{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 14

EKONOMILOUNAS

Disruptio – uhka vai mahdollisuus? MILLA WIRÉN teksti TEEMU NURMINEN kuva

Marraskuun ekonomilounaan vieraana Turun kellariravintolassa oli Milla Wirén (KTT, EMBA, HHJ), joka työskentelee tutkimuspäällikkönä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriossa. Lounaalla teemana oli disruptio, jonka tutkimuksesta pyysimme Wiréniltä lyhyttä kuvausta.

Disruptiota on ilmiönä tutkittu viime vuosituhannen loppupuolelta asti. Pääsääntöisesti tutkimus on lähtenyt tilanteesta, missä menestyneet yritykset, kuten Nokia tai Thomas Cook, ovat näennäisen yhtäkkiä menettäneet markkinaosuutensa, ja keskittynyt sen ymmärtämiseen, miksi näin kävi. Turun kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriossa pyritään puolestaan ymmärtämään paremmin sitä, miten disruptio voi olla mahdollisuus, ei uhka – ja miten niihin pääsisi käsiksi jo etukäteen? DISRUPTION YLEINEN ANATOMIA Disruptio mielletään usein yllätykseksi, salamaksi kirkkaalta taivaalta. Mutta aivan kuten salamoinnissakin, yhtäkkisen näkyvän ilmiön taustalla on aina kehityskulkuja, jotka luovat sopivat olosuhteet yllätysten ilmenemiseksi. Yksi tapa jäljittää näitä kehityskulkuja perustuu ihmisen käyttäytymisen ja kehittyvän teknologian luomien mahdollisuuksien vuorovaikutuksen tarkasteluun. Isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa kun on lähes aina kysymys yhtäältä siitä, että ihmiset alkavat toimia uudella tavalla, ja toisaalta siitä, että ihmisten käytössä on teknologiaa, joka sekä tekee mahdolliseksi toimia uudella tavalla että ohjaa toimintaa uuteen suuntaan. Sekä ihmisen käyttäytymisen että teknologian kehittymisen puolella ilmenee niin pieniä kuin suuria muutoksiakin. Teknologian puolella muutos ensimmäisestä iPhonesta nykyiseen iPhone-malliin on pieni. Sen sijaan vaikkapa alustatekno-

14

logian kehittyminen on iso muutos: isolle teknologiselle muutokselle leimallista on se, että kehittynyt teknologia ei rajaudu vain yhdeksi innovaatioksi, vaan toimii pohjana monille uusille mahdollisuuksille. Ihmisen käyttäytymisen iso muutos pohjautuu puolestaan aina perusoletusten ja asenteiden muuttumiseen. Iso teknologinen muutos ja iso sosiaalinen muutos kietoutuvat yhteen. Alustateknologian kehittyminen ja hyödyntäminen vaatii sitä, että ihmiset ovat muuttaneet oletuksiaan siitä, miten tilataan taksi (Über), mistä etsitään lomalle yösijaa (AirBnB), millä tavoin kulutetaan elokuvia (Netflix). Toisaalta ihmisten oletusten muuttuminen vaatii sitä, että olemassa oleville toimintamalleille on olemassa houkuttelevampia vaihtoehtoja – teknologian tulee olla olemassa riittävällä tasolla. Disruptiosalama syntyy siitä, että sekä ihmisen käyttäytymisen että teknologian kehittymisen puolen kehityskulut ovat sellaisessa vaiheessa, että kun markkinoille tuodaan uusi tuote tai palvelu, se laukaisee kehityskulkujen entistä voimakkaamman, jopa eksponentiaalisen vahvistumisen. Uuden tarjooman luonne tai laatu ovat vähemmän merkittäviä, kuin sen kyky hyödyntää ja vahvistaa jo meneillään olevaa muutosta. YRITYKSEN DISRUPTIOVALMIUDET Netflix ja AirBnB ovat hyödyntäneet sekä olemassa olevaa teknologiaa että ymmärrystään siitä, mihin suuntaan ihmisten käyttäytyminen on muuttumassa: ne eivät luoneet itse hyödyntämänsä teknologian pohjaa tai yksin muokanneet käyttäytymistä, vaan toivat markkinoille ratkaisuja, jotka vahvistivat meneillään olevia muutoksia. Sen sijaan Blockbusters ja Thomas Cook eivät tunnistaneet meneillään olevia isoja sosioteknologisia kehityskulkuja, vaan näkivät vain ympäristönsä menneisyyttä muistuttavan nykyhetken.

Profile for Marjatta  Postinen

TURUN SEUDUN EKONOMIEN JÄSENLEHTI 1/2020  

Jäsenlehti

TURUN SEUDUN EKONOMIEN JÄSENLEHTI 1/2020  

Jäsenlehti

Profile for tsery
Advertisement