitä.

Pelkästään päivittäisestä kivusta kärsii 14 % suomalaisista aikuisista.

Terveyspsykologiassa ollaan melkoisen yksimielisiä siitä, että sen sijaan, että piehtaroisimme pohtimassa sitä mitä emme ole, meidän kannattaisi oppia tunnistamaan vahvuuksiamme ja arvojemme mukaista arkea. Kehopositiivisuus on osa tätä ajattelua.

Häpeän perustalle on nimittäin todella vaikeaa rakentaa mitään pysyvää. Tämä logiikka aukeaa helposti, jos ajattelemme vaikkapa sitä, miten toivomme ihmisten puhuvan ystävilleen tai omille lapsilleen heidän kehoistaan. Miksi puhuisimme itsellemme ilkeämmin? Kehopositiivisuus ei siis tarkoita minkään

tietyn kehotyypin ihailua. Se ei myöskään tarkoita, että heittäydytään elämään karkilla ja pizzalla. Kehopositiivisuus tarkoittaa sitä, että jokainen keho on yhtä arvokas ja ihana ja ansaitsee hyvää huolenpitoa. Tähän elämään kuuluu se, ettei ole kiellettyjä ruoka-aineita ja ruoasta kannattaa nauttia.

Miten edetä kohti terveellistä elämää?

Lähes jokainen meistä on joskus ollut tilanteessa, jossa tietää, että pitäisi tehdä jotain terveellisemmin, mutta ei joko jaksa, pysty tai muista. Tai sitten kyseinen tekeminen tuntuu kerta kaikkiaan vastenmieliseltä tai aivan liian isolta otettavaksi haltuun. Mikäli elintapoihin liittyvät ongelmat ratkaistaisiin antamalla ohjeita ja neuvoja, tilastomme näyttäisivät aivan toisenlaisilta. Onnistumisia kuitenkin tapahtuu koko ajan. Mikä saa ihmisen muuttamaan käyttäytymistään?

Tutkimusten mukaan ehdottomasti tehokkain tapa vaikuttaa ihmisten elintapoihin on ympäristön muokkaus.

Ihmiset, jotka asuvat alueella, jolla on kattava, viihtyisä ja turvallinen kävely- ja pyörätieverkosto, liikkuvat keskimääräisesti enemmän ja ovat myös hieman hoikempia kuin ihmiset, joiden asuinympäristössä yksityisautoilu on kätevin tapa liikkua. Nykyisessä työelämässä on huomattavasti helpompaa olla savuton kuin 30 vuotta sitten, jolloin tuhkakuppi oli normaali varuste toimistossa. Kansanterveyden edistäjälle onkin selvää, että jos haluamme kansakuntana olla terveempiä, tulee

elinympäristöämme muokata. Kuulostaa mahdottomalta: työpaikkaa ei oikein voi valita terveellisen ruokalan perusteella ja kodin sijainnillekin on monia kriteerejä.

Ei ne spurtit, vaan ne pienet päivittäiset tavat Vaikuttava ympäristön muokkaus voi kuitenkin olla jokin ihan pieni ja arkinen asia. Reagoimme jatkuvasti ympäristössämme oleviin ärsykkeisiin. Hedelmäkori välipala-aikaan keittiön paraatipaikalla lisää hedelmien syöntiä.

Eräällä työpaikalla hissi oli jatkuvasti rikki. Kun hissi kuukauden päästä oli korjattu, ihmiset huomasivat jatkaneensa portaissa kävelyä.

Iso osa toiminnastamme onkin tottumusten ohjaamaa. Kun laitoit itsellesi aamiaista, mietitkö erikseen mitä tänään söisit? Vai söitkö sitä mitä syöt joka aamu? Päiviimme sisältyy valtava määrä päätöksiä. Moni meistä ei pohdi erikseen lähteekö rakkaaseen harrastukseen joka torstai kello 18, tai minkä lenkin sitä koiran kanssa tänä aamuna heittäisi. Niin vain tehdään, koska on totuttu tekemään. Kun jotain asiaa toistaa tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee tapa.

Pienistä tavoista tulee terveyden kannalta merkittäviä tekoja. Ja mikä parasta: uusi tapoja voi opetella. Jos päätät tänään lisätä iltapalaan kourallisen marjoja tai hedelmiä ja teet niin joka päivä, saat viikossa seitsemän annosta lisää marjoja, kuukaudessa 30, vuodessa 365. Jos lisää jokaiseen päivään kymmenen minuuttia itselleen

8 | 1/2022 Nivelposti mieluista liikuntaa, tulee lisänneeksi viisi tuntia liikuntaa kuukaudessa.

Kymmenen ylimääräistä sohvalta nousua päivässä tekee 300 nousua kuukaudessa.

Miksi tekisin muutoksia?

Elintapamuutoksen tekeminen ilman sen kummempia pohdiskeluja voi siis olla hyvinkin mahdollinen. Toiset kuitenkin tarvitsevat tai haluavat enemmän pohdintaa. Yksi tapa lähestyä asiaa on tarkastella omia syitään muutokseen ja pohtia, miten elämä on parempaa sitten kun tavoite on saavutettu. Esimerkiksi: ”Haluan olla 20 kg kevyempi”. Miksi? ”Haluan liikkua enemmän”. Miksi? ”Koska liikunta tuo minulle iloa, virkeyttä ja vähentää kipuja”.

Muutoksen edessä kannattaakin pohdiskella mikä on juuri minulle tärkeää ja verrata sitä nykyiseen tilanteeseen. Missä haluan olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Vastaus voi olla vaikkapa, että haluan jaksaa virkeänä työelämässä ja harrastaa, patikoida Karhunkierroksen tai olla isovanhempi, joka jaksaa touhuta lastenlasten kanssa. Seuraavaksi voi kysyä itseltään mm. tämän tyyppisiä kysymyksiä: Mikäli jatkan arkeani ja elintapojani kuten nyt, missä olen puolen vuoden päästä? Entä viiden vuoden päästä?

Minkä pitäisi muuttua ja mitä pitäisi tapahtua, että pääsen tavoitteeseeni?

Kirjaa ylös asiat, joissa olet hyvä ja aloita siitä, mikä tuntuu kivalta Jos lääkäri sanoo, ettei polvi oikein kestä ylipainoa ja huomauttaa, että päivään pitäisi sisältyä vihanneksia ja että verenpainekin on pilvissä, mistä sitä kehuisi itseään? Muutokset voivat tuntua aivan liian isoilta ja vaikeilta ja jäädä siksi tekemättä. Tai sitten tulee aloitettua suurella innolla ja palattua takaisin vanhoihin tapoihin parin kuukauden päästä.

Käyttäytymisen muutosta tutkivat ovat yksimielisiä siitä, että pystyvyyden tunteen vahvistaminen on todella tärkeä onnistuneen muutosprosessin ennustaja. Pystyvyyden tunne puolestaan kohoaa, kun ihminen kokee hallitsevansa tilanteen. Mitkä ovat ne asiat, joista voi jo olla ylpeä? Me suomalaiset emme ole kovin hyviä kehumaan.

Emme muita, emmekä varsinkaan it-

seämme. Tämä tehtävä on kuitenkin sitä tärkeämpi, mitä isompi muutostarve on.

Yllä mainitussa esimerkissä kivuton, hyväkuntoinen elämä 30 kiloa kevyempänä normaalilla verenpaineella voi tuntua täysin saavuttamattomissa olevalta asialta. Sen sijaan voi pysähtyä huomaamaan vaikkapa, että tykkää laittaa ruokaa, pitää yhteyttä ystäviin ja että käy vesijuoksemassa kerran viikossa kivusta huolimatta. Mitä iloa ne tuovat tässä hetkessä? Onko niis-

sä jotain, jonka lisääminen lisäisi hyvää mieltä? Miten hyödyn niistä jo tänään?

Esimerkiksi pienetkin istumisen tauottamiset vetreyttävät niveliä.

Hyvän lisääminen on tutkitusti helpompaa kuin huonon poistaminen.

Jos luopuu jostain itselleen mieluisasta, päätöstä voi olla hankalampi pitää.

Jos urakka tuntuu isolta, maltilla tehdyt muutokset ovat kestävämpiä. Kun onnistuu yhdessä pienessä muutoksessa, on helpompi pohtia itselle sopivaa seuraavaa askelta.

HELPOMPI TAPA

-työvälineiden avulla kohti muutosta

TULE ry on tuottanut yhteistyössä PsT, dosentti Pilvikki Absetzin kanssa HELPOMPI TAPA -elintapamuutoksen työvälinesarjan, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä kohti pysyviä elintapamuutoksia.

HELPOMPI TAPA -kortit auttavat pohtimaan asioita juuri omaan arkeen sopiviksi sekä löytämään itselle sopivat keinot, jolloin myös mahdollisuus omaksua terveelliset tavat pysyvästi osaksi arkea moninkertaistuu.

HELPOMPI TAPA on (ainakin puoliksi) automaattinen.

Sitä ei tarvitse pohtia koko ajan, vaan arjen tilanteet ja asiat muistuttavat siitä ja käynnistävät sen melkein kuin itsestään. HELPOMPI TAPA on vaikuttava.

Pienet teot eivät heti tunnu ja siksi niitä ei välttämättä edes ajattele muutoksina – varsinkin, jos ne ovat sellaisia, joita on aiemminkin tehnyt satunnaisesti tai vähemmän.

Työvälineitä voi printata nettisivuiltamme. Lähetämme niitä tarvittaessa myös postimaksun hinnalla kirjeitse.

www.suomentule.fi/helpompitapa

HELPOMPI TAPA-kortteihin voit tutustua myös Nivelyhdistyksen toimitilassa.

Nivelposti 1/2022 | 9

Painonhallinnan sudenkuopista kohti kestävää elämäntapamuutosta Teksti: Senni Metsäranta

Tiivistelmä TtM, ravitsemusasiantuntija Heidi Kinnusen Nivelverkko-luennoista.

Luentotallenteet ovat katsottavissa osoitteessa: www.nivelverkko.fi/luentotallenteet

Terveelliset elintavat edistävät paitsi yleisterveyttä myös nivelterveyttä.

Painonpudotus voi vähentää kipua ja parantaa elämänlaatua, mutta painonpudotusvinkkien ristiriitaisuus voi hämmentää. Miten ruokaan kannattaa suhtautua, jotta elämäntapamuutoksesta tulee pysyvä?

Yleisesti käytetty termi painonhallinta saattaa sanana olla hieman huono. Liiallinen syömisen rajoittaminen ja varsinkin kuuriluontoiset laihdutusyritykset johtavat yleensä painonnousuun pidemmällä aikavälillä. Tutkimusten mukaan pysyvää painonvakautta edistävät myönteinen kehonkuva, minäpystyvyys, joustava kontrollointi, itsesäätelytaidot sekä korkea sisäinen motivaatio. Joustavassa kontrolloinnissa on löyhät suuntaviivat, joiden mukaan toteutetaan syömistä, eikä siinä kielletä kokonaan tiettyjä ruoka-aineita. Painonhallinnan sijaan voisi käyttää sanaa painotietoisuus.

Painonhallinnan sudenkuopat Kolme yleisintä painonhallinnan sudenkuoppaa ovat liian vähäinen syöminen, liiallinen itsekuri ja se, että mennään paino edellä.

Liian kevyt syöminen ja kokonaisten ruoka-aineryhmien karsiminen johtaa syömisen hallinnan heikkenemiseen ja usein iltapainotteiseen sokeri- ja rasvapitoisten ruokien syömiseen.

Itsekuri taas on vaativuutta, joustamattomuutta, kaikki tai ei mitään -asennetta. Silloin pyritään syömään täydellisen terveellisesti ja kun hairahdetaan syömään yksi suklaapala, koetaan, että kaikki on mennyttä. Joku saattaa ajatella, että terveellinen ruoka on mautonta ja kuivaa, eikä siten edes halua

aloittaa terveellisiä elämäntapoja. Jos tuijotetaan vain vaa'an lukemaa, paino pyritään saamaan alas hinnalla millä hyvänsä.

Liian vähäisen syömisen ratkaisuna on, että syödään monipuolisesti, säännöllisesti ja liikaa rajoittamatta.

Kaikkea saa syödä. Ratkaisu liialliseen itsekuriin on joustavuus ja itsemyötätunto. Lempeän joustava suhtautuminen itseen edistää kestävää elämäntapaa: kun sallii itselleen palan suklaata, ei koe tarvetta syödä koko suklaalevyä.

Ratkaisu paino edellä menemiseen on terveys edellä meneminen - eli keskitytään asioihin, jotka tekevät itselle hyvää. Kun mennään terveys edellä saattaa painokin laskea.

Kohti kestävää elämäntapamuutosta Tutkimusten mukaan terveyttä edistävät liikkuminen, lepo, monipuolinen ruoka, merkityksellisyyden kokemus, sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys.

Vastaavasti terveellisten elämäntapojen pysyvyyteen vaikuttavat itsesäätelytaidot, elämäntilanteen muutokset, ruoka- ja kehosuhde, ympäristö ja sen viestit, minäpystyvyys, sisäinen motivaatio sekä psykologinen joustavuus.

Jotta elämänmuutos jää pysyväksi, tarvitaan siis perusasioiden lisäksi myös mielen taitoja.

Täydellisyyteen pyrkiminen lamaannuttaa riittävän hyvä riittää!

Elämäntapamuutos ei ole vain tiedosta kiinni. Se, että saa tietoa, ei välttämättä muuta elintapoja terveellisemmiksi. Mielen taitojen lisäksi arjen pienillä muutoksilla saadaan terveyttä edistävät elämäntavat ujutettua omaan arkeen.

Hyvinvointi ei näytä kaikilla samalta. Jokaisella meistä on erilainen tapa pitää huolta terveydestämme. Tähän voi vaikuttaa taloudellinen tilanteemme, sairautemme ja unemme laatu.

Jos on aina elänyt suhteellisen terveellisesti, voi elintapojen muuttaminen tuntua helpolta, mutta jos lapsuudessa ei ole oppinut terveellisiä elintapoja, ovat lähtökohdat elämäntapamuutokselle hyvin erilaiset.

Hyvinvointia pienillä muutoksilla • Etsi terveellisiä ruokia, liikuntamuotoja ja rentoutustapoja, joista todella pidät. Terveellisen elämän ei pidä olla askeettista ja kuluttavaa, vaan sen tulee myös antaa.

• Muutos vie aikaa. Ota alkuun niin pieni askel, että se tuntuu helpolta: aamupalalla voi ottaa kourallisen marjoja tai sänkyyn voi kömpiä 15 minuuttia normaalia aiemmin.

• Ennakoi ja muuta arjen rutiineja.

Jos jääkaapissa ei ole kasviksia, niitä ei tule syötyä. Jos ei ole sopivia kenkiä, on tylsä lähteä kävelylle.

• Täydellisyyteen pyrkiminen lamaannuttaa - riittävän hyvä riittää!

10 | 1/2022 Nivelposti

Jalan nivelrikko

vai muu kiputila?

Teksti ja kuva: Helka Koivu LT, Ortopedian erikoislääkäri, European Certification in Trauma and Orthopaedic Foot and Ankle Surgery Pohjola Sairaala Turku

Nilkan ja jalkaterän alueen kiputilat ovat hyvin yleisiä ja aiheuttavat merkittävää haittaa liikuntakyvylle. Nivelrikko selittää osan oireista, mutta kyseessä voi olla myös virheasennon aiheuttama tai toiminnallinen ongelma. Jalkaortopedin tekemä hyvä kliininen tutkimus on kaiken hoidon perusta. Diagnoosin selvittyä oikea hoitomuoto suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa.

Vammojen aiheuttamat kiputilat Äkillisesti alkanut kipu on useimmiten vammaperäistä. Vammanjälkeinen pitkittynyt nilkan tai jalkaterän kiputila selittyy usein huonolla toiminnallisella kuntoutumisella tai niveliin vamman seurauksena kehittyneillä nivelrikkomuutoksilla. Tyypillisesti vamman aiheuttamaa nivelrikkoa todetaan ylemmässä nilkkanivelessä murtuman tai toistuvien nyrjähdysten jälkeen, kun taas alempaan nilkkaniveleen nivelrikko voi tulla esimerkiksi kantaluun murtuman seurauksena. Vammaan tai aiempaan leikkaukseen liittyvä hermon vaurioituminen voi joskus aiheuttaa jalan kroonisen kipuoireyhtymän.

Muut jalan alueen kipua aiheuttavat syyt ja niiden selvitys Suurin osa kiputiloista on ei-tapaturmaperäisiä, jolloin vaiva on saattanut kehittyä pikkuhiljaa vuosien kuluessa. Altistavina tekijöinä rasitus- ja rappeumaperäisille vaivoille ovat aiempien vammojen lisäksi mm. raskas fyysisesti kuormittava työ, urheiluun ja liikuntaan liittyvät ylirasitustilat, nivelten virheasennot, ylipaino ja tupakointi. Taustalla voi olla myös jokin sairaus, kuten nivelreuma, nivelpsoriasis, kihti tai diabetes. Jalkapotilaan tutkimus käsittää huolellisen esitietojen kartoituksen, käsittäen erityisesti edeltävät vammat, rasitushistorian, mahdolliset kävelyn häiriöt, jalkineet, mahdollisten apuvälineiden käytön ja oirekuvan. Tutkimukseen kuuluu kävelyn sil-

mämääräinen arvio sekä seisten ja tutkimuspöydällä tehty kliininen nilkan ja jalkaterän tutkiminen. Lisäksi käytetään röntgen-, tietokone- ja magneettikuvausta, harvemmin hermoratatutkimuksia sekä laboratoriotutkimuksia.

Näillä pyritään selvittämään oireiden syy. Nivelrikon lisäksi kipua aiheuttavat yleisimmin virheasennot, joiden seurauksena syntyvä virheellinen kuormitus aiheuttaa rasitusperäistä kipuoiretta.

Nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikko Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jonka varsinaista syytä ei tunneta, mutta esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Sairaudessa nivelen rusto hajoaa ja häviää, mutta kyseessä on koko nivelen sairaus. Nivelrikko kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa ja oireet eivät aina korreloi radiologisten löydösten kanssa. Tyypillisiä oireita ovat nivelen kipu rasituksessa ja nivelen jäykkyys, pidemmälle edenneessä taudissa myös leposärky.

Jalkavaivojen hoito Nilkka- ja jalkaterävaivojen hoito voidaan jakaa ei-leikkaukselliseen eli konservatiiviseen hoitoon ja leikkaukselliseen eli operatiiviseen hoitoon. Konservatiivisen hoidon tarkoituksena on parantaa alaraajojen lihasten ja nivelten toimintakykyä ja korjata askellusta mahdollisimman normaaliksi ja kivuttomaksi. Apuna käytetään fysioterapi-

an ja toimintaterapian keinoja, erilaisia apuvälineitä sekä lääke- ja pistoshoitoja. Vaikka nilkan ja jalkaterän alueen oireinen nivelrikko hankaloittaa merkittävästi liikkumista, liike- ja liikuntaharjoittelu on silti oireiden lievittämisen perusta, kuten yleensäkin nivelrikon hoidossa. Liikuntaa pitää usein muokata sellaiseksi, että se sujuu kivutta. Jalkineilla voidaan usein helpottaa kävelyä ja jalkafysioterapeutin ohjauksesta on yleensä hyötyä. Kipua kannattaa hoitaa sekä lääkkeettömillä keinoilla, kuten esimerkiksi lämpöhoidolla, sekä parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä. Kivuliaisiin tulehtuneisiin niveliin kortisonipistokset toimivat usein erinomaisesti. Leikkaushoidossa ensisijaisena tavoitteena on yrittää säilyttää raajan tai nivelen toimintakyky mahdollisimman normaalina säästävän leikkaustekniikan avulla. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi, mutta leikkauksen jälkeiset kuntouttavat toimenpiteet kestävät yleensä useita kuukausia.

Leikkauksellisesti nilkan ja jalkaterän alueella nivelrikkoa joudutaan hoitamaan useimmiten luudutus- eli jäykistysleikkauksilla, mutta ylempään nilkkaniveleen ja isovarpaan tyviniveleen löytyy myös tekonivelvaihtoehto.

Katso Helka Koivun luento nilkan nivelrikon hoidosta Nivelverkosta!

Nivelposti 1/2022 | 11

Kokemuksia jalkaterien krempoista

Tilaa Niveltieto jäsenetuhintaan Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsenenä saat

NIVELTIETOlehden vuositilauksen jäsenetuhintaan –30 % (alennettu hinta 23,10 €, normaalihinta 33 €).

Niveltieto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaa osoitteessa toimisto@nivelposti.fi

www.nivel.fi

Teksti: Paula Kukkonen

Kymmenisen vuotta sitten olin kahdella kaupunkilomalla, joilla kävelyä oli runsaasti. Päkiäni alkoivat yllättäen kipeytyä. Panin asian runsaan kävelyn piikkiin, koska kivut hävisivät kävelyn vähennyttyä. Seuraavana keväänä vasemman päkiän kipu kuitenkin palasi voimakkaana ja jouduin perumaan suunnitellun Pariisin matkan. Tästä alkoi edelleen jatkuva kierre jalkaterävaivojen kanssa.

Vuosien varrella jalkateriä on tutkittu ja todettu mm. nivelrikkoa oikean jalan tyvinivelessä sekä vasemman jalkaterän ulkoreunassa. Ne eivät kuitenkaan selittäneet päkiöiden kipeytymistä. Yhden selkeän syyn löysi fysioterapeutti, joka totesi rasvapatjojen valuneen väärään paikkaan. Toisin sanoen jalkapohjissa on lähinnä nahkaa luiden päällä. Jalkateristä on otettu mm. magneettikuvat, joiden perusteella epäiltiin sidekudossairautta. Varsinaista syytä ei kuitenkaan löytynyt. Pari vuotta sitten

KUMARTAISIN, JOS VOISIN. MUTTA SATTUU!

Ravintolisä*

NYT ÄKKIÄ APTEEKKIIN ARTHROA HAKEMAAN.

CE-merkitty lääkinnällinen laite

Helpota niveltesi arkea kotimaisilla Arthro-tuotteilla www.arthro.fi

todettiin kihtiin viittaava uraattiarvo kohonneeksi. Nyt ruokavalion muutoksilla ja pienellä kihtilääkityksellä, jalkaterät ovat olleet jonkin verran paremmassa kunnossa. Pisteenä iin päälle oikeasta nilkasta löydettiin ylimääräinen niin sanottu kuuluu, jonka kanssa pärjään säännöllisellä jumpalla ilman leikkaushoitoa.

Jalkaterien kanssa eläminen tuntuu välillä taitolajilta. Parhaan avun olen vuosien mittaan saanut alaraajaongelmiin perehtyneeltä fysioterapeutilta ja ennen kaikkea annettujen jumppaohjeiden säännöllisestä toteuttamisesta. Normaalielämä sujuu, kunhan pidän kovalla alustalla eli erityisesti kaduilla liikkumisen kohtuullisena. Maastossa liikkuminen on helpompaa ja hyvänä apuna on kävelysauvat. Kipulääkkeiden käyttö on tilapäistä. Loppujen lopuksi asiat voisivat olla paljon huonomminkin – kiitos jalat!

Arthro Nivelvoiteen viilentävä vaikutus tuntuu heti ja nivelkivun tunne, kuumotus ja turvotus helpottuvat.

Monipuolinen rustovalmiste Arthro Caps sisältää monia nivelten hyvinvoinnille tärkeitä ainesosia. Pitkäkestoinen vaikutus kaikkiin niveliin voiteen täsmähelpotuksen rinnalle. *Suositeltava vuorokausiannos: 3 kapselia. C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.

12 | 1/2022 Nivelposti

Uudet polvet saanut on iloinen veronmaksaja Teksti: Tuula Vainikainen • Kuvat: Helena Haapanen

Helena Haapanen

Vasemman polven tekonivel toukokuussa ja oikea polvi syyskuussa, sai Helena Haapasen tyytyväiseksi. Kesällä oli jo hyvä hoitaa puutarhaa ja marjastaa ennen toisen polven leikkausta. Ensi kesänä elo on toivon mukaan vieläkin mukavampaa.

Helenan polvien tarina on melko tyypillinen. Yhdeksän vuotta ennen tekonivelleikkausta hän loukkasi oikean polvensa raivatessaan vasta hankitun vanhan omakotitalon viidakoksi ryöstäytynyttä pihaa. Tiheäksi kasvaneesta pensaikosta löytyi salakavala kuoppa, johon jalka upposi. Polvi vääntyi, turposi ja oli hyvin kipeä. Alaraajojen magneettikuvauksessa todettiin molemmissa polvissa kulumaa, mutta ortopedi ei silloin nähnyt hänen vielä tarvitsevan tekoniveliä.

– Olin kuulemma vielä liian nuori, kun olin silloin 58-vuotias. Kahdeksan vuotta myöhemmin, syksyllä 2020 hän ihmetteli miten hemmetissä olen voinut kävellä näillä polvilla. Tilanne huononi siis vähitellen ja loppuvaiheessa pidemmät kävelyt olivatkin jo todella kivuliaita, Helena muistelee.

Hän olisi mielellään saanut tekonivelet samalla kertaa molempiin polviin, mutta Tyks Ortossa molempia polvia ei nykyään leikata samaan aikaan kuin erityistapauksissa.

Keväällä 2021 oli vuorossa hammashuolto. Yksi hammas piti poistaa ja valmius leikkaukseen varmistui huhtikuun lopulla.

– Kun ilmoitin leikkausvalmiudesta Tyksiin, kutsu leikkaukseen tuli lähes saman tien ja sain leikkausajan jo parin viikon päähän. Olin todella iloinen ajan löytymisestä niin nopeasti.

Toukokuun kymmenes keväällä 2021 oli vasemman polven leikkauspäivä. Ensimmäiseksi leikattava polvikin vaihtui vielä viime metreillä, toisen aika tuli noin neljä kuukautta myöhemmin. Ensimmäisen polven leikkauksessa oli ongelmia puudutuksen kanssa ja toimenpide tehtiinkin yleisanestesiassa. Leikkaus sujui ongelmitta ja sairaalasta Helena kotiutui jo yhden yön jälkeen.

Alkuajat sairaalasta kotiutumisen jälkeen olivat hankalia molemmilla kerroilla, sillä vahvat särkylääkkeet sekoittavat hänellä elimistön helposti. Pahoinvointi ja vatsaongelmat laskivat mielialaa, mutta kesää kohti olo helpottui ja mielikin parani, kun pääsi treenaamaan liikkumista pihalle. Puutarhaintoilija pääsi pihassaan hoitamaan myös rakkaita kasvejaan ja vanhalle kunnon puutarhapallille löytyi taas käyttöä. Helenan puutarhapalli on hänen ehdoton apuvälineensä, jonka kanssa pystyy puuhailemaan maan tasolla helpommin.

Kesäpäivät olivat mukavaa kuntoutusaikaa ja uiminen luonnonvesissä tuki hyvin kuntoutumista. Retket eri uimarannoille piristivät myös mieltä. Ulkomailta kesävierailulle tulleen tyttärenpojan kanssa käytiin uimassa joskus kaksikin kertaa päivässä. Myös kuntosalilla käynnit tekivät hyvää ja lihasvoima karttui. Syyskuun viimeisenä päivänä oli vuorossa toisen polven leikkaus.

Helena sai todeta vanhan viisauden – polvet eivät todellakaan ole samanlaisia ja leikkauskokemukset voivat poiketa paljonkin toisistaan. Tällä kertaa puudutus onnistui hyvin ja sairaalasta hän kotiutui jälleen leikkausta seuraavana päivänä. Kotona olo alkoi samaan tapaan lääkkeistä pahoinvoivana ja vatsavaivaisena. Ruokahalukin katosi ja paino putosi kilokaupal-

la. Lisäongelma oli leikattuun raajaan ilmaantunut laaja hematooma, joka oli mustankirjavana paitsi hurjan näköinen, myös kipeä. Yhteydenotot sairaalaan tarjosivat kuitenkin tietoa. Kun luonto tarjosi keväällä tukea kuntoutujan mielialalle, pimenevä syksy tuntui kurjemmalta.

Kuntoutuminen on kuitenkin edennyt toisestakin polvesta alun vastoinkäymisten jälkeen hyvin. Haava on siisti ja liikkeelle on päässyt. Itsenäisyyspäivänä käytiin ihailemassa Turun upeita joulunalusvaloja ja vesijumpan aloitus ja kuntosalisuunnitelmia on ystävättären kanssa tehty.

– Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka nopeasti pääsin korona-aikanakin hoitoon. Polvien erot vähän hämmästyttivät, kuinka ne voivatkin olla niin erilaisia. Oli hienoa, että viime kesänä pääsin jo nauttimaan rakkaista pihahommistani, ensi kesä on sitten toivon mukaan vieläkin parempi. Siihen uskon kyllä, sillä kuntoutumistahan tapahtuu vielä vuodenkin aikana leikkauksesta.

Haapanen kehuu olevansa iloinen veronmaksaja. Yhteiskuntamme hoitaa eläkeläisiäänkin hyvin. Perheeseen on sattunut kuluneen vuoden aikana muitakin hoitoa vaativia terveysjuttuja.

Helena kävi viime vuoden lopulla sappileikkauksessa Salossa ja kumppanilla oli vaativa sydänleikkaus ja vielä onneton tapaturma, jonka jälkeen on vaadittu sekä yläraajan että kasvojen ja hampaiden monimutkaisia korjauksia.

Jossain muualla nämä terveysongelmat olisivat varmasti romuttaneet talouden.

Puutarhapalli on Helenan tärkeä apuväline sekä puutarhassa puuhaillessa että marjastaessa.

Sen sisuksissa kulkevat vesipullo, hyttysmyrkyt ja muu tärkeä pientavara.

Nivelposti 1/2022 | 13

Rannekanavaoireyhtymä Teksti ja kuva: Hanna-Stiina Taskinen, LT, käsikirurgian erikoislääkäri, TYKS, TULES

Hermosolu on ainutlaatuinen solu ihmiskehossa. Hermosolut eivät pääsääntöisesti jakaannu syntymän jälkeen, kuten muut ihmisen solut. Solun sooma tumineen sijaitsee selkäytimessä, joten hermosolun viejähaarakkeelle saattaa tulla mittaa yli metri.

Tämä rakenne asettaa omat haasteensa hermosolun aineenvaihdunnalle ja niinpä hermosolu kuten aivosolut kärsivät jo lyhytkestoisestakin hapenpuutteesta.

Yläraajan yleisin hermopinne on keskihermon eli medianushermon pinne rannekanavassa. Ranteen pikkuluut muodostavat kourumaisen rannekanavan, jonka kattona on tiukka sidekudosliitos. Keskihermo, joka on noin lyijykynän paksuinen, kulkee rannekanavassa sormien koukistajajänteiden kanssa (yhteensä yhdeksän jännettä). Ranteen ollessa koukistettuna ja etenkin puristusotteissa, hermon verenkierto kärsii ja ihminen aistii tämän puutumisen tunteena.

Keskihermon hermottamat peukalo, etu- ja keskisormi ja nimettömän puolikas tuntuvat puutuneilta. Yleisimmin oireet ilmaantuvat ensin öisin, jolloin ihminen herää ravistelemaan kättään. Päiväsaikaan oireet ilmenevät yleensä staattisissa puristusotteissa kuten polkupyörällä tai autolla ajo, porakoneen tai föönin käyttö sekä kirjan lukeminen. Alkuvaiheessa ravistelu helpottaa, mutta myöhemmin puutuneisuuden tunne saattaa olla jatkuvaa. Kädet tuntuvat kömpelömmiltä ja tavarat saattavat putoilla. Monella kipu ja pakottava tunne on polttavaa ja saattaa esiintyä sähköiskumaisia tuntemuksia. Kipulääkkeet eivät tahdo auttaa. Monesti yöuni saattaa muuttua hermopinteen vuoksi pätkittäiseksi.

Mikäli pinnetila jatkuu, peukaloa hermottava thenarlihas saattaa surkastua.

Esiintyvyys Väestötasolla keskihermon pinteen esiintyvyys on 5 %. Naisilla esiintyvyys on miehiä korkeampi. Esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Riskitekijöitä ovat käsien rasitus ja tärinäaltistus, ylipaino, nivelreuma, diabetes, munuaissairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta, raskaus, tupakointi ja värttinäluunmurtumien jälkitilat. Suomalaisen kohort-

titutkimuksen mukaan noin 2/3 todetuista keskihermon pinteistä päätyy leikkaukseen jossain vaiheessa.

Diagnostiikka Diagnoosiin päästään kliinisellä tutkimuksella. Oireiden selvittely on tärkeää ja tutkiessa voidaan todeta tuntopuutos tai tunnon heikkeneminen peukalossa, etu- ja/tai keskisormessa.

Lisäksi peukalonlihas saattaa surkastua (Kuva).

Diagnoosin varmistaa ENMG (hermo-lihassähkötutkimus), jolla sähköisesti tutkitaan lihasten ja hermojen tilaa. ENMG paikantaa lisäksi pinteen ja siten poissulkee esimerkiksi kaularankaperäisiä hermojuurivaurioita. ENMG luokittelee pinteet lieväasteisiin, kohtalaisiin sekä voimakasasteisiin pinteisiin. Tämä luokittelu ohjaa hoitomuodon valintaa ja kiireellisyyttä.

Hoito Lievissä tapauksissa ensisijaisena hoitona tulee käyttää irrotettavaa tarrakiinnitteistä yölastaa. Siinä ranteen neutraaliasento mahdollistaa hermon optimaalisen verenkierron yöaikaan ja tällöin päiväsaikainen oireilu helpottaa. Myös työtapojen ja ergonomian tarkistaminen saattavat rauhoittaa oireita. Yhtäkkisessä oireilussa ja reumapotilailla tulehduksen aiheuttama kudosturvotus saattaa aiheuttaa akuutisti pinneoireet. Tällöin rannekanavaan injisoitu kortisoni saattaa rauhoittaa tilannetta.

Mikäli konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla ei tilannetta saada paranemaan kolmen kuukauden kuluessa ja oireet ovat elämänlaatua häirit-

Keskihermon pinne on aiheuttanut peukalon thenarlihasten surkastumista (nuoli).

seviä yöheräilyineen, on syytä harkita leikkauksellista hoitoa. Myös voimakasasteisissa pinteissä, joissa on lihaskatoa todettavissa, konservatiivista hoitoa ei ole syytä pitkittää.

Leikkauksessa halkaistaan transversaaliligamentti, jolloin hermo ei joudu enää puristuksiin asennoista johtuen.

Toimenpide tehdään yleensä avoimena toimenpiteenä ja paikallispuudutuksessa. Leikkauksen jälkeen potilaan kokema kipu ja yöpuutuminen helpottavat yleensä välittömästi. Arven pehmeneminen kuitenkin kestää pidempään ja vasta vuoden kohdalla leikkauksesta kudostasapaino on palautunut. Mikäli pinne on jatkunut pitkään ja on asteeltaan voimakas iäkkäällä potilaalla, tunto ei palaudu entiselleen leikkauksen jälkeenkään. Myös perussairaudet kuten diabetes, vaikuttavat ennustetta heikentävästi. Nuoremmilla potilailla sen sijaan tunto palautuu 6-12 kuukauden aikana.

Toimenpiteen aiheuttama sairasloma-aika on yleisimmin 4-6 viikkoa työnkuvasta riippuen. Kuitenkin mahdollisimman monipuolinen tekeminen on suositeltavaa heti ompeleiden poiston jälkeen. Yleensä vaiva ei uusi leikkauksen jälkeen, mutta täysin poikkeuksellista uusiminen ei kuitenkaan ole.

Lähteet ja lisätiedot saatavilla toimituksesta

14 | 1/2022 Nivelposti

Kokemus rannekanavaoireyhtymästä ja sen hoidosta Teksti ja kuva: Annukka Helander

Margit on 41-vuotias maatalousyrittäjä. Koulutukseltaan Margit on insinööri ja rannekanavaoireyhtymän oireet alkoivat jo liki kymmenen vuotta sitten näyttöpäätetyössä, jonka tueksi haettiin esimerkiksi ergonomisia hiiriä. Jo tuolloin käsissä ilmeni puutumista. Todennäköisesti syyt rannekanavaoireyhtymän syntymiseen ovat Margitilla perinnölliset.

Viimeiset viisi vuotta ennen leikkaushoitoa puutumisen tunne ja kipuilu lisääntyivät. Niitä hoidettiin toistuvasti hieronnalla ja fysioterapialla, joista toisinaan olikin apua. Öisin käytössä oli rannelastat tilanteen rauhoittamiseksi. Särkylääkkeistä ja kipuvoiteista ei ollut apua. Ilman lastojen käyttöä käsillä oli taipumus joutua yöaikana myös kovaan jännitystilaan ja kramppiin. Puristusvoima heikkeni ja toisinaan autolla ajaminenkin oli hankalaa. Käsien kipuilu aiheutti kipuja myös yläselkään.

Keväästä 2020 alkaen käsien puutuminen oli jo jatkuvaa ja loppuvuodesta Margit hakeutui lääkärin vastaanotolle. Terveyskeskuksesta hän sai lähetteen kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin tekemään ENMG-tutkimukseen, jossa todettiin asteeltaan kohtalainen rannekanavaoireyhtymä ja suositeltiin leikkaushoitoa.

Maatalousyrittäjän työn aikataulujen vuoksi Margit otti aktiivisesti yhteyttä eri sairaaloiden jononhoitajiin saadakseen leikkausajan kesäkuulle 2021. Toisen käden leikkaus tehtiin

Margitin ranteet kaksi viikkoa ja viisi kuukautta leikkausten jälkeen.

marraskuussa 2021. Kesällä leikattu käsi ehti toipua työkuntoiseksi jo toiseen leikkaukseen mennessä. Puutuminen loppui heti leikkauksen jälkeen ja muutamassa kuukaudessa suurimmat kivut olivat ohi. Leikkaus itsessään oli päiväkirurginen toimenpide ja ohi muutamassa tunnissa.

Jälkikäteen ajatellen Margit toivoo, että tuloksettoman hieronnan ja fysioterapian sijaan olisi saanut ohjausta hakeutua aikaisemmin lääkäriin. Tiedon saanti oli haastavaa. Hän pitää hyvänä sitä, että jaksoi jatkaa kuntosaliharjoittelua ja muuta liikuntaa. Erityisesti selkälihasten vahvistaminen on vaikuttanut olevan hyödyllistä.

Terveyttä ja hyvinvointia Petreasta Petrea tarjoaa Tules-kursseja selkä-, alaraaja- sekä niska- ja hartiaoireisille. Avomuotoisella kurssilla voit yhdistää kuntoutuksen ja työssäkäynnin.

Kurssit ovat Kelan järjestämiä ja rahoittamia ja osallistujille maksuttomia.

Kaikki Tules-kurssit toteutetaan Holiday Club Caribian toimipisteessä. Katso tarkemmat tiedot www.petrea.fi.

• •

Tutustu myös uusiin Oraskursseihin – saat tukea työssäjaksamiseen ja uupumiseen.

Omaishoitajien parikurssit vahvistavat elämänhallintaasi ja antavat vertaistukea.

Holiday Club Caribia, Turku Kongressikuja 1 20540 Turku puh. 020 754 7200

Hae ! mukaan

Nivelposti 1/2022 | 15

Moniammatilliselta yksilökuntoutuskurssilta

uutta virtaa arkeen Teksti: Annika Welling-Nyberg

Syksyllä kolmisen vuotta sitten yhdistyksemme jäsen Tiina Himanen oli osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja pian jäämässä eläkkeelle kokoaikaisesti. Käytyään useamman vuoden samalla fysiatrilla Himanen kysyi tältä, onko hänen ikäisensä ihmisen vielä mahdollista päästä kuntoutukseen. Fysiatri totesi, että ilman muuta ja aina kannattaa hakea.

Lääkäri kirjoitti Himaselle B-lausunnon kuntoutushakemusta varten. Pian Kelalta tuli yhteydenotto, jossa kysyttiin mieleistä kuntoutuspaikkaa. Valittavana oli esimerkiksi Turun Caribia ja Oulun Eden, mutta Karjalohjalla sijaitseva Lohja Spa & Resort oli aiemman käynnin perustella Tiinan mieleen. Noin 100 kilometrin päässä Turusta, kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä sijaitseva kylpylä on Himasen mukaan pieni ja mukava. Karjalohja oli hyvä valinta myös siitä syystä, että siellä järjestetään TULES- ja reumasairauksien kuntoutuksia.

Tammikuussa Tiina sai tietää pääsevänsä jo helmikuun lopussa kuntoutuskurssille, jonka ensimmäinen kuntoutusviikko ajoittui sopivasti juuri ennen tekonivelleikkausta.

Yksilökuntoutuskurssi koostui kolmesta viiden arkipäivän kurssiviikosta, jotka toteutettiin yhden vuoden aikana. Tiinan kanssa kurssilla oli viisi muuta osallistujaa. Jokaiselle kurssilaiselle oli nimetty fysioterapeutti, jonka ohella myös muita fysioterapeutteja sai tavata yksilökuntoutuksen merkeissä.

Tämän lisäksi osallistujille tarjottiin ohjattua vesijumppaa, muuta jumppaa ja ulkoilua.

Kurssin ravintoterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti eivät työskennelleet talossa vakituisesti, vaan olivat aina muutaman päivän kerrallaan paikalla. Henkilökunta otti hienosti huomioon erikuntoisten osallistujien toiveet:

– He olivat mahtavia - tosi, tosi mukavia ihmisiä, Tiina kehuu.

Kylpylän uusitulla allasosastolla oli useita erilaisia altaita ja saunoja.

– Saunat olivat tosi kivat: siellä oli suolasaunaa, höyrysaunaa ja koivusaunaa. Savusaunaa ei ollut, mutta saunat olivat pieniä ja siistejä. Allasvalvojalta sai halutessaan hakea purkin suolaa, jota sai hieroa ihoonsa.

Mukavista puitteista huolimatta Tiinan mielestä kurssilla avainasemassa oli asiantunteva henkilökunta

Osastolla oli 25 metriä pitkä allas uintia varten sekä kylmävesialtaita, kuumavesialtaita ja porealtaita. Talvella rantasaunalla oli avanto, jonka ääreen pääsi tiettyinä aikoina kätevästi kylpytakissa sujahtamaan. Mukavista puitteista huolimatta Tiinan mielestä kurssilla avainasemassa oli asiantunteva henkilökunta: – Tykkäsin kovasti kylpylästä, mutta erityisesti ihastuin siihen tietotaitoon, joka siellä oli. Ja jos he eivät jotain asiaa tienneet, he ottivat selvää. Heillä oli myös hirmu hyvä yhteishenki. Tunsin, että sain sellaista hoitoa, jota en ollut aiemmin saanut. Minua tosiaan joku ajatteli

ja pyrki täyttämään toiveitani. Sellainen henki siellä talossa oli, kun ryhmä oli sopivan pieni ja kaikki oppivat tuntemaan toisensa.

Ohjelmassa oli vähintään kaksi yksilökuntoutustapaamista päivittäin. Sen lisäksi järjestettiin ohjattua liikuntaa.

Päivien pituus sekä ohjelman määrä vaihtelivat jonkin verran, ja vapaa-aikaakin oli.

– Pakko ei ollut mihinkään osallistua, ainoastaan jos yksilöhoidon jätti välistä, piti asiasta ilmoittaa.

Kyllä kaikki toki halusivat yksilöhoitoon.

– Vaikka oli korona-aika, säilyi turvallisuuden tunne koko ajan.

Yöpymiset olivat omissa huoneissa, ruokailut porrastetusti, maskit käytössä ja käsidesiä esillä.

Kun viikon kurssikerralta lähti kotiin, odotti jo seuraavaa. Kurssiviikon jälkeen oma fysioterapeutti soitti ja kyseli kuulumisia.

– Tietysti tavoitteita asetettiin, niihin pyrittiin ja osittain päästiinkin. Tuntui kauhean hyvältä, että joku välittää. Kuntoutuskurssilla voi saada myös vinkkejä, että hei tämähän on kiva laji tai tällainen jumppa sopisikin minulle. Esimerkiksi vesijuoksu tai vesivoimistelu. Kyllä minä ainakin lämmöllä suosittelen tätä kuntoutusta, Tiina toteaa lopuksi.

Haluatko sinäkin kertoa kokemuksesi kuntoutuksesta?

Olethan yhteydessä tiedotus@nivelposti.fi

Lisätietoa moniammatillisesta kuntoutuksesta ja hakuohjeet: https://www.kela.fi/moniammatillinen-yksilokuntoutus

16 | 1/2022 Nivelposti

NIVELRIKKOUUTISIA

Keijo Mäkelä aloittanut ortopedian ja traumatologian professorina Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Mia Pohjaranta

Tyksin tuttu osastonylilääkäri, tekonivelkirurgiaan erikoistunut dosentti Keijo Mäkelä seuraa eläkkeelle siirtynyttä Hannu Aroa ortopedian ja traumatologian professorina.

Mäkelä aloitti yliopiston professorina syyskuun 2021 alussa toimittuaan jo vuoden alusta 50-prosenttisesti virkaa tekevänä. Yliopistotehtävänsä lisäksi hän toimii myös osa-aikaisena ylilääkärinä Tyksissä. Eläköitynyt Hannu Aro päättää vielä keskeneräisiä tutkimusprojektejaan.

– Toimin aikaisemmin Tyksin osastonylilääkärinä. Pestiin kuului osaksi myös tutkimusjohtamista eli Tyks Tules -tutkimusyksikon vetäjän tehtävät. Nykyinen tehtäväni toivon mukaan selkeyttää mandaattiani ortopedis-traumatologisen tutkimuksen tekemisessä aiempaan verrattuna, kun aikaa on siihen käytettävänä enemmän. Tarkoituksenani on myös leikata Tyksissä yhtenä päivänä viikossa ja pitää poliklinikkaa yhtenä päivänä.

Ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuminen alkoi aikoinaan kiinnostaa Mäkelää opiskelujen loppupuolella ja ensimmäiset erikoistumiskokemukset vahvistivat valinnan. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi

Jani Knifsundin väitöstilaisuus järjestettiin Tyksissä T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa 12.11.2021. Kuvassa vas. tilaisuuden kustos eli valvoja professori Keijo Mäkelä, väittelijä Jani Knifsund ja vastaväittäjä dosentti Hannu Miettinen Itä-Suomen yliopistosta.

hän valmistui vuonna 2004.

Ortopedia ja traumatologia käsittää tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja vammat. Potilasmäärät ovat isoja sekä ensiavussa, poliklinikoilla että leikkaussaleissa, ja kasvavat entisestään väestön vanhetessa. Potilasmäärien sesonkivaihtelu näkyy myös säiden vaihtuessa – ensimmäiset liukkaat tuovat aina uusia potilaita ja heidän pikaista leikkausta vaativien vammojensa hoito saattaa joskus myös siirtää aiemmin sovittuja leikkauksia. Se on tietenkin valitettavaa kaikille osapuolille.

Mäkelä on paneutunut etenkin ortopedisten laaturekisterien hyödyntämiseen. Hän on kansallisen Tekonivelrekisterin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, sekä pohjoismaisen NARA (Nordic Arthroplasty Register Association) -tekonivelrekisterin johtoryhmän jäsen toimittuaan puheenjohtajana 2014-2020. Laaturekisteritietoa voidaan usein hyödyntää suoraan Tyks Orton potilaiden hoidossa.

Myös satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tehdään. Esimerkkinä

ortopedian erikoislääkäri Jani Knifsundin marraskuinen väitös polven osatekonivelistä. Väitöskirjan tulosten mukaan vähintään neljännes polven nivelrikkopotilaista soveltuu osatekonivelleikkaukseen, jonka etuina ovat muun muassa lyhyempi sairaalahoitoaika, nopeampi toipuminen toimenpiteestä sekä pienempi leikkauksen jälkeinen sairastuvuus ja kuolleisuus. Pitkällä aikavälillä osatekonivelten uusintaleikkaustarve on kuitenkin perinteistä kokotekoniveltä suurempi.

– Janin väitöskirja on kahdeksas ohjaamani. Lähivuosina tutkimusryhmästäni onkin tulossa ainakin väitöskirja vuodessa. Kustoksena eli väitöstilaisuuden valvojana toimiminen kuuluu professorin virkatehtäviin, kertoo Keijo Mäkelä.

Jani Knifsund luennoi Nivelterveysviikolla Ruusukorttelissa tiistaina 5.4.2022 klo 17.30.

Polven osatekonivelleikkaus, uhka vai mahdollisuus?

Nivelposti 1/2022 | 17

18 | 1/2022 Nivelposti

TAPAHTUMAKALENTERI Kevät ja kesä 2022 Lisätietoja tapahtumista voit tiedustella toimistolta. Ohjelma täydentyy ja tarkentuu kevään aikana, joten kotisivujamme, Facebookia ja yhdistyspalstoja kannattaa seurata. Tiedotamme tapahtumista myös sähköpostitse. Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei toisin mainita.

Koronatilanteen vuoksi on toistaiseksi ilmoittauduttava kaikkiin tapahtumiin pois lukien Raision, Härkätien ja Kaarinan Nivelkerhot. Ilmoittaudu etukäteen toimistolle, ellei tapahtuman tiedoissa anneta muita ilmoittautumisohjeita. Tähdellä (*) merkittyihin ohjelmiin voi osallistua

myös etänä.

Muutokset mahdollisia. Mikäli olet epävarma tapahtuman toteutumisesta, olethan yhteydessä.

TOIMISTO Puh. 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi www.nivelposti.fi

Aukioloajat helmi–huhtikuussa Ma 14–18, ke ja to 9–12 touko-, kesä- ja elokuussa Ma 12–16, ke ja to 9–12 Toimisto on suljettu arkipyhinä sekä maanantaina 23.5.

Aukioloajat koskevat käyntejä toimistolla sekä puhelinsoittoja. Palvelemme aukioloaikojen ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan.

Heinäkuussa olemme kesätauolla ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin.

HUOM! Tapahtumat yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B (käynti Helsinginkadun puolelta) ellei toisin mainita.

LIIKUNTA Tule mukaan yhdistyksen liikuntaryhmiin!

Tarkempia tietoja vuoroista ja vapaista paikoista saat toimistolta sekä verkkosivuiltamme. Jäsenhintainen osallistuminen liikuntaryhmiin edellyttää jonkin tule-yhdistyksen (Turun Seudun Selkäyhdistys, Turun Seudun Luustoyhdistys, Turun Seudun Nivelyhdistys, Turun seudun Reumayhdistys) tai muiden yhteistyökumppanien jäsenyyttä. Ei-jäsenille ryhmäkohtainen lisämaksu 20 €. Kaikkiin liikuntaryhmiin, joissa on tilaa, voi ilmoittautua mukaan myös kesken kauden. Lyhyempi kausi huomioidaan osallistumismaksussa.

Koronarajoitusten vuoksi muutokset ryhmien aikatauluissa ovat mahdollisia, varmistathan ajantasaisen tiedon toimistolta tai www.nivelposti. fi/liikunta.

Asahi Ke 19.1.-20.4. klo 15.15-16.00 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11.

Hinta 70€/kausi (14 kertaa).

Ohjaaja Merja Tuomola.

Kuntosali/Ruusukortteli Ma 17.1.-30.5. klo 16.00–17.30, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11.

Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen ohjaaja paikalla.

Asahi - uusi iltaryhmä Turussa!

Ti 15.2.-19.4. klo 18-19.00 Lähde Hyvinvointikeskus, Puutarhakatu 45 B (3.krs) Hinta 60 €/kausi (10 kertaa).

Ohjaaja Risto Lehto.

Kuntosali/Lehmusvalkama Ti 18.1.-24.5. klo 17.30-19.00, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Osallistujille maksuton. Yhdistyksen vapaaehtoinen ohjaaja paikalla.

Asahi - uusi iltaryhmä Kaarinassa!

Ma 21.2.-11.4. 17.45-18.45 Vaparin discotila, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Hinta 48€/kausi (8 kertaa). Ohjaaja Risto Lehto.

Kävely kuntoon -ryhmä To 7.-28.4. klo 18-19.30, yhdistyksen toimitila. Ryhmässä käsitellään kävelyn perusteita ja terveysetuja teoriatietoon pohjautuen sekä tehdään käytännön harjoitteita. Ohjaamassa tule-tietokeskuksen fysioterapeutti. Hinta 10 €/4 kertaa.

Ilm.viim. 4.4.

FasciaMethod 1 – tasapaino ja voima Ke 19.1.-20.4. klo 16.00-16.45, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11.

Hinta 70 €/kausi (14 kertaa).

Ohjaaja Hanna Pihlajamaa.

FasciaMethod 2 – liikkuvuus Ke 19.1.-16.3. klo 16.45-17.45, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11.

Hinta 54 €/kausi (9 kertaa).

Ohjaaja Hanna Pihlajamaa.

Esteetön kuntosali/Kaarinan visiitti Ma 17.1.-30.5. klo 16.30-18.00, Rantayrttikatu 1, Kaarina. Nivelyhdistyksen ja Reumayhdistyksen yhteinen vuoro. Hinta Visiittikortilla: kaarinalaiset 35€ / muut 40€.

Kaarinan Nivelkävelyt Ti 22.2., 22.3. ja 26.4. klo 15.30-16.30 Kaarinan Nivelkerhon kävelyt. Lähtö Puntarin edestä, Pyhän Katariinan tie 7. Ei ennakkoilmoittautumista, saavu vain paikan päälle.

Kuntosali/Impivaara Kausi 18.1.-26.5. Yhdistyksen vakiovuorot omatoimiseen harjoitteluun tilauskuntosali Männistössä, Uimahallinpolku 4, 3. krs. Hinta 47,50 €/kausi (19 kertaa).

Ryhmät tiistaisin klo 11-12 ja 12-13 sekä torstaisin klo 12.30-13.30 ja 13.30-14.30.

Niveljooga Turussa Ma 17.1.-25.4. klo 11-12, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Iso sali katutasossa. Hinta 84€/kausi (14 kertaa). Ohjaaja Heikki Vuorila.

Ryhmään voivat osallistua jäsenhintaan myös Lehmusvalkaman kävijät.

Niveljooga Naantalissa Ma 21.2.-25.4. klo 15-16, Naantalin Kesti-Maaria, Maariankatu 2. Hinta 60€/kausi (10 kertaa). Ohjaaja Heikki Vuorila. Ryhmään voivat osallistua jäsenhintaan myös Naantalin Reumayhdistyksen jäsenet.

Fysiopilates Ke 23.3.-25.5. klo 16.45-17.45, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11.

Hinta 60€/kausi (10 kertaa).

Ohjaaja Maarit Itälä.

Vesijumppa/Raision Ulpukka Ma 17.1.-25.4. klo 14-14.45 ja klo 14.4515.30, Uintikeskus Ulpukka, Eeronkuja 5, Raisio. Hinta 70€ + Ulpukan normaali sisäänpääsymaksu/kausi (14 kertaa).

Nivelposti 1/2022 | 19

TAPAHTUMAKALENTERI Vesijumppa/Verkahovi Kevätkausi 17.1-27.5. Ryhmiä yhteensä 21 ma-pe Verkahovin allastilassa, Verkatehtaankatu 4. Kauden hinta 87,40–115,90 €/kausi (19 kertaa) ryhmästä riippuen. Äijäjooga Ma 17.1.-25.4. klo 12.30-13.30, Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7. Hinta 84€/kausi (14 kertaa).

Ohjaaja Heikki Vuorila.

Ryhmään voivat osallistua jäsenhintaan lisäksi Lehmusvalkaman kävijät ja Turun Seudun Parkinson-yhdistyksen jäsenet.

LAJIKOKEILUT Kaarina Ti 8.2. klo 17.00 Asahi, vetäjänä Risto Lehto. Puntari, Pyhän Katariinan tie 7.

Osallistujille maksuton.

Naantali To 10.2. klo 18.30-20 Niveljooga, vetäjänä Heikki Vuorila. Naantalin seurakuntakeskuksen ryhmähuone 4, Piispantie 2.

Osallistujille maksuton.

Ilmoittaudu viimeistään ke 9.2. toimistolle.

HELMIKUU Ke 2.2. Kevyempään kuntoon yhdessä ryhmä klo 15-16.30. Ilm. viim. 31.1. mennessä.

Ma 7.2. Maanantain vertaisryhmä: Alaraajojen nivelrikko. Luvassa myös pieniä harjoitteita.

Klo 16.30-18 alustamassa ft Villiina Uotila Ilm. viim. 7.2. klo 15 mennessä. * Ti 8.2. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19 Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Pyhän Katariinan tie 7. Lajikokeiluna asahi.

Ke 9.2. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016, Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9.

Ystävänpäivän bingo.

To 10.2. Naantalin Nivelkerho klo 18.3020, Naantalin seurakuntatalo, Piispantie 2.

Lajikokeiluna niveljooga.

Ilm. viim. 9.2. mennessä.

Ma 14.2. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 14.2. klo 15 mennessä. * Ti 15.2. Raision Nivelkerho klo 13-14.30, Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. Ohjelmassa shindoa.

Ke 16.2. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafe, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 6 € hintaan.

Ti 22.2 Kaarinan Nivelkävely klo 15.3016.30, lähtö Puntarin edestä, Pyhän Katariinan tie 7.

To 17.3. Koulutusilta vapaaehtoisille klo 16.30-18.30. Aiheena aivojumppa.

Ilm. viim. 14.3. mennessä. *

Ke 23.2. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Ulla-Lena Lundberg: Jää.

Ilm. viim. 21.2. mennessä. *

Ma 21.3. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville klo 1719. Vetäjänä ft. Kaikille avoin.

Ilm. viim. 17.3. mennessä. *

To 24.2. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-Boa ja kahvittelua. Ilm. viim. 23.2. mennessä.

Ma 28.2. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 28.2 klo 14.30 mennessä. *

MAALISKUU Ma 7.3. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 7.3 klo 15 mennessä. * Ti 8.3. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19 Kansalaistoiminnan keskus Puntari, Pyhän Katariinan tie 7. Aiheena akupunktio kivunhoidossa.

Vierailijana ft Samu Kaukoranta.

Ke 9.3. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016, Liedon kunnankirjasto, Kirkkotie 13.

Aiheena Kirjastopalveluiden esittely.

Huom! Kokoontuminen poikkeuksellisesti Liedon kunnankirjastossa. Tapaaminen kirjaston aulassa.

Ke 9.3. Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmä klo 15.00-16.30.

Ilm. viim. 7.3. mennessä.

To 10.3. Naantalin Nivelkerho klo 18-20, Naantalin seurakuntatalo, Piispantie 2.

Aiheena Nivelrikko & kipu. Vierailijana ft Ina Vihiniemi. Ilm. viim. 7.3. mennessä.

Ma 14.3. Maanantain vertaisryhmä: Lymfaterapia ja mitä se on klo 16.30-18.

Vierailijana ft Hanna Pihlajamaa.

Ilm. viim. 14.3. klo 15 mennessä. * Ti 15.3. Raision Nivelkerho klo 13-14.30, Raision kirjasto, Eeronkuja 2. kokoontuminen kirjaston käytävällä lehtiosaston ulkopuolella. Tutustuminen kirjaston tarjoamiin palveluihin sekä digitaaliseen Omakirjasto-palveluun.

Ke 16.3. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafe, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 6 € hintaan.

Ke 16.3. Luento klo 17.30: Lonkan ja pakaran toispuoleisen kivun syyt ja hoitomahdollisuudet. Fysioterapeutti OMT Arto Jokela. Kaarina-sali, Lautakunnankatu 1, Kaarina.

Luento taltioidaan Nivelverkko.fi-sivulle.

Ti 22.3. Kaarinan Nivelkävely klo 15.3016.30, lähtö Puntarin edestä, Pyhän Katariinan tie 7.

To 24.3. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-boa ja kahvittelua. Ilm. viim. 23.3. mennessä.

Ma 28.3. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 28.3. klo 15 mennessä. * Ti 29.3. Käsityöilta: Lasinalusia hamahelmistä klo 17-19. Materiaalimaksu 2 €. Illan aikana tehdään lasinalusia hamahelmiä käyttäen. Ilm. viim. 23.3. mennessä.

Ke 30.3. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme. Ilm. viim. 28.3. mennessä. * To 31.3. Kevätkokous klo 18.

Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

HUHTIKUU La 2.4. Tankki täyteen, maalla muuttajat – teatteriretki Uuteenkaupunkiin. Hinta 60 €, sis. kuljetuksen, teatterilipun, keittolounaan ennen esitystä ja väliaikakahvin.

Ilm.viim. to 10.3. klo 12.

NIVELTERVEYSVIIKKO 4.4.-10.4.

Ma 4.4. Muistojen Turku -kävely klo 13.00. Kävellään yhdessä yhdistyksen toteuttama esteetön Muistojen Turku -kulttuurikuntoilureitti, lähtö Blombergin aukiolta Kupittaanpuistosta.

Ilm. viim. 4.4. klo 11 mennessä.

Ma 4.4. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 4.4 .klo 15 mennessä. * Ti 5.4. Luento klo 17.30: Polven osatekonivelleikkaus - uhka vai mahdollisuus? Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jani Knifsund. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11. Luento taltioidaan.

Ke 6.4. Yhteislaulut klo 18-19.45 Happy house, Ursininkatu 11. Hinta 2 €.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään to 31.3.

Sään salliessa lauletaan ulkotiloissa. Tästä informoidaan osallistujia lähempänä.

Jatkuu seuraavalla sivulla 

20 | 1/2022 Nivelposti

TAPAHTUMAKALENTERI Ke 6.4. Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmä klo 15.00-16.30.

Ilm. viim. 4.4. mennessä.

Ti 26.4. Kaarinan Nivelkävely klo 15.3016.30, lähtö Puntarin edestä, Pyhän Katariinan tie 7.

To 7.4. Naantalin Nivelkerho klo 18-20, Naantalin seurakuntatalo, Piispantie 2.

Aiheena uni ja lepo. Vierailijana ft Anneli Ceder ja Eeva Himmanen.

Ilm. viim. 4.4. mennessä.

Ke 27.4. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Juha Hurme: Niemi.

Ilm. viim. 25.4. mennessä. *

Pe 8.4. Ulkoilua Vuokkokodin asukkaiden kanssa klo 13-14.30. Vuokkokoti, Murkionkatu 10. Ilm. viim. 30.3. mennessä. Ilmoita samalla voitko työntää pyörätuolia.

To 28.4. Luento klo 18.30-20. Aivoterveys – hyvinvoinnin perusta. Miten voimme elintavoillamme parantaa aivoterveyttämme? Neurologian professori Risto O. Roine. Martinsali, Eeronkuja 2, Raisio.

Luento taltioidaan.

Ma 11.4. Maanantain vertaisryhmä: Uni ja lepo klo 16.30-18. Vierailijana ft Jenna Walldén.

Ilm. viim. 11.4. klo 15 mennessä. * Ti 12.4. Vapaaehtoistyön peruskurssi klo 15-19. uusille vapaaehtoisille ja vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille.

Ilm. viim. 7.4. mennessä. * Ti 12.4. Kaarinan Nivelkerho klo 17-19, Puntarissa, Pyhän Katariinan tie 7. Aiheena Nivelkivut & liikunta. Vierailijana ft Ina Vihiniemi.

Ke 13.4. Härkätien Nivelkerho klo 14.30–16 Palvelukeskus Ruskassa, Hyvättyläntie 9. Aiheena Nivelkivut & liikunta.

Ft Ina Vihiniemi.

Ti 19.4. Raision Nivelkerho klo 13-14.30 Raision seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2. ohjelmassa tuoljumppaa. Vetäjänä ft Paula Juvonen.

Ti 19.4. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen meneville tai sitä harkitseville klo 1719. Vetäjänä ft. Kaikille avoin.

Ilm. viim. 28.4. mennessä. * Ke 20.4. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafe, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 6 € hintaan.

Ke 20.4. Ruotsinkielinen ensitietoilta / Infokväll om ledprotesoperationer. Infokvällen leds av en fysioterapeut.

Anmäl dig senast ons 18.4. * La 23.4. Uskomaton Turun Nainen – opastettu kävelykierros. Kierros esittelee turkulaisia naisia ja naisten Turkua kautta vuosisatojen. Lähtö Turun Tuomiokirkolta.

Opastuksen kesto noin 2 tuntia, reitin pituus 2 km. Hinta 10 € sis. opastuksen.

Ilm.viim. 18.4.

Ma 25.4. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30-18.

Ilm. viim. 25.4. klo 15 mennessä. *

To 28.4. Kaffetreffit klo 10-12. Skip-Boa ja kahvittelua. Ilm. viim. 27.4. mennessä.

TOUKOKUU Ke 4.5. Kevyempään kuntoon yhdessä -ryhmä klo 15.00-16.30.

Ilm. viim. 2.5. mennessä.

Ke 4.5. Yhteislaulut klo 18-19.45 Happy house, Ursininkatu 11. Hinta 2 €.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään to 28.4.

Sään salliessa lauletaan ulkotiloissa. Tästä informoidaan osallistujia lähempänä.

Ti 10.5. Kaarinan Nivelkerho klo 1719.00. Nuotioretki, paikka selviää lähempänä. Lisätietoja toimistolta.

Ke 11.5. Härkätien Nivelkerho klo 14.3016, Palvelukeskus Ruskassa, Hyvättyläntie 9. Vappujuhlan viettoa.

La-su 14.-15.5. Viikonloppuretki Valamon luostariin yhteistyössä jäsenetuliikkeemme TTC Charterin kanssa.

Hinta 230,00 €/hlö kahden hengen huoneessa tai 250,00 €/hlö yhden hengen huoneessa sis. retkiohjelman opastuksineen, ruokailut, kuljetuksen, majoituksen sekä matkanjohtajan palvelut koko reissun ajan.

Ilm. viim. maanantaina 28.3. toimistolle.

Retki laskutetaan täysimääräisenä ilmoittautumisajan päätyttyä. Äkillisten peruutustapauksien varalle suosittelemme matkavakuutuksen ottamista. Retki toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 30.

Ti 17.5. Raision ja Naantalin Nivelkerhon yhteisretki Raision Alppiruusupuistoon.

Kokoontuminen puiston parkkipaikalla, Kirkkoväärtinkuja 20. Kuljetaan yhteisesti keväästä nauttien. Mahdollinen kimppakyyti Naantalista, lisätietoja toimistolta.

Ke 18.5. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafessa, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 6 € hintaan.

Ma-ti 23.-24.5. Nivelyhdistyksen kevätristeily uudella M/S Viking Glorylla.

Musiikkiohjelmaa, visailuja, hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa!

Hinta 71-197€/henkilö (katso tarkemmat hintatiedot ilmoituksesta sivulla 5).

Hinta sis. risteilyohjelman ja kahvin, meriaamiaisen lähtöaamuna (premium-hyttiluokassa a la carte -aamiainen) sekä buffet-päivällisen. Premium hyttiluokassa meriaamiainen myös paluuaamuna.

Ilm. viim. 4.4.

Eri hyttiluokkia on rajattu määrä ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä To 25.5. Lukupiiri klo 17-18.30. Luettavana kirjana Antti Hyry: Uuni.

Ilm. viim. 25.4 mennessä. *

KESÄ–ELOKUU Ti 14.6. Retki Helsinkiin. Opastettu Suomi 100 -kävelykierros Hietaniemen hautausmaalla, jonka jälkeen halukkaille omakustanteinen vierailu Sinebrychoffin museossa (14 € tai museokortti, kotimuseoon ilmainen sisäänpääsy) tai aikaa ostoksille alueen liikkeissä (lähellä mm. Hietalahden tori ja kauppahalli).

Retken hinta 45 €, sis. kuljetuksen ja opastuksen hautausmaalla.

Ruokailut päivän aikana omakustanteisia.

Lähtö Turusta, kyytiin pääsee myös Kaarinan pikavuoropysäkiltä.

Ilm.viim. 18.5. Retki toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 30.

Ke 22.6 Lukupiiri klo 17.00-18. Luettavana kirjana Olli Jalonen: Taivaanpallo.

Ilm. viim. 21.6. mennessä. * Niveltreffit järjestetään kesällä joka kuukauden kolmas keskiviikko (15.6., 20.7., 17.8.) klo 12.30 kahvila Wercafe, Verkatehtaankatu 4. Omakustanteinen keittolounas 6 € hintaan.

Niveltreffit menevät myös rannalle elokuussa 3.8. klo 15.00-17.00.

Tapaaminen Ekvallan esteettömällä uimarannalla, Kakskerrantie 618, Turku.

Varaa mukaasi uima-asu, aurinkovoidetta, sekä riittävästi evästä ja juotavaa.

Ekvallan uimarannalla voi olla myös kahvila auki, mutta elokuun aukioloajoista ei vielä ole varmuutta. Uimarannalla on pukukopit vaatteiden vaihtoa varten, wc sekä pöytiä, missä nauttia eväistä.

Yhdistyksestä mukana on vapaaehtoisemme Marjo, p. 045 881 3113.

Nivelposti 1/2022 | 21 Uneton ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.

Aikuisista noin kolmannes kärsii ajoittain unettomuusoireista.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii Suomessa noin 12 % aikuisista.

Eikö uni tule?

Neljä keinoa unien itsehoitoon Teksti: Jenna Walldén, koordinaattori ja fysioterapeutti, TULE-tietokeskus

Uni on herkkä terveysmittari. Hyvät yöunet eivät aina ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi psyykkiset ja fyysiset kuormitustekijät arjessa häiritsevät herkästi unta. Unella on elvyttävä vaikutus niin fyysisen kuin psyykkisenkin palautumisen kannalta. Säännölliset elämäntavat, terveellinen ravinto, painonhallinta, liikunta ja haitallisten nautintoaineiden välttäminen vähentävät merkittävästi unihäiriöiden mahdollisuutta.

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, joka voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, vaikeutena pysyä unessa tai liian varhaisena heräämisenä. Usein unettomuudesta kärsivän ihmisen voi olla haastavaa huomata omia haitallisia unettomuutta ylläpitäviä tapoja, rutiineja sekä ajatusmalleja ja muuttaa niitä. Muutoksen toteuttaminen edellyttää uusien tapojen ja taitojen tietoista harjoittelua. Seuraavaksi käsittelen neljää eri keinoa, joiden avulla sinun on mahdollista saavuttaa parempi uni.

Huolihetkiharjoitus on keino purkaa päivän tapahtumien ja huolien aiheuttama ylivireys ennen nukkumaanmenoa. Varaa hyvissä ajoin päivällä tai varhain illalla aikaa huolihetkelle noin 15-30 minuuttia. Kirjaa paperille kaikki mieleen tulevat huolet ja murheet.

Kun olet kirjannut huolet ylös, pohdi jokaisen kohdalla muun muassa sitä, miksi huoli on tärkeä, olenko ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aiemmin ja miten silloin toimin, milloin asialle voi tehdä jotain, miten toimin, jos asialle ei voi tehdä mitään ja mitä tarkoittaa,

jos huoli toteutuu. Ratkaisemattomien huolien pohtiminen mielessä aktivoi tunteita ja sitä kautta koko kehoa. Tämä viivästyttää nukahtamista tai yöllisen heräilyn yhteydessä vaikeuttaa uudelleen nukahtamista.

4-7-8 -harjoitus on rentoutuskeino, jossa ensin hengitetään nenän kautta sisään neljän (4) sekunnin ajan, pidätetään hengitystä seitsemän (7) sekuntia ja lopuksi hengitetään ulos suun kautta kahdeksan (8) sekuntia.

Harjoituksen tarkoituksena on rauhoittaa mieli sekä rentouttaa kehoa.

Säännöllisen harjoittelun myötä taito rentoutua paranee, jolloin usein käy niin, että lihasten ja mielen rentouttaminen onnistuu ilman syvää sisäänhengitystä pelkästään kiinnittämällä huomio hetkeksi omaan luonnolliseen hengitykseen.

Uniärsykkeen hallintamenetelmällä opitaan välttämään liiallista vuoteessa valveilla olemista ja vuoteen assosioimista valvomiseen. Tarkoituksena on varata vuode vain nukkumista varten. Mikäli uni ei illalla tai yöllä heräämisen jälkeen tule 15-30 minuutin ku-

luessa, nouse vuoteesta ja palaa sinne vasta, kun koet voivasi nukahtaa uudelleen. Mikäli uni ei tule, nouse vuoteesta uudestaan.

Menetelmällä vahvistetaan vuoteen ja nukkumisen välistä yhteyttä katkaisemalla negatiivinen ehdollistuminen.

Aluksi unen määrä saattaa vähentyä ja menetelmän toteuttaminen vaatiikin järjestelmällistä toteuttamista.

Päiväunilla on usein virkistävä vaikutus, mikäli ne ovat lyhyet, enintään 20-30 minuutin kestoiset. Tätä pidemmät päiväunet usein siirtävät illalla nukahtamisaikaa myöhäisemmäksi ja aiheuttavat näin unettomuuden kierteen pahenemista. Pyri tarvittaessa ottamaan torkut alkuiltapäivästä, sillä liian myöhään nukutut päiväunet saattavat häiritä seuraavan yön unta.

Puhututtaako uni?

To 7.4. klo 18-20 Uni & Lepo aiheena Naantalin Nivelkerhossa, Naantalin srk-keskus, Piispantie 2.

Mukana yhdistyksen vapaaehtoiset Eeva ja Anneli.

Ma 11.4. klo 16.30-18 Maanantain vertaisryhmän aiheena uni ja lepo, ft Jenna Walldén TULEtietokeskus, Nivelyhdistyksen toimitilat, Lonttistentie 9 B 15.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset toimistolta!

22 | 1/2022 Nivelposti

Arvosta untasi – hyvä uni tulee tutkimalla Teksti: Carl-Bertil Tauler • Kuvat: ResMed

Heräätkö virkeänä neljältä aamuyöllä tai etkö saa unta illalla?

Torkahdatko lukiessasi tai TV:tä katsoessasi?

Kuorsaako joku vieressäsi? Askarruttaako uniapnea?

Miten saadaan parannusta näihin kysymyksiin?

Unihäiriö on yleinen vaiva Nivelyhdistyksemme järjesti lokakuun puolessa välissä vierailukäynnin Coronaria Uniklinikalle, jossa hyvin asiapitoisen luennon piti heidän uniteknikkonsa Jani Härkönen.

Unettomuus voi johtua monestakin eri syystä. Jokainen voi vaikuttaa omaan nukkumiseensa. Hyvälaatuinen, virkistävä uni on tärkein palautumisen lähde. Jos vireystilasi ei vastaa sitä mitä sen pitäisi, mieti, voisiko se johtua unesta, unen laadusta tai unen puutteesta? Unettomuutta aiheuttavat muun muassa stressi, traumat ja elämänmuutokset. Tietokoneen, älylaitteiden ja television siniselle valolle altistuminen ilta-aikaan saattaa myös vaikuttaa unihormoni melatoniinin tuotantoon, vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää uneen laatua. Mikäli haluaa saada hyvät yöunet pitää välttää alkoholia ja kahvia. Yleensä lasketaan, että kofeiinin vaikutus elimistössä kestää 5-6 tuntia. Päiväunten ottaminen voi myös heikentää unen saantia. Sen sijaan ulkona liikkuminen kuten kävely, juokseminen, pyöräily tai kuntoilu on hyväksi unen saamisessa.

Se mitä syö ennen nukkumaanmenoa, voi vaikuttaa huomattavastikin uneen. Myöhäinen raskas illallinen, jossa ruoansulatus on koetuksella, voi alentaa hyvän unen mahdollisuutta.

Satunnainen huono yö tai lyhytkestoinen unettomuus on yleinen ilmiö ja se kuuluu normaaliin elämään. Väsymyksen tai sairastelun taustalta voi kuitenkin löytyä unihäiriö. Erilaisia unihäiriöitä on olemassa yli 80 ja unta saattaa häiritä useampi unihäiriö samanai-

kaisesti. Asianmukaisen tunnistamisen jälkeen unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa. Coronarian hoitopolku alkaa lääkärin tapaamisella. Ensikäynnillä lääkäri kartoittaa tilanteen ja usein edetään unitutkimukseen. Klinikalle voi päästä 1-2 viikon sisällä. Unihäiriöistä kärsii noin 15-20 % suomalaisista.

Uniapnea on alidiagnosoitu terveysriski Uniapnea on yleinen mutta edelleen alidiagnosoitu unihäiriö, jota voi esiintyä iästä ja sukupuolesta riippumatta kenellä tahansa. Uniapnean tunnusmerkkejä ovat mm. yölliset hengityskatkokset, kuorsaus, yöllinen virtsaamisen tarve, yöhikoilu, päiväväsymys, aamuinen päänsärky, tokkurainen olo tai ärtyneisyys. Uniapnea voi olla vaarallinen, koska tilastollisesti sillä on voimakas yhteys aivohalvausriskiin. Liikapaino on uniapnean tavallisin syy.

Painonpudotus on tärkein hoitokeino yhdessä yöllä pidettävän ylipainehengityshoitavan CPAP-laitteen kanssa. Laite tarkkailee hengitystä ja lisää ylipainetta nenän kautta, jos hengitys pysähtyy.

CPAP-hoidolla parempaa unta Eri arvioiden mukaan uniapneaa sairastaa jopa 150 000- 425 000 suomalaista. Iso osa on vielä diagnosoimatta.

Suuri osa näistä ovat keski-iässä olevia ylipainoisia miehiä, mutta myös naisilla voi uniapneaa esiintyä. Uniapneaa voidaan hoitaa eri menetelmillä, joista CPAP-hoito on yksi tehokkaimmista hoitomuodoista. Lievissä tautimuo-

doissa hoitona voidaan käyttää hammaskiskoa tai asentohoitoa. CPAP-hoidossa käytetään laitetta, joka tuottaa vesikostuttimen kautta kulkevan hengitysilmavirran. Laitetta käytetään joko suu- tai nenämaskilla. CPAP-laite luo tasaisen pehmeän olon koko yöksi.

Toiset potilaat sietävät tasaista pehmeää ilmavirtaa unen aikana, toiset tarvitsevat ilmapaineen vaihtelua. Laite tunnistaa potilaan nukahtamisen antaen aluksi miellyttävää matalaa painetta, jonka jälkeen paine vähitellen nousee määritetylle tasolle. Tyksin toiminta-alueella on yli 16 000 CPAP-laitetta käyttävää potilasta.

CPAP-hoitoon sitoutuminen vaihtelee 50 %:n ja 84 %:n välillä (Käypä hoito). Muun muassa tästä syystä ei voida tarkkaan arvioida, kuinka moni uniapneaa sairastava käyttää CPAP-laitetta. Hoitoon sitoutumista parantaa hyvä hoitajan ohjaus ja tuki hoidon alussa. Laite on helposti siirrettävissä ja voidaan ottaa mukaan ja käyttää vaikkapa lentokoneissa pitkillä yölennoilla.

Uni hyvinvoinnin kulmakivenä Tietämys unen tärkeydestä on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Uni on tärkeässä roolissa ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hektisessä elämäntyylissä nipistetään usein ensimmäisenä unen määrästä, kun tarve on aivan päinvastainen. On hyvä tiedostaa ja tunnistaa omat nukkumistottumuksensa.

Nivelposti 1/2022 | 23

Värna om sömnen – god sömn genom undersökning Vaknar du klarvaken vid fyratiden på morgonen eller får du inte sömn på kvällen? Slumrar du kanske till då du läser eller tittar på TV? Snarkar någon bredvid dig? Är du fundersam över sömnapné?

Hur får man bukt med dessa svårigheter?

Sömnproblem är ett allmänt problem I mitten av oktober arrangerade Åbonejdens Förening för Ledpatienter tillsammans med Coronaria Uniklinikka ett medlemsbesök, vars sömntekniker Jani Härkönen höll ett mycket innehållsrikt anförande.

Sömnsvårigheter kan bero på många olika saker. Var och en kan inverka på sin egen sömn. En god uppfriskande sömn är den viktigaste källan för återhämtning. Om din vakenhet inte motsvarar vad den borde vara, tänk på om det kunde bero på sömnen, sömnkvaliteten eller brist på sömn. Stress, trauma och olika livsförändringar kan ge sömnsvårigheter. Att kvällstid bli utsatt för datorns, smartmobilens eller TV:ns blåa ljus kan negativt påverka produktionen av sömnhormonet melatonin och således försvåra insomning och bidra till sämre sömnkvalitet. Alkohol och kaffe skall undvikas ifall man vill ha en god sömn.

Man räknar med att koffeinet verkar 5-6 timmar i kroppen. Även en tupplur under dagen kan göra det svårare att somna på kvällen. Däremot är det bra att motionera genom att promenera, jogga, cykla eller gå på gym för att kunna somna bättre.

Det man äter före sängdags kan anmärkningsvärt mycket påverka sömnen. Sen middag och svårsmält mat påverkar negativt. En tillfällig dålig natt eller kortvarig sömnbrist är ett vanligt dagligt problem. I grund och botten kan sömnproblem bero på trötthet och sjuklighet. Det finns över 80 olika slags sömnproblem och sömnen kan rubbas av flera sömnproblem samtidigt. Efter att man på ett lämpligt sätt upptäckt sömnsvårigheterna kan de botas på ett bra sätt. Behandlingsvägen på Coronaria börjar med en läkarträff.

Första gången klarlägger läkaren situationen och ofta fortsätter man med sömnundersökning. Inom 1-2 veckor kan man få en tid till kliniken. Mellan 15-20 % av finländarna lider av sömnproblem.

Sömnapné är en underdiagnosticerad hälsorisk Sömnapné är en mycket vanlig men tillsvidare underdiagnosticerad sömnsvårighet som kan förekomma hos vem som helst oberoende av ålder och kön. Man kan känna igen sömnapné på basis av typiska symptom såsom andnöd, snarkning, urineringsbehov och svettning under natten, trötthet under dagen, huvudvärk, durrighet eller irritation på morgonen. Det kan vara farligt med sömnapné, eftersom det statistiskt sett finns ett kraftigt samband till risken för att få stroke. Övervikt är den vanligaste orsaken till sömnapné. Viktminskning är den viktigaste behandlingsformen tillika med en ansiktsmask, som är kopplad till en övertrycksinandnings-CPAP-maskin, som man använder under natten. Maskinen kollar inandningen och ifall av andnöd tillägger den övertryck genom näsan.

Bättre sömn med hjälp av CPAPbehandling Enligt olika uppskattningar lider till och med 150 000-425 000 finländare av sömnapné. En stor del är ännu utan diagnos. Överviktiga medelålders män och även kvinnor kan lida av sömnapné som man kan behandla genom olika metoder, varav CPAP-behandlingen

Text: Carl-Bertil Tauler Bild: ResMed

är en av de mest effektiva. Vid lindriga former av sjukdomen kan man använda bettskena eller lägesbehandling.

Under CPAP-behandlingen används en apparat som producerar ett flöde av andningsluft som leds genom en luftfuktare vidare till en mun- eller näsansiktsmask. Maskinen skapar en jämn känsla under hela natten. En del patienter tål jämnt lufttryck under sömnen medan andra behöver varierande lufttryck. Maskinen identifierar patientens insomning genom att till en början ge ett angenämnt lågt tryck som småningom höjs till en förutbestämd nivå. På Åucs upptagningsområde räknar man med att ha över 16 000 CPAP-maskiner i drift hos sina patienter.

Andelen sömnapnépatienter som förbinder sig till CPAP-behandling varierar mellan 50 och 84 % (God medicinsk praxis). Delvis på grund av detta kan man inte med säkerhet uppskatta hur många av de som lider av sömnapné använder CPAP-mask. En bra skötare och en god handledning i början av vården ökar sannolikheten för att patienten förbinder sig till CPAP-behandlingen. Apparaten är portabel och kan lätt tas med. Den kan användas exempelvis på flygplan under långa nattflygningar.

Sömnens betydelse för hälsan Informationen om sömnens betydelse har ökat markant under de senaste åren. Sömnen spelar en viktig roll då man talar om människans omfattande välmående. I den hektiska livsstilen nyper man ofta först från längden av sömnen, fast behovet är helt tvärtom.

Det är viktigt att känna till och identifiera sina sömnvanor.

24 | 1/2022 Nivelposti

Vammaisneuvosto osallisuuden vahvistajana Teksti: Pirkko Heino, Turun vammaisneuvoston puheenjohtaja, VAPI ry:n kunniapuheenjohtaja

Vuonna 1981 vietettiin kansanvälistä vammaisten vuotta teemalla ”täysi osallistuminen ja tasa-arvo”. Samana vuonna perustettiin Turun vammaisneuvosto ja vuotta aikaisemmin Turun Seudun Vammaisjärjestöjen Neuvottelukunta TVJN. Molemmat ovat neljänkymmenen vuoden aikana tehneet valtavan työn vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten osallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Turussa.

Neuvottelukunnasta yhdistykseksi Turun Seudun Vammaisjärjestöjen Neuvottelukunta toimi kaksi ensimmäistä vuosikymmentä rekisteröimättömänä, mutta täynnä toimintatarmoa. Oikeuksien valvonnan ja vaikuttamistyön lisäksi neuvottelukunta alkoi järjestää laivaseminaareja ja muita koulutustilaisuuksia, keväisiä Manun markkinoita Turun kauppatorilla sekä nuorten leirejä, joista kaksi Puolustusvoimien harjoitusalueella Raasissa. Toiseen näistä leireistä kävi tutustumassa myös silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn.

Keväällä 2001 neuvottelukunta rekisteröitiin Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry:ksi. Koulutustilaisuudet, vaikuttamistoiminta ja muut tapahtumat jatkuivat. Talouden turvaamiseksi aloitettiin markkinoiden ohella ”Kaveria ei jätetä” –pinssikampanja, jossa myyntityön apuna olivat koululaiset ja varusmiehet. Kohtaamispaikka Happy House avattiin vuonna 2004 Ursininkadulla. Näin pitkäaikainen unelma yhteisestä kohtaamispaikasta täyttyi.

Vuonna 2019 yhdistyksen säännöt uudistettiin ja nimeksi tuli Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry. Yhdistyksen toiminnan strategiset painopisteet ovat aktiivinen vaikuttamistoiminta, jäsenyhdistysten toimintaedellytysten tukeminen, osallisuuden vahvistaminen ja alu-

eellinen toiminta Varsinais-Suomessa. Yhdistykseen kuuluu nykyisin 40 jäsenjärjestöä, joissa on noin 56 000 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Paula Kukkonen. Toimintaa rahoittavat STEA ja Turun kaupunki.

Vammaisneuvosto yhteisellä asialla Vammaisneuvosto on yksi Turun kaupungin vaikuttajaryhmistä. Muita ovat vanhusneuvosto, monikulttuurisuusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti. Vammaisneuvostoon kuuluu nykyisin kahdeksan vammaisjärjestöjen edustajaa ja seitsemän kaupungin luottamushenkilöä varajäsenineen. Sihteerinä toimii sosiaaliasiamies Sari Huusko.

Esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen osallistuu kokouksiin asiantuntijana.

Koko toimintansa ajan vammaisneuvoston peruspilareina ovat olleet osallisuuden, saavutettavuuden, esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden parantaminen kaikilla elämän osa-alueilla. Vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä, antaa pyydettäessä tai pyytämättä lausuntoja palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta, rakennusten, ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä, tiedon saavutettavuudesta sekä erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Turun kaupunginteatteri ja Kupittaan palloiluhalli ovat hyviä esimerkkejä vammaisneuvoston asiantuntemuksen mukaan ottamisesta heti suunnitteluvaiheessa, jolloin on voitu antaa tietoa liikkumisja aistivammaisten henkilöiden tarpeista. Näin on aikaansaatu kaikille paras lopputulos. Yhteistyö vammaisjärjestöjen ja lähikuntien vammaisneuvostojen kanssa kuuluu toimintaan.

Toimintaohjeen mukaan vammaisneuvoston tulee kutsua vammaisjärjestöt koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Muiden vammaisneuvostojen kanssa on järjestetty ja tullaan järjestämään yhteistä koulutusta.

Molempien toimijoiden neljäkymmenvuotisesta toiminnasta on julkaistu historiikit vuonna 2021.

Nivelposti 1/2022 | 25

a k k r u n a j K ir Minun sukuni Teksti: Matti Vainikainen

Suvun tarinat ja omat kokemukset ovat henkilökohtaista historiaa, joka vaikuttaa identiteettiimme ja kokemukseemme siitä keitä me olemme. Omien juuriemme tutkiminen auttaa ymmärtämään itseämme, ja siitä miten me sijoitumme osaksi mennyttä maailmaa.

Usein suvun tarina esitetään luettelemalla, keitä kaikkia on aikoinaan kuulunut sukuun. Näin saadaan kokoon satojen nimien luettelo ihmisistä, ketkä kuuluvat kirkonkirjojen mukaan sukuun. Uutena metodina on tullut myös DNA-tutkimus. Sen avulla voidaan todentaa se, ketkä ovat geneettisesti sukua toisilleen.

Historioitsija ja tietokirjailija Liisa Lauerma lähestyy aihetta eri näkökulmasta. Hänen mukaansa on aluksi luotava viuhka nimiä, jotka kuuluvat omaan lähisukuun. Sitten laaditaan kuvauksia siitä, miten menneet sukupolvet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen nykyisiin sukupolviin. Luodaan kuvaus menneitä ja nykyisiä sukupolvia yhdistävistä asioista.

Näitä suvun tarinoita voi jokainen laatia oman mielensä mukaan kaikesta mistä löytyy tietoa suullisena perimätietona, esineinä tai asiakirjoina. Lauerma antaa hyviä esimerkkejä erilaisista kokemuksista ja paikoista, jotka auttavat meitä sijoittamaan itsemme osaksi sukua. Tällaisia yhteisyyttä luovia tekijöitä ovat esimerkiksi paikat, maisemat, metsät, puutarhat ja työpaikat. Arjen esineet, kuvat, tekstiilit ja keittiö liittävät menneet ajat osaksi nykyaikaa. Asunnot, huvilat, merkkipäivät ja sukulaisten kuolemat sekä vuotuiset juhlat ovat osa jokaisen suvun tarinaa.

Lauerma kannustaa lukijoitaan laatimaan oman piirinsä asioista tarinoita yhdistämään sukua ja pitämään yhteisen menneisyyden muistoissa. Kirjassa esitellyt tarinat ovat vain esimerkkejä, ja jokainen voi laatia oman tarinansa. Muistitieto katoaa tai muuttuu sukupolvien ketjussa. Tarinoita voi laatia, vaikka suvun yhteisestä kastemekosta, sotamuistoista tai suvussa esiintyvistä sairauksista.

Liisa Lauerma: Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi.

Kirjapaja 2021. 268 s.

Miten elvyttää taukokulttuuria työpaikan arjessa?

Teksti: Annukka Helander

Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen listaa taukokulttuurille neljä tavoitetta: työuupumuksen torjunta, luovuuden ja yhteiskehittelyn edistäminen sekä kestävät työurat. Taukojen pitäminen työssä on siis merkityksellistä niin työn laadun kuin yleisen hyvinvoinninkin kannalta.

Multitaskaamisella tarkoitetaan monen asian tekemistä samanaikaisesti. Työssä se on usein merkki tauon tarpeesta. Tunnistatko palaverit, joiden aikana olet jo siirtynyt tekemään muita työtehtäviä? Erityisesti etätyössä piilee suuri vaara tähän. Multitaskaamistakin on tutkittu ja vaikka se näyttäisi vievän asioita eteenpäin, on raportoitu myös kärryiltä tippumisen ja epäkohteliaisuuden tunteita.

Yritä tunnistaa tilanteet, joissa tauot jäävät helposti pitämättä tai tilanteita, joissa kokoukset venyvät tai niiden välillä ei ole aikaa tauolle. Jos kokouksilla on tapana venyä liiaksi, ota asia rohkeasti esille. Pohdi, onko sinulla tapana venyä liiaksi ja jättää tauot pitämättä. Jos huomaat sen tavaksesi, mieti, miten voisit havaita tauon tarpeen ja pitää sen. Pohdi, mikä on juuri sinulle sopivin tapa tauottaa työtä. Virkistääkö kuppi kahvia, hedelmä vai ulkotiloissa piipahtaminen parhaiten? Kenties innostuisit tanssituokiosta, tietovisasta tai venyttelystä?

Päätösten tekeminen on vaativaa. Pohdi, vaikuttaako väsymys ja taukojen tarve päätöstesi laatuun. Tutkitusti hätiköityjä päätöksiä tehdään väsyneenä. Tutkittavina ammattiryhminä ovat olleet ainakin tuomarit ja lääkärit. Ennen taukojen pitämistä ja työpäivien viimeisinä tunteina he toimivat usein helpoimman kaavan mukaan hyläten hakemuksia tai määräten pikaisesti lääkekuureja. Tutkimusten mukaan taukojen tarve on siis yleisinhimillistä eikä korkeimmin koulutettukaan voi välttyä niiden tarpeelta eikä niiden pitämättä jättämisen seurauksilta.

Huotilaisen kirja on rakennettu nopeasti sisäistettäväksi ja sen lukemista edistävät varsin käytännölliset esimerkit työelämän tutkimuksesta. Kirja antaa käytännön vinkkejä taukokulttuurin elvyttämiseksi ja avaa aivotutkimusta ja muuta teoriatietoa näiden taustalla. Ruotsalainen lounasdisco tai tanskalainen Havaiji-tyyliin toteutettu opettajien taukotila voivat antaa uudenlaisia taukoajatuksia meille kofeiinin korventamille suomalaisille.

Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon - Taukokulttuurin elvytysopas.

Tuuma-kustannus 2021. 128 s.

26 | 1/2022 Nivelposti

Minun

Minun juttuni -juttusarjassa esitellään yhdistykselle läheisiä henkilöitä ja heille tärkeitä asioita.

juttuni

Tunnetko jonkun, joka sopisi juttusarjaan?

Vinkkaa toimitukselle osoitteeseen tiedotus@nivelposti.fi

Agility Teksti: Senni Metsäranta • Kuvat: Arja Heinonen

Arja Heinonen on harrastanut agilityä yli 20 vuotta. Hän on myös kouluttanut ryhmiä ja osallistunut kilpailuihin. Perheellä on ollut viisi jackrussellinterrieri-rotuista koiraa, jotka ovat olleet mukana agilityharrastuksessa.

Arja ja Miiru Pihakisoissa vuonna 2007.

Agility on vauhdikas koirien esterataharrastus, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli. Esteet suoritetaan tietyssä järjestyksessä, mahdollisimman virheettömästi ja nopeasti. Ratatyyppejä on kaksi: hyppy- ja agilityrata. Radalla on yleensä 12-20 estettä, joita ovat hyppy-, kontakti- ja putkiesteet sekä pujottelukepit. Hyppyesteiksi luetaan muuri ja rengas sekä pituushyppy. Kontaktiesteitä ovat puomi, A-este ja keinu.

Agilityssä voi tähdätä kilpailutoimintaan tai sitä voi harrastaa pelkästään omaksi ja koiran iloksi. Kuka tahansa ja minkä ikäinen koiran omistaja tahansa voi harrastaa agilityä. Laji sopii kaikille koiraroduille, myös sekarotuisille.

Arja innostui agilitystä, koska se on hauska harrastus ja koska siinä voi jatkuvasti oppia uutta.

– Siinä on omanlaisia juttuja, jotka ovat viehättäneet. Koiran pitää olla halukas tekemään yhteistyötä ja se tarvitsee myös koulutusta. Sitten on erikseen vielä kilpailut. Kisaamisesta olen tykännyt, koska siinä saa mitata omaa taitoaan. Lisäksi agilityssä on päässyt tutustumaan myös toisiin koiranomistajiin, ja sitä kautta tuttava- ja ystäväpiiri on laajentunut, hän kertoo.

Agilityn aloittaminen Agilityharrastus kannattaa aloittaa ilmoittautumalla alkeiskurssille. Niitä järjestävät agilityseurat ja yksityiset yrittäjät. Alkeiskursseille päästäkseen pitää ohjaajan ja koiran pystyä jo kohtuulliseen yhteistyöhön.

– Esimerkiksi koira pitää uskaltaa päästää hihnasta irti, ja koiran tu-

lee osata kuunnella, mitä omistaja sanoo. On tärkeää, että koira on sosiaalinen mutta ei keskity pelkästään muihin koiriin, vaan sen pitää pystyä keskittymään itse tilanteeseen. Se ei myöskään saa olla aggressiivinen, Arja neuvoo. Ennen alkeiskurssille menoa kannattaakin koiran kanssa harjoitella yhteistyötä ja perustottelevaisuutta. Alkeiskursseilla opetellaan agilityn perustaitoja sekä tutustutaan esteisiin. Nykyään koiran pitää olla vuoden vanha, että se voi päästä alkeiskurssille. Lisäksi on yksityisiä koirakouluja, joissa voi olla opetusta myös pennuille, joiden kanssa harjoitellaan esimerkiksi yhteistyötä ja seuraamista.

Kilpaileminen Kun koiralle on opetettu agilityn perustaidot ja esteet, voi mennä radalle kilpailemaan. Arja suosittelee, että kilpaileminen kannattaa aloittaa osallistumalla epävirallisiin möllikilpailuihin, joihin ei tarvita kilpailulisenssiä. Näissä kilpailuissa on vain muutamia esteitä, joten niissä pääsee tutustumaan lajiin ja kokeilemaan kilpailemista.

Epävirallisista kilpailuista voi edetä virallisiin kilpailuihin, joissa on kolme kilpailuluokkaa. Kilpailut aloitetaan 1-luokasta ja ylin kilpailuluokka on 3-luokka. Ylimmästä luokasta voi edetä agilityn SM-kilpailuihin. Seuraavaan kilpailuluokkaan voi nousta, kun on saanut tarpeeksi monta nollatulosta alle ihanneajan. Pienimmät koirat ei-

Nivelposti 1/2022 | 27 vät joudu kilpailemaan suurinta koiraa vastaan, vaan koiran säkäkorkeus määrittää, mihin kokoluokkaan koira kuuluu. Tällä hetkellä agilityssä kokoluokkia on viisi: pikku minit, minit, medit, pikku maxit ja maxit.

Suurimmat kilpailut, joihin Arja on osallistunut, ovat olleet SM-kilpailut.

– Parhaimmillaan olen kerran kuussa osallistunut joihinkin kilpailuihin. Joskus enempi joskus vähempi. Se on ollut myös rahallinen kysymys, kun täytyy lähteä toiselle puolelle Suomea kilpailuihin, hän toteaa.

Mitä agility vaatii?

Agilityharrastus vaatii pitkäjänteisyyttä ja halua harjoitella. Siinä pitää tehdä paljon toistoja ja tarkkailla koiraa.

Yleensä hyppy- tai putkiesteet ovat helpoimmat opettaa. Vastaavasti kepit ovat haastavin, ja kontaktiesteen varmuuden saavuttaminen voi kestää kauan. Kontaktiesteissä on pinta, johon koiran tassujen tulee osua, tai muuten tulee virhe. Samoin esimerkiksi keinun tulee laskea ennen kuin koira saa hypätä siitä pois.

– Toinen koira oppii jonkun asian helpommin kuin toinen koira. On myös sellaisia koiria, jotka eivät halua toistaa kovin monta kertaa ja alkavat epäillä ja keksiä jotain omia juttuja. Tällöin opettaminen on vaikeaa. On hyvä osata lukea omaa koiraa ja lopettaa treeni en-

nen kuin koira alkaa kyllästyä, Arja kertoo.

Lisäksi koiralla pitää olla hyvä kunto, että se jaksaa juosta radalla. Nykyisin kilpailuradat voivat olla pituudeltaan 150 m ja etenemä yli 3 m/s. Tällöin saa todella liikkua, joten sekä koiralta että omistajalta vaaditaan hyvää peruskuntoa. Jos omistaja joutuu liikkumaan hitaammin, koira pitää opettaa irtoamaan ohjaajasta paremmin eli liikkumaan tavallista kauempana ohjaajasta.

Harrastuksen pariin Turussa Turussa on hyvät agilityn harrastusmahdollisuudet. Täällä on kaksi agilityseuraa: Agility-Team Turku ry eli ATT ja Turun Seudun Agilityurheilijat ry eli TSAU. Näillä molemmilla seuroilla on omat harjoitushallit, joissa pyörii joka ilta ryhmiä. Lisäksi Turussa on useita yksityisiä yrityksiä harrastusta varten. Arja kertoo, että tarjontaa on kyllä paljon ja tietoakin löytyy.

Agilitykurssit ovat maksullisia, ja kurssitapaamiset ovat yleensä kerran viikossa. Jos haluaa mukaan agilityn seuratoimintaan, kausimaksu on noin 100 euroa. Seuroissa har-

rastamiseen kuuluu olennaisena osana myös talkootyö, jonka avulla muun muassa kilpailutoimintaa pystytään järjestämään.

Oppimista ja onnistumista lajin parissa Agilityn myötä Arja on oppinut koirista paljon, muun muassa niiden toiminnallista lukemista ja niiden ajatusmaailmaa. Koirat näkevät asioita hyvin eri lailla kuin ihminen. Lisäksi hän on oppinut näkemään, miten erilaisia koirat voivat olla: samanrotuisetkin koirat voivat olla hyvin erilaisia persoonia, vähän niin kuin me ihmisetkin.

Kilpailuissa Arja on tykännyt käydä, vaikkei voittaisikaan.

– Aina onnistuu, jos suorittaa radan oikein. Se on hyvä asia. Siitä pitää iloita, hän sanoo.

Messi seuramestaruuskilpailuissa vuonna 2014.

Oikaisu Nivelpostin 2/2021 Minun juttuni-palstalla s. 26-27 esiteltiin töyhtötiainen.

Kuvaan oli kuitenkin eksynyt urpiainen.

Tässä Hannu Lahtosen kuva töyhtötiaisesta.

28 | 1/2022 Nivelposti

Tunnetko faskiat?

Kiinnostuitko?

Lue lisää liikuntatarjonnasta sivulta 18.

Teksti: Minna Laine

Faskioiden eli lihaskalvojen kunnosta huolehtiminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään oireiden ilmaantuessa. Sitä ennen emme välttämättä ole edes tienneet faskioiden olemassaolosta. Tieto faskioiden toimintatavoista lisää ymmärrystä omaa kehoamme ja siitä huolehtimista kohtaan. Kun ymmärrämme, miten liike auttaa, motivoidumme paremmin sen säännölliseen suorittamiseen. Faskiakipu on elimistön keino pyytää apua.

Tukiverkosto Faskiat yhdistävät ja tukevat elimistöä, kuten ihoa, imunestesuonia, hermopäätteitä, verisuonia, elimiä, kudoksia, lihaksia, niveliä, jänteitä, luustoa ja kehon osia, ikään kuin läpi kehon ulottuvana kolmiulotteisena verkostona.

Faskioiden avulla lihakset ja kudokset voivat kiinnittyä omille paikoilleen ja toteuttaa tehtäviään, kuten liikkumista ja tasapainon hallintaa. Faskiat siirtävät lihasten tuottamaa voimaa seuraaviin lihaksiin niin, että ihminen voi sujuvasti liikkua koko kehollaan. Keskushermoston kanssa yhteistyötä tehden faskiat osallistuvat molemminpuoliseen tiedonsiirtoon sekä kehoon kohdistuviin ärsykkeisiin, kuten lämpöön, paineeseen ja venytykseen reagoimiseen.

Faskiakipu Runsaasti hermotettuina faskiat aistivat kipua, kireyttä, jäykkyyttä ja epämukavaa jomotusta hermopäihin kohdistuvan paineen käydessä liian suureksi. Tällöin eri kudosten väliset lii-

kehtimiset eivät pääse tapahtumaan normaalisti. Syitä faskioiden toimintakyvyn heikkenemiselle löytyy useita.

Sidekudos voi vaurioitua iskuista, törmäyksistä ja nyrjähtämisistä. Pitkäaikainen paikallaanolo tai jatkuvasti toistuva yksipuolinen rasitus voi aiheuttaa sidekudoksen jännittymisen. Istumatyö ja -harrastus lienevät nykyään todellisia haasteita faskioiden suhteen.

Tulehdukset, leikkaukset, haavat ja arvet muuttavat sidekudoksen nesteytymistä ja joustamiskykyä. Sairaudet kuten nivelrikko voivat rajoittaa liikkumista ja aiheuttaa sidekudosten jähmeytymistä.

Faskiakivun syy saattaa löytyä eri kohdasta kehoa kuin missä kipuja tuntuu. Esimerkiksi faskiakireys löytyy lonkassa ja reidessä, mutta on oireillut kipuna jalkaterässä asti. Kipu vaikuttaa liikkumiseen tehden siitä jäykempää, esimerkiksi reiden faskiakipu saattaa rajoittaa askeleiden ottamista normaalin liikeradan mukaisesti.

Mitä avuksi?

Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkiminen lääkärin, kiropraktikon, osteopaatin tai fysioterapeutin luona auttaa selvittämään, johtuuko kipu faskioiden rasitustilasta. Liikettä rajoittava kalvojen alue pyritään tunnistamaan haastattelun, ryhdin ja toimintakyvyn kartoituksen sekä käsin tunnustelun avulla.

Näin päästään jo lähemmäksi hoidon suunnittelua. Aluksi voi olla tarpeen käydä hoidossa keskimäärin kerran viikossa.Monipuolinen, säännöllinen, kaikkia kehon liikeratoja vahvistava lihaskuntoharjoittelu ja venyttely antavat faskioille niiden kaipaamia voimavaroja. Asiantuntijan ohjeet kannattaa ottaa käyttöön. Ohjatun liikunnan lisäksi apua voivat antaa faskiamanipulaatio, akupunktio, kinesioteippaus, imukuppihoito sekä faskioiden käsittelyn hoitolaitteet. Kotona voi käyttää faskiapalloja, putkirullausta ja kalvojen hierontalevyjä.

Tärkeää on ymmärtää, miten itse voi jatkaa faskioiden kunnon ylläpitoa, kun ne hoidon avulla on saatu palautumaan oman tehtävänsä hoitamiseen.

Kun pohdimme omaa tapaamme liikkua tai olla liikkumatta, voi faskioiden ongelmille löytyä selitys. Niinpä kiinnittämällä huomiota elämäntapaan, ryhtiin tai venyttelyihin voimme ennaltaehkäistä faskiaoireiden syntymistä.

Nivelposti 1/2022 | 29

Hei! Suunnistinpa täältä tonttumetsästä kipin kapin FasciaMethodjumppatunnille! Metodi on suomalaisten fysioterapeuttien kehittämä lempeä, mutta tehokas kehonhuoltomenetelmä lihaskalvoille ja lihaksille.

Ohjaajamme Hanna kertoi ja näytti, miten liikkeet tehdään ja missä venytyksen kuului tuntua. Kun en itse muistanutkaan, missä kaikkialla niitä syviä ja pinnallisia faskioita menee, niin Hannan antamilla ohjeilla venytykset osuivat juuri oikeisiin, kireiltäkin tuntuviin kohtiin. Liikkeet olivat rauhallisia, selkeitä ja helppoja, ja ne tuntuivat vaikuttavan hyvin koko kehoon.

Ohjatun sisäänhengityksen ja uloshengityksen tahdittamina keskityimme liikkeisiin rauhassa oman voinnin mukaan. Teimme harjoituksia seisten, selällään, kyljellään, ohjeet löytyivät myös istuen tehtäville liikkeille. Faskiapallon avulla hieroimme jalkapohjia ja pakaroita. Välillä Hanna muistutti nostamaan käden ylös tai hihkaisemaan, jos kaipasi tarkempia ohjeita.

Saa pitää taukoa, sanoi Hanna, ja välillä juotiin vettä. Treenin jälkeenkin on hyvä juoda runsaasti vettä. Jotkut kuulemma tuntevat, miten keho suorastaan pyytää juomaan vettä harjoitusten jälkeen. Oma puolen litran vesipulloni alkoi vaikuttaa melko pieneltä.

Hmm, muistelin lukeneeni, että liikunta auttaa nesteyttämään faskioita... Vesi vanhin voitehista, tiesi vanha äititonttukin aikoinaan.

Kiitokset Hannalle jumpasta, ja oikein makeita venytyksiä teille kaikille!

Teidän Niveltonttu

Teksti ja kuvat: Minna Laine

30 | 1/2022 Nivelposti

Asahi tuo liikettä niveliin Teksti: Risto Lehto, Asahi Nordic -pääkouluttaja Kuvat: Risto Lehto ja Ollipekka Kangas

Ajattele hetki liikuntaa, jossa harjoittelevat yhdessä iäkkäät, nuoret, työikäiset ja eläkeläiset. Mukana olisi niin urheilullisia aktiiviliikkujia kuin vasta liikunnan aloittaneita, ehkä painonsa kanssa kamppailevia aloittelijoita.

Millaista se olisi, miltä se näyttäisi? Liike olisi hidasta ja rauhallista. Mukana olisi taivutuksia ja nostoliikkeitä. Liikkeissä aktivoitaisiin jumittuneita hartioita ja harjoiteltaisiin tasapainoa. Juuri tällaista on asahi.

Asahi on suomalaista terveysliikuntaa Asahi Nordic korostaa tutkitun tiedon merkitystä siinä, miten liikunnan harrastaminen meihin vaikuttaa. Asahi on terveysliikuntaa, josta saamme selkeitä terveyshyötyjä. Asahin kehittäjiin kuuluva Asahi Nordicin pääkouluttaja Yrjö Mähönen on sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri. Hän on Asahi Nordicin ja koko asahin lääketieteen kehittäjä.

Nivelrikkopotilaalle liikunta on tärkeää Erikoislääkäri Mähönen luennoi aktiivisesti Asahi Nordicin koulutuksissa sekä erilaisissa tapahtumissa. Marraskuussa Yrjö Mähönen toimi Turun Seudun Nivelyhdistyksen luennoitsijavieraana Kaarinassa. Luennollaan Yrjö kertoi, miten tärkeää liikunnan harrastaminen on nivelrikkopotilaille. Sopivia liikuntamuotoja ovat sellaiset, joissa niveliin ei kohdistu voimakkaita iskuja tai kiertoliikkeitä ja joissa tapaturma-

Asahi vahvistaa myös tasapainoa.

riski on pieni. Kävely, pyöräily ja uinti ovat sopivia. Nivelrikon hoito ei ikävä kyllä paranna sairautta, mutta kipuja voidaan lievittää ja nivelen suorituskykyä parantaa. Mähönen korostaa liikunnallisen hoidon tärkeyttä. Kävely, voimistelu, varovainen venyttely liikelaajuuksien ylläpitäjänä sekä lihasvoimaharjoittelu sopivat tähän erinomaisesti.

Asahi on nivelrikkopotilaan liikuntaa Asahi on pehmeää, rauhallista ja turvallista liikuntaa. Siinä niveliä käytetään siten, että nivelpinnat hierovat toisiaan hiovasti jäljellä olevia rustokudoksia stimuloiden. Siten syntyy parempilaatuista nivelnestettä ja vieläpä suurempia määriä. Täten nivelen voitelu paranee. Niveliä käytetään asahissa ergonomisesti oikein. Esimerkiksi polvea käytetään aina sarananivelenä taivuttaen polvea ainoastaan jalkaterän suunnassa.

Asahia harjoittaessa vahvistuvat erityisesti alaraajojen lihakset, jotka käyttävät mm. lonkka- ja polviniveliä. Lisäksi keskivartalon ns. korsettilihakset vahvistuvat. Näillä tarkoitetaan selkä-, kylki- ja vatsalihaksia. Jos alaraajojen nivelet ovat erittäin arat, voi asahia harjoittaa intervallimaisesti: välillä seisten ja välillä istuen.

Erikoislääkäri Yrjö Mähönen luennoi Kaarinassa asahista ja nivelrikosta.

Luento on katsottavissa myös Nivelverkko-sivustolla.

Asahia tulisi nivelrikkotapauksessa harjoittaa varovaisesti aloittaen, lyhyitä aikoja joka päivä. Harjoituksen pituutta ja intensiteettiä voidaan tilanteen parantuessa vähitellen lisätä.

Suomalainen asahi on helppo aloittaa ja sitä voi harjoitella milloin vain.

Asahi antaa terveyttä ja hoitaa koko kehoa sekä mieltä. Asahi on sosiaalista toimintaa ja huomaat arkesi muuttuvan uusien ystävien ja hyvän olon myötä. Kuten erikoislääkäri Yrjö Mähönen on todennut: Aloita asahi niin et sitten 115-vuotiaana kadu.

Miten asahia sitten harjoitellaan?

Tutustu turkulaiseen asahi-toimintaan Asahi Nordicin kouluttajien omassa Turun toimipisteessä Lähde Hyvinvointikeskuksessa: www.hyvinvointilahde.fi.

Asahi on helppo aloittaa ja se on turvallista. Tule mukaan ryhmään. Voit ottaa harjoitukseen mukaan tuolin, jos olet epävarma. Ohjaajat kertovat sinulle, miten aloitat ja harjoituskaverit ottavat sinut iloisesti mukaan ryhmään.

Asahia ei voi tehdä väärin vaan jokainen meistä toimii oman kehonsa sekä liikunnallisen kykynsä mukaan. Ohjaaja ei kritisoi sinua, mutta hän antaa sinulle arvokkaita neuvoja, miten saat liikkeestä hyödyt irti. Teemme liikkeet hitaasti ja rauhallisesti. Hitaudesta huolimatta on tunnin harjoituksen jälkeen keho saanut rasitusta osakseen ja mieli on hyvä.

Tätä pitää saada lisää. Näinhän siinä käy; asahi vie mukanaan!

Nivelposti 1/2022 | 31

Ajatuksia kirjoittamisesta ja lukemisesta Teksti: Veikko Karskela

Olemme tarinankertoja- ja kirjoittajakansaa.

Tarinoita kertomalla on aina siirretty tietoa ja elämisen taitoa sukupolvelta toiselle. Koululaitoksen myötä kirjoitustaito yleistyi ja mahdollisti kanssakäymisen kauempana asuviin sukulaisiin ja tuttaviin. Ullakoiden aarteita ovat suvun vanhat kirjeet, päiväkirjat ja pöytälaatikkorunot, jotka kertovat eletystä elämästä ja ennen meitä eläneistä ihmisistä.

Olemme osa tätä sukupolvien ketjua. Ikääntyneenä kirjoittaminen palvelee myös meitä itseämme, pitää ajatukset kasassa ja jäsentää päivän tapahtumia. Päiväkirjanomaisena itselle kirjoittamisena se on kuin luotettava ystävä, aina tavattavissa.

Lastenlapset ovat se ylisukupolvinen ryhmä, jota mummien ja vaarien elämä kiinnostaa: ”Kerro millaista oli ennen vanhaan, kun sinä olit lapsi”, kyselevät ipanat tietyssä ikävaiheessa.

Kirjoittaminen on eräs tapa tätä tarinaa kertoa. Muistelmapätkät kertovat meille itsellemmekin paitsi omasta historiastamme, myös siitä, että olemme edelleen olemassa, tässä ja nyt, tämän ikäisinä.

Suvun historiaa voi kertoa myös perittyjen rakkaiden esineiden kautta. Arvostan suuresti yli sata vuotta vanhaa seinäkelloa, josta esivanhempani ovat seuranneet ajan kulkua. Mieltäni on

ilahduttanut myös vauvan kori, jossa ovat kellineet myös sukumme jatkajat.

Minulla on valokuva tapahtumasta, jossa he kantavat tuota koria kaupasta kotiin esikoistaan varten. Kopiokonetekniikalla saan välitettyä tätä suvun yhteistä perintöä myös muille suvun jäsenille, muistona menneistä ajoista.

Kun menneitä aikoja muistelen, mieleeni tulevat myös monenlaiset kasvatuskulttuuriin liittyvät asiat.

Muistan elävästi äidinäitini varoitukset: ”Sumuisella ilmalla ei saa mennä ulos, siitä saattaa saada keuhkotaudin.” Jokirantaankaan ei saanut mennä yksin, ”tulee näkki ja vie mukaansa.” Uimataidon oppiminen taisi hieman viivästyä tämän vuoksi. En uskaltanut myöskään vihellellä sisällä, koska se olisi ”saattanut kutsua lutikoita.” Jo varsin nuorena minua alkoi huolettaa nivelkyhmyt; niiden vuoksi olisin ”saattanut tulla varkaaksi.” Toinen vaihtoehto kyhmyihin liittyen oli taiteilijuus, joten valitsin sen.

Tämän kaltaisilla kasvatusmenetelmillä isomammani varoitteli meitä lapsia vaaroista. Ilmeisesti olen ottanut opikseni, kun olen kasvanut villistä pojasta varsin vilkkaaksi vanhukseksi. Tavanomaiset käskyt ja kiellot tuskin olisivat tuottaneet yhtä hyvää tulosta.

Muutama ajatus vielä lukemisen merkityksestä. Sain kahdeksanvuotiaana oman kirjastokortin, ja siitä saakka olen lukenut paljon. Oma kirjastokortti tuntui hienolta. Joka viikko lainasin viisi kirjaa, enempää ei saanut lainata. Pidin sitä outona rajoitteena. Alkuun lainasin lastenosastolta, aikuisten puolelle ei ollut lupa mennä. Hyvin vanha ja kärttyinen kirjastotäti valvoi, että rajat pitivät. Täytettyäni kymmenen vuotta muistelen päässeeni ”paremmalle puolelle.”

Lukeminen on osa sivistystä ja kulttuuria. Nykyinen nettimaailman pikakulttuuri on vaikuttanut sekä kirjojen arvostukseen että lukutaitoon. Antikvariaatit ovat täynnä kirjoja, niin että kauppias töin tuskin mahtuu kauppaansa. Tuntuu hurjalta heittää hyviä kirjoja roskalavoille tai poltettavaksi. Joitakin vanhaksi käyneitä kirjoja olen haudannut kesämökilläni maahankin; maastahan kirjatkin ovat tulleet ja maaksi ne muuttuvat, niin kirjoittajat kuin lukijatkin, kun elon mitta on täysi. Joskus kun muisti on karkuteillä, vanheneminenkin harmittaa – vai onko muistinkin varastotila jo täpötäynnä?

32 | 1/2022 Nivelposti

Nivel C10 Niveltesi hyvinvointiin!

Nivel C10 -ravintolisä sisältää kaikkiaan kymmentä nivelille parasta tehoainetta, jotka on valittu laajan tutkimustiedon pohjalta. Jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä!

Vaikuttavat aineet: glukosamiinisulfaatti, kondroitiinisulfaatti, MSM eli orgaaninen rikki, denaturoimaton tyypin II kollageeni, C-vitamiini, Boswellia serrata, kurkumiini, inkivääri, hyaluronihappo, bioperiini.

Ei sisällä laktoosia, gluteenia, hiivaa eikä soijaa.

Ei sovi kala- tai äyriäisallergikoille.

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.

Suomen Terveysravinto Oy

Tilaa nyt soittamalla

0800 304030 ma–pe klo 9–17 puhelu maksuton

44,90 €/ 2 kk pakkaus.

Ei sitoutumispakkoa.

Nivelposti 1/2022 | 33

Syksyn tapahtumia Teksti: Kaisa Karvonen, Senni Metsäranta ja Hanna Okodugha • Kuvat: Hanna Okodugha ja Annika Welling-Nyberg

Kävely kuntoon Syys-lokakuun aikana yhdistys järjesti yhteistyössä TULE-tietokeskuksen kanssa Kävely kuntoon -pienryhmän, jossa käsiteltiin kävelyn perusteita ja terveyshyötyjä. Aiheeseen sukellettiin niin teoriaosuuksien kuin käytännön harjoitteidenkin kautta fysioterapeutin ja fysioterapeuttiopiskelijan johdolla. Ryhmä kokoontui neljä kertaa yhdistyksen sekä TULE-tietokeskuksen tiloissa. Kiitosta saanut ryhmä järjestetään uudelleen huhtikuussa, tällä kertaa myös työelämässä mukana oleville sopivaan ilta-aikaan. ”Kävelyn ”tekniikasta” oli paljon hyötyä omien kävelyvirheiden korjaamiseen – niitä ei itse huomaa!”

- syksyn ryhmän osallistuja

Hyvinvoinnin iltapäivä Lauantaina 2.10 järjestettiin uutena tapahtumana ensimmäistä kertaa Hyvinvoinnin iltapäivä Lähde Hyvinvointikeskuksessa.

Tapahtuma kesti muutaman tunnin ja ohjelma sisälsi: Helpotuksena tuki- ja liikuntaelinvaivoihin VENYY – Passiivisen venytystangon esittelyä ja kokeilua, luentoja aiheista Uni ja lepo osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja Asahin terveysvaikutukset sekä kehonhuoltona tehtiin syvävenyttelyä ja Asahia.

Tapahtuman välissä pidettiin myös kahvi- ja välipalatarjoilu. Hyvinvoinnin iltapäivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja pidetty ja se tullaan järjestämään uudestaan tämän vuoden syksynä.

Yllätysretki Syksyllä päästiin pitkästä aikaa myös retkeilemään yhdessä, kun parinkymmenen osallistujan joukko kapusi bussiin ja suuntasi perinteiselle yllätysretkelle kohti tuntematonta. Reilun tunnin ajomatkan kuluttua edessä kohosi Forssan kehräämöalueen punatiilinen piippu. Forssan seudun kuin omat taskunsa tunteva opas Sirpa Rauhala johdatteli ryhmää ja kertoi tarinan toisensa perään niin historiasta kuin nykypäivästäkin. Tutuksi tulivat niin Forssan museo, Tammelan kirkko kuin Portaan kylän Nahkurinverstaskin. Kotimatkalle eväät haettiin Jokioisten leipomon myymälästä.

Portaan kylän miljööstä nautittiin ihanan aurinkoisessa syyssäässä 

Vapaaehtoisten iltamat Torstaina 2.12. kutsuimme yhdistyksen vapaaehtoiset mukaan pieniin iltamiin yhteisötalo Lounatuuliin.

Illan aikana ennätimme jutustella muiden kanssa samalla kun tarjolla oli riistakäristystä. Pääsimme myös kuulemaan Veera Salokankaan alustuksen aiheesta ”Moka on lahja! -epäonnistumisen kulttuuri ja uuden oppiminen”. Kakkukahvien jälkeen meitä viihdytti vielä sirkustaiteilija Pekka Laamanen.  Yhdistyksen puheenjohtajista viisi viimeisintä saatiin napattua mukaan samaan kuvaan iltamissa.

Tuija Kallio, Paula Ranta, Hilkka Huiskala, Eeva Himmanen ja Marja-Liisa Salminen.

34 | 1/2022 Nivelposti

Vertaistukea ja hyvää oloa Nivelkerhojen toiminnasta Teksti: Kaisa Karvonen

Nivelyhdistys tutuksi -video Syksyllä kuvattiin ensimmäinen videoesittely yhdistyksen toiminnasta. Siinä kerrottiin lyhyesti toiminnastamme ja siitä, mitä yhdistys tekee.

Videon voi vielä käydä katsomassa osoitteessa https://www.facebook.com/turunseudunnivelyhdistys/videos/1057852691628605. Uusi esittelyvideo julkaistaan maaliskuun alkupuolella ja siitä tiedotetaan jäsenkirjeiden kautta. Jos tietokonetta ei tule käytettyä, niin yhdistyksen toiminnasta voi aina kysyä lisää soittamalla tai tulemalla juttelemaan toimitiloihin. Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme.

Syksyn aikana Nivelkerhot ja vertaisryhmät käynnistyivät pidemmän tauon jälkeen. Nivelkerhot kokoontuivat Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa ja Raisiossa kerran kuussa. Aiheina Nivelkerhoissa oli muun muassa liikuntaa, tietoa hyvinvoinnista ja askartelua. Isona osana kokoontumisia on myös yhteinen kahvittelu, jossa osallistujat pääsivät vaihtamaan kuulumisia. Kävijöiltä saadun palautteen perusteella Nivelkerhoista saatiin itselle vertaistukea omaan arkeen sekä intoa ylläpitää omaa terveyttä. Myös lisätietoa nivelrikosta oli moni kokenut saavansa.

Nivelkerhoihin ovat tervetulleita uudet ja vanhat ja jäsenten lisäksi myös muut saavat tulla mukaan. Keväällä ryhmien toiminta jatkuu helmikuussa, jos vain rajoitukset antavat myöten. Kevään ohjelmassa on luvassa ainakin liikuntaa, niveltietoutta, ulkoilua ja laavuretkeilyä. Koko kevään ohjelman paikkakunnittain näet tapahtumakalenterista lehden sivulta 18 alkaen. Naantalin Nivelkerhoon otamme ennakkoilmoittautumiset. Kaarinan, Liedon ja Raision ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista ellei mahdolliset rajoitukset sitä vaadi.

Voit liittyä Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäseneksi • Täyttämällä tämän lomakkeen (*pakollinen tieto) ja toimittamalla sen meille: Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Lonttistentie 9 B 15, 20100 Turku.

• Yhdistyksen internetsivuilla www.nivelposti.fi/liityjaseneksi Vuosittainen jäsenmaksu on 25 €/vuosi.

Saat laskun postitse muun jäsenmateriaalin ohessa. *Nimi:______________________________ *Katuosoite:____________________________________ ______________________________________________ *Postinumero ja -toimipaikka:______________________ ______________________________________________ *Puhelin:___________________________ Sähköposti:_________________________

Koulutuksia vapaaehtoisille ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille Alla olevat koulutukset on suunnattu vapaaehtoisena toimiville tai vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Koulutukset järjestetään yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B 15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaisa Karvoselle, 045 23 43 435 tai kaisa.karvonen@nivelposti.fi.

To 14.3. klo 16.30-18.30 Koulutusilta vapaaehtoille, aiheena aivojumppaa Tervetuloa mukaan koulutusiltaan, jossa käydään käytännön harjoituksina aivojumppaa. Koulutusmateriaalina käytetään Vanhustyön Keskusliiton tuottamaa vahvike-materiaalia. Harjoitteita voi käyttää osana eri ryhmiä tai harjoittamaan omia kognitiivisia taitoja. Ilm. mukaan 14.3. mennessä.

Ti 12.4. klo 15-19 Vapaaehtoistyön peruskurssi

*Syntymäaika:_______________________ Vaivaava nivel:_______________________ Sukupuoli: □ Nainen □ Mies □ Muu □ En halua kertoa □ Haluan sähköisen jäsenkortin ja kaikki laskut sähköpostitse. □ Jag vill ha artrosbroschyren på svenska. * □ Hyväksyn ylläolevien tietojen rekisteröinnin jäsenrekisteriin. *Pakollinen tieto

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssilla saat hyvän tietopaketin vapaaehtoisena toimimisesta ja kuulet eri mahdollisuuksista toimia mukana yhdistyksessä. Vapaaehtoistoimintaa voit tehdä esimerkiksi yhdistyksen toimikunnissa, ryhmänohjaajana, yhdistysesittelyjen pitäjänä tai vertaistukitoiminnan parissa. Ilm. mukaan 7.4. mennessä.

Mukaan iltoihin voi osallistua myös etäyhteydellä!

Jäsenedut vuonna 2022 • Anna-Maj Blomgren koulutettu hieroja / Helmenloiste, Näätäpolku 10, Raisio. Mahdollisuus kotikäynteihin! www.helmenloiste.fi, annukka@helmenloiste.fi tai 045-670 6555. Hieronnasta -10%.

• Armi Aktiivituoli, www.armi-aktiivituoli. fi/tilaa-armi -10% koodilla TSNY. • Asianajotoimisto Maunila, Aninkaistenkatu 14 B 22, p. 02 232 5778. Asianajopalkkioista -15%.

• Askelklinikka, Sibeliuksenkatu 3 (3. krs) p. 020 112 2420. www.askelklinikkaturku. fi.Alennus alaraajatutkimuksesta -10%.

•ATK-Apu SP-Systems Oy, Viilarinkatu 5 (Länsi 1), p. 040 512 3906, www.atk-apu.fi.

Tietokoneen huoltotyöt, mikrotuki, opetus ja kotikäynnit -15%. Tietokoneet ja tabletit -10%.

• Axis Fysikaalinen hoitolaitos, Aninkaistenkatu 14 B (5. krs), p. 02 533 2279, info@ axisfysio.fi, www.axisfysio.fi. -10% hieronnasta, fysioterapiasta ja lymfaterapiasta.

• Brinkkalan Outolintu, Vanha Suurtori 3 p. 044 3366 061, www.brinkkalanoutolintu. fi. Alennus -10% normaalihintaisista tuotteista. kuntoutus- ja terapiapalvelut Raisio – Coronaria Fysicos, Raisiontori 5, Raisio. Valtakunnallinen ajanvarausnumero 010 525 8801. Fysioterapiasta ja hieronnasta -10%.

•Coronaria UUSI

UUSI

•Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelu Turku -Hansa, Yliopistonkatu 20, 3 krs. Valtakunnallinen ajanvarausnumero 010 525 8801. Fysioterapiasta ja hieronnasta -10%.

Katso tarkemmat tiedot jäseneduista osoitteesta www.nivelposti.fi/jasenedut.

• Instrumentarium Lieto, Hyvättyläntie 2, p. 020 332 877.

• Instrumentarium Parainen, Rantatie 12, p. 020 332 878.

• Instrumentarium Raisiontori, Raisiontori 5, p. 020 332 763.

-30% normaalihintaisista silmä- ja aurinkolaseista. Näöntarkastus ja silmälasimääräys veloituksetta. Myös perheenjäsenille.

• Naisten alusvaateliike Wau lingerie, Yliopistonkatu 26, www.waunainen.fi. Normaalihintaisista tuotteista -10%. Myös mm. proteesi- ja urheiluliivit.

• Jalkaneuvola Fysiopaletti, Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828, www.fysiopaletti.fi.

Palvelut ja tuotteet -10%.

• Naisten vaateliike Z.Woman Kaarina, Pyhän Katariinan Tie 4, p. 040 080 6681. -15% normaalihintaisista tuotteista.

• Jalkojenhoitaja Pirjo Korpi, Turun Jalkaklinikka, Tuureporinkatu 6, p. 040 728 8202. Erikoistunut diabeetikon jalkojenhoitoon. Jalkahoito 60 €.

• Niveltieto-lehti vuosikerta -30% (23,10 €.).

Lehden voi tilata ottamalla yhteyttä Nivellyhdistyksen toimistoon.

• Kampaamo Astrid, p. 045 618 5540. Hiusten leikkaukset kotikäyntinä Turun alueella -10%.

• Kasvo- ja jalkahoitola Maaret Potinkara, Eerikinkatu 2 E (7. krs), p. 040 592 0521. Hoidoista -10%.

• Kauneus- ja jalkahoitola Kaunosiipi, Rauhankatu 13, p. 044 253 1489. Täydellisestä jalkahoidosta -10%.

• Kauneushoitola Pikkufiini, Hanhipolku 2 L 3, Lieto, www.pikkufiini.fi, ajanvaraukset: p.

050 472 7387 tai pikkufiini@pikkufiini.fi. Normaalihintaisista tuotteista ja hoidoista -10%.

• Kello ja kultaliike Teppo Lampi Ky, Sibeliuksenkatu 7. Alennus -10–20% tuotteesta riippuen.

Jäsenedut ovat henkilökohtaisia ja voimassa jäsenkorttia näyttämällä.

• Optikko Näkö Forum Oy, Humalistonkatu 7 A, p. 02 233 1573. Normaalihintaiset silmälasit -50%.

•Paimion Kenkätaivas, Vistantie 10, Paimio, p. 040 7710795. Alennus -10% normaalihintaisita tuotteista

UUSI

• Parturi-Kampaamo Geili, Puistokatu 11 B (Ruusukortteli), p. 045 783 45224. Alennus -10%.

• Respecta Oy, Joukahaisenkatu 6, p. 040 348 8579. Apuvälineitä ja hyvinvointi-palveluja. Alennus -20% valmistuotteista.

• Roberts Berrie, www.robertsberrie.com/fi.

-10% koodilla tsny.

• Ruissalon kylpylä, Ruissalon puistotie 640, www.ruissalospa.fi. Kylpylän käyttö -40% päivän hinnasta (ei voimassa juhlapyhinä, aattoina, viikot 8 ja 52 eikä heinäkuussa).

• Kenkäkauppa Alina, Alinenkatu 36, Uusikau• Sanoma Media Oy Aikakauslehdet etu punki, p. 044 704 3553. Normaalihintaisista UUSI -40%, mukana Hyvä Terveys. Etu koskee kengistä -10%. määräaikaista vuositilausta. www.tilaa. sanoma.fi/kumppanietu.

•Koulutettu hieroja Kimmo Kivistö, Sirkkalan-

•Coronaria Naantalin Kuntokeskus, Henrikinkatu 2, Naantali. Valtakunnallinen ajanvarausnumero 010 525 8801. Fysioterapiasta SI UU katu 12L. Puh. 040 4827589. Alennus -20%. ja hieronnasta -10%. ajanvarauslinkki: https://vello.fi/tmikoulutettuhierojakimmokivisto/ • DentSpa Oy – Suuhygienistipalvelut, Viilarinkatu 5, 2 krs. p. 044 989 9829, www.

• Kunto- ja hyvinvointikeskus Studio One, dentspa.fi. -10% normaalihintaisista hoidoista.

Pitkämäenkatu 6 (3. krs), p. 044 030 3136.

Silverplus- ja Kuntosaliasiakkuudesta -5 €./kk.

• EA-terveydenhoitomyymälä, YliopistonTutustumisetuna -10% 10-korteista. Studio katu 28, p. 045 653 9111. Alennus -20%.

Onen personal trainerin tapaaminen kehon• Erikoishammasteknikko Harri Loukonen, koostumusmittauksella veloituksetta (60 min).

Aninkaistenkatu 14 B 33, p. 02 230 3018.

• Liedon Fysioterapia ja hieronta, KrouvilaituUudet kokoproteesit, pohjaukset ja korri 3, Lieto, p. 050 470 7395. www.liedonfysiojaukset -10%. terapia.fi www.lonkkavaiva.fi/. Alennus -10%.

• Fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa, Bastio• Merineule Oy, p. 02 876 347, www.merineuninkatu 4, Turku, Tennbyntie 29, Parainen, le.fi. Alennus -10% normaalihintaisista, Merip. 050 32 63 379, hanna@fysioterapeuttineuleen omista tuotteista. hanna.com, www.fysioterapeuttihanna. com. Yhteistyöhinnasto saatavissa Nivelyh• Movet Kuntokeskus, Satakunnantie 105. Aloidistyksestä ja yrityksen toimipisteestä. tusmaksu 0 €. Hinnat alk. 29,90 €./kk. Lisäksi yksi seuraavista lisäpalveluista: kehonkoostu• Fysioterapiapalvelut Relaxion Oy, Kaamusmittaus, PT-konsultaatio tai Fustra-liiketesti. rina: Pyhän Katariinantie 7, Littoinen: Luhakatu 1, Piikkiö: Hadvalantie 8, p. 02 368 • Movet Ladies Kuntokeskus, Kurjenmäenkatu 0100. www.relaxion.fi. -10% fysioterapias3.- 5 €./kk asiakkuusmaksuista. Aloitusmaksu ta.

20 €., sis. mm. PT-konsultaation tai liikuntakartoituksen.

• HMFysio Hanna Malmi. Yliopistonkatu 26 B, p. 044 010 2716, hanna.malmi@hmfy• Muotitalo Marilyn, Humalistonkatu 13. sio.fi. Fysioterapeutin ja Personal Trainerin www.muotitalomarilyn.fi palveluista -10%.

-20% normaalihintaisista tuotteista.

• Holiday Club Caribia, Kongressikuja 1, • M.R – Atk Tmi., p. 040 704 6011, p. 030 687 4000. Kylpylän käyttö ma-su 14 mika.rajala@mr-atk.fi. Alennus -5%. €/ hlö. (ei voimassa koulujen loma-aikoina vko 1,8, 42 ja 52 eikä arkipyhinä). Kuntosali • Naantalin Kylpylä, Matkailijantie 2. Sauna- ja ja vesijumppa 42 €./10 kerran kortti (uudesallasosaston käyttö -40% päivän hinnasta (pl. ta sarjakortista 8 €. korttimaksu). Hydroaatot ja juhlapyhät, heinäkuu sekä viikot 8 ja hex-tabletti 3 €./krt.

52).

• Siivouspalvelu Sweeper J.E., p. 0400 270 909, www.sweepersiivous.fi. Tutustumistarjouksena kotisiivous -20 % tai ikkunanpesu -20%.

• Sissi Fysio Oy, Hämeenkatu 16, p. 044 260 1608, sissifysio@gmail.com, www.sissifysio.fi.

Yhteistyöhinnasto.

• St. Erikin Lääkintävoimistelu, Yliopistonkatu 26 B (4. krs), p. 02 250 1300. www. sterikinfysioterapia.fi. Alennus -10%.

• Suomen Apuvälinekauppa.fi Oy, www. apuvalinekauppa.fi, Uudenmaakatu 19. Puh. 050 3886540. Alennus tuotteista -15% myymälästä.

• Teboil Turku Runosmäki, Tampereen valtatie 106, p. 02 238 2305. Autopesusta -10% ja lounaspöytä arkisin -10%.

• Terveydenhoitomyymälä Profylaktia, Yliopistonkatu 32, p. 02 250 5059. Alennus -10%.

• TTC-Charter, www.ttc-charter.fi, p. 0500 370 000. Päiväretkistä alennus - 5 €. /hlö.

• Tuulensuun Kukka, Karjatie 5 B, Lieto, p. 040 055 2120. Alennus -10%.

• VENYY-tanko, p. 040 772 4004, info@venyy.com, www.venyy.com. Alennus -10 €. Alennus verkkokaupasta koodilla TSNYVENYY. Tuotteen nouto maksutta yhdistyksestä.

• Xsensible-jalkineliike, Yliopistonkatu 26, p. 040 501 7828, www.fysiopaletti.fi. Alennus kaikista jalkineista -10% P. 045 783 45224

. BCF 1

Ensitietoillat

Viikonloppuretki Valamon luostariin 14.-15.5.2022

Ma 21.3. (suomenkielinen Ti 19.4. (suomenkielinen) Ke 20.4. (ruotsinkielinen) yhdistyksen toimitilassa, Lonttistentie 9 B 15

Historiaa, kulttuuria ja hyvää ruokaa luonnonkauniilla Heinävedellä.

Hinta 230,00 €/hlö kahden hengen huoneessa Hinta 250,00 €/hlö yhden hengen huoneessa Hinta sisältää retkiohjelman opastuksineen, ruokailut, kuljetuksen, majoituksen sekä matkanjohtajan palvelut koko reissun ajan.

Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 28.3. toimistolle, 040 351 3833 tai toimisto@nivelposti.fi. Retki laskutetaan täysimääräisenä ilmoittautumisajan päätyttyä. Äkillisten peruutustapauksien varalle suosittelemme matkavakuutuksen ottamista. Retki toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 30.

Yhteistyössä TTC Charter

Nivelyhdistys järjestää maksuttomia ensitietoiltoja, jotka on tarkoitettu leikkaukseen meneville, sitä harkitseville ja heidän läheisilleen.

Ensitietoillat ovat kaikille avoimia.

Illan aikana käsiteltäviä asioita: tekonivelleikkaus leikkaukseen valmistautuminen toipuminen elämä tekonivelen kanssa muita esille tulevia asioita Ilmoittaudu etukäteen toimistolle, 040 351 3833 tai toimisto@nivelposti.fi.

Osallistua voi myös etäyhteydellä.

Myynnissä toimistolla Hanki yhdistyksen t-paita!

Rinnassa painatus, jossa yhdistyksen logo sekä teksti ”Kyl jokasel jottan krämppi on.”

Tarjolla eri värejä, kysy lisää toimistolta. Hinta 15 € / kpl.

Lukemista toimistolta

Tuula Vainikaisen kirjoja hintaan 20–28 € / kpl.

Ostettavissa myös uusin kirja ”Nivelet kuntoon elämää ennen ja jälkeen tekonivelten.”

Helpotusta liikkumiseen!

Jälleenmyynnissä Olecranon Oy:n XCLIP-kyynärsauvapidikkeitä. Sauvat saa helposti nojaamaan ja portaissa liikkuminen helpottuu. Suomessa valmistettu. Hinta 20 € / kpl.

Tule sovittamaan bonuskalosseja!

Jälleenmyynnissä Insinööritoimisto Jorma Saloniemen liukuestekalosseja.

Kalossit ovat kenkien päälle laitettavat kumiset suojat, jotka estävät liukastumisia.

Koot 34–47, Hinta 42 € / pari. www.bonuskalossit.com