Issuu on Google+

1 • 2014 Hinta 2 €

• TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI • Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf:s medlemstidning •

Liikunta on terveyden turvavyö

Sivut 6, 10, 16


Aukioloajat Ma 13.00–19.00 Ti 10.00–14.00 (vain puhelinpäivystys) Ke 10.00–14.00 To 10.00–14.00 Toimisto, jäsenasiat P. 040 351 3833 tsnytoimisto@gmail.com Vertaispuhelin, nivelneuvonta P. 050  593 9003 Ma–su klo 8.00–21.00

Turun Seudun Nivelyhdistys ry Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf Aninkaistenkatu 14 B 3 20100 Turku

Nivelposti-lehti, tiedotus P. 045  234 3435 tsnytiedotus@gmail.com tsnynivelposti@gmail.com

www.nivelposti.fi www.facebook.com/ turunseudunnivel­yhdistys

Liikunta P. 045  881 3113 tsnyliikunta@gmail.com Kuntoutusongelmat Fysioterapeutti Sirkku Pohjanpalo P. 050  570 8263 Työnohjaaja VTM, työnohjaaja Leila Leimala Nivelverkko-projekti 2014–2015 Projektivastaava P. 045 320 3980

Kannatusmaksut FI49 4309 1520 1654 06 Liedon Säästöpankki BIC: HELSFIHH Lämmin kiitos tuestasi! Hallitus 2014 Puheenjohtaja Marja-Liisa Salminen P. 050 593 9003 tsnynivelyhdistys@gmail.com Varapuheenjohtaja Jenni Jeromaa-Alho Sihteeri Ritva Välilä Muut jäsenet Anneli Ceder Monica Halonen Eeva Hilvanto Paula Kukkonen Marja Lampio Meeri Nurminen Saara Pakula Marja-Leena Pulkkinen Rahastonhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) Sinikka Kirjonen Asiantuntijalääkäri Tules-toimialuejohtaja, ylilääkäri, dosentti Petri Virolainen (Tyks)

Turun Seudun Nivelyhdistys toivottaa liikunnallista ja aurinkoista vuotta jäsenille, vapaaehtoisille, jäsenetuliikkeille ja yhteistyökumppaneille!

Meille on helppo tulla

Nivelpäivä ke 19.3. klo 10–16 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi

Johannan toimintatorstait – tietoa ja toimintaa! Toimintatorstait yhdistyksen tiloissa torstaisin 13.2.–3.4.2014. Jokaisella kerralla on oma teemansa, jota käsitellään ryhmässä. Kerta pitää sisällään teoriaosuuden sekä toiminnallisia osioita. Ryhmää ohjaa toimintaterapeutti Johanna Suomi. 13.2. klo 10–12: Voimaa ja liikkuvuutta käsiin 20.2. klo 10–12: Ergonomia ja nivelten säästäminen arjessa 27.2. klo 10–12: Kipu 6.3. klo 10–12: Virkistä muistia 13.3. klo 12–14: Hyvä ravitsemus ikääntyessä 20.3. klo 12–14: Liikkumalla keho kuntoon 27.3. klo 10–12: Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: kuvallisia keinoja tunteiden käsittelyyn 3.4. klo 10–12: Apuvälineet arjen apuna. Mukaan mahtuu max. 10 osallistujaa/kerta. Ryhmän hinta on 5 €/kerta. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen laskutetaan. Ilmoittautumiset: P. 040 351 3833 tai tsnytoimisto@gmail.com


Nivelposti 1/2014 | 3

Päätoimittajalta

Y

hdistykselle hyvin hoidettu viestintä on arvokasta. Se helpottaa päivittäisen toiminnan pyörittämistä, auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja muistuttaa siitä, mikä on yhdistyksen toiminnan perimmäinen tarkoitus. Viestintä on eräänlainen tukiranka kaikelle yhdistyksen toiminnalle. Kuluvana vuonna Turun Seudun Nivelyhdistyksen viestinnässä otetaan suuri harppaus eteenpäin. Aloitamme kaksivuotisen Nivelverkko-projektin, jossa testaamme uuden teknologian mahdollisuuksia. Esimerkiksi asiantuntijaluentoja pystyy jatkossa seuraamaan verkon kautta omalta kotisohvalta käsin. Näin luennoista pääsevät hyötymään myös he, jotka asuvat hankalien kulkuyhteyksien päässä tai joilla liikkuminen on muuten rajoittunutta. “Ja täällä Münchenissakin minä vedän kyllä sinivalkoiset verryttelyhousuni salkoon.” – Paavo Noponen (1972)

”Tämä on kiva syötävä tämä hattu, ja sen minä mielelläni syön.” – Bror-Erik Wallenius (1993)

Näkyvä tiedottaminen on vain pieni osa viestinnän kokonaisuutta. Yhdistys viestii itsestään aina, kun se toimii. Myös tekemättä jättäminen voi olla viesti. Millaisen kuvan antaa muuten aktiivinen yhdistys, joka ei kommentoi alaansa liittyviä uutisia? Tai yhdistys, joka hakee uusia vapaaehtoisia, muttei palkitse nykyisiä? Viestinnän suunnittelua tarvitaan, jotta yhdistyksen lähettämät viestit eivät olisi täysin sattumanvaraisia tai jopa totuudenvastaisia. Viestintä on selkeää ajattelua, tavoitteellisia tekoja ja ruohonjuuritason työtä.

Aika ajoin on hyvä pysähtyä ja kyseenalaistaa toimintaa. Jostakin voi olla tarpeen luopua, että saa uutta tilalle. Kuluvana vuonna karsimme pieniksi jääneitä liikuntaryhmiä ja kannustamme jäseniä liikkeelle uusien lajikokeilujen myötä. Kuntosaliharjoittelu on jo tässä vaiheessa osoittautunut menestykseksi, ja päätimmekin jatkaa alun perin kuukauden pituisia kursseja vakiovuoroina. Liikuntakokeiluja on tulossa lisää loppuvuoden aikana. Jäseniltä toivon edelleen aktiivista otetta ja ideoita, sillä voimme toteuttaa toiveita yllättävän pitkälle yhteistyökumppaniemme kanssa. Käsittelemme ja luemme jokaisen palautteen. Jos saatte allekirjoittaneen kiinni palautteiden laiminlyönnistä, lupaan tehdä kuin BrorErik “Bubi” Wallenius ja syödä lakkini. Yllä olevat sitaatit ovat tunnetuilta urheiluselostajilta, joilta liikenee varmasti ylimääräistä energiaa ja kannustusta meillekin! Mitkä ovat Sinun tavoitteesi kuluvalle vuodelle?

“Siellä kaveri nyökyttelee, että no joo, tulihan tuossa yritettyä pikku kikkaa.” – Antero Mertaranta (2011) Kikkailu ei kuulu hyvän viestijän toimintatapoihin. Viestintä ei milloinkaan ole asioiden kaunistelua tai totuuden vääristelyä, eikä paraskaan viestintä korjaa huonoa toimintaa. Jos toiminnasta on saatu kritiikkiä, tiedottaja ei syydä julkisuuteen valikoituja positiivisia palautteita ja toivo, ettei kukaan huomaa. Sen sijaan hän osallistuu, kyselee ja kuuntelee ja selvittää, miten ongelman voisi ratkaista. Uudistunut toimintamalli voidaan sitten esitellä julkisuudessa. Teot puhuvat kyllä puolestaan, jos niille antaa äänen.

Sanni Häkkinen Tiedottaja

Tässä numerossa Yhteystiedot.........................................................................................2

Niveluutisia........................................................................................ 10

Päätoimittajalta..................................................................................3

Toimintakalenteri........................................................................... 12

Tässä numerossa...............................................................................3

Opiskelijat muotoilevat apuvälineitä................................. 14

Puheenjohtajalta...............................................................................4

Korvataanko viallinen tekonivel?......................................... 15

Esittelyssä yhteistyökumppani: LILE ry ..............................5

Liikunta ja nivelrikko.................................................................... 16

Liikuntaneuvonta osana nivelrikkoisen hoitoa..............6 Kun leikkaus pelottaa.................................................................. 20 Turhia polvileikkauksia?................................................................8

Jäsenedut 2014............................................................................... 23


4 | 1/2014 Nivelposti

Puheenjohtajalta

Lämmin kädenpuristus juuri

A

urinko paistaa kauniisti ja lämmittää ikkunan läpi vaikka pakkanen paukkuu tätä kirjoittaessani. D-vitamiini on silti tarpeen purkista juuri tänäänkin. Luin juuri iltapäivälehdestä kolmesta nuoresta joilla on jalka amputoitu erilaisista syistä ja iloitsen että minulla sentään jalat, joissa toki on tekonivelet, toimivat. Sain juuri soiton sairaalasta tyytyväiseltä lonkkapotilaalta. Hän on toipumassa lonkan uusintaleikkauksesta, jossa ihan vaan vaihdettiin varaosa. Mukava aina kuulla toipumisia. Tämäkin antoi energiaa. Uusi vuosi alkoi taas ja uudenlaistakin toimintaa on tulossa. Toki vanha ja tutuksi koettu jatkuu edelleen kuten allasjumpat. Syksyllä vietämme jo 10-vuotisjuhlaa Verkahovin altaalla. Monta lonkkaa ja polvea on leikattu tänä aikana unohtamatta muitakaan niveliämme. Iloisia tekonivelen saajia on meissä paljon. Uutta ovat pienryhmät ja ohjatut kuntosalivuorot. Tietokonekursseja on ollut alusta asti, nyt uutena muotona tulevat tablettikurssit ja en nyt tarkoita edes pillereitä. Kroatian matka kesäkuussa on uutta kaukomatkailua ja toivon että saamme matkakertomuksen syksyn lehteemme. Yhteistyö Raision työväenopiston kanssa on alkanut Auralan lisäksi. Myös muita vastaavia sopimuksia odotamme. Viime aikoina on puhuttanut myös ns. ongelmalonkat. Onneksemme ei Turussa ole kovin paljoa näistä johtuvia uusintaleikkauksia, mutta yksikin on kuitenkin liikaa. Meidän pitää yhdistyksenä ja vertaisina muistaa kertoa tekonivelleikkaukseen menevälle, että leikkaukseen voi aina liittyä myös riski, ettei kaikki mene toivotulla tavalla. Korvauksia tuskin saa ainakaan potilasvahinkona. Umpisuolen leikkaukseen mennään valmistautumatta, mutta

sinulle!

nivelleikkauksiin pitää meidän potilaiden valmentautua kaikin tavoin. Riskeistä on uskallettava myös puhua. Vertaisryhmämme oiva paikka tulla keskustelemaan saman kokeneen kanssa ja asiantuntijaluennot täydentävät potilastietoutta. Ylipaino myös sellainen josta nyt on alettu puhua yhä enemmän leikkausesteenä. Teemme yhteistyötä LILE ry:n kanssa, heillä on kokemuksia miten painonpudotus leikkauksen avulla on avannut portin tekonivelleikkaukseen. Toki lihavuusleikkaus on se ns. viimeinen vaihtoehto ellei muut omatoimiset tai ohjatut laihdutuskurssit tuota tulosta. Ylipainoisten ryhmässä on mukana myös LILE ry:n edustaja vertaisena. Tiedottaminen on ollut meillä parempaa kuin koskaan ennen, kiitos tiedottajamme Sanni Häkkisen. Miten olemme pärjänneetkään ennen häntä ja miten pärjäämme kun hän ehkä lähtee kesällä meiltä uusiin haasteisiin. Sari Salmela toimistossa myös tiedottelee ja vastaa puhelimeen. Molemmille suuri kiitos hyvästä työsuorituksesta. Nyt tiedotuksemme tulee saamaan uuden ulottuvuuden. Saimme RAY -projektin jossa kehitämme verkkoluentomallin jossa muutkin kuin paikalla olijat voivat osallistua tilaisuuksiin. Nivelkouluissamme on ollut jopa 240 kuulijaa eli tilat käyvät pieniksi. Iso haaste yhdistyksellemme on taas kerran luoda jotain uutta nivelongelmaisille. Projektin työpaikka on juuri auki, uskon että siihen löytyy hyvä kehittäjä. TS kirjoitti tänään miten paljon Turun kaupunkikin säästäisi jos verkkoa hyödynnettäisiin enemmän. Turun TULE-tietokeskuksessa on palkattuna kaksi asiantuntijaa heinäkuusta alkaen ja he pyörittävät meidän Tule -yhdistysten yhteisprojektia. Paikka on mitä

parhain aivan ydinkeskustassa ns. Mehiläisen käytävässä. Yhdistyksemme on paikalla joka kuun 4. keskiviikko. Paikalla voit muistella vaikka ”muskreettaa”, onko nimi tuttu sinun lapsuudesta. Menethän tutustumaan. Valintoja voimme jo tehdä terveysasemalla. Sähköinen resepti on tullut myös moniin yksityisiin hoitopaikkoihin ja on jo käytössä kaikissa terveysasemissa. Kotoa voi katsoa kanta.fi-palvelusta lääkelistamme ja onko uusittuna tarpeelliset lääkkeet. Nyt myös sairaustietomme voidaan tallentaa samaan paikkaan. Meillä on edelleen iso haaste toimia ilman toiminnanjohtajaa vaikka olemme Turunkin alueella yksi suurimmista yhdistyksistä. Ja toimintaa on ollut alusta asti periaatteella jokaiselle jotakin. Kerro hyvä lukija mistä saamme rahoituksen palkataksemme toiminnanjohtajan! Olemme varmaan kaikkien mielestä osoittaneet toimintamme tarpeellisuuden. Hallitus tekee nyt kokoustenkin välillä paljon töitä, onneksi hallituksessa monialataitajia. Vapaaehtoiset toimijamme myös iso rikkaus toimintaamme. Kiinnostaako sinua vapaaehtoistyö? Olen teidän jäsenten ja lehden lukijoiden tavoitettavissa joka päivä klo 8–21 puhelimessa 050 59 39  003. Pidetään huolta toisistamme! Kevään odotuksin

Marja-Liisa Salminen

Liukuestenapit uutta

Liukuestekalosseista tuttu CEhyväksytty BonusLiukuestepohja, jolla voi kävellä myös kivi- ja muovilattioilla.

J.K. Olen hyvä esimerkki siitä, miten jumppa auttaa. Olen saanut jumppaamalla siirrettyä vasemman polven tekonivelleikkausta jo neljä vuotta!


Nivelposti 1/2014 | 5

Esittelyssä yhteistyökumppani:

Lihavuusleikatut LILE ry Minna Tammi Turun aluetiimin vastaava Suomen Lihavuusleikatut LILE ry

S

uomen Lihavuusleikatut LILE ry on vuonna 2011 perustettu valtakunnallinen potilasyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja edistää lihavuusleikattujen ja lihavuusleikkausta tarvitsevien etuja. LILE:n toiminta on jaettu alueisiin sairaanhoitopiirien mukaan. Jokaisella alueella on oma vertaishenkilöiden ryhmä, joka auttaa pienissä ja suurissa mieltä painavissa asioissa. Aluevastaava ja aluetiimi suunnittelevat alueelle vertaistukitapaamisia. Tapaamiset voivat olla keskusteluja, joissa jaetaan kokemuksia. Usein mukana on jokin teema, esim. ruokailu, proteiinit, vitamiinit, lääkitys tai terveydenhoito. Tapaaminen voi olla myös saunailta, liikuntatai risteilytapahtuma. Osaan tapaamisista

– Varsinais-Suomi

myös avecit ovat tervetulleita. Turun alueella vertaistukitapaamisten oheen on suunniteltu maustekutsuja, kauneusiltaa ja keskustelua ravintoterapiasta. Toimintaa on tarkoitus järjestää kesällä myös Salossa. Suunnitelmissa on myös päästä käymään sairaalan vuodeosastolla, jolloin leikatut saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa yhdistyksestä ja saatavilla olevasta tuesta.

• • • • •

sen ylipainoisten vertaisryhmässä (aikataulu keskiaukeamalla) Saunailta elokuussa Risteily keväällä tai syksyllä Vierailu Salossa kesällä Keilailua Perinteinen joulujuhla

Yhteystiedot

Varsinais-Suomen LILE:n toimintaa vuonna 2014 • Vertaistukitapaamiset joka kuun 1. torstai tai maanantai. Maanantaisin Ravintola Soinnussa, torstaisin Turun Seudun Nivelyhdistyksen toimistolla. • Mukana Turun Seudun Nivelyhdistyk-

Suomen Lihavuusleikatut LILE ry P. 044 543 4349 info@lile.fi Turun aluetiimi: var@lile.fi

Uudenvuoden terveiset

Uudestakaupungista!

Tanja Salminen Sihteeri Vakka-Suomen Nivelyhdistys ry

T

aas on vuosi kulunut ja uutta aloitellaan Vakka-Suomen Nivelyhdistyksen toiminnassa. Vuonna 2013 jäseniä yhdistyksessä oli 37. Nivelilloissa kuultiin keväällä ensitietoa tekonivelleikkauksesta, leikkaukseen liittyvästä masennuksesta ja hampaiden hoidosta. Kesäretki tehtiin Pursiseuran paviljongille Pietarkariin, jossa ruokailtiin ja suunniteltiin yhdistyksen toimintaa. Syksyllä kuultiin e-reseptistä ja kipulääkkeistä. Reumaortopedi Pjotr

Sarantsin (kuvassa) luennoi olkapään vaivoista ja hoidoista. Syyskokous ja joulupuuro oli viimevuonna yhdistetty. Syyskokouksessa puheenjohtajaksi edelleen valittiin Saara Tuurala. Hallituksen varsinaisia jäseninä vuonna 2014 ovat Helka Koivula, Tanja Salminen, Riitta Salo ja Hannu Tähtinen. Varajäseniä ovat Aino

Yhteystiedot Puheenjohtaja Saara Tuurala P. 050 599 0655 Sihteeri/jäsenhoitaja Tanja Salminen P. 040 773 7976 tanja.salminen@uusikaupunki.fi Vertaishenkilö Hannu Tähtinen P. 0400 590 730 Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2014 on 10€.

Komulainen, Marja-Liisa Kulma-Wahlcbäk, Sinikka Laine ja Tarja Naskali. Syyskokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan pyritään järjestämään niveliltoja tammi-helmikuussa. Maaliskuussa kevätkokous ja huhtikuussa taas nivelilta. Kesällä pienimuotoinen kesäretki ja syksyllä taas niveliltoja syys-, lokakuussa, marraskuussa syyskokous ja perinteinen joulupuuro joulukuussa. Yhteistyötahoina Turun Seudun Nivelyhdistys, Vakka-Suomen Selkäyhdistys ja aloitellaan yhteistyötä myös paikallisen Epilepsiayhdistyksen kanssa. Turun Seudun Nivelyhdistyksen kautta voi edelleen hakea RAY:n tukemille lomille.

Tapahtumia • Ti 25.2. klo 17.30: Nivelilta. Tiedekirjailija Tuula Vainikainen kertoo Nivelkirjasta. Nivelrikon hoito, tekonivelleikkaus ja kuntoutuminen. Kaikille avoin, tervetuloa! • To 20.3. klo 18.00: Kevätkokous. • Tapahtumat Merililjakodissa, Merimiehenkatu 4.


6 | 1/2014 Nivelposti

Liikuntaneuvonta osan Erja Toropainen THM, ft, tutkija, UKK-instituutti erja.toropainen@uta.fi Marjo Rinne TtT, ft, tutkija, UKK-instituutti marjo.rinne@uta.fi

K

ansainväliset asiantuntijatahot samoin kuin suomalaiset Käypä hoito -suositukset korostavat nivelrikkopotilaan neuvontaa, liikuntaa ja laihduttamista keskeisinä hoitomuotoina. Huolimatta suosituksista ja hoito-ohjeista, ammattilaiset hyödyntävät suosituksia satunnaisesti eikä suositusten käytöstä tai vaikutuksista potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ole riittävästi tietoa.

Neuvonnan keskeiset sisällöt Nivelrikkopotilaan liikuntaohjeet suunni-

tellaan yksilöllisesti ja samalla opastetaan sekä kannustetaan painonhallintaan tai tarvittaessa laihduttamaan. Neuvonta toteutuu parhaimmillaan seuraavien periaatteiden mukaan: • Yleisiä liikuntasuosituksia kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelusta sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoittelusta sovelletaan yksilöllisesti. • Harjoitteluohjelma koostuu ohjauksesta, neuvonnasta, kestävyyskunnon harjoittamisesta, progressiivisesta lihasvoimaharjoittelusta sekä venyttely- ja liikkuvuusharjoitteista. • Harjoittelu voidaan toteuttaa koti- ja ryhmäharjoitteluna sekä vedessä. • Liikuntaa pitää harrastaa useita kertoja viikossa ja suunnitelmallisesti pidemmälle ajalle jaksotettuna. • Liikunnan rasittavuuden tulee olla nousujohteista harjoitusvasteiden aikaan-

Harjoitusmuoto Ohjattu kävelyharjoittelu yhdistettynä ohjaukseen ja neuvontaan Ohjattu venyttely- ja voimaharjoittelu yhdistettynä kävelyharjoitteluun Fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu ja kotiharjoittelu, kesto vähintään 8 viikkoa. Yhdistetty koti- ja ryhmäharjoittelu Yksilö- tai ryhmäneuvonta yhdistettynä ohjattuun ryhmä- tai kotiharjoitteluun Aerobinen harjoittelu ja/tai voimaharjoittelu sekä lisäksi ruokavaliomuutokset Aerobinen harjoittelu ja voimaharjoittelu Dynaaminen voimaharjoittelu Dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu. Isokineettinen voimaharjoittelu

Ohjattu harjoittelu vedessä

Harjoittelu vedessä ja arkitoimintoihin liittyvän toimintakykyohjauksen yhdistelmä

saamiseksi. • Omatoimisessa harjoittelussa suositaan liikuntamuotoja, joissa ei ole kipua eikä niveloireita lisääviä iskutyyppisiä tai vääntöjä sisältäviä liikkeitä ja joissa tapaturmariski on alhainen.

Näyttö liikunnan vaikuttavuudesta Nivelrikkoa ehkäisevää tai parantavaa hoitoa ei vielä tunneta. Hoidon perusta on varhain aloitettu ja jatkuva omatoiminen liike- ja liikuntaharjoittelu, jota tuetaan ohjatulla yksilö- ja ryhmämuotoisella liikunnalla. Tavoitteina ovat kivun hallinta ja lieventyminen sekä potilaan toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Vaikka optimaalisesta harjoittelun muodosta tai annostelusta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä, esimerkiksi polven nivelrikon harjoittelusta tiedetään seuraavaa (taulukko):

Tulos Saattaa vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä ainakin lyhytaikaisesti. Saattaa parantaa elämänlaatua iäkkäillä nivelrikkopotilailla. Vähentää kipua sekä edistää toimintakykyä ja elämänlaatua nivelrikkopotilailla. Ohjattu ryhmävoimistelu vähentää ilmeisesti kipua ja parantaa kävelykykyä tehokkaammin kuin pelkkä kotivoimistelu. Saattaa vähentää nivelkipua sekä parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua. Vähentää ilmeisesti kipua ja parantaa toimintakykyä. Vähentää ilmeisesti kipua ja parantaa toimintakykyä iäkkäillä potilailla. Saattaa vähentää kipua tehokkaammin kuin isometrinen ja isokineettinen voimaharjoittelu. Saattaa parantaa toimintakykyä ja vähentää kipua lyhytaikaisesti. Saattaa parantaa tehokkaammin potilaan toimintakykyä ja kävelynopeutta kuin dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu. Kun nivel on kipeä, onnistuu parhaiten isometrinen voimaharjoittelu. Saattaa olla hyvä harjoittelumenetelmä polven nivelrikkopotilailla erityisesti silloin, kun on ylipainoa, ja jos harjoittelu muuten on vaikeutunut. Parantaa jossain määrin nivelrikkopotilaan toimintakykyä ja elämänlaatua ja vähentää hieman kipua ainakin lyhytaikaisesti. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin muista liikuntamuodoista. Viitteitä vaikutuksista, jotka vähentävät lonkkanivelrikkopotilaan kaatumisen riskitekijöitä.

Dynaamisessa voimaharjoittelussa lihaksen pituus muuttuu, lihas supistuu ja rentoutuu vuorotellen. Isometrisessä voimaharjoittelussa lihaksen pituus ei muutu, vaan lihaksessa tuotettua tiettyä voimatasoa pidetään yllä määrätty aika Isokineettisessä voimaharjoittelussa lihasvoima kohdistetaan vakioidulla liikenopeudella toimivaan laitteeseen.


Nivelposti 1/2014 | 7

hoitoa na nivelrikon Vuoden kuluttua neuvontaryhmän potilailla oli parempi toimintakyky ja vähemmän kipuja.

Neuvonnan hyödyt Terveydenhuollon ammattilaiset tietävät, että yksittäisen hoito- tai ohjauskäynnin aikana on vaikeaa opastaa nivelrikkopotilaalle kaikkia tärkeitä asioita: opastaa liikkumaan, antaa sairauden hoitoon liittyviä neuvoja ja saada potilaat ymmärtämään niiden merkitys. Ravaudin ym. tutkimuksessa (2009) havaittiin, että polven nivelrikkopotilaat hyötyivät kolmesta suunnitelmallisesta lääkärikäynnistä. Ensimmäisellä kerralla potilaat saivat tietoja ja neuvoja nivelrikosta ja sen hoidosta. Toisella käynnillä kahden viikon kuluttua potilaita opastettiin varomaan niveliin kohdistuvia haitallisia liikkeitä. Lisäksi heille perusteltiin liikunnan tarvetta ja liikuntaohjelmaksi suositeltiin reipasta kävelyä tai pyöräilyä 30–60 minuuttia kolme kertaa viikossa. Kolmas käynti oli kuukauden kuluttua ensimmäisestä käynnistä. Silloin potilaat saivat lääkäriltä tietoa painon vaikutuksesta polvikipuun, nivelrikkoon ja mahdolliseen riskiin saada nivelrikko myös toiseen polveen. Potilaille suositeltiin painonhallintaa tai laihduttamista. Neuvonnan tueksi potilaat saivat kirjallista materiaalia nivelrikosta ja lehtisen, johon he kirjasivat viikoittain painonsa ja toteuttamansa liikunnan. Vertailuryhmä kävi myös lääkärin vastaanotolla kolme kertaa vuoden aikana. Heidän hoitonsa oli normaalikäytännön mukaista. Lääkärit kirjasivat kaikkien potilaiden ohjauksen sisällön ja heille annetun materiaalin tutkimuksen eri vaiheissa.

Paino putosi ja liikunta lisääntyi Tutkimus osoitti, että nivelrikkopotilaat hyötyivät suunnitelmallisesta ja vaiheistetusta ohjauksesta. Neljä kuukautta tut-

kimuksen jälkeen tehdyssä seurannassa neuvontaryhmän potilaista lähes joka kolmas (28 %) oli laihtunut yli 2 kiloa, kun vastaavasti vertailuryhmässä potilaista saman verran painoa pudotti vain joka viides (16 %). Ryhmien välinen ero painonpudotuksessa oli tilastollisesti merkitsevä. Vapaa-ajan liikunta lisääntyi fyysistä aktiivisuutta kuvaavalla indeksillä (Baeckeindeksi) mitattuna enemmän neuvontaryhmässä kuin vertailuryhmässä. Tutkimukseen jälkeen neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa ja kirjallista materiaalia nivelrikosta, säännöllisestä harjoittelusta ja laihduttamisesta kuin vertailuryhmä. Kumpikin ryhmä koki saaneensa yhtä paljon tietoa nivelrikon hoitamisesta, mutta neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa laihduttamisesta. Vuoden kuluttua neuvontaryhmän potilaat olivat edelleen aktiivisempia liikkujia, heillä oli parempi toimintakyky ja vähemmän kipuja kuin vertailuryhmällä.

vähäistä. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisi siis huomattavasti lisätä. Jotta sekä ammattilaiset että eri toimijat potilasjärjestöissä saisivat tukea omille pyrkimyksilleen edistää tule-terveyttä, on sitä varten laadittu Tule-KUNTOMITTA-opaskirjanen Suomen Tule ry:n aloitteesta. UKK-instituutin asiantuntijat ovat suunnitelleet siihen testaus- ja neuvontamateriaalin sekä laatineet rasittavuudeltaan kolme eritasoista harjoitusohjelmaa lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittamiseksi. Tule-KUNTOMITTA on helppokäyttöinen opas myös jokaisen tule-ongelmaisen käyttöön. Omatoimisen, tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia tukevan harjoittelun voi aloittaa UKK-instituutin kotisivuilla olevien Tule-KUNTOMITTAharjoitusvideoiden opastamana (www. ukkinstituutti.fi/tulekuntomitta).

Lähteet: Liikunta Käypä hoito -suositus 2012. www. kaypahoito.fi (luettu 7.1.2014)

Yksittäisen ohjauskäynnin aikana on vaikeaa opastaa kaikkia tärkeitä asioita.

Täsmällistä tietoa saatavilla Neuvonnan tueksi on asiantuntijoiden laatimia nivelrikkopotilaiden liikuntahoidon suosituksia ja hoito-ohjeita: Käypä hoito -suositukset polven ja lonkan nivelrikko (2012) ja liikunta (2012) sekä nivelrikon fysioterapia (2013). Suosituksissa on mukana elintapoihin ja liikuntaan liittyvää näyttöön perustuvaa tietoa. Näiden lisäksi kansainvälisissä terveysliikuntasuosituksissa on tutkimusnäytön perusteella täsmennetty lihaskuntoharjoittelun yksityiskohtaisia toteutustapoja ja annostelua. Vartalon isojen lihasryhmien voimaa sekä nivelten liikkuvuutta ja kehon liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tämänhetkiset väestöselvitykset lihaskuntoharjoittelun määrästä osoittavat sen olevan kuitenkin

Bennell K, Hinman RS, Wrigley TV ym. Exercise and osteoarthritis: cause and effects. Compr Physiol 2011;1:1943–2008 Clinical practice guidelines for physical therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee. Royal Dutch Society for Physical Therapy (KNGF) guidelines 2010 Polvi- ja lonkkanivelrikko Käypä hoito -suositus 2012. www.kaypahoito.fi (luettu 7.1.2014) Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia 2013. www.suomenfysioterapeutit.fi > hyvä fysioterapiakäytäntö. (luettu 7.1.2014) Ravaud, P., Flipo, R-M., Boutron, I., Roy C., Mahmoudi, A., Giraudeau, B., Phamasssitant, T. 2009. ARTIST (osteoarthritis intervention standardized) study of standardised consultation versus usual care for patient with osteoarthritis of knee in primary care in France: pragmatic randomised controlled trial. BMJ 2009;338:b421 doi: 10.1136/bmj.b421. Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD004376 PubMed Garber CE, Blissmer B, Deschenes MR, et al. American College of Sports Medicine position stand. Quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory, musculoskeletal, and neuromotor fitness in apparently healthy adults: guidance for prescribing exercise. Med Sci Sports Exerc. 2011:43:1334–1359.


8 | 1/2014 Nivelposti

Turhia polvileikkauks Miten tällainen tutkimus voidaan tehdä?

Petri Virolainen Dosentti, Lt Tules-toimialuejohtaja, ylilääkäri, ortopedi (Tyks)

J

oulun alla ilmestyi uutisiin tieto siitä, että Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 turhaa polvileikkausta. Kyseessä on Suomessa tehty ansiokas monikeskustutkimus, jossa selvitetään polven tähystyksessä tehtävän nivelkierukan korjausleikkauksen hyötyä. Tutkimus on toteutettu siten, että potilaat on jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle on tehty perinteinen nivelkierukan osapoistoleikkaus ja sen jälkeinen kuntoutus ja toiselle ryhmälle on tehty ns. valeleikkaus, jossa potilasta kohdellaan aivan samoin kuin leikattavaa potilasta. Potilaille tehtiin tähystys, jossa repeämä todennettiin, mutta varsinaista toimenpidettä ei tehty. Lääkäri oli kuitenkin tekevinään kaiken aivan kuin leikkaus olisi suoritettu. Jälkikäteen polven leikkauksen hyötyä ja vaikutusta arvioitaessa potilas ja hyödyn arviota tekevät tutkijat eivät tienneet, onko toimenpide oikeasti tehty vai ei. Tulokset osoittivat, että lopputulos oli samanlainen molemmissa ryhmissä. Tästä on vedetty loppupäätelmä, että Suomessa tehtäisiin useita turhia leikkauksia vuosittain. Tulosten mukaan päätelmässä ollaan oikeassa, mutta ihan yksiselitteinen asia ei ole.

Lääketieteessä tutkitaan asioita valtavasti. Tutkimuksia julkaistaan satoja joka päivä. Nykyisin tutkimuksien laatuun kiinnitetään huomiota valtavasti aiempaa enemmän. Ei enää riitä se, että asioita on tutkittu, vaan tutkimusten pitää täyttää tietyt laadulliset kriteerit. Tutkimukset jaotellaan niiden merkittävyyden perusteella. Perinteisesti on tutkittu eri hoitomuotojen vaikutusta potilaan kokemiin oireisiin. Se on antanut hyvää tietoa, mutta ei anna vastausta siihen, miten tila olisi edennyt, jos ei olisi tehty mitään tai jos olisi hoidettu muulla tavalla.

Tällä tavalla toteutetut tutkimukset antavat kaikkein parhaimmat vastaukset esitettyihin kysymyksiin, mutta ovat erittäin työläitä toteuttaa. Nykyisin merkittävältä tutkimukselta vaaditaan sitä, että se on satunnaistettu ja sokkoutettu. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusta suunniteltaessa sovitaan mitä hoitomuotoja vertaillaan keskenään, sovitaan kuinka tulos mitataan ja sovitaan, mikä ero tuloksissa arvioidaan merkittäväksi. Sen perusteella lasketaan, kuinka monta potilasta tutkimukseen tarvitaan. Potilaat tai lääkärit eivät saa päättää, mihin ryhmään kukin potilas valitaan, vaan se tapahtuu satunnaistetusti siten, että siihen ei kukaan voi vaikuttaa. Valitaan arvalla. Tuloksia arvioivat ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät tiedä, mikä sovituista hoitomuodoista kullekin

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

HARRI LOUKONEN Jäsenille fysioterapia -10 % Verkatehtaankatu 4, Turku Puh. 044 702 2220 info@fysiohetki.fi www.fysiohetki.fi

Aninkaistenkatu 14 B 33 20100 Turku (5. kerros, hissi) Puh. (02) 230 3018 GSM 045 876 7377

potilaalle on valittu. Oleellinen asia tutkimuksessa on se, että myöskään potilaat eivät tiedä, miten heitä on hoidettu, vaan se kerrotaan heille vasta tulosten analysoinnin jälkeen. Potilaiden pitää luonnollisesti suostua tutkimusasetelmaan ja heille on kerrottava mitä tutkimuksessa tehdään. Kaikilla on aina lupa kieltäytyä tutkimuksista, ja se ei vaikuta heidän hoitoonsa. Lääketutkimuksissa on toimittu näin jo useita vuosia. Yhtään lääkettä ei saada markkinoille ilman tämänkaltaisia tutkimuksia. Leikkaushoitojen suhteen näin ei juurikaan ole toimittu. On ajateltu, että tällaiset tutkimukset ovat liian vaikeita toteuttaa. On vaikea sokkouttaa potilasta ja hoitavaa henkilökuntaa. Tutkimukset tulevat hyvin kalliiksi, ja niissä on myös eettisiä ongelmia. Esimerkiksi monen syövän vaatimaa leikkaushoitoa ei voida jättää osalle potilaista tekemättä. Se olisi epäeettistä eikä sellaiseen saataisi koskaan lupaa. Suomessa kaikille tutkimuksille pitää saada yliopiston ja sairaalan lupa. Osa luvan hankkimista on ns. eettisen toimikunnan lupa. Toimikunta arvioi, onko tutkimus eettisesti hyväksyttävä. Aiheutetaanko siinä potilaalle haittaa tai ylimääräisiä kustannuksia? Onko tutkimus suunniteltu siten, että siitä on mahdollisuus saada vastaus esitettyyn kysymykseen ja onko tutkimus siihen uhratun vaivan arvoinen? On erittäin hienoa, että tällaiselle tutkimukselle on lupa saatu. Tällä tavalla toteutetut tutkimukset antavat kaikkein parhaimmat vastaukset esitettyihin kysymyksiin, mutta ovat erittäin työläitä toteuttaa. Tutkimusta on tuoreeltaan arvosteltu siitä, että siinä oli vain 146 potilasta. Se on kieltämättä ongelma, mutta siitä huolimatta juuri näin meidän tulisi arvioida antamamme hoidon tehoa. Hienoa, että Suomessa ollaan eturintamassa arvioitaessa hoidon todellista hyötyä.


Nivelposti 1/2014 | 9

sia? Miksi asiaa pitää selvittää? Tähystyksessä tehty polven nivelkierukan osapoistoleikkaus on yleisin ortopedinen toimenpide. Tällaisten leikkausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa kaikissa länsimaissa. Jo pitkään on esitetty epäilyjä siitä, että kaikkia kierukkarepeämiä ei ehkä kannattaisi hoitaa leikkaamalla, koska suuri osa repeämistä on degeneratiivisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kierukka on haurastunut ikääntymisen myötä ja revennyt siitä syystä. Tutkimuksissa on osoitettu, että monella henkilöllä, jolla ei ole vaikeuksia polviensa kanssa, on silti olemassa nivelkierukan repeämiä. Repeämä ei siis automaattisesti aiheuta oireita. Siksi repeämää ei voida automaattisesti pitää kipujen syynä, vaikka repeämä löytyisikin. Olisi pystyttävä erottamaan repeämät, jotka vaativat hoitoa, niistä jotka eivät sitä aiheuta. Aina pitäisi kysyä, onko toimenpiteestä tai lääkkeestä potilaalle oikeasti hyötyä ja onko hyöty otetun riskin arvoinen. Joudumme myös pohtimaan, mihin yhteiset varamme käytämme. On päätettävä, käytämmekö veroeuromme polven tähystysleikkauksiin, syöpähoitoihin vai vanhusten dementian ehkäisyyn. Saattaa olla, että joskus saisimme enemmän terveyshyötyä, jos sijoittaisimme rahat ennaltaehkäisevään hoitoon tai koulutukseen. On eettisesti ja moraalisesti väärin sijoittaa yhteiskunnan varoja huonosti. Kaikkeen ei oikeasti raha riitä. Pitää valita ne keinot, joilla saadaan esiin paras hyöty. On tärkeää pystyä hoitamaan ne, jotka oikeasti hoidosta hyötyvät, mahdollisimman nopeasti ja jättää vähemmän hyödyllinen vähemmälle. Siksi on tärkeää tietää, kuinka suuri osa näistä yleisistä leikkauksista on sellaisia, joista ei hyötyä ole.

Mitä tutkimustulokset sitten kertovat? Median tehtävä on kertoa asiat yksinkertaistetusti. Se on hyvä asia, mutta välillä siinä oiotaan mutkia liian suoriksi. Tässä suomalaisten tekemässä tutkimuksessa todetaan, että mikäli potilaalla on ikääntymisestä johtuva polven nivelkierukan repeämä, niin leikkaushoito ei anna sen parempia tuloksia kuin pelkkä kuntouttaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki polven leikkaukset olisivat turhia.

Aina pitäisi kysyä, onko toimenpiteestä tai lääkkeestä potilaalle oikeasti hyötyä ja onko hyöty otetun riskin arvoinen.

nut. Tutkimus ei myöskään anna yksiselitteistä vastausta siihen, miksi niin moni kokee leikkauksesta hyötyvänsä. Varmasti osansa on sillä, että leikkauksen jälkeen kuntoutusohjeita noudatetaan paremmin, koska ei haluta riskeerata leikkauksen tulosta.

Kenen polvi tulisi leikata? Tähystämällä hoidetaan monia muitakin vaivoja kuin nivelkierukan repeämiä, ja nivelkierukan repeämä voi tietyissä tilanteissa vaatia leikkaushoitoa. Erityisesti akuutin vamman jälkeen. Tosin vamman määrittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Osa vammautumisesta johtuu siitä, että nivelkierukka ei ole enää terve vaan ikääntymisen vuoksi rappeutunut, ja siksi herkemmin tai pienestäkin vammasta repeävä. Silloin leikkauksesta ei todennäköisesti ole hyötyä. Leikkauksesta hyötyvän potilasryhmän valinta ei ole aivan yksinkertaista. Siksi on mahdollista, että jätetään leikkaamatta sellaisia potilaita, jotka leikkauksesta hyötyisivät, mutta leikataan joskus sellaisia potilaita, joille hyöty on kyseenalainen. On kuitenkin selvää, että liian paljon on tehty toimenpiteitä, joita ilmankin potilas olisi avun vaivaansa saa-

Tutkimuksen tulokset varmasti vähentävät tulevaisuudessa polven tähystysleikkausten määriä. Samankaltaisia tutkimuksia on menossa myös muualla ja niistä tullaan saamaan lisäinformaatiota. Polveen joudutaan usein leikkaus tekemään, mutta jatkossa ollaan varmasti kriittisempiä siitä koska ja kenelle. Se on ainakin selvää että suurta kiirettä tällaisen leikkauksen tekemiselle ei ole. Päätöksen leikkauksesta tekee aina lääkäri yhdessä potilaan kanssa. On hyvä ymmärtää, että leikkaus ei ole palkinto. Siihen liittyy aina riskejä, joita ei kannata ottaa, jos muilla keinoilla saadaan sama lopputulos. Polven nivelkierukan tähystysleikkaus ei ole ainoa toimenpide, jonka hyödystä kiistellään. Aivan varmasti saamme lähiaikoina kuulla myös muista toimenpiteistä, joiden hyöty on kyseenalainen.

Tarjoaa kotiapua, -sairaanhoitoa sekä kotikuntoutusta Sairaanhoitajat Taina 040 501 7939 ja Tiina 040 501 6839

www.senioriapuvarpu.fi


10 | 1/2014 Nivelposti

Niveluutisia

Liikunta on terveyden turvavyö Juuri nyt liikunta-alalla kansainvälisesti kiinnostavimpia aihealueita ovat suuri liikkumattomuuden ongelma, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, ravitsemuksen merkitys kansanterveydelle sekä kehittyvien teknologioiden tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Liikunta-alan tulevaisuudennäkymistä puhuttiin EHFA:n (European Health & Fitness Association) kansainvälisessä konferenssissa Budapestissa syksyllä 2013. Tapahtumaan osallistui ammattilaisia ja tutkijoita kahdeksastatoista maasta. Tapahtumassa nousi esiin tarve liikunta-alan ja terveydenhuollon väliselle kiinteälle yhteistyölle. Liikkumattomuuden

vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen on valtava. Liikunta halutaankin sulauttaa järjestelmällisesti osaksi sairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa. Panostusta tutkimustyöhön tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan kasvavaan laadukkaiden terveysliikuntapalveluiden kysyntään. Konferenssissa peräänkuulutettiin myös ihmisen omaa vastuuta terveydestään. Liikunta nähtiin eräänlaisena terveyden ”turvavyönä”, jonka merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa huomattavasti. Lähde: Tuomas Liisanantti, Trainer4Youkoulutustalo

Diabeetikolle tekonivelleikkaus on haastavampi Diabetes ei tutkimuksen mukaan aikaista tekonivelleikkaukseen joutumista. Diabeetikoiden keski-ikä leikkaukseen jouduttaessa on sama kuin ei-diabeetikoilla riippumatta painoindeksistä. Diabetes on yleisempää ylipainoisilla potilailla, joille tehdään tekonivelleikkaus 1–3 vuotta aikaisemmin kuin normaalipainoisille.

Tekonivelleikatut diabeetikot ovat usein liikuntakyvyltään ei-diabeetikoita rajoittuneempia ja kokevat enemmän kipua leikkausta edeltävästi. Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen osuutta nivelrikon kehittymisessä yksin ja yhdessä ylipainon kanssa. Tutkimukseen

kuului 3513 polven ja 3056 lonkan nivelrikkopotilasta, jotka oli leikattu vuosina 2002–2008 Tekonivelsairaala Coxassa. Lähde: Ylipaino ja diabetes polven ja lonkan tekonivelleikkauspotilailla (Mäkipere 2013)

D-vitamiinilla luultua laajemmat terveysvaikutukset Luuston terveysvaikutuksista tunnettu D-vitamiini ehkäisee myös verenkiertoelimistön sairauksia, MS-tautia, reumaa ja psoriasista. D-vitamiini vaikuttaa todennäköisesti myös vanhenemiseen. Tutkimustulokset D-vitamiinin osuudesta syövän kehitykseen ovat ristiriitaisia. Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Tuohimaan johtamassa tutkimuksessa vertailtiin D-vitamiinin kolmen hormonaalisesti aktiivisen muodon vaikutuksia hiiren ja ihmisen soluissa. Tutkimuksen mukaan kalsidioli, kalsitrioli ja 24-kalsitrioli ovat erillisiä hormoneja, jotka säätelevät yhteensä useiden satojen geenien toimintaa.

Kalsidioli vaikuttaa solujakautumista, solukuolemia ja syövän kehitystä sääteleviin geeneihin. Sillä näyttää olevan vaikutusta myös ihon ja hiusten terveyteen. 24-kalsitrioli vaikuttaa solukuolemiin, solujen liikkumiskykyyn ja umpieritysjärjestelmän toimintaan. Kalsitrioli puolestaan liittyy vahvasti verenkiertoelimistön toimintaan. Sydänkuolemien riski on suuri sekä matalilla että korkeilla D-vitamiinipitoisuuksilla, joten D-vitamiinin oikea annostus on tärkeä. Lähde: Tampereen yliopiston tiedote 9.10.2013


Nivelposti 1/2014 | 11

Polvesta löytyi uusi nivelside Ortopediaan erikoistuneet belgialaiskirurgit löysivät ihmisen polvesta ennalta tuntemattoman nivelsiteen. Steven Claesin ja Johan Bellemansin tutkimuksessa avattiin kaikkiaan 41 polviniveltä, joista 40:ssä todettiin uusi nivelside. Polven etuosassa sijaitseva rakenne on nimeltään anterolateraalinen ligamentti (ALL).

Lääketeollisuuden eettiset ohjeet päivitetty Lääketeollisuuden omavalvontaa ohjaavat Eettiset ohjeet uusiutuivat vuoden 2014 alusta. Uusien ohjeiden mukaan Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset julkistavat vuodesta 2016 alkaen palkkiot ja etuudet, joita ne ovat maksaneet terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille edellisen kalenterivuoden aikana. Tietojen tulee olla julkisesti yrityksen kotisivuilla kolmen vuoden ajan. Tavoitteena on tuoda lääketeollisuuden ja terveysalan ammattilaisten taloudellinen yhteistyö läpinäkyväksi Suomessa ja muualla Euroopassa. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) puheenjohtaja Tom Sundellin mukaan ohjeissa on vielä hiottavaa. – Ohjeista saa kuvan, että terveydenhuollon ammattilaisella on oikeus kieltää tietojen ilmoittaminen. Mikäli kaikki ammattilaiset eivät anna suostumustaan, eivät raportit tule antamaan tasapuolista ja oikeaa kuvaa tilanteesta. Sundell toivoo myös, että julkaistavat raportit ovat käyttäjäystävällisiä ja helposti tarkasteltavia. Lääketeollisuuden Eettisten ohjeiden noudattaminen perustuu yritysten vastuullisuuteen ja vapaaehtoiseen sitoutumiseen. Ohjeet sisältävät periaatteita lääkkeiden markkinoinnista, esittelystä, kuluttajien informoinnista ja yhteistyöstä potilasjärjestöjen kanssa. Lähteet: Lääketeollisuuden Eettiset ohjeet (Lääketeollisuus ry 2014), LSV:n lausunto 6.11.2013

Rakenne on havaittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1876, mutta sen tarkempi anatominen tutkimus on jäänyt tähän asti tekemättä. Löytö voi mullistaa polven eturistisiteen vammojen hoidon. Jatkotutkimuksessa todettiin, että eturistisiteen repeämään liittyvät pitkittyneet oireet selittyvät

juuri ALL:n vammalla. Seuraavaksi kirurgit selvittävät, miten ALL:n vammoja voidaan hoitaa kuntoon. Lähde: Anatomy of the anterolateral ligament of the knee (Claes, Vereecke, Maes, Victor 2013)

Viestintäteknologian mahdollisuuksia fysioterapiassa selvitetty

Työikäinen asiakas motivoituu fysioterapiaan parhaiten, kun hänelle annetaan helposti arkeen siirrettäviä, helppoja ja lyhyitä harjoitteita. Motivaatiota kasvattavat myös selkeät ohjeet ja aito läsnäolo fysioterapiatilanteessa. Viestintäteknologian hyödyntäminen työssä on fysioterapeuteille toistaiseksi vierasta. Teknologiaan suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti henkilökohtaisten tapaamisten lisänä. Teknologialle löydettiin käyttökohteita etenkin harjoitteluvaikutusten seurannassa ja lisätuen antamisessa. Mahdollisia hyödynnettäviä viestintäteknologian sovelluksia ovat mm. sähköiset palvelualustat, mobiilisovellukset, virtuaalitekniikka sekä ääntä ja kuvaa välittävät pikaviestiohjelmat. Tutkimus toteutettiin osana opinnäy-

tetyötä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähde: Kuinka tukea fysioterapiaasiakasta omatoimisessa terapeuttisessa harjoittelussa? (Hokajärvi, Meriluoto, Salimäki-Oinas 2013)

M.R-Atk Tmi ATK-Huolto-Asennus-Myynti

mika.rajala@mr-atk.fi 040 704 6011 Jäsenetu -5 %


12 | 1/2014 Nivelposti

TOIMINTAK Tiedustelut ja ilmoittautumiset tapahtumiin toimistolle, jollei toisin mainita. TOIMISTO P. 040 351 3833 tsnytoimisto@gmail.com www.nivelposti.fi www.facebook.com/turunseudunnivelyhdistys Aukioloajat ma 13.00–19.00 ti 10.00–14.00 (vain puhelinpäivystys) ke 10.00–14.00 to 10.00–14.00 Toimiston kesätauko 23.6.–27.7.2014. Muutokset ja lisäykset mahdollisia. Ilmoitamme yhdistyspalstoilla, kotisivuilla ja Facebookissa. Päivitetyn toimintakalenterin saat toimistolta. Tiedotamme myös sähköpostitse - olethan antanut osoitteesi toimistolle?

NEUVONTA JA TUKI Nivelneuvonta ja vertaispuhelin ma-su klo 8–21, p. 050 593 9003. Toimistolta saat aukioloaikoina tietoa ja esitteitä nivelasioista. Olemme tavattavissa Turun TULE-tietokeskuksessa (Kauppiaskatu 8, Mehiläisen kauppakäytävä) joka kuun 4. keskiviikko klo 12–18. Ensitietokurssit tekonivelleikkaukseen meneville ja sitä harkitseville yhdistyksen tiloissa, Aninkaistenkatu 14 B 3, Turku. Maksuton. Seuraavat kurssit: to 27.2. ja to 24.4. klo 17–19. Ryhmäneuvola järjestetään kyselyjen perusteella toimiston tiloissa. Maksuton. Vetäjänä fysioterapeutti. Toimintatorstait yhdistyksen tiloissa 13.2.–3.4. Tietoa ja toimintaa, apua arkeen. Vaihtuva teema. Ohjaajana toimintaterapeutti Johanna Suomi, hinta 5 €/kerta. Ks. lisätiedot sisäkannesta.

Lonkka Maanantaisin klo 16.00–18.00 20.1., 17.2., 17.3., 14.4. ja 19.5. Erityisongelmia lonkkaproteesin kanssa? Neuvontaa järjestetään tarvittaessa - ota yhteyttä toimistoon. Nilkka ja jalkaterä Maanantaisin klo 16.00–18.00 27.1., 24.2., 24.3., 28.4. ja 26.5. Polvi Maanantaisin klo 16.00–18.00 3.2., 3.3., 31.3., 5.5. ja 2.6. Ylipainoiset Maanantaisin klo 18.00–19.00 3.2., 3.3., 31.3., 5.5. ja 2.6. Mukana lihavuusleikattu vertainen.

PAINONHALLINTA Kilot kuriin! -painonhallintaryhmä tiistaisin klo 13.45–15.00 Turun AMK:n tiloissa, Ruiskatu 8 (B-ovi). Vetäjinä Ruisklinikan sairaanhoitajaopiskelijat, vastuuopettajien ohjauksessa. Kauden viimeinen kerta 11.3. Tiedustelut p. 050 598 5416 / Ruisklinikka tai p. 040 825 5037 / Anneli Postila. Hyvän olon starttiryhmä Raisiossa. Painonhallintaa, liikunnan iloa, terveellistä ruokaa. Tapaamiset ajalla 15.1.–10.4., hinta 46 €. Järjestää Raision työväenopisto. Tiedustelut p. 044 797 1266. Painonhallintakurssi työikäisille. Tarkoitettu henkilöille, joilla painoindeksi vähintään 35. Vetäjänä ravitsemusterapeutti, dosentti Kirsi Laitinen. Hinta 75 €. Järjestetään kyselyjen perusteella, tiedustelut toimistolta.

NIVELKOULUT Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä, kotisivuilla ja Facebookissa.

VERTAISRYHMÄT

Turku

Vertaisryhmiä ohjaavat koulutetut vertaiset. Tapaamiset yhdistyksen tiloissa (Aninkaistenkatu 14 B 3, Turku). Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Happy House, Ursininkatu 11. Luennot alkavat klo 18.00.

Nuoret/työikäiset Tiistaisin klo 18.00–20.00 7.1., 4.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Vetäjänä fysioterapeutti. Tiedustelut: tsnyvertaistuki@gmail.com. Käsi ja olkapää Maanantaisin klo 16.00–18.00 13.1., 10.2., 10.3., 7.4. ja 12.5.

To 20.2. Lonkan tekonivelleikkaus. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mika Junnila. To 20.3. Polvi kipeytynyt. Mikä avuksi? Lt, ortopedi Ari Itälä. Ke 16.4. Tutustuminen tuki- ja liikuntaelinvammaisten kuntoutusohjaajan palveluihin. Tuki- ja liikuntaelinvammaisten kuntoutusohjaaja Pirjo Lähteenmäki (Tyks).

To 15.5. Nilkan ja jalkaterän kiputilat. Nilkka- ja jalkateräortopedi Anne Flink. Raisio Luennot alkavat klo 18.00. Yhteistyössä Raision työväenopisto. Ke 12.2. Elämää tekonivelen kanssa. Sairaanhoitaja, nivelhoitaja Mari Routapohja. Raision valtuustosali, Nallinkatu 2. Huom. paikka! To 13.3. Aihe vielä avoin. Raision kirjaston Martinsali, Eeronkuja 2. To 10.4. Alaraajan virheasentojen vaikutus nivelterveyteen. Fysioterapeutti Riikka Huhta. Raision kirjaston Martinsali, Eeronkuja 2. To 8.5. Aihe vielä avoin. Raision kirjaston Martinsali, Eeronkuja 2. Ma 12.5. Nivelviikon avajaisluento. Ylilääkäri, ortopedi Petri Virolainen. Raision kirjaston Martinsali, Eeronkuja 2. Lieto Liedon valtuustosali, Kirkkotie 13. Luennot alkavat klo 18.00. Ke 26.2. Alaraajoihin säteilevä selkäkipu. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mika Suominen. Ke 26.3. Akupunktio nivelkivun hoidossa. Fysioterapeutti Tiina Laitala-Leinonen. Ke 23.4. Lapsen nivelkipu ja reuma. Lastentautien erikoislääkäri Milja Möttönen. Ke 21.5. Aihe vielä avoin.

NIVELKERHOT Raision nivelkerho järjestää retkiä, sauvakävelyä ja vesijumppaa (ks. liikunta alla). Kerho avustaa Raision nivelkoulujen järjestämisessä. Härkätien nivelkerho järjestää kerhotapaamisia ja liikuntaa sekä avustaa Liedon nivelkoulujen järjestämisessä. Kerhotapaamiset Palvelukeskus Ruskan kokoushuoneessa (Hyvättyläntie 9, Lieto) seuraavasti: ke 12.2., 12.3., 9.4. ja 7.5. klo 14–16. Tiedustelut p. 050  523 8148/Eeva Hilvanto.

LIIKUNTA

TURKU Vesijumppa Verkahovin allastilassa (Verkatehtaankatu 4), useita ryhmiä ma-pe. Vetäjinä fysioterapeutit, ryhmissä yleisavustajat. Kauden hinta ryhmästä riippuen 80–102 €, edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Kevätkausi 2.1.–30.5.2014, syyskausi käynnistyy 1.9.2014.


Nivelposti 1/2014 | 13

KALENTERI Kuntosali Ohjatut kuntosalikurssit torstaisin 6.3.–27.3. klo 14–15 ja klo 15–16. Hinta 19 €/4 kertaa, max. 12 osallistujaa. Vakiovuoroissa tilaa tiistaisin klo 13–14 (ajalla 11.2.–27.5., 33 €) ja torstaisin klo 15–16 (ajalla 3.4.–22.5., 15 €). Etusija kurssin käyneillä. Impivaaran uimahallin kuntosali Männistö, Uimahallinpolku 4. Itämainen tanssi Auralan kansalaisopiston tiloissa (Satakunnantie 10) alkaen 21.1.2014. Tekniikkatunti, alkeis-jatko tai jatkokurssi. Hinta 34/45 €. Tiedustelut p. 050 316 7702 / Aurala. Nia-tanssi alkaa uutena yhteistyössä Auralan kansalaisopiston kanssa. Hyvää oloa keholle ja mielelle! Kurssit opiston tiloissa (Satakunnantie 10) ma ja ke ajalla 20.1.–16.4.2014. Hinta 46 €. Tiedustelut p. 050  316 7702 / Aurala. Fysiopilates alkaa Turussa. Keskivartaloa ja tasapainoa kehittävä jumppa kaikenkuntoisille. Ilmoittaudu alustavasti mukaan, aika ja paikka ilm. myöhemmin. Kävelykoulu alkaa Turussa. Ilmoittaudu alustavasti mukaan, aika ja paikka ilm. myöhemmin.

RAISIO Kävely/sauvakävely keskiviikkoisin, lähtö Tasalanaukiolta klo 10.00. Ryhmät jaetaan nopeuden mukaan, edetään aina hitaimman tahtiin. Säänmukainen vaatetus ja vesipullo mukaan. Tiedustelut p. 0400 573 846 / Seija Helevä. Vesijumppa Uintikeskus Ulpukassa (Eeronkuja 5) maanantaisin klo 14.00–14.40 ja 14.45–15.25. Vetäjinä koulutetut fysioterapeutit. Kauden hinta 70 € + Ulpukan sisäänpääsymaksu, edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Kausi ajalla 6.1.–26.5.2014, syyskausi käynnistyy 1.9.2014.

LIETO Ulkobocciapelit kesäkaudella Ruusupuistossa. Tulossa myös muuta liikuntaa, tiedustelut p. 050  556 8175/Eila Knuutila.

RETKET JA LOMAT La 1.3. Pokka pitää Uudenkaupungin teatterissa. Hinta 65 €. Bussi Liedosta, Turusta ja Raisiosta. Kysy peruutuspaikkoja. 2.3.–7.3. Tuettu loma Kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla. Hakuaika päättynyt.

La 3.5. Yllätysretki. Matkakohde paljastetaan bussissa. Hinta 45 € (sis. matkat, ohjelma ja lounas). 4.–11.6. Kroatia ja Losinjin saari. Suorat lennot Turusta. Hinta 759 €/hlö, sis. lennot, matkat katamaraanilla, puolihoito 2hh Punta-hotellissa (****). Lisämaksusta ateriat lennoilla. Muutokset mahdollisia. Sitovat ilmoittautumiset heti. To 5.6. Retki eduskuntaan. Hinta 50 € (arvio), sis. matkat, lounas, opastettu kierros eduskuntatalolla, kiertoajelu Helsingissä.

To 6.3. Nivelpäivä Kohtaamispaikka Poijussa klo 15.30–18.00, Humalistonkatu 7 B. Ke 12.3. Info uusille jäsenille toimistolla klo 17–19. To 13.3. Atk-kurssi: Tablet-tietokoneen peruskäyttö. Kurssit toimistolla klo 10–12 ja klo 15–17. Kysy peruutuspaikkoja. Ke 19.3. Nivelpäivä Raunistulan apteekissa klo 10–16, Autistenkatu 1, Turku. To 20.3. Onnittelu- ja tervehdyskorttien askartelua toimistolla klo 10–12, ilmoittaudu etukäteen. Tarvikemaksu 5 €.

La 14.6. Suklaasydän Rauman kaupunginteatterissa. Hinta 75 € (arvio, sis. matkat, ohjelma ja lounas). Bussi Turusta ja Raisiosta.

To 27.3. Kevätkokous Happy Housessa (Ursininkatu 11) klo 18.00. Tervetuloa!

22.–27.7. Tuettu loma Lomakoti Tammilehdossa Ryhmättylässä. Hakuaika päättyy 11.4.2014. Ohjeet ja hakulomake toimistolta.

To 24.4. Ensitietokurssi tekonivelleikkauksesta toimistolla klo 17–19.

Pe 1.8. Hamina Tattoo ja upea marssishow. Hinta 110 € (arvio), sis. matkat, lounas, pääsylippu. Kokopäiväretki. Sitovat ilm. 31.3. mennessä. Retki Pensarin saarelle tulossa elokuussa. Seuraa ilmoittelua.

MUUT TAPAHTUMAT Yhteislauluillat Happy Housessa (Ursininkatu 11, Turku). Taustayhtye ja esilaulaja. Lauluillat klo 18–20 keskiviikkoisin 12.2., 26.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., 14.5. ja 28.5. Vapunpäivänä to 1.5. klo 15–18. Maksu 2 €/ jäsenet, 5 €/muut, sisältää kahvit. Tiedustelut p. 045  881 3113/Marjo Suominen. Yhdistyspäivät TULE-tietokeskuksessa. Paikalla Turun Seudun Nivel-, Osteoporoosi-, Reuma- ja Selkäyhdistykset. Päivämäärät: ke 26.2., 26.3., 23.4. ja 28.5. klo 12–18. Kauppiaskatu 8, Mehiläisen kauppakäytävä.

To 10.4. Nivelpäivä Kaarinan apteekissa klo 10–15, Puntarikatu 3.

To 1.5. Vapunpäivän laulelot ja rollaattorikävely. Kävelyryhmä lähtee Puutorilta klo 14.30. Koristellaan menopelit vappuaiheisesti! Yhteislaulua ja munkkikahvit klo 15–18 Happy Housessa (Ursininkatu 11, Turku). Taustayhtye ja solisti. Jäsenille maksuton, muille 5 €. Ke 7.5. Info uusille jäsenille toimistolla klo 17–19. 12.–18.5. Nivelviikko. Kaikille avoimia tapahtumia, asiantuntijaluentoja ja nivelystävällistä liikuntaa. Avajaiset Raisiossa ma 12.5. klo 18. Seuraa ilmoittelua. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on nivelviikon virallinen suojelija.

Ti 11.2. Valtakunnallinen 112-päivä toimistolla klo 12–14. Ke 12.2. Yhteislaulut ystävänpäivän teemalla Happy Housessa klo 18–20. Mukavaa ohjelmaa ja arpajaiset. Pe 14.2. Ystävänpäivän hiihto ja kahvit Paimion hiihtoputkessa klo 15, Prosessitie 3. Yhdistys tarjoaa hiihtäjille kahvit. Mahdollisuus vuokrata välineet paikan päältä. Muille kahvittelua toimistolla klo 10–12. To 27.2. Ensitietokurssi tekonivelleikkauksesta toimistolla klo 17–19.

To 15.5. Hyvän olon liikuntapäivä Ruissalossa. Kokoontuminen Ruissalon kylpylän pääovella klo 10. Yhdessäoloa, ulkoilua tai uintia allasosastolla. Ilmoittautumiset viimeistään 8.5., p. 045 881 3113/ Marjo Suominen. La 24.5. Naisten Kuntovitonen. Seuraa ilmoittelua.


14 | 1/2014 Nivelposti

Opiskelijat muotoilevat Sanni Häkkinen päätoimittaja – Tämä on Sulu Sukkalusikka. Se auttaa, jos on kankea tai on muuten vaikeuksia vetää sukka jalkaan, esittelee ryhmä muotoilun opiskelijoita. – Halusimme, että se on helppokäyttöinen ja sopii monille sukille. Apuväline näyttää erikoiselta kenkälusikalta. Esittelysukka sujahtaa kevyesti tuolilla istuvan jalkaan, ja yleisö palkitsee näytöksen aplodeilla. Joku kyselee, onko prototyyppi myynnissä.

apuvälineitä

– Sulu on tehty mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi valmistaa, siksi se on yhdestä materiaalista. Se on myös kuluttajalle edullisempi. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat saivat apuvälineiden suunnittelun avuksi kokemusasiantuntijoita, joilla on nivelrikko tai muita toimintakyvyn rajoitteita. Apuvälineitä suunniteltiin eri teemojen mukaan

ryhmissä, ja lopputulokset esiteltiin asiantuntijaraadille. Keittiöryhmäläisten ideoinnin lopputuloksena syntyi uunipellin nostamista helpottava taso nimeltä Hilirimpsis. – Toinen vaihtoehto oli Hupsistakeikkaa, opiskelijat nauravat. – Tämä viittaa enemmän onnistumiseen! Saatavilla olevissa apuvälineissä on harvoin huomioitu estetiikkaa. Värivaihtoehdot rajoittuvat usein mustaan ja valkoiseen, sillä kotimaahan tilattavat erät ovat pieniä. Opiskelijoiden suunnitelmissa myös estetiikka on saanut painoarvoa. Silta eli kylpyammeen päälle asennettava puinen istuin on hämmästyttävän hyvännäköinen. – Vaikka se on apuväline, se on esteettisesti kaunis kylpyhuoneessa. Sen voi myös rullata kokoon ja laittaa pois näkyvistä.

Kari Kesonen kuului siivousryhmään, joka suunnitteli sähköpyörätuolin säilytykseen soveltuvan, helposti puhtaana pidettävän alustan. – Ryhmissä lähdimme haastattelemaan asiantuntijoita eri teemojen ympäriltä. Tarkoituksena oli löytää ongelma, johon etsitään ratkaisu. Kävimme myös asiantuntijoiden luona suunnittelemassa. Ryhmässä pohdittiin parhaana pyörätuolin säilytysratkaisuna ritilää, mutta se olisi pitänyt asentaa taloon jo rakennusvaiheessa. Ideoinnin tuloksena syntyi lopulta Ruutu-nimeä kantava matala taso, joka voidaan asentaa sisätiloihin. Pienen viistokulman ja veden valumista ohjaavan kuvioinnin ansiosta sulamisvesi ja sen mukana kulkeva lika valuu erilliseen keräysastiaan. Millainen merkitys kokemusasiantuntijalla on suunnittelussa? – Kyllä asiantuntijan mukanaolo antaa paljon. Käytännön asioista ei ole omaa kokemusta, ja tätä tietoa ei muualta saa.

Kari Kesonen esittelee pienoismallista, miten vesi valuu sähköpyörätuolin säilytystasolta keräysastiaan.

Neuvontakeskus Kunnonkoti Turun AMK Ruiskatu 8, 20720 Turku P. 040 355 0523 www.kunnonkoti.turkuamk.fi


Nivelposti 1/2014 | 15

Korvataanko viallinen tekonivel?

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille haastavinta on ollut apuvälineiden käytännön toteutus. – Mekaniikka on meille kaikille vierasta. Monesti jouduttiin selvittämään, onko jokin idea mahdollista toteuttaa fysiikan ja mekaniikan puolella. Mekaniikassa pikkujuttu voi vesittää hyvänkin idean. Apuvälineet voivat päästä jatkokehitykseen esimerkiksi hyvän kilpailume-

nestyksen kautta. Kurssin puitteissa ei ole mahdollista viedä ideoita käytäntöön ajan ja rajallisten resurssien vuoksi. – Jos avautuu aiheeseen liittyvä kilpailu, suunnitelmia voidaan vielä modifioida ja hioa. Tässä voi olla aihe myös lopputyölle. Nyt kun jättää asian alitajuntaan muhimaan, sitä kautta löytyy varmasti jotain, kannustaa suuntautumisvastaava Tarmo Karhu.

Apuväline käy vaikka lahjaksi

Johannan johdolla tutustutaan esteettömään keittiöön.

Neuvontakeskus Kunnonkodissa voi tutustua esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuihin ja apuvälineisiin. Kunnonkoti on myös näyttelytila, joka on rakennettu monenlaiset asumisen haasteet huomioiden. Kävijöillä on mahdollisuus kokeilla, miten erilaiset ratkaisut toimivat käytännössä. Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsenet tutustuivat Kunnonkodissa apuvälineisiin toimintaterapeutti Johanna Suomen opastuksella. – Apuvälineet valitaan aina yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että toimintakyky pysyy parempana

pidempään. Esimerkiksi taittovartinen juustohöylä vähentää kuormitusta koko käsivarresta. Jos käden hienomotoriikka ei riitä, nivelille voivat sopia paremmin paksuvartiset ruokailuvälineet. Turussa apuvälineyksikkö arvioi apuvälineiden tarpeen. Yksiköstä saa lainaksi pieniä apuvälineitä, korokkeita ja liikkumisen apuvälineitä lääketieteellisin perustein. Apuvälineitä voi ostaa yksityisiltä yrityksiltä ja terveydenhoitomyymälöistä. – Nykyään joitakin apuvälineitä on jo päivittäistavarakaupoissa. Ostin itse äidille lahjaksi purkinavaajan, Johanna kertoo.

Yhdistykseen otti yhteyttä jäsen, jolle oli asennettu metallipinnoitteinen tekonivel vuonna 2006. Syksyllä 2012 hän joutui uusintaleikkaukseen lonkkaan kehittyneen metallireaktion vuoksi. Jäsen haki Potilasvakuutuskeskukselta korvausta vedoten hoitovirheeseen, mutta korvausta ei myönnetty. Miksi näin on? – Kyse on erittäin hankalasti lähestyttävästä ongelmasta. Potilasvakuutuksen tehtävä on korvata epäasianmukaisesta hoidosta johtuvat ongelmat. Lääketieteessä on kuitenkin tavattomasti hoidon sivuvaikutuksia, joita ei voida täysin välttää. Otetaan tietoinen riski, että sivuvaikutuksia voi tulla, sanoo Tyksin ylilääkäri, ortopedi Petri Virolainen. – Leikkauksiin liittyy aina riskejä. Myös sellaisia, joita ei voida ennakolta tietää. Potilasvakuutuskeskus ei ole maksanut korvauksia siitä, että tekonivelet vääjäämättä aiheuttavat joskus ongelmia. Ne esimerkiksi irtoavat jossain vaiheessa. Jos luetaan potilasvakuutuksen perusteita, niin päätös tämän potilaan kohdalla on sen mukainen. Kyse ei ole hoitovirheestä, sillä tarvittava ammatillinen taso on saavutettu. Korvausta voi hakea myös suoraan tekonivelen valmistajalta vahingonkorvauslain tai tuotevastuulain perusteella. Valmistajat ovat kuitenkin korvanneet tekoniveliä nihkeästi. – Korvauksia on maksettu viallisten laitteiden käytöstä johtuvista ongelmista valmistajan taholta, mutta tässä ei ole kyse oikein siitäkään. Kyse on ongelmasta, jonka on tiedetty olevan olemassa, kun tekonivel on laitettu, mutta sen suuruus on ollut yllätys. Vastaavia esimerkkejä löytyy lääketieteen historiasta vaikka kuinka paljon. Leikkauksiin liittyy aina riskejä, jotka ovat erilaisia käytetystä tekniikasta ja implantista riippuen. Jos ongelma johtuu epäasiallisesta hoidosta, se korvataan. Valtaosa komplikaatioista on kuitenkin sellaisia, joita ei voi ennalta arvioida, eikä niistä saa ylimääräisiä korvauksia.

Potilasvakuutuskeskus P. 040  450 4590 • www.pvk.fi Potilasvakuutuskeskus korvaa Suomessa terveyden- tai sairaanhoidon aikana tapahtuneita henkilövahinkoja. Vahinko voi johtua esim. hoitovirheestä, infektiosta, tapaturmasta tai viallisesta hoitolaitteesta. Vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vahingon havaitsemisesta. Erityisestä syystä korvausta voi hakea myöhemminkin, kuitenkin enintään 10 vuoden kuluttua.


16 | 1/2014 Nivelposti

Liikunta ja nivelrikko Jari P.A. Arokoski Fysiatrian dosentti ja erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto KYS, fysiatrian poliklinikka ja kipupoliklinikka jari.arokoski@kuh.fi P. 040  355 3854

L

iikunta on olennainen osa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoa, joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Liike- ja liikuntaharjoittelu on polvi- ja lonkkanivelrikon tärkein konservatiivinen lääkkeetön hoitomuoto ja se täydentää myös kirurgista hoitoa. Liike- ja liikuntaharjoittelun positiivisista vaikutuksista nivelrikkopotilaiden toimintakykyyn on jo paljon tietoa. Nivelet eivät kulu liikkuessa. Nivelrikkopotilaan sitoutuminen säännölliseen ja jatkuvaan liikuntaan ja harjoitteluun on hyvän hoitotuloksen ehdoton edellytys. Liikunnan tavoitteena on mahdollistaa nivelrikkopotilaalle myös muut liikunnan monipuoliset terveyshyödyt.

Liikunnan merkitys nivelille Eläinkokeiden perusteella kohtuullinen liikunta säilyttää tai jopa lisää nivelruston turpoamispainetta ylläpitävän proteoglykaanin pitoisuutta. Proteoglykaanit yhdessä veden ja uusiutumiskyvyttömän kollageenitukirakenteen kanssa vastaavat ruston kimmoisuudesta. Nivelen liikkumattomuus aiheuttaa nivelrustossa proteoglykaanikatoa ja pehmenemistä, mutta ei varsinaista nivelrikkoa. Immobilisaation eli esimerkiksi kipsauksen aikana rustokudoksen kollageenisäikeistö säilyy kuitenkin ehjänä ja ruston proteoglykaanipitoisuus ja kimmoisuus palautuvat jotakuinkin entiselleen, kun niveltä aletaan uudelleen liikuttaa. Kliinisissä tutkimuksissa magneettikuvaukset vahvistavat eläinkokeiden tuloksia. Liikunnan harrastamisen määrä on aikuisilla positiivisessa yhteydessä nivelruston tilavuuteen eli liikuntaa harrastaneilla nivelrustot ovat paksummat kuin vähemmän liikkuneilla. Enemmän liikkuneilla oli myös vähemmän nivelrustovaurioita kuin vähemmän liikkuneilla erään tutkimuksen mukaan. Keski-ikäisillä henkilöillä, joille oli aiemmin tehty osittainen nivelkierukan poisto, neljän kuukauden liike- ja liikunta-

harjoittelu lisäsi nivelruston proteoglykaanien määrää. Vastaava tulos todettiin myös liikuntaa vähän harrastavilla toimistotyöntekijöillä, jotka osallistuivat kymmenen viikkoa kestäneeseen juoksuharjoittelujaksoon. Myös lasten ja nuorten polven rustopintojen paksuus on yhteydessä liikunnan harrastamisen määrään. Liikunta on siis tärkeä lapsen rustokehityksen kannalta. Liikunta vahvistaa myös niveltemme suojana olevia lihaksia, jänteitä ja nivelsiteitä.

Voiko liikunta aiheuttaa nivelrikkoa? Huippu-urheilutasoinen liikunta (joukkueja voimalajit) näyttää lisäävän alaraajan nivelrikon vaaraa. Täten on siis mahdollista, että nivelen liiallinen kuormittaminen, kuormittumiseen liittyvät iskevät sekä vääntävät voimat saattavat johtaa nivelrikkoon. Joukkuelajien ja nivelrikon välinen tilastollinen yhteys kuitenkin heikkenee, kun nivelvammat huomioidaan. On siis ilmeisempää, aktiivisempikaan liikunta ei lisää nivelrikon riskiä, jos niveleen ei ole kohdistunut vammoja. Tavallisen kuntoliikkujan näkökulmasta on lohdullista tietää, että hölkkä, juoksu tai muu vapaaajan liikunta ei lisää nivelrikon riskiä.

Liike- ja liikuntaharjoittelun periaatteet Nivelrikko ei ole vasta-aihe liikunnan aloittamiselle, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa liikunnallista taustaa. Nivelet eivät kulu liikkuessa. Lääkärin hoitoarvio on kuitenkin suositeltavaa, mikäli henkilöllä on aktiivisessa kipu- tai tulehdusvaiheessa oleva nivelrikkosairaus tai muita sairauksia, jotka ovat vasta-aiheita aktiiviselle liikuntaharjoittelulle. Yleiset terveysliikuntasuositukset kestävyysliikunnasta ovat hyvä lähtökohta potilaille, joilla on alaraajojen nivelrikko. Suositusten mukaan kohtuukuormitteista aerobista liikuntaa viikossa tulisi harrastaa ainakin 2,5 tuntia. Tämän rinnalla tulisi tehdä fysioterapeutin ohjauksessa nivel- ja raajakohtaisia liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoituksia kahdesti viikossa. Tähän löytyy perusperiaatteet esim. Suomen Nivelyhdistys ry:n julkaisemasta potilasoppaasta (www. nivelopas.fi). Hyötyliikunta voi myös edistää nivelrikon kanssa pärjäämistä.

”Mikä tärkeintä, älä kadota kävelyintoasi, joka ikinen päivä minä kävelen itseni hyvinvoivaksi ja kävelen eroon kaikista sairauksista; kävellessä syntyvät parhaat ajatukseni enkä tiedä yhtäkään niin raskasta ajatusta, ettei siitä pääsisi eroon kävelemällä, kaikki muuttuu hyväksi.” – Søren Kierkegaard

Harjoittelu ei saa aiheuttaa merkittävää nivelkipua eikä suurta nivelen vammautumisen riskiä. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat sellaiset, joissa niveliin ei kohdistu voimakkaita iskuja eikä yhtäaikaisia voimakkaita puristus- ja kiertoliikkeitä. Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, pyöräily, vesiliikunta sekä hiihto. Jos pyöräily ei ole ulkona mahdollista, kuntopyörä on nivelrikkoiselle hyvä liikuntaväline läpi vuoden. Vesiliikunta soveltuukin erityisesti kipuvaiheessa lonkka- ja polvinivelrikon hoitoon, koska veden noste avustaa ja helpottaa liikkeiden tekemistä. Lohduttavaa on toisaalta tietää, että eri harjoitusmuotojen paremmuudesta ei ole tutkimusnäyttöä. Hyväkään harjoitteluvaste ei varastoidu elimistöön, vaan harjoittelun on oltava säännöllistä, pitkäkestoista ja jatkuvaa. Kivun helpottuminen ei ala heti liikuntasuorituksen jälkeen. Käytännössä tuloksia on odotettavissa vasta 2–3 kuu-


Nivelposti 1/2014 | 17

Taulukko 1. Arkipäivän vinkkejä liikkumiseen. 1. Vältä painavien taakkojen kantamista käyttämällä vetolaukkua/kassia kauden säännöllisen harjoittelun jälkeen. Valitettavaa on se, että ei liike- ja liikuntaharjoittelukaan kuten harvoin myös muu toinen yksittäinen hoitomuoto helpota nivelkipua kokonaan. Liian suuresta harjoittelumäärästä kertoo harjoittelun jälkeen yli kaksi tuntia jatkunut nivelkipu, paheneva lihasheikkous, pienentynyt nivelliikkuvuus ja nivelturvotus. Tuolloin kannattaa laskea suorituksen tehoa tai määrää ja pitää taukoa kipua aiheuttaneesta harjoituksesta, mutta liikkua kuitenkin muilla tavoin tällä välin. Akuutissa kivussa ja vaikeimpien kipujaksojen aikana pidetään taukoa aktiivisemmasta harjoittelusta. Voit kokeilla myös 500 milligramman parasetamolitabletin ottamista puoli tuntia ennen liikuntatuokiota kipujen ennalta ehkäisemiseksi. Monilla niveliä säätävillä liikuntatavoilla voitaneen mahdollisesti vähentää lonkkaja polvioireita (taulukko 1). Apuvälineet ja

2. Nouse portaat terveempi jalka edellä ja laskeudu alas oireisempi jalka edellä 3. Vaihtele kuormittavia ja vähemmän kuormittavia arkiaskareita päivittäin 4. Käytä mahdollisuuksien mukaan ramppeja ja luiskia varsinkin nivelkipuvaiheissa 5. Käytä korkeaa tuolia tai istuintyynyä korokkeena istuessa 6. Käytä käsituellista ja selkänojallista tuolia 7. Valitse liikkumisreitit niin että voit tarvittaessa välillä istua 8. Valitse liikkumisnopeus siten, ettet aiheuta kohtuuttomasti oireita niveleen 9. Vältä pitkiä istumisia ja vaihda asentoa vähintään puolen tunnin välein. 10. Seiso hyvässä ryhdissä ja vältä yhdellä jalalla seisomista 11. Autolla ajaessa säädä ratin ja istuimen väli sopivaksi 12. Järjestä kodissa ja työpisteessä tavarat niin, että usein tarvitsemasi tavarat ovat vyötärön tasolla, jolloin voit välttää esim. äärikyykistymisiä 13. Opettele oikeat nostotekniikat ja suunnittele muut raskaat työvaiheet. 14. Käytä työkuormitusta vähentäviä apuvälineitä.


18 | 1/2014 Nivelposti kodin ja ympäristön ergonomiset muutokset helpottavat työtä, liikkumista tai muuta päivittäistä toimintaa pienentämällä niveleen kohdistuvia kivuliaita kuormitushuippuja. Kävelyn apuvälineet, kuten keppi, kyynärsauvat ja kävelyteline, helpottavat nivelkipua ja liikkumista. Kävelykeppiä ja kyynärsauvaa pidetään vastakkaisella puolella nivelrikkoiseen niveleen nähden. Keppi pienentää esim. lonkkaniveleen kohdistuvia voimia noin kolmanneksella. Kodin muutostyöt ja ympäristön muutokset (kynnysten poisto, tukikaiteet), apuvälineet (tartuntapihdit, sukanvetolaite, pitkävartinen kenkälusikka, suihkujakkara, vuoteen ja WC-istuimen korotus, yms.) ja oikea työergonomia helpottavat lonkkanivelrikkopotilaan päivittäistä elämää. Apuvälineisiin ovat perehtyneet erityisesti fysio- ja toimintaterapeutit. Asunnon muutostöitä arvioivat fysio- ja toimintaterapeutit sekä kuntoutusohjaajat.

Lopuksi

Tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista saa liian vähän D-vitamiinia.

Yhteenvetona liikunnan hyödyistä ja haitoista nivelrikkoon liittyen voidaan todeta, että nivelrusto tarvitsee säännöllistä kohtuullista kuormitusta ominaisuuksiensa ylläpysymiseksi. Vaikka nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, liike- ja liikuntaharjoittelulla voidaan lievittää kipua sekä ylläpitää ja lisätä toimintakykyä. Liike- ja liikuntahoito on tärkein konservatiivinen lääkkeetön hoitomuoto. Hyvä kivun lääkehoito on tärkeä osa nivelrikon aktiivisen kipuvaiheen hoitoa. Lihavuuden hoito on suunniteltava huolellisesti. Tavoitteena on mahdollistaa nivelrikkopotilaalle myös muut liikunnan monipuoliset terveyshyödyt.

Kirjallisuutta: 1. Arokoski JPA. Nivelrikkopotilas on saatava liikkumaan. Suom Lääkäril 67:1715, 2012. 2. Arokoski JPA, Jurvelin J, Väätäinen U ym. Normal and pathological adaptation of articular cartilage to joint loading. Scand J Med Sci Sports 2000;10:186–98. 3. Bennell K, Hinman RS, Wrigley TV ym. Exercise and osteoarthritis: cause and effects. Compr Physiol 2011;1:1943–2008. 4. Multanen J, Arokoski JPA. Liikunta polven ja lonkan nivelrikon hoidossa. Fysioterapia 58(2):30-34, 2011. 5. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito –johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Käypä hoito -suositus 2010 (päivitetty 27.6.2012) www. kaypahoito.fi. 6. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediayhdistys ry:n asettama työryhmä. Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito. Käypä hoito -suositus 2007 (päivitetty 22.10.2012) www.kaypahoito.fi.


Nivelposti 1/2014 | 19

Yhteinen allasryhmä Marja-Terttu Lampinen Allasryhmän avustaja

O

nko nivelrikkopotilailla ja kehitysvammaisilla mitään yhteistä? Turussa ainakin on: nivelyhdistyksen vesijumppa Verkahovissa torstaisin klo 16.30–17.15. Olen saanut etuoikeuden olla yleisavustajana näille kehitysvammaisille jo kahden ja puolen vuoden ajan. He tar-

vitsevat vain lähinnä jonkun, joka on heitä varten, auttaa ehkä pikkuisen pukemisessa sekä on turvana odottamattomissa tilanteissa. Upeata, että nivelyhdistys on NIVELtänyt tällaisen mahdollisuuden rohkeasti omaan toimintaansa. Suosittelen samaa muillekin yhdistyksille, joilla on vastaavanlaista toimintaa. Mitä yhteensulautunut ryhmämme olisikaan ilman heitä, jotka eivät paljon vaadi, mutta olemuksellaan tuovat niin paljon iloa ja väriä ympäristöönsä. Ohessa haluan

kehua myös ammattitaitoisia ohjaajiamme, varsinkin Minnaa, joka aidon iloisesti jaksaa ohjata monipuolisia ja vaihtelevia jumppia. Niissä ei ehdi pitkästyä ja tekeminen on paitsi hauskaa, myös tehokasta. Vammaiset voivat ihan oikeasti olla meille mukamas-terveille iloksi ja antaa voimia arkeen. Olen kuullutkin kommentteja, miten jotkut oikein odottavat näkevänsä taas nämä ilopillerit, ja kuinka heidän mukanaolonsa on piristänyt ykstotista arkea.

Lomalaisten ajatuksia Tammilehdosta vuosilta 2012–2013 ”Jokainen voi tulla omana itsenään ja nauttia lomasta omalla tavallaan, yksin tai yhdessä!”

”Ruoka-aikoja oli vähän liian tiheästi.”

”Loma luonnonkauniissa ympäristössä rauhoittumiseen, sielu ja ruumis rentoutuvat.”

”Ei tästä loma parane.” ”Rentouttavaa, mukavaa lomailua mukavien ihmisten kanssa. Hyvää ruokaa!”

”Rauhallinen, kaunis ympäristö, ihanat uinnit Kirkkojärvessä.”

Tuettu loma Rymättylän Lomakoti Tammilehdossa 22.–27.7.2014. Kysy hakuohjeet ja -lomake toimistolta. Hakuaika päättyy 11.4.2013.


20 | 1/2014 Nivelposti

Kun leikkaus Pelko on tarpeellinen tunne, joka varoittaa ihmistä uhkaavasta vaarasta. Ihmisluonne taipuu moneen: pelkoa voi tuntea myös kuviteltua uhkaa kohtaan.

pelottaa

Toisaalta pelko voi kokonaan kadota tilanteessa, jossa siihen olisi todella aihetta. Sanni Häkkinen päätoimittaja

V

aikka tekonivelleikkaus huolestuttaa lähes jokaista potilasta, varsinainen pelko on harvinaisempaa. Arvioiden mukaan noin joka kahdeksas potilas kokee leikkauspelkoa, ja pahimmillaan pelot ovat muutama vuorokausi ennen leikkausta. Pelko aiheuttaa ihmisessä muutoksia, jotka näkyvät ajatuksissa, käyttäytymisessä ja myös fyysisinä reaktioina. Sairaanhoitaja Mari Routapohjan mukaan peloissaan oleva potilas vetäytyy usein hiljaiseksi. – Valitettavan usein peloissaan oleva potilas ei juurikaan kysele, vaan hän on vain vastaanottajan roolissa. Jo pelkkä lääkärin tapaaminen tai lääkärissä käynti saatetaan kokea niin ahdistavana tilanteena, että aiheellisetkin pelot jäävät ottamatta esille. Olisi aina hyvä pyrkiä rehellisesti kysymään varsinkin hiljaisilta potilailta mahdollisia pelkoja. Pelko voi näkyä myös ylimääräisenä energiana, joka purkautuu touhuamisena tai puhetulvana. – Pelkohan on alkukantaisimpia tuntojamme ja joskus pelko saattaa tulla esiin myös jonkinlaisena aggressiivisuutena. Tämä tulisi ymmärtää ja tunnistaa sekä rauhoittaa tilanne. Pelkojen esille ottami-

Vertaiselle voit soittaa ma-su klo 8-21, p. 050  593 9003. Vertaisryhmien aikataulut löydät lehden keskiaukeamalta.

nen voi olla potilaalle kovinkin haastava tilanne. Kehossa pelko voi kohottaa verenpainetta ja pulssia, aiheuttaa ruoansulatusoireita ja sydämen tykyttelyä. Normaaleja oireita ovat myös ruokahaluttomuus ja suun kuivuminen. Pelon lievittäminen kannattaa myös siksi, että pelkääminen lisää tutkitusti kipulääkkeiden tarvetta ja voi hankaloittaa anestesian suorittamista. Leikkauksesta toipuminen on nopeampaa, kun potilaan olotila on huomioitu hyvin jo ennen leikkausta.

Leikkaussalin äänet ja tapahtumat hämmentävät Suomalaisiin tekonivelleikkauksiin liittyvistä peloista on melko vähän tutkimustietoa. Yleisesti naiset pelkäävät enemmän kuin miehet ja työikäiset enemmän kuin vanhemmat. Pelot liittyvät itse leikkauksen onnistumiseen, nukutukseen tai puudutukseen, kipuihin ja kipulääkkeisiin tai leikkauksesta toipumiseen. Miehillä hiukan yleisempiä pelonaiheita ovat taloudelliset ongelmat ja sukupuolielämän ongelmat.


Nivelposti 1/2014 | 21 Leikkauspelolle on tyypillistä, että olo tuntuu turvattomalta. Itsehallinnan menetys ahdistaa, eikä ajatus sairaalan henkilökunnan avun varaan joutumisesta tunnu hyvältä. Leikkaustilanteessa tämänkaltaista pelkoa voi lievittää, jos potilas valitsee nukutuksen sijaan puudutuksen. Puudutus lisää hallinnan tunnetta, kun leikattava voi itse seurata tapahtumien kulkua. Samalla leikkaussalin henkilökunta voi selittää potilaalle, mitä tapahtuu ja mikä toimenpide tehdään seuraavaksi. Leikkaustilanne on itsessään hämmentävä ja iskostuu potilaalle yleensä pysyvästi mieleen. Leikkaussalissa on viileää, laitteet näyttävät oudoilta ja henkilökunta puhuu vieraalta kuulostavaa ammattikieltä. Puudutettu potilas kuulee leikkauksen äänet: poraamista, sahaamista ja hakkaamista, metallin kilinää ja hälinää. Voi tuntua kummalliselta, että omaan kehoon asennetaan vieras esine, ylimääräinen varaosa.

potilaan sitoutumista hoitoon ja auttanut selviytymään kipujen kanssa. Tietoa leikkauksista saa hoitohenkilökunnan lisäksi potilasyhdistysten kautta. Myös verkosta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. – On hyvä ensin kysyä ammattilaisilta hyviä tiedon lähteitä ja sivustoja, jottei kovasti nojattaisi mutu-tietoon, Routapohja ohjeistaa. Sivuston tekijä ja lähteet kannattaakin aina tarkistaa ennen sisältöön perehtymistä. Sairaalan hoitohenkilökunta, vertaiset ja oma lähipiiri muodostavat jokaisen oman sosiaalisen turvaverkon. Pelkoa ja ahdistusta koetaan kaikissa hoitovaiheissa: ennen leikkausta, leikkauksen aikana ja usein myös sen jälkeen. Erityisesti oman elämänkumppanin tuki auttaa lieventämään pelkoa leikkauksen kaikissa vaiheissa, mutta kuka tahansa voi auttaa potilasta välittämällä ja kuuntelemalla. Tukija voi

Paras keino vähentää pelkoja on hankkia aiheesta oikeaa tietoa. Tässä sairaanhoitaja on avainasemassa. – Niin sairaanhoitajalle kuin lääkärillekin asiat, joita potilaat pelkäävät, ovat rutiinia, monta kertaa viikossa toistuvia tapahtumia. Meidän tulisi muistaa, että yksittäiselle potilaalle ne ovat ainutlaatuisia ja koko loppuelämän vaikuttavia tapahtumia, Routapohja muistuttaa.

yhtä hyvin löytyä työkavereiden joukosta tai seinänaapurista. Tuki voi olla myös taloudellista tai konkreettista auttamista esimerkiksi kodinhoidossa ja liikkumisessa. Verkon kautta saa helposti yhteyden muihin samaa kokeneisiin ihmisiin. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa medias-

Lähteet: Ohitusleikkauspotilaiden pelot, ahdistuneisuus ja sosiaalinen tuki. Koivula 2002. Tampereen yliopisto. Tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden preoperatiivinen ohjaus ohjattavien kokemana. Mäkinen 2011. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Leikkauspelko-oppaan laatiminen hoitotyöntekijälle. Nihtilä 2008. Lahden ammattikorkeakoulu.

toimia tavalla, jonka itse tietää ja katsoo parhaaksi ja oikeaksi. Potilaan on tärkeää saada kannustavaa palautetta ja tukea. Vastuu on kuitenkin molemminpuolinen – hoitaja ei välttämättä osaa kysyä oikeita kysymyksiä, joten mieltä askarruttavat asiat kannattaa tuoda tapaamisessa rohkeasti esiin. – Edellytyksenä on tietysti potilaan ja hoitajan välinen luottamus ja kunnioitus, tuki, osallistuminen ja sitoutuminen, Routapohja muistuttaa.

Esimerkkejä luotettavista tietolähteistä Käypä hoito -suositukset ja potilasversiot www.kaypahoito.fi UKK-instituutin liikuntaohjeet www.ukkinstituutti.fi VSSHP Ohjepankki ohjepankki.vsshp.fi Duodecim Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi Tule-tietopankki www.tule-tietopankki.fi Suomen Reumaliitto ry www.reumaliitto.fi

Kuka voisi auttaa? Paras keino vähentää pelkoja on hankkia aiheesta oikeaa tietoa. Tässä sairaanhoitaja on avainasemassa. – Hoitajan rooli on ehdottomasti jakaa potilaalle ymmärrettävää ja selkeää tietoa tulevasta toimenpiteestä. Tieto tulisi antaa potilaalle rauhallisessa ympäristössä, potilasta kuunnellen ja tilaa antaen. Paras ohjaustulos tulee, jos potilas saa itse hieman johdatella keskustelua kysymyksillä. Yhdeksän kymmenestä tekonivelpotilaasta kokee, että ennen leikkausta annettu ohjaus on vähentänyt leikkauspelkoja ja ahdistusta. Ohjaus on lisännyt myös

sa vertaillaan kokemuksia, jaetaan ajatuksia ja tuetaan toisia leikkausta odottavia. Verkossa kannattaa pitää mielessä, että keskustelijat ovat harvoin terveysalan ammattilaisia, ja jaettava tieto perustuu jokaisen omiin kokemuksiin. Vertaisia voi tavata myös kasvotusten esimerkiksi potilasyhdistysten kautta. Myös sairaalassa potilastovereita kannattaa jututtaa. Potilaan oma asennoituminen vaikuttaa myös pelkotilojen syntymiseen. – Kovasti nykyään puhutaan potilaan voimaannuttamisesta eli potilaan omasta sisäisestä vahvistumisesta. Siihen liittyy vastuullisuus omasta kehittymisestä ja hoidon onnistumisesta sekä halu ja kyky

Nivelopas www.nivelopas.fi


22 | 1/2014 Nivelposti

LISÄÄ PELIAIKAA

POLVELLESI.

Kärsitkö polven nivelrikosta? SYNVISC® nivelnestekorvike voi jatkaa aktiivista liikuntaharrastustasi jopa neljä vuotta ilman varaosia. Jo yksi pistos auttaa pitkään. Kysy lääkäriltäsi. Jo yli 23 miljoonan injektion kokemus maailmalta.

Uutuus Suomessa! WWW.SYNVISC.FI

SYNVISC/Synvisc-One European Prescribing Information. Naarden, The Netherlands; Genzyme Europe B.V.; 2010. • Waddell DD, Bricker DC. J Manag Care Pharm. 2007. • SYNVISC® Syringe Sales 1997–2012. • FI-SYN-13-09-05


Nivelposti 1/2014 | 23

Jäsenedut vuonna 2014

Edut ovat voimassa 1.1.–31.12.2014. Muista näyttää jäsenkorttiasi! • Asianajotoimisto Maunila, Aninkaistenkatu 14 B 22. Puh. (02) 232 5778. Asianajopalkkioista -15 %. • EA-terveydenhoitomyymälä, Yliopistonkatu 28. Puh. 045 653 9111. Alennus -20 %. • Erikoishammasteknikko Harri Loukonen, Aninkaistenkatu 14 B 33. Puh. (02) 230 3018, 045 876 7377. Uudet kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset. Kysy jäsenalennusta. • FysioHetki Oy, Verkatehtaankatu 4. Puh. 044 702 2220, (02) 251 2888. Hoidot ja Tuex-jalkavuoteet -10 %. • Halpakangas (Sata-Kangas Oy), Brahenkatu 10. Puh. (02) 231 1448. Verhojen ompelupalvelu. Alennus -20 %. • Hyvä terveys -lehti. 12 kk määräaikaistilaus 59,80 € (-50 %). Sis. 14 lehteä tilauspäivästä alkaen. Myös lahjatilaukset, tilauksen saajan ei tarvitse olla jäsen. Asiakaspalvelu arkisin klo 9–17, puh. 030 363 308, tarjoustunnus 23114012. • Jalkahoitola Marja-Riitta Havukko, Tiilitehtaankatu 5. Kärsämäessä Leaf Centerin lähellä. Puh. (02) 238 6308. Alennus -10 %. • Jalkojenhoitaja Pirjo Korpi, Turun Jalkaklinikka, Tuureporinkatu 6. Puh. 040 728 8202. Erikoistunut diabeetikon jalkojenhoitoon. Etuhinta 52 €. • Jokakuva Oy, Verkatehtaankatu 8. Puh. (02) 469 1491. Passikuvat 10 €.

• Kuvastudio Helmi, Yliopistonkatu 32. Edessä vinoparkit, myös kiekkopaikkoja. Passikuvaus suoraan poliisille 5 € (norm. 7 €), passikuvaus 8 passikuvaa 7 € (norm. 9 €). Avoinna: ma klo 9–18, ti-pe klo 10–16 ja la klo 10–14. www.juhlakuva.net • Käsityö-Elisa Ky, Brahenkatu 5. Alennus -10 %. • Liedon Fysioterapia, Krouvilaituri 3, Lieto. Puh. (02) 4877 928. Alennus -10 %. • Muotitalo Ra-Ke, Yliopistonkatu 13. Normaalihintaisista vaatteista -5 %. • M.R-Atk Tmi. Puh. 040 704 6011, mika. rajala@mr-atk.fi. ATK – Huolto – Asennus – Myynti. Alennus -5 %. • Naantalin kylpylä, Matkailijantie 2, Naantali. Sauna ja uinti arkisin ma–to klo 8–15, hinta 7,50 €. Kuntosali, sauna ja uinti arkisin ma–to klo 8–15, hinta 9,00 €. • Optikko Näkö Forum Oy, Maskuntie 224, Masku. Normaalihintaisista tuotteista -20 %. • Parturi-kampaamo Geili, Puistokatu 11 B (Ruusukortteli). Alennus -10 %. • Parturi-kampaamo kauneushoitola Ritva Sjöblom, Sibeliuksenkatu 5. Alennus -10 %. • Raision Fysioterapia Ky, Raisiontori 1 A, Raisio. Puh. (02) 438 2529. Alennus -10 %. • Respecta Oy, Joukahaisenkatu 6 (NEOtalo). Puh. 040  348 8579. Apuvälineitä ja

hyvinvointipalveluita. Alennus -5 %, ei mittatilaustuotteista. • Ruissalon kylpylä, Ruissalon puistotie 640. Sauna ja allasosasto 6 €/2 tuntia. Samalla myös kylpylän kuntosaliin (norm. kuntosali 11 €). • Silmäasema Turku, Yliopistonkatu 27 (Turun Silmäsairaala). Puh. 020 712 2360. Normaalihintaisista silmälaseista -20 % ja aurinkolaseista -10 %. Ei päällekkäisiä alennuksia. Etu myös perheenjäsenille. • Sokos Hotel Caribia, Kongressikuja 1. Teemakylpylän käyttö ma-to 6 €/hlö, ei aikarajoitusta. Etuhinta ei voimassa koulujen loma-aikoina (vko 1, 8, 42 ja 52) eikä arkipyhinä. Kuntosali ja vesijumppa 34 € / 10 kerran kortti, korttimaksu 7 €. Puh. 020 1234 602, myynti.caribia@sokoshotels.fi • Teboil Turku Runosmäki, Tampereen valtatie 106. Puh. (02) 238 2305. Pikapesut -30 %. • Terveydenhoitomyymälä Profylaktia, Yliopistonkatu 32. Puh. (02) 250 5059. Alennus -10 %. • Tilausompelimo Leena Laaksonen, Puutarhakatu 11–13. C–D -porras. Puh. 050 368 5947. Alennus -10 %. • Turun Suolahoitola, Verkatehtaankatu 4. Puh. (02) 251 2888. Kysy jäsenalennusta. • Tuulensuun Kukka, Karjatie 5 B, Lieto. Puh. 0400 552 120. Alennus -10 %.

• JP-vaate ja Marilyn, Humalistonkatu 13. Alennus -20 %.

Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäseneksi liittyminen

• Kauneushuone Face, Martinkatu 6, Raisio. Puh. 040 480 8799. Kaikista hoidoista -10 %.

Voit liittyä jäseneksi • täyttämällä tämän lomakkeen ja toimittamalla sen meille: Turun Seudun Nivelyhdistys ry, Aninkaistenkatu 14 B 3, 20100 Turku tai • ottamalla yhteyttä toimistoon (p. 040 351 3833, tsnytoimisto@gmail.com) • kotisivuilla www.nivelposti.fi Jäsenmaksu on 20€ vuonna 2014. Liityttyäsi jäseneksi saat laskun postitse tervetulopaketin mukana.

• Kauneus- ja jalkahoitola Kaunosiipi, Rauhankatu 13. Puh. 044 253 1489. Kaikista hoidoista -10 %. • Kauneuskeskus Make-Up Star, Eerikinkatu 2. Puh. (02) 251 5100. Kosmetologin ja parturi-kampaajan palveluista -10 %. • Kauneuspiste Marja-Leena Ollikainen, Ratsumiehenkatu 8. K-Market Uittamo. Puh. (02) 469 2503. Normaalihintaisista jalkahoidoista ja hieronnasta -10 %.

Nimi* ____________________________________________________________ Katuosoite* _______________________________________________________

• Kello- ja kultaliike Teppo Lampi Ky, Sibeliuksenkatu 7. Kysy jäsenalennusta.

Postinro ja -toimipaikka* ______________________________________________

• Kukkakauppa Rose, Verkatehtaankatu 4 (Verkahovi). Puh. 050 304 3777. Alennus -10 %.

Sähköposti ________________________________________________________

• Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio Oy, Kaarningonkatu 2. Puh. 044 209 0800. Alennus kuntosalista ja hieronnasta -10 %. www.variaatio.fi

Puhelin* __________________________________________________________

p Jag vill ha artrosbroschyren på svenska. / Haluan nivelrikko-oppaan ruotsinkielisenä. p Hyväksyn yllä olevien tietojen rekisteröinnin jäsenrekisteriin* _________________________________________________________________ Pvm, paikka ja allekirjoitus* *pakollinen


Yhdistyksen sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n jäsenlehti 1/2014

27.3.2014 klo 18

ISSN-L 1798-3975 ISSN 1798-3975 (Painettu) • ISSN 2341-6815 (Verkkojulkaisu)

Happy House, Ursininkatu 11 Turku.

T ervetuloa !

Oletko terveyden ammattilainen?

Ilmianna itsesi!

Etsimme jäsenistä erityisesti fysioterapeutteja, sairaanhoitajia ja toimintaterapeutteja. Kerro osaamisesi toimistolle, p. 040  351 3833 tai tsnytoimisto@gmail.com.

Julkaisija: Turun Seudun Nivelyhdistys ry Aninkaistenkatu 14 B 3, 20100 Turku Päätoimittaja: Sanni Häkkinen, p. 045  234 3435, tsnynivelposti@gmail.com Osoitteenmuutokset: p. 040  351 3833, tsnytoimisto@gmail.com Ilmestymisaikataulu: Helmikuu ja syyskuu Painos: 3 000 kpl Taitto ja paino: Winbase Oy, Rakentajantie 30, 20780 Kaarina Ilmoitushankinta: Päätoimittaja ja jäsenet Aineistot: Seuraavan lehden (2/2014) aineistojen toimitus päätoimittajalle 15.8. mennessä. Kuvat: Yhdistyksen kuva-arkisto ja Stock.xchng.

MAKSUTONTA OHJAUSTA JA NEUVONTAA Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19, Mehiläisen talon kauppakäytävä. Sisäänkäynnit kauppakäytävälle Aurakatu 9 tai Kauppiaskatu 8. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10–15 Keskiviikkoisin klo 12–18 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu

www.turuntuletietokeskus.fi | toimisto@turuntuletietokeskus.fi | p. 044 744 7085


Nivelposti 1/2014